T Tuurruun n L Leennttookkeerrhho o r ryy::n n j jäässeennlleehhtti i
Yllä 27.9.2022 edesmenneen Esko Hietasen muistoa kunnioitettiin TLK Seniorien 30.9. olleen lounaspalaverin aluksi hiljaisella hetkellä. Kuvassa muistohetken jälkeen koolla ollut porukka Eskon paikalla kynttilä Kuvaajana Harri Nurmi Vasemmalla
T U
2•2022 4 Puheenjohtajan palsta 5 Kokouskutsu 6 Turku Airshow 2023 talkooväen rekrytointi 7 Palolentotukikohdan päällikkö vaihtuu 8 Turun Lentokerho ry:n miehistö 10 Lennonopettajat 11 Oripää Vintage 2022 kuvasatoa 12 Turun Lentokerhon Klemm Kl 25 OH ILI 85 vuotta nuori ilma alus, osa II 17 Sopimus medikaalitarkastuksista 18 Seinäjoen kisa on taitolennättäjälle kauden kohokohta
Etukansi: Hinaus Oripäässä 4.9.2022. Kuva Pekka Kakko.
Takakansi: Turun lentokerhon DG1000S Oripäässä 13 8 2022 Kuva Pekka Kakko
Turun Leivo
Julkaisija: Turun Lentokerho ry Kerosiinitie 77 • 20360 Turku • Finland www.turunlentokerho.fi sihteeri@turunlentokerho fi Toimitus: Seppo Koivisto Leivo.TLK@gmail.com Painopaikka: Painosalama Turku 2022 ISSN 0784 5561
Kerhon infrojen korjausvelka on todella suuri. Tällä hetkellä nykyinen Tuulia halli alkaa olemaan tiensä päässä Nyt on tark kaan harkittava, kannattaako sen kunnosta miseen laittaa enää varoja, vai kannattaako se pitää ennallaan ja aikanaan vain purkaa pois. Ison korjaavan liikkeen Turun infro‐jen ongelmiin toisi se, jos pääsemme aloit‐tamaan uuden hallin rakentamisen Tur kuun ensi vuonna
Ensimmäiseen Finavian meille osoitta maan paikkaan (nykyisen pressuhallin vie reen) ei saatu suunnittelutarveratkaisun kautta rakennuslupaa. Nyt meille on Fina‐vian toimesta osoitettu uusi alue, joka si jaitsee nykyisen kunnossapidon rakennus ten edessä. Alustavasti kaupungilta tehtyjen tiedustelujen perusteelle alueelle saisi rakennusluvan, joten hanke on nyt taas mahdollisesti lähtemässä käyntiin.
Lentonäytösvalmistelut ovat kovassa vauhdissa Meidän järjestämiä näytöksiä on aina kehuttu kovasti, joten homma hoi detaan vanhalta pohjalta, mutta tietysti
kaikkia osaalueita yritetään aina parantaa. Mukavasti on ihmisiä jo ilmoittautunut mukaan tekemään tulevaa näytöstä Ohjeet ilmoittautumisesta löytyy tästä Leivosta. Ja muistakaa että samalla, kun ilmoitat it sesi, niin perheenjäsenet ja ystävät voi myös ilmoittaa. :)
Näytöksen johtoryhmä on kokoontunut jo useamman kerran. Tällä kertaa teemana on mm NATO Näytöksestä tulee Suomen ensimmäinen NATO ajan lentonäytös, ja siksi uskomme saavamme kasaan taas kaikkien aikojen näytösohjelman, koska eihän kukaan kutsuttu kehtaa olla tulemat‐ta. :)
Muistakaa myös, että ensi kesänä on jälleen OKRA maatalousnäyttely, johon innokkaita käsipareja tarvitaan myös. OKRAtalkoisiin ilmoittautuminen ava‐taan myöhemmin.
Jyri MattilaTurun lentokerho ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 29 11 2022 kello 18 00 alkaen Turun lentoaseman terminaalin kahviossa (Café Turku, Lentoasemantie 150, 20360 Turku)
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat.
Tilaisuudessa on munkkikahvitarjoilu kello 17.30 alkaen.
Lämpimästi tervetuloa!
Turun lentokerho ry:n hallitus
Virallinen kokouskutsu on julkaistu yhdistyksen verkkosivuilla ja lähetetty sähköpostilla Purjelentopäivä Oripäässä
Turun Lentokerho järjestää jälleen ensi vuonna lentonäytöksen 17.18.6.2023. Turussa on jo pitkään päästy järjestämään lentonäytös säännöllisesti neljän vuoden välein. Edelli nen näytös 2019 sai todella runsaasti kiittävää palautetta oivallisesti sujuneista järjestele lyistään. Iso kiitos kuuluu tuon näytöksen järjestäneillä vapaaehtoisille kerholaisille, heidän läheisilleen sekä kerholaisten verkostojen kautta osallistuneille muille talkoolaisille.
Käynnistimme jo lokakuussa, hyvissä ajoin, talkooväen rekrytoinnin kesän 2023 näy tökseen. Tulemme viestimään säännöllisesti jäsenistölle ja toivomme että jäsenistö tekee tälläkin kertaa aktiivisesti töitä värvätäkseen talkoolaisia omista verkostoistaan. Tarvitsem‐me ahkeria tekijöitä mm seuraaviin tehtäviin:
Infopisteelle
Mediayhteistyöhön
Infran rakentamiseen ennen näytöstä (arviolta ke pe), sekä infran purkuun näytöksen jälkeen (sunnuntaiiltapäivä maanantaiiltapäivä)
Lipunmyyntiin
Liikenteenohjaukseen Pysäköintiin
Turvallisuuteen ja järjestyksenvalvontaan
Catering (= yleisö ja talkoocatering)
Anniskeluun
Kahvikioskiin
Spotteriryhmien ryhmänjohtajiksi
Jos olet ollut esimerkiksi edellisissä näytöksissä jo m jatkaa samoissa hommissa, voit ilmoittaa minulle mi myös ilmoittautua yleisesti mukaan talkoisiin, näytösryhmä löytää kaikille varmasti teke mistä. Olkaa aktiivisia ja värvätkää mukaan perheenjäseniänne, ystäviä, tuttuja ja muuta "kylänväkeä". Perehdytys tehtäviin annetaan ja hyvässä porukassa on mukava tehdä! Vuo den 2019 näytöksessä oli mukana karkeasti 180 talkoolaista Tavoitteena ensi vuoden näy tökseen olisi saada mukaan entistä suurempi joukko tekijöitä, jotta työkuormaa saataisiin tasattua ja kaikilla talkoisiin osallistuvilla olisi mahdollisuus nähdä myös näytöstä.
SEEN: tapani.lankinen@netti.fi
Laita vastaukseen mukaan: Nimesi / nimet talkoisiin tulevista henkilöistä Em. henkilöiden sähköpostiosoitteet
Em. henkilöiden puhelinnumerot
Jos tiedät mihin osaalueeseen haluat osallistua / sinulla on kokemusta tietystä näytök‐sen järjestelyn osa alueesta.
Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämään maailman parasta turkulaista lentonäytöstä! Näytöstyöryhmän puolesta
Aloitan vuoden 2023 alusta Turun lentokerhon palolentotoiminnasta vastaavana eli virallisemmin ilmaistuna tukikohdan päällikkönä nykyisen tukikohdan päällikön lopettaessa ansiokkaan toimintansa tässä tehtävässä
Tällä hetkellä toimin Turun lentokerhon moottori ja moottoripurjelennon opettajana.
Tavoitteena on, että lentokerhon palolentotoiminta jatkuisi vähintään yhtä loistavana kuin millaisena se on tähänkin asti toiminut. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan lukuisten kerholaisten työpanosta ja säntillistä sitoutumista. Melkoinen joukko onkin jo ilmoittanut kiinnostuksensa palolentotoimintaa kohtaan, kiitos kaikille siitä. Talven ja tulevan kevään aikana ensi kesän lentäjät ja tehtävänjohtajat suorittavat tehtävien vaatiman teorian opiskelun ja viranomaisen tasokokeen suorittamisen
Palolentotoimintaan ovat kaikki kerholaiset tervetulleita mukaan. Ota yhteyttä, jos kiinnostus heräsi!
Esa TähkävuoriTurun kentälle tuleva Caravelle kunnostettavana Pansiossa 22 9 2022 Vapaaehtoisissa mukana myös TLK:n jäseniä.
