Leipurissa kirjoitettua

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1925

Englannissa on yleisön tyytymättömyys korotettuihin leipähintoihin ollut niin suuri, että hallitus on katsonut parhaaksi asettaa lautakunnan leipähintojen nousun tutkimista varten. Kohteena ovat olleet niin jauhonmyyjät kuin leivän valmistajatkin. Kuulusteluissa ei ole lehden mukaan tullut ilmi mitään sellaista, jota voidaan kutsua epäoikeutetuksi voitoksi. Myös Tanskassa on jauhohintojen nousu ja tehtailijoiden pyyntö korottaa leipähintoja aiheuttanut jyrkkiä vastalauseita yleisön ja sanomalehdistön puolelta. Tanskalainen leipurimestari Johanssen toteaa, että ’Minun luuloni

Lehdessä on artikkeli jauhon leipoutumiskyvystä. Paistettua leipää verrataan siinä rautabetonista rakennettuun taloon: ’Gluteeni vastaa rautarakennetta ja tärkkelysliisteri betonia. Ruisleivässä on rautarakenne, s.o. gluteeni, heikko, jonka vuoksi ruisleipä rakentuu suurin piirtein betonin, s.o. tärkkelyksen varaan.’ Runebergin päiväksi on saatu uusi odotettu leipälaji, sekahiivaleipä, jonka leipominen on saatu aloittaa kaupungeissa, kauppaloissa sekä taajaväkisten tehdasyhdyskuntien alueella. Tässä sekahiivaleivässä on 60 % vehnää ja 40 % ohraa. Sekahiivaleipäjauhoa toimitetaan niin pian kuin myllyt saavat sitä valmiiksi. Vähittäiskaupoille jauhoa ei kuitenkaan ole luvassa. Sekahiivaleipää saa myydä vain valmistuspaikkakunnan alueella.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1945

mukaan on ammattimme ainoa, jolla on epäilyttävä kunnia olla yleisön tarkastuksen alaisena sillä tavoin, että joka kerta kun teemme olojen pakottamia ko

rotuksia, meitä moititaan.’

Alueluovutuksissa menetettiin 300 000 hehtaaria peltomaata ja Karjalassa me

Uutiset ulkomailta kertovat, että Itävallassa suurleipomot koettavat saada yötyön kiellon perutuksi, ainakin mikäli se koskee heitä itseään. Suurin osa leipureista vastustaa kuitenkin yötyön palauttamista. Yhdysvalloissa Minneapoliksessa on valmistettu tiettävästi maailman suurin leipä. Se painoi 150 kiloa ja oli yli 18 metriä pitkä. Konstantinopolissa puolestaan kannetaan vero siten, että leipurin on asettava jokaiselle leivälle 20 p. postimerkki.

netetyn sadon arvoksi arvioidaan noin

Leo Hämäläinen toteaa pääkirjoituksessa, että leipureiden tulisi entistä enemmän ottaa tuotekehittelyssään huomion myös pientaloudet ja valmistaa niille sopivia, kevyttä ateriaa vastaavia leivonnaisia. Myös pakkausten tulisi olla sopivan kokoisia. Pientalouksissakin halutaan nauttia mieluummin tuoreesta leivästä kuin ostaa iso leipä, joka kuivuu ja osittain vanhenee käyttökelvottomaksi. Lehdessä on useita uutisia naapuristamme Ruotsista. Esimerkiksi, että ruotsalainen

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 2/1970

pehmeä ruokaleipä on Pohjoismaiden

makeinta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi ruotsalainen ruisleipä on viisi kertaa makeampaa kuin muiden Pohjoismaiden vastaavat tuotteet. Bröd-lehdestä lainattu artikkeli puolestaan kertoo, että leivän sisältämä sokeri on merkityksetön hampaiden terveydelle. Nostatusprosessin aikana vaa

736 miljoonaa markkaa. Leipäviljaa on tuotu Ruotsista, vuoden viimeisen neljänneksen aikana kaikkiaan 71 800 tonnia. Lisäksi uutinen Neuvostoliitosta kertoo, että siellä on jalostettu monivuotinen vehnälaji, joka voi antaa yhdestä kylvöksestä viisi satoa peräkkäin. Tämä uusi vehnälaji ilmoitetaan hyvin talvehtivaksi, vastustuskykyiseksi kasvitaudeille, runsassatoiseksi sekä leivontaominaisuuksien puolesta parhaiden kanadalaisten vehnälajikkeiden veroiseksi.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 2/1995

Ammattitaitokilpailujen alkukilpailuja oli pidetty kaikkiaan seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Sarjoina olivat ruokaleivät, konditoriatuotteet ja suolaiset tuotteet. Finaali järjestetään 11. maaliskuuta Leipomo Karin Nybergillä. Rinkeli Grand Prix oli kisattu Oulussa ja mukana oli peräti 17 joukkuetta. Pakollisena kahvileipänä leivottiin tanskalaisia wienereitä ja konditoriatuotteena Cappuccinokakku. Kultaa otti Lahden joukkue, hopeaa Pyynikin joukkue ja pronssi meni isäntäkoulu Oulun joukkueelle.

Oppisopimuskoulutuksen lisäämistä on vaadittu teollisuudessa usean vuoden ajan ja nyt se on mahdollista, kunhan

koulutuspaikkoja löytyy teollisuudesta. Myös leipomoalan työnantajia kehotetaan harkitsemaan tätä koulutusmahdollisuutta ralliset sokerilaadut kuluvat niin, että niitä on valmiissa tuotteessa häviävän vähän, vaikka sokeri- ja siirappimäärät olisivat taikinanvalmistuksessa melko suuriakin. Niin ikään Ruotsia koskee uutinen, että sikäläinen Leipuriliitto, Sveriges Bageriidkareförening, on vuoden alusta toiminut nimellä Sveriges Bageriförbund. Uusien sääntöjen käyttöönotto on meneillään; liiton toiminta tapahtuu kahdessa alaryhmässä. konditoriaryhmään kuuluvat omamyymäläleipomot ja leipomoryhmään jälleenmyyntileipomot.

ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Asiaa hoitavia oppisopimustoimistoja on useita eri puolilla maata. Raision Yhtymä on ottanut gluteenin takaisin valmistusohjelmaansa, josta se poistettiin vuosia sitten. Korkealaatuisen vehnägluteenin valmistusmenetelmä kehitettiin yhtiössä jo 70-luvulla. Tärkkelyksen valmistuksen sivutuotteena syntyvää gluteenia valmistuu yli kotimaan tarpeen ja loput Raisio myy EU-maihin ja Yhdysvaltoihin.