Nosegrind presiin - nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa by Liikunta Kaavoitus

Nosegrind presiin nousevien lajien liikuntaympĂ¤ristĂśt Oulussa

DiplomityĂś Oulun yliopisto Arkkitehtuurin osasto Valvoja: Professori Helka-Liisa HentilĂ¤ Ohjaaja: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Oulussa 1.2.2010 Sirpa Luoma k-02

Kuvitukset ja valokuvat Sirpa Luoma, ellei toisin mainita.

Tiedekunta

Tiivistelmä

Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta

Diplomityössäni tarkastelen kolmen lasten ja nuorten keskuudessa suosiotaan lisänneen lajin - rullalautailun, BMX-pyöräilyn ja parkourin - harrastamisen olosuhteita Oulussa, sekä ehdotan toimenpiteitä harrastamisen olosuhteiden parantamiseksi. Diplomityöni sisältää myös vuorovaikutteisesti lajien harrastajien kanssa tehtyjä esimerkkisuunnitelmia lajien vaatimuksiin vastaavista liikuntaympäristöistä. Lopuksi tarkastelen vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin kulkua ja onnistumista.

Osasto

Arkkitehtuurin osasto Laboratorio

Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Tekijä

Sirpa Luoma k-02 Työn valvoja

Työn tavoitteeksi tilaajana toiminut Oulun kaupungin liikuntavirasto asetti omiksi koettujen liikuntapaikkojen ideoinnin, yhteisöllisyyden lisäämisen, liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentämisen vuorovaikutteisen suunnittelun kautta, elämyksellisyyden, liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuottaman kaupunkikuvallisen lisäarvon sekä muidenkin käyttäjäryhmien kuin 12-18-vuotiaiden huomioimisen.

Hentilä H-L, professori Työn nimi

Nosegrind presiin - nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa Oppiaine

Arkkitehtuuri

Rullalautailun ja BMX-pyöräilyn kannalta harrastamista konkreettisesti estäviksi seikoiksi ovat osoittautuneet harjoittelualueiden puutteellinen ylläpito, harjoitusalueiden epäedullinen sijoittelu ja harjoittelua hankaloittavat materiaalivalinnat. Välillisesti harrastamista estää yhteistyön puute valmistelevien ja toteuttavien tahojen välillä. Kaikkien kolmen lajin harrastamista hankaloittavat ympäristön negatiiviset asenteet, jotka ilmenevät harrastajille suoraan tai välillisesti annettavana negatiivisena palautteena sekä yksityisten kansalaisten että virkamiesten taholta. Lajien harrastajista koottujen asiantuntijaryhmien kanssa olen pyrkinyt löytämään keinoja ratkaista näitä ongelmia ja edistää nousevien lajien harrastamista suunnittelun keinoin.

Työn laji

Diplomityö Aika

Nousevien lajien harrastamiseen vaikuttavien tahojen yhteistyö ei ole vielä kovin laajaa. Liikuntaviraston, kaavoittajien, suunnittelijoiden, toteuttajien sekä harrastajien yhteistyötä kuitenkin tarvitaan harrastusmahdollisuuksien takaamiseksi.

Helmikuu 2010 Sivumäärä

81+18 Asiasanat

Liikuntaympäristöt, parkour, rullalautailu, BMX-pyöräily, arkiliikunta, vuorovaikutteisuus, lapset ja nuoret, kaupunkisuunnittelu Säilytyspaikka

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjasto

Harrastajien kanssa tuotettuja suunnitelmia; rullalautailtavan ja BMX-pyöräiltävän kaupunkitilan käsikirjaa, omatoimisesti rakennettavaa rullalautailu- ja BMX-aluetta ja kuntopuistoa, voidaan soveltaa eri laajuksissa muissakin kaupungeissa kuin Oulussa. Diplomityöni voi toimia myös asenteita muokkaavana tietopakettina ja nousevien lajien harrastamiseen vaikuttavan poliittisen päätöksenteon tausta-aineistona.

Nosegrind presiin - nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa 42 44

Sisällysluettelo Esipuhe

1 – Taustaa

11 12

1.1 Johdanto

12 13 13

14 16

1.2 Nousevat lajit Oulussa – lajien esittely - Parkour - BMX - Rullalautailu 1.3 Urheilulaji vai elämäntapa – miksi näitä lajeja kannattaa edistää? 1.4 Suunnittelualue

17 2 – Analyysi rullalautailu, BMX 18 29 31 31 32 32

parkour 36 36 37

2.1 Nykytilanne – kaupungin ylläpitämät harrastuspaikat 2.2 Harrastamisen esteitä Oulussa 2.3 Harrastuspaikkojen kehityspaineet - Väestöennusteet vuodelle 2015 - Harrastajien toiveet - Nuorten osallisuusryhmien toiveet 2.4 Tarveanalyysi 2.5 Lajin erityispiirteitä 2.6 Harrastamisen esteet Oulussa 2.7 Harrastajien toiveet

38 3 – Toimenpiteet 39 40

3.1 Suorat toimenpiteet: rakentaminen ja ylläpito 3.1.1 Lyhyt tähtäin, rullalautailu, BMX

45 45 46

3.1.2 Pitkä tähtäin, rullalautailu, BMX 3.1.4 Pitkä tähtäin, parkour 3.2 Epäsuorat toimenpiteet: asennemuokkaus 3.2.1 Lajien julkisuuskuvan parantaminen 3.2.2 ”Parkourpassi” ja talviharjoittelu

4 – Esimerkkejä vuorovaikutteisuus arkiliikuntaympäristöjen suunnittelussa

4.1 Käsikirja: Rullalautailtavan ja BMX-pyöräiltävän kaupunkitilan elementtejä

57 64

4.2 Omatoimisesti rakennettava rullalautailualue

5 – Suunnitteluprosessin kuvaus

72 72

5.1 Suunnitteluprosessi

72 73 75

4.3 Kuntopuisto

5.2 Huomioita suunnitteluprosessista 5.2.1 Harrastajat mukaan suunnitteluun 5.2.2 Vuorovaikutteisuus suunnittelun kompassina 5.2.3 Harkittu kommunikaatio helpottaa vuorovaikutteisuutta

75 77

5.3 Suunnittelun tavoitteiden toteutuminen

78 80

Loppuviitteet

5.4 Lopuksi vuorovaikutteisuudesta

Kirjallisuutta ja vaikuttimia

Liitteet LIITE 1: Ohjausryhmä, asiantuntijaryhmät ja rahoittajat LIITE 2: Keskusta-analyysi LIITE 3: Kokouspäiväkirjat LIITE 4: Prosessikaavio LIITE 5: Planssipienennökset

Esipuhe

Päädyin aiheen pariin työskennellessäni Oulun yliopistolla tehtävässä tutkimus- ja kehityshankkeessa ”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö”. Diplomityöni on hankeen puitteissa tilaustyönä tehty osatutkimus, jonka olen toteuttanut itsenäisesti. Työssäni olen tutkinut nousevien lajien rullalautailun, BMX-pyöräilyn ja parkourin olosuhteista Oulussa. ”Liikunta ja elinympäristö -teemaan liittyvällä tutkimuksella pyritään edistämään liikunnalle suotuisten elinympäristöjen syntymistä informaatio-ohjauksen keinoin. Tavoitteena on lisätä yhdyskuntasuunnittelijoiden tietoisuutta liikunnalle suotuisista ja liikuntaan kannustavista elinympäristöistä sekä niiden merkityksestä terveydelle. Lisäksi pyritään parantamaan liikuntaväen valmiuksia osallistua yhdyskuntasuunnittelun prosesseihin. Tutkimustyön päärahoittajia ovat opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Tutkimustyöstä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorio.” (www.oulu.fi/liikunnanolosuhteet/) Lisätietoa hankkeessa mukana olleesta työryhmästä liitteessä 1: Ohjausryhmä, asiantuntijaryhmät ja rahoittajat. Diplomityöni tilaajana on Oulun kaupungin liikuntavirasto. Liikuntavirasto tilasi Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hankkeelta selvityksen vastaamaan Oulun lasten ja nuorten osallisuusryhmien kokoamiin toiveisiin koskien liikunnan olosuhteita Oulussa. Osallisuusryhmien toiveissa rullalautailu ja BMX-pyöräily nousivat vahvasti esille ja valikoituivat siksi selvityksen keskiöön. Parkourin suosio on myös nousemassa ja toivomuksia parkourin harrastamisen suhteen ilmeni myös osallisuusryhmien vastauksissa. Osallisuusryhmien rinnalle diplomityössäni nousivat nousevien lajien harrastajista koostuvat asiantuntijaryhmät, jotka tarjosivat arvokasta ja yksityiskohtaista tietoa lajeista ja niiden vaatimuksista. Olin aikaisemmin tutustunut lajeista parkouriin ja kiinnostunut harrastajien tuoreesta tavasta tarkkailla ja kokea kaupunkitilaa. Rullalautailu ja BMX-pyöräily houkuttelevat samoin katselemaan ympäristöä eri näkökulmasta kuin perinteinen katutilan käyttäjä. Tutustuessani lajeihin ja niiden harrastajiin paremmin yllätyin siitä, miten vahvoja osakulttuureita nämä lajit edustavat. Työni kautta on avautunut ikkuna mielenkiintoisten osakulttuurien

maailmaan. Harrastus on lievä sana kuvaamaan sitä kokonaisvaltaisuutta, mikä välittyy rullalautailijoista, parkouraajista ja BMX-pyöräilijöistä, ennemmin voitaisiin puhua elämäntyylistä. Yhä useammat nuoret hakeutuvat näiden lajien pariin, mutta törmäyskurssi muiden katutilan käyttäjien kanssa on pysynyt vakaana. Suunnittelijana olen saanut eläytyä erilaiseen elämäntyyliin ja pohtia, miten näiden osakulttuurien elinvoimaisuutta voidaan suunnittelun keinoin tukea. Syventävissä opinnoissani kokeilin research through design –menetelmää, jossa suunnittelija tarkastelee suunnitteluprosessia kriittisesti ja analysoiden. Hyvien kokemusten kannustamana jatkoin työtavan kokeilemista diplomityötä tehdessäni, ja research through design -menetelmä on auttanut kuljettamaan diplomityöprosessia eteenpäin hallitusti ja tunnistamaan ja ratkomaan esiin nousseita ongelmia. Diplomityöni koostuu nousevien lajien olosuhteiden kartoittamisesta ja analyysista, toimenpide-ehdotuksista sekä muutamasta vuorovaikutteisen liikuntaympäristön suunnitteluesimerkistä. Lopuksi tarkastelen työprosessia kokonaisuutena ja analysoin suunnittelun alussa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Varsinaiseen raporttiin on koottu työprosessin pääkohdat ja keskeisin sisältö, mutta Loppuviitteet-osiosta lukija löytää syventävää tietoa prosessin kulusta. Loppuviitteet on tekstissä merkitty hakasulkujen sisällä olevalla numerolla [x]. Loppuun olen liittänyt suunnitteluprosessia valottavia dokumentteja, joihin viittaan raportissa. Suuret kiitokset työni valvojalle professori Helka-Liisa Hentilälle ja ohjaajalleni yliopistonlehtori Aulikki Herneojalle työtä eteenpäin vievistä kommenteista, väsymättömästä kannustuksesta ja mukavista ohjaustilanteista. Kiitokset Opetusministeriölle, Ympäristöministeriölle ja Oulun kaupungin liikuntavirastolle rahoituksesta, joka mahdollisti täysipäiväisen keskittymisen työhön. Kiitokset myös ohjausryhmälle arvokkaista mielipiteistä, asiantuntijaryhmien jäsenille antoisista keskusteluista ja liikuntaviraston liikuntasuunnittelija Mervi Uusimäelle ja liikuntajohtaja Niina Epäilykselle avarakatseisuudesta ja innostuksesta nousevien lajien tukemiseen.

1 - Taustaa

TYÖPROSESSI

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

TIEDON KERÄÄMINEN

ANALYYSI

TOIMENPITEET - LYHYT / PITKÄ TÄHTÄIN - SUORAT / EPÄSUORAT

ESIMERKKEJÄ

1.1 Johdanto

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN omiksi koeƩujen liikuntapaikkojen ideoinƟ yhteisöllisyyden lisääminen liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentäminen vuorovaikuƩeisen suunniƩelun kauƩa elämyksellisyys liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuoƩama kaupunkikuvallinen lisäarvo muidenkin käyƩäjäryhmien kuin 12-18-vuoƟaiden huomioiminen

Liikunnan mahdollisuudet ovat monipuolistuneet urheilusta kuntoiluun ja terveysliikuntaan. Arkiliikunnan olosuhteista vastaamaan eivät enää riitä valtion ja kuntien liikuntatoimet ja liikuntajärjestöt. Liikuntasektori ei yksinään pysty ohjaamaan kaikkea arkiliikuntaa koskevaa päätöksentekoa, sillä päätöksiä tehdään jo kaavoituksen aikana.[1] Perinteisten kilpailu- ja joukkuelajien osuus nuorten liikunnasta on vähentynyt. Perinteisten lajien rinnalle ilmaantuneet uudet, yhteisölliset lajit muodostavat kasvavan osan lasten ja nuorten arkiliikunnasta. Rullalautailu, BMX-pyöräily ja parkour kuuluvat lasten ja nuorten suosimiin nouseviin lajeihin. Oulun kaupungin liikuntaviraston kanssa yhteistyössä toteutettavan osatutkimuksen tavoitteena on • omiksi koettujen liikuntapaikkojen ideointi • yhteisöllisyyden lisääminen • liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentäminen vuorovaikutteisen suunnittelun kautta • elämyksellisyys • liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuottama kaupunkikuvallinen lisäarvo • muidenkin käyttäjäryhmien kuin 12-18-vuotiaiden huomioiminen Lähtöaineistoina on käytetty oululaisten nuorten osallisuusryhmiltä koottuja toiveita lähiliikunnan kehittämisestä sekä lasten ja nuorten väestöennusteita suuralueittain vuosille 2009-2015. Suunnittelun rajauduttua rullalautailua, BMX-pyöräilyä ja parkouria koskevaksi [x], mukaan on otettu harrastajien haastatteluja. Osatutkimuksen sisältämät toimenpiteet ja esimerkkisuunnitelmat on suunniteltu ja ideoitu vuorovaikutteisesti harrastajien kanssa. 11

1.2 Nousevat lajit Oulussa - lajien esittely

Parkourissa pyritään tehokkaaseen, sulavaan ja katkeamattomaan liikkeeseen. Ympäristön rakenteita ei nähdä rajoitteina liikkeelle vaan ennemmin mahdollisuuksina. Parkourin ovat nimenneet 80-luvulla Pariisin Lissesissä asuneet ranskalaiset David Belle ja Sebastien Foucan. Suomessa parkour on tullut suosituksi 2000-luvulla, ja maailmalla parkouria näkee nykyään jopa elokuvissa ja musiikkivideoissa. Parkouraajien käyttämiin etenemistekniikoihin kuuluvat mm. erilaiset hypyt, laskeutumiset, ylitykset ja seinäponnistukset. Myös käsivoimaa vaativia roikkumisliikkeitä ja tasapainoa harjoitetaan.

Kuva: Alexandre Ferreira (http://fi.wikipedia. org/wiki/Tiedosto:Parkour_fl2006.jpg)

Trikkauksessa keskitytään pelkästään erilaisiin akrobaattisiin temppuihin. Trikkausta harrastetaan sekä telivoimisteluympäristöissä että ulkona luonnon- ja kaupunkiympäristöissä.

Parkourista on lähtenyt eriytymään toinen samankaltainen liikkumisen muoto, free running. Free running voidaan nähdä trikkauksen ja parkourin välimuotona. Free runningissa ei korosteta etenemistä, vaan itsensä ilmaisua ja vuorovaikuttamista ympäristön kanssa mm. tekemällä erilaisia näyttäviä akrobaattisia temppuja, esimerkiksi voltteja. Parkour ja free running sekoitetaan usein keskenään, vaikka asiaan perehtynyt osaakin erotella nämä liikkumisen muodot melko nopeasti. Parkourin harrastamiseen kuuluu olennaisesti vastuullinen harjoittelu, jota korostetaan aloittelijoille opastettaessa heitä lajin pariin. Oululaiset parkouraajat eivät ole järjestäytyneet. Harrastajista suuri osa on nuoria, 10-15 -vuotiaita, mutta myös yli parikymppisiä harrastajia löytyy. Kaksi kertaa viikossa järjestettäville avoimille vakiojameille voi osallistua kuka tahansa parkourista kiinnostunut.

BMX (Bicycle Motocross) on syntynyt 1960-luvulla Kaliforniassa. BMXpyörät ovat pienikokoisia eikä niissä ole jalkajarruja. Etu- tai takapyörään tai molempiin voidaan pultata akseleiden päihin metalliset tai muoviset tapit, jotka mahdollistavat liukumisen erilaisilla reunoilla. Laakeroitu levy, johon jarruvaijerit päättyvät (gyro), mahdollistaa tangon pyörittämisen loputtomasti. BMX-pyöräilyssä on kuusi eri alalajia. Racing on alkuperäinen BMXn muoto, jossa ajetaan pienikokoisella motocross-radalla mahdollisimman nopeasti eikä tehdä temppuja. Dirtti ja trailssi sisältävät hyppyreissä ajamista samalla temppuja tehden. Ramppi ja street vaativat samat olosuhteet kuin rullalautailu. Flätissä tasapainotellaan ja temppuillaan tasaisella maalla. BMX-harrastajat hyödyntävät samantyyppisiä ympäristöjä kuin rullalautailijat, mutta koska pyörä on isompi kuin rullalauta, vaatii se luonnollisesti hieman suurempikokoisia rakenteita. Maanpinnan tasaisuudelle taas suuremmat pyörät eivät aseta yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin rullalaudan pyörät. Oulun BMX-harrastajat eivät ole järjestäytyneitä. Harrastajia on monenikäisiä, ja määrä lisääntyy jatkuvasti lajin suosion kasvaessa.

Rullalautailu syntyi surﬀaajien kehittämänä 1950-luvulla Kaliforniassa. Lajissa liikutaan ja temppuillaan päistään ylöspäin kaareutuvalla laudalla, jonka alla on neljä pyörää. Rullalautailua on vaikea kuvailla tyhjentävästi, sillä sitä voi harrastaa hyvin monella eri tavalla. Teknisesti vaativa temppuilu tasaisella alustalla ja rohkeutta vaativat vauhdikkaat hypyt jättävät välilleen laajan kirjon harrastustapoja ja -paikkoja. Rullalautailun suuren suosion onkin arveltu perustuvan juuri säännöttömyyteen ja täyteen valinnanvapauteen. Rullalautailua on harrastettu Suomessa lähes yhtä kauan kuin USAssa, mutta läpimurtonsa laji teki 1980-luvulla. Rullalautailun suosio kasvoi ja hiipui alkuaikoina välineistön kehityksen tahdissa, mutta nykyään laji on vakiintunut ja kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Rullalautailua harrastetaan rakennetuissa rullalautailupuistoissa, joiden erilaiset rakenteet mahdollistavat monipuolisen temppuilun, sekä kaupunkiympäristöissä, joissa käytetään kaupunkitilan rakenteita temppujen tekemiseen. Oulussa rullalautailun harrastajia löytyy juuri lautailun aloittaneista junioreista yli kolmekymppisiin, jotka ovat pitäneet välillä taukoa, mutta aktivoituneet uudelleen harrastusmahdollisuuksien laajennuttua Hovinsuon betoniparkin valmistumisen myötä. Oulun rullalautailijat ovat järjestäytyneet liitoksi nimellä Oulun rullalautailijat ry. Rullalautailun ja BMXn harrastusympäristöt palvelevat muitakin lajeja, esimerkiksi potkulautailua ja temppurullaluistelua.

Yhteistä nouseville lajeille on, että harrastajat koostuvat pääosin pojista. On arveltu, että tyttöihin vetoaisi ohjatumpi liikunta, toisaalta nouseviin lajeihin liittyvät mielikuvat hurjista tempuista saattavat nostaa tyttöjen kynnystä aloittaa harjoittelu. Helposti ajatellaan, että uudet lajit ovat vaarallisia, mutta verrattuna esimerkiksi jääkiekkoon tai jalkapalloon uudet lajit ovat melko turvallisia. Hyvät harrastamisen olosuhteet, vastuullisen harjoittelun korostaminen ja opastus auttavat välttämään onnettomuuksia. 13

1.3 Urheilulaji vai elämäntapa – miksi näitä lajeja kannattaa edistää?

Perinteisten, urheiluseurojen alla toimivien lajien edunvalvojina toimivat aikuiset harrastajat ja seurat. Järjestäytymättömien tai heikosti järjestäytyneiden lajien ja niiden nuorten, jotka eivät ole liikunnallisia, olosuhteita tulisikin aktiivisesti tukea. Nouseviin lajeihin liittyvä tietynlainen katu-uskottavuus aktivoi myös niitä nuoria, jotka muuten eivät innostuisi liikkumisesta. Liikkuminen tarjoaa elämään mielekästä sisältöä liikkumisen muotoon katsomatta. Elämäntyylien muuttuessa on liikunnan kentän myös mukauduttava vastaamaan uudenlaiseen kysyntään. Liikunta ja liikkuminen ei enää välttämättä tarkoita urheilemaan lähtemistä eikä sitoutumista ohjattuun harjoitteluun. Rullalautailun, BMXn tai parkourin aloittaja liittyy osakulttuuriin, joka sisältää muutakin kuin urheilua. Esimerkiksi Oulussa rullalautailijoiden aktiivinen foorumi on rullalautailukauppa[2], jonka kautta järjestetään aktiivisesti erilaisia lajiin liittyviä tapahtumia. Kauppa toimii myös harrastajien kohtauspaikkana, johon tullaan tapaamaan kavereita ja viettämään aikaa rullalautailun lomassa. Harrastajat muodostavat lisäksi internetiin omia foorumeitaan[3]. Internetillä onkin suuri vaikutus nousevien lajien leviämiselle: näille kolmelle lajille on yhteistä, että harrastajat videoivat ja valokuvaavat suorituksiaan ja julkaisevat kuvia ja videoita muiden harrastajien katsottavaksi ja kommentoitavaksi internetissä. Nousevat lajit tarjoavat yhteisöllisyyttä perinteisten urheilulajien suorituskeskeisyyden tilalle, ja tämä houkuttelee lajien pariin niitä nuoria, joihin suorituskeskeisyys ei vetoa. BMX-pyöräily, rullalautailu ja parkour ovat lajeja, joiden luokittelu urheiluksi ei ole aivan itsestään selvää. Näiden lajien harrastajista suuri osa on nuoria, joita ei tavoiteta urheiluseurojen kautta. Harrastajat ovat hyvin tarkkoja imagostaan, ja harrastamista kuvaavampi termi

voisi olla elämäntapa. Osalle harrastajista on tärkeää, että he kokevat olevansa osa alakulttuuria eikä valtavirtaa. Siksi nousevien lajien kehittämiseen tarvitaan erilaisia keinoja kuin perinteisten urheilulajien kehittämiseen. Rullalautailijat, parkouraajat ja BMX-pyöräilijät katselevat ja hyödyntävät kaupunkitilaa uudesta näkökulmasta. Harrastamista varten ei välttämättä tarvita varta vasten rakennettuja alueita, vaan lajit hyödyntävät olevaa kaupunkitilaa. Näin kaupunkitilaa päästään kokemaan kokonaisvaltaisesti ja tuoreella tavalla. Toisaalta esimerkiksi Oulun kaupungissa edellytykset rullalautailulle kaupunkitilassa ovat heikot, johtuen pääasiassa rullalaudan kannalta hankalista pintamateriaaleista. Sopivien harjoituspaikkojen puute on ollut ongelma. Kun kaupunki aloitti Hovinsuon betonisen skeittiparkin rakentamisen vuonna 2005, aktivoituivat useat vanhemmat, jo rullalautailun lopettaneet harrastajat uudelleen monipuolisen harrastuspaikan innostamina[4]. Erityisesti nuorten miesten ongelmana on urheilun lopettaminen tietyn ikävaiheen jälkeen ja tästä aiheutuvat terveyshaitat, mutta houkuttelevien harrastusympäristöjen tarjoaminen pitää yllä liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä.

tusta jatkaakseen lajin parissa. Mikäli mielenkiinto pysyy yllä, voi tämän ryhmän harrastajista tulla myös sisäisesti motivoituneita harrastajia. Harrastajien siirtymistä ryhmästä toiseen voisi auttaa alkeiskurssien järjestäminen ja mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun. Kokeneemmat harrastajat muodostavat omia tiimejä, jotka kannustavat ja tukevat jäseniään. Suomessa Jyväskylän kaupunki on toiminut aktiivisesti omaehtoisten lajien edistämiseksi. Jyväskylässä rullalautailun ja parkourin harrastaminen on vireää, ja kaupunki on tukenut harrastajia myös osallistamisen keinoin. Yhteistyössä harrastajien kanssa on muutettu vuosikausia rullalautailijoiden suosiossa olleen Sepänaukion pinnat rullalautailua paremmin kestäviksi[5]. Harrastajat osallistuivat rakentamiseen talkootyöllä purkamalla vanhoja pinnoitteita. Myös parkouraajien toiveita harrastamisen suhteen on Jyväskylässä kuunneltu ja toteutettu[6]. Ulkomaisia esimerkkejä nousevien lajien merkityksen ymmärtämisestä löytyy esimerkiksi Vancouverista, jossa vuonna 2005 on kehitetty rullalautailun strategia, jossa määritellään johdonmukaisesti toimenpiteitä rullalautailun edistämiseksi[7]. Samankaltainen toimenpidesuunnitelma on tehty Suomessa esimerkiksi Tampereella, jossa ensimmäisiä toimenpiteitä alettiin toteuttaa loppuvuodesta 2008[8].

Rullalautailua, BMX-pyöräilyä ja parkouria yhdistää harrastamisen omaehtoisuus. Lajien harrastajat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Vanhemmat harrastajat ovat yleensä sisäisesti motivoituneita. Heille eniten eduksi voisi olla lajista tiedottaminen ja kiinnostuksen herättäminen. Kun kiinnostus on herännyt, nämä sisäisesti motivoituneet harrastajat jatkavat harrastamista olosuhteista riippumatta. Toiseen ryhmään kuuluvat yleensä nuoremmat harrastajat, jotka aloittavat harrastamisen esimerkiksi kaveriporukan innostamina. He tarvitsevat enemmän ohjausta ja kannus-

1.4 Suunnittelualue

Ylikiimingin kunta liitettiin Oulun kaupunkiin vuonna 2009. Ylikiimingin nuorten osallisuusryhmältä ei tullut toiveita rullalautailun, BMXn tai parkourin kehittämiseksi, joten entinen Ylikiimingin alue rajautui suunnittelun ulkopuolelle. Ylikiimingissä on vuosikymmenen puolessa välissä toteutettu rullalautailualue, joka on myöhemmin, harrastamisen hiipuessa, poistettu käytöstä[9].

HAUKIPUDAS

KIIMINKI

Hiukkavaaraan rakennettavan aluekeskuksen vaikutus nuorten määrään alueella ei näy lähtöaineistona käytetyssä väestöennusteessa, joka ulottuu vuodelle 2015. Toimenpiteitä onkin suunniteltu vuoteen 2015 saakka, jolloin tilannetta arvioidaan uudelleen.

(ENT. YLIKIIMINKI)

OULU

OULUNSALO KEMPELE MUHOS LIMINKA TYRNÄVÄ 16

2 - Analyysi

BMX rullalautailu

2.1 Nykytilanne - kaupungin ylläpitämät harrastuspaikat

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

TIEDON KERÄÄMINEN nykyƟlanteen kartoiƩaminen - Oulun kaupungin ylläpitämien rullalautailulaueiden inventoinƟ harrastajien tarpeiden kartoiƩaminen haastaƩelut tausta-aineistoihin tutustuminen - mm. “Oulun lasten ja nuorten osallisuusryhmien liikuntapalveluita ja lähiliikuntapaikkoja koskevat ideat”

Seuraavilla sivuilla on inventoitu kaupungin ylläpitämät rullalautailualueet. Inventointi on suoritettu kesäkuun 2009 aikana. Inventointikäynneillä on kartoitettu myös paikalla olleiden harrastajien määrä ja haastateltu heitä.

PATENIEMI

KAIJONHARJU

KORVENSUORA KOSKELA PUOLIVÄLINKANGAS TUIRA MYLLYOJA KESKUSTA

OULUNSUU SANGINSUU

NUOTTA- HÖYHTYÄ KAUKOSAARI VAINIO MAIKKULA KAAKKURI

NYKYTILANNE, RULLALAUTAILU- JA BMX-ALUEET Olemassa oleva suuri harjoittelualue, 1 kpl Olemassa oleva pieni harjoittelualue, 3 kpl Olemassa oleva käyttökelvoton tai huonokuntoinen harjoittelualue, 6 kpl Olemassa oleva sisähalli, 1 kpl

Pateniemi

Pateniemen rullalautailualueen syrjäinen sijoitus urheilukentän ja metsän välissä houkuttelee päihteiden käyttöä ja ilkivaltaa. Alue on erittäin huonossa kunnossa ja sinne on myös vaikea löytää, sillä opastus puuttuu. Varustus: - 1 miniramppi, materiaali vaneri, pinta kulunut käyttökelvottomaksi - 2 luiskaa, toisessa reikä

Käyttäjät: 4.6.2009 klo 15.30 paikalla useita nuoria mopojen kanssa, ei rullalautailijoita tai BMX-pyöräilijöitä.

Talvikkipuisto

Rullalautailualue toimii hyvin yhdessä viereisen urheilupuiston kanssa. Urheilupuisto tarjoaa aktiviteetteja lapsille, nuorille ja aikuisille. Paikalla on paljon kaikenikäisiä käyttäjiä, mikä rajoittaa ilkivaltaa. Varustus: - 2 miniramppia, materaali vaneri/teräsvahvike, pienehköjä kulumisvaurioita, toisessa rampissa vanerien liitoskohdat koholla - 1 kurbi, materiaali vaneri/teräsvahvike, kunto hyvä

Käyttäjät: 4.6.2009 klo 15: 2 BMX-poikaa, n.12-vuotiaita, jotka kertoivat käyvänsä noin joka toinen päivä. Pojat olivat tyytyväisiä paikkaan, mutta toivoivat pieniä, noin 60 cm korkeita hyppyreitä.

Niittyaro

Koskelan Niittyaron rullalautailualue on huonossa kunnossa, mutta silti melko kovassa käytössä.

Varustus: - 1 miniramppi, käyttökelvoton rampissa olevien reikien vuoksi - 2 kurbia, materiaali vaneri/teräsvahvike, kunto huono - matala kaide, kunto hyvä

Käyttäjät: 4.6.2009 klo 14: 3 rullalautailevaa poikaa, 17-18vuotiaita.

Castreninpuisto

Castreninpuiston rullalautailualue on jo osittain poistettu käytöstä: käyttökelvottomat rakenteet oli nostettu kentältä nurmikolle kesän 2009 alussa. Loppukesästä yksi luiska oli kuitenkin nostettu takaisin kentälle, ilmeisesti harrastajien toimesta.

Hovinsuo

Todella suosittu alue, käyttäjinä rullalautailijat,BMXpyöräilijät, rullaluistelijat, potkulautailijat. Runsaasta käyttäjämäärästä johtuen aiheutuu vaaratilanteita eri lajien harrastajien kesken (esim. rullalautailijan on vaikeampi ennakoida pyöräilijän kuin toisen rullalautailijan liikkeitä). Hovinsuon alueen on suunnitellut arkkitehti Henri Kangas opiskeluaikanaan syventävien opintojen työnä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Varustus: - betoniparkissa erilaisia betonisia ja luonnonkivisiä rakenteita ja metallikaiteita

Käyttäjät: 2.6.2009 klo 9-14 n. 30-50 käyttäjää, 7-30-vuotiaita. 9.6.2009 klo 12-14 n. 60 käyttäjää, 12-30-vuotiaita.

Heinäpää

Heinäpään rullalautailualue on rullalautailijoiden suosiossa, mutta ongelmana on alueen heikko varustetaso. Talveksi kaukalo ja siellä olevat rakenteet siirretään pois parkkipaikan tieltä, ja alueen väliaikaisen luonteen vuoksi ei rakenteisiinkaan ole panostettu.

Varustus: - 1 verttiramppi, käyttökelvoton rampissa olevien reikien ja vanerilevyjen irtoamisen vuoksi - kurbeja, materiaali vaneri/teräsvahvike/lauta, kunto huono - teräskaiteen osia

Käyttäjät: 4.6.2009 klo 13 yksi rullalautailijapoika, n. 13-14-vuotias, oli tullut paikalle, koska Hovinsuolle olisi ollut liian tuulista mennä. 3.7.2009 klo 15 paikalla oli 5 rullalautailevaa poikaa, 1015-vuotiaita. 14.8. klo 21 paikalla 10 17-25-vuotiasta rullalautailijaa.

Lintula

Höyhtyän suuralueella sijaitsevan Lintulan rullalautailualueen rakenteet on käyttökelvottomina siirretty syrjään. Sijoitukseltaan Lintulan rullaluistelualue on samantapainen kuin Pateniemen alue. Rullalautailu on sijoitettu urheilukentän taakse metsän rajalle, ja sijoittelu on omiaan houkuttelemaan ilkivaltaa.

Varustus: - 1 puurakenteinen miniramppi - 4 luiskaa, puurakenteet Kaikki rakenteet siirretty sivuun kentältä, rakenteet käyttökelvottomassa kunnossa.

Maikkula

Maikkulan monitoimitalon pihalle on sijoitettu yksi miniramppi, joka vaatii vanerien uusimista. Alue on melko pieni. Varustus: - 1 miniramppi, kulunut, vaatisi vanerien uusimista Käyttäjät: 3.7.2009 klo 19 paikalla 3 11-vuotiasta poikaa, rullalautailevat tai BMX-pyöräilevät päivittäin.

Kaakkuri

Kaakkurin koulun pihalla on huonokuntoinen miniramppi, mutta harrastajat ovat löytäneet Kaakkurin keskustasta paikkoja, joissa rullalautailu on mahdollista. Varustus: - 1 miniramppi, kulunut ja vaatisi vanerien uusimista

Käyttäjät: 3.7.2009 klo 17 monitoimitalon pihalla 2 17-vuotiasta poikaa rullalautailemassa.

2.2 Harrastamisen esteitä Oulussa

Ympäristön negatiiviset asenteet rullalautailua ja BMX-pyöräilyä kohtaan ovat harrastajien mukaan suuri este harrastamiselle[10]. Asenteiden vaikutus on nähtävissä harrastajille suoraan annettavana negatiivisena palautteena ja kaupungin organisaatioiden taholta epäsuorasti esimerkiksi rullalautailualueen sijoittamisena metsän keskelle, ”pois silmistä”. Harrastuspaikkojen syrjäinen sijoittelu houkuttelee ilkivaltaa, mikä saa alueiden ylläpitäjät turhautumaan ja syyttämään harrastajia. Ilkivallantekijät eivät yleensä ole harrastajia, mutta helposti heidät sellaisiksi mielletään. Harrastuspaikka voi olla myös väärin sijoitettu: Ellinsuon dirttirata on rakennettu liian jyrkälle rinteelle, ja on sen vuoksi jäänyt käyttämättä. Viereinen crosscountry-rata sen sijaan on käytössä.[11] Alueiden ylläpitoa on usein laiminlyöty siihen pisteeseen, että rakenteet ovat vaarallisen huonossa kunnossa ja alue voi sen vuoksi olla käyttämätön. Tämä taas tulkitaan ylläpitäjien taholta niin, että alueelle ei löydy käyttäjiä eikä sitä sen vuoksi kannata pitää kunnossa. Harjoittelualueen pysyminen käyttökelpoisena vaatii kuitenkin jonkin verran ylläpitoa. Varsinkin vaneripintaiset rakenteet vaativat säännöllistä vanerien uusimista. Toisaalta kaupunkitiloissa pintamateriaalien valinta voi joko edistää harrastamista tai estää sen kokonaan. Yleisesti ottaen kiveykset, joiden pinta on epätasainen tai saumaväli suuri, estävät esimerkiksi rullalautailun kaupunkitiloissa. Yhteistyö valmistelevien ja toteuttavien tahojen välillä kärsii myös negatiivisista asenteista. Kaupungin hallintokunnat ovat liikkeellä erilaisilla aikajanoilla, mikä hankaloittaa yhteistyötä. ”Vänmanninsaari ei ole kovin

hyvä alue koska vaatii suunnittelua ja rakentamista, jonka vuoksi ei nopeasti toteutettavissa. Lisäksi pitää selvittää, ettei toiminta häiritse kaupunginteatteria (asiakas- ja huoltoliikennettä mm).” Vaikka Oulun kaupungin liikuntavirasto onkin halukas tuomaan uudenlaista arkiliikuntaa osaksi kaupunkiympäristöä, muut hallintokunnat eivät välttämättä näe tilannetta samoin. Oulun kaupunkitilojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava katu- ja viherpalvelut ei toistaiseksi ole nähnyt rullalautailua ja BMX-pyöräilyä elementteinä, jotka pitää huomioida jo kaupunkitilojen suunnittelun alkuvaiheessa[12], eikä tuoda paikalle irrallisia telineitä vasta, kun ympäristö on jo rakennettu. Lisäämällä eri hallintokuntien välistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa saavutettaisiin käyttäjien kannalta parempia lopputuloksia. Rullalautailualueiden sijoittaminen keskeisemmille paikoille vähentäisi ilkivaltaa, samoin kuin rakenteiden toteuttaminen ilkivallan kestävistä materiaaleista, kuten kivestä tai betonista. Jos harrastajat itse osallistuvat alueiden rakentamiseen, on heillä myös enemmän motivaatiota vahtia, että muut eivät hajota paikkoja. ”Jos ollaan itse rakennettu ja sinne tulee joku riehumaan, niin siinä on jo heti tietyllä tavalla tilanne päällä.”[13] Rullalautailu ja BMX ovat urbaaneja lajeja. Näin ollen harrastuspaikkojen sijoittaminen vallitsevan tavan mukaan pelkästään urheilukenttien yhteyteen ”metsän keskelle” tuntuu keinotekoiselta ratkaisulta. Nuorten arkeen liittyy oleskelu ja ystävien tapaaminen, ja oleskelun ja tapaamisen paikkoihin liitetyt liikkumisen mahdollisuudet ovat tärkeä tapa aktivoida nuoria liikkumaan. Oleskelun painopiste on siirtymässä yhä nuoremmilla kaupunkitilaan, joten myös keskustaympäristössä tulisi olla tarjolla liikkumisen mahdollisuuksia[14]. Nousevien lajien harrastajat seuraavat aktiivisesti kaupunkitilan raken-

nushankkeita ja pyrkivät hyödyntämään uusia ympäristöjä. On positiivista, että harrastajien joukko kasvaa havainnoimaan ja pohtimaan ympäristöään. Kuitenkin uudenlainen kaupunkitilan käyttö johtaa usein konflikteihin muiden käyttäjien kanssa. Kaupunkitilan käyttöoikeuksien problematiikan herättämät tunteet eivät ole mikään uusi ilmiö. USA:ssa myydään tuotteita, jotka pyrkivät estämään kadunkalusteiden hyödyntämisen rullalautailussa ja BMX-pyöräilyssä[15]. Toisaalta esim. Vancouverin kaupunki on luonut rullalautailustategian huomattuaan rullalautailun olevan suosittu ajanveittotapa nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa[16]. Harrastamisen estäminen rakentamisen keinoin voi olla perusteltua joissain tapauksissa, mutta usein rullalautailijat, pyöräilijät ja parkouraajat tuovat kaupunkikuvaan elävyyttä ja monipuolisuutta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin skeittiohjelmassa vuosille 2010-2014 kehotetaan kaupunkitilan suunnittelussa huomioimaan rullalautailu ilman sitä varten tehtyjä rakenteita[17]. Myös harrastajien kesken esiintyy jännitteitä harjoituspaikkojen käyttämisestä. BMX-pyörään voidaan kiinnittää tapit reunoilla tai kaiteilla liukumista varten. Metalliset tapit kuitenkin vaurioittavat metallia pehmeämpiä materiaaleja, erityisesti puuta ja vaneria. Myös graniitti vaurioituu raskaan pyörän ja metallitapin iskun vaikutuksesta. Esimerkiksi Hovinsuon rullalautailualueella pyöriin kiinnitettävien tappien käyttö on kokonaan kielletty, jotta rakenteet eivät vaurioituisi. Vaneristen rakenteiden iskuille altistuviin reunoihin asennetaan yleensä metalliputki estämään pahimmat kolhut, mutta jos käytetty putki on seinämältään ohutta, saattaa siihen tulla lommoja, jolloin rakenteesta tulee vaarallinen käyttää.

Tämä ilmiö kiristää rullalautailijoiden ja pyöräilijöiden välejä, ja väittelyitä BMXn aiheuttamista vaurioista on käyty ympäri maailmaa[18]. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, sillä myös rullalautailu kuluttaa ja vaurioittaa rakenteita. Viime aikoihin saakka ovat pyörävalmistajat suosineet metallia tappien materiaaleina, mutta materiaalien kirjo on laajentunut, ja nykyään on saatavilla myös komposiittimuovista ja alumiinista valmistettuja tappeja, joiden vaikutus rakenteiden vaurioitumiseen on huomattavasti metallitappeja pienempi[19].

2.4 Harrastuspaikkojen kehityspaineet PATENIEMI -778

KAIJONHARJU +340

KOSKELA -914

PUOLIVÄLINKANGAS -555

TUIRA +477

KORVENSUORA +80

MYLLYOJA -86

KESKUSTA OULUNJA SUU HÖYH-301 NUOTTATYÄ SAARI -15 -420 KAUKOVAINIO -100

SANGINSUU -168

KAAKKURI +409 MAIKKULA -599

VÄESTÖENNUSTE VUODELLE 2015, LAPSET JA NUORET

0-18 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä

0-18 -vuotiaiden en määrä vähenee mennessä vuoteen 2015 menn nnessä

+ 1-100

- 1-100

+ 301-401

- 101-200

+ 401-500

- 301-400 - 401-500 - 501-600 - 701-800 - 901-950

Harrastajien toiveet Rullalautailun ja BMXn harrastajien toiveet uusien harjoittelualueiden sijoittelusta painottuvat Oulun eteläisiin osiin.

Osallisuusryhmien toiveet rullalautailu- ja BMXpyöräilyn harjoittelumahdollisuuksista jakaantuvat sekä joen pohjois- että eteläpuolelle.

Harrastajien toiveita on kartoitettu haastattelemalla rullalautailijoita ja BMXpyöräilijöitä eri alueilla kesän ja syksyn 2009 aikana. Harrastajien toiveet uusien harjoittelualueiden sijoittelusta painottuvat Oulun eteläisiin osiin.

Oulun suuralueiden koululaisista kootut osallisuusryhmät kokosivat vuonna 2008 raportin toiveista, joita lapsilla ja nuorilla on koskien omien alueidensa liikuntapalveluita ja lähiliikuntapaikkoja. Raportissa rullalautailu nousi voimakkaasti esille. Karttaan on väritetty tummalla alueet, joille osallisuusryhmät toivoivat rullalautailu- tai BMX-pyöräilyalueita.

Uusien harrastuspaikkojen sijoittelun lisäksi rullalautailijat toivoivat paikkaa, jossa olisi mahdollisuus lautailuun, mutta jossa voisi myös oleskella. Nuoret BMX-harrastajat toivoivat pieniä hyppyreitä, ”joista uskaltaa vetää”. Monet nuoremmat harrastajat toivoivat rakenteiden materiaaliksi vaneria, sillä se on kaatuvalle ystävällisempi kuin betoni. Vanhemmat taas toivoivat materiaaliksi betonia sen ilkivallankestävyyden ja vähäisen huoltotarpeen vuoksi.

Osallisuusryhmien toiveet

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

TIEDON KERÄÄMINEN

ANALYYSI

2.4 Tarveanalyysi

Pateniemen suuralueen osallisuusryhmät toivoivat skeittiparkkia ja omaa temppupaikkaa pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Harrastajat eivät toivoneet Pateniemen suuralueelle harrastuspaikkoja, ja väestöennusteen mukaan alueen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä vähenee rajusti vuoteen 2015 mennessä. Kaijonharjun suuralueelle ei osallisuusryhmillä eikä harrastajilla ollut toiveita rullalautailun tai BMX-pyöräilyn suhteen, mutta väestöennusteen mukaan alueen lasten ja nuorten määrä lisääntyy voimakkaasti vuoteen 2015 mennessä. Alueelle rakennetaan parhaillaan uutta Ritaharjun asuinaluetta. Korvensuoran, Puolivälinkankaan ja Tuiran suuralueille osallisuusryhmät toivoivat rullalautailun ja parkourin harrastamismahdollisuuksia. Väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä kasvaa alueella lievästi vuoteen 2015 mennessä. Koskelan suuralueen osallisuusryhmä toivoi rullalautailumahdollisuuksia. Koskelassa asuvien lasten ja nuorten määrä vähenee kuitenkin väestöennusteen mukaan Oulun suuralueista voimakkaimmin vuoteen 2015 mennessä. Myllyojan suuralueen osallisuusryhmä ei ilmaissut toiveita rullalautailun, BMX-pyöräilyn tai parkourin suhteen. Väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä Myllyojan suuralueella vähenee lievästi vuoteen 2015 mennessä. Hiukkavaaran alueen rakentuminen tämän jälkeen kuitenkin lisää voimakkaasti alueella asuvien lasten ja nuorten määrää.

Keskustan ja Nuottasaaren suuralueille harrastajat toivoivat parempia rullalautailu- ja BMX –mahdollisuuksia. Keskustan ja Nuottasaaren lasten ja nuorten määrä pysyttelee väestöennusteen mukaan nykyisellään. Kaukovainion ja Karjasillan suuralueiden osallisuusryhmät toivoivat laadukasta rullalautailualuetta. Väestöennusteiden mukaan Höyhtyällä asuvien lasten ja nuorten määrä vähenee melko voimakkaasti ja Kaukovainiolla asuvien lasten ja nuorten määrä vähenee jonkin verran vuoteen 2015 mennessä. Oulunsuun suuralueen osallisuusryhmät eivät maininneet toiveissaan rullalautailu- tai BMX-alueita. Myöskään harrastajat eivät kokeneet harjoittelupaikkojen rakentamiseta alueelle tarpeellisena. Oulunsuun alueen lasten ja nuorten määrä vähenee melko voimakkaasti vuoteen 2015 mennessä. Maikkulan suuralueelle rullalautailijat toivoivat harjoittelupaikkoja, ja alueen osallisuusryhmä mainitsi myös rullalautailun toiveissaan. Alueella asuvien lasten ja nuorten määrä vähenee kuitenkin voimakkaasti vuoteen 2015 mennessä. Kaakkurin suuralueella kohtaavat sekä osallisuusryhmien ja harrastajien toiveet että väestöpaineet. Rakentuva Metsokankaan asuinalue tuo alueelle runsaasti uusia lapsia ja nuoria, ja alueella jo asuvat ilmaisivat toiveensa rullalautailun ja BMX-pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseksi.

parkour

2.5 Lajin erityispiirteitä Parkourin erityispiirteisiin kuuluu, että harrastajat etsivät harjoittelupaikkansa ympäristöstä. Parkouraaja käyttää mielikuvitustaan etsiessään ympäristön mahdollistamia liikkumisen muotoja ja pyrkii löytämään uusia tapoja hyödyntää tuttuakin ympäristöä. Parkouria varten ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista rakentaa erillisiä harjoittelupaikkoja. Harrastajien mukaan Oulussa on suhteellisen paljon hyviä harjoituspaikkoja. Oulun kaupunkiympäristön tarjonta parkouraajalle painottuu muureihin, kaiteita Oulusta löytyy vähän.

2.6 Harrastamisen esteitä Oulussa Ympäristön negatiiviset asenteet ovat parkourin harrastamiselle vielä suurempi haitta kuin rullalautailijoille ja BMX-pyöräilijöille, joille sentään voidaan rakentaa harrastuspaikkoja. Parkour ei ole Suomessa vielä kovin tunnettu laji, ja sen harjoittelu synnyttää jatkuvasti konflikteja kaupunkitilan käytöstä. Osa parkouraajien suosimista harjoituspaikoista kuuluu vartiointipalveluiden piiriin, ja yksityiset ihmiset tulkitsevat parkouraajan usein ilkivallantekijäksi. Parkourin harrastajat ohjeistavat aloittelijoita käyttäytymään vastuullisesti ja kertomaan rauhallisesti lajista, mikäli joku tulee keskeyttämään harjoittelun. Aina ei pelkkä lajista kertominen kuitenkaan takaa harjoittelurauhaa. Talvella osa harjoittelusta tapahtuu sisätiloissa telinevoimistelusaleissa. Oulussa parkouraajien on vaikeaa saada vuoroja telinevoimistelusaleihin, sillä suurin osa vuoroista on varattu urheiluseuroille.

2.7 Harrastajien toiveet Osa parkourin harrastajista toivoi Jyväskylän Kangaslammen kaltaista parkourpuistoa, mutta suurin osa ei nähnyt harrastamisen rajoittamista yhdelle alueelle hyvänä (vrt. esim. maastojuoksun harrastamisen rajoittaminen vain tietylle alueelle). Tärkeämpänä harrastajat näkivät mahdollisuuden lihaskunnon kehittämiseen. Etenemistekniikoita on mielekkäämpää harjoitella ”luonnonympäristössä”. Harrastajat toivat voimakkaasti esille muiden ihmisten negatiivisten mielikuvien aiheuttaman haitan harrastamiselle, ja toivoivat keinoja vaikuttaa ihmisten asenteisiin lajia ja harrastajia kohtaan. Harrastajien toiveita on kartoitettu sekä keskusteluissa viikottaisissa yhteisissä harjoituksisssa, ”jameissa”, sekä harrastajien internet-foorumille lähetetyllä kyselyllä.

3 - Toimenpiteet

3.1 Suorat toimenpiteet: rakentaminen ja ylläpito

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

TIEDON KERÄÄMINEN

Rullalautailua ja BMX-pyöräilyä tukevat suorat toimenpiteet jakautuvat kahteen osaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteisiin. Lyhyen tähtäimen toimenpiteet voidaan toteuttaa parin vuoden sisällä liikuntaviraston toimesta. Pitkän tähtäimen toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä teknisen keskuksen asemakaavoituksen kanssa. Onnistuneen osallistumisen kokemuksen takaamiseksi on tärkeää, että lasten ja nuorten toiveisiin reagoidaan nopeasti [22]. Lyhyen tähtäimen toimenpiteet pyrkivätkin vastaamaan ensisijaisesti nuorten osallisuusryhmiltä kerättyihin sekä harrastajilta tulleisiin toiveisiin. Pitkän tähtäimen toimenpiteissä huomioidaan myös lasten ja nuorten väestöennusteet alueittain vuodelle 2015.

ANALYYSI

TOIMENPITEET - LYHYT / PITKÄ TÄHTÄIN - SUORAT / EPÄSUORAT

Oulun kaupungin suuralueet ovat elinkaarillaan eri vaiheissa, ja väestöpaineiden vaihtelu eri alueilla kuuluu kaupungin kehitykseen. Rullalautailun ja BMXn harrastajien kannalta olisikin hyvä, jos harrastusmahdollisuuksia olisi tarjolla tarpeiden mukaan. Toimenpiteitä ei ole aikataulutettu tiukasti, sillä tarkoituksena on erottaa nopeasti toteutettavat toimenpiteet enemmän valmistelua vaativista. Näin liikuntavirastolla on mahdollisuus kohdentaa varoja mahdollisuuksien mukaan nopeasti toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin, samalla kun pitkäjänteisesti valmistellaan suuremman luokan toimenpiteitä.

3.1 Suorat toimenpiteet: rakentaminen ja ylläpito 3.1.1 Lyhyen tähtäimen toimenpiteet, rullalautailu, BMX[23] Pateniemen rullalautailualueen syrjäinen sijoitus urheilukentän ja metsän välissä houkuttelee päihteiden käyttöä ja ilkivaltaa. Alue on erittäin huonossa kunnossa. Jos läheistä Rajakylän Talvikkipuiston rullalautailualuetta kehitetään, voidaan Pateniemen alue poistaa käytöstä. Rajakylän suuralueen Talvikkipuiston rullalautailualuetta kehitetään kunnostamalla minirampit ja suunnittelemalla yhdessä harrastajien kanssa alueelle lisättävät rakenteet. Alueella sijaitsee kaksi miniramppia, joista toisen korkeaan päätyyn on lisätty vaaratilanteita aiheuttava verkko: hypättäessä rullalaudan renkaat voivat takertua verkkoon. Verkko poistetaan. Alueelle lisätään matalia hyppyreitä pyörille. Koskelan Niittyaron rullalautailualue on huonossa kunnossa, mutta silti melko kovassa käytössä. Alueen minirampin vanerit uusitaan, tasaista osaa (flättiä) lyhennetään ja rampin kaltevuus oikaistaan. Heinäpään verttiramppi siirretään Niittyaron alueelle. Toimenpiteet ja rakenteiden uudet sijoittelut suunnitellaan yhdessä harrastajien kanssa. Korvensuoran alueelle ovat nuorten osallisuusryhmät toivoneet rullalautailualuetta, ja tätä tukee myös alueen väestökehitys. Rullalautailualue voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Talvikankaan monitoimitalon tai Suokukkapuiston yhteyteen. Uusi alue suunnitellaan siten, että rakenteet voidaan tarpeen tullen siirtää uuteen paikkaan. Sijoituspaikan kartoitus ja alueen suunnittelu käynnistetään. Puolivälinkankaalla sijaitseva Castreninpuiston rullalautailualue on jo poistunut käytöstä: käyttökelvottomat rakenteet on nostettu kentältä nurmikolle. Hyvin varustettu Hovinsuon betoniparkki sijaitsee niin lähellä, että Castreninpuiston rullalautailualue voidaan lakkauttaa.

Heinäpään rullalautailualue on suosittu, mutta ongelmana on alueen heikko varustetaso. Myös alueen väliaikainen luonne vaikeuttaa tilannetta: talveksi rakenteet siirretään pois ja kaukalo jäädytetään. Heinäpään rullalautailualueen korvaa harrastajien kanssa yhteistyössä Hollihaan puistoon ideoitu rullalautailu- ja BMX -alue, jonka valmisteluja viedään eteenpäin. Höyhtyän suuralueella sijaitsevan Lintulan rullalautailualueen rakenteet on käyttökelvottomina siirretty syrjään. Sijoitukseltaan Lintulan rullalautailualue on samantapainen kuin Pateniemen alue. Alue sijoittuu urheilukentän taakse metsän rajaan, ja syrjäinen sijoittelu houkuttelee ilkivaltaa. Lintulan rullalautailualue poistetaan käytöstä. Maikkulan monitoimitalon pihalle on sijoitettu yksi miniramppi, jonka vanerit uusitaan. Alue on melko pieni, ja Maikkulan keskustan alueelle tuodaan rullalautailun mahdollistavia kadunkalusteita (esim. muutama kivinen penkki jotka toimivat myös kurbeina eli liukureunona). Tällaiset helposti siirrettävät rakenteet sopivat Maikkulan alueelle, sillä väestöanalyysin mukaan lasten ja nuorten määrä alueella vähenee vuoteen 2015 mennessä. Tällöin tarpeen uudelleen arvioinnin yhteydessä rakenteet voidaan tarvittaessa siirtää toisaalle. Kaakkurin koulun pihalla on miniramppi, jonka vanerit uusitaan. Uuden sisähallin paikkaa kartoitetaan. Halleja voisi olla kaksi, yksi rullalautailijoille ja toinen BMX-pyöräilijöille. Tämä olisi tarkoituksenmukaista, sillä vaikka BMX-pyörät hyödyntävät samantapaisia rakenteita rullalautojen kanssa, vaativat pyörät kuitenkin suurempia rakenteita, jotta harrastaminen säilyy mielekkäänä myös pitempään harjoitelleille. Rullaluistelijoille ja potkulautailijoille jaetaan vuoroja molemmista halleista.

3.1 Suorat toimenpiteet: rakentaminen ja ylläpito 3.1.2 Pitkän tähtäimen toimenpiteet, rullalautailu, BMX[24] Rajakylän Talvikkipuiston rullalautailualuetta ylläpidetään ja kehitetään tarvittaessa. Kartoitetaan tarvetta rakentaa Kaijonharjuun uusi rullalautailualue. Erillisen alueen voi myös korvata uuden Ritaharjun ostoskeskuksen yhteyteen sijoittuva rullalautailtava ja BMX-pyöräiltävä kaupunkitila. Koskelan Niittyaron rullalautailualueen etuna on keskeinen sijoitus, se palvelee useaa suuraluetta (Koskela, Kaijonharju, Puolivälinkangas, Tuira). Vaikka Koskelan suuralueella asuvien lasten ja nuorten määrä vähenee ennusteiden mukaan rajusti vuoteen 2015 mennessä, läheisillä Tuiran ja Kaijonharjun alueilla kehitys on päinvastainen. Niittyaron rullalautailualuetta tuleekin ylläpitää ja kehittää yhteistyössä harrastajien kanssa. Korvensuoran rullalautailualueen tarve arvioidaan uudelleen vuonna 2015. Mikäli tarvetta ei enää ole, siirretään rakenteet uuteen paikkaan. Toppilaan ja keskustaan rakennetaan rullalautailuun soveltuvat kaupunkitilat, jotka suunnitellaan yhteistyössä harrastajien kanssa. Keskustan läheltä osoitetaan myös alue, jossa harrastajat voivat itse toteuttaa rakenteita. Hollihaan (keskustan) ja Maikkulan harjoitusalueiden kunnossa pitäminen korvaa Lintulan rullalautailualueen kunnes Hiirosen perhepuiston rullalautailu- ja BMX-alue valmistuu. Maikkulan rullalautailualueen tarve arvioidaan uudelleen viiden vuoden päästä. Mikäli tarvetta ei enää ole, rakenteet siirretään uusille alueille.

Kaakkuriin rakennetaan uusi betoniparkki poistuneen moottoriurheilukeskuksen paikalle, ja parkin yhteyteen rakennetaan myös dirttirata. Harrastajille osoitetaan 1-2 uutta sisähallia. Keskustan ulkopuolella sijaitsevien päivittäistavarakauppojen laajat parkkikentät ovat suuren osan päivästä tyhjillään. Kuitenkin päivittäistavarakauppojen parkkipaikat tarjoaisivat hyvät edellytykset rullalautailulle ja BMX-pyöräilylle: valmiin alustan ja valaistuksen. Tulevaisuudessa voitaisiinkin markettien parkkikentille sijoittaa rullalautailtavia ja pyöräiltäviä rakenteita. Tästä voisi jopa muodostua marketeille uusi vetonaula: vanhemmat voisivat jättää lapset harjoittelemaan kaupassa asioinnin ajaksi. Samalla syrjässä sijaitsevat marketit tarjoaisivat liikuntapaikan lähiöissä asuville lapsille, joilla muuten olisi pitkä matka harrastuspaikoille.[25]

3.1 Suorat toimenpiteet: rakentaminen ja ylläpito 3.1.3 Pitkän tähtäimen toimenpiteet, parkour

Kauppatori

Ranskalaiset parkourin nimeäjät suosittelevat kehittämään sekä etenemistekniikoita että lihaskuntoa tasapuolisesti. Tekniikkaharjoittelu tapahtuu ”luonnonympäristössä”, mutta lihaskunnon harjoittelu palvelee muidenkin kuin parkouraajien tarpeita. Hollihaan puistoa keskustan tuntumassa ollaan Oulun katu- ja viherpalveluiden toimesta kehittämässä nuorisopuistoksi, ja sinne sijoitettu kuntoilualue palvelisi muitakin kuin parkouraajia[26]. Puiston luonne on tärkeä säilyttää vain lihaskunnon kohottamista palvelevana, eikä profiloida sitä parkouraajien tekniikkaharjoitteluun osoitetuksi. Profilointi aiheuttaisi sen, että parkouraajien harjoittelumahdollisuudet muissa paikoissa kapenisivat, sillä negatiivisesti harrastukseen suhtautuvat saattaisivat olettaa harrastajien lopettavan harjoittelun muualla.

Hollihaan puisto

↑ Hollihaan puisto sijaitsee lähellä Oulun keskustaa.

Kuntopuiston kuntoilutelineet ja niiden sijoittelu suunnitellaan kuitenkin vuorovaikutteisesti parkourin harrastajista koostuvan ryhmän kanssa. Hollihaan puisto on kuntopuistolle hyvä sijoituspaikka, sillä se sijaitsee lähellä keskustaa. Harrastajat kokoontuvat keskustaan kaksi kertaa viikossa ”jameihin”, yhteisiin harjoituksiin. Parhaat harjoittelupaikat sijaitsevat keskustassa ja sen läheisyydessä.

3.2 Epäsuorat toimenpiteet: asennemuokkaus 3.2.1 Lajien julkisuuskuvan parantaminen Rullalautailun, BMX-pyöräilyn ja parkourin harrastamista edistetään muokkaamalla asenteita sallivammiksi lajia kohtaan. Harrastajien osallistuminen alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen esitellään mediassa. Liikuntavirasto tarjoaa Oulun kaupungin keskustassa sijaitseviin UBIcity-näyttöihin aikaa esittää lyhyitä parkour-, BMX- ja rullalautailuvideoita, joita ihmiset voivat ohi kulkiessaan pysähtyä katsomaan. Harrastajat koostavat videot itse Oulussa kuvaamastaan materiaalista. Videoissa kuvattu harrastaminen tunnistettavissa ympäristöissä voi herättää positiivisia mielikuvia ja sitä kautta muokata suuren yleisön mielipiteitä sallivammiksi lajeja kohtaan. Ouluhallilta osoitetaan harjoitusvuoro parkouraajille, ja kouluille järjestetään lajia esitteleviä tapahtumia.

3.2 Epäsuorat toimenpiteet: asennemuokkaus 3.2.2 ”Parkourpassi” ja talviharjoittelu Parkourin harrastajille luodaan oma harrastuslisenssi, ”parkourpassi”, joka myönnetään yli 15-vuotiaille harrastajille. Parkourpassin voisi myöntää esimerkiksi liikuntavirasto. Parkouraajien suosimien harjoittelupaikkojen haltijoille ja vartiointifirmoille perustetaan tietokanta passin haltijoista, ja he voivat harkintansa mukaan sallia parkourpassien haltijoiden harjoittelun alueilla. Passiin kuuluu omavastuu sekä korvausvelvollisuus, mikäli harjoittelussa aiheutuu rakenteille vaurioita.

UR O K PAR I

NIM

ÄAIK TYM

SYN

Talvella harjoittelu ulkotiloissa on vaikeampaa kuin kesällä. Tällöin parkourpassilla voisi päästä harjoittelemaan sovittuina ajankohtina myös joissain julkisissa sisätiloissa. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aulatila soveltuisi rakenteidensa puolesta sisällä tapahtuvaan harjoitteluun, ja yleisöä voisi kiinnostaa harjoittelun seuraaminen lähietäisyydeltä. Muitakin soveltuvia sisätiloja Oulusta saattaisi löytyä.

4 - Esimerkkejä - vuorovaikutteisuus arkiliikuntaympäristöjen suunnittelussa

4 Esimerkkejä - vuorovaikutteisuus liikuntaympäristöjen suunnittelussa TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

TIEDON KERÄÄMINEN

ANALYYSI

TOIMENPITEET - LYHYT / PITKÄ TÄHTÄIN - SUORAT / EPÄSUORAT

ESIMERKKEJÄ

Tässä osiossa esitellään kolme esimerkkiä vuorovaikutteisuuden liittämisestä liikuntaympäristöjen suunnitteluprosessiin. Esimerkit 4.2 ja 4.3 on sijoitettu samalle alueelle Hollihaan puistoon, mutta ne toimivat myös itsenäisinä kokonaisuuksina.

4.1 Käsikirja: rullalautailtavan ja BMXpyöräiltävän kaupunkitilan elementtejä[27] Rullalautailu ja BMX-pyöräily ovat syntyneet kaupunkiympäristössä. Vaikka kaupunkiympäristö toisaalta mahdollistaa harrastamisen, se voi olla myös rajoite: materiaalivalinnat määrittävät, onko harrastaminen ylipäänsä mahdollista. Materiaalivalinnoilla voidaan tietoisesti ohjailla liikkumista kaupunkiympäristössä. Kaikissa ympäristöissä harrastamista ei tarvitse suosia, mutta usein lajien harrastajien näkyminen kaupunkikuvassa elävöittää ympäristöä ja on siten suotavaa. BMX-pyörän rullalautaan verrattuna isot renkaat mahdollistavat harjoittelun monenlaisella alustalla, kun taas rullalauta vaatii kohtuullisen tasaisen alustan. Rullalautailijat ja BMX-pyöräilijät hyödyntävät samankaltaisia kaupunkiympäristön elementtejä, mutta rullalauta vaatii pyörien pienemmän koon vuoksi hienovaraisempaa detaljointia. BMX-pyöräilijät taas eivät pysty hyödyntämään yhtä matalia rakenteita kuin rullalautailijat. Pyörälle liukureunan olisi hyvä olla vähintään 40cm korkeudella, sillä liukumisen mahdollistavat tapit sijaitsevat noin 25 cm korkeudella maanpinnasta. Luonnonkivi on yleisesti hyväksi ja kestäväksi todettu materiaali kaikissa rullalautailtavissa ja pyöräiltävissä rakenteissa. Rullalautailun ja BMXn näkyminen katukuvassa rikastaa kaupunkikuvaa ja raikastaa kaupungin imagoa. Oulussa mm. Kauppatorilla ja Kaupunginteatterin ympäristössä on joitakin vuosia sitten rullalautailtu paljonkin, mutta Kauppatorilla maan routiminen on tehnyt alustasta liian epätasaisen. Suomessa esimerkkejä rullalautailun huomioimisesta kaupunkiympäristössä löytyy jo. Jyväskylän kaupunki on uusinut vuosia rullalautailijoiden käytössä olleen Sepänaukion pinnat paremmin rullalaudan kulutusta kestäväksi, ja Helsingissä Kiasman edustalla olevasta aukiosta on muodostunut suosittu (ja sallittu) rullalautailupaikka. Rullalautailun vaatimia materiaaleja ja rakenteita sekä rullalautailua var-

ten rakennettuja alueita on käsitelty tarkemmin julkaisussa Opetusministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 95: Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen. Tämä ohjeisto keskittyy rullalautailtavaan kaupunkitilaan, joka säilyy normaalissa kaupunkikäytössä, mutta mahdollistaa myös rullalautailun ja BMXn. Tarkoituksena on esitellä erilaisia materiaaleja ja rakenteita, jotka sekä soveltuvat urbaaniin ympäristöön, että edistävät arkiliikkumista mahdollistamalla rullalaudalla ja BMX-pyörällä liikkumisen kaupunkiympäristössä. Ohjeisto on koottu yhteistyössä rullalautailun ja BMXn harrastajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa.

Alustat Tärkein rullalautailun edellytys on hyvä alusta. Alustan tulee olla mahdollisimman tasainen ja riittävän kova kestämään laudan aiheuttamat iskut. Myös alustan huoltaminen ja tarpeen mukaan uusiminen on tärkeää, sillä ajan myötä esimerkiksi laatoitukset voivat lohkeilla ja nousta reunoilta aiheuttaen turvallisuusriskin. Rullalautailua varten rakennettujen skeittiparkkien alusta on usein asvalttia tai betonia, mutta urbaanissa ympäristössä alusta valitaan myös ulkonäön perusteella. Arvokkaampia, myös kaupunkiympäristöön soveltuvia alustoja ovat esimerkiksi luonnonkivilaatat ja sileät, reunaviisteettömät betonilaatat. Laatan tulee olla mahdollisimman suurikokoista, ja huolellinen perustaminen on hyvin tärkeää. Laatan ei tule päästä elämään maan routimisen mukana. Saumat on muokattava mahdollisimman sileiksi, sauman leveys saa olla korkeintaan 5mm ja kynnysten korkeus enintään 3mm. Reunoiltaan viistetyt betonikivet eivät sovellu rullalautailtavan kaupunki-

tilan pinnoitteeksi, mutta markkinoille on tuotu myös viisteettömiä betonikiviä. Asvaltin tulisi olla mahdollisimman kovaa. Lohkottuja noppa- ja nupukiviä käytetään usein kaupunkitiloissa jäsentämään suuria pintoja, mutta kivien epätasaiseksi lohkottu pinta estää rullalautailun. Pintojen jäsentämiseen rullalautailtavassa kaupunkitilassa tulisikin käyttää sileäpintaisia materiaaleja. Rullalautailuun perehtymätön saa mielikuvan hyvistä alustamateriaaleista miettimällä, millaisella alustalla on helppo työntää ostoskärryjä. Toisaalta myös liikuntaesteiset ja eri apuvälineitä käyttävät hyötyvät samankaltaisista materiaalivalinnoista kuin rullalautailijat.

↑ Oulun kauppatorin luonnokivi-betonikivi -yhdistelmä on paikoitellen hyvässä kunnossa, mutta paikoitellen kivilaattojen raot ovat routimisen vuoksi kasvaneet rullalautailun kannalta vaarallisen leveiksi. ↓ Uudella Etu-Lyötyn Veturiaukiolla sijaitsevaa vesiallasta voisi käyttää liukureunana, jos allasta ei ympäröisi leveä kaistale lohkottua noppakiveä.

↑ Madetojanraitin uudessa alikulussa betonilaatat on ladottu tasaisesti ja pienillä saumaväleillä. Viereisen betonimuurin yläpinta taas on liian rosoinen käytettäväksi liukureunana. Viiste muurin reunassa ei haittaa pyöräilijöitä, mutta rullalaudalla liukumista se hankaloittaa. ↓ Oulun Kaupunginteatterin edustalla on tiiviisti ladottuja, helposti rullattavia betonilaattoja.

↑ Lohkottu noppakivi estää portaiden käytön liukureunana

↓ Betoninen noppakivi on sileää, mutta suurehkot saumaraot hankaloittavat rullaamista.

Rakenteet Kaupunkitilassa sijaitsevia rakenteita käytetään yleensä liukumiseen rullalaudan eri osilla rakenteiden reunoja pitkin. Reunoihin kohdistuva rasitus aiheuttaa rakenteiden tummumista, ja mikäli tämä halutaan välttää, on hyvä valita jo valmiiksi tummansävyisiä materiaaleja. Penkit ja pöytäryhmät Hyviä rullalautailtavaan kaupunkitilaan soveltuvia penkki- ja pöytämateriaaleja ovat luonnonkivi ja teräs. Penkkien ja pöytien reunojen olisi hyvä olla viisteettömiä. Oulussa luonnonkivisten penkkien istumispinta uritetaan vedenpoiston nopeuttamiseksi, mutta penkin reunaan asti ulottuva urittaminen estää penkin käytön rullalautailuelementtinä. Penkin reunalla tulisi olla noin 15 cm tasaista (urittamatonta) pintaa, jotta rullalauta pääsee liukumaan turvallisesti reunaa pitkin.

Istutusaltaat ja vesialtaat Istutusaltaiden ja vesialtaiden reunojen tulisi olla riittävän pitkiä, jotta liukuminen reunaa pitkin on mahdollista. Mikäli altaan reuna on lyhyt, on vaarana, että reunaa pitkin liukuvan rullalaudan pyörä takertuu kulmassa toiseen reunaan. Mikäli altaan kokoa ei voi kasvattaa, voidaan toinen tai molemmat lyhyet reunat jättää liu’uttavia pitkiä reunoja matalammiksi, jolloin rullalauta pääsee takertumatta liukumaan alas reunalta. Alaoikealla kuvatun pyöreämuotoisen istutusaltaan/vesialtaan kanssa samanhenkisiä istutusaltaita on ollut Helsingissä Itäkeskuksen ympäristössä käytössä jo vuosia, ja ne ovat saavuttaneet rullalautailijoiden keskuudessa suurta suosiota.

h=n.70cm

r=100120cm

min. 15cm

Ajoesteet, pollarit Ajoesteissä voi olla joko suoran kaiteen tapaan liu’uttava pinta tai viistoja pintoja. Ihanteellinen korkeus olisi noin 50 cm. Suoraan maasta lähtevän viiston pinnan tulee olla noin 60-70 asteen kulmassa.

Kaiteet Teräksisten putkikaiteiden kulutuspintojen on oltava tarpeeksi vahvoja kestääkseen rullalaudan aiheuttamia iskuja kolhiintumatta. Seinämän on oltava vähintään 4 mm paksu. Aloittelijoille sopii yleensä kantikas putki paremmin, pyöreä putki tarjoaa haastetta kokeneemmillekin harrastajille. Putken halkaisijan on hyvä olla n. 59cm. Kuumagalvanoitu tai kuumasinkitty teräsputki on hyvä kaidemateriaali. Portaat

↑ Rullalautojen ja BMX-pyörien kovat osat kuluttavat maalin helposti kaiteiden pinnalta. Ruostumaton teräs säilyisi rullalautailijoiden ja pyöräilijöiden käytössä siistimmän näköisenä.

↑ Tummasävyinen, sileä kaide soveltuu hyvin liukumiseen ja säilyy siistinä.

↑ Kaiteen kiinnitystapa estää käytön liukureunana.

Kaupunkitaide Myös kaupunkitaideteokset voidaan suunnitella rullalautailun ja BMXpyöräilyn kestäviksi, ja tällaisia teoksia onkin maailmalla toteutettu jonkin verran. Harrastuskäyttöön soveltuva taideteos vaatii kulutusta kestävät materiaalit ja rakenteet.

Luonnonkivi sopii hyvin portaiden materiaaliksi. Kivipaasien liitoskohdat tulee viimeistellä sileiksi, eikä sauman leveyden tulisi olla yli 5mm. Myös sileä betonikivi soveltuu portaiden materiaaliksi. Portaiden reunojen ei tulisi olla voimakkaasti viistettyjä.

Kuva: Harri Kuittinen

Betonisten portaiden kulutusreunat olisi hyvä vahvistaa teräksisellä putkipalkilla.

min. 10cm ↑ Betoniportaan reuna suojataan betonireunaan upotettavalla rst-putkipalkilla, jonka leveys on vähintään 10cm. Putkien seinämien tulee olla myös riittävän paksuja kestämään pyörien ja rullalautojen aiheuttamat iskut. Sopiva paksuus on 4mm.

↑ Oulun kaupunginteatterin takana olevilla portailla on rullalautailtu vuosia, ja betonikivi on hioutunut reunastaan pyöreäksi.

4.2 Omatoimisesti rakennettava BMX- ja rullalautailualue[28] Oulun Hovinsuon rullalautailualue on hyvin suosittu, ja runsaasta käytöstä aiheutuu usein vaaratilanteita käyttäjien kesken: jos rullalautailijoita, BMX-pyöräilijöitä, rullaluistelijoita ja potkulautailijoita on paljon, eri lajien harrastajien on vaikea ennakoida toistensa liikkeitä. Hovinsuota on myös kritisoitu siitä, että rakennustyön taso ei ole vastannut suunnitelmien tasoa eikä lajin vaatimuksia. Tämä on ymmärrettävää, sillä kaksoiskaarevien betonirakenteiden valaminen on erittäin haasteellista, ja lajiin perehtymättömän on vaikea tietää, mitä ominaisuuksia rakenteilta ja pinnoilta vaaditaan. Rullalautailualueiden vaatiman tason detaljiikkaan ei normaalissa rakennustyössä pääse harjaantumaan.

een läheisyyteen sijoitetaan muutakin nuorille suunnattua toimintaa. Harrastajia alueen sijoittelu palvelee, koska keskustan läheisyydestä puuttuu kunnollinen harjoittelualue. Rakentamiseen osallistuvat harrastajat ovat jo vanhempia ja asuvat itse keskustassa tai sen lähellä. Hollihaan puisto on kuitenkin riittävän syrjäinen, että rullalautailun aiheuttama melu ei aiheuta merkitsevästi häiriötä ja ympäristö kestää nuorten itse rakentaman, ehkä rosoisenkin tunnelman. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee päiväkoti ja vanhusten palvelutalo, joiden asukkaiden arkea uudet toiminnot myös elävöittävät. ↓ Alueen sijainti ja nykyiset toiminnot.

BMX-pyöräilijöiden ja rullalautailijoiden kanssa yhteistyössä on ideoitu alue, jossa kaupungin tekemien pohjatöiden jälkeen harrastajat rakentavat itse haluamansa rakenteet kaupungin tarjoamista materiaaleista. Useilla vanhemmilla harrastajilla on pitkä kokemus rakenteiden toteuttamisesta, ja esimerkiksi Ruotsissa on harrastusalueita toteutettu siten, että on palkattu vastaava mestari valvomaan työmaata, ja seurojen jäsenet ovat tehneet rakennustyön. Kun jo rakennusvaiheessa on mukana asiantuntemusta lajista, päästään työn jäljen kannalta parempaan lopputulokseen. Yhdessä rakentaminen lisää yhteisöllisyyttä myös eri lajien harrastajien kesken, tekee paikasta omaksi koetun ja saattaa vähentää ilkivaltaa alueella. Rakennusmateriaalina betoni vähentää myös ilkivaltaa sekä melua ja vaatii vähiten huoltoa. Alueen toteutus vaiheistetaan. Alue sijoittuu keskustan tuntumaan Hollihaan puistoon. Alueen sijoitus on mietitty yhdessä harrastajien ja Oulun katu- ja viherpalveluiden kanssa [29]. Vaihtoehtoina olleet sijainnit käyvät ilmi liitteestä 2: Keskusta-analyysi. Oulun kaupungin kannalta sijoituksen etuna on asemakaava, jossa alue on jo valmiiksi osoitettu virkistyskäyttöön. Toisaalta katu- ja viherpalvelut oli lähdössä uudistamaan Hollihaan puistoa nuorisopuistoksi, ja alu-

Kauppatori

venelaituri

liikennepuisto urheilutalo

koirapuisto palvelutalo päiväkoti

Suurin osa harrastajista saapuu paikalle keskustan suunnasta, ja urheilutalolle saakka reitti on asvaltoitu. Rullalautailijoiden tulee kuitenkin päästä perille asti laudalla liikkuen, ja Hollihaan puiston kaakkoisreunaa pitkin kulkeva väylä asvaltoidaan. Olemassa olevasta puistosta suunnitellaan erityisesti nuorisoa palveleva puisto, mutta paikalle johtava rullalaudalle helppokuntoinen reitti on esteetön myös vanhuksille, ja palvelee siten esimerkiksi viereisen palvelutalon asukkaita. Samoin uusi asvaltoitu reitti monipuolistaa pitkän matkan rullaluistelijoiden reittivalikoimaa keskustan läpi pohjois-eteläsuunnassa.

↓ Yhteydet alueelle.

pat ori

lle

↓ Saapuminen Hollihaan puistoon Kyösti Kallion puistosta jatkuvaa kevyenliikenteenväylää pitkin.

Kau p 58

↑ Saapuminen Hollihaan puistoon keskustan suunnasta.

Näkymä luoteeseen.

Näkymä itään.

0 10 20 30 40 50

100m

1.5

2.5

Esteetön reitti, levähdyspaikka

2.5

Levähdyspaikan elementit soveltuvat rullalautailuun ja BMX-pyöräilyyn. Pimeinä aikoina puut on valaistu.

Hiihto-/ pyöräcross Rullalautailu- ja BMX-alue

Kuntopuisto 2.5

Kioski Slackline

Alueelle saapumaan johdattelee polveileva väylä, jonka varrelle on muodostettu levähdyspaikkoja. Levähdyspaikat on toteutettu rullalautailun ja BMX-pyöräilyn mahdollistavista rakenteista ja varustettu penkein rauhallisempaa käyttöä varten. Voimakasta ilmettä luovat istutusaltaat on valaistu tunnelmallisesti, ja pimeään aikaan ne loistavat soihtuina reitin varrella. Valaistus luo alueelle tunnelmaa sekä pimeinä syysiltoina että talvella kaamoksen aikaan. Levähdyspaikat on erotettu kulkuväylästä käyttämällä pintamateriaalina tasaisesti ladottua suurta betonilaattaa. Penkit on integroitu istutusaltaisiin ja suunnattu joko aurinkoisiin ilmansuuntiin tai vastakkain mahdollistamaan seurustelu. Varsinkin palvelutalon asukkaille on tärkeää istahtaa kävelyn lomassa levähtämään, ja uusi esteetön reitti tarjoaa mahdollisuuden eri pituisiin jaloitteluihin. Rullalautailu- ja BMX -alue liittyy muihin puistoon suunniteltaviin aktiviteetteihin. Koko alueen ympäristörakenteita suunnitellaan soveltuvaksi myös rullalautailuun ja pyöräilyyn.

â&#x2020;&#x2018; Uusitun reitin rakenteet monipuolistavat puiston aktiviteettien kirjoa.

Luonnos Hollihaan rullalautailu- ja BMX -alueesta

Väri kuvaa rakentamisen vaiheistusta. Rakenteiden materiaalina teräsputkella reunavahvistettu betoni, kaiteissa teräsputki.

1. rakennusv aihe

korko metreissä (0.00 = maanpinta) Alustan materiaalina betoni tai asfaltti.

2. rakennusv aihe

Alueen ympärillä hiekankeräysritilä

2. 1.

1. KALTEVA TASO 2. KAARI 3. LIUKUREUNA

4. KAIDE 5. KUMPARE 6. ISTUTUSALLAS

Työryhmä: Jyrki Pyörnilä Sami Kukkonen Jyrki Hiltunen Ossi Tulimaa

Harri Kuittinen Jussi Mannermaa Timo Isokääntä Sirpa Luoma

1. 2.

KORKEA KAARI

2. POOLI

5. 3.

B PYRAMIDI

1. 2.

6. 4.

2. 2.

1. 6.

1. 1.

1. 3.

2. 3.

3. 6.

Altaan pintamateriaalina on betoni, ja maanpinnan tasossa voidaan pintana käyttää betonia tai laadukasta asvalttia. Alueen ympäri rakennetaan matala painanne, joka peitetään ritilällä, jotta hiekka ei kulkeutuisi betonille. Vedenpoistokaivoihin asennetaan hiekankerääjät, jolloin veden mukana viemäriin valuva hiekka kerääntyy astiaan joka on helposti tyhjennettävissä. Liukureunojen reunaosiin asennetaan vaihdettavat palkit, jolloin reunan kuluttua voidaan palkki kääntää toisin päin ja näin vähentää uusimisen tarvetta. Reunojen pieni pyöristäminen vähentää kulumista. Vuorovaikutteinen ideointi ja suunnittelu on toteutettu elo-lokakuun 2009 aikana. Rullalautailijoista ja BMX-pyöräilijöistä koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa on kokoonnuttu kuusi kertaa pohtimaan harrastamisen problematiikkaa Oulussa ja ideoimaan keinoja edistää lajien harrastamista. Tuloksena syntyi käsikirja rullalautailtavan ja BMX-pyöräiltävän kaupunkitilan materiaaleista sekä luonnos omatoimisesti rakennettavasta harrastusalueesta. Lisäksi esiin tuli monia ideoita ja lajien harrastamiseen liittyviä epäkohtia, joita on esitelty toisaalla tässä raportissa.

kaide liukureuna kumpare

kumpare

pyramidi

kumpare

kaari

liukureuna

ritilä

korkea kaari

kalteva taso

kaari

kaari liukureuna

pyramidi

kaari

ritilä

kalteva taso

liukureuna

ritilä

liukureuna

Harrastajien kanssa on mietitty, millä keinoilla eri lajien harrastajien välille ei Hollihaan puistossa syntyisi jännitteitä. BMX-pyörissä liukumiseen käytettävät metallitapit ovat aiheuttaneet kitkaa eri lajien harrastajien välillä. BMX-pyörille on alettu valmistaa tappeja myös komposiittimuovista ja alumiinista teräksen vaihtoehtona. Muovisten tai alumiinisten tappien käyttö sallitaan Hollihaan harjoitusalueella. Muovi tai alumiini ei vaurioita betonia, mutta rakenteiden vaurioitumista saattaa silti aiheutua pyörän muiden metallisten osien (poljinten, keskiön) iskeytyessä rakenteisiin. Myös rullalautojen iskut aiheuttavat vaurioita rakenteille. Hollihaan harjoitusalueella kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden kestävyyteen suojaamalla liukureunojen tasaiset pinnat tarpeeksi pitkältä matkalta esimerkiksi teräslevyillä. Pyörän tappien vaatima suojattava etäisyys on noin 10cm. Betonirakenteissa suojaus voidaan hoitaa myös betonireunaan upotettavalla putkipalkilla, jonka leveys on vähintään 10cm. Putkien seinämien tulee olla myös riittävän paksuja kestämään pyörien ja rullalautojen aiheuttamat iskut. Sopiva paksuus on 4mm.

4.3 Kuntopuisto[30] Tähän esimerkkiin on koottu ideoita erilaisista välineistä ja toiminnoista. Kuntopuiston kaltainen liikuntapaikka voidaan tarpeen mukaan toteuttaa myös osittain tai vaiheistettuna. Kuntopuisto koostuu erilaisista kiinteistä rakenteista, joissa voi harjoittaa lihaskuntoa kehonpainon avulla. Kuntopuiston yhteyteen toteutetaan muitakin suosiotaan kasvattavia aktiviteetteja, kuten kiipeilyseinä, ulkokäyttöön tarkoitettuja voimistelurenkaita ja kiinnitystolppia slackline-tasapainoiluköysille. Kuntopuisto sekä harrastajien ideoima rullalautailu- ja BMX-alue rakennetaan osana Hollihaan uutta nuorisopuistoa. Rullalautailu- ja BMX-alueen rakennusvaihetta varastona palveleva kontti muutetaan rakennusvaiheen jälkeen kioskiksi, josta voi mm. vuokrata piknik-huopia sekä boulderointiin tarvittavia patjoja ja ostaa virvokkeita. Tarjoamalla mahdollisuuden myös passiiviseen oleskeluun alueesta pyritään tekemään houkutteleva myös tytöille, jotka liittävät usein sosiaaliset suhteet miellyttävinä pitämiinsä paikkoihin[31]. Muita alueelle tuotavia elementtejä ovat boulderoinnin (matalalla tapahtuva kiipeily ilman köysiä) mahdollistavat rakenteet, slackline-tolpat, ulkokäyttöön soveltuvat telinevoimistelurenkaat ja maahan upotettavat trampoliinit. Betonielementeistä toteutettava labyrintti voi toimia vaihtuvan graﬃteista koostuvan ”taidenäyttelyn” alustana. Kuntopuiston ja BMX- ja rullalautailualueen läheisyyteen rakennetaan olemassa olevia maastomuotoja hyödyntäen pyörä- ja hiihtocrossrata pienille lapsille. Olemassa olevia kumpareita voidaan korostaa

rullalauta- ja BMX-aluetta varten kaivettavalla maa-aineksella. Rataan voidaan luoda kaksi rinnakkaista reittiä siten, että toiseen reittiin liittyy BMX-pyörälle soveltuvia pieniä hyppyreitä. Radan pinnoite on kivituhka, joka ei vaadi jatkuvaa huoltoa. Talvella puistoalueelle voidaan rakentaa esimerkiksi seikkailurata lumesta ja järjestää erilaisia elämys- ja lumityöpajoja lapsille ja nuorille.[32]

Näkymä luoteeseen.

Kuntopuistoa on kokoonnuttu ideoimaan yhdessä parkourin harrastajien kanssa kolme kertaa. Myös oululaisia kiipeilijöitä on kuultu. On tärkeää, että myös puiston toteutuksen yhteydessä harrastajat pääsevät ottamaan kantaa välineiden sijoitteluun. Yhdessä harrastajien suunnitteleman ja toteuttaman rullalautailu- ja BMXalueen kanssa nämä toiminnot luovat keskustan lähelle monipuolisen valikoiman uudenlaisia, oleskeluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä liikkumismahdollisuuksia.

Seikkailuvälineet

11. 12. 13. 1. Boulderointilohkareet* 2 kpl

19. 20.

14. 4. 17.

2. Maahan upotetut trampoliinit 3kpl

50m

* Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla kiipeilyseinillä, kallioilla tai siirtolohkareilla ilman varmistusvälineitä.

10 0

3. Betonikappaleista rakennettu labyrintti

18.

Työryhmä: Anssi Rajaniemi Ossi Ilano Sirpa Luoma

15. 5. 8.

7. 9. 10.

16.

11.hiihto-/ pyöräcross 12. levähdyspaikka 13.asfaltoitu reitti, esteetön ja rullalautailuun soveltuva

4. Roikkumis-/tempputeline

14. pyörätelineet 15. katos / luonnonkivipainot 16. konttikioski / kiipeilyseinä 17. multikum-alusta 18. slackline-tolpat 19. rullalautailualue 20. tasainen kiveys, esim. viisteetön

Kuntoiluvälineet

Temppuiluvälineet

Muut rakenteet / varusteet

7. Leuanveto / eri otteet

8. Tasapainoilukaide

betonikivi tai luonnonkivilaatta

5. Vaakatikas 9. Dippinojapuut

6. Renkaat

10. Leuanveto 67

2.5

Kulkureitti / sora

Rullalautailu ja BMX-alue

Kevyenliikenteenv채yl채

Rullalauta- ja BMX-alueen sek채 kuntopuiston leikkaus A-A 0

50m

1.5

1.2

0.7

0.5

Leikkauksen sijainti kartalla

KIOSKI

0.7

1 1.5

1.3 1.5

2 1.2 1 2

1.5

Labyrintti

Katos: oleskelu / luonnonkivipainot

Konttikioski / kiipeilysein채

Kevyenliikenteenv채yl채

Nurmialue

KIOSKI

0.7

1 1.5

1.3 1 3 1.5 1 5

1.5

2 1

1.2

0.7 0 7

0.7

0.5

KIOSKI

↑ ↓ Konttikioskiin yhdistetty katos toimii niin oleskelupaikkana kuin ulkokuntosalina.

5 - Suunnitteluprosessin kuvaus

5.1 Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessi alkoi tavoitteiden asettamisesta. Tiedon kerääminen on jatkunut koko prosessin ajan, sillä vuorovaikutteinen työtapa herättää ihmisillä kommentteja ja ajatuksia pitkin matkaa. Tiedon kerääminen alkoi tausta-aineistoon tutustumisella. Aineistoon kuului Oulun kaupungin nuorten osallisuusryhmille vuonna 2008 tehty kysely toiveista liikuntapaikkojen kehittämisen suhteen. Aineistosta voimakkaimmin esille nousivat rullalautailun edistämistoiveet, myös BMX-pyöräily ja parkour olivat edustettuina. Parkourin edistämisen sisällyttäminen suunnitteluun on myös lähtenyt lajin voimakkaasta kasvusta koko Suomen tasolla. Oulun kaupungin liikuntaviraston ennakkoluuloton suhtautuminen nouseviin lajeihin on ollut tärkeä työtä edistävä tekijä. Harrastajien toiveita on kartoitettu haastattelemalla (rullalautailijat, BMXpyöräilijät, parkouraajat), harrastajien internetfoorumille lähetetyllä kyselyllä (parkouraajat) ja harrastuspaikkojen nykytilaa inventoimalla (rullalautailu, BMX). Tausta-aineistosta on koottu analyysi ja sen pohjalta ehdotettu toimenpiteitä sekä lyhyellä tähtäimellä toteutettavaksi että pidemmän aikavälin etapeiksi. Toimenpiteitä on esitelty harrastajille ja muokattu heidän kommenttiensa pohjalta edelleen. Myös kaupungin eri hallintokuntien tulevaisuudensuunnitelmia on kartoitettu, ja soviteltu toimenpiteitä niihin. Lopuksi harrastajien kanssa yhteistyössä on ideoitu harrastusalueita. Ryhmiä on kaksi: toinen ryhmä koostuu viidestä rullalautailijasta ja kahdesta BMXpyöräilijästä, joista toinen harrastaa myös kiipeilyä, ja toinen ryhmä kahdesta parkouraajasta.

5.2 Huomioita suunnitteluprosessista Kaikissa suunnitteluprosesseissa tulee toki varautua muutoksiin, mutta kun suunnittelun tavoitteisiin lisätään vuorovaikutteisuus, on prosessin kulkua entistä vaikeampi ennustaa. Osa vuorovaikutteisuuden aiheuttamista muutoksista suunnitteluprosessissa on ollut suunnittelulle eduksi ja osa hankaloittanut suunnittelun kulkua. Suunnitteluprosessin kulkua on havainnollistettu kaaviolla liitteessä 4: Suunnitteluprosessin kulku.

5.2.1 Harrastajat mukaan suunnitteluun Prosessin aikataulu aiheutti muutoksia alkuperäiseen työsuunnitelmaan. Idea nousevien lajien tukemiseen on lähtöisin Oulun lasten ja nuorten osallisuusryhmiltä, joille tehtiin kysely liikunnan olosuhteiden kehittämisideoista vuonna 2008. Lasten ja nuorten osallisuusryhmien oli tarkoitus olla tiiviimmin mukana suunnittelussa, sillä vuorovaikutteisuusprosessi olisi ollut heidän osaltaan kattavampi, mikäli he olisivat päässeet jatkamaan ideointia kyselyvastauksia pidemmälle. Tällöin nuoret olisivat päässeet näkemään, että heidän ajatuksiaan kuultiin, ja osallistumisen kokemus olisi ollut voimakkaampi. Ryhmien kesälomat alkoivat kuitenkin lähes samaan aikaan suunnittelun kanssa, joten vuorovaikutteisuus ohjautui enemmän harrastajista koottujen asiantuntijaryhmien kanssa käytävään keskusteluun. Tämä käänne saattoi tosin olla suunnittelun kannalta edullinen, sillä näin päästiin käytettävissä olevan ajan puitteissa konkreettisempaan lopputulokseen kuin osallisuusryhmien kanssa olisi ollut mahdollista. Vuorovaikutteisuuden kenttä toisaalta myös laajeni, sillä nyt myös harrastajat saivat kokemuksen osallistumisesta. Vuorovaikutteisuuden prosessi on diplomityön esittelyhetkellä helmikuussa 2010 kesken, sillä konkreettisiin rakennustoimiin ei ole vielä ryhdytty. Osallistujien tulisi mahdollisimman

pian nähdä konkreettinen palaute eli ideoiden toteutuminen rakennettuina, ennen kuin vuorovaikutteisuuden prosessi heidän osaltaan on valmis. Nähtäväksi jää, miten hyvin vuorovaikutteisuusprosessin loppuun viemisessä Oulun kaupungin taholta onnistutaan. Ainoana harrastajien kanssa suoraan kommunikoivana koin asemani hieman hankalaksi: harrastajien silmissä edustan heidän toiveitaan kuuntelevaa tahoa, mutta tilaustyötä tekevänä suunnittelijana minulla ei ole todellista valtaa saada harrastajien toiveita toteutumaan.

5.2.2 Vuorovaikutteisuus suunnittelun kompassina Työn alkaessa arvelin työn sisällön liittyvän lähinnä uusien harrastusalueiden sijoitteluun ja varusteiden suunnitteluun. Keskustellessani harrastajien kanssa paljastui kuitenkin, miten suuresti ympäristön asenteet vaikuttavat nousevien lajien harrastamiseen. Osin asenteet voivat olla harrastajien käytöksen synnyttämiä, mutta suurelta osin ympäristön asenteet tuntuvat perustuvan ennakkoluuloihin. Keskusteluissa eri tahojen (harrastajat, liikuntaviraston henkilökunta, katu- ja viherpalvelut) kanssa ilmeni, että asenteiden aiheuttamia ristiriitoja löytyy usealta taholta. Osa ristiriidoista kohdistuu harrastajiin vain välillisesti, jolloin he eivät voi itse vaikuttaa ristiriidan ratkaisemiseen eivätkä välttämättä ole edes tietoisia siitä. Ristiriitoja ilmenee viranomaisten ja harrastajien välillä, yksityisten tontinomistajien ja harrastajien välillä, muiden julkisten tilojen käyttäjien ja harrastajien välillä sekä jopa eri lajien harrastajien välillä. Eniten näistä ristiriidoista kärsivät harrastajat, jotka sinnittelevät harrastuksensa parissa melkoisesta arvostelun ristitulesta huolimatta. Konflikteja eri tahojen välillä on havainnollistettu kaaviossa sivulla 74.

Analysoidessani ristiriitoja tarkemmin tulin siihen tulokseen, että suuri osa ristiriidoista voidaan ratkaista osittain tai jopa kokonaan suunnittelun keinoin. Esimerkiksi harrastajien kesken esiintyvät ristiriidat voidaan ratkaista kiinnittämällä suunnittelussa huomiota rakenteiden kulutuksenkestävyyteen. Yleisesti huomion kiinnittäminen rakenteiden kestävyyteen suunnitteluvaiheessa vähentää sekä ympäristön harrastajille osoittamaa negatiivista palautetta että ristiriitoja harrastajien kesken. Vuorovaikutteisuus toimi siis työläydestään huolimatta ikään kuin suunnittelun kompassina. Tilaaja eli liikuntavirasto ei tehtävänantoa laatiessaan ymmärrettävästi voinut tiedostaa harrastajien vahvoja kokemuksia ympäristön negatiivisesta palautteesta, vaan pyrki vastaamaan rakenteita ja maankäyttöä koskeviin vaatimuksiin. Keskustelemalla harrastajien kanssa työ kohdistui tarkemmin harjoittelun olosuhteiden edistämiseen. Pohtiessani harrastajista koostuvien asiantuntijaryhmien kanssa lyhyen ja pitkän tähtäimen strategioita havainnollistui kiinnostava seikka: harrastajilla on paljon yksityiskohtaista asiantuntemusta lajien vaatimista olosuhteista ja rakenteista, mutta he hahmottavat lajien kehittämisen varsin lyhyellä aikatähtäimellä. Maankäytön suunnittelun ammattilaisten tarve liikuntaympäristöjen kehittämisessä konkretisoitui harrastajien kanssa keskustellessa, sillä lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi heillä oli runsaasti ehdotuksia, mutta pitkän tähtäimen toimenpiteiden maankäytön suunnitteluun liittyvä pohdinta jäi vähäiseksi. Nousevien lajien edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot ovat pirstaloituneet eri ryhmille, joten yhteistyö liikuntaväen, kaavoittajien, toteutussuunnittelijoiden ja lajien asiantuntijoiden välillä on erittäin tärkeää.

NOUSEVIEN LAJIEN HARRASTAJAT HARRASTUSALUEIDEN YLLÄPITÄJÄT

RULLALAUTAILUN HARRASTAJAT

MUUT KATUTILOJEN KÄYTTÄJÄT BMX-PYÖRÄILYN HARRASTAJAT

YKSITYISET TONTINOMISTAJAT

VIRANOMAISET

LIIKUNTAVIRASTO

PARKOURIN HARRASTAJAT KATU- JA VIHERPALVELUT

RisƟriita merkiƩävässä määrin ratkaistavissa suunniƩelun keinoin

RisƟriita osiƩain ratkaistavissa suunniƩelun keinoin

↑ Kaavio nousevien lajien harrastamiseen liittyvistä konflikteista.

RisƟriita ratkaistavissa asennemuutoksen kauƩa

TEKNINEN KESKUS

5.3 Suunnittelun tavoitteiden toteutuminen 5.2.3 Harkittu kommunikaatio helpottaa vuorovaikutteisuutta Kun suunnittelussa on mukana useita eri tahoja ja pyrkimyksenä on tuottaa suunnittelua vuorovaikutteisesti, on erittäin tärkeää esitellä suunnitelmat ja luonnokset harkitusti ja huolellisesti valmisteltuina erityisesti virallisia tahoja lähestyttäessä. Alun perin oli tarkoituksena suunnitella Oulun keskustaan kaupunkitila, jonka rakenteet ja pinnat mahdollistavat myös rullalautailun ja BMX-pyöräilyn. Liikuntaviraston spontaani toiminta ohjasi ajatusten esittelyn sähköpostilistalle, missä suunnitelmien esittely ensimmäistä kertaa osoittautui haastavaksi. Katu- ja viherpalvelut ei nähnyt harrastamisen mahdollistavaa kaupunkitilaa tarpeellisena. Prosessi olisi saattanut lähteä eri suuntaan, mikäli ajatusten esittely katu- ja viherpalveluille olisi aloitettu yhteisellä tapaamisella liikuntaviraston ja katu- ja viherpalveluiden kanssa.

Omiksi koettujen liikuntapaikkojen ideointi: Osatutkimus sai alkusysäyksensä oululaisten lasten ja nuorten osallisuusryhmien liikuntapaikkoja koskevista toiveista. Työn kuluessa on suunnittelua tehty vuorovaikutteisesti harrastajien kanssa, ja heidän ideansa näkyvät lopputuloksessa. Hollihaan puiston rullalautailu- ja BMX-alueen rakentamiseen harrastajat osallistuvat itse. Harrastajien aktivoiminen rakentamiseen ja ylläpitoon synnyttää tunteen ”omasta paikasta”. Eri ryhmien on myös helpompi synnyttää tunneside paikkaan, kun tarjolla on monenlaista, sekä aktiivista että passiivista oleskelua, ja mahdollisuus sosiaalisuuteen.

Yhteisöllisyyden lisääminen: Yhteisöllisyyden lisääminen harrastajien kesken on otettu huomioon suunniteltaessa. Esimerkiksi BMX-pyöräilijöiden ja rullalautailijoiden välisiä ristiriitoja on pyritty lieventämään vähentämällä rakenteisiin kohdistuvia kulumisrasituksia suunnittelun keinoin. Myös BMX-pyörien etuja/tai takapyörien keskiöön kiinnitettyjen terästappien korvaaminen komposiittimuovitapeilla vähentää huomattavasti pyörien aiheuttamaa rasitusta rakenteille. Yhteisöllisyys vahvistuu myös harrastajien rakentaessa yhteistyönä harjoitusalueen kaupungin tarjoamista materiaaleista.

Liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentäminen vuorovaikutteisen suunnittelun kautta Rullalautailun ja BMXn harrastajien mukaan paras keino ehkäistä ilkivaltaa on oikeiden materiaalien valitseminen, ja Hollihaan harrastusalueen materiaaliksi onkin valittu vähän huoltoa vaativa ja ilkivaltaa hyvin kestävä betoni. Myös harrastajien osallistaminen rakentamisen ja ylläpidon prosesseihin auttaa vähentämään ilkivaltaa, koska harrastajat ovat sitou-

tuneina tarkempia puuttumaan alueella tapahtuviin väärinkäytöksiin. Elämyksellisyys Elämyksellisyyteen on pyritty tuomalla liikuntapaikkoihin uudenlaisia elementtejä ja suunnittelemalla aluetta kokonaisvaltaisesti ja raikkaalla otteella. Hollihaan esimerkissä valaistuksella luodaan tunnelmaa myös talvisaikaan.

Liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuottama kaupunkikuvallinen lisäarvo Liikuntapaikkojen suunnittelun ollessa kokonaisvaltaista, eri hallintokuntien yhteistyötä, voidaan tuottaa mahdollisimman laadukasta kaupunkiympäristöä. Kun liikuntasuunnittelu otetaan yhdeksi lähtökohdista, voidaan rakenteet sopeuttaa kaupunkiympäristöön eikä lopputuloksesta synny päälleliimattua mielikuvaa. Rullalautailtavan ja BMX-pyöräiltävän kaupunkitilan elementit monipuolistavat kaupunkitilaa ja rakenteiden miettiminen uudesta näkökulmasta stimuloi suunnittelijan mielikuvitusta.

Muidenkin käyttäjäryhmien kuin 12-18 -vuotiaiden huomioiminen Rullalautailijoita löytyy Oulussa jopa kolmessa ikäpolvessa, joten jo pelkkä rullalautailualueiden rakentaminen palvelee useita ikäryhmiä: laadukkaiden harrastusympäristöjen rakentaminen aktivoi harrastuksen jo lopettaneita aloittamaan rullalautailu uudelleen. Hollihakaan sijoittuva kuntopuisto palvelee myös erilaisine aktiviteetteineen laajaa ikähaitaria: esteetön reitistö vanhuksia, hiihto-ja pyöräcross-rata lapsia ja nuoria, kuntopuisto laitteineen nuoria ja aikuisia. Vaikka käyttäjäryhmiä ja toimintoja voidaan tällä tavoin eritellä, ihmisillä on taipumus löytää uusia käyttötarkoituksia ympäristön elementeille, eikä eri toimintoja kannata lähtökohtaisesti rajata tiettyyn toimintaan tai tietylle kohderyhmälle tarkoitetuksi. Lopullisen onnistumisen eri käyttäjäryhmien palvelemisessa voi arvioida vasta kun uusi ympäristö on rakennettu ja se otetaan käyttöön.

Rullalautailtavan ja pyöräiltävän kaupunkitilan eri elementit palvelevat itsestään selvästi useita käyttäjäryhmiä: siinä missä toinen käyttää penkkiä istumiseen, toista se voi palvella hyppyalustana, liukureunana tai alastulopaikkana.

5.4 Lopuksi vuorovaikutteisuudesta Kaupunkitilojen suunnittelussa huomioidaan suuri määrä erilaisten käyttäjien vaatimuksia. Voidaan pohtia, tuottaako tämä jokaiselle jotakin –periaate kompromisseja täynnä olevaa ympäristöä, joka ei kunnolla tyydytä ketään. Ainakin nousevien lajien kohdalla harrastamisen vaatimusten huomioiminen katutilojen suunnittelussa hyödyttäisi myös muita katutilojen käyttäjiä. Hyötynäkökulman lisäksi rikkaampi ja tarkemmin pohdittu rakenteiden käyttö keskusta-alueilla tuo harrastajien muodossa myös lisää elämää katutiloihin, mikä lisää kaikkien käyttäjien kaupunkikokemusten elämyksellisyyttä. Vaikka osatutkimuksen alussa asetetuissa tavoitteissa vuorovaikutteisuus mainitaan vain kerran, se liittyy kiinteästi lähes jokaiseen tavoitteeseen: omiksi koettujen liikuntapaikkojen ideointi, yhteisöllisyyden lisääminen, liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentäminen vuorovaikutteisen suunnittelun kautta, elämyksellisyys, liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuottama kaupunkikuvallinen lisäarvo, muidenkin käyttäjäryhmien kuin 12-18-vuotiaiden huomioiminen.

erilaisia suunnitteluratkaisuja. Näin ollen nousevien lajien harrastuspaikkojen suunnittelijalle vuorovaikutteisuus on korvaamattoman tärkeä työväline. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista ovat ohjanneet vahvasti eri liikuntavälinevalmistajien tuotevalikoimat ja ajattelu liikunnan rajaamisesta erillisiin liikuntapaikkoihin. Monipuolisempaa ympäristöä voidaan toteuttaa huomioimalla liikkuminen ja osallistamalla käyttäjiä suunnitteluvaiheessa. Käytäjien osallistaminen yhdistettynä eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön tarjoaa yhden keinon tuottaa paremmin kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevaa ympäristöä.

Vuorovaikutteisuuden ongelmana on suunnittelu- ja toteutuskoneiston jähmeä pyöriminen. Osallistumisen kokemus voi epäonnistua, mikäli osallistumishetken toteutumisen välillä kuluu paljon aikaa. Lapsien ja nuorten kohdalla tämä aikamarginaali on vielä kapeampi kuin aikuisten kohdalla. Vuorovaikutteisuuden ottaminen lähtökohdaksi vaatii suunnittelijalta aineiston päivittämistä, aikaisempiin vaiheisiin palaamista ja linjausten muokkaamista, eli vuorovaikutteisuus vie enemmän aikaa kuin perinteinen suunnittelu. Toisaalta uusien lajien harjoituspaikkojen suunnitteleminen vaatii onnistuakseen aivan erityistä asiantuntemusta, jota harvalla suunnittelijalla voi ainakaan useamman lajin parista olla. Jo rullalautailu ja BMX-pyöräily vaativat näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta

Loppuviitteet [1] Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Statsrådets principbeslut om riktlinjer för främjande av idrott och motion, 2009, 10-11, 19 [2] <www.realdeal.fi> (luettu 15.8.2009) [3] <www.parkour.fi>, <www.rullalauta.fi/joomla> (luettu 20.5.2009) [4] Keskustelut rullalautailun harrastajien kanssa 6/2009-10/2009 välisenä aikana. Luoma, 2009 [5] Sepänaukiolle kovia pintoja skeittareille, Keskisuomalainen 8.5.2008 [6] Suomen ensimmäinen parkour-puisto ilahduttaa Jyväskylässä, HS 31.7.2009 [7] Skateboard Strategy for Vancouver, <http://vancouver.ca/PARKS/info/planning/skateboard/pdf/2005SkateboardStrategy.pdf> (luettu 20.8.2009) [8] http://www.tampere.fi/tiedostot/5vhvjBYG5/uudetlautailualueet3.pdf> (luettu 25.8.2009) [9] Keskustelu liikuntasuunnittelija Mervi Uusimäen kanssa 9.9.2009. Luoma, 2009 [10] Keskustelut rullalautailun ja BMX-pyöräilyn harrastajien kanssa 6/2009-10/2009 välisenä aikana. Luoma, 2009 [11] Liite 3: Kokouspäiväkirjat 5/7 (kokous 5.10.2009) [12] Liite 3: Kokouspäiväkirjat 1-2/7 (kokous 25.8.2009) [13] Liite 3: Kokouspäiväkirjat 1/7 (kokous 25.8.2009) [14] Valtioneuvoston periaate päätös liikunnan edistämisen linjoista. Statsrådets principbeslut om riktlinjer för främjande av idrott och motion, 2009, 18 [15] Rullalautailua ja BMX-pyöräilyä estäviä tuotteita myydään mm. internetin kautta <http://www.skatestoppers.com/index.html> (luettu 28.9.2009), <http://www.stopagrind.com/index.html> (luettu 28.9.2009) [16] Skateboard Strategy for Vancouver, <http://vancouver.ca/PARKS/info/planning/skateboard/pdf/2005SkateboardStrategy.pdf> (luettu 20.8.2009) [17] Helsinki laatii uutta skeittiohjelmaa, HS 13.10.2009 [18] Keskusteluissa BMX-harrastajien kanssa on käynyt ilmi, että asenteet rullalautailijoiden ja BMX-pyöräilijöiden välillä voivat olla hyvinkin negatiivisesti latautuneita. Välillä ristiriita näkyi myös asiantuntijaryhmien kanssa pidetyissä palavereissa. Internetissä harrastajien sivustoilla käytetään jopa termejä BMX jihad ja skateboard jihad. Luoma, 2009 [19] Liite 3: Kokouspäiväkirjat 3/7 (kokous 1.9.2009) [20] Keskustelut parkourin harrastajien kanssa 6/2009-11/2009 välisenä aikana. Luoma, 2009 [21] Keskustelut parkourin harrastajien kanssa 6/2009-11/2009 välisenä aikana. Luoma, 2009 [22] Koskinen, Yhdyskuntasuunnittelu 2009:2 vol 47. Lapset ja kaupunki, 32-33 78

[23] Asiantuntijaryhmät ovat kommentoineet toimenpiteitä, ja osa toimenpiteistä on mukana heidän aloitteestaan. Liite 3: Kokouspäiväkirjat 1-2/7 (kokous 25.8.2009) [24] Asiantuntijaryhmät ovat kommentoineet toimenpiteitä. Liite 3: Kokouspäiväkirjat 1-2/7 (kokous 25.8.2009) [25] Automarkettien parkkikenttien hyödyntämisestä rullalautailuun ja BMX-pyöräilyyn keskusteltiin asiantuntijaryhmän kanssa, mutta he näkivät asian ongelmallisena, Liite 3: Kokouspäiväkirjat 4/7 (kokous 10.9.2009). Aihe vaatisi tietenkin lisää tutkimista, mutta harrastajien suhtautumisessa saattoi olla taustalla puolustuskanta, jonka he ovat omaksuneet ympäristön negatiivisen suhtautumisen seurauksena: harrastajat ovat yleensä tyytyväisiä hyvin vähään, mutta usein sekin halutaan ottaa heiltä pois (vrt. vaatimattomat harjoitusalueet - naapureiden jatkuvat valitukset harrastamisesta). Ehdottaessani siirrettävien rakenteiden sijoittelua markettien pihalle, saattoivat harrastajat nähdä tilanteen joko-tai –asetteluna: jos lähdetään suunnittelemaan siirrettäviä rakenteita kauas keskustasta, eivät päättäjät enää halua antaa resursseja laadukkaampien ja vanhempien harrastajien kannalta paremmin sijoiteltujen harjoitusalueiden toteuttamiseen. [26] Idea kuntopuiston suunnittelemisesta syntyi parkouraajien kanssa käydyissä keskusteluissa elokuussa 2009. Luoma, 2009 [27] Suuri osa käsikirjan suosituksista on syntynyt asiantuntijaryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Liite 3: Kokouspäiväkirjat 1-5/7. Lisätietoa rullalaudan vaatiman deltaljiikan tasosta löytyy julkaisusta Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen. Opetusministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 95. Rakennustieto Oy, Tammer-Paino Oy, Tampere 2008 [28] Liite 3: Kokouspäiväkirjat. Rullalautailu- ja BMX –alueen luonnos on toteutettu siten, että harrastajat ovat luonnostelleet toivomiaan varusteita. Luonnokset olen piirtänyt puhtaaksi, ja niistä on taas keskusteltu yhdessä ja tehty esiin tulleet muutokset. Harrastajat ovat myös kommentoineet jonkin verran rullalautailu- ja BMX –alueen ympäristöön esitettyjä toimenpiteitä. [29] Liite 2: Keskusta-analyysi. Ehdotetuista vaihtoehdoista katu- ja viherpalvelut näki Hollihaan puiston ainoana rullalautailuun ja BMX-pyöräilyyn soveltuvana tilana Oulun keskustan läheisyydessä. Alun perin oli tarkoituksena löytää paikka sekä rullalautailtavalle ja BMX-pyöräiltävälle kaupunkitilalle että omatoimisesti rakennettavalle harrastusalueelle. [30] Liite 3: Kokouspäiväkirjat 6-7/7 [31] Elina Stenwall on tutkinut, miten poikien ja tyttöjen tavat määrittää lempipaikkoja eroavat toisistaan. Poikien paikkoihin liittyy toiminnan mahdollisuus, kun tytöille sosiaaliset suhteet näyttävät olevan tärkeämpiä. Stenwall 2009, 52-53 [32] Esimerkiksi Seppo Mäkinen (Snowhow Oy) on ollut ohjaamassa nuorten jää- ja lumiveistoa osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia vahvistavassa LUMIKOLA-hankkeessa. <http://www.ouka.fi/lahidemokratia/Tiedote.asp?ID=13988> (luettu 25.11.2009)

Kirjallisuutta ja vaikuttimia:

Julkaisut, artikkelit ja raportit:

Internet:

-. Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 83. Rakennustieto Oy, Helsinki 2002 -. Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen. Opetusministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 95. Rakennustieto Oy, Tammer-Paino Oy, Tampere 2008 -. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Opetusministeriön julkaisuja 2008:45. Yliopistopaino, Helsinki 2008 -. Liikunta valintojen virrassa. Kansallista liiknuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan väliraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13. Yliopistopaino, Helsinki 2007 -. Uusi suunta liikuntatutkimukseen. Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Opetusministeriön julkaisuja 2009:18. Yliopistopaino, Helsinki 2009 -. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Statsrådets principbeslut om riktlinjer för främjande av idrott och motion. Opetusministeriön julkaisuja 2009:17. Yliopistopaino, Helsinki 2009 Lefaivre L., Döll. Ground-up city. Play as a design tool. 010 Publishers, Rotterdam 2007 Koskinen S. Lasten ja nuorten osallistumisen riemut ja raamit. Yhdyskun tasuunnittelu 2009:2 vol 47. Lapset ja kaupunki. J-Paino Hiirikoski Oy, Helsinki 2009 Stenvall E. Paras paikka! 3.-6. -luokkalaisten helsinkiläislasten lempipaikat. Yhdyskuntasuunnittelu 2009:2 vol 47. Lapset ja kaupunki. JPaino Hiirikoski Oy, Helsinki 2009 -. Helsinki laatii uutta skeittiohjelmaa. Helsingin Sanomat 13.10.2009 -. Sepänaukiolle kovia pintoja skeittareille. Keskisuomalainen 8.5.2008 -. Suomen ensimmäinen parkour-puisto ilahduttaa Jyväskylässä. Helsingin Sanomat 31.7.2009 Lasten ja nuorten alueellisten osallisuusryhmien likuntapalveluita ja lähiliikuntapaikkoja koskevat ideat. Kyselyn tulokset, 2008 -. Liikuntapalveluverkkosuunnitelma. Oulun kaupungin liikuntavirasto 2006 Luoma S. Suunnittelupäiväkirja 2009. Sirpa Luoman henkilökohtainen arkisto

Suomen Parkour ry. [WWW-sivusto]. < http://www.parkour.fi/drupal/>. (Luettu 20.5.2009) Suomen Rullalautailuliitto ry. [WWW-sivusto]. < http://www.rullalauta.fi/joomla/>. (Luettu 20.5.2009) Skateboard Strategy for Vancouver. [WWW-dokumentti]. <http://vancouver.ca/PARKS/info/planning/skateboard/pdf/ 2005SkateboardStrategy.pdf>. (Luettu 5.10.2009) Bendcrete Climbing Walls Ltd. [WWW-sivusto]. < http://www.bendcrete.com/>. (Luettu 18.10.2009) Concreatures. [WWW-sivusto]. < http://www.concreatures.com/>. (Luettu 1.9.2009) Reiliseppo. [WWW-sivusto]. < http://www.reiliseppo.com/fi/>. (Luettu 1.9.2009) Swingaring. [WWW-sivusto]. <http://www.swingaring.com/>. (Luettu 5.10.2009) Snowhow Oy. [WWW-sivusto]. <www.snowhow.fi>. (Luettu 1.12.2009)

Sähköpostit vastauksina parkour.fi -sivustolla toteutettuun kyselyyn: sähköposti Anssi Rajaniemeltä 12.9.2009 sähköposti Jimi Kimpimäeltä 5.9.2009 sähköposti Henri Marjamaalta 19.9.2009 Kyselystä on maininta sivulla 33.

Suulliset lähteet: Kokoontumiset BMX- ja rullalautailuasiantuntijaryhmän kanssa 25.8., 1.9., 10.9., 21.9. ja 5.10. 2009. Rullalautailun asiantuntijat: Jyrki Hiltunen, Jyrki Pyörnilä, Sami Kukkonen, Ossi Tulimaa, Jussi Mannermaa. BMX-asiantuntijat Timo Isokääntä, Harri Kuittinen. Kokoontumiset Parkour-asiantuntijaryhmän kanssa 21.10., 2.11. ja 9.11.2009. Parkour-asiantuntijat: Anssi Rajaniemi, Ossi Ilano. Eri lajien harrastajien kanssa harrastuspaikoilla 6/2009-9/2009 välisenä aikana käydyt keskustelut. Mäkinen S. LumiKola-projekti: Nuoret mukaan. Tavoitteena turvallinen ja viihtyisä lähiö. MERA/KOLA -hankkeen väliseminaari 25.11.2009. Apajan auditorio. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Oulu

LIITE 1: Ohjausryhmä, asiantuntijaryhmät ja rahoittajat Ohjausryhmä Oulun yliopisto: Professori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, muotoilun ja taiteen laboratorio Opetusministeriö: rakennusneuvos Risto Järvelä Ympäristöministeriö: yliarkkitehti Timo Saarinen Oulun kaupungin liikuntavirasto: liikuntasuunnittelija Mervi Uusimäki liikuntajohtaja Niina Epäilys

Harrastajista koostuvat asiantuntijaryhmät: Ryhmä 1, rullalautailu ja BMX-pyöräily Jyrki Hiltunen, rullalautailu Jyrki Pyörnilä, rullalautailu Sami Kukkonen, rullalautailu Ossi Tulimaa, rullalautailu Jussi Mannermaa, rullalautailu Timo Isokääntä, BMX Harri Kuittinen, BMX Ryhmä 2, parkour Anssi Rajaniemi Ossi Ilano

Rahoittajat Osatutkimusta ovat rahoittaneet Opetusministeriö, Ympäristöministeriö sekä Oulun kaupungin liikuntavirasto.

Mahdollinen skeittialue keskustassa

Liite 2: Keskusta-analyysi 1/4

Mahdollinen skeitattava kaupunkialue keskustassa Mahdollinen skeittialue, jossa harrastajat saisivat tehdä itse rakenteita

N N

Keskustan alue palvelee myös nuoria harrastajia, mutta vanhempien harrastajien skeittaaminen painottuu enemmän keskustan alueelle kuin lähiöihin. Vanhemmat harrastajat ovat aktiivisempia rakentamaan itse varusteita ja heillä on siihen myös paremmat taidot kuin nuoremmilla. Siksi olisi järkevää osoittaa keskustan läheisyydestä alue, jolle harrastajat voisivat rakenteita toteuttaa. Tällainen alue yhdessä skeitattavan kaupunkialueen kanssa monipuolistaisi huomattavasti Oulun skeittausmahdollisuuksia.

Liite 2: Keskusta-analyysi 2/4

LIITE 2: Keskusta-analyysi 3/4

B B - Kauppatori + keskeinen sijainti (hyvä skeittaajien kannalta) + skeittaamisen kaupunkikuvaa elävöittävä vaikutus (myös Oulun kaupungin imagoa raikastava vaikutus) + torilla on skeitattu aiemminkin, voi olla siksi helppo hyväksyä + torin kehittäminen on tällä hetkellä kaupungille ajankohtaista +/- soveltuu vain skeitattavaksi kaupunkitilaksi, ei varsinaiseksi skeittausalueeksi - torilla skeittaaminen saattaa toisaalta ärsyttää muita käyttäjiä - vaatisi torin pintamateriaalien osittaista kunnostamista ja ehkä pohjatöiden uusimista

A - Åströminpuisto + sijainti lähellä keskustaa, mutta ei häiritse asumista + nykyisessä asemakaavassa merkitty puistoalueeksi + voisi palvella myös viereisiä Myllytullin koulua ja OSAOn Myllytullin yksikköä + toiminnallisesti sopisi uuteen Lasaretinväylän suunnitelmaan - hyväksyykö Rauhalan yrittäjä skeittauksen?

Liite 2: Keskusta-analyysi 4/4

C C - Hollihaan puisto + melu ei häiritse asumista + kaavoitettu puistoalueeksi + tarpeeksi syrjäinen, että skeittaajat voisivat itse toteuttaa rakenteita - alueen ottaminen skeittauskäyttöön pienentää nykyistä puistoa, haittaako se?

D - Kyösti Kallion puisto + melu ei häiritse asumista + nykyisessä asemakaavassa merkitty puistoalueeksi - puistoa kunnostetaan parhaillaan, voiko suunnitelmaa tässä vaiheessa muuttaa?

E - Heinäpään palloiluhallin piha + Heinäpäässä on jo nykyisin skeittialue + skeittaajat voisivat itse rakentaa tarvitsemiaan varusteita - nykyinen kaukalo siirretään talveksi pois parkkipaikan tieltä, onko tilaa riittävästi pysyville rakenteille?

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat Asiantuntijaryhmät koostuvat lajien harrastajista. Liikuntavirasto välitti kontaktihenkilöiden yhteystiedot, ja kontaktihenkilöt kokosivat kukin ympärilleen asiantuntijaryhmän.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 1/7

Rullalautailu, BMX 25.8.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Timo Isokääntä Sami Kukkonen Jyrki Hiltunen Ossi Tulimaa Jyrki Pyörnilä Jussi Mannermaa Sirpa esitteli Liikuntavirastolle tekemänsä strategialuonnoksen, hankkeen tilanteen ja ajatuksen luonnostella kaksi erihenkistä harrastusalue-esimerkkiä (Hollihaka - harrastajien toteuttamat rakenteet ja siirrettävä pieni harrastusalue). Kolmas ajatus on ollut suunnitella Oulun keskustaan rullalautailtava ja BMX-pyöräiltävä kaupunkitila, mutta toistaiseksi katu- ja viherpalvelut ei ole nähnyt ehdotettuja kaupunkitiloja sopivina rullalautailuun tai BMX-pyöräilyyn. Hollihaan puiston sai todella paljon kannatusta, ja asiantuntijaryhmä ehdotti betonia materiaaliksi. Seuraavasta toteutustavasta keskusteltiin asiantuntijaryhmän aloitteesta: Muutama harrastaja voisi mennä kesätöihin liikuntavirastolle rakentamaan parkkia, sillä heillä on tietotaitoa rakentamisesta. Näin homma pysyisi paremmin kasassa, kun joku selkeästi vastaisi rakentamisesta. Harrastajat uskovat myös, että jos he itse osallistuvat rakentamiseen, tulee alueen valvontaan ja puhtaana pitämiseenkin enemmän motivaatiota verrattuna valmiina tarjottuun alueeseen. Asiantuntijaryhmän mukaan betonin etuja ovat vaneriin verrattuna merkittävästi pienempi melu, kestävyys ja sitä kautta pienemmät kustannukset pitkällä aikavälillä. Säästöä toisi myös se, että harrastajat tekisivät valun itse, heillä on siitä tietotaitoa jo valmiina. Tämä toteutustapa vaatisi, että maatyöt on tehty ja että materiaalit ja työkalut annetaan kaupungilta. Tällainen toteuttaminen olisi kokeilemisen arvoista, se olisi kustannuksia säästävää ja tuottaisi luultavasti kestävämpää (paremmassa kunnossa pysyvää) liikuntaympäristöä harrastajien ollessa aidosti kiinnostuneita toteutustöistä. Hollihaan puistoon BMX-pyöräilijöiden edustaja Timo Isokääntä ehdotti olympiarataa vastaavaa dirt-rataa. Hän lähettää sähköpostilla tietoja, millaista pinta-alaa rata vaatii. Voisi pohtia, mikä sijoitus olisi radalle paras (Hollihaka-Kaakkuri-Hiironen?). Ensi viikon palaveria varten harrastajat luonnostelevat pohjakuvan tasolla, mitä Hollihaan puistoon voisi tehdä harrastajien toteuttamina rakenteina. Suunnitelma tehdään siten, että se on toteutettavissa esim. kahdessa vaiheessa.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 2/7

Sirpa on kartoittanut sijoitusvaihtoehtoja keskustaan tulevalle rullalautailuun ja BMX-pyöräilyyn soveltuvalle kaupunkitilalle. Katu- ja viherpalvelut suhtautui vaihtoehdoista myönteisimmin Kauppatoriin. Kauppatorin suunnitelmat ovat kuitenkin jo pitkällä eikä katu- ja viherpalvelut suhtautunut myönteisesti ajatukseen, että suunnitelmia muokattaisiin. Asiantuntijaryhmä arvioi, että uudet suunnitelmat kuitenkin vaatisivat muutoksia tukeakseen rullalautailua ja BMX-pyöräilyä. Sirpa ehdotti, että konkreettisen suunnitelman sijaan koostettaisiin rullalautailtavan kaupunkitilan ”käsikirja”, jossa esiteltäisiin erilaisia urbaaniin ympäristöön ja rullalautailuun soveltuvia rakenteita. Asiantuntijaryhmä piti ajatusta hyvänä, mutta näki myös, että käsikirjaa voidaan käyttää väärin, estämään harrastamista.

Asiantuntijaryhmä toi myös ilmi, että nykyisillä, huonokuntoisilla rullalautailualueilla on nykyisellään käyttökelvottomia ramppeja, joista kuitenkin pienellä kunnostamisella (vanerien uusiminen, reunaputkien uusiminen bmx-pyöräilyn kestäviksi, rakenteiden muokkaaminen) saisi aivan käyttökelpoisia. Tämä olisi paljon halvempaa kuin uusien ramppien ostaminen, ja jos harrastajat saisivat tehdä kunnostusta itse, tulisi rampeista hyvinkin käyttökelpoisia. Tällä hetkellä ongelmana on ollut, että jos harrastajat eivät saa osallistua rakenteiden kunnostukseen, kunnostus tehdään helposti väärin ja siten, että rakenteista tulee väärän korjauksen jälkeen jopa rullalautailukelvottomia. Tämän vuoksi on todella tärkeää, että harrastajat saavat itse olla mukana kunnostamisessa. Sovimme, että Sirpa selvittää, onko kaupungilla varastossa rullalautailurakenteita, joista voisi kunnostamalla saada kelvollisia, ja sitten teemme yhdessä listan, minne varusteet voisi siirtää. Asiantuntijaryhmä ehdotti, että esim. Heinäpään verttiramppi siirrettäisiin Niittyaroon, jossa olisi sille hyvin tilaa, ja Niittyaron miniramppi kunnostettaisiin käyttöön. Verttiramppi on ilmeisesti Suomessa harvinainen, ja se kannattaisi pitää käyttökelpoisena, koska sille löytyisi kyllä käyttäjiä. Kunkin lajin harrastajilla on käytössä oma kieli ja termistö kuvaamaan lajeja. Ilman jonkinlaista tulkkausta tämä tekee harrastajien käymän keskustelun ulkopuoliselle haastavaksi seurata, ja toisaalta oma kieli tekee osakulttuureista hyvin vahvoja. Seuraava palaveri on tiistaina 1.9. klo 9.

Kuva: Harri Kuittinen

Jyrki H. kertoin Helsingin Itäkeskuksen lähellä olevasta aukiosta, jonka pyöreän muotoisia istutusaltaita rullalautailijat ovat hyödyntäneet vuosia. Rakenteita ideoidaan yhdessä, ja Sirpa kokoaa niistä käsikirjan, joka jää liikuntavirastolle ohjeeksi mahdollista rullalautailtavan kaupunkitilan toteutusta varten.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 3/7 1.9.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Sami Kukkonen Jyrki Pyörnilä Harri Kuittinen Jussi Mannermaa Keskustelimme Jyrki P.:n ja Samin tekemästä luonnoksesta Hollihaan puistoon. Luonnoksessa oli paljon rakenteita, ja sen toteuttaminen kannattaisi tehdä vaiheittain, varsinkin jos harrastajat rakentavat aluetta omatoimisesti. Harri toi ilmi, että materiaaleihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, että myös BMX↑ Puiden istutusaltaita Helsingin Itäkeskuksen bussipysäkillä. pyöräilijät voivat aluetta käyttää. Kuva: Jyrki Hiltunen Terästapit ovat Hovisuolla olleet kiellettyjä niiden aiheuttaman kulutuksen vuoksi, mutta jos pyörissä käytettäisiin markkinoille tulleita muovitappeja, ei kulumisongelmaa olisi. Myös reunoissa olevien teräsputkien ainevahvuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Curbien [liukureunojen] etuseinään Harri ehdotti teräslevyä, joka ehkäisee myös pyörien aiheuttamaa kulumista. Vaneri on BMX-pyörille huono materiaali, sillä pyörien tapit tekevät vaneriin reikiä. Muovitapeilla reikiä ei ehkä tulisi? Sirpa vie liikuntavirastolle tiedoksi, että Hovisuon viimeistely on jäänyt pahasti kesken, johtuen osin asenteista ja työmiesten tietotaidon puutteesta. Hovisuota rakentavat työporukat vaihtuivat parin viikon välein, ja uusi porukka aloitti rakentamistekniikan opettelun aina alusta. Tämä tuntuu asiantuntijaryhmän mukaan työn jäljessä. Harrastusalueiden rakentamisessa ja ylläpidossa on oltava mukana harrastajia, joilla on asiantuntemusta. Hollihaan rakentamisessa voisi olla mukana työnjohtaja, joka on selvillä kokonaistilanteesta, ja harrastajia ↑↓ Harrastajien toimittamat kuvat rullalautailun ja BMX- työmiehinä. Ruotsissa on toteutettu tällaisella menettelyllä alueita. Liikuntavirastolle ehdotetaan, että kaupunki pyöräilyn mahdollistavasta kaupunkitaiteesta. toteuttaa pohjan (asvaltin tai betonin), jonka päälle harrastajat rakentavat itse. Sirpa siirtää Hollihaan puiston luonnoksen sähköiseen muotoon, niin sitä on helpompi muokata. Luonnoksesta puuttuu toisen pitkän sivun hylly. Siihen ja lyhyille sivuille lisätään curbeja, jotka soveltuvat sekä rullalautailuun että pyöräilyyn. Näitä luonnostelevat kaikki paikalla olleet. Harrastajat toivat kuvia harrastamiseen innostavista kaupunkiympäristön taideteoksista. Seuraava palaveri on torstaina 10.9. klo 9 arkkitehtuurin osastolla.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 4/7

10.9.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Jyrki Pyörnilä Harri Kuittinen Harri oli luonnostellut Hollihaan alueen viimeksi tyhjäksi jääneitä reunoja, ja Sirpa lisää ehdotukset luonnokseen ja laittaa sähköpostilla kommentoitavaksi. Hollihakaa ei käsitelty kovin paljon eteenpäin, koska moni ei päässyt paikalle. Jatketaan seuraavalla kerralla, kun on enemmän kommentoijia.

2. 1.

1. 2. 2.

KORKEA KAARI

2. POOLI

Keskustelimme pienen siirrettävissä olevan alueen suunnittelun tarpeellisuudesta: onko riittävää, että rakenteet ovat kevyitä eli siirrettävissä, vai onko jotain muita tekijöitä, joihin suunnittelulla voisi vaikuttaa. Sirpa kysyi mielipiteitä siitä, voisiko markettien parkkipaikkojen valaistuja asvalttikenttiä käyttää iltaisin rullalautailuun ja pyöräilyyn, jos rakenteet olisivat siirrettäviä. Tässä ehdotuksessa on paljon hankalasti ratkaistavia seikkoja, ja asia jätettiinkin hautumaan.

5. 3.

B PYRAMIDI

1. 2.

6. 4.

2. 2.

1. 6.

1. 1.

1. 3.

21.9.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Jyrki Pyörnilä Sami Kukkonen Harri Kuittinen Kävimme läpi kaupunkitilan rullalautailtavia ja pyöräiltäviä elementtejä: istutusaltaiden puissa ei oksia saisi olla liian alhaalla, ja liukureunat kestävät paremmin, jos reunassa on pieni pyöristys. Betonisten portaiden reunat voisivat olla kulmaraudalla vahvistettuja, pelkkä lattarauta kuluttaa rullalautaa nopeasti. Harrastusalueilla kaikissa liukureunoissa tulisi olla vaihdettavat reunapalkit, mahdollisimman pitkät. Hyvä liukureunan pituus on noin kolme metriä.

2. 3.

3. 6.

Toinen puheena ollut asia oli urbaanin rullalautailtavan ja BMX-pyöräiltävän kaupunkitilan vaatimat elementit. Kävimme läpi erilaisia harrastamisen vaatimia elementtejä: maan pintamateriaaleja, penkkien, kaiteiden, istutus- ja vesialtaiden ja reunakivien materiaaleja ja ominaisuuksia. Sirpa koostaa esillä olleista asioista listan ja lähettää sen kommentoitavaksi ensi viikon aikana.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 5/7

5.10.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Harri Kuittinen Kävimme läpi Hollihaan puistoon rakennettavan rullalautailualueen yksityiskohtia. Alueen ympäri olisi hyvä rakentaa ritilällä peitetty kouru, joka kerää käyttäjien mukana kulkeutuvan hiekan ja pikkukivet. Alueelle olisi myös hyvä toteuttaa hiekan erotuskaivo, johon alueelle päätyneen hiekan voi lakaista ja tyhjentää. Alueelle johtavan reitin levennyksien materiaaliksi sopisi betonilaatta tai valettu betoni ja pyörä/hiihtocrossradan pinnoitteeksi kivituhka. Keskustelimme myös BMX-pyöräilyn yleisestä tilanteesta Oulussa. Ellinmaalla sijaitsevalla alueella on käytössä sekä crosscountry-rata että dirt-rata (dirtti). Dirt-pyöräilyssä hypitään hyppyreistä ja tehdään temppuja ilmassa sekä maassa. Crossirata on käytössä, mutta dirtti ei. Tämä johtuu siitä, että dirttialue osoitettiin kaupungin toimesta toiseen rinteeseen kuin mitä oli haettu. Nykyinen rinne on liian jyrkkä ja on sen vuoksi jäänyt käyttämättä. Harri harrastaa myös kiipeilyä, ja hän kertoi, että Oulussa on heikosti boulderointimahdollisuuksia. Boulderointi tarkoittaa matalalla tapahtuvaa kalliokiipeilyä ilman turvaköysiä. Turvavälineenä saatetaan käyttää maahan asetettua patjaa. Boulderointilohkareita valmistetaan myös teollisesti ja hengeltään ne voisivat sopia Hollihaan puistoon.

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 6/7

Parkour Ensimmäinen kokous siirtyi syyslomaviikolle, ja tämä ilmeisesti aiheutti nuorempien, vielä koulua käyvien harrastajien (12-15v.) pois jäämisen. He eivät myöhemminkään osallistuneet kokouksiin, osittain sairastumisien vuoksi. Vanhemmat harrastajat sen sijaan osallistuivat aktiivisesti ja innokkaasti palavereihin.

21.10.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Anssi Rajaniemi Syysloman vuoksi osallistujamäärä jäi pieneksi, mutta esittelin kuitenkin suunnitelmia. Keskustelimme siitä, että joissain paikoissa Englannissa on hiljattain parkour kielletty kokonaan, ilmeisesti siitä syystä, että siellä harrastajat käyttäytyvät huonommin kuin esimerkiksi Suomessa, esim. yksityistalojen katoille kiipeäminen harjoittelun yhteydessä on hyvin yleistä. Suomessa ja Oulussa katoille kiipeämistä ei juurikaan tapahdu, osittain siksi että sopivia kattoja on huomattavasti vähemmän kuin esim. Englannissa ja osin siksi, että useat harrastajat eivät pidä katoille kiipeämistä hyvä tavan mukaisena parkourin harrastamisena. Ideoimme erilaisia aktiviteettejä kuntopuistoon, yhtenä esimerkkinä ”luonnonkivipunttisali”, jossa on eri kokoisiin luonnonkiviin merkitty niiden paino. Anssi toivoi myös rakennustelineiden tyyppisiä telineitä, mutta

LIITE 3: Kokouspäiväkirjat 7/7

niiden toteuttaminen julkiseen puistoon voisi olla ongelmallista. Perinteisen leuanvetotangon lisäksi Anssi toivoi eri paksuisia tankoja, jotka kehittävät eri lihaksia kun roikkumisote muuttuu. Puhuimme myös taideteoksista, jotka kestäisivät kiipeilyn ja roikkumisen. Tällaisia voitaisiin toteuttaa julkisiin tiloihin minne tahansa. Osallisuusryhmien kanssa voisi järjestää workshopin aiheesta. Talviharjoittelu ulkona koetaan hieman ongelmalliseksi, ja sitä voitaisiin täydentää sisäharjoittelun mahdollisuudella. Esimerkiksi Kaupunginkirjastossa voisi olla mahdollisuus käyttää aulatiloja parkourin harrastamiseen, ja muitakin soveltuvia tiloja voisi Oulusta löytyä. 2.11.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Anssi Rajaniemi Ossi Ilano Päätettiin, että kuntopuistoon tulevia välineitä olisivat trampoliini, dippiteline, leuanvetotangot, tasapainoilukaide, rimpuiluteline, renkaan muotoinen apinatikas sekä betonilohkareista koostuva kiipeiltävä labyrintti. Labyrintin elementteihin merkitään niiden korkeudet, jotta harjoittelijat voivat seurata kehitystään. Perinteiset lihaskuntovälineet voisi olla selkeästi erillään, jotta kuka tahansa uskaltautuisi niitä kokeilemaan ja käyttötapa- ja tarkoitus olisivat selkeitä heti ensi silmäyksellä. Erilaisia rakennevaihtoehtoja testattiin rakentamalla pienoismalleja, joista yksi päätyi ehdotukseksi lopulliseen ideasuunnitelmaan. 9.11.2009, Arkkitehtuurin osasto Paikalla: Sirpa Luoma Anssi Rajaniemi Ossi Ilano

Puhuimme lyhyen esittelyvideon kuvaamisesta, ja miten videon käsittely onnistuisi. Sirpa on selvittänyt, että Valveen elokuvakoululla on tilat ja laitteisto videoiden editointiin, ja vuokra on kohtuullinen, 35 euroa/ päivä. Video on hyvä keino vaikuttaa asenteisiin, koska usein parkouraajat joutuvat harjoittelemaan ”piilossa” negatiivisen palautteen vuoksi. Lajin esille tuominen auttaa ihmisiä ymmärtämään, mistä parkourissa on kysymys, ja voi hälventää ennakkoluuloja. Harrastajat ehdottivat, että konttikioskissa voitaisiin säilyttää myös patjoja, joita parkouraajat saattavat tarvita harjoitellessaan vaativampia tekniikoita. Harrastajat uskovat, että onnistuessaan kuntopuisto voi houkutella Ouluun jopa ”parkourturismia”.

LIITE 4 : Suunnitteluprosessin kulku

NOSEGRIND PRESIIN - NOUSEVIEN LAJIEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT OULUSSA KÄSIKIRJA: RULLALAUTAILTAVAN JA BMX-PYÖRÄILTÄVÄN KAUPUNKITILAN ELEMENTTEJÄ

SIJOITUSPAIKKAA RULLALAUTAILTAVALLE KAUPUNKITILALLE OULUSSA EI LÖYDY KOLMEN ESIMERKKIALUEEN LUONNOSTELU YHDESSÄ ASIANTUNTIJARYHMIEN KANSSA TARVE

Tavoitteet (Oulun kaupungin liikuntavirasto): omiksi koettujen liikuntapaikkojen ideointi yhteisöllisyyden lisääminen liikuntapaikkoihin kohdentuvan ilkivallan vähentäminen vuorovaikutteisen suunnittelun kautta elämyksellisyys liikuntapaikkojen asuinympäristöön tuottama kaupunkikuvallinen lisäarvo muidenkin käyttäjäryhmien kuin 12-18-vuotiaiden huomioiminen

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN OLEMASSA OLEVAN TILANTEEN KARTOITTAMINEN (RULLALAUTAILUALUEIDEN INVENTOINTI)

TARPEIDEN KARTOITTAMINEN (RULLALAUTAILIJOIDEN, BMX-PYÖRÄILIJÖIDEN JA PARKOURAAJIEN HAASTATTELUT)

OSALLISUUSRYHMÄT LOMALLA ELOKUUHUN SAAKKKA

PAIKKA

LYHYEN JA PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMENPITEET

HARRASTAJISTA KOOTUT ASIANTUNTIJARYHMÄT MUKAAN SUUNNITTELUUN

LUONNE

MATERIAALI