Hallitus
matkapuhelin
puheenjohtaja
Jyri Mattila
040 848 7947 varapuheenjohtaja Tapani Lankinen 040 357 7890 sihteeri Jani Keyriläinen 045 236 8902 rahastonhoitaja Samuli Sahlström 050 569 7319 rahastonhoitaja Mikko Tepponen 040 842 1586 jäsenet Marko Ojala Tero Nylund 041 536 6358
varajäsenet Mikael Hirvonen 041 539 6868 Matti T. Koskinen 050 568 9773
Jaostojen puheenjohtajat
taloudenhoito Samuli Sahlström, Mikko Tepponen moottorilentojaosto Lassi Salomaa 040 723 3913 purjelentojaosto Filip Ginter 050 413 8305 lennokki ja nuorisojaosto Ville Pulkkinen 040 506 2763
Hallituksen sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@turunlentokerho.fi
Laskutus
Filip Ginter ja Juha Pirttilampi myyntilaskut@turunlentokerho fi
Tilintarkastaja Simo Samppala 044 587 8909 Varatilintarkastaja PricewaterhouseCoopers (PwC)
Toiminnantarkastaja Antti Jouppi 040 838 5285 Varatoiminnantarkastaja Raimo Nikkanen 0500 530 822
Leivon toimitus Seppo Koivisto 0400 522 933
Kerhon nettisivut Mikko Tepponen 040 842 1586 webmaster webmaster@turunlentokerho fi
Vanhempi lennokkiohjaaja Jarmo Hellevaara Nuorempi lennokkiohjaaja Tiitus Ahlgren
Koneenhoitajat moottorilento koneenhoitajat@turunlentokerho.fi
OHKTA DA20 Aleksi Ojala 050 308 7779
OHDMD DA40TDI Tero Nylund 041 536 6358 Lassi Salomaa 040 723 3913
OHDME DA40TDI
OH YHS PIK 15 Markus Hatakka 040 506 1106
OH ILI Klemm Kl 25 d Antti Mäkelä ja Tuomo Hyyrönmäki
Koneenhoitajat mopu koneenhoitajat@turunlentokerho fi
OH367X RF4D Antti Mäkelä ja Tuomo Hyyrönmäki OH383 RF5 Antti Mäkelä 040 564 7548 OH 392 RF 5 Tuomo Hyyrönmäki 0400 732 533
Koneenhoitajat purjelento koneenhoitajat@turunlentokerho.fi
OH591 Astir CS Jeans |
OH971 LS4 | OH1005 Duo Discus | purjelennon huoltoryhmä OH 1024 DG 1000S | OH 1028 ASW 28 18 |
Metsäpalolentotoiminta ja SAR tukikohdan päällikkö Esa Tähkävuori 040 535 1219 tukikohdan varapäällikkö Sami Peltonen 050 432 3669
Vakuutusvastaava Harri Nurmi 040 583 8821 Avainvastaava Mikko Tepponen 040 842 1586
EFTU hallipäällikkö Sándor Tóth 0400 180 143
Oripään lentopaikan päällikkö Tapio Korpela 0400 232 219 EFOP hallipäällikkö Tapio Korpela 0400 232 219 Juhalan isäntä Raimo Vainionmaa 040 526 2173 Oripään polttoainevastaava Matti Autio 050 308 6568
Kerhon puhelimet Oripään kenttäpuhelin 044 745 1232
Koulutuspäällikkö
Jyri Mattila ml+tow 040 848 7947
Apulaiskoulutuspäällikkö, purjelento ja Oripään lentopaikka
Markus Hatakka pl 040 506 1106
Apulaiskoulutuspäällikkö, TMGmoottoripurjelento
Kari Kaukonen mp 040 842 1548
Per Ole Ahlskogml+mltl+kielitaitotarkastaja 0400 860 533 Mikael Hirvonen mp 041 539 6868 Pekka Hänninen pl 040 765 1547 Antti Jouppi ml+mp+pltl+mptl 040 838 5285 Antti Kankainen ml 044 293 7886 Mikko Koli ml 040 590 7046 Tapio Korpela pl 0400 232 219 Matti T. Koskinen pl+mp+ul+pltl+mptl+ultl 050 568 9773 Jaakko Nikkanen ml+tow 050 358 8503 Raimo Nikkanen tow (teoria) 0500 530 822 Jorma Paavilainen palo 040 504 0937 Heikki Parviainen pl 040 548 9943 Tapio Pitkänen ml+mltl+tow 040 582 2561
Markus Rajala ml 045 671 8180 Pekka Rosti ml 050 411 6305 Tuukka Sato Hunsala ml Jari Soikkeli ml 040 779 8951 Jussi Timonen mp 050 575 3270 Harri Tossavainen ml 040 546 8905 Martti Turppo ml+mltl 040 500 8474 Esa Tähkävuori mp 040 535 1219 Ville Vuori pl 0400 698 514 pl=purjelento, mp=mopu, ul=ultra, ml=moottorilento palo=metsäpalo, tow=hinaus
Oikealla ylhäällä Antti ja amerikkalaiset vieraat Oikealla alhaalla Raimo ja DCyhdistyksen purseri Ulpu Kuvat Sakari Seppälä
Kerhomme Klemm koneen voidaan katsoa täyttäneen hiljattain 85 vuotta, kun maalis kuun 15. päivänä vuonna 1937 se nousi ensimmäisen kerran siivilleen klo 13.10 Böblin genissä, Lounais Saksassa. Edellisessä Leivon numerossa 1/2022 kerrottiin koneen vaiheet tehtaalta kerhon täyteen omistukseen keväällä 2019 ja nyt tarina jatkuu, mitä siitä eteenpäin tapahtui. Artikkeli perustuu koneen lentokuntoon saattamisen yhteydessä Tuo‐mo Hyyrönmäen laatimaan rakennus ja koelentokertomukseen.
Vaikka kone oli periaatteessa pitkän säilytyskauden jäljiltä käytännössä ehjä, kiitos mm. asianmukaisen säilytyksen kuivissa tiloissa, oli sille kuitenkin tehtävä täydellinen tarkastus ja myös mittava korjaus/entisöintityö. Koneella oli viimeksi lennetty 22.9.2000 ja sen jälkeen rullailtu lentonäytöksissä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Moottoria oli myös vähän väliä koekäytöllä pidetty ’vetreänä’ ja samalla säilytysöljyjä vaihdettu. Artik kelin edellisessä osassa kerrottiin, että kone saatiin rekisteröityä kerhon omistukseen ko konaisuudessaan loppuvuonna 2018, joskin sen moottori ja potkuri olivat edelleen yhden kerholaisen omaisuutta. Tähtäimessä oli saada kone ilmaan seuraavan kesän 2019 lento näytöksessä, joka oli oleva Suomen Ilmailuliiton 100vuotisnäytös, keskeisenä teemana harrasteilmailu vuosikymmenien saatossa. Suomen ilmaalusrekisterissä vanhimpana len‐tävänä koneena sen oli itseoikeutetusti osallistuttava kyseiseen näytökseen. Kone saatiin kin ilmaan kyseiseen lentonäytökseen, joskin aikataulu oli varsin täpärällä Kiireestä huolimatta missään ei ’oikaistu’, vaan kaikki tarvittavat työt tehtiin mitä suurinta huolelli suutta noudattaen, kuten ilma aluksen kyseessä ollen pitikin.
Kone oli vuonna 1958 muutettu Continental C90 12F moottorille, koska rauhanehto jen mukaan saksalaisten lentokoneosien tuonti alkuperäiseen Hirth moottoriin oli edelleen kiellettyä Tähän saakka koneessa ollut moottori sekä potkuri oli otettu Mikko Terhon omistamasta ja kerhon käytössä mm. moottorilentokoulutuksessa olleesta Ercoupe ko neesta OH ERB, joka myytiin Vaasaan vuonna 1972. Kyseinen moottori oli juuri edellä mainittua tyyppiä. Jo töiden alkuvaiheessa paikallaan olevista moottorista ja potkurista alettiin käydä kauppaneuvotteluja ne omistaneen kerholaisen kanssa ja käsirahakin oli jo varattuna, kun perinpohjaisessa tarkastuksessa huomattiin moottorin kärsineen vaurioita ajan saatossa Sylinterinputkissa oli halkeamia ja niitä löydettiin muualtakin, samoin kuin ruostevaurioita. Uusia putkia kuitenkin löytyi maailmalta, mutta kaiken kaikkaan todet tiin, että korjaaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi ja näin moottorin lunastuksesta luovut tiin.
Nokalla ollut moottori haluttiin nyt vaihtaa helpommin saatavilla olevaan 0200 tyyp‐piseen moottoriin. Uudeksi moottoriksi löytyi Continental 0 200 A, joka on irrotettu vuo den 1966 koneesta Champion Citabria 7ECA OH CIC Moottorin sarjanumero on 62297 5 A ja sen käyntiaika uudesta oli 2695 tuntia. Moottoriin oli vaihdettu uudet Supe rior Air Parts SA10200 Series Millennium sylinterit ja männät käyntiajalla 2028 tuntia,
eli niillä oli lennetty 667 tuntia. Moottori oli irrotettu koneesta OH CIC peruskorjausajan täytyttyä vuonna 2013. Moottorien painoero on vähäinen. O200moottorin 10 hp suu‐rempi jatkuva teho saavutetaan 275 rpm suuremmalla pyörimisnopeudella, joten mootto‐rien suurin vääntömomentti on sama.
Moottoriin asennettiin vuonna 1996 hankitut Slick 4301 magneetot, joiden käyntiaika oli 16 tuntia. Magneetoille tehtiin 500 tunnin huolto ja tulpanjohdot ja tulpat uusittiin. Moottoriin asennettiin uusi Marvel Schebler MA 3SPA kaasutin. Moottoripukista pois tettiin maali ja se särötarkastettiin tunkeumanestemenetelmällä, minkä jälkeen moottori pukki uudelleen maalattiin valkoiseksi. Moottoripukin lujuus suurempitehoiselle moottorille tarkastettiin lisäksi laskemalla elementtimenetelmällä.
Edellisessä moottorin vaihdon yhteydessä polttoaineen siirto siipitankeista päätankkiin oli muutettu Ercoupen järjestelmää vastaavaksi, jossa moottorin mekaaninen pumppu kierrättää jatkuvasti polttoainetta siipitankeista päätankkiin, josta paluuputken kautta yli määrä palaa vasempaan siipitankkiin.
Koska O200A moottori on tarkoitettu painovoimaiseen polttoaineensyöttöön, ei siinä ole mekaanista pumppua. Polttoaineen siirto siipitankeista päätankkiin on nyt toteutettu sähköisellä Facet polttoainepumpulla, jota käytetään tarpeen mukaan. Pumpun käyttökyt kin on takaohjaamossa Samalla polttoainejärjestelmän letkut ja letkuliittimet on uusittu Aeroquip 303 typpiseksi, jotka valmistajan mukaan kestävät erinomaisesti myös etanolia.
Polttoainejärjestelmän tuotto mitattiin ennen lentoja. Ensimmäisillä lennoilla todettiin kuitenkin nousussa lieviä käyntihäiriöitä, jotka loppuivat vaihtamalla suodattimelta kaa‐suttimeen menevä letku koosta 1/4" kokoon 3/8".
Myös moottorissa olleen potkurin suhteen olivat käytettävyystoiveet korkealla, mutta siinäkin havaittiin mikroskooppisia murtumia, mistä johtuen myös sen lunastamisesta oli luovuttava. Potkuriksi hankittiin aluksi valmistajan Born Propeller esim. Flybabyyn sa malla moottorilla tarkoitettu potkuri, jonka halkaisija on 70 tuumaa (178 cm) ja nousu 40 tuumaa (102 cm). Potkuriin asennettiin uusi 5 tuuman alumiininen spinneri, koska alku peräisessä havaittiin murtumia. Koneeseen hankitulla 70"x40" puupotkurilla saavutettiin koelennoilla oletettua huonompi staattinen kierrosluku ja nousu ja matkanopeus. Siksi koneessa kokeiltiin maakäytössä siinä ennen moottorin muutosta käytettyä nyt lentokel votonta 7I"x48" McCauley metallipotkuria, jolla saavutettiin suurempi staattinen kierros luku kuin nimellisesti pienempinousuisella puupotkurilla. Asia varmistettiin lainatulla Cessna C 150:n 69"x48" McCauley metallipotkurilla, jolla saavutettiin C 150:n käsikir jan arvon ylittäva staattinen kierrosluku.
Huonon suorituskyvyn syyksi oli siten selvinnyt potkuri, jonka nousu saattoi olla il‐moitettua suurempi. Ilmeisesti puupotkurin valmistaja on ilmoittanut nousun mitattuna la van profiilin tasaisesta pohjasta, kun taas useimmat valmistajat, esim Sensenich ja McCauley, ilmoittavat nousun mitattuna lavan profiilin jänteestä. Esim. Clark Y profiilil la ero on noin 3,5 astetta, joka vastaisi 10 tuumaa ilmoitettua suurempaa nousua.
Ennen koelentojen aloittamista siivekkeet ja korkeusvakain verhoiltiin uudestaan Ceconitemenetelmällä. Ennen ensimmäisiä koelentoja kaikki letkut vaihdettiin, samoin kuin sähköjärjestelmän uusimista vaatineet osat. Nykyvaatimusten mukaisesti koneeseen asennettiin siihen tietenkin alunperin kuulumaton transponderi ja vaihdettiin radio Myös kummankin ohjaamon vyöt uusittiin.
Ensimmäisen kesän koelennoilla todettiin ohjaamoon tulevan pakokaasua lyhyistä tumppipakoputkista. Siksi kone talvella 201920 varustettiin Luscombe B E/F mallin pi‐demmillä 2 yhteen pakoputkilla. Pakoputkien päihin lisättiin RF4 tyyppiset pakoäänen vaimentimet Imuilman esilämmityskotelo rakennettiin uusiin pakoputkiin sopivaksi Koneeseen hankittiin puupotkurin tilalle uusi Sensenich 69CK 0 48L metallipotkuri, jonka halkaisija on 69" (175 cm) ja nousu 48" (122 cm). Raskaampi metallipotkuri vai kuttaa myös edullisesti koneen painopisteasemaan. Potkureilla lennettiin seuraavasti:
Born (puu): 23 h 34 min
Sensenich: 21 h 37 min
Talvella 2019 20 on lisäksi öljynpaine ja öljynlämpömittarit korvattu yhdistelmämit tarilla sekä lisätty ahtopainemittari ja pakokaasulämpötilamittari (EGT)
Ohjausvaijerit uusittiin käyttäen tyyppiä 1/8 7xL9 SS MIL DTL 83420.
Pääsäiliössä oleva kohotyyppinen polttoaineen määrämittari todettiin epäluotettavak‐si. Siksi se korvattiin talvella 201920 sähköisillä kapasitiivisilla antureilla pääsäiliössä ja vasemmassa siipisäiliössä. Antureiden asennuksessa käytettiin hyväksi säiliöissä ole via alkuperäisen pneumaattisen määrämittauksen liitäntöjä Yhdistetty määrämittari on takaohjaamossa.
Polttoainesäiliöiden huohotus on muutettu vastaamaan alkuperäistä rakennetta. Siipi säiliöiden huohotusputkien ulostulo siirrettiin säiliön takareunan tasalle, jolloin polttoai‐neen valuminen ulos putkesta liu'ussa on pienempi. Pääsäiliön huohotinputken ulostulo on siirretty tuliseinän takapuolelta sivulta tuliseinän etupuolelle keskelle, jolloin se on kauempana pakoputkista
Koneessa ei ollut alun perin korkeusperäsintrimmiä ja se vaati matkanopeudella jatku vaa ohjaajaa rasittavaa työntöä sauvasta. Koneeseen rakennettiin siksi samanlainen säh köinen trimmi kuin PIK15 koneessa OHYHS. Korkeusperäsimeen lisättiin kaari, johon trimmin Ray Allen T2 104 servomoottorin kiinnityslevy tuettiin toiselta sivulta. Trimmi levy tehtiin vaneripintalevyistä ja mäntyrimoista ja saranoitiin pianosaranalla korkeuspe räsimeen Trimmin käyttökytkin ja asentonäyttö ovat takaohjaamossa
Ensimmäisen koelentokesän jälkeen todettiin siipien sekä korkeus ja sivuperäsimien verhoilujen vaativan myös vaihtoa ja ne uudelleenverhoiltiin talven 201920 aikana. Sii‐vistä poistettiin myös maalit ja rakenteet tarkastettiin ja huollettiin, siipi verhoiltiin kokonaan kankaalla, kun aikaisemmin ver hoilu oli ulottunut vaneripäällysteisestä torsiosta taaksepäin. Siiven paino kuiten kin pieneni mm. poistetun kitin ja maalin takia.
2.1 Lennetyt tunnit
Verhoilut suoritettiin verhoilukankaan valmistajan ohjeiden (Procedure Manual l 01 for the Ceconite Aircraft Covering Process, June 2008) ja Suomen Urheiluil mailuopisto/Pentti Saariston kurssien oh‐jeiden mukaisesti.
Koneella tehtiin 30.5.2019 ja 22.5.2022 välisenä aikana yhteensä 73 koelentoa, sisältäen 46 tuntia ja 1 minuuttia lentoaikaa sekä 136 laskua. Koelentoja ovat lentäneet koneen päällikkönä Tuomo Hyyrönmäki,Ari Saarinen, Samuli Sahlström jaAntti Mäkelä. Lennoista 26 lennettiin kahden hengen miehistöllä.
Koneella tehtiin 30 5 2019 ja 22 5 2022 välisenä aikana yhteensä 70 koelentoa, sisäl täen 45 tuntia ja 11 minuuttia lentoaikaa sekä 134 laskua. Koelentoja ovat lentäneet ko neen päällikkönä Tuomo Hyyrönmäki, Ari Saarinen, Samuli Sahlström ja Antti Mäkelä. Lennoista 25 lennettiin kahden hengen miehistöllä.
Moottorin Continental O-200-Atyyppitodistuksen (FAAE-252, EASAIM.E.101) mukainen polttoaine on vähintään lentobensiini 80/87 (min. grade aviation gasoline). Kyseisestä polttoaineesta käytetään myös nimityksiaAvgas 80/87 ja Grade 80. Lyijyllisen lentobensiininASTM-standardin D910 mukaan Grade 80 lentobensiinin minimi MON-oktaaniluku on 80,7ASTM-standardin D2700 mukaan määritettynä.
Moottorin Continental O 200 A tyyppitodistuksen mukainen polttoaine on vähintään lentobensiini 80/87 (min grade aviation gasoline) Kyseisestä polttoaineesta käytetään myös nimityksia Avgas 80/87 ja Grade 80. Lyijyllisen lentobensiinin ASTM standardin D910 mukaan Grade 80 Ientobensiinin minimi MON oktaaniluku on 80,7 ASTM stan dardin D2700 mukaan määritettynä.
Sekä pienmoottoribensiinin 95 SE, että moottoribensiinin 98 E5 MON-oktaaniluku ylittää lentobensiinin 80/87 vaatimukset. Oktaaniluvun määrityksessä käytetty ISO-standardi on yhteneväinen ASTM D2700 kanssa.
Sekä pienmoottoribensiinin 95 SE, että moottoribensiinin 98 E5 MONoktaaniluku ylittää lentobensiinin 80/87 vaatimukset. Oktaaniluvun määrityksessä käytetty lSO stan dardi on yhteneväinen ASTM D2700 kanssa Autobensiinierien etanolipitoisuutta mitat tiin ja se oli koko ajan 5%
Avgas 100LL Avgas 80/87
Pienmoottori bensiini 4-tahti BE95SE
Autobensiini BE98E5 kesälaatu Oktaaniluku RON (93) 98 OktaanilukuMON 99,6 80,7 90 87 Nakutusindeksi AKI 91,5 92,5 Tiheys 15 °C kg/m3 700 730 680 720 720 775 Höyrynpaine kPa 38 49 38 49 55 65 45 70 Oxygenaatit til. % 5 Suluissa olevat tyypillisiä arvoja
Lentotunnit eri bensiinilaaduilla: Suluissaolevattyypillisiäarvoja Lentobensiini 100 LL: 04 h 01 min Autobensiini 98 E5: 25 h 49 min Pienmoottoribensiini 95 SE: 15 h 21 min Yhteensä: 45 h 11 min
Pienmoottoribensiini hankittiin Nesteen Turun Satakunnantien aseman mittarista ja TLK:n omasta säiliöstä Oripäässä.Autobensiini hankittiin pääasiassa Nesteen Turun Orikedon kylmäaseman mittarista, jossa polttoaineen vaihtuvuus on suurta.
Autobensiinierien etanolipitoisuus mitattiin ja se oli koko ajan 5%.
kuormituskerrointa verrattuna 75 km/h 1 G:n sakkausnopeuteen.
Taitolento koneella päätettiin kieltää.
Koneen suurinta sallittua nopeutta VNE pienennettiin aikaisemmasta 290 km/h arvoon 180 km/h, joka on sama kuin aikaisempi puuskanopeus. Puuskanopeutta pienennettiin ar‐voon 145 km/h, joka on sama kuin aikaisempi liikehtimisnopeus. 145 km/h g sakkausno peus vastaa 3,74 G:n kuormituskerrointa verrattuna 75 km/h 1 G:n sakkausnopeuteen Taitolento koneella päätettiin kieltää. Nopeusmittarien kalibrointi tehtiin. Takaohjaamon nopeusmittarin todettiin näyttävän 7 16 km/h todellista nopeutta vähemmän. Etuohjaamon nopeusmittari näyttää noin 5‑km/h takaohjaamoa enemmän (tarkempi).
Nopeusmittarin kalibrointi suoritettiin edestakaisilla lennoilla verraten mittarinäyttämää näyttämän molempien suuntien keskiarvoon. Takaohjaamon nopeusmittarin km/h todellista nopeutta vähemmän. Etuohjaamon nopeusmittari näyttää noin enemmän (tarkempi).
IAS [km/h] TAS [km/h] ero [km/h] 123 137,0 +14,0 110 126,0 +16,0 100 107,5 +7,5 90 98,5 +8,5 130 144,0 +14,0
Sakkausnopeus korkeusvakaajan asennolla A2 todennettiin koelennolla 24.8.2021 lentomassalla 719 kg.
Suurin sallittu lentonopeus VNE todennettiin samalla koelennolla 24.8.2021, mittarinopeus 190 km/h.
Kuva: Värimerkinnät päivitettiin nopeusmittariin.
Koneen korkeusvakaajan asetuskulma on säädettävissä ja se on ollut alun perin asetuk sessa A2, jolloin se kuitenkin vaatii sauvan työntöä matkalentonopeudella ilman trimmaa‐mista. Vuonna 2021 kokeiltiin vakaajaa asennossa A3. Silloin kone kulki matkanopeutta trimmin ollessa keskiasennossa (ilman trimmiä), mutta korkeusperäsimen teho riitti sakkaustesteis sä pienentämään nopeutta vain 85 km/h asti (asen nossa A2 sakkausnopeus 75 km/h). Koska lisäksi vedetyn laskun tekeminen oli hankalampaa, kor keusperäsimen asetuskulmassa palattiin alkuperäi‐seen asetukseenA2.
Polttoaineen kulutus oli koelennoilla keskimäärin 27 l/h.
Käytännön lakikorkeus todennettiin lennolla 24.8.2021 ja se oli noin 9000 lentoonlähtömassalla 719 kg. Polttoaineena oli autobensiini 98 E5.
Tätä kirjoitettaessa syksyllä 2022 koelento ohjelma on saatu päätökseen menneenä ke väänä, kone on katsastettu ja sille on myönnetty lupa ilmailuun. Koska koneen tyyppito distuksen haltijaa ei enää ole olemassa, kone on luokitettu kansallisen ilmailulainsäädännön alaiseksi experimentalluokan ilmaalukseksi, jolle ei voida varsi‐naista lentokelpoisuustodistusta (ARC) myöntää. Kone on nyt kerholaisten lennettävissä ja sille on kertynyt 52 lentotuntia sitten koelentojen aloittamisen keväällä 2019 Koska kone on varustettu kannuspyörätelineellä, sillä lentävällä on oltava riittävä kannuspyörä kokemus ja kokemuksen tyyppikelpuutuksen lentämiseen arvioi kerhon koulutuspäällik kö, puheenjohtaja Jyri Mattila. Kone on oloissamme ainutlaatuinen ilmaalus, ja kerholaisia kannustetaankin lentämään sillä myös jonkun tyyppikelpuutuksen haltijan kanssa.
Tuomo Hyyrönmäki
Olli Sjöblom (vastaava kirjoittaja)
TLK:n hallitus on kesän ja alkusyksyn aikana kartoittanut mahdollisuutta löytää kus‐tannustehokas ratkaisu medikaalien toteuttamiseen. Kontaktoimme ja pyysimme tarjouk set kahdelta suurimmalta toimijalta eli Mehiläiseltä ja Terveystalolta Näistä kahdesta hieman edullisemmaksi osoittautui Mehiläinen jonka kanssa olemme sopineet yhteistyös tä. Mehiläinen on myös lupautunut sujuvoittamaan omaa prosessiaan erityisesti Turun Kauppiaskadun Mehiläisessä.
Turun Lentokerhon jäsenenä saat 20%:n alennuksen medikaalin yhteydessä Mehiläi‐sessä tehtävistä laboratorio ja esimerkiksi kuulokokeista. Alennus on voimassa välittö‐mästi ja meille sovitut hinnat voimassa 31.12.2023 asti.
Ilmoita Mehiläiseen olevasi Turun Lentokerhon jäsen varatessasi medikaalia ja vielä varmuuden vuoksi maksaessasi palvelusta Mehiläiselle.
Mehiläinen toivoo, että lentäjä kävisi hyvissä ajoin ennen varsinaista lääkärintarkastus ta laboratoriokokeissa. Laboratoriokokeita varten saat ohjeet Mehiläisestä.
Mehiläinen suosittaa varaamaan medikaaliin 45 minuutin vastaanottoajan. Mehiläisen asiakaspalvelukeskuksen nro: 010 414 00.
Tämä ei ole yksittäistä lentäjää millään tavalla sitova sopimus Jokainen voi edelleen käydä medikaalissa sillä lääkärillä jolla itse haluaa.
Turun Lentokerho ry:n hallitus
RC AirClub Seinäjoki järjestää koti kentällään Kurjennevalla elokuun alussa perinteisen malli ja taitolennokkien kil pailun. Kaksipäiväisessä tapahtumassa eh tii tavata tuttuja, perehtyä uusiin lennokkeihin ja syödä runsaasti kanttiinin herkkuja. Suomen mittapuulla tarkasteltu na Seinäjoen kisa on siitä hieno tapahtuma, että se kerää satamäärin yleisöä ja kymme nittäin lennättäjiä.
Olen osallistunut Seinäjoen kisoihin kolmesti ajamalla taitolennokkia F3A Sport luokassa. Ensimmäisellä kerralla olin kuudes, 2021 voitin ja 2022 tulin toi seksi.
Tulokset ovat sivuseikka parasta ki soissa on persoonallinen kaveriporukka ja tietysti lennättäminen. Paljon aikaa kuluu myös kilpailun seuraamiseen tuomaririvis tössä Taitolennättäjien keskuudessa kun on tapana, että vapaavuorossa olevia kil pailijoita on tuomareina sekä kirjureina.
Kisapirssini on italialaisen SebArtin valmistama puukone MythoS25E. Se on lento ominaisuuksiltaan erittäin miellyttä vä ja keveällä kuusikennoisella akulla myös ketterä
Seinäjoen kisassa tuntuu aina tuulevan kovaa. Viime kesänä pahimmat puuskat tuiversivat 17 metriä sekunnissa. Onneksi MythoS on tuotavissa pehmeästi laskuun rajussakin kelissä, kunhan siiven yläpinnan pitää loppulähestymisen ajan näkyvissä, eikä anna tuulen viedä lennokkia.
Pystykäännös on vaikein F3A Sport luokassa lennätetään yhdek sän taitolentoliikettä: sarja alkaa silmukal la ja päättyy syöksykierteeseen. Minulle hankalin liike on pystykäännös. Liian ko‐valla nopeudella siitä tulee pyöreähkö wing over ja liian hitaasta vauhdista seuraa holtiton sakkaus
Pystykäännöstä sorvatessani yritän saa da MythokSeni leijumaan potkurin varassa sekunnin murtoosan, painan sivuperäsi‐men pohjaan ja yleensä tuloksena on mal‐likas pystykäännös.
Sport sarjan lennättäminen kestää kol misen minuuttia. Se on lyhyt aika, mutta kovassa kelissä siinä ehtii tulla hiki. Olen harjoitellut ohjelmaa sen verran, että viime kesänä sain päästellä Seinäjoella rennolla käsialalla lennättämisestä nautiskellen, mistä tuomarit antoivat positiivista palau tetta.
Haaveenani on siirtyä F3A Nordic luokkaan. Sitä varten tarvitsen Mythok Seeni uuden moottorin, nopeudensäätimen ja kahdeksankennoiset akut. Teoriassa päi vitys on helppo tehdä, mutta se on melkoi sen kallis
Taitolennättäjäjoukkomme ei ole suuren suuri, joten uudet tulokkaat otetaan ilolla vastaan. Kisoihin voi tulla, kun lennokki pysyy käsissä kovassakin kelissä ja liik‐keet ovat hioutuneet tunnistettaviksi.
Aurora Koskensalo lennättäjä ja purjelento oppilas
Pikkukuva seuraava sivu vasemmalla: Antti AhoMantilan Hawker Sea Fury matalassa ohilennossa. Kuvaaja Timo Koskensalo.
Pikkukuva seuraava sivu oikealla: Seinäjoen kisojen upeimpia mallilennokkeja oli Jukka Pikkusaaren rakentama VL Pyry. Kuvaaja Timo Koskensalo.
Seinäjoen kisoissa näkee kalustoa taitolennokeista mallikoneisiin Kuvaaja Timo
