Libero 3/2018

3/2018 | 32. VUOSIKERTA • IRTONUMERO 4 €

SYKSY: AMERIK AN RUOHONJUURILL A

Itämerellä valettiin uskoa vaalivoittoon Elokuisella Vasemmistoristeilyllä keskityttiin hauskanpidon lisäksi myös asiaan.

Keskusteluja käytiin muun muassa kansalaistoiminnasta ja vasemmistomediasta.

Yasmin Yusuf osallistui lauantaina Vasemmistonuorten järjestämään paneelikeskusteluun kansalais- ja puoluetoiminnan suhteesta. ”Paneeli oli mun mielestä oikein hyvä, monta hyvää kysymystä ja mielenkiintoista keskustelua. Varsinkin kysymys siitä, miten puolueet voisivat toimia kansalaisliikkeiden liittolaisina edistääkseen näiden ajamia asioita. Tälläkin hetkellä uskon, että oppositiopuolueet voivat tehdä paljon esimerkiksi juuri turvapaikanhakijoiden asioita edistääkseen, eikä niihin tarvita lakimuutoksia.

Monessa asiassa tuntuu, että laitamme kaikki paukut seuraaviin vaaleihin ja kituutamme tämän hal-

2

lituksen loppuajan toivoen, että se menee nopeasti. Valitettavasti turvapaikanhakijoiden osalta kyseessä on ihmisten henki eikä heillä ole aikaa odottaa seuraaviin vaaleihin.

Mieleen jäi Henrik Jaakkolan kommentti sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa aktivismista ja vaikuttamisesta ja kuinka usein media typistää pitkät sekä yhteiskunnallisesti merkittävät keskustelut ”somekohuiksi”. Jaakkola myös jatkoi, että sosiaalisen median kampanjoiden tulisi olla pitkäjänteisesti suunniteltuja kokonaisuuksia, mistä olen täysin samaa mieltä.

Vasemmistoristeily oli todella antoisa kokemus. Facebookissa julis-

tin jo, että jos ikinä lähden ehdolle mihinkään vaaleihin, kyllä se on vassareiden rivistä. Varsinkin Lin puheenvuoro sunnuntaina oli todella hyvä ja valoi uskoa seuraaviin vaaleihin!”

Liberon päätoimittaja Niko Peltokangas osallistui sunnuntaiaamun paneelikeskusteluun vasemmistolaisen journalismin ja median tilasta. ”Keskustelu vasemmistomediasta pyöri lopulta sen ympärillä, miten saamme valjastettua innokkaat vapaaehtoisvoimat tuottamaan juttuja ja julkaisuja. Kollegoilta noussut idea omasta vapaaehtoisviestijöiden koulutuksesta on hyvä ja mietin itse-

kin keinoja sen toteuttamiseksi.

Vasemmistolaisille arvoille perustetut lehdet kärsivät samasta resurssikriisistä kuin muukin media.

Sitä ei helpota kaupallistamisen ja myymisen vaikeus, joka lähtee aika paljon meistä itsestämme. Palkkoja maksavien lehtien pitää löytää maksukykyisiä tilaajia myös saadakseen mainostajia, jotka näitä maksukykyisiä tavoittelevat.

Vapaaehtoispohjalta toimiminen on toinen tapa, jolla vasemmistolainen politiikka ja sen tekijät voidaan saada julkisuudessa esille. Sen pitää kuitenkin lähteä aidosta tekemisen halusta ja ilosta eikä ilmaissisällön tuottamisesta nykyisiin palkkoja

maksaviin julkaisuihin. Paneelissa tulikin esiin vasemmistomedian ulottuminen puolue- ja ammattiosastojen lehtiin.

Olin risteilyn järjestelyistä ja Vasemmistoliiton esiintymisestä hyvin ylpeä. Onpa vaaleanpunaisesta linnusta ja muista väreistä mitä mieltä tahansa, sen lanseeraaminen risteilyn alla ja risteilyllä hoidettiin todella ammattimaisesti.

Vaikka yksitoikkoiset profiilikuvat nyt jo vähän ärsyttävät, olihan se hienoa, kun kerrankin some oli täynnä vasemmiston värein koristeltuja naamoja, iloisia bilekuvia ja voimanosoitusta. Kyllä siitä jotain valui kuplien ulkopuolellekin.”

Mikrofoniin puhuva Yasmin Yusuf osallistui paneelikeskusteluun Vasemmistonuorten Henrik Jaakkola (vasemmalla) ja Fem-R-yhdistyksen Brigita Krasniqin kanssa. Oikealla juontaja Ida Akkila. (Kuva: Pinja Nikki)

U S IT J O IR K Ä PÄ

Ruohonjuurissa suhisee Elokuun puolivälissä Washingtonissa kokoontuneeseen rasistisen äärioikeiston mielenosoitukseen osallistui vain 20–40 ihmistä. Järjestäjien mukaan yhtenä syynä väen vähyyteen on pelko: rasistimielenosottajia on esimerkiksi irtisanottu työpaikoistaan, kun antifasistit ovat levittäneet tietoja heidän poliittisesta toiminnastaan.

Make racists afraid again -slogan (saadaan rasistit pelkäämään jälleen) on toteutunut myös alt-rightiksi kutsutun äärioikeistoliikehdinnän johtohahmon Milo Yiannopoulosin elämässä. Hän avautui äskettäin katkerana Facebookissa, kuinka tilaisuuksia on jouduttu perumaan ja turvajärjestelyihin menee hirveästi rahaa.

Suomen Turussa kolmisensataa suomalaista ja ruotsalaista natsia osoitti elokuussa mieltään uusnatsijärjestön lakkauttamista vastaan, mikä on vähemmän kuin järjestön edellisessä mielenosoituksessa Tampereella. Natsijärjestö on näyttäytynyt viime aikoina poikkeuksellisen ahkerasti todennäköisesti juuri lak-

kauttamisuhan vuoksi, mutta määrällisesti se ei näytä kasvavan.

Hienoa on tietysti myös se, että Turussa vastamielenosoitukseen osallistui moninkertainen määrä ihmisiä. Vaikka Suomessa natsikulkueita ei ole onnistuttu kokonaan estämään, vesitti vastamielenosoitus näiden marssiaikeet esimerkiksi Snellmanin patsaalle Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2016.

Nämä esimerkit kertovat ruohonjuuritason toiminnan voimasta.

Siitä puhumme myös tässä Liberon numerossa.

Edellisessä pääkirjoituksessa ilmoitin tämän numeron kansiaiheeksi ’maakunta’. Aihe osoittautui kuitenkin yhtä kiinnostavaksi kuin kuulostaakin, joten yritetään sitä joskus toiste ja katsotaan tässä numerossa vähän kauemmas.

Kanteen vaihdettiin Yhdysvaltojen vasemmistolainen liikehdintä, joka on aktivoitunut Donald Trumpin presidenttikaudella siinä missä äärioikeistolainenkin. Antti Saare-

lainen ja Ilkka Leppänen haastattelivat juttuihinsa ruohonjuuritason toimijoita (s. 20–23). Esiin nousee erityisesti radikaalimpien voimien eteneminen demokraattipuolueessa sekä Black Lives Matter -liike.

Ville Ropposen jutussa käydään vappumarssilla Barcelonassa ja muistellaan samalla Espanjan sisällissotaa (s. 14). Kulttuurisivuilla Henna Räsänen vierailee naisille ja sukupuolivähemmistöille järjestetyllä musiikkileirillä Berliinissä (s. 10). Aude Osnowyczin kuvareportaasi esittelee elämää miehitetyllä Krimillä (s. 24).

Kotimaisesta aktivismista esittelyssä on kuukuppeja Keniaan vievä projekti (s. 8). Järjestösivuilla kerromme Vasemmistonuorten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työstämisestä (s. 32).

Juttutarjouksia- ja ideoita talven Liberoon otetaan mielellään vastaan osoitteessa toimitus@liberolehti.fi.

Niko Peltokangas päätoimittaja

Nuorten kulttuuri- ja mielipidelehti • Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen Kustantaja: Libero ry • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • AD: Kai Arponen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki • Palaute ja juttutarjoukset: toimitus@liberolehti.fi, 050 501 9721 • Tilausasiat: tilaukset@liberolehti.fi, 045 348 5499 • Painopaikka: Waasa Graphics, Vaasa, painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa • ISSN 0783–6198 • Vasemmistonuoria lähellä oleva, journalistisesti riippumaton aikakauslehti • Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 € • www.liberolehti.fi

4

Syys-Libero

2018

vuodesta 1987

Alku

17 Punaisten vihreys: Kaikkea

31 Karvapallon

2 Vasemmisto kävi Itämerellä

maakuntauudistus

ei tarvitse kaivaa

6 Syksyllä on vaaleja ja

ja Mc Kajon sote

messuja

Kansiaihe

7 Tiina Turunen: Abortin

20 Trumpin vastustaminen

Vasemmistonuoret

32 Järjestöuutisia tasa-arvosta

pitäisi olla yksinkertainen

juttu

yhdistää Yhdysvalloissa

22 Athens 4 Everyone kokoaa

joukkoja

34 Henrik Jaakkola:

Yhteiskunta

ja asevelvollisuudesta

Kreikassa ei palanut vain kuivuuden vuoksi

8 Kuukautiset kuuluvat

Kulttuuri

kaikille

24 Kuvareportaasi: Krim

35 Esittelyssä Vanu:

10 Naiset, trans- ja muunsu

28 Peliskooppi: Voiko

36 Toni Asikainen:

kitaraa

Liittokokousvalmistelut

12 Kati Peltola kirjoitti

29 Kirja: Mitä Niinistö

alkaneet

kohtuullisuudesta

37 Yhteystiedot

14 Barcelonan vappu ennen

30 Leffa: The Miseducation of

kupuolisetkin soittaa

ja nyt

siirtyi Moskovan aikaan

kulttuurin yksityistää?

oikeasti sanoi?

Matleena ja Veera

40 Palvelulomake

Cameron Post

5

Maailmanparantajan syksy Syys–lokakuu Oulu 8.9.–7.10.

Näyttely: Suomalainen pastoraali Liberoakin avustaneen Joel Karppasen valokuvateoksen näyttely Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

Tampereen seutu 28.–30.9.

Vasemmistuonuorten Opi perusasiat -kurssi Viikonloppu muiden eri puolelta Suomea tulevien vasemmistonuorten kanssa, hengataan yhdessä ja opitaan lisää vasemmistoliikkeen taustoista sekä Vasemmistonuorista järjestönä. Kurssilla tutustuaan erilaisiin tapoihin osallistua toimintaan järjestön sisällä. Kysele mahdollisia avoimia paikkoja osoitteesta laura@ vasemmistonuoret.fi!

Turku 5.–7.10.

Turun Kirjamessut messukeskuksessa

6

Turku 6.–7.10.

Vasemmisto-opiskelijoiden yleiskokous vasemmisto-opiskelijat.fi Koko maa 17.10. Asunnottomien yö Vasemmistolla ohjelmaa ainakin Turussa ja Helsingissä.

Helsinki 25.–28.10.2018 Helsingin Kirjamessut Libero mukana Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n osastolla.

Marraskuu Koko maa 7.11. Edustajistovaalit Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien (ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan) edustajistovaalit pidetään ensimmäistä kertaa samana päivänä. Tsekkaa punavihreät vaalilistat!

Helsinki 9.–11.11.

Aatosta jaloa – marraskuun valoa, stadin viidennet työväenkirjallisuuspäivät Perjantaina 9.11. julkaistaan Työväentutkimus-vuosikirja Työväenliikkeen kirjastossa. Teemana Suomen sisällissota.

Helsinki 9.11.

Kapinarunoilta Lähetä runosi 30.9. mennessä Kapinarunoraadille osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Runoista ei makseta palkkioita. Tapahtuma osa työväenkirjallisuuspäiviä.

Ehdota tapahtumaa maailmanparantajan kalenteriin osoitteella toimitus@liberolehti.fi!

TI IN A

TU R U N EN

Abortin vastustaminen on misogyniaa Abortti on mietityttänyt minua aina melko paljon. Se ei johdu vain siitä, että olen kiinnostunut ihmisoikeuksista ja eettisistä pulmista, vaan yksinkertaisesti siitä, että minulla on kohtu ja siksi abortti koskettaa minua henkilökohtaisesti.

On tuntunut sietämättömältä seurata viime aikoina jyllännyttä aborttikeskustelua. Uutiset esimerkiksi Puolasta ja Argentiinasta ahdistavat, ja moukkamaisen ulkoministerimme lain rajaa hipovat kommentit raivostuttavat.

Ehkä vielä enemmän kuin nämä uutiskynnyksen ylittävät tapahtumat minua risoo ihan tavallisten ihmisten suhtautuminen aborttiin.

Erityisesti se ajatus, että abortti on okei, kunhan sille on hyvä syy, on minusta kylmäävä. Ihmisen halu päättää raskaus ja jättää synnyttämättä on itsessään hyvä syy, muuta ei tarvita.

Aborttia vastustavat asenteet istuvat yhä tiukassa huolimatta siitä, että abortti on ihmisoikeuskysymys ja siitä, että raskaus ja synnytys ovat erittäin rasittavia ja

pahimmillaan hengenvaarallisia tiloja. Siksi abortin vastustajien puheet elämän vaalimisesta ovat naurettavia. Heidän motiivinsa tulevat jostain muualta.

Olen kuullut – kuten varmaankin kaikki meistä – monenlaisia mielikuvituksellisia argumentteja aborttia vastaan. Kenties kummallisin ja sapettavin miete on ollut se, että abortin voi sallia, kunhan teinit eivät ala käyttää sitä ehkäisykeinona.

Tuollaiset epäloogiset ja huvittavatkin argumentit heijastelevat niin sanottuja implisiittisiä asenteita, eräänlaisia perstuntumia, jotka johtuvat vallitsevasta ympäröivästä kulttuurista – tässä tapauksessa misogynian kulttuurista. Kun on oppinut tiedostamattomasti ajattelemaan, että naisten ja muiden kohdullisten seksuaalisuus on likaista ja pahaa, on pakko keksiä kaikenlaisia kaukaa haettuja uhkia, jotta voisi oikeuttaa mielessään kehollisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisen.

Ihmiskunnan historia on täynnä synkkiä ja järkyttäviä keinoja yrittää rangaista naisia seksuaalisuudesta.

Abortin kieltäminen on yksi keino.

Siitä kertoo sekin, että seksuaalisen väkivallan uhrille abortti yleensä halutaan sallia, mutta vapaaehtoisesti seksiä harrastaneen kohdalla kysymys ei olekaan niin yksinkertainen.

Sen kuitenkin pitäisi olla. Ja kaikkien – erityisesti niiden, joilla ei ole kohtua – olisi korkea aika ymmärtää, että abortti on yksin raskaana olevan ihmisen päätös. Siihen ei saa puuttua lapsen siittäjä eikä etenkään valtiovalta.

Vaarojen lisäksi raskauteen ja synnytykseen liittyy valtavia elämänmuutoksia, kehodysforiaa ja sellaista vastuuta, jonka pitäisi aina olla vapaaehtoisesti hankittua. Yhtäkään ihmistä ei tule pakottaa käymään niitä läpi, ja mikä tahansa syy niistä kieltäytymiseen on hyvä syy.

Tiina Turunen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten hallituksen jäsen.

Kuukuppiaktivismia Kuukautisilla on merkityksiä, jotka koskettavat meitä kaikkia. Kuukuppeja Keniaan vievä Kuu Project esittelee itsensä. teksti Valpuri Alanen

Kuukautiset aiheuttavat luonnollisuudestaan huolimatta hämmennystä, hätäännystä ja häpeää.

Menkka-aktivismi pyrkii murtamaan verenvuotoon liittyviä tabuja, mutta todellisuudessa tavoitteet ovat laajemmat, sillä kuukautisiin liittyy taloudellisia eriarvoisuustekijöitä sekä ympäristökysymyksiä. Puolet sukukypsässä iässä olevasta väestöstä menstruoi, ja kuulutpa tähän joukkoon tai et, kuukautisten laajoista vaikutuksista olisi jokaisen hyvä olla perillä.

Viiden opiskelijan perustaman Kuu Projectin tavoitteena on saada Keniaan Nairobin yliopiston sadalle vähävaraiselle opiskelijalle kuukuppi sekä tehdä tutkimusta kuukautisiin liittyvistä asenteista. Rahat kuukuppeihin on kerätty yksityisiltä lahjoittajilta. Merkittävässä roolissa projektimme onnistumisen kannalta on Nairobissa toimiva yhteistyöjärjestö WOSWA (Women Students Welfare Association), jonka tukea tarvitaan erityisesti niiden vähävaraisten opiskelijoiden tavoittamisessa, jotka ovat kiinnostuneet kupin käytöstä.

Kenia valikoitui projektin kohteeksi erityisesti siksi, että siellä on toiminut vastaavia kampanjoita ai8

emminkin. Paljon työtä on silti vielä tehtävänä, sillä Keniassa jopa 65 prosentilla naisista ei ole varaa kuukautissuojiin. Tämä johtaa siihen, että vähävaraiset koululaiset, opiskelijat ja työntekijät joutuvat pahimmassa tapauksessa jättämään 3–7 koulu- ja työpäivää väliin kuukaudessa, mikä taas saattaa johtaa yhteiskunnallisen aseman heikkenemiseen.

Projekti on keskittynyt toimimaan yliopisto-opiskelijoiden parissa, sillä heillä on mahdollisuus halutessaan viedä tietoa kupeista ja kuukautisista eteenpäin. Lisäksi opiskelijoilta on verrattain helppoa kerätä dataa, ja esimerkiksi selvittää, millaisissa ympäristöissä kupit ovat varteenotettava vaihtoehto ja miten niihin suhtaudutaan.

HELPPO JA HALPA KUUKUPPI Kuukuppi on ympäristöystävällinen vaihtoehto kertakäyttöisille siteille ja tamponeille. Se kuormittaa ympäristöä huomattavasti muita suojia vähemmän, sillä esimerkiksi tamponeista kertyy 30-kertainen määrä jätettä. Kuukuppi asetetaan kuukautisten ajaksi emättimeen, ja vuotopäivinä kuppi tyhjennetään ja huuhdellaan puhtaalla vedellä tasaisin väliajoin. Kuukautisten jälkeen kuppi desinfioidaan keittämällä. Oikein hoidettuna kuukuppia voi käyttää viidestä kymmeneen vuotta.

Ekologisuuden lisäksi kuppi on huomattavan edullinen vaihtoehto.

Sen hinnalla, joka Suomessa liikkuu 20-30 euron tienoilla, saisi kertakäyt-

töisiä suojia vain muutamaksi kuukaudeksi – kuppi siis maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Käytännöllisistä kuukupeista onkin haettu ratkaisua monissa projekteissa ympäri maailman, eikä Kuu Project ole lajinsa ensimmäinen.

Vähävaraisille on hankittu kuppeja helpottamaan kuukautisia sekä länsimaissa että kehittyvillä alueilla.

POSTKOLONIALISTISIA VIVAHTEITA VASTAAN Projektin alusta asti meille on ollut tärkeää kyseenalaistaa oma asemamme ja olla kompastumatta postkolonialistiseen ”heikompien auttamiseen”. Emme ole valkoisina henkilöinä menossa pelastamaan Afrikkaa. Sen sijaan korostamme yhteistyötä paikallisten kanssa, sillä Nairobissa toimii aktiivisesti monia dynaamisia henkilöitä ja järjestöjä menkkateeman parissa.

Tavoitteenamme toki on olla mukana luomassa sellaisia puitteita, että kenialaiset voivat myöhemmin halutessaan jatkaa työtä. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös, että kuukupeilla onnistuttaisiin ratkaisemaan ongelmia muillakin alueilla, ja että myös tietoisuutta kuukautisista voitaisiin lisätä ja asenteita avartaa laajemmin heikommassa asemassa olevien keskuudessa.

Postkolonististen vivahteiden välttämisen lisäksi olemme pitäneet feministiä arvoja projektimme lähtökohtana. Tiedostamme sen, että kaikilla naisilla ei ole kuukautisia, ja eivätkä toisaalta kaikki menstruoivat henkilöt ole naisia. Emme ole halunneet luoda binääristä asettelua tukevaa projektia, vaan pikemminkin korostaa menkkojen kaikkia koskettavaa yhteiskunnallista merkitystä.

Jatkuvasta maailmatuskasta kummunnut projekti on osoittanut sen, että tuskailun ja kyynisen vellomisen sijaan asioihin on mahdollista tarttua. Vaikka projektimme on pieni, toivomme, että se inspiroisi muitakin toimimaan itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Suuretkin muutosvoimat usein lähtevät liikkeelle pienemmästä esimerkistä, ja näin ollen uskomme, että on parempi toimia, kuin jähmettyä turhautuneena paikalleen.

Seuraa projektia Instagramissa @kuuproject

9

Miehet dominoivat musiikkibisnestä vaikka todellinen sukupuolijakauma on laajempi. teksti Henna Räsänen

Kenelle musiikkiala kuuluu?

Vuonna 2013 kansainvälinen elektronisen musiikin kollektiivi female:pressure julkaisi ensimmäisen tutkimuksensa, jossa ryhmä oli selvittänyt elektronisen musiikin festivaalien esiintyjien ja levy-yhtiöiden kiinnitysten sukupuolijakaumaa.

Tilasto näytti viisikymmentälukulaisen tilanteen, joka ei ole suuremmin muuttunut uusimpaan, vuonna 2017 julkaistuun, selvitykseen mennessä.

Festivaalikiinnitykset eivät kuitenkaan heijastele musiikin tekemisestä kiinnostuneiden todellista sukupuolijakaumaa vaan musiikkiteollisuudessa vaikuttavia epätasa-arvoisia normeja. Suomessa yli 80 prosenttia Teoston jakamista rojalteista maksetaan miehille, vaikka musiikkioppilaitoksissa opiskelevien sukupuolijakauma on laajempi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 musiikkialan yliopistotutkinnoista 59,4 prosenttia oli naisilla.

Kiinnostuksen puutteesta ei siis ole kyse, mutta jotain tuntuu tapahtuvan matkalla. Kulttuurialan työntekijöiden tilanne näyttää yhtä

10

yksipuoliselta – Music Finlandin selvityksen mukaan miehet päätyvät edelleen johtopaikoille, vaikka naiset ja muut sukupuolet kansoittavat niin opiskelu- kuin rivityöpaikat.

TURVALLISTEN TILOJEN TARVE Kysymys sukupuolesta musiikkiteollisuudessa ei lopu naisten ja miesten osuuteen kakusta, sillä monet trans- ja muunsukupuoliset muusikot jäävät usein syrjään. Sanni Est, Berliinissä toimiva brasilialainen muusikko, keskustelee musiikissaan ja muissa projekteissaan rakenteellisesta syrjinnästä, transkokemuksesta ja voimaantumisesta.

Hän julkaisi tänä vuonna ensimmäisen albuminsa nimeltä War in Her, joka tutkii tunteita ja kokemuksia, rajoitteita ja esteitä, joita hän kohtasi rodullistettuna transnaisena rakkaussuhteessaan valkoiseen cis-sukupuoliseen mieheen. Albumi kuvaa kaipausta, turhautuneisuutta ja surua suhteen epäonnistumisesta, johon hän ei lopulta voinut vaikut-

teksti Henna Räsänen | kuvat Marcena Kocurek

Turvallisessa tilassa musiikkileirillä

taa; syynä oli miehen häpeä ja pelko tulla nähdyksi yhdessä transnaisen kanssa.

“Puhun suoraan torjumisesta ja syrjinnästä – aiheista, joista minulla on brasilialaisena rodullistettuna transnaisena paljon omia kokemuksia. Valkoiset cis-miehet, jotka työskentelevät levy-yhtiöissä ja keikkajärjestäjinä, saattavat vältellä tai jopa boikotoida minua tämän vuoksi.

Nämä teemat vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon tarvitsen turvallisia tiloja, joissa laatia sopimuksia, järjestää kokouksia ja konsertteja.

Olen törmännyt usein seksuaaliseen ahdisteluun valkoisten miesten musiikkistudioissa ja jopa soittaessani heidän järjestämissään konserteissa.”

Sanni kertoo lähteneensä Brasiliasta 18-vuotiaana, taskussaan unelma ja 20 euron seteli. Hän opiskeli stipendillä 12-vuotiaasta musiikkiteoriaa ja useita eri soittimia Conservatório Pernambucano de Música -oppilaitoksessa.

Sanni korjasi sukupuoltaan ja muutti uuteen maahan jo nuorella iällä, sillä hänellä oli omien sanojensa mukaan yksinkertaisesti kiire: elää parasta elämäänsä, esiintyä ja soittaa musiikkia kehossa, jossa on miellyttävä olla, laulaen itsevarmalla äänellä.

Yksi klassisista reiteistä ammattiuralle musiikissa on musiikkikoulutus. Vaihtoehtoista ja voimauttavaa musiikkikoulutusta tarjoaa EU:n tukema Music Empowerment Mobility Exchange (MEME) -projekti, jonka puitteissa Berliinissä järjestettiin heinäkuussa musiikki- ja medialeiri tytöille sekä trans- ja muunsukupuolisille nuorille.

Kaikki projektiin osallistuvat järjestöt – 11 järjestöä 10:stä Euroopan maasta – ovat lähtöisin ”tyttöjen rokkileiri” -perinteestä ja kuuluvat kansainväliseen Girls Rock Camp Alliance -kattojärjestöön. MEME-leiriläiset pääsivät kokeilemaan taitojaan musiikin teossa ja media- ja kulttuurituotannon toiminnassa osallistujajärjestöistä rekrytoitujen ohjaajien opastuksella.

Tytöt, trans- ja muunsukupuoliset nuoret opettelevat viikon aikana soittamaan instrumenttia ja muodostavat bändin. Bändit kirjoittavat ja sovittavat oman alkuperäisen kappaleensa, joka esitetään livenä leirin loppukonsertissa. ”Pyrimme yhdessä luomaan tilan, jossa jokaisen ääni kuullaan ja jokainen saa mahdollisuuden kehittää kykyjään ja luovuuttaan omilla termeillään. Me toivomme, että tämä 'rokkileirimentaliteetti’ tulee vaikuttamaan musiikkiyhteisöihin ja laajemmin yhteiskuntaan lisäten pysyvää ja positiivista kehitysti kohti yhtäläisiä mahdollisuuksia”, toivoo Auður Viðarsdóttir Islannin Stelpur Rokka! -järjestöstä.

Rokkileirien tapa opettaa musiikkia on antaa kokeilla ja vapauttaa toimintaan.

Leirille osallistunut Jonne Sippola kertoo kokemuksen olleen ”mieletön”. ”On hienoa että on pystytty luomaan tila, jossa on sata ihmistä ja silti siellä tuntee itsensä hyväksytyksi ja tervetulleeksi. Sitä ei tapahdu joka päivä. Onnistuneen turvallisen tilan lisäksi oli hauskaa ja opettavaista soittaa kuuden hengen bändissä, jossa jokainen puhuu eri äidinkieltä ja kaikilla on erilainen musiikkitausta. Yksi oli aloittanut soittamaan leirillä, osa oli soittanut lapsesta asti.”

“En itse ole huomannut transmaskuliinisena henkilönä eriarvoista kohtelua bänditouhuissa. Lapsena minut kasvatettiin tytöksi ja se taas on vaikuttanut siihen, että musiikkia ei ole tarjottu minulle yhtälailla kuin pojille“, Jonne pohtii. ”Itse kävin lapsena vuoden verran pianotunneilla, jotka tuntuivat hankalilta.

Kotona soi Dingo ja Matti ja Teppo. Kitaran ja bändissä soiton aloitin aktiivisemmin kesällä 2017, osallistuttuani Girls Rock! Finlandin aikuisten leiriin Helsingissä. Muutoin olin aina haaveillut musiikin soitosta, mutta olin ajatellut että ei musiikkia voi aloittaa soittamaan yli 20 vuotiaana.”

11

Päätösvaltaa pitää jakaa kestävän talouden aikaansaamiseksi, sanoo Kati Peltola. teksti Oskar Lindman

Vastuu valtiosta kansalaisille Kati Peltola esittää kirjassaan Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi (Into 2018) yhteiskunnallisen mallinsa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hänen edelliset kirjansa ovat käsitelleet asuntopolitiikkaa Helsingissä, hyvinvointivaltion peruskorjausta ja reilua verotusta. Ensimmäinen kirjoista julkaistiin jo 70-luvulla.

Entinen SKDL:n kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja sosiaalijohtaja sanoo kirjojen olevan hyvin samalla tapaa teemoitetut. ”Olen ymmärtänyt, että markkinatalous nykyisessä tapauksessa ei saa aikaan mitään ihmisten yhdenvertaisuutta eikä se myöskään ota huomioon muun luonnon ja elämän jatkumista maapallolla.”

Tarvitaan poliittisia rakenteita, joissa kansalaiset itse ottavat vastuun siitä, mitä valtio tekee. Ylenmääräinen kasvu ja sen hedelmien kasautuminen yhä pienemmälle porukalle leimaa voimakkaasti nykyistä maailmantaloutta ja päätöksentekoa – mitä maailmassa tuotetaan ja kenelle tuotteet jaetaan.

Pelkkä puhe rahasta ei ole puhetta siitä, mitä pitäisi tuottaa, mitä ihmiset ja luonto tarvitsevat.

Peltola viittaa myös talousdemokraattien esittämään ajatukseen valtiollisesta rahasta nykyisen mallin, jossa liikepankit luovat uutta rahaa,

sijaan. ”Tosi vahvat ja suuret yksityiset rahoituslaitokset säätelevät rahankäyttöä, ketkä saavat käyttää sitä ja minkälaisiin tarkoituksiin. Yksityisiä rahalaitoksia hallitsee hyvin pitkälle harvalukuinen määrä ihmisiä, jotka pystyvät ohjaamaan rahaa omaan ja omien palkkalaistensa päätäntävaltaan.”

HAITAT JA KULUTUS VEROLLE Kun Peltola valittiin vuonna 1968 Helsingin kaupunginvaltuustoon, oli kaupungissa todellisia ympäristöongelmia. Tuotantomenetelmiä, jotka eivät pilaisi vesiä tai rantoja, ei ollut vielä kehitetty. Tämän jälkeen on paljon edistytty, hän sanoo.

Helsingissä oli esillä amerikkalaistyyppinen liikennesuunnitelma, joka olisi helpottanut yksityisautoilua keskustassakin. Oli rakennettava moottoriteitä, suuria liikenneympyröitä ja pilvenpiirtäjiä. Väestönkasvutavoitteet olivat suuremmat kuin kävi toteen. Ihmisten olisi pitänyt kulkea omalla autolla maalta töihin kaupunkiin.

Hiljalleen tultiin tulokseen, ettei tätä pidä toteuttaa, vaan kehittää joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Suunnitelma olisi tuhonnut kaupungin viihtyisyyden ja asumisen.

Jo Hyvinvointivaltion peruskorjaus -kirjassaan (1997) Peltola esitti ajatuksen, että valtaosa veroista pitäisi kerätä arvonlisäperustaisesti. Ostaja maksaisi kaikesta tuotannosta veroa.

Tämän yksinkertaisen veromallin rinnalla pitäisi olla haittaveroja, jotka verottaisivat tuotantoa ja haitallista kulutusta. Peltola protestoi suuresti sitä, että eläkemaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut kohdistuvat pelkkään työvoiman hintaan ja muodostavat siis ansiotyön haittaveron. ”Oli mikä tahansa tuotantoyksikkö, valtio tai yritys, siellä kannattaa korvata työntekijä jollain konejärjestelmällä tai muunlaisella tuotannon organisoinnilla, jotta päästään eroon työntekijästä ja hänen sosiaalivakuutusmaksuistaan.”

Siksi sosiaalivakuutuskin pitää rahoittaa arvonlisäpohjaisella sosiaalivakuutusverolla, joka kohdentuisi myös robotteihin ja ulkomaantuontiin.

Koska arvonlisävero on tasavero, pitäisi tuloveron olla progressiivinen, maksukyvyn mukaan nouseva. Suuria omaisuuksia tulisi myös verottaa, sillä omaisuus tarkoittaa myös poliittista valtaa. Kuinka muuten pystyy kansalainen yhdenvertaisesti puolustamaan itseään?

JÄTTIOSUUSKUNNISSA EI JAETA VALTAA Kohtuus kaikessa -kirjassa ei käsitellä niinkään ekologisia muutoksia vaan yhteiskunnallisia valtarakenteita ja valtion tehtäviä. Ekologisesta muutoksesta on sinänsä tutkimusta ja kirjallisuutta ja aineistoa saatavissa jo laajasti, Peltola toteaa.

Osallisuustaloutta hän kannattaa. Hän on puhunut usein, että pitäisi palata pienempiin osuuskuntiin. Nykyiset jättiosuuskunnat kuten Osuuspankki ja Valio eivät pysty jakamaan päätäntävaltaa siitä, mitä pitäisi tuottaa ja millä tavalla. Ne ovat liian jättimäisiä organisaatioita.

Päätösvalta pitäisi kyetä jakamaan eri tasoille, EU:llekin pitäisi antaa tietyt selkeästi rajatut tehtävät.

Sillä voi olla yhteinen raha, mutta sen rinnalle valtiot tarvitsevat oman rahan, jolla hoitaa valtion omia tehtäviä kuten tulonjaon ja julkiset palvelut. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan myös maakuntien ja kuntien selvää työnjakoa.

Asuntopolitiikassa olisi tuotettava valtion rahoittamia vuokra-asuntoja niin paljon kuin niitä tarvitaan.

Jos haluaa hienouksia, niitä saa ostaa markkinaehtoisesti omalla rahallaan.

Helsinki ei voi vastata kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntään millään, koska kasvu on niin nopeaa.

Valtion tuotanto- ja hoitovastuulle kannattaa jättää maantiet, rautatiet ja muu koko valtion alueella hoidettava, kuten yhteinen metsäomaisuus.

Suomen valtion kannattaa edistää omilla tiedoillaan ja taidoillaan myös muun maailman metsittymistä – se on kaikkien suomalaistenkin etu.

13

Pietarin lokakuusta Barcelonan toukokuuhun Ville Ropponen osallistui vappuna CNT:n marssille Barcelonassa.

CNT, yli vuosisata sitten perustettu anarkosyndikalistinen ammattiliitto, eli toistaiseksi viimeistä huippukauttaan Espanjan sisällissodan aikaan. teksti Ville Ropponen

Toukokuun alkua Barcelonasssa ei voi ajatella ilman muistoja sisällissodasta ja erityisesti traagisesta toukokuusta 1937.

Kiinnostavin kuvaus ”Barcelonan toukokuun päivistä” tulee George Orwellin kynästä. Espanjan sisällissodan vapaaehtoinen Orwell kirjoitti kokemuksistaan sähäkän dokumenttiromaanin Katalonia, Katalonia (1938). Aikanaan teos sivuutettiin vähin äänin, mutta sen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Barcelonan tapahtumat loivat pohjaa myös Orwellin myöhemmille suurille romaaneille. Emma Goldmanin ohella Orwell oli yksi ensimmäisiä eurooppalaisia älymystöläisiä, jotka tajusivat kommunismin tuhoisuuden vasemmistolaisuudelle. Barcelonassa Orwell todisti myös sellaista, mitä hän piti ”todellisen sosialismin esimakuna”, ja tämä sai hänet loppuelämänsä uskomaan demokraattiseen sosialismiin, kun hän ennen Barcelonaa ei ollut siihen täysin uskonut.

Le Tres Xemeneies -aukiolta lähtevä vappumarssi kulkee lähinnä boheemin ja siirtolaisten suosiman työläiskaupunginosa Ravalin katuja.

Muutama sata marssijaa vastustaa kapitalismia ja ylikansallisia turistifirmoja, kuten Airbnb:ta, ja kannattaa 14

Rojavan autonomiaa. Vastaantulevat autot ja liikennemerkit liimataan täyteen radikaaleja tarroja. Minun ja ystäväni lisäksi marssilla on jokunen muukin ulkomaalainen. Pari punkkaria roudaa mustaa pääkallolippua, jossa lukee venäjäksi ”vapaus tai kuolema”.

Mutta miksi marssi osoitti mieltään tovin myös ammattiliitto UGT:n toimistoa vastaan niin, että centavistat olivat joutua käsirysyyn UGT:n toimistoväen kanssa?

CNT:llä, joka yhä kritisoi reformismia ja ajaa yhteiskunnallista vallankumousta yleislakon ja työläisten tuotanvälineiden haltuunoton kautta, on toki päivänpolttavia ristiriitoja UGT:n kanssa. Espanjan sosialistipuoluetta lähellä oleva UGT on nyt taas yksi maan isoista ammattiliitoista, joita radikaalit kritisoivat.

Suomen tapaan Espanjan perinteiset ammattiliitot näyttävät jämähtäneen uudistuskyvyttömyyteen. Huvittavaltakin näyttänyt käsirysy tuntui viittaavaan myös historiaan Espanjassa, jossa sisällissodan traumojen käsittely on käynnistynyt kunnolla vasta 2000-luvulla.

Toukokuussa 1937 CNT ja UGT joutuivat eri puolille Barcelonassa. Ja kuitenkin nämä ammattiliitot olivat alkuun ainoina kyenneet

järjestämään vastarintaa Francon johtamalle sotilaskapinalle syyskesällä 1936.

Anarkisteille fasistien kapina merkitsi mahdollisuutta aloittaa yhteiskunnallinen vallankumous.

Syksystä 1936 kevääseen 1937 anarkistiset työläiset ottivat Kataloniassa ja Aragoniassa hallintaansa tehtaat ja maatilat. Kollektivointi tapahtui vapaaehtoisesti ja ruohonjuuritasolta päinvastoin kuin Neuvostoliitossa. Useiden lähteiden mukaan anarkistiset kollektiivit myös toimivat hyvin. Työläisten itsehallinto johti työilmapiirin paranemiseen, toiveikkuuteen ja usein tuotannon tehostumiseenkin. Erityisesti maaseudulla siirryttiin ”comunismo libertarioon”.

Maanviljelysmaa ja työt kollektivoitiin. Resurssit jaettiin kylissä lisäksi usein perheiden tarpeen perusteella, eikä niiden tekemän työmäärän.

Tällaista ilmapiiriä henkii myös Orwellin kuvaus saapumisesta Barcelonaan kevättalvella 1937. Kirjailija oli häikäistynyt kaupungista, joka oli työväen hallussa: punamustat liput liehuivat kaikkialla, kirkot, kahvilat ja kaupat oli kollektivisoitu.

Tarjoilijat katsoivat suoraan silmiin ja kohtelivat vertaisenaan. Jopa arkikielen muodollisuudet olivat kadonneet.

Vain pari kuukautta myöhemmin trotskilaisen POUM-puolueen miliisissä taistellut Orwell joutui keskelle tasavaltalaisten sisäistä ottelua: sosialistipuolueen johtama tasavallan hallitus, jota Espanjan kommunistipuolue pitkälti kontrolloi, aloitti kilpailijoidensa siivoamisen.

Barcelonassa puhkesi toukokuussa 1937 katutaisteluja. Sittemmin trotskilaiset ja anarkistit puhdistettiin, tuhansia pidätettiin, teloitettiin tai heitettiin Neuvostoliiton tyylisille leireille. Orwell pelastui vain täpärästi ja pakeni haavoittuneena Ranskaan.

Espanjan tasavallassa kommunistit nousivat Neuvostoliiton tuen ja aseavun ansiosta valtaan. Käytännössä tasavallasta tuli diktatuuri. Anarkistiteoreetikko De Santillán totesikin: ”Meille tulos on sama, voittipa Negrin kommunistikohortteineen tai Franco italialaisineen ja saksalaisineen”.

Stalinistit sävelsivät Barcelonan tapahtumista salaliittoteorian väittäen siellä murskatun ”trotskilais-fasistien salaliiton”. Näitä sepitteitä

Orwell teoksessaan kitkerästi kritisoi.

Barcelonan puhdistukset tekivätkin hänestä antikommunistin. Toisaalta hän ei lakannut uskomasta demokraattisen sosialismin toteutumisen mahdollisuuteen. Tästä hän oli mielestään nähnyt aidoimpia väläyksiä anarkistisessa Kataloniassa.

VASTAANTULEVAT AUTOT JA LIIKENNEMERKIT LIIMATAAN TÄYTEEN RADIKAALEJA TARROJA.

Barcelonan tapahtumat ovat selvästi myös Orwellin suurten romaanien Eläinten vallankumous (1945) ja Vuonna 1984 (1949) taustalla. Ensin mainitussa satiirisessa allegoriassa eläintilan vallankumous päättyy Napoleonin johtamien sikojen diktatuuriin, jossa ”kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”. Kuuluisa dystopia Vuonna 1984 on ylipäänsä harvainvallan ja hierarkian kritiikki, mutta sen kärki on suunnattu stalinismiin. Romaanissa ilmenevät ”kaksoisajattelu”, ”ison veljen” palvonta, puoluekontrolli ja puhdistukset ammentavat lähes suoraan kirjailijan Espanjan kokemuksista.

Jos tulkintaikkunaa leventää, niin voidaanko Barcelonan 1937 ta15

BARCELONAN PUHDISTUKSET TEKIVÄT ORWELLISTA ANTIKOMMUNISTIN.

16

pahtumia verrata myös syystalveen 1917 Pietarisssa, jolloin bolševikit tukahduttivat ja puhdistivat demokraattisen helmikuun vallankumouksen, joka oli kehittynyt eri puolueita edustavan väliaikaisen hallituksen ja työläisneuvostojen hedelmällisenä kaksoisvaltana?

Espanjan tapahtumien voi sanoa toistaneen myös Kronstadtin kapinaa bolševikkien diktatuuria vastaan 1921. Silloin kuten myöhemmin Espanjassa anarkistit oli nitistettävä.

Bolševikkien vallankaappaus antoi heille ainutkertaisen aseman hallita maailman ”ainoaa vallankumouksen toivon majakkaa”, jonka kaikki vastustus leimattiin petokseksi proletariaatin asialle.

Kun neuvosto-Venäjällä käynyt Emma Goldman tuomitsi kommunistihallinnon kiivaasti hänen kun-

niakseen järjestetyillä päivällisillä Lontoossa 1924, kuulijat istuivat vaiti, järkyttyneinä ja noloina. Goldmania kuten myöhemmin Orwellia yksinkertaisesti kieltäydyttiin uskomasta.

Historia on mennyt niin kuin on mennyt. Toukokuun Barcelonassa mieleen nousee silti suuri spekulatiivinen kysymys: entä jos 1900-luvun vasemmistolaisuudessa olisivat autoritaaristen kommunistien sijaan saaneet johtoaseman demokraattiset anarkistit ja sosialistit?

Louhinnasta siirryttävä materiaalien kierrätykseen Ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostus ja huomattavan runsas malminetsintä uhkaa tehdä Suomesta resurssien tuottajan kansainväliselle teknologiateollisuudelle. Etenkin Pohjois-Karjalassa on vahva poliittinen kiinnostus profiloitua kaivosmaakunnaksi. Pian Pohjois-Karjalaan liittyvä Heinäveden kunta onkin joutunut tilanteeseen, jossa sillä on paineita toivottaa tervetulleeksi brittiläisen Beowulf Miningin grafiittikaivos. Vielä toistaiseksi Etelä-Savoon kuuluva Heinävesi on tunnettu luostareistaan sekä harvinaisen puhtaista järvistään, jopa Suomen mittakaavassa.

Terrafamen entisen Talvivaaran kaivoksen nikkeli, koboltti ja sinkki ja Pohjanmaalta etsittävä litium ovat grafiitin ohella akkutuotannon raaka-aineita. Suomessa hypetetään nousevaa akkuteollisuutta, mutta

huomionarvoista on, että toistaiseksi Suomen akkuteollisuus keksittyy lähes ainoastaan raakamateriaalien tuotantoon.

Kaivosteollisuus on riskialtteimpia teollisuudenaloja paitsi ympäristöhaitoiltaan myös taloudellisesti.

Mineraalien hinnanvaihdokset ovat radikaaleja ja ennustamattomia. On selvää, että alalta haetaan nopeita voittoja, ja vahinkojen sattuessa alueelle jää valtava ympäristövelka ja valtiolle miljoonakustannukset.

Akkujen valmistaminen sähkön varastoimiseksi on tärkeä osa uusiutuvaa energiatuotantoa. On kuitenkin ristiriitaista panostaa kaivoksiin, jotka tuhlaavat luonnonresursseja ja uhkaavat ekosysteemiä, jotta energiaa voitaisiin tuottaa uusiutuvasti. Sen sijaan on mahdollistettava materiaalien kierto tuotannon sisällä. Tämä tarkoittaa

sellaisen tutkimuksen rahoittamista, jossa etsitään keinoja materiaalien kierrätykseen ja teknologioihin, jotka eivät vaadi harvinaisten mineraalien louhimista.

Tällaisia keinoja kehitetään jatkuvasti ja niihin tutustuminen avaa silmät huomaamaan, ettei jatkuva maaperään kaivautuminen ole ainoa vaihtoehtomme. Silloin meidän ei myöskään tarvitse punnita, kumpi on tärkeämpää, uusiutuvan energien lisääminen vai rakkaan naapurijärveme koskemattomuus.

Tähti Oksanen Kirjoittaja suosittelee tutustumaan Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n Closeloop-yhteistyöhön sekä Itä-Suomen yliopiston tutkimusalaan Akvaattinen tutkimus muuttuvassa maailmassa.

17

a o l a j a t s o Aat a o l a v n u u k s - marra

T yöväenkirjasTon

ysTäväT ry

9.11. 2018 Kössi Kaatra klo 17 Kapinarunoilta klo 18 -21 Vapaa pääsy!

Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 9.11.-11.11.2018 työväenliikkeen kirjaStoSSa Sörnäisten rantatie 25, Helsinki | www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2018/

Beckerintie10•HELSINKI•puh. 09 4366 320

Hidasta journalismia.

Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti, joka pureutuu ilmiöiden taakse ja sukeltaa pintaa syvemmälle. Se tarkastelee yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria monipuolisesti, rohkeasti ja terävästi.

Liberon lukijana saat Kansan Tahdon vuosikerran (8 numeroa) kestotilauksena nyt vain

50€

Tarjous koskee kestotilauksen ensimmäistä vuosikertaa. Normaalihinta on 60€/vuosi. Tee tilauksesi 31.12.2018 mennessä. Ilmoita tilauksen yhteydessä koodi LIBERO, niin huomioimme alennuksesi. Jos kuulut ammattiliittoon, kysy lehtietua.

VOIT MAKSAA TILAUKSESI MYÖS KAHDESSA ERÄSSÄ. www.kansantahto.fi (08) 537 1722 ma–to klo 10–13 ilmoitukset@kansantahto.fi 18

MAAHANMUUTTOVIRASTON TOIMINNASTA ON TEHTÄVÄ RIIPPUMATON SELVITYS. Olethan jo allekirjoittanut vetoomuksen?

Linkki vetoomukseen Kukaan ei ole laiton -Facebook-sivulla.

Vetoomus luovutetaan sisäministeri Kai Mykkäselle 30.9.2018.

Waasa Graphics on nykyaikainen painotalo.

Ystävällinen, henkilökohtainen ja ammattitaitoinen asiakaspalvelumme on luonut perheyrityksellemme hyvän maineen luotettavana ja vastuuntunnollisena painotuotetoimittajana. Saamme erityisen paljon kiitosta joustavuudestamme ja painolaadustamme.

Jokainen idea painotuotteesta tulee saada arvoisensa toteutuksen. Löydämme sinulle painomaailman parhaan ratkaisun ja suunnittelemme sinulle tai yhteistyössä kanssasi ideasi arvoisen toteutuksen.

Painotuotevalikoimamme on todella laaja. Voit tilata meiltä niin pienet kuin suuret painosmäärät.

Meiltä saat todellakin koko paketin, palvelua alusta loppuun.

Mutkattomat mahdollisuutesi ovat edessäsi!

Meiltä tilaat nopeasti ja helposti monta erilaista painotuotetta ja niihin liittyviä palveluja. talo ino Pa

- Tryckeri - Printing

Ho us e

Tule tutustumaan yritykseemme!

Waasa Graphics on tunnettu painotalo korkealuokkaisista offset- ja digipainotuotteista!

Vasaratie 3B, 65350 VAASA | +358 (0)6 315 6400 info@waasagraphics.fi | www.waasagraphics.fi

4041 0822

Painotuote Painotalo Trycksak

A EM TE

Trump aktivoi amerikkalaiset

Presidenttikautensa ensimmäisestä päivästä lähtien Donald Trump on saanut vastaansa voimakkaan vastaliikkeen kaduilla. Trumpin naisvihamieliset ja rasistiset puheet ja teot ovat saaneet Yhdysvalloissa ihmisiä mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta toimiviin liikkeisiin. teksti Antti Saarelainen

“Trumpia vastaan noussut vastarinta on tuonut yhteen marginalisoituja ryhmiä, vähemmistöjä ja poliittista vasemmistoa.

Tämä on ymmärrettävää, koska hän on vain tuonut entistä selvimmin näkyville ja vahvistanut entisestään jo valmiiksi epäoikeudenmukaista ja rikkinäistä rasistista, patriarkaattista kapitalistista järjestelmäämme”, toteaa amerikan-palestiinalainen Dania.

Dania perheineen asuu Tennesseessä, joka oli yksi Trumpin vahvimpia kannatusalueita. Hänen perheelleen Trumpin valinta on ollut erityisen tuskaisa johtuen tämän päätöksestä siirtää Yhdysvaltain Israelin suurlähetystö Jerusalemiin.

Suurlähetystön siirtoa kritisoi myös Euroopan Unioni. Päätöksen on nähty vaikeuttavan jo valmiiksi solmussa olevan rauhanprosessin etenemistä.

“Trump on rohkaissut Netanyahun äärioikeistolaista hallitusta lisäämään laitonta palestiinalaisten maiden kaappausta lisäämällä kotien tuhoamista, massapidätyksiä ja siirtokuntien laajentamista. Israel on muuttumassa entistä vahvemmin

20

apartheid-valtioksi Yhdysvaltain ja muiden suurvaltojen tukemana. Meille on tullut entistä vaikeammaksi matkustaa Palestiinaan tapaamaan sukuamme. Samalla Trump on myös päättänyt leikata rahoitusta palestiinalaisia humanitaarisesti avustavalta YK:n UNWRA-järjestöltä.”

Nuoret aktivoituneet vasemmalla ja oikealla “Vaikka Yhdysvalloissa on aina ollut rasismia, on Trumpin presidenttiys nostanut sen entistä selkeämmin esiin ja vahvistanut sitä. Trump ei puolusta vähemmistöjä ja on saanut meidät tuntemaan olomme epätervetulleiksi”, kertoo puolestaan Seattlessa asuva amerikan-meksikolainen Gama.

Hänen mukaansa Trumpin presidenttiys on voimannuttanut äärioikeistoa ja

antanut sille itsevarmuutta ottaa entistä enemmän tilaa julkisuudessa ja kaduilla.

Esimerkiksi liittovaltion poliisi FBI:n tilastoissa viharikosten määrä on noussut radikaalisti Trumpin presidenttikauden aikana.

“Tunnelma on muuttunut entistä suvaitsemattomammaksi, agressiivisemmaksi ja polarisoituneemmaksi”, vahvistaa myös Dania ja jatkaa: “Yleinen ilmapiiri on yhteiskunnassa muuttunut dramaattisesti ja se näkyy lisääntyneessä kiinnostuksessa politiikka kohtaan, mutta se on myös ajanut ihmisten näkökulmia poliittisen skaalan laidoille. Ilmapiiri on myös epäilemättä innostanut nuoria poliittiseen toimintaan – myös äärioikealla.”

Gama näkee hyvänä, että Trumpin vastustus on aktivoinut nuoria lähtemään mukaan poliittiseen toimintaan. Hän nostaa esiin erityisesti Alexandria Ocasio-Cortezin kaltaiset nuoret radikaalit poliitikot, jotka ovat nousseet demokraattipuolueessa lupaaville paikoille.

Ocasio-Cortez on 28-vuotias sosialisti, joka onnistui voittamaan demokraattien esivaalissa istuvan kongressiedustajan

New Yorkin 14. vaalipiirissä. Hänen vaalilupauksiinsa kuuluu esimerkiksi ilmainen yliopistokoulutus ja kattava terveydenhuolto. Vaalipiiri on voimakkaasti kallellaan demokraatteihin, joten hänen valintaansa voidaan pitää lähes varmana.

Myös muualla Yhdysvalloissa erityisesti rodullistetut nuoret naiset ovat nousseet demokraattien ehdokkaiksi. Puolueessa on yleisemminkin nähtävillä vasemman laidan nousu Bernie Sanderssin vaalikampanjan luoman innostuksen siivittämänä.

“Monia Trumpin tavoitteita on estetty senaatissa ja oikeudellisella tasolla. Samalla suuri osa ihmisistä ei arvosta tapaa, jolla Trump hoitaa virkaansa. Harmittavasti nuoret ovat myös aktivoituneet Trumpin innostamana erilaisissa nationalistisissa Amerikka ensin -liikkeissä”, toteaa Gama.

Netti toimii kahteen suuntaan Dania suhtautuu demokraattipuolueeseen epäilevämmin ja nostaa esiin yhtenä tärkeimmistä ja innostavimmista valkoisen äärioikeiston ja rasismin vastavoimista Black lives matter -liikkeen.

“Black Lives Matter on mielestäni erityisen nopeasti laajalle levinnyt ja elinvoi-

mainen proaktiivisen vastarinnan muoto Yhdysvalloissa. Myös kansallislaulun aikana polvistuneet amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ovat nousseet yleiseen keskusteluun. Yhdessä tällaiset liikkeet ja symbolit ovat omiaan herättämään keskustelua rasismista, taloudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.”

Internetin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median on raportoitu vahvistaneen Trumpin kannattajien sanomaa.

Gama näkee sosiaalisen median ja teknologian käytössä kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Videokuvaamisen ja sosiaalisen median avulla on saatu selvitettyä monien rasistisesti häiriköineiden ihmisten henkilöllisyys ja saatu heidät pyytämään anteeksi toimiaan. Äärimmäisenä esimerkkinä arkipäiväisestä rasismista ovat internetissä levinneet videot, joissa arkipäiväisiä asioita, kuten espanjaa puhuva tai grillijuhlia pitävä, vähemmistöön kuuluva ihminen on joutunut häirinnän kohteeksi tai paikalle on soitettu poliisi. Joissain tapauksissa häiriköivien ihmisten nolaamisen lisäksi he ovat menettäneet työpaikkansa.

“Tämä antaa minulle toivoa, että suurin osa ihmisistä haluaa hyvää toisille ja yhteiskunnalle. Samalla ihmiset haluavat myös, ettei rasismille ole tilaa, eikä rasismista pidä todellakaan olla ylpeä”, Gama toteaa.

21

Athens 4 Everyone on menestyvä vasemmistolainen liike Georgian osavaltion Ateenassa, Yhdysvalloissa. teksti Ilkka Kauppinen

Ruohonjuuritason aktivismia Syvässä Etelässä Yksi Donald Trumpin valinnan jälkeen kasvaneista paikallisista yhteiskunnallisista liikkeistä on Athens 4 Everyone (A4E). Se perustettiin Occupy Athensin perustalle vuonna 2015. Vuoden 2016 vaalien jälkeen liikkeen jäsenmäärä kasvoi Kuopion kokoisessa kaupungissa nopeasti 300:sta noin 1 350:een. ”Olin todella järkyttynyt Trumpin valinnasta, koska olin olettanut maltillisten demokraattien strategian olevan riittävä vaikka tosiasiassa kannatin vasemmistolaisempaa politiikkaa. Kadun katkerasti, etten ollut poliittisesti aktiivisempi silloin, kun asiat näyttivät olevan pinnallisesti vakaammalla pohjalla. Vaalien jälkeen kaikki oli epävarmaa ja päätin aloittaa kamppailun poliittisen vakaumukseni pohjalta.

Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi ylipäätään elämäni kannalta”, toteaa A4E:n jäsenkoordinaattori Eleanor Davis.

Toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoistyönä ja yksityisten lahjoitusten varassa. ”Aika- ja ihmisresurssit luovat jatkuvasti paineita. Työtä on paljon enemmän, kuin sitä ehtii kunnolla tekemään. Saatamme välillä vaikuttaa heikosti organisoituneilta ihan siksi, että päivässä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tunteja!”

22

Asialista minimipalkoista marijuanaan Rajallisista resursseista huolimatta A4E on osoittaunut monin tavoin menestykselliseksi. Esimerkiksi keväällä piirikunnan paikallisvaalien jälkeen paikallinen lehdistö kutsui A4E:a vaikutusvaltaiseksi harmaaksi eminenssiksi, koska sen virallisesti kannattamat ehdokkaat saivat murskavoiton kaupunginvaltuuston ja koululautakunnan vaaleissa. ”Olen hyvin motivoinut vaikuttamaan siihen, että valtaa siirretään republikaaniselta puolueelta edistyksellisille poliitikoille, kuten olemme tehneet täällä. Toivon meidän ja demokraattien jatkavan liikettä vasemmalle, ja mahdollisuuksien ikkunan laajenevan sekä yhteisöllemme että maailmalle”, Davis kiteyttää.

A4E:n poliittinen agenda on varsin laaja jakaantuen paikallisiin ja osavaltiotason tavoitteisiin. Näistä merkittävimpiä ovat muun muassa minimipalkan nostaminen, universaali terveydenhuolto, julkisen liikenteen kehittäminen, marijuanan laillistaminen osana syrjivän oikeusjärjestelmän uu-

distamista, köyhyyden vähentäminen (noin 36 prosenttia ateenalaisista elää köyhyysrajan alla), julkisen koulutuksen edistäminen, uusiutuvan energian tukeminen sekä vähemmistöjen aseman parantaminen.

Laajaa vasemmistoa edustavana liikkeenä A4E:n keskeisenä strategiana on paikallinen koalitionmuodostus toisten yhteiskunnallisten liikkeiden ja ylipäätään vähemmistöryhmien kanssa. Keskeisiä toimintatapoja ovat muun muassa mielenosoitukset, aktivismi sosiaalisessa mediassa, osallistuminen piirikunnanvaltuuston kokouksiin poliittisen paineen luomiseksi, mielipidekirjoittelu sekä erityisesti paikallis- ja osavaltiovaaleihin vaikuttaminen ehdokkaille suunnattujen kyselyiden ja edistyksellisiksi tulkittujen ehdokkainen tukemisen kautta. Tavoitteet ja strategia heijastavat myös liikkeen haasteita. ”Jäsenistö koostui alussa liiallisesti meistä valkoisista etuoikeutetuista ihmisistä. Olemme keskittyneet muuttamaan tätä ja osin siinä onnistuneetkin. Haluan liikkeemme olevan yhtä moninainen kuin kaupunkimmekin sekä jakavan organisatorista ja poliittista valtaa historiallisesti ja nykyisin alistetuille yhteisöille. Tämä tarjoaa parhaat mahdollisuudet merkittävän yhteiskunnallisen muutoksen toteuttamiseksi”, Davis uskoo.

Rakenteilla vahva koalitio A4E:n tukema, vastavalittu koululautakunnan jäsen, afrikanamerikkalainen LaKeisha Gantt kiinnittää huomiota samoihin haasteisiin. ”Haluaisin nähdä A4E:n luovan lisää yhteistoiminnallisia kumppanuuksia paikallisten, mukaanlukien vähemmistöjen organisoimien, liikkeiden kanssa. Tämä on tärkeää kamppailtaessa esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi, palkkojen nostamiseksi sekä koulutuksen kehittämiseksi.

Lisäksi on kyettävä ymmärtämään niitä eri

tapoja, miten rotuun liittyvät kysymykset kietoutuvat joskus hyvinkin hienovaraisesti muihin olennaisiin teemoihin”, huomauttaa Gantt.

Ganttin mukaan afrikanamerikkalaisten poliittisia sitoumuksia ja vaalikäyttäytymistä ei voi palauttaa esimerkiksi kapitalismin ja rodun välisiin kytköksiin. ”Kaikki rodullistetut eivät välttämättä vastusta kapitalismia itsessään, ja erityisesti afrikanamerikkalaisten keskuudessa uskonnollisuus on tärkeä vaaleihin vaikuttava tekijä. Tämän vuoksi he saattavat äänestää konservatiivisempia ehdokkaita.

Esimerkiksi täällä Ateenassa äskettäisen pormestarin vaalin kohdalla osa afrikanamerikkalaisista mietti, pitäisikö heidän äänestää mustaa ehdokasta vaiko selkeästi

edistyksellisempää [valkoista] ehdokasta.”

A4E:n tavoitteet, strategia ja haasteet ilmentävät yhtäkaikki laajempia vastahegemonisen ja monirotuisen koalition rakentamispyrkimyksiä Trumpin reaktiiviselle uusliberalismille. Tällaista vastahegemonista koalition muodostusta on havaittavissa esimerkiksi Bernie Sandersin kannattajien ja Black Lives Matter -liikkeen välillä.

Gantt jakaa tämän ajatuksen. ”Keskeisenä tehtävänä on löytää keino rakentaa vahva yhteiskunnallista muutosta ajava koalitio minimoimatta rotukysymysten roolia eriarvoisuuksissa ja vaikuttamatta organisaatioihin, kuten A4E:hin, niin paljon, että ne kadottaisivat omat lähtökohtansa.”

Eleanor Davis osallistui DIA:n organisoimalle autokaravaanille heinäkuussa. Tapahtumalla edistettiin paperittomien maahanmuuttajien oikeutta saada ajokortti Georgian osavaltiossa.

23

Krim elää Moskovan aikaa Venäläisturistit ottavat aurinkoa Kurpatyn kylpylässä Jaltalla.

24

Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä 16. maaliskuuta 2014 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Miehityksen ja laittoman äänestyksen vuoksi länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita. Aude Osnowyczin valokuvissa Krim elää jo täyttä Moskovan aikaa tämän vuoden toukokuussa. Länsituristeja ei enää juuri näy ja harvoihin vieraisiin suhtaudutaan epäilevästi. kuvat Aude Osnowycz

Nuoria kadetteja voitonp채iv채n harjoituksissa harjoittelun aikana Sevastopolissa.

Putin-paitainen mies Sevastopolin kadulla voitonp채iv채n juhlassa.

25

Pariskunta tanssii kommunistilipun edess채 toisen maailmansodan p채채ttymisen muistojuhlassa.

Lapset leikkiv채t minitankeilla Sevastopolissa.

26

Valopalloja ja tasapainoskoottereita Leninin kävelykadulla Jaltalla.

I P P O O K IS L E P

Tekijänoikeus estää tulevia tekijöitä Miten käy yhteiselle kulttuurituotannolle, kun suuryritykset estävät pääsyn vanhoihin teoksiin? teksti Pontus Purokuru

Teini-iän iloisimpia pelikokemuksiani oli emulaattorien löytäminen. Kun puhutaan videopeleistä, emulaattori on käytännössä ohjelma, jonka avulla tietokoneella pystyy pelaamaan muille laitteille tehtyjä pelejä. Yhtäkkiä käsilläni olivat kaikki videopelien perusteokset: Super Mariot, Zeldat ja erityisesti vuonna 1993 julkaistu Secret of Mana.

Emulaattorilla PC tai Mac muuttuu Nintendoksi tai vaikka pleikkariksi. Netistä löytyy ilmaiseksi tuhansia pelitiedostoja. Emulaattorit ovat laillisia. Tekijänoikeuden alaisten pelitiedostojen levittäminen on taas laitonta.

Aikaisemmin vanhojen pelien levittämistä on katsottu läpi sormien.

Jos jotakin harvinaista vuonna 2005 julkaistua peliä ei ole edes mahdollista ostaa laillisesti muualta kuin ylihintaisesta huutokaupasta, miksi puuttua sen luvattomaan kopioimiseen?

Emulaattoreiden avulla miljardit ihmiset ovat päässeet käsiksi digitaalisen kulttuurin yleissivistykseen.

Emulaattorit myös ovat tasoittaneet vauraan pohjoisen ja globaalin etelän välistä digitaalista kuilua.

Tämän vuoden kesällä Nintendo aloitti juridisen ristiretken vanhoja pelitiedostoja tarjoavia sivuja vastaan. Vaarana on, että pelaamisen historia muuttuu reikäjuustoksi.

Jos jonkin taiteenalan historia on vaarassa, myös sen tulevaisuus on kyseenalainen.

YKSITYISTETTY KULTTUURI Tom Chatfieldin kirja Fun, inc.

(2010) käsittelee pelaamista sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kirjan nimi – inc. eli incorporated viittaa liikeyritykseen – ilmaisee ongelman, josta pelit kärsivät elokuvan, journalismin ja kirjallisuuden

medioita enemmän: pelaamisen infrastruktuuri on pitkälti yksityisessä omistuksessa. ”Pelien esiin nostamat kysymykset - - asettuvat vastakkain voimassa olevan lainsäädännön ja kulttuuristen mallien kanssa mahdollisuuksillaan, joita lainsäätäjät eivät osanneet kuvitellakaan vain puoli vuosisataa sitten”, Chatfield kirjoittaa.

Omistussuhteet ovat peleissä laaja ongelma: “Kuka esimerkiksi omistaa pelaajan virtuaalisessa pelimaailmassa luomat hahmot ja esineet? Tällä hetkellä omistaja on peliä ylläpitävä yhtiö, vaikka pelaajat käyvät kauppaa tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien dollareiden edestä.”

Myös pelien jakelu ja entistä useammin pelaajien pelejä varten tuottama sisältö on yksityisessä omistuksessa. Vaikka maksan Valve-yhtiön omistaman Steam-kaupan pelistä, en silti varsinaisesti omista peliä.

I K K II IT R K En voi myydä tai vaihtaa Steamista ostamaani peliä. Lisäksi Valve voi käyttöehtojensa mukaisesti sulkea minut ulos ostamistani tuotteista, jos se esimerkiksi katsoo minun käyttäneeni tiliä epäasianmukaisesti.

VAPAUTETAAN KOPIOINTI Yleisradio tarjoaa tv-sisältöä ja journalismia verorahoilla, ja julkisista kirjastoista saa lainata mielin määrin luettavaa. Kirjastot ja Yle myös arkistoivat vanhoja julkaisuja. Pelaaminen kuitenkin maksaa väistämättä, ellei tyydy ilmaispeleihin, lainaa kaverilta tai lataa pelejä laittomasti.

Pääkaupunkiseudun kirjastot kyllä hankkivat suosittuja uutuuspelejä, mutta vain muutamia kappaleita, ja niihin voi olla satoja varauksia.

Lisäksi pelien julkaisu muuttuu jatkuvasti digitaalisemmaksi, eikä digitaalisia versioita voi lainata.

Säilyykö pelaamisen historia, jos vanhat pelit ovat suuryritysten oikkujen ja hyväntahtoisuuden armoilla?

Miten käy tuleville pelintekijöille, jos vapaa pääsy kulttuurituotteisiin estetään?

Videopelien tilanne on jälleen yksi esimerkki omistus- ja kopiointioikeuksien ristiriidoista kapitalismissa. Pelialan ongelmat on ehkä helppo sivuuttaa “vain viihteenä”.

Kuitenkin samat ristiriidat näkyvät esimerkiksi lääkepatenteissa.

Miljoonien ihmisten elämät paranisivat välittömästi, jos lääkkeet ja kaikki vähääkään vanhemmat innovaatiot ja kulttuurituotteet vapautettaisiin yleisesti kopioitaviksi.

Pilkuntarkka juristi ja populisti Uutuuskirja esittelee Sauli Niinistön ja hänen kaksi ismiään. teksti Elli Yrjänä

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittama poliittinen elämäkerta Sauli Niinistöstä käy läpi koko Niinistön uran 1960-luvulta tähän päivään, yrittää etsiä syitä suureen kansansuosioon, analysoi Niinistön ulkopolitiikan ja kertoo eri näkökulmista, millainen ihminen ja poliitikko hän on. Niinistö onkin jäänyt arvoitukseksi myös monelle hänen kanssaan työskennelleelle, eikä hänen sielunmaisemansa avaudu kokonaisuudessaan lukijallekaan.

Myös kirjan kohteen poliittisia näkemyksiä on ollut vaikea hahmottaa. Hän kyllä kertoi uran alkuaikoina olevansa kokoomuksen sisällä vähän keskustan oikealla puolella. Käytännössä Niinistölle on ollut tärkeintä säästäväisyys, joka näkyy hänen tekemistään päätöksistä niin ministerinä, eduskunnan puhemiehenä kuin yksityiselämässäänkin.

Liberaali–konservatiivi-akselille häntä on hankala sijoittaa. Poliitikkona hän osaa ilmaista konservatiiviset mielipiteensä ketään loukkaamatta ja liberaaleimmat saamatta niskaansa äärioikeiston vihaa.

Niinistöllä on vain kaksi -ismiä: jurismi ja populismi, joiden kautta kirja käsittelee monia asioita. Laki ja säännöt ovat hänelle hyvin tärkeitä, ja hän onkin toiminut neuvotteluissa kuin menossa olisi riitajuttu käräjillä. Populistina hän on tuominnut herrojen tuhlailun ja myöhemmin innostunut vihreistä arvoista. Vaalikeskusteluissa vaikutti siltä, ettei hän sano yhtään mitään ja pyrkii miellyttämään kaikkia.

Kirjassa on käsitelty hyvin Niinistön mediasuhteet ja tapa puhua.

Lukijalle avautuu, mitä Niinistö milloinkin on todellisuudessa sanonut ja mitä kaikkea on jätetty uutisoimatta.

Tämän jälkeen hänen sanomiset eivät tunnu enää ollenkaan niin tyhjänpäiväisiltä, vaan jopa radikaalin oikeistolaisilta.

Niinistö ei ole malttanut olla puuttumatta Suomen sisäpolitiikkaan edes presidenttinä ollessaan.

Kirjassa on kerrottu presidentin kutsuneen EK:n ja SAK:n ylimmän johdon luokseen Mäntyniemeen salaiseen tapaamiseen, jonka tavoitteena oli saada aikaan niin sanottu kilpailukykysopimus. Kokouksesta ei oltu kerrottu edes valtiovarainministeri Alexander Stubbille. Kirjan julkaisun jälkeen Niinistö on kertonut, että aloite tapaamiselle oli tullut sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta.

Kirja sisältää paljon uutta tietoa eikä jää pelkäksi tiivistelmäksi. Niinistön uran lisäksi kirjasta saa jonkinlaisen käsityksen kokoomuksen historiasta sodan jälkeen. Lukija oppii myös, ketkä osallistuvat Suomen ulkopolitiikan hoitamiseen ja millä tavalla.

Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into 2018)

29

I K K II IT R K Amerikkalaiselokuvassa joudutaan uskonnolliselle käännytysleirille. teksti Mikko Pihkoluoma

Perinteinen tarina lupaavalla kerronnalla

The Miseducation of Cameron Post perustuu Emily M. Danforthin kirjaan ja sen on ohjannut muun muassa Girls-sarjan joissain jaksoissa näytellyt Desiree Akhavan. Elokuva voitti amerikkalaisen vaihtoehtoisen elokuvan pyhättönä tunnetun Sundance-festivaalin merkittävimmän palkinnon.

Pienessä kaupungissa asuva Cameron on ihastunut, mutta ei poikaystäväänsä. Auton takapenkillä Coley vie kätensä Cameronin hameen alle ja vain hetkeä myöhemmin poikaystävä avaa oven järkyttyneenä. Cameronin huoltajat passittavat teinitytön uskonnolliseen käännytysohjelmaan, jonka tarkoituksena on parantaa potilaat, jotta nämä eivät tuntisi vetoa samaan sukupuoleen (mistä käytetään jatkuvasti lyhennettä SSA, same-sex attraction, asian piilottamiseksi). Cameron saa kavereita, jotka kasvattavat pilveä lähimetsässä ja pitävät ohjelmaa ongelmallisena.

Cameronia esittää muun muas-

30

sa Kick Ass -elokuvissa ja Clouds of Sils Mariassa näytellyt Chloë Grace Moretz. Jo 21-vuotias Moretz näyttää melkein aina hieman hämmentyneeltä ikiteiniltä, mikä sopii rooliin erinomaisesti.

Käännytysleirille sijoittuva elokuva on perinteinen amerikkalainen tarina, mutta Akhavanin ohjaustyyli ei ole millään muotoa tavanomaista.

Akhavan leikkaa fantasioita, unia, muistoja ja todellisia tapahtumia aika ajoin yhteen. Niiden väliset siirtymät ovat äkkinäisiä. Leikkaustyyli heijastelee Cameronin päänsisäistä kuohuntaa.

Akhavan on aiemmin ohjannut yhden pitkän elokuvan sekä The Slope -nettisarjaa, joka on vapaasti katseltavissa Vimeosta. Komediasarja muistuttaa paljon Girlsiä, sillä pääosaa esittää Akhavan itse ja parisuhteet tuntuvat olevan lähellä tekijän omaa elämää.

Uusin ohjaustyö on ensimmäinen kerta, kun hän ei näyttele lainkaan – eikä teos välttämättä ole muu-

tekaan yhtä henkilökohtainen. Se, että elokuva pohjaa jonkun muun tekstiin, saattaa olla heikkous tai ainakin The Slope -sarja on terävämpi.

Elokuvan juoni ei ole täynnä yllättäviä käänteitä tai viimeistään traileri onnistuu niistä useimmat pilaamaan.

Vaikkei The Miseducation of Cameron Post ole vielä täysosuma, herättää sen persoonallinen kerrontatyyli lupauksia. New Yorkissa syntynyt iranilaisia sukujuuria omaava Desiree Akhavan osaa tehdä kiinnostavaa ja persoonallista elokuvaa.

Tapahtumat sijoittuvat 90-luvulle, mikä ilmenee jännästi hienoissa yksityiskohdissa. Tarkkaavainen saattaa huomata, että kuvissa taustalta löytyy The Breeders -yhtyeen Last Splash -kasetteja ja Clinton-vaalitarra – siis Billin, ei Hillaryn. Nämä ovat ehkä pieniä asioita, mutta elokuvat usein syvenevät alleviivaamattomilla viittauksilla populaarikulttuuriin. Niin nytkin.

Runo sote-uudistuksesta Ei muuta oo tää hallituksen kaavailema sote, kuin ylikansallisten yritysten yliote, joten, ei riemastuta seuraamukset soten, jos pieni ihminen jää jalkoihin taas erintoten.

Kai helppoa herroille on ylistellä sotea, kun tarvitse ei itse niitä probleemia potea, etäisyyksien tai kustannusten kanssa otella, vaan nostaa tuhdit palkkiot ja isotella sotella.

Kaadetaan tää malli tai pelot käyvät toteen, sitten koko hallitus, ei tyydytä siihen soteen.

Joskus ylpeydenaihe täällä oli hyvinvointi, nyt rikki vaalilupaukset ja jäi vain tunarointi.

Mc Kajo

31

Järjestöuutiset

AINO NEVALAINEN PÄIVITTÄÄ TASA-ARVOSUUNNITELMAA Vasemmistonuorten tasa-arvosuunnitelman päivittäminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaksi nytkähti eteenpäin, kun yhteiskuntatieteiden opiskelija Aino Nevalainen aloitti korkeakouluharjoittelun järjestön toimistolla elokuussa.

Päivitystyössä tarkastellaan vuonna 2010 laaditun tasa-arvosuunnitelman toteutumista sekä yhdenvertaisuuden kehittymistä järjestössä. Tämän pohjalta valitaan uudet kehityskohteet. ”Tarkoituksena on siis, että järjestön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanne paranevat suunnitelmasta seuraavaan, ja uusien tavoitteiden asettaminen pitää työn liikkeessä.”

Jäsenet voivat osallistua suunnitelman päivittämiseen elo-syyskuun vaihteessa toteutettavan kyselyn välityksellä. Myös piirijärjestöjen vuosikokouksissa sekä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien kokouksissa on tiedossa työpajatyöskentelyä aiheen parissa.

32

Nevalaisen mukaan järjestön sisäinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelu on kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan.

Yhteiskunnallisesti feminismistä on puolestaan tullut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun teema ja se näkyy myös vasemmistolaisen politiikan terävöitymisenä ja tavoitteiden kunnianhimoistumisena.

Intersektionaalin feminismin nousu on tuonut keskusteluun paljon uutta ”ikuisuusteemojen” kuten syrjinnän ja työn- ja vallanjaon, rinnalle. Intersektionaalinen tarkoittaa risteävien – sukupuolen lisäksi esimerkiksi toimintakykyyn tai ihonväriin liittyvien – erojen merkityksen korostamista. ”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen ja -kiinnostuksen yleistyminen ja moninaistuminen Vasemmistonuorissa on tehnyt feminismistä entistä vahvemmin toimintaa läpileikkaavan teeman. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työ tulisi joskus valmiiksi, vaan sitä, että on aika siirtää maalitolppaa!”

181 JÄSENTÄ ÄÄNESTI – VASEMMISTONUORTEN KANTA ASEPALVELUKSEEN MUUTTUU Valtaosa Vasemmistonuorten jäsenäänestykseen osallistuneista kannatti järjestön hallituksen esittämää valikoivan ja vapaaehtoisen asevelvollisuuden mallia. Päätös vahvistetaan Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessa syyskuussa.

Elokuussa järjestetyssä äänestyksessä annettiin yhteensä 181 ääntä. Uuden asevelvollisuusmallin hyväksyi 138 äänestäjää, 43 äänesti vastaan. Järjestöllä on noin 3800 jäsentä.

Uudessa asevelvollisuusmallissa siviilipalvelus lakkautettaisiin ja palveluksesta kieltäytymisen rangaistavuus poistettaisiin. Asepalvelukseen valittaisiin motivoituneimmat ja sopivimmat. Kutsuntoihin tulijat valikoituisivat sähköisen esivalintakirjeen perusteella.

Lue 15.8. julkaistu vertailu Vasemmistonuorten asevelvollisuumalleista Liberon verkkolehdestä: liberolehti.fi!

HALUATKO WHATSAPP-VIESTEJÄ VASEMMISTONUORILTA? Vasemmistonuoret otti elokuussa käyttöön WhatsApp-uutisviestin, jonka sovelluksen käyttäjä voi tilata omaan puhelimeensa. Uutisviestit välittävät korkeintaan kerran viikossa samaa tietoa kuin muutkin kanavat. Tiedottaja Pinja Nikki markkinoi välinettä erityisesti niille, jotka katsovat harvemmin sähköpostia tai järjestön Facebook-ryhmää.

Uutisviesti tilataan lähettämällä oma nimi ja pyyntö tulla lisätyksi listalle tiedottajalle numeron 050 472 1046. Numero täytyy tallentaa yhteystietoihin, jotta viestejä voi vastaanottaa.

Viesteihin voi vastata, mutta muut listalla olevat eivät näe muiden viestejä, nimiä ja numeroita. Tilauksen voit perua milloin vain lähettämällä viestin samaan numeroon.

Vasemmistonuoret mediassa Zidan sanoo, ettei puolueiden kannatus vastaa nuorisojärjestöjen kannatusta ja olisi outoa, jos vanhempien ikäpolvien äänestyskäyttäytyminen määrittäisi nuorten saamia avustuksia. Hänestä on selvää, että esitys olisi edullinen tammikuussa rekisteröidylle Sinisille Nuorille, jolla ei ole juurikaan toimintaa.

Kansan Tahto 16.6.2018 Vasemmistonuorten puheenjohtajan Hanna-Marilla Zidanin mukaan tällä viikolla avattu Ilmianna pomosi –kampanja on parissa päivässä osoittanut tarpeellisuutensa. ”Kuka ei tunne jotakuta nuorta, joka on ollut työssä eikä esimerkiksi ole saanut pitää taukoja, lisät ovat jääneet maksamatta, tehnyt oikeita töitä ilmaisessa harjoittelussa tai nollatuntisopimuksella, jossa tunnit ovat tippuneet jos on uskaltanut puolustaa oikeuksiaan”, hän kysyy Puheenvuoron blogissaan.

Uusi Suomi 24.6.2018 Vasemmistonuoret avasi 20.6. Ilmianna pomosi -kampanjan, joka kannustaa erityisesti nuoria palkansaajia pitämään kiinni oikeuksistaan työelämässä. Ira Vainikainen Keski-Suomen Vasemmistonuorten hallituksesta kertoo, että kesällä järjestettävällä kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota nimenomaan kesätyöläisten kohtaamiin epäkohtiin töissä. ”Näimme tarpeelliseksi nostaa tämän asian esille nyt kesällä, koska kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään.

Suur-Jyväskylän lehti 4.7.2018 Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja Hämeen ja Tampereen Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Noora Tapio on ehdolla valtakunnallisessa Qx Awardsissa. Tapio on yksi ehdokas Vuoden poliitikko-kategoriassa.

Tamperelainen 6.8.2018 Porin katukuvaan on ilmestynyt punaisia tarroja, joissa lukee “rasistit saunan taakse” ja “fasistit saunan taakse”. Saimme tietoomme erään heidän jäsenensä kautta, että nämä tarrat ovat Porin Vasemmistonuorten tekosia.

Länsi-Suomi 11.8.2018 Sa­ta­kun­nan Va­sem­mis­to­nuo­ret ry:n pu­heen­joh­ta­ja Je­le­na Kiil­hol­ma on pöy­ris­ty­nyt Sa­ta­kun­nan Pe­rus­suo­ma­lai­set Nuo­ret -yh­dis­tyk­sen hei­tä koh­taan esit­tä­mis­tä syy­tök­sis­tä. ”Tämä on lap­sel­lis­ta mus­ta­maa­laa­mis­ta. Meil­lä on kyl­lä ol­lut tar­ra­tal­koot, mut­ta meil­tä läh­te­neet tar­rat ei­vät ole nii­tä ky­sei­siä.

Mie­les­tä­ni le­vi­tyk­ses­sä ole­vat tar­rat ei­vät kuu­lu nuo­ri­so­po­li­tiik­kaan”, hän kom­men­toi tuoh­tu­nee­na.

Satakunnan Viikko 13.8.2018 Itä-Suomen Vasemmistonuorten ryhmäkuva on päätynyt internetissä erikoiseen käyttöön.

Kuva nyrkit pystyssä poseeraavista nuorista miehistä on julkaistu Denver Antifa -nimisellä Facebook-sivulla. Antifa on äärivasemmistolainen antifasistinen verkosto, joka toimii useassa Euroopan maassa sekä Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Keski- ja Länsi-Aasiassa.

Julkaisun ohessa on harhaanjohtava kuvateksti: ”Osa meistä lähti tänään iltapäivällä vuorille harjoittelemaan. Olemme valmiita lyömään jokaista natsia, joka seisoo tiellämme!

Tässä me olemme ilman naamioita… Mitäs aiotte nyt tehdä?”

Iltalehti 20.8.2018

33

H EN R IK

Vasemmistopopulismi voi pelastaa maailman Metsäpalot ja äärimmäiset sääilmiöt tänä kesänä ovat järkyttäneet monia. Järkytystä ei aiheuta vain niiden äärimmäinen mittakaava ja läheisyys, vaan tietoisuus ilmaston äkillisen muuttumisen syystä. Koko maailma kärsii ilmastonmuutoksesta, joka ei ole pitkään aikaan ollut mikään tulevaisuuden kauhukuva, vaan tappava, tuhoisa nykytodellisuus.

Lisääntyvä huoli ja tahtotila toimia ilmaston puolesta ei näy tuloksina, sillä vuosikymmeniä pääasiallinen toiminta on tarkoittanut lähinnä kuluttaja-aktivismia. Kapitalistiset valtiot eivät ole lähellekään toteuttaneet päästövähennyksiä, joihin ovat nimellisesti sitoutuneet. Vaikka ihmiset ovat yhä tietoisempia hankkimiensa tuotteiden ympäristövaikutuksista, päästöt kasvavat.

Kreikassa maastopalojen savu on tänä kesänä tummentanut Ateenan taivaan ja kaupungeissa liekit ovat sulattaneet autoja. Ilmastonmuutos ei ole ainoa syyllinen Kreikan paloihin ja hätään. Lainoittajat vaativat maata tekemään valtavia leikkauksia kaikkialla, terveyskeskuksista paloasemiin. Vyönkiristyksiin kuului 36 miljoonan euron leikkaus palokunnilta. Kreikan kyky taistella metsäpaloja vastaan on laskenut samalla kun todennäköisyys palojen syttymiseen on kasvanut.

Oikeistopolitiikka ja talouskuri heikentävät tappavasti mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen uhkaan. On kamppailtava samaan aikaan sekä eriarvoistavaa politiikkaa, että ilmastonmuutosta vastaan – molemmissa vastustaja on sama, 34

eli yhteiskunnan vauras eliitti.

Muutoksen on lähdettävä nopeasti puuttumalla saastuttavaan teollisuuteen ja toteuttamalla suuria investointeja uusiutuvaan energiaan.

Konkreettisesti rajuja päästövähennyksiä ajavan puolueen äänestäminen on merkittävämpi ilmastoteko kuin ostopäätökset. Koska äänestäjien kaikkoamista pelkäävät puolueet eivät uskalla ryhtyä tarvittaviin toimiin, ei pelkkä vaaliaktiivisuus riitä. On mobilisoitava kaikenkattavaa liikehdintää radikaalien ilmastotoimien tueksi. Sen tulee väistää kapeat kuluttajaidentiteetit ja hankkia taakseen koko kansalaisyhteiskunta.

Tarvitaan paremman tulevaisuuden sekä radikaalit päästövähennykset yhdistävä populistinen liike. Maailman kahdeksan rikkainta miestä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä yhteensä. Nykyjärjestelmän häviäjät näkevät omat vaikutusmahdollisuutensa katoavan pieninä. Samalla fossiilikapitalismin voittajat eivät ole valmiita muuttamaan järjestelmää, mikä on taannut näille vaurauden.

Vain ekologisesti suunniteltu talousjärjestelmä kykenee pelastamaan elämän edellytykset ihmiskunnalle, mutta sen aikaan saaminen edellyttää uskoa hyvän elämän mahdollistavaan muutokseen sekä tämän muutoksen vastustajien nimeämistä.

Henrik Jaakkola Kirjoittaja on Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja.

Esittelyssä vanu Palstalla tutustutaan vasemmistonuoriin.

a r e e V

Matleena

VEERA KANANEN, JOENSUU 22-vuotias Liittyi Vasemmistonuoriin keväällä 2017.

Toimii Itä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja feministisen jaoston jäsenenä.

Opiskelee läntistä teologiaa.

MATLEENA KÄPPI, JYVÄSKYLÄ 22-vuotias Liittyi Vasemmistonuoriin nykyhallituksen kurjistavan hallitusohjelman tultua julki.

Toimii kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana.

Opiskelee biologiaa ja on työskennellyt kesän Unicefin feissarina.

Kun liityit jäseneksi, oliko Vasemmistonuoret ainoa vaihtoehto vai yksi monista?

V: En pohtinut kovinkaan syvällisesti muita vaihtoehtoja.

M: Vasemmistonuoret oli selvä valinta.

Kerro ikimuistoisen hyvä tai huono kokemus Vasemmistonuorten toiminnasta.

V: Opi perusasiat -kurssi syksyllä 2017 oli ensimmäinen ”virallinen” Vanu-kokemukseni, ja ehkä se on jäänyt ikimuistoisen hyvänä mieleen.

Ihmiset olivat ystävällisiä ja kannustavia, ja vaikka en tuntenutkaan oikeastaan ketään kurssilta, tuli hyväksytty olo.

M: Hyvä kokemus: Opi perusasiat -kurssilla sai kokea ihanaa yhteenkuuluvuutta. Inklusiivisesti turhaa sukupuolittamista välttäen nimetyt tilat toivat turvallisuuden tuntua.

Huono kokemus: On tosi sääli, että Vanun ilmasto- ja ympäristöpoliittisen jaoston toiminta kuivui kasaan, koska kenelläkään meistä ei ollut aikaa järjestää toimintaa.

Mikä sinua on innostanut viime aikoina?

V: Syksy ja kaikki uudet siistit jutut, joita aion opetella! Tähän vuodenaikaan liittyy mulle vahvasti uudet tuulet – siksi olenkin ottanut tehtäväkseni opetella joka syksy jotakin uutta. Viime vuonna opettelin soittamaan rumpuja, ja tänä vuonna aion opetella ainakin joogaamaan, kirjoittamaan parempaa tekstiä ja kehittämään filmiä itse.

M: Vasemmistoristeily.

Missä olisit, jos et olisi koskaan liittynyt Vasemmistonuoriin?

V: Onpas hankala kysymys. Olisin takuulla Joensuussa, mutta ympärilläni niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin ei olisi niin paljoa tärkeitä ja upeita ihmisiä kuin nyt on.

M: Ilman toisten vasemmistonuorten kannustusta en olisi lähtenyt kuntavaaleihin ehdolle, joten ehkä keskittyisin enemmän opiskeluun ja musiikin tekemiseen kaupungin luottamustehtävien hoitamisen sijaan.

Olisin varmasti myös aktiivisemmin mukana eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöjen toiminnassa.

JOKO-TAI: Kaduilla vai kabinetissa?

V: Kaduilla M: Kaduilla!

Ysäri- vai kasarimuoti?

V: Kasarimuoti 100-prosenttisesti.

M: Jaa-a...

Maakuntavaalit kiinnostaa vai ei?

V: Kiinnostaa, jännä nähdä mitä tässä vielä tapahtuu.

M: Kiinnostaa hyvinvointi-, ympäristö- ja työllisyyspolitiikan kannalta.

Vasemmiston vanha logo vai uusi V-lintu?

V: Uusi logo, graafinen ilme raikastui huomattavasti.

M: Ehdottomasti uusi, se on ihana!

Syksy, talvi, kesä vai kevät?

V: Syksy, ehdottomasti.

M: Kesä.

Reilun kaupan kahvi vai luomutee?

V: Kahvi.

M: Reilun kaupan kahvi!

35

TO N I

Sipilän hallituksen saattohoito Ensi keväänä on tarkoitus toteuttaa kolmet vaalit: eduskunta-, maakunta- ja europarlamenttivaalit. Vuonna 2019 tullaan siis tekemään merkittävä päätös Suomen suunnasta ja siitä, minkälaisella poliittisella voimalla siirrymme 2020-luvulle.

Kaduilla ja kabineteissa vaikuttavana järjestönä Vasemmistonuoret valmistautuu vauhdilla lähestyviin vaaleihin. Jokaisella vasemmistonuorella on nyt tilaisuus osallistua historiallisen epäsuositun hallituspohjan saattohoitoon: koulutusleikkaukset, uhkailemalla läpi ajettu kiky-sopimus, kansallisen omaisuuden yksityistäminen, epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka ja monet muut päätökset ovat koskettaneet jokaista suomalaista tavalla tai toisella.

Nykyiset ja yli-ikäistyneet vasemmistonuoret ovat tehneet vuosien ajan valtavasti töitä inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman vaihtoehdon puolesta. Vaikka poliittisen vaikuttamisen lähtökohta ei voi olla kaikkien aikaisempien päätösten peruminen, voidaan äänestämällä, asettumalla ehdokkaaksi ja osallistumalla kampanjatyöhön mahdollistaa parempien päätösten tekeminen tulevaisuudessa. Kevään lähestyessä aiheesta tullaan puhumaan enemmän, mutta vaalitulokseen vaikuttaminen on jo alkanut.

Vaalien lisäksi Vasemmistonuoret kehittyy järjestönä nopealla tahdilla. Kesällä järjestimme ensimmäisen järjestön poliittista linjaa 36

koskevan jäsenäänestyksen ja otimme käyttöön Whatsappin uutena tiedotuskanavana. Kaikki palaute toteutuneista muutoksista on tervetullutta ja auttaa meitä kehittämään näitä työkaluja entistä paremmiksi.

Vasemmistonuoret on ottanut ensimmäiset askeleet ensi vuoden sääntömääräisen liittokokouksen valmisteluihin. Sen aikana uudistetaan järjestön poliittinen ohjelma sekä tehdään tarvittavat päivitykset strategiaan. Vaikka keskustelun määrää on mahdotonta ennakolta ennustaa, tulemme tekemään parhaamme, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua poliittisen linjan muodostamiseen. Tähän prosessiin osallistumisesta tulemme tiedottamaan lisää mahdollisimman pian.

Yksi loppuvuoden merkittävistä projekteista on vuonna 2010 valmistuneen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen vastaamaan järjestön tämän hetken tarpeita. Tehtävästä on vastuussa sosiologiaa ja sukupuolentutkimusta opiskeleva korkeakouluharjoittelija Aino Nevalainen. Suunnitelman päivittämisen aikana on tarkoitus ottaa huomioon eri näkökulmia mahdollisimman monipuolisesti ja varmistaa, että jokainen voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi toimiessaan Vasemmistonuorissa.

Toni Asikainen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten pääsihteeri

Yhteystiedot

HEI AMIS! VASEMMISTONUORET Hämeentie 29, 6. krs, 00500 Helsinki 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan 050 590 2771, hanna@vasemmistonuoret.fi Pääsihteeri Toni Asikainen 045 644 7880, toni@vasemmistonuoret.fi Järjestö- ja koulutussihteeri Laura Pohjola 045 662 8206, laura.pohjola@vasemmistonuoret.fi Tiedottaja Pinja Nikki pinja@vasemmistonuoret.fi Jäsen- ja toimistosihteeri Valter Söderman 045 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret. fi Talouspäällikkö Pirkko Holappa 045 351 9917, pirkko@vasemmistonuoret.fi PIIRIJÄRJESTÖT Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki toiminnanjohtaja Mikael Kinanen, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere toiminnanjohtaja Petteri Kiponoja, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu (käyntiosoite Kauppakatu 44) piirisihteeri Viljami Vaskonen, 044 976 2830, ita@vasemmistonuoret.fi Kainuun Vasemmistonuoret piirisihteeri Juuso Parviainen, 040 968 9039, juupar203@gmail.com Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä piirisihteeri Miika Korpi, 044 0776637, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi piirisihteeri Mona Eskelinen, 040 7000 219, lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Kauppurienkatu 8B, 3.kerros, 90100 Oulu piirisihteeri Anna-Maija Räihä, pohjois-pohjanmaa@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Eteläpuisto 14 B, 28100 Pori piirisihteeri Jonna Jylhäsaari, 050 590 2417, satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku piirisihteeri Amro El-khatib, 045 131 2552, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

ME VALVOMME SINUN ETUJASI, JOTTA VOIT KESKITTYÄ SIIHEN OLENNAISEEN, ELI OPISKELUUN HANKI SUOMEN EDULLISIN OPISKELIJAKORTTI SAKKIRY.FI

N A L VA L N O S U O M KU

T U N A K L A Kolmenkymmenen vuoden päästä kahvi loppuu maailmasta. än Mitä jos joisit vähemm ia? mutta parempaa kahv i, liity Muuta kulutustapojas n. kahvivallankumouksee

NYT KAUPOISSA!

38

Toisenlaisten tarinoiden puolesta

PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ.

Liity ammattiliittoon.

@pamliitto

www.pam.fi/liity

TaskuTurva – Turva aina mukanasi

UU S I aTaskuTur v yt sovellus n ! sa ladattavis

Kotona, matkalla, tien päällä...

Vakuutusturva kulkee kätevästi aina mukanasi, kun lataat uuden TaskuTurva-sovelluksen. Sen kautta voit asioida kanssamme vaivattomasti missä ja milloin vain.

Elä täysillä, Turva turvaa.

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta. Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.

Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.

Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku.

En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Roxane Gay: bad Feminist (Like 2017) Koko Hubara: Ruskeat Tytöt (Like 2017)

Haluamani tilaajalahja: (sisältyy maksullisiin tilauksiin)

Nimi............................................................................................................................................................................................................................................

Lähiosoite...............................................................................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka.......................................................................................................................................................................................

Puhelinnumero....................................................................................................................................................................................................................

Sähköposti............................................................................................................

Liityn sähköpostilistalle.

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus..........................................................................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Vastaanottaja maksaa postimaksun

VASTAUSLÄHET YS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

40

JÄSENEKSI