LUT HallOpEd-opas

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

HallOpEdopas 1

Sisältö 1.

Johdanto/esipuhe 3 2.

Opiskelijoiden rooli ja asema 4 3.

YLIOPISTO JA OPISKELIJAT 5

3.1.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY 5 4.

HALLINNON OPISKELIJAEDUSTAJA ELI Halloped 6 5.

YLIOPISTON ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 7 5.1.

Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia 7 5.2.

Yliopiston organisaatio 8 5.3.

Laadunhallintajärjestelmä 9 5.4.

Yliopiston yleishallinto ja päätöksenteko 10 5.4.1.

Yliopistokollegio 10 5.4.2.

Hallitus 11 5.4.3.

Rehtori ja vararehtorit 12 5.4.4.

Yliopistopalveluiden johtajat 12 5.5.

Tiedekunnat 13 5.5.1.

Dekaani 13 5.5.2.

Tiedekuntaneuvostot 13 5.5.3.

Tiedekuntaneuvoston kokoonpano ja toimikausi 13 5.6.

Koulutusohjelmat 15

5.6.1. Koulutusohjelman johtaja ja koulutusohjelman johtoryhmä 15 5.7.

Keskeiset koulutustoimijat ja vastuut 16 6.

Kokouskäytännöt 19 6.1.1.

Kokoon kutsuminen 19 6.1.2.

Valmistelu ja valmistelijat 19 6.1.3.

Kokouksen kulku 19 6.1.4.

Päätösvaltaisuus 20 6.1.5.

Kokouspöytäkirjat 20 6.1.6.

Toimielimen jäsenen vastuu 20 6.1.7.

Toimielimen jäsenen esteellisyys 20 7.

Keskeisimmät päätöksentekoprosessit 21 7.1.

Professorin tehtävän täyttömenettely 21 7.2.

Opetussuunnitelmatyö 22 8.

Ulkopuolisia sidosryhmiä 23 8.1.

LOAS 23 8.2.

Saimaan ammattikorkeakoulu 23 8.3.

Opintotukilautakunta 23 8.4.

YTHS 23 9.

Koulutuspoliittisia vaikuttajia yliopistomme ulkopuolella 24 9.1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö eli OKM 24 9.2.

SYL 24 9.3.

Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA 24 9.4.

Suomen Akatemia 24 9.5.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS 24 9.6.

TEK ja SEFE 25 10.

HALLINNON OPISKELIJAEDUSTAJIEN PALKKIOT 26 11.

Avainsanoja 27

2

1. Johdanto Oppaan toivotaan selventävän yliopiston hallintoelimissä toimivan hallinnon opiskelijaedustajan (hallopedin) toimenkuvaa ja auttaa hallopedejä ymmärtämään yliopiston hallintoa ja toimielimiä, päätöksentekoa ja käytäntöjä. Oppaan ei ole tarkoitus kertoa kaikkea halloped-toiminnasta vaan olla mahdollisimman helposti lähestyttävä paketti hallopedinä toimimiseen. Hallinnon opiskelijaedustajan opas on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja uusin versio on päivitetty vuonna 2013 LTKY:n edunvalvonnan ja LUT:n laatupäällikön toimesta.

3

2. Opiskelijoiden rooli ja asema Yliopistojen itsehallinto on nyky-Suomessa itsestäänselvyys. Yliopistolain ansiosta yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia, jotka saavat toimia vapaasti omalla kentällään, kunhan täyttävät heille uskotun tieteen ja taiteen opettamisen tehtävän. Perustuslain toteuttamiseksi yliopistojen hallinto on järjestetty siten, että yliopistojen omat hallintoelimet valtion toimielinten sijasta käyttävät ylintä päätösvaltaa.

Yliopiston hallintoelimissä noudatetaan ”kolmikantaa”, missä edustajat valitaan kolmesta yliopiston sisäisestä ryhmästä: professorikunnasta, muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista.

Pääsääntöisesti professorikunnan edustajia on eniten, mutta suurimmankin ryhmän edustajia on vähemmän kuin puolet edustajien kokonaismäärästä.

Yliopiston hallituksessa on myös ulkopuolisia jäseniä edellä mainittujen kolmen ryhmän lisäksi.

Opiskelijoiden määrä ja sitä kautta valta yliopistojen hallinnossa on lisääntynyt pikku hiljaa, mutta yliopistokohtaisia eroja on. 1960-luvun lopussa hyvinkin radikaali ylioppilasliike vaati mies ja ääni -periaatetta hallintoon, mutta se ei kuitenkaan onneksi toteutunut.

4

Hallinnon opiskelijaedustajilla on ollut hyvin merkittävä rooli oman ylioppilaskuntamme historiassa. Ylioppilaskunnan perustamiseen viimeisen sysäyksen antoi tarve valita opintotukilautakuntaan kolme ylioppilaskunnan nimeämää jäsentä. Kuten jäljempänä tässä oppaassa käy ilmi, on opintotukilautakunnassa edelleen kolme ylioppilaskunnan nimeämää jäsentä.

Aktiiviset hallintoelimien jäsenet ovat korvaamattomia tieteen, taiteen ja korkeimman opetuksen takaajina. Valtionohjausta vähentänyt vuoden 2010 yliopistouudistus tuo rinnallaan myös enemmän vastuuta. Tehtäviinsä paneutuvat ja yliopistomme parasta ajatellen toimivat hallinnon päättäjät varmistavat sen, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto on jatkossakin eturivin tekijä yliopistokentässämme.

3. Yliopisto ja opiskelijat 3.1. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Jokaisella suomalaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa. Niille on annettu julkisoikeudellinen asema, jonka nojalla ne ovat velvollisia hoitamaan niille määritettyjä tehtäviä. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Opiskelijaedustajia on kaikissa yliopiston

päätöksentekoelimissä eli yliopiston hallituksessa, kollegiossa, tiedekuntaneuvostoissa, sekä muissa elimissä kuten koulutusohjelmien johtoryhmissä.

Opiskelijat ovat erittäin tärkeä osa yliopistoyhteisöä ja heidän mukaan ottamisensa päätöksenteossa on tärkeää. Hallinnon opiskelijaedustajien tarkoituksena on tuoda opiskelijoiden ääni kuuluville päätöksiä tehtäessä.

Opiskelijoilla on edustus kaikissa virallisissa päätöksentekoelimissä, sekä monissa keskeisissä työryhmissä, kuten laadunhallinnan ohja­usryhmässä sekä opetuksen ohjaus- ja kehittämisryhmässä (OPOKE).

Taulukossa 1 on koonti määriteltyjen toimielinten opiskelijapaikoista.

Taulukko 1. Opiskelijaedustajat eri hallintoelimissä (suluissa nimettyjen varahenkilöiden määrä)

Elin

Opiskelijaedustajia

Elin

Yliopiston hallitus

1

Koulutusohjelman neuvoa-antavat johtoryhmät:

Yliopistokollegio

4 (4)

Ente

3

Kati

2

Tiedekuntaneuvostot:

Opiskelijaedustajia

kauppatieteellinen

3 (3)

Kete

2

tuotantotalouden

3 (3)

Kote

2

teknillinen

4 (4)

Mafy

2

Opintotukilautakunta

3 (3)

Säte

2

Kirjaston johtokunta

3 (3)

Tite

2

Koulutus ja kehittämiskeskus

1 (1)

Tuta

3

Etelä-Karjala-instituutti

1

Ymte

3

5

Opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittämiseen opintojaksokohtaisen palautteen kautta. Ylioppilaskunta palkitsee Vuoden luennoitsijan ja Vuoden opintojakson. Opetuksesta vastaava vararehtori ja ylioppilaskunta keskustelevat säännöllisesti opetukseen liittyvistä asioista esimerkiksi ylioppi­laskunnan tietoon tulleesta opiskelijapalautteesta ja kehittämiskohteista. Ylioppilaskunta myös valvoo opintosuoritusten tarkistusaikarajojen noudattamista Mustanlistan avulla. Myös Harmaanlistan kautta opiskelijat pystyvät antamaan opettamiseen liittyvää palautetta.

Ylioppilaskunta huolehtii jäsentensä eli opiskelijoiden edunvalvonnan lisäksi myös opiskelijoi­den hyvinvoinnista tarjoamalla muun muassa terveydenhoitoon ja harrastustoimintaan liittyviä palveluja jäsenilleen.

Lisäksi yliopistossa toimii rehtorin asettama hyvinvointitoimikunta, jonka tehtävänä on kehittää toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämi­seksi.

4. Hallinnon opiskelijaedustaja eli Halloped Päättäviin elimiin opiskelijaedustajat valitsee pääsääntöisesti ylioppilaskunnan edustajisto, epävirallisiin elimiin taas ylioppilaskunnan hallitus. Joihinkin elimiin yliopisto kutsuu LTKY:n edustajia. Yliopistolain mukaisissa hallintoelimissä on edustus kaikista yliopistoyhteisön ryhmistä. Hallintoelimen jäsenet eivät hallintoelimessä toimiessaan voi ajaa edustamansa ryhmän etua vaan kokonaisvaltaisesti yliopiston parasta.

6

Hallinnon opiskelijaedustajat edustavat toimessaan kaikkia yliopiston opiskelijoita, eivät vain itseään, minkä vuoksi hallopedin tulee olla aktiivisesti yhteydessä sekä ylioppilaskuntaan että muihin hallopedeihin. Näin varmistetaan hallopedien tiedon ja tuensaanti toimintaansa, ja se, että muutkin hallopedit pysyvät kartalla ajankohtaisista asioista.

Yliopistolain mukaan sekä yliopistossa että ylioppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää eli käytännössä silloin, kun lakisääteistä tehtävää suoritettaessa tehdään toisen oikeuksia, velvollisuuksia tai etuuksia koskevia päätöksiä.

Yleensä kokouksiin kannattaa valmistautua kokoontumalla mahdollisten muiden hallinnon opiskelijaedustajien kanssa yhteen jo etukäteen ja käymällä läpi esityslistan kaikki kohdat. Näin jokainen tietää jo ennen kokousta mitä kokouksessa tapahtuu, ja näin myös vaikutusmahdollisuudet kokouksessa ovat selvästi suuremmat kuin jos sinne menisi valmistautumatta.

Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen tuo vallan lisäksi myös vastuuta. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen jäsenen on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Opiskelijaedustajien oletetaan toimivan vastuunsa mukaisesti opiskelijoita edustaessaan. Itse asiassa, opiskelijaedustajan pitäisi ajatella asioita koko yliopiston kannalta, eikä suoraviivaisesti vain opiskelijoihin välittömästi kohdistuvien vaikutusten kautta. Hyvin harvoin opiskelijan etu kuitenkaan on ristiriidassa yliopiston kokonaisedun kanssa.

Ylioppilaskunta pitää yllä hallopedien sähköpostilistaa, jossa hallopedien on helppo vaihtaa kuulumisiaan ja mielipiteitään erinäisistä ajankohtaisista asioista yliopistollamme. Kaikki hallopedit kuuluvat automaattisesti tälle listalle, ja jokainen voi vapaasti lähettää tälle listalle viestiä. On toivottavaa, että ajankohtaisista asioista keskusteltaisiin eikä niitä jätettäisi hautumaan vain omaan päähän.

5. Yliopiston organisaatio ja johtaminen 5.1. Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia Yliopiston toimintaa ohjaavan yliopistolain mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

tieteellinen toimija sekä haluttu kumppani. Tavoitteena on että LUT houkuttelee lahjakkaita opiskelijoita sekä Suomesta että ulkomailta ja että LUT:sta valmistuneet työllistyvät omalle alalleen vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviin myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sektorilla LUT tavoittelee vahvan tietojäljen jättämistä yhteiskuntaan.

LUT on kahden tieteenalan - tekniikan ja kauppatieteiden – yliopisto, jonka toimintaa ohjaavat arvot rohkeus menestyä intohimo luoda uutta tieteen avulla tahto rakentaa hyvinvointia.

Yliopiston strategian myötä toiminta kohdentuu aiempaa tarkemmin valituille, perinteisistä sektoreista - energiasta, kemiasta, metallista ja taloudesta - kehittyville osaamisalueille. Tämä merkitsee erityisesti vihreän energian ja teknologian, kestävän kilpailukyvyn luomisen ja kansainvälisten Venäjäyhteyksien rakentamisen roolin vahvistumista yliopiston toiminnassa.

LUT:n strategiassa yliopiston tulevaisuutta ohjataan kohti kansainvälistä ja innovatiivista tiedeyliopistoa.

Toiminnan perustana on yhdessätekeminen, missä kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen yhteistyö vahvistavat valittujen osaamisalueiden rakentumista vahvoiksi, tieteellisiä tuloksia ja taloudellista hyvinvointia tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 2015 LUT:n tavoite on olla osaamisalueillaan merkittävä

Toimintaa ohjataan strategisista tavoitteista johdettujen laadullisten ja määrällisten tulostavoitteiden pohjalta. Tavoitteet ja niiden pohjalta tehtävä resurssien allokointi ja palkitseminen kohdennetaan sekä yksikkö- että henkilötasolle koskien koko yliopiston henkilöstöä. Tämän toteuttamiseksi asetettuja tulostavoitteita seurataan yksityiskohtaisten tulosmittareiden avulla.

7

5.2. Yliopiston organisaatio LUT:ssa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten kolme tiedekuntaa: teknillinen, tuotantotalouden ja kauppatieteellinen tiedekunta. LUT:ssa on myös tiedekirjasto, jonka tehtävänä on huolehtia yliopiston opetus- ja tutkimustyössä sekä opiskelussa tarvittavista kirjasto- ja tietopalveluista.

Lisäksi LUT:ssa on erikoistuneita tutkimusyksiköitä (www.lut.fi Tutkimus Tutkimusyksiköt).

Tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamiseksi tarvittavat tukitoiminnot tuotetaan osin tiedekunnissa, osin Yliopistopalveluissa, joka on jakautunut useaan tukipalveluita tuottavaa yksikköön. Yliopistolla on toimintaa myös alueellisissa yksiköissä ja toimipisteissä Lahdessa, Kouvolassa ja Mikkelissä.

Kuva 1. LUT:n organisaatio

Hallitus

Yliopistokollegio

Rehtori, vararehtorit

Teknillinen tiedekunta

LUT Energia LUT Kemia LUT Kone LUT MaFy Tutkimusyksiköt CDMD, CEID, CST

Tuotantotalouden tiedekunta

Kauppatieteellinen tiedekunta

Innovaatiojohtaminen Arvoverkostojen johtaminen Ohjelmistotuotanto ja tiedonhallinta

Talous ja yritysjuridiikka Johtaminen ja kansain välinen liiketoiminta

Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Technology Business Research Centre (TBRC), Etelä-Karjala-instituutti (EKi), Koulutus- ja kehittämiskeskus (KOKE), Lappeenrannan tiedekirjasto

Alueyksiköt: LUT Lahti School of Innovation, LUT Kouvola, LUT Savi Sustainable Technologies Yliopistopalvelut

8

5.3. Laadunhallintajärjestelmä Lappeenrannan teknillinen yliopiston toiminnan kokonaisuus, sen arviointitavat ja vakiintuneet kehittämismenettelyt on kuvattu yliopiston laadunhallintajärjestelmässä. LUT:ssa keskeistä on toiminnan laadunhallinta ja kehittäminen osana yliopiston normaalia toimintaa siten, että taustalla on ajatus jatkuvasta kehittämisestä Demingin ympyrän mukaisesti (ks. Kuva 2).

Yliopiston laadunhallintajärjestelmä on kuvattu LUT:n laatukäsikirjassa. Siihen on kirjattu yliopiston laatupolitiikka ja -tavoitteet, keskeiset voimavarat, yliopiston johtamiseen liittyvät käytännöt, yliopiston keskeiset toiminnot – tieteellinen tutkimus, akateeminen koulutus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukitoiminnot - ja niiden laadunhallintaan liittyvät menettelyt. Laatukäsikirja muodostaa pohjan yliopiston yksiköiden laadunhallinnalle, ja se antaa sekä yliopiston ulkopuolisille että sisäisille sidosryhmille kattavan kuvan yliopiston toiminnasta. Laatukäsikirjassa kuvataan niitä toimintoja ja käytäntöjä, jotka koskevat ja velvoittavat koko yliopistoyhteisöä. Laatukäsikirja ja muu laadunhallintaan liittyvä aineisto löytyvät LUT:n intranetistä (LUTnet  Tietopankki  Laadunhallinta).

Yliopiston laadunhallintajärjestelmää arvioidaan säännöllisesti sekä ulkoisin arvioinnein (Korkeakou-

lujen arviointineuvosto) että sisäisesti. Sisäinen auditointi on menettely, jossa yliopiston henkilöstöstä ja opiskelijoista koostuvat auditointiryhmät arvioivat ryhmän vastuulle määritellyn yksikön laadunhallintajärjestelmää, ja antaa arvioinnistaan kirjallisen palautteen. Sisäisiin auditointeihin toivotaan aina mukaan myös opiskelijoita. Vuonna 2009 toteutettiin yliopiston ensimmäinen ulkoinen auditointi, jonka LUT läpäisi. Auditointi on voimassa 5.3.2009-5.3.2015.

Seuraava laadunhallintajärjestelmän ulkoinen auditointi toteutuu syksyllä 2014.

Kaikissa LUT:n koulutusohjelmissa on toteutettu kandidaatin- ja/tai maisterinohjelmien kansainvälinen akkreditointi. Tekniikan alalla LUT on ensimmäinen pohjoismainen yliopisto, jossa on kansainvälisesti akkreditoituja tutkinto-ohjelmia. Akkreditointien tavoitteena on ollut vahvistaa sisäisesti tutkintojen laadunhallintaa sekä vahvistaa LUT:n asemaa kansainvälisellä korkeakoulutuksen kentällä. Akkreditoinneissa oli myös paljon opiskelijoita mukana, mikä varmisti myös opetukseen liittyvien monipuolisen tarkastelun, niin opettajien kuin opiskelijoiden näkökulmista.

Kuva 2. Demingin jatkuvan kehittämisen ympyrä.

KEHITÄ

SUUNNITTELE

ARVIOI

TOIMI

9

5.4. Yliopiston yleishallinto ja päätöksenteko Keskeisimmät päätöksentekijät ovat yliopistokollegio, yliopiston hallitus sekä rehtori, vararehtorit, dekaanit ja yliopistopalveluiden johtajat. Jäljempänä on kerrottu tarkemmin eri toimijoiden kokoonpanosta ja tehtävistä.

5.4.1. Yliopistokollegio Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla päätöksiä on vuoden 2010 yliopistouudistuksesta lähtien tehnyt myös yliopistokollegio. LUT:n kollegioon kuuluu 12 jäsentä, neljä jäsentä kustakin sisäisestä ryhmästä (professorikunta, muu henkilökunta, opiskelijat).

Heillä kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Yliopistokollegion tehtäviin kuuluvat: päättää yliopiston hallituksen jäsenten määrä ja heidän toimikautensa pituudet valita yliopiston ulkopuolelta tulevat jäsenet yliopiston hallitukseen päättää eri ryhmiin kuuluvien edustajien luku- määrästä ja vahvistaa eri ryhmien edustajat hallituksessa (professorit, muu henkilökunta, opiskelijat) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksestä valita yliopiston tilintarkastajat vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toiminta kertomus päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan sekä päättää tähän liittyvästä hallituk sen jäsenen mahdollisesta vapauttamisesta tehtävästään.

Yliopistokollegiolle on edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien lisäksi määrätty LUT:n johtosäännössä tiedepoliittisen keskustelun ylläpito ja hallituksen jäsenten palkkioista päättäminen.

Yliopistokollegion puheenjohtajalla on yliopiston johtosäännön perusteella puhe- ja läsnäolo-oikeus yliopiston hallituksen kokouksissa. Yliopistokollegio kokoontuu puheenjohtajan tai rehtorin kutsusta.

10

Hallopedin kertomaa Yliopistokollegio on eräässä mielessä yliopiston tärkein toimielin. Sen tehtävänä on nimittäin yliopiston hallituksen nimittäminen. Tarkemmin kollegio päättää hallituksen koosta, yliopistoyhteisön sisäisten ja ulkopuolisten jäsenten määrästä sekä myös hallituksen toimikauden pituudesta. Yliopistokollegio on oikeus myös erottaa hallituksen mikäli sen luottamus on kärsinyt.

Yliopistokollegiolla on hallituksen nimittämisen lisäksi muita tehtäviä. Se vahvistaa yliopiston tilipäätöksen, päättää tilivelvollisten vastuuvapauden myöntämisestä sekä nimittää yliopiston tilintarkastajat. Näiden lisäksi sen tehtävänä on myös tiedepoliittisen keskustelun ylläpito yliopistoyhteisössämme. Tämä tarkoittaa käytännössä merkittävistä opetuksesta, tutkimuksesta tai yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta keskustelua. Kollegion kokouksissa on tämän tiimoilta keskusteltu mm. opetuksen tutkimusorientaatiosta sekä labraharjoitusten osasta opetuksessa. Kollegiossa vallitsee tasakolmikanta eli kaikilla kolmella sisäisellä ryhmittymällä on yhtä monta edustajaa. Opiskelijajäsenillä on tämän myötä varsin hyvät vaikutusmahdollisuudet päätettäviin asioihin.

5.4.2. Hallitus Yliopistolain mukaan yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus.

Yliopiston hallituksen tehtävänä on lain mukaan muun muassa: päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskei sistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitel masta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille

huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkit tävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa hyväksyä opetusministeriön kanssa tehtävä sopi mus [tulossopimus] yliopiston puolesta valita rehtori sekä erottaa rehtori hyväksyä johtosäännöt sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta päättää valittavien opiskelijoiden määrästä tehdä Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta.

Hallopedin kertomaa

Yliopistojen toiminta ja hallituksen rooli muuttui yliopistouudistuksen jälkeen huomattavasti. Hallituksen roolina on toimia suunnannäyttäjänä - päättää keskeisistä tavoitteista ja strategiasta sekä toiminnan periaatteista. Hallituksen toiminnassa on korostunut strateginen ulottuvuus ja operatiivinen johtaminen onkin selkeästi yliopistolla rehtoraatin, dekaanien ja muiden johtajien vastuulla.

Hallituksessa on mukana niin yliopiston sisäisiä kuin ulkoisia jäseniä. Toiminnassa tärkeänä on korostunut tehokas, hyvin keskusteleva toimintatapa joka mahdollistaa kokonaisuutena myös opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Keskustelussa on tärkeää tuoda esille eri näkökantoja ja mielestäni uusimuotoinen hallitus on antanut hyvin tilaa toimia.

Kaikista asioista ei voida olla samaa mieltä, tärkeää onkin tuoda oma näkemys esille rakentavalla tavalla.

Olennaista on pystyä hyväksymään myös itselle epämiellyttävät päätökset - ja jatkaa eteenpäin samalla innostuksella ja kunnioituksella niin omaa kuin muun hallituksen toimintaa kohtaan.

Katsantokanta on hallituksessa toimiessa erilainen kuin muissa yliopiston elimissä. Ajattelumalli pitää pystyä pitämään tarpeeksi hyvien ohjelinjojen antamisen mahdollistavana. Luottamus yliopiston toimintaan ja operatiivisen johdon kykyihin pitää pystyä säilyttämään (Toki mahdollisiin epäkohtiin jos sellaisia ilmenee pitää tarttua), navigointi ei onnistu

purjeita reivatessa yliopiston kokoisella paatilla. Kokonaisuuksien hallinta on tärkeää.

Hallitustyöskentely on opiskelijan kannalta joskus yksinäistä - varajäsentä ei ole, joten vastuun kantaminen asettuu hyvässä ja pahassa omille kaposille hartioille. Hyvää tukea saa muulta hallitukselta, mutta tärkeää on hakea ideoita esimerkiksi toimintamalleihin myös muilta samassa tilanteessa olevilta.

Hallituksen opiskelijajäseniä on muissakin Suomen yliopistoissa. Ylioppilaskunnan toimijoiden kanssa käytävä keskustelu on myös äärimmäisen arvokasta.

Kaikessa toiminnassa pitää muistaa tietty etiikka - omat velvollisuudet ja oikeudet kannattaa selvittää heti alussa. Reilu ja rehti peli on kunnianosoitus paitsi muita hallituksen jäseniä kohtaan, myös koko yliopistoyhteisölle ja jokaiselle opiskelijalle.

Toivottavasti hallitustoiminta säilyy yhtä avoimena opiskelijoita kohtaan - dynaaminen vuorovaikutus on ollut äärimmäisen tärkeä väylä myös ylioppilaskunnalle tuoda esille ajatuksiaan. Olennaista on säilyttää oikeanlainen, karjalainen, skinnarilalainen anarkia - barrikadeille noustaan hyvien ehdotusten, ei EI:n kanssa.

11

Yliopistokollegio päättää hallituksen kokoonpanon ja toimikauden. Yliopistokollegio on päättänyt ko-kouksessaan 28.3.2013 vuonna 2014 aloittavan hallituksen kokoonpanon ja toimikauden. Hallituksen ja sen jäsenten toimikausi on neljä vuotta 2014-2017, kuitenkin niin että hallituksen opiskelijajäsenen toi-mikausi on kaksi vuotta. Hallitus koostuu viidestä yliopiston ulkopuolisesta henkilöstä sekä neljästä yliopistoyhteisöön kuuluvasta henkilöstä. Hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä. LUT:n nykyinen hallitus on nähtävissä www-sivuilla: www.lut.fi  Tutustu meihin  Yliopiston esittely  Organisaatio  Hallitus.

LUT:ssa on yliopiston johtosäännön mukaan vähintään yksi ja enintään kolme vararehtoria, jotka rehtori valitsee. Vuosina 2010-2013 yliopistossa on kolme vararehtoria, ja heidän tehtävänjakonsa on seuraava: Yksi vararehtori vastaa perusopetuksesta, avoimesta yliopisto-opetuksesta, täydennyskoulutuksesta ja yliopiston alueellisesta toiminnasta. Toinen vararehtori vastaa tutkimuksesta, jatkokoulutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yksi vararehtori vastaa yliopiston kansainvälisistä suhteista ja -asioista.

5.4.3. Rehtori ja vararehtorit

Strategiajohtaja vastaa yliopistopalvelut-yksikön toiminnan kokonaisuuden koordinoinnista. Lisäksi yliopistopalveluiden yksiköillä on johtajat, jotka vastaavat näiden yksiköiden toiminnasta.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta hoitamisesta. Rehtori valitsee suoraan alaisuudessaan toimivat johtavat henkilöt. Rehtorilla on yleistoimivalta yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa (Yliopistolaki 17§).

12

5.4.4. Yliopistopalveluiden johtajat

5.5. Tiedekunnat Tiedekunta muodostuu laitoksista ja laitokset yhdestä tai useammasta koulutusohjelmasta. Tiedekunnan yhteisiä hallinnollisia palveluja hoitaa tiedekun­ nan kanslia/toimisto.

5.5.1. Dekaani Tiedekuntaa johtaa dekaani, joka vastaa tiedekunnan akateemisesta sekä taloudellisesta tuloksesta, henkilöstöstä ja toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta.

Dekaani tukee rehtoria yliopiston johtamisessa ja yliopiston strategian toteuttamisessa.

9. vastata tutkimuksen ja opetuksen laadun valvonnasta.

5.5.3. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano ja toimikausi Tiedekuntaneuvostojen toimikausi on neljä vuotta.

Opiskelijajäsenten toimikausi on kuitenkin kaksi vuotta.

Dekaanin tehtävänä on hyväksyä diplomityöt ja pro gradu -tutkielmat. Dekaanilla on yleistoimivalta oman tiedekuntansa asioissa. Dekaani myös valitsee tiedekuntansa laitosten ja koulutusohjelmien johtajat.

Dekaanin lisäksi tiedekuntaneuvostossa on: 3 professorijäsentä (teknillisessä tiedekun nassa 5) 3 muun henkilökunnan jäsentä (teknillisessä tiedekunnassa 4) 3 opiskelijajäsentä (teknillisessä tiedekun nassa 4)

Rehtori valitsee dekaanin kuultuaan asiassa kyseisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoa.

Kaikilla jäsenillä (lukuun ottamatta dekaania ja varadekaania) on henkilökohtaiset varajäsenet.

5.5.2. Tiedekuntaneuvostot Jokaisessa tiedekunnassa on monijäseninen hallintoelin, tiedekuntaneuvosto, jonka vastuulla on erityisesti akateeminen päätöksenteko. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana varadekaani.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaati- muksista rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti sekä tehdä esitys rehtorille opiskelijoiden valinta perusteista 2. tehdä rehtorille ehdotus tiedekunnan koulutus- ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi 3. käsitellä professorin tehtävän yleistä määrittelyä ja professorin valintaa koskevat asiat 4. tehdä rehtorille ehdotus dosentin arvon myöntä- misestä 5. määrätä väitöskirjan esitarkastajat, vastaväittäjät ja myöntää väittelylupa 6. määrätä lisensiaatintyön tarkastajat 7. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintyöt 8. vahvistaa rehtorin antamia yleisiä ohjeita noudat- tava tiedekunnan toimintasuunnitelma sekä tehdä ehdotus tiedekunnan osuudesta yliopiston toimintasuunnitelmaan

13

Hallopedin kertomaa

Tuotantotalouden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan arki on melko helppoa. Tiedekuntaneuvoston kokouksia on kerran kuukaudessa. Lisäksi noin viikko ennen jokaista tiedekuntaneuvoston kokousta pidetään vajaan tunnin mittainen tapaaminen tiedekunnan dekaanin, opintopäällikön, koulutusohjelmien johtajien ja opiskelijaedustajien sekä heidän varaedustajien kesken. Näissä tapaamisissa keskustellaan ja käydään läpi tulevan kokouksen asioita rennossa ilmapiirissä ja tuodaan opiskelijanäkökulmaa esille, joten oman äänensä saa oikeasti kuuluviin. Mikäli ongelmakohtia tai epäselvyyksiä havaitaan, keskustellaan niistä opiskelijaedustajien kesken tai kysytään esimerkiksi LTKY:n koulutuspoliittisen sektorin mielipidettä. Yksin tässä tehtävässä ei siis tarvitse toimia.

Itse kokouksissa päätetään mm. väittelylupien myöntämisestä, tuotantotalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmien opintosuunnitelmista ja kursseis-

14

ta sekä kuunnellaan ja arvioidaan mahdollisia opetusnäytteitä. Näistä opiskelijaedustajan sydäntä lähimpänä ovat varsinkin opintoihin liittyvät päätökset, joihin on mahdollista päästä vaikuttamaan.

Nämä kokoukset ovat yleensä todella nopeita, sillä käsiteltävät asiat on yleensä pohjustettu esittelijän tai muun toimielimen tapaamisissa.

Kaikkien kokousten ja tapaamisten ajankohdat saadaan tietoon hyvissä ajoin aina kevään ja syksyn alussa koko lukukauden osalta. Tiedekuntaneuvostossa toimiminen ei vie paljon aikaa, mutta sen avulla on todella tehokasta päästä vaikuttamaan tiedekunnan asioihin ja näkemään näitä asioita myös yliopiston näkökulmasta. Mitään "esitietovaatimuksia" opiskelijaedustajalla ei tarvitse olla, vaan tehtävään perehdytetään hyvin ylioppilaskunnan toimesta.

Suosittelen tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan tehtävää kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille opiskelijoille!

5.6. Koulutusohjelmat Tiedekunnissa on yksi tai useampi koulutusohjelma.

Kullakin koulutusohjelmalla on dekaanin määräämä koulutusohjelman johtaja, joksi voidaan myös määrätä osaston- tai laitoksen johtaja.

5.6.1. Koulutusohjelman johtaja ja koulutusohjelman johtoryhmä LUT:n johtosäännön mukaan jokaisella koulutusohjelmalla on dekaanin valitsema koulutusohjelman johtaja. Opetuksen ja opiskelun ohjeessa koulutusohjelman johtajan tehtävät on määritelty seuraavasti: vastaa koulutusohjelman kokonaisuudesta päättää opiskelijoiden valitsemista pääaineisiin sekä pääaineen vaihtamisperusteet ja – menettelyt vastaa opinto-ohjauksen organisoinnista yhdessä opintopäällikön kanssa vastaa HOPSien tekemisestä ja hyväksymisestä päättää opintojen hyväksiluvusta määrittelee hyväksiluettavaksi kelpaavan virka ruotsin alan hyväksyy opiskelijan tutkintorakenteen muu tokset määrää harjoittelun tarkastajan ja voi antaa harjoitteluun liittyviä ohjeita määrää kypsyysnäytteen kielen silloin, kun se ei ole suomi tai ruotsi vahvistaa diplomityön/pro gradun aiheen ja määrää tarkastajat päättää opinnäytetyön kielen, jos se on muu kuin suomi, ruotsi tai englanti voi delegoida tehtäviään.

Hallopedin kertomaa Lyhenne KoJoRy tulee sanoista ”koulutusohjelman johtoryhmä”. Ryhmään valittavia opiskelijoita on koulutusohjelmasta riippuen 2-4, ja niiden toimintatavat eroavat jonkin verran keskenään.

Jokaisen ryhmän tarkoituksena on kuitenkin välittää tietoa opiskelijoiden ja koulutusohjelman opetushenkilökunnan kesken. Asialistalla voi olla niin opetustiloihin liittyviä yksittäisiä teknisiä parannusehdotuksia, tulevan opetussuunnitelman käsittelyä tai ihan jopa kuulumisten vaihtoa puolin ja toisin.

Tarkoituksena kuitenkin on, että noin kuukausittain järjestettävissä kokouksissa opiskelijan ääni kuuluu tarpeen tullen opetushenkilöstölle.

KoJoRy:ssä opiskelijoiden lisäksi mukana on esimerkiksi ympäristötekniikalla professoreita ja assistentteja. KoJoRy:n opiskelijat valitaan yleensä killan hallituksen kokouksessa, jonka LTKY vahvistaa koulutusohjelmalle. KoJoRy:n opiskelijajäsenten tehtävä on kuitenkin selkeä: saada opiskelijan ääni kuuluviin!

Koulutusohjelman johtamista tukee koulutusohjelman johtoryhmä. Koulutusohjelman johtaja valitsee johtoryhmän siten, että jäsenenä on vähintään yksi professorikunnan edustaja ja vähintään yksi muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja. Ryhmässä toimii lisäksi vähintään yksi ylioppilaskunnan nimeämä opiskelijajäsen. Koulutusohjelman johtoryhmän toimikausi on sama kuin dekaanin toimikausi, kuitenkin niin, että opiskelijajäsenet valitaan yhden vuoden toimikaudeksi.

15

5.7. Keskeiset koulutustoimijat ja vastuut Koulutuksen johtamisen tavoitteena on ohjata ja johtaa koulutustoimintaa ja sen kehittämistä sekä turvata koulutuksen tuottamisen vaatimat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutustoimintaa ohjaa yliopistolaki (558/2009), ja valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Yliopiston hallitus päättää opetusta, opintoja ja tutkintoja koskevista laajakantoi­ sista suunnitelmista sekä opiskelijavalinnan perusteista.

Opetuksen ja opiskelun ohjeessa, joka on nähtä­vissä yliopiston UNI-portaalista (UNI  Opinnot ja palvelut  Yhteiset opintopalvelut  Ohjeet ja säännöt), on kuvattu keskeiset opetustoiminnon, opetuksen ja opiske-

lun periaatteet ja toimintatavat sekä yliopistossa tarjolla olevat koulutusohjelmat.

Koulutustoiminnon johtamiseen liittyvät roolit ja tehtävänkuvaukset on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 2).

Taulukko 2. Koulutustoiminnon johtamisen roolit pääpiirteittäin

TOIMIELIN / TOIMIJA

TEHTÄVÄ

Hallitus

Päättää yliopiston strategiasta.

Päättää kustakin koulutusohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan.

Myöntää professorin arvon.

Päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä.

Rehtori

Nimittää suoraan alaisuudessaan toimivat johtajat (vararehtorit, dekaanit, yksiköiden johtajat).

Myöntää dosentin arvon.

Hyväksyy opiskelijavalintojen perusteet ja yhteisvalinnan aloituspaikkamäärät tiedekunnittain.

Hyväksyy opetuksen ja opiskelun ohjeet.

Tekee tiedekuntaneuvoston esityksestä päätöksen professorin tehtäväalasta ja valintamenettelystä sekä professoriksi valittavasta henkilöstä.

Vastaa opetussuunnitelman ohjeistuksesta yliopiston yhteisten periaatteiden osalta.

Hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat ja myöntää tutkinnot.

Nimittää tutkintolautakunnan.

Nimeää yliopiston sisäisen opetuksen strategianrahan saajat.

16

TOIMIELIN / TOIMIJA

TEHTÄVÄ

Opetuksesta vastaava vararehtori

Johtaa yliopiston koulutustoimintaa ja tekee sitä koskevia yhteisiä linjauksia.

Päättää opetusperiodien ja kuulustelukausien ajankohdat.

Vastaa koulutuksen strategisten kehittämistoimien toimeenpanosta.

Antaa opetuksen ja opiskelun ohjeita koskevia soveltamisohjeita.

Vastaa yliopiston opintopalveluiden kokonaisuudesta.

Kansainvälisten asioiden vararehtori

Edistää koulutuksen kansainvälistymistä. Vastaa koulutuksen kansainvälistymiseen liittyvien strategisten kehittämistoimien toimeenpanosta.

Johtaa keskitettyjä kansainvälisiä tukipalveluita.

Tutkintolautakunta

Käsittelee opintosuoritusten arvostelua koskevia oikaisupyyntöjä.

Tiedekuntaneuvosto

Vastaa tiedekunnan opetuksen laadun valvonnasta.

Päättää tiedekunnan koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista yliopiston yhteisten linjausten mukaisesti.

Tekee esityksen rehtorille opiskelijoiden valintaperusteista.

Valmistelee professorin tehtävän määrittelyn sekä tehtävän täyttämisen.

Tekee rehtorille esityksen dosentin arvon myöntämisestä.

Järjestää ja arvioi professorin tai muuhun tehtävään kuuluvan opetusnäytteen.

Hyväksyy avoimena yliopisto-opetuksena toteutettavan opetuksen ja opintopistemitoitettuna täydennyskoulutuksena toteutettavat opintojaksot/ ohjelmat sekä hyväksyy niiden sisällön ja laajuuden.

Dekaani

Vastaa tiedekunnassa tuotettavan koulutuksen resursseista ja tiedekunnan koulutuksen tuloksellisuudesta.

Valitsee laitosten ja koulutusohjelmien johtajat.

Hyväksyy ja arvostelee diplomityöt ja pro gradu -tutkielmat.

Kehittää tiedekuntansa edustamien alojen täydennyskoulu-tusta yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

17

Taulukko 2, jatkoa. Koulutustoiminnon johtamisen roolit pääpiirteittäin

TOIMIELIN / TOIMIJA

TEHTÄVÄ

Koulutusohjelman johtaja

Johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa tuloksellisesti yliopiston strategian ja dekaanin päättämän työnjaon mukaisesti yhteistyössä koulutusohjelman opettajien kanssa.

Vastaa pedagogisena johtajana koulutusohjelman kokonaisuudesta.

Kehittää alansa täydennyskoulutusta yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

Muut tehtävät on kuvattu opetuksen ja opiskelun ohjeessa.

Koulutusohjelman neuvoa antava johtoryhmä

Toimii koulutusohjelman johtajan tukena koulutusohjelman johtamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Opintojakson vastuuopettaja

Vastaa oman opetuksensa suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Opintopäällikkö/ Vastaava opintosuunnittelija

Vastaa yhdessä koