Leppävaaran keskustasuunnitelma asukkaiden nähtäväksi s. 2
Kilo-Kera -seura s. 6
Arkeologiset yleisökaivaukset Leppävaarassa toukokuussa s. 4–5
Magnus Enckellin Kilon kausi: tuokiokuvia ja mielenmaisemaa s. 8
Lepuskin eläinlääkäri: Koirien tassujen talvihoito s. 6
LEPUSKI
Joululahjavinkkinä
lahjakortti
Ravintola Baseen!
6/2020 • 28.11.2020 • Suur-Leppävaara
Paikallisia uutisia jo
27 vuotta
Kodikasta joulun odotusta Kun tulee aika tehdä toiveista totta, ota meihin yhteyttä. Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara, 09 2311 0307 Kiinteistömaailma Espoo Laaksolahti, 010 235 2210
Joululounaita tarjolla 31.11. - 23.12. www.ravintolabase.fi/joululounas Leppävaarankatu 3–9, Ratsutori
Riskiryhmäläinen: Kysy kotiinkuljetuksesta ark. 7–9, puh. 045 326 6775
MA–PE 8.30–21 LA 10–18 SU 12–18 Arkipyhät: 12–15/18
www.apteekkielixir.fi
Kiinteistömaailma Espoo Kauniainen, 09 2311 0300
Leppävaaran toimipiste
muuttaa Kauppakeskus Selloon! Jatkossa löydät meidät Sellon 3. kerroksesta!
AVAJAISETU kaikille uusille asiakkaille: Väri- ja raitapaketit
-30%
Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme jotka ovat mahdollistaneet toimintamme Galleriassa yli 23 vuoden ajan! Samalla haluamme toivotta teidät tervetulleeksi Sellon uuteen liikkeeseemme.
Sataa ensimmäistä kanta-asiakastamme odottaa yllätyslahja palvelun yhteydessä! Kauppakeskus Sello, 3 krs. P. 09 541 5049 Varaa aikasi helposti: www.beautyhair.fi
Meiltä myös ilmastoinnin huollot! Tukesin hyväksymä huoltoliike Palokärjentie 5, 02660 Espoo Lintuvaara
Puh. 09 5414 974 posti@stenstrom.fi
Tutustu monipuoliseen palveluvalikoimaamme! www.stenstrom.fi
Leppävaaran Valopilkku 2020:
Ruusupuisto ja sen hoitajat ”Mukava kuulla, että tunnustusta saavat sellaiset tekijät ja asiat, jotka jäävät arjessa helposti huomaamatta”, kiitti Samppa Laine vuoden Valopilkun valintaa. Samppa toimii Espoon kaupungin itäisen viherkunnossapitopiirin esimiehenä. Käytännössä Ruusupuiston hoidosta vastaavat Kristiina Leppänen ja Sara Unhola. Myös he ovat iloisia tunnustuksesta ja kehuvat, että Ruusupuisto on ollut heille mieluisa hoitokohde. ”Raitilla ihmiset usein pysähtyvät juttelemaan ja kiittämään meitä. Ei se näissä hommissa yleensä ole kovin tavallista.” Ruusupuisto on osa kartalla Muu-
kalaispuistoksi nimettyä puistoa. ”Ruusupuisto olikin ensimmäinen työkohteeni, kun opintojeni päätyttyä aloitin työt täällä Leppävaarassa. Ekana tehtävänä minut perehdytettiin ruusupensaiden juurelle levitettävän kaakaopurun käyttöön”, muistelee Kristiina Leppänen. Hänellä onkin jo kertynyt 14 vuoden kokemus Ruusupuiston hoidosta. ”Meillä on hyvä porukka ja paljon työtä”, Samppa Laine summaa. Hoidettava alue kattaa koko Suur-Leppävaaran muutamia pieniä alueita Lippajärven suunnalla lukuun ottamatta. ”Hoidettavien viheralueiden
pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta, mutta sen myötä ei ole lisätty työntekijöitä”.
Pieni keidas Raitin varrella Ruusupuiston kohtalo nousi Leppävaarassa keskusteluun pari vuotta sitten, kun Raitin kehittämissuunnitelmien yhteydessä esitettiin terassirakenteiden purkamista ja tilalle avointa nurmialuetta. Asukkaat nousivat puolustamaan rakasta puistoaan. Sen suuri arvo oikeastaan huomattiin vasta uhan edessä. Onneksi asuk-
jatkuu sivulla 2.
2 LEPUSKI
Pääkirjoitus 28.11.2020
Kohti koronan jälkeistä aikaa
K
orona alkoi marraskuun lopussa taas kiristää otettaan. Niinpä oli puhumattakin selvää, että Lepuskin vuotuinen joulutapahtuma peruttiin. Perinteisestä Leppävaaran Valopilkun valinnasta ei sentään luovuttu. Valinta ei ollut tänä vuonna vaikea: uusin Valopilkkumme on Leppävaaranraitin Ruusupuisto ja sen hoitajat. Puisto on osa laajempaa kartalla Muukalaispuistoksi nimettyä aluetta, jonka eteläosaa asukkaat ovat alkaneet kutsua Ruusupuistoksi. Tämän vuoden valinta tehtiin nyt 20. kerran. Leppävaara-seura jakaa tunnustuksen ”henkilölle, yhteisölle tai ilmiölle, joka on tuonut iloa leppävaaralaisen arkipäivään ja edistänyt myönteistä kaupunkielämää ja se jaetaan vuoden pimeimpään aikaan”. Valopilkuiksi haluttiin nostaa itse puiston lisäksi sen kunnossapidosta vastaava kaksikko Kristiina Leppänen ja Sara Unhola. Heidän ansiostaan Ruusupuisto on tänäkin vuonna kukoistanut, ja vielä marraskuussa on saatu ihailla uusien nuppujen aukeamista. Puistoa tullaan ihailemaan kauempaakin. Raitin kehittämissuunnitelmissa puisto on ollut vaarassa tulla jyrätyksi avoimeksi nurmikentäksi. Puiston kohtaloa on murehdittu lähiseudun asukkaiden kanssa. Hyvällä yhteistyöllä kaupungin kanssa suunnitelmiin voitiin kuitenkin vaikuttaa ja asukkaiden suureksi iloksi puisto säilyy. Seuralla on halu verkostoitua ja
jatkuu sivulta 1.
kaiden ääntä on nyt kuultu: syksyllä esillä olleissa tarkennetuissa suunnitelmissa puisto ruusuineen on päätetty säilyttää. ”Ei Espoossa toista vastaavaa ruusupuistoa olekaan”, Kristiina ja Sara nauravat. ”No, Tapiolassa tietysti voi olla ja Espoon keskuksessakin jotain pientä, mutta niitä ei lasketa.”
Meidän puisto Leppävaara-seura on solminut Ruusupuiston hoitamiseksi Meidän puisto -yhteistyösopimuksen kaupungin kanssa. Sopimuksella seura on lupautunut viherylläpidon yhteistyökumppaniksi pitämään puistoa arvoisessaan kunnossa. Tositoimiin on tarkoitus päästä keväällä, mutta Meidän puisto -ryhmä ehti jo marraskuussa pitää puistossa pienimuotoiset haravointitalkoot. Valopilkun julkistus hoidettiin koronatilanteen vuoksi tänä vuonna pienellä porukalla viherkunnossapidon tukikohdassa Viherpeiponkujalla. Tukikohdan työntekijöille vietiin tuliaisina täytekakku, joka oli koristeltu tuoreella Meidän puisto -logolla. Puistoon saadaan myöhemmin tällä
Leppävaaran keskustasuunnitelm
tehdä mahdollisimman monipuolista yhteistyötä alueella. Näin linjataan ensi vuoden toimintasuunnitelmassa, joka hyväksyttiin seuran vuosikokouksessa lokakuun lopussa. Myös Valopilkkuvalintamme liputtaa asukkaiden ja kaupungin välisen yhteistyön puolesta. Leppävaara-seura nyt osaltaan sitoutunut auttamaan puiston hoidossa Meidän puisto -sopimuksella. Seuraamme edelleen tiiviisti kaupungin ajankohtaisia hankkeita, jaamme niistä tietoa, synnytämme keskustelua ja otamme tarvittaessa kantaa suunnitelmiin ja hankkeisiin. Välitämme myös asukkaiden toiveita kaupungin suuntaan. Yksi hyvän foorumi tuoda tietoon asukkaiden toiveita on Leppävaaran projektinjohtajan kahvilatapaamiset. Nyt korona-aikaan ne ovat olleet keskeytyksissä, mutta marraskuusta lähtien niitä on päätetty jatkaa virtuaalisesti kerran kuussa. Leppävaaran ydinkeskustan uudistaminen on kiinnostavassa vaiheessa, kuten tämän kertaisesta lehdestä voit lukea. Kuuden vuoden leipomisen jälkeen keskuksen asemakaavaehdotus saadaan nyt vihdoin asukkaiden nähtäville. Jälleen kerran on vaikuttamisen paikka. Mukavaa joulun odotusta kaikille Lepuskin lukijoille ja kiitos kuluneesta vuodesta! Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi
Leppävaaran keskustasuunnitelmaa on valmisteltu jo tovi – eikä ihme, niin suuresta muutoksesta on kyse. Nyt Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan
logolla varustettu kyltti merkiksi yhteistyöstä puiston hoidossa.
Edelliset Valopilkut DigiLepuskissa Teksti: Arja Salmi
Meidän puisto – Ruusupuisto -logo, jonka on suunnitellut Tapio Lipasti.
Kun keskusta on valmis, Etelä- ja Pohjois-Leppävaara muodostavat ehjän kokonaisuuden, jossa on paljon puistomaisuutta ja tilaa tapahtumille. Sinne on saatu
Leppävaara-seura valmiina uuteen kauteen
Kauneuden ja ilon tuoja
Tämän vuoden Valopilkku on nyt jo järjestyksessä 20. Leppävaara-seuran valinta. Tunnustus käytiin luovuttamassa 20.11.2020 ja kunniakirjassa, puistoa ja sen hoitajia luonnehditaan näin: ”Ruusupuisto asukkaille tärkeä keidas Raitin varrella. Alkukeväällä siellä kukkivat tulppaanit ja keskikesästä rehevät ruusut aina pakkasiin asti. Ruusupuisto on ihmisen kokoinen, se ei läkähdytä suuruudellaan, mutta tuo hyvän ja rauhallisen olon. Leppävaaran viherkunnossapito on hoitanut puistoa suurella rakkaudella kaikki nämä vuodet. Kiitämme kunnossapitäjiä kauneuden ja ilon tuottamisesta asukkaille. Leppävaara-seura on liittynyt hoitotiimiin ”Meidän puisto” -sopimuksella.”
muutosehdotuksen nähtäville. Leppävaaran projektijohtaja Mika Rantala kertoo, että seuraava vaihe on asukkaille järjestettävä virtuaalitilaisuus, joka pidetään 13.1.2021.
Sara Unhola ja Kristiina Leppänen ovat Leppävaaran uusimmat Valopilkut. Tunnustusta vastaanottamassa 20.11.2020 oli myös kunnossapitopiirin esimies Samppa Laine. Kuva: Tapio Lipasti
Leppävaara-seuran vuosikokous pidettiin poikkeuksellisesti vasta lokakuun lopussa. Sääntöjen määräämä virallinen kokous pidetään yleensä huhtikuussa, mutta siirrettiin koronapandemian takia syksyyn. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös samoin kuin toimintasuunnitelma talousarvioineen tulevalle vuodelle. Kokouksessa valittiin myös sääntöjen määräämät toimihenkilöt. Seuran tavoitteena on tulevana vuonna laajentaa hyviä yhteistyöverkostoja entisestään sekä parantaa tiedon kulkua asukkaiden ja kaupungin välillä asukkaita koskevissa asioissa. Seuraamme tiiviisti kaupungin ajankohtaisia hankkeita, jaamme niistä tietoa, synnytämme keskustelua ja otamme kantaa suunnitelmiin sekä välitämme asukkaiden toiveita kaupungin suuntaan. Keskeisenä asiana juuri nyt on Leppävaaran ydinkeskustan uudistamista
koskevat suunnitelmat sekä Leppävaaranraitin kehittäminen. Uutena asiana on ohjelmassa Ruusupuiston hoito ja kunnossapito, josta seura on tehnyt kaupungin kassa ”Meidän puisto” -sopimuksen. Raittikarnevaalit ovat tulossa 18.9.2021 ja ne järjestetään taas yhteistyössä Leppävaaran Suurmarkkinoiden kanssa. Muita asukastilaisuuksia järjestämme aiempaan tapaan, jos vain epidemiatilanne sallii. Isona uutena avauksena seura järjestää arkeologiset yleisökaivaukset entisen Monikontorpan ympäristössä, josta on löytynyt toistaiseksi tutkimaton kivikautinen asuinpaikka. Kansalaismuistipiirin kokoontumisia jatketaan heti, kun kokoontumiset ovat turvallisia. Siihen asti toimitaan kansalaismuistin Facebook-ryhmässä muun muassa keräämme ja tunnistamme vanhoja valokuvia. Arja Salmi jatkaa seuran puheenjohtajana. Johto-
LEPUSKI 3
ma asukkaiden nähtäväksi
Näkymä kävelykadulta Asemasillalle puiston läpi Näkymä Läkkitorilta Lisää havainnekuvia DigiLepuskissa myös koti 700–800 asukkaalle.
Läkkitori ja Läkkisepänaukio Uudessa
suunnitelmassa
kunnassa varsinaisista jäsenistä erovuorossa olleet Martti Jokela, Olli Lehtonen, Kari Pietarinen ja Marja Sysimies valittiin jatkamaan, samoin kuin varajäsenet Pirjo Myllys, Olli Palonen ja Annika Tuominen-Kalland. Uutena varajäsenenä aloittaa Yrjänä Lehti. Toiminnantarkastajana jatkaa Aarne Nilsson ja hänen varahenkilönään Markku Toivonen. Uusi johtokunta järjestäytyi vuosikokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa. Varapuheenjohtaja-
Läkkitori on osa asemakaavaa niin, että se yhdistyy Läkkisepänaukioon. Ajatuksena on tehdä siitä tila, jossa voidaan järjestää Raittikarnevaalien kaltaisia ta-
na jatkaa Timo Haukilahti ja sihteerinä Raija Ahonen. Johtokunnan tehtävien jako ja työryhmien vastuualueet löytyvät seuran kotisivuilta. Seuran vuosikokous järjestettiin ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Myös johtokunta on keväästä lähtien kokoontunut säännöllisesti videokokouksiin. Parhaimmillaan johtokunta on näin pitänyt yhteyttä joka toinen viikko. Vuosikokouksen hyväksymät asiakirjat löytyvät lepuski.fi -sivustolta. Teksti: Arja Salmi
Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry – turvallista ja viihtyisää asumista ikääntyneille
Seuraavat askeleet
pahtumia ja joka toimii myös asukkaiden oleskelutilana. Sinne onkin tulossa suojaisia istuinpaikkoja istutuksineen. Alepan talo puretaan ja sen tilalle rakennetaan tornitalo, jonka alakertaan tulee liikehuoneistoja. Uutta edelliseen suunnitelmaan on siinä, että alueen jalankulku- ja saattoliikennemahdollisuuksia on parannettu. Asuin- ja liiketilojen lisäksi on otettu huomioon hotellin tarpeet tilapäiselle auto- ja bussiliikenteelle. Myös torin alle tulevassa pysäköintilaitoksessa on tilapäispysäköintipaikkoja. Liikkumisen mukavuutta lisäävät useat säältä suojaavat katokset, jotka samalla ovat osa rakennuksia.
Lintuvaarantie Lintuvaarantien kääntämisestä Portinvartijantielle
7.12.20 – 25.1.21 kaavaehdotus nähtävillä 13.1.21 virtuaalinen asukastilaisuus ennen juhannusta kaavaehdotus valtuustossa
tehtiin päätös ja pari vuotta sitten. Uudistus alkaakin juuri tästä kohdasta: huoltoasema, Läkkisepänaukio ja niiden välissä oleva Lintuvaarantie muutetaan ensin väliaikaiseksi bussiterminaaliksi, jotta nykyistä, Sellon kupeessa olevaa terminaalia päästään uudistamaan.
Rata, Turuntie ja Etelä-Leppävaara Turuntietä siirretään niin lähelle rataa kuin mahdollista aina Portinvartijantielle asti. Turuntie muuttuu puistokaduksi. Näin lähennetään Leppävaaran osat toisiinsa. Samalla saadaan tilaa uusille rakennuksille. Ensi vuonna käynnistyvä kaupunkiratahanke Lep-
pävaarasta Kauklahteen toteutetaan näillä näkymin yhtä jalkaa Leppävaaran keskustan sekä kaavaan sisältyvän Asemasiltahankkeen kanssa, vaikka ne ovat eri projekteja. Kaupunkiradan myötä saadaan alikulku Säterin puistotieltä, mikä vähentää Ratsukadun liikennettä. Katettu Asemasilta toimii joukkoliikennematkustajien lämpimänä odotustilana sekä yhdistää Etelä- ja Pohjois-Leppävaaran. Sieltä on kauppakeskuksen lisäksi suorat yhteydet bussiterminaaliin ja uusiin liityntäpysäköintilitoksiin. Siihen yhdistyy myös Leppäviidan puolelta tuleva, Ratsukadun ylittävä kevyen liikenteen väylä.
Leppävaaran Laskenta
on nyt
• Toimimme Espoon Mäkkylässä ekologisissa ja toimivissa tiloissa luonnon läheisyydessä. • Meillä nautit oman keittiön valmistamaa ruokaa viikon jokaisena päivänä. • Meille olet tervetullut yksityisesti, palvelusetelillä tai kunnan tarjoamalla palvelulla. • Palveluasuntojen hakuprosessista tai ympärivuorokautisesta hoivasta voit kysyä puhelimitse Kristiina Sihvola 040 7551900 tai www.uvky.fi sivujemme kautta. • Palvelukotimme keittiöstä voit tilata ennakkoon noutomyyntinä lounasannoksia (sis. salaatin ja jälkiruoan) sekä joululeivonnaisia (englantilainen hedelmäkakku, taatelikakku ja jouluinen juustokakku). Etukäteistilaukset numerosta 050 550905.
Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi • yritysten perustaminen • taloushallintopalvelut • järjestelmäratkaisut • palkkahallinto • vero- ja lakipalvelut
Lars Sonckin kaari 14 02600 ESPOO Puh. 09-541 7275
Auktorisoitu Taloushallinnon jäsen
Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi
Sellon laajennusosaan tulevan bussiterminaalin länsipuolelle tulee asiakasja liityntäpysäköintilaitos. Sieltä on pääsy sekä kauppakeskukseen että Asemasillalle. Katon kautta se yhdistyy Sellon itäpuolella olevaan pysäköintitaloon. Mika Rantala arvelee, että parhaassa tapauksessa konkreettisiin rakennustöihin päästään ensi vuoden 2022 syksyllä. Tämän vuosikymmenen loppupuolella Leppävaaran keskusta on valmis.
Teksti: Pirjo Toivonen Kuvat: Max Hartman, architect SARC Architects ltd
4 LEPUSKI Teksti: Markku Salmi
Kivikauden Leppävaara
Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h
Kampakeraamisen ranta-asuinpaikan hahmotelma. Satu Törmälä, Espoon kaupunginmuseo. Leppävaarasta ei tunneta yhtään kivikauden asumusta, useita asuinpaikkoja kylläkin. Varhaisimmat Suomessa tunnetut asumukset ovat kotarakennelmia Suomusjärven kulttuurin piiristä. Asuntojen katteena lienee käytetty nahkoja tai tuohta. Kampakeraamisilta asuinpaikoilta tunnetaan kotien lisäksi myös suorakaiteen muotoisia asumuksia. Rakenteiden seinämät ovat
voineet olla oksista punottuja tai ne on rakennettu pystypuista. Paikoin on löydetty jälkiä myös hirsikehikoista ja jopa salvoksista.
Meri väistyy Jääkauden jälkeen, noin 8 000 vuotta sitten paljastuivat meren alta ensimmäisinä Leppävaaran korkeimmat kohdat, Lintukallio, Vallikallio ja Mäkkylänkallio.
Merenpinta oli pitkään 34 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Litorinameren pinta laski nopeasti noin vuonna 4 500 ennen ajanlaskun alkua ja jäi 25 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalle. Leppävaaran sokkeloinen sisäsaaristo muuttui ja saaret yhtyivät mantereeseen. Tuon ajan rantaviiva kulkee nykyään mutkitellen
Leppävaaran kirkonmäen ja Postipuunmäen tasolla. Nupukivenkallio oli edelleen saari ja Etelä-Mäkkylä kapean salmen eristämä muusta Leppävaarasta. Nykyinen Kehä I kulkee tämän muinaissalmen paikalla. Leveä merensalmi peitti Painiityn ja sen pohjukka ulottui Kirkkalantielle asti. Toinen pitkä merenlahti kulki Monikonpuron nykyistä uomaa myötäillen aina Vantaan puolelle Linnaisten suolle asti.
Kivikauden kalastusta Leppävaaran suojainen saaristo ja sen monipuolinen luonto tarjosivat hyvät ruo-
anhankintamahdollisuudet ympäri vuoden. 6 000 vuotta sitten ilmasto oli lämpimimmillään ja täällä viihtyi kasvilajeja, joita nykyisin tavataan Keski-Euroopassa. Lehtipuut, lukuisat marjat, sienet sekä pensas- että vesipähkinät tarjosivat runsaasti ravintoa vähälukuisille keräilijöille. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia ja purupihkaa pureksittiin ajankuluksi. Nykyistä suolaisemmasta merestä saatiin ympäri vuoden kalaa, hylkeitä, norppia ja majavia. Grönlannin hylje oli tärkeimpiä saaliseläimiä, ennen kuin sen kanta metsästettiin sukupuuttoon.
raus ajanva 400 1 4 0 01
Covid -19 Walk-In -näytteenotto Leppävaaran terveysasemalla 20.11.2020.
Korona Leppävaarassa Tätä kirjoitettaessa (21.11.2020) koronavirus leviää nopeasti pääkaupunkiseudulla, niin myös Espoossa ja Leppävaarassa. Seudun kaupungit ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia kokoontumisille, harrastuksille ja ravintoloille. Ne astuivat voimaan maanantaina 23.11.2020. Tarkoituksena on hidastaa viruksen leviämistä ja mahdollistaa vapaammat olot jo tulevana jouluna. Leppävaara-seura on pannut hyllylle kaikki fyysistä kohtaamista edellyttävät omat tapahtumansa ja toimintamuotonsa.
Kaloja pyydettiin pajunkuoresta eli niinestä tehdyillä verkoilla, merroilla, atraimella ja tietenkin onkimalla. Ongenkoukut valmistettiin puusta tai luusta. Koukkuja vanhempi pyyntiväline oli launi, puu- tai luupuikko, joka oli molemmista päistään teroitettu. Vesilintuja metsästettiin jousella ja hylkeitä harppunoitiin. Urheilupuistosta löytyneitä kuoppaliesiä käytettiin juuri hylkeenrasvan sulattamiseen. Teksti perustuu kirjoittajan Leppävaaran alkukoti -kirjan artikkeliin ”Kivikauden Mäkkylä” (s. 32-38).
Espoon tartuntatilanne seuraa Helsinkiä ja Vantaata. Tämä on luonnollista, koska kaupunkien välillä liikutaan paljon. Espoossa oli 20.11.2020 todettu 62 tartuntaa päivässä. Kesällä koko maan vastaava luku oli monena päivänä tätä pienempi. Espoon sisällä SuurLeppävaaran tilanne on kolmanneksi huonoin, huonompi se on Matinkylässä ja Vanha-Espoossa. Leppävaaran terveyskeskuksen ylilääkäri Kristian Siekkinen kertoi 20.11.2020 sähköpostitse: ”Minun tietooni ei ole tullut
mitään poikkeavaa liittyen Leppävaaran koronatartuntoihin. Leppävaaran WalkIn -testaus on ollut suosittua ja siitä on tullut positiivista palautetta. Samoin Sellon Drive-In -testaus toimii. Käytännössä testaukseen on päässyt hyvin. Ja testiin meneminen onkin hyvin tärkeää, että saadaan epidemia pidettyä hallinnassa.” Espoo päivittää viikoittain koronatilanteensa netissä espoo.fi/koronavirus. Teksti: Markku Salmi Kuva: Leppävaara-seura/ Markku Salmi
MEHILÄINEN ESPOO PALVELEE Leppävaarassa, Hevosenkenkä 3 ma-to 8-20 pe 8-18 la 9-15 Matinkylässä, Piispanportti 10 ma-to 8-20 pe 8-16 Tapiolassa, Revontulentie 8 ma-to 8-20 pe 8-15
mehilainen.fi Soitto kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä maksaa 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.
LEPUSKI 5 Teksti: Markku Salmi
Tästä apua koronan ankeuteen!
Leppävaaran arkeologiset kaivaukset toukokuussa Leppävaara seura järjestää yhdessä arkeologien Jan Fast ja Janne Soisalo kanssa arkeologiset yleisökaivaukset kivikauden asuinpaikalla, jota ei ole aiemmin tutkittu. Seura rahoittaa kaivaukset historiakirjojen tuotoilla.
Missä ja mitä kaivetaan? Haastattelin molempia arkeologeja ja koostin tämän jutun heidän vastauksistaan. Jan Fast on itse espoolainen ja tutkinut aiemmin kivikautta muun muassa Puolarmetsässä ja Viherlaaksossa. Janne Soisalon juuret ovat kaukaa Lepuskin historiasta, sillä hän on Albergan kartanon perustajien Gyldenärien sukua. Janne on ollut kaivamassa 2017 Urheilupuiston sprinttilatujen alle jääneitä kivikautisia kuoppaliesiä ja asuinpaikkaa Karakallioon johtavan kävelytien sillan pohjoispuolella. Tällä hetkellä kaivaukset ovat kohdistumassa Monikon torpan ympäristöön, koska siellä sijaitsevia kivi-
Jou
Urheilupuiston rinteestä löydettiin 2015 parikymmentä kuoppaliestä, esille kaivamatta on ilmeisesti vielä sama määrä. Kuvassa kuoppaliesi ja arkeologi Teemu Mökkönen. Kuva Leppävaara-seura/ Markku Salmi
Kirjoja myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa, Emma-shop Weegee-talossa ja verkkokauppa www.booky.fi www.lepuski.fi
kautisia asuinpaikkoja ei koskaan aikaisemmin ole tutkittu ja avattu. Arkeologit odottavat kaivajien löytävän jälkiä kivikauden ihmisen elämästä noin 5 000 vuoden takaa. Saviastianpaloja, kiviesineitä ja niiden palasia sekä palanutta luuta. Asuinpaikalta löytyy mahdollisesti myös liesikiveyksiä. Asuinpaikalla on asunut nykysuomalaisten kaukaisia esi-isiä, joiden elämä liittyi
l o i e l ua
kiinteästi ympäröivään maisemaan. He olivat metsästäjä/keräilijöitä ja taitavia kalastajia. Mahdollisesti asuinpaikka on ollut yhden ryhmän kausittain käytetty pyyntipaikka. Monikko oli merenrantaa suojaisassa lahden pohjukassa, joka noudatteli Monikonpuron nykyistä uomaa. Meri lainehti tuolloin noin kaksikymmentä metriä korkeammalla kuin nykyään.
Naapureita ei näkynyt ihan vieressä. Monikon asuinpaikan asukkaiden päivittäisen liikkumasäteen on arvioitu olleen noin kymmen kilometriä halkaisijaltaan, joten seuraava, saman aikaisesti käytössä ollut asuinpaikka on saattanut olla esimerkiksi Espoon Puolarmetsässä tai Helsingin Malminkartanossa.
Ketkä voivat osallistua kaivauksiin? Kaivauksiin voi osallistua kuka tahansa arkeologiasta kiinnostunut. Alle 14 -vuotias voi osallistua kaivauksiin täysi-ikäisen seurassa. Ennakkotietoa arkeologiasta ei tarvita ja kaivauspaikalla on kaikki työhön tarvittava välineistö. Korona ei pysty estämään kaivauksia,
sillä arkeologit ovat kehittäneet jo kesän 2020 kaivausten aikana turvallisen kaivausmenetelmän, jossa jokaisella osallistujalla on kunnon turvaväli seuraavaan kaivajaan.
Kaivauksiin ilmoittautuminen käynnistetään tammikuussa 2021.
u t t u e p er Tarkista tiedot verkosta
Joulu tulla saa Ensimmäinen adventti su 29.11. Kauneimmat joululaulut ja Hoosianna taivas alla, kolmessa eri paikassa klo 14. • Perkkaan kappelin piha • seurakuntakoti Uutun piha • Karakallion tori
Lasten kauneimmat joululaulut
la 19.12. klo 15 Joulun odotusta ja ihmetystä laulaen ja leikkien.
Kauneimmat joululaulut kirkon pihalla
ti 22.12. klo 17–19 Leppävaaran kirkko. Joululauluja non-stoppina. Poikkea glögille ja laulamaan.
Jouluaatto to 24.12. • Lasten jouluverkkokirkko klo 9 Tule mukaan ihmettelemään salaperäistä tähteä ja joulun salaisuutta. • Jouluaaton verkkokirkko klo 13 • Jouluaaton hartaus klo 13 Karakallion tori ja klo 14.30 Perkkaan kappelin piha. • Perinteinen jouluaaton hartaus klo 15
Seuraamme jatkuvasti viranomaisten ohjeistuksia liittyen koronatilanteeseen. Tarkistathan aina ajantasaisimman tiedon verkosta espoonseurakunnat.fi/joulu. Maskit mukaan myös ulkotapahtumiin!
6 LEPUSKI
Kilo–Kera -seuran kuulumisia Keran ensimmäinen asemakaava on etenemässä kaupungin hallitukseen. Alueen asukkaita ja seuraltamme on mennyt muistutuksia yhteensä yli 70 esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Osa niistä sai aikaan muutoksia suunnitelmaan, mutta paljon jäi huomioimatta. Seurataan nyt tarkkana hallituksen ja valtuuston käsittelyä ja vaikutetaan ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keran asemakaava, joka koskee Agan ja sen ympäristöä, on valmistelussa. Odotamme kaavan esillä oloa. Seuraa seuran fb-sivuja. Keran hallien tontille on jo aloitettu rakentaminen. Kaivinkoneet ovat tontilla jo täydessä vauhdissa Karantien ja Nihtikujan kulmauksessa. Kyltin mukaan kaupunki rakentaa siihen päiväkodin ja se valmistuu jo ensi vuonna. Kilon historiasta muistuttaa Ateneumissa 23.10. avautunut taidemaalari Magnus Enckelin (1870-1925) suurnäyttely. Enckell asui Kilossa Villa Ekassa ja muutama hänen nyt esillä olevista maalauksista kuvaa näkymiä Kilosta. Lähdetään yhdessä tutustumaan näyttelyyn ja tutustutaan Villa Ekan pihapiiriin, jota maalaukset esittävät. Opastettu kierros on varattu la 30.1.2021 klo 10.30, hinta 10 € / ei jäsen, jäsenille ilmainen, lisäksi jokainen maksaa museon sisäänpääsyn ja matkat. Ilmoittautumiset aennevaara@gmail.com, paluupostissa saat lisätietoa ohjelmasta. Kotiseutupolkumme kehittyy: Kera hallien muraaligalleria on jo todella mittava ja muukin toiminta sen kun vilkastuu. Löytyykö sinulta kuvia entisestä Kilosta ja Kerasta, joiden toivot säilyvän seuraaville sukupolville. Lähetä ne meille sähköpostiin tai kuvina, skannaamme ne ja palautamme sinulle.
Kolumni 28.11.2020
Vitsit vähissä
Lokakuisen Kera kirppiksen yhteydessä seura keräsi Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle (HESY) lahjoituksia. Lahjoituksia tuli todella runsaasti, iso pakettiautollinen. Kiitokset niin seuran kuin HESY:n ja kaikkien eläinten puolesta! Kiitokset keräysvinkistä Anne Yliselle! Onko sinulla ehdotuksia keräystempauksista – laita vinkkejä FB-sivujemme kautta. Kilo-Kera –seuran syyskokouksessa valittiin seuran puheenjohtajaksi Leila Tauriainen. Johtokunnan jäseninä jatkavat Anne Ennevaara, Sirkka-Liisa Furu, Hannu Hakonen, Arto Huopana ja Hilkka Lamberg. Uutta puhtia johtokuntaan tuovat Merja Jormakka ja Eija Roslund. Toimintasuunnitelman osalta pohdittiin kovasti koronan vaikutuksia toimintaan. Toiveena oli, että vuoteen saataisiin enemmän toimintaa ja tapatumia kuin kuluvana vuonna. Jäsenmaksu muutettiin jäsenkohtaiseksi, 12 €/ jäsen / v. Tule mukaan! Liity jäseneksi! Jäsenmaksu 12€ / v. 2021, loppuvuosi 2020 samalla maksulla, tilinro FI14 8000 1170 1330 46 Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail.com Kiitokset kuluneesta todella erilaisesta vuodesta! Levollista loppuvuotta ja Onnea uuteen vuoteen – pidetään yhteyttä ensi vuonnakin! Teksti: Leila Tauriainen
Kysy eläinlääkäriltä Koiran tassujen talvihoito ja Korona Lepuskin lukijaa oli huolestuttanut koiran tassujen hoito talvella. Suurin haaste koiran tassujen terveydelle talvellakin on kosteus ja lika. Iholla on aina pieni määrä hiivoja ja bakteereja ja niillä on siinä oma tehtävänsä. Kosteassa ne saattavat kuitenkin lisääntyä liikaa ja aiheuttaa kutisevan ja jopa haavaisen tassutulehduksen. Usein koira itse nuolee kutisevia tassujaan niin, että niihin tulee haavoja. Paras tapa ehkäistä tassutulehduksia on pitää tassut puhtaina ja kuivina. Käytännössä tassut suihkutellaan puhtaiksi käsisuihkulla ja kuivataan huolellisesti pyyheliinalla aina, kun ne kastuvat ja likaantuvat ulkona. Herkkien koirien varpaiden ja polkuanturoiden välit voi vielä erikseen kuivata talouspaperilla, joka imee vettä paremmin kuin pyyheliina. Jos varpaiden välit ovat jo alkaneet punoittaa, tassuja voi pestä jollain miedolla koirashampoolla, Mäntysuovalla tai laimennetulla Betadine-liuoksella. Jos pelkkä pesu ja kuivaus ei riitä, koira pitää viedä eläinlääkärille. Lumi on yleensä parempi koirien tassuille kuin märkä keli eikä koirilla silloin usein olekaan ongelmia. Toki tassujen puhtaana pito ja kuivaaminen on sil-
Kysy Lepuskin eläinlääkäriltä. Lähetä kysymykset pirjo@luovaratkaisu.fi
Voiko korona tarttua koiraan? Diiva-koirani on paras ystäväni. Voiko korona tarttua koiriin? Entä muihin eläimiin? Kun se on tarttunut minkkeihin. Minua pelottaa Diivan puolesta. Äiti sanoo, ettei korona tartu koiriin. Pelkään silti, kun Diiva haistelee kaikkea. loinkin hyväksi. Joidenkin koirein tassuja paleltaa kovilla pakkasella, ja ne alkavat nostella jalkojaan niin, että jopa tarpeiden tekeminen voi olla vaikeaa. Näille koirille voi olla hyötyä töppösten pitämisestä. Tai sitten lenkit täytyy vain pitää vähän lyhyempinä ja riittävän reippaina, jotta veri kiertää paremmin. Turhaa seisoskelua kannattaa välttää. Lyhytkarvaiset tai karvattomat tai nivelrikkoiset koirat voivat tarvita kylmällä tai sateella takin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei koira ole ihminen eikä sitä ole luotu käyttämään vaatteita. Suurimman osan vuodesta koirat ovat tyytyväisempiä il-
man turhaa pukemista. Osa koirista, varsinkin sellaiset, joilla on iho-ongelmia tassuissa, on herkkiä hiekoitushiekalle, joka voi olla hyvinkin terävää. Näillä koirilla kannattaa käyttää tossuja talvikuukausina. Tärkeää on myös, että koira saa hyvänlaatuista koiranruokaa, jossa on riittävästi hiven- ja kivennäisaineita sopivassa suhteessa, jolloin iho ja polkuanturat pysyvät hyvässä kunnossa. Koiran pitäminen normaalipainoisena vähentää myös tassuihin kohdistuvaa rasitusta. Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet
Liisa-myrsky ulvoo ulkona ja vesisade hakkaa ikkunapeltejä. Valoisaa aikaa riittää seitsemän tunnin verran, eikä silloinkaan aurinko paista. Sumu tai tihkusade käärii näkymän harmaaseen harsoonsa. Revi tästä nyt sitten huumoria, kun vuoden pisin yökin on vasta edessä. Nyt on virkeystason ylläpito hankalaa. Uutiset lisäävät ahdistusta varoittamalla koronan leviämisestä ja rajaamalla ihmisen elinpiirin neljän seinän sisälle. Läheisiään ei pääse tapaamaan, vuorovaikutus kapenee videopuheluiksi. Onneksi on edes niitä. Seinät tuntuvat kaatuvan päälle, eikä valoa näy missään. Tässä ajassa on haettava elämän sisältöä sieltä, mistä sitä löytyy. Ensimmäisenä tulee vastaan oman ajattelun täyskäännös positiivisen puolelle. Kyllä, se on ihan mahdollista. Otetaan vaikka korona. Sehän on hoidettu Suomessa niin hyvin kuin mahdollista. Meillä on Euroopan vähiten tartuntoja, ja mikä tärkeintä, vähiten kuolleita. Hallitus on Suman mielestä lähtenyt ihan oikein terveys edellä koronan torjuntaan. Jos ei tämä vielä nosta tunnelmaa, niin aina voi päivitellä miten kurja tilanne muilla mailla on. Ruotsissakin on just nyt yli 6 000 koronakuolemaa, meillä kolme ja puoli sataa. Venäjän lukuja en uskalla edes arvailla. Vanha Paasikivi sanoi jo aikanaan: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Nyt sitä viisautta tarvitaan, sillä on turha surkutella koronan kahleita. Maltilla ja varovaisuudella voitetaan korona pienemmillä tappioilla kuin kapinoimalla rajoituksia vastaan. Koronankin aikana voi tehdä kaikenlaista. Voi kävellä Lepuskin hienoissa metsissä ja sienestää. Metsässä mieli lepää ja kuntokin kohenee ihan itsestään. Sitä paitsi itse poimittu ruoka maistuu kaupan eineksiä paremmalle. Muista, että ulkoilu on nytkin sallittua. On täysin turvallista kulkea Rantaraittia ikimetsän läpi Elfvikiin, ja poiketa kalliolle ihmettelemään kivilouhosten massiivisuutta. Lukeminen kannattaa aina, niin nytkin. Jos kerran ei voi matkustaa, voi vieraille maille lähteä hyvän tarinan mukana. Nyt on aikaa katsella netistä valokuvia vanhasta Lepuskista. Samalla voi järjestää omat valokuvansa, ja plokata parhaat päältä Leppävaara-seuran arkistoon. Kavereita, ystäviä ja omaisia ei saa unohtaa, he tarvitsevat sinua ja sinä heitä. Ei korona ikuisuuksia kestä. Rokotteet alkavat valmistua ja vuoden vaihteen jälkeen päästään rokotusjonoon. Silloin alkaa koronan lähtölaskenta ja veikkaanpa, että ensi kevään mittaan kaamos väistyy ja koronan kahleet karistetaan pois. Uskoo ainakin Suma
Tia ja Diiva Hei Tia, Kiitos kysymyksestäsi. Sinun ei tarvitse olla huolissasi koirastasi. Äitisi on oikeassa: maailmassa tällä hetkellä jylläävä korona ei tartu koiriin. Suomessa ei ole tavattu yhtään tapausta, jossa ihmisillä hengitystieoireita aiheuttava Covid 19 -virus olisi tarttunut koiriin. Maailmanlaajuisesti Covid 19 -virusta on löydetty muutamasta koirasta. Niistäkään useimmat eivät ole sairastuneet, vaan virusta on ollut esimerkiksi kuonon selässä samalla tavalla kuin sitä on vaikka ovenkahvassa, jota tartun-
nan saanut ihminen on käsitellyt. Koronaviruksia on monia muitakin kuin nyt leviävä Covid-19 eikä niitä pidä sekoittaa keskenään. Esimerkiksi koirien koronavirus aiheuttaa yleensä vatsataudin eikä se tartu ihmisiin. Useimmat virukset ovatkin niin sanotusti lajispesifisiä eli ne eivät tartu eläinlajien välillä tai ihmisestä eläimeen. Covid 19 -virus on muuttunut niin, että se on ensin tarttunut jostain muusta eläimestä, todennäköisesti lepakosta ihmiseen, ja nyt ihmisestä minkkeihin. Koiriin tai muihin lemmikkeihin se ei kuitenkaan tällä
hetkellä näytä tarttuvan. Sinun ei siis tarvitse pelätä, että koirasi saisi haistellessaan Covid 19 -tartunnan. Sen sijaan se voi saada ”tavallisen vatsataudin” toisten koirien ulosteista. Anna silti koirasi rauhassa nauttia haistelemisesta, kunhan se ei poimi maasta suuhunsa mitään. Haisteleminen on tärkeä osa koiran luontaista käyttäytymistä eikä sitä saa liikaa rajoittaa. Iloisia lenkkejä sinulle ja koirallesi!
Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet
LEPUSKI 7
Joulujuhla aattona yksineläville Hvittorpissa Leppävaaran seurakunnalla järjestämisvuoro ”Eräskin rouva kertoi tulleensa, kun vuorotyöstä oli vapaapäivä”, diakoni Heli Taina-Rantakaulio kertoo, että joulun yksinviettämiselle on monta syytä; vähäisten sosiaalisten verkostojen lisäksi omaiset voivat olla hyvinkin kaukana, rahat eivät riitä matkustamiseen tai työvuorot ovat esteenä. Heli Taina-Rantakaulion vastuualueena on Leppävaaran seurakunnan monikult-
tuurinen työ. Hän on myös järjestämässä kahden muun työntekijän kanssa Espoon seurakuntien yksinäisille tarkoitetun joulujuhlan silloin, kun Leppävaaran seurakunta järjestämisvuorossa. Kysyntää joulujuhlalla on ollut, sillä vuosittain osanottajia on ollut nelisenkymmentä. Tänä vuonna määrää rajoitetaan. Samalla jännitetään koronatilannet-
ta: salliiko se juhlan järjestämisen. Heli Taina-Rantakaulio kertoo, että Hvittorpissa tiedossa on rentoa yhdessä oloa: saunomista, yhteistä ohjelmaa kuten joululauluja, hartaushetki ja joulupöytä kaikkine antimineen. Jotkut ovat ottaneet mukaansa runoja yhdessä luettavaksi. ”Ja kun Leppävaara on järjestämisvuorossa niin tietysti joulubingo, jossa kaik-
ki voittavat.” ”Sanotaan aikuisia”, kun kysyin, minkä ikäisiä juhlaan tulevat ovat, ”keskiikäisistä ikäihmisiin”, Taina-Rantakaulio tarkentaa ja kertoo, että Espoolla on pitkät perinteet aaton juhlan järjestämisessä retkenä leirikeskukseen.
vutaan luottokampaajasta.” Jos etäisyys kasvaa kahteenkin kilometriin, käydään uudessa paikassa kerran pari, mutta aletaan etsiä uutta kampaamoa joko kodin tai työn läheltä. Korona on kurittanut kampaamoalaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asiakkaat käyttävät palveluja, mutta käyntivälit ovat pidentyneet. ”Vaikein vuosi 53 toimintavuoden aikana”, Ström sanoo. Leppävaarassa on palveluille ollut kysyntää, koska täällä myös asutaan. Etätyön myötä Helsingin keskusta on hiljentynyt.
Monivärjäykset ja palkkiraidat Nina
Olander-Villegas
Beaytyhair Sirpa Mansnerilta kertoo, että palkkiraidat ja monivärjäykset ovat nyt hyvin suosittuja. Ikä ei ratkaise, vaan oma persoonallisuus; iäkäskin voi ottaa räväkän värjäyksen, jopa sellaisen, jossa on käytetty kahta vahvaa väriä ja nuori luonnollista lähellä olevan raidoituksen. ”Harva haluaa vain yhtä väriä hiuksiinsa.” OlanderVillegasin mukaan nuoret ottavat nyt myös permiksiä, jotka vuosia olivat vain iäkkäitten juttuja. Hiuksista halutaan runsaita ja tuuheita monen vuoden jälkeen. Hiusten pituudesta hän sanoo, että nyt eri mittaiset polkkatukat ovat suosiossa, pitkät hiukset leikataan kerroksittain. Miehilläkin on oma
LEPUSKI TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2021!
Joulujuhla: 24.12., bussikuljetus, lähtö noin klo 10 Leppävaaran kirkon tuntumasta, paluumatkalle lähdetään klo 16. Retkimaksu: 15 euroa maksetaan käsitenä bussia.
Teksti: Pirjo Toivonen
Beautyhair Sirpa Mansner muuttaa Selloon Sellon kolmanteen kerrokseen Partioaitan ja Stadiumin väliin muuttava Beautyhair Sirpa Mansner viettää avajaisia 30. 11. ”Muuttoa on pitkään harkittu”, kertoo Sebastian Ström Beautyhair Sirpa Mansnerilta. Hänestä Galleria on ollut hyvä liikepaikka, mutta yrityksen kehittämisen näkökulmasta Sello tarjoaa paremmat mahdollisuudet. Siellä se keskittyy parturi-kampaamopalveluihin. Hän kertoo, että parturikampaamolle on Galleriavuosien aikana kasvanut laaja kanta-asiakkaiden verkosto. ”Tämä on henkilösidonnainen ala, muutaman sadan metrin etäisyys vanhaan paikkaan ei vielä kovasti vaikuta siihen, että luo-
Ilmoittautuminen: 30.11. ja 1.12. klo 10–16 puhelimitse diakoniapastori Timo Salolle (040 5760181). Etusijalla ovat ensimmäistä kertaa tulevat. Kaikille ilmoittautuneille kerrotaan viikolla 50, mahtuvatko mukaan ja mistä bussi lähtee.
HOK-Elannon Hautauspalvelun
KIVIPÄIVÄT 4.–15.2.
muotinsa. Takaisin ovat tulleet perinteiset leikkaukset, jossa sivuilla ja niskassa on hieman pituutta. Tämä ei ole vain bisnestyyliä, vaan sitä suosivat myös nuoret. ”He ottavat permiksen päälihiuksiin, jotka nyt jätetään vähän pitemmiksi.” Nina Olander-Villegas kertoo, että ihmiset ovat alkaneet käydä kampaajalla hemmotellakseen itseään. ”Ei voi matkustaa, eikä oikein tehdä mitään.” Asiakaspalautteessa kerrotaan usein, miten virkistävää oli käydä kampaajalla. ”Tällaista palautetta ei juuri ollut ennen koronaa.” ”Aivan ihanat”, Nina Olander-Villegas kertoo Selloon parturi-kampaamon tulevista tiloista. Teksti: Pirjo Toivonen
Leppävaara: Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66610 Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.
Muut toimistot: hok-elannonhautauspalvelu.fi Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Hyvinkää, Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580
(0,0835 € + 0,1209 €/min)
hok-elannonhautauspalvelu.fi
hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
Vermonniittyyn uusia ruokakauppoja Vermonniitty rakentuu vauhdilla, mutta alueella ei ole vielä omia päivittäistavaramyymälöitä. Parin vuoden sisällä niitä on tulossa peräti kaksi. K-Supermarket tulee Majurinja Runoratsunkadun kulmaan, jonne Kesko parhaillaan sitä suunnittelee yhdessä rakentajan kanssa. Vielä etsitään synergisiä ratkaisuja naapuritalon kanssa. Tällä hetkellä Perkkaalla palvelee K-Market Kirjurinkujalla. HOK-Elanto on saanut Espoolta suunnitteluvarauksen alueelle Itsehallintotien ja Tarvaspääntien kainalossa. Vänrikinympyrän viereen kaavaillaan ruokakauppaa, kylmäasemaa ja autopesulaa.
Lisää juttuja Digilepuskissa. Teksti: Riitta Sinkkonen
Seuraava Lepuski 30.–31.1.2021
Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Gallant • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • = mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Wulff-Yhtiöt Oyj • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi
LEPUSKI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi
Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy
SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Julkaisija: Leppävaara-seura ry Kivenhakkaajankuja 2 C 17, 02650 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu
Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja Martti Jokela Olli Lehtonen Tapio Lipasti
Reija Loponen Kari Pietarinen Marja Sysimies Varajäsenet: Pirjo Myllys Olli Palonen Yrjänä Lehti Annika Tuominen-Kalland Taloudenhoitaja: Gallant, Milka Jaatinen
Kansallismuistipiiri: Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS Raittikarnevaalit Ohjelmaa koskevat tiedustelut: Viivi Pennanen viivi.pennanen@humak.fi www.raittikarnevaalit.fi
ELÄINKLINIKKA
Leppävaaran keskus
Vermon raviradan tallialueella
E JA ILLE
TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT!
NÄKYMÄ TORILTA ASEMASILLALLE
Seuraa meitä Facebookissa! @Hevosklinikka Equivet
Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon!
010 3214 600
www.equivet.fi
Magnus Enckellin Kilon kausi: tuokiokuvia ja mielenmaisemaa
Taiteilijan työhuone Kilossa, 1920, lisää kuvia DigiLepuskissa. ”Magnus Enckellissä oli monta puolta, hän oli kaupunkilainen, mutta halusi vetäytyä maaseudun rauhaan”, Ateneumin museojohtaja Marja Sakari kuvaa. Hänen mukaansa Kilon aikaa kuvaavat interiööri- ja maisemamaalaukset. Samalla ne kertovat kääntymisestä sisäiseen maailmaan. Sakari kertoo Enckellin etsineen Kilosta myös uudenlaista ilmaisua. Hän oli Suomen maalaustaiteen symbolistisen kauden johtohahmo jo 1800-luvun lopulla. Monet kokivat Suomen
maalaustaiteen saaneen negatiivista arvostelua Pariisin syyssalongin näyttelyn takia vuonna 1908. Sakarin mielestä näin ei aivan ollut, mutta arvostelu innosti ensin Magnus Enckellin värimaalaukseen, jota lähes kaikki muutkin suomalaistaiteilijat alkoivat toteuttaa. Kun Suomi itsenäistyi, monet heistä palasivat tummiin väreihin. Magnus Enckell jatkoi värimaalausta elämänsä loppuun. Kaipuu maalle sai Magnus Enckellin ostamaan Albert Edelfeltin leskeltä
vuonna 1920 huvilan Kilosta. Sen oli suunnitellut Eliel Saarinen. Nyt sen omistaa Espoon kaupunki, ja se toimii edelleen taitelijoiden ateljeena. Nimensä huvila, Villa Eka, oli saanut tammesta, joka Enckellin maalauksessa on ”Tammi kuutamossa, vanha puu”. Tammi on edelleen olemassa. Pitkään Enckell ei Kilossa viihtynyt, vaikka hänellä oli tukenaan sisarensa Helmi, jonka huvilalla Haminan saaristossa hän oli viettänyt paljon aikaa. Jo vuonna 1923 hän muutti Helsinkiin. Sakari kertoo, että siellä hän keskittyi tilaustöihin, joista ehkä tunnetuin on Keski-Porin kirkon lasimaalaukset. Niiden valmistumista hän valvoi vielä vuonna 1923 Pariisissa. Enckell kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Ateneumin taidemuseo on luetteloimassa Magnus Enckellin tuotannon. 55-vuotiaana kuollut Enckell oli tuottoisa taiteilija. Luettelossa on jo nyt tiedot lähes 500 työstä. Teksti: Pirjo Toivonen, Kuva: Ateneumin taidemuseo Magnus Enckellin näyttelystä.
LEPPÄVAARAN KESKUS
Tervetuloa
VIITESUUNNITELMA Tel + 358-9-6226180 Fax + 358-9-62261840
asemakaavan (110617) muutosehdotuksen virtuaaliseen asukastilaisuuteen ke 13.1.2021 klo 17. Lisätiedot espoo.fi ¬ Leppävaaran keskus Facebook: Tehtävä Leppävaarassa
HELSINKI
26.10.202
LEPUSKI 9
Magnus Enckellin maalauksia
Poikia rannalla 1910
Uusi urheilukenttä Perkkaalle Perkkaanniityn urheilukentästä on valmistunut alustava suunnitelma. Tekonurmipintaisen ja 95 x 55 m -kokoisen kentän yhteyteen tulee pituushyppypaikka ja ulkokuntoiluvälineitä sekä puku- ja jäädytystilat. Kentän alle jää osa viljelypalstoista, mutta korvaavat palstat kaupunki tekee Anna Sahlsténin kadun viereen. Majurinkulman puoleiset palstat jäävät ennalleen. Rakentaminen alkaa keväällä ja valmista pitäisi olla viimeistään elokuussa 2022, jolloin myös Perkkaan uusi koulu valmistuu. Teksti: Riitta Sinkkonen Ikkunan äärellä 1919
Iloinen uutinen Leppävaaran lukion ystäville Leppävaaran lukion 400 oppilasta opiskelee tällä hetkellä entisissä Nokian toimistotiloissa Karamalmilla. Väistöön jouduttiin vanhan lukiorakennuksen jatkuvien sisäilmaongelmien takia syksyllä 2019. Rakennus purettiin viime kesänä. Tyhjä tontti odottaa nyt uusia suunnitelmia ja rakentajia. Espoon valtuustoryhmät pääsivät sopuun ensi vuoden budjettiesitykseen tehtävistä muutoksista. Leppävaaran lukio saa ensi vuodelle rahaa uudisrakennuksen suunnitteluun ja kahdelle seuraavalle vuodelle rakentamisen vaatimat varat. Näillä näkymin lukio voisi palata Karamalmin väistötiloista Lepuskiin 2024-2025. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista ja investointisuunnitelmasta joulukuun alussa.
60-vuotias lukio Leppävaaran Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen pe-
Leppävaaran lukion vuonna 2020 purettu rakennus valmistui vuonna 1959 Leppävaaran yhteiskouluksi. Tontin lahjoitti Leppävaaran kartanon isäntä Kaarlo af Heurlin. Kuva: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto
rustamaan oppikouluun otettiin ensimmäiset oppilaat 1955. Moderni koulurakennus valmistui vasta
1959. Lukio aloitti 1960 ja ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset järjestettiin 1963. Espoo tuli yhteiskoulun
omistajaksi 1972. Peruskouluun siirtymisen myötä Leppävaaran koulu ja lukio erotettiin toisistaan.
Moni lukion käynyt iäkkäämpi lepuskilainen muistaa pyrkimisen oppikouluun kansakoulun neljänneltä luokalta, rehtori Alarannan sekä isot lukukausi- ja ruokailumaksut. Pienituloisuuden perusteella saattoi hakea vapaaoppilaaksi. Oppikoulun viidennen luokan jälkeen katsottiin, riittikö keskiarvo oman koulun lukioon. Leppävaara on unelmaympäristö lukiolle. Monikon uusi koulukeskus nyt tyhjän lukiotontin naapurissa. otetaan käyttöön syksyllä 2021. Lukiota ympäröi paitsi upea luontoympäristö myös erittäin monipuolinen liikuntapalveluiden ja -toimijoiden verkosto. Palvelut täydentyvät Kameleonten -urheiluhallihankkeen etenemisen myötä. Kun Leppävaara muutenkin on Espoon voimakkaimmin kehittyvä alue, ei lukio tule jäämään ilman tiiviitä ammattikorkeakoulu- ja yrityskontakteja.
Leppävaaran yhteiskoulun ja lukion vaiheita 1955–2020
Leppävaaran lukion abit lähdössä penkkariajelulle. Kuva: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto
10 LEPUSKI Nopea toteutus säästää kaupungin varoja Leppävaaran lukion väistötilojen kustannukset ovat vuodessa miljoona euroa. Kun lukio kuitenkin palaa Leppävaaraan, tulisi jokainen uudisrakennushankkeen käynnistymistä viivytetty vuosi kohtuuttoman kalliiksi espoolaisille. Tästäkin näkökulmasta poliittiset päättäjät ovat tehneet erinomaisen päätöksen. Teksti: Olli Lehtonen, opiskeli Lepuskin lukiossa 1971-1974 Kuva: Espoon kaupunginmuseo
LEPUSKI 11 - Toukokuussa 1955 valtioneuvosto oikeutti Leppävaaran yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustamaan paikkakunnalle oppikoulun. - Uusi koulutalo rakennettiin samana kesänä Lintuvaarantien ja Harakantien risteykseen. Koulussa aloitti 80 oppilasta 1.9.1955. - Päiviö Alaranta valittiin oppikoulun rehtoriksi 1957. - Vuonna 1958 koulu sai lahjoituksena Leppävaaran kartanon isännältä, Kaarlo af Heurlinilta tontin, jolle rakennettiin uudet ja ajanmukaiset koulutilat. - Rakennuksen vihki käyttöön piispa Martti Simojoki 22.11.1959. - Vuonna 1960 yhteiskoulu sai luvan perustaa lukion. - Ensimmäiset 14 ylioppilasta Leppävaaran yhteiskoulusta valmistuivat 1963. - Yhteiskoulun ylläpito siirtyi kannatusyhdistykseltä Espoon kaupungille vuonna 1972. - Peruskoulun tulon myötä yhteiskoulu jakautui Leppävaaran lukioksi ja Leppävaaran kouluksi. - Vuonna 1987 Päiviö Alaranta siirtyi eläkkeelle ja Leppävaaran lukion uudeksi rehtoriksi valittiin Seppo Sipilä. - Lukion saneeraus toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 1995–1997. - Vuonna 2003 Leppävaaran lukio liittyi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan. - Seppo Sipilän jäätyä eläkkeelle hänen seuraajakseen valittiin nykyinen rehtori Ismo-Olav Kjäldman. - Lukio siirtyi väistöön Karamalmille keväällä 2019. - Lukion rakennus purettiin kesällä 2020.
Leppävaaran yhteiskoulun ensimmäinen rakennus sijaitsi nykyisen Hippoksen talon paikalla. Kuva: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto
Oppikoulun ensimmäiset oppilaat osallistuivat koulun pihan kunnostukseen vuonna 1955. Kuva: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto
Uutta Luovassa Ratkaisussa
www.luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi marika@luovaratkaisu.fi
Luova Ratkaisu verkkokoulutus https://www.verkkovalmentajat.fi/ kauppa/luova-ratkaisu/
12 LEPUSKI
Leppävaara
LEPPÄVAARAN KESKUS
Tel + 358-9-6226180 Fax + 358-9-62261840
VIITESUUNNITELMA ILMAKUVA ALUEELTA 26.10.2020 HELSINKI
Leppävaara
LEPPÄVAARAN KESKUS
Tel + 358-9-6226180 Fax + 358-9-62261840
VIITESUUNNITELMA ILMAKUVASOVITUS 26.10.2020 HELSINKI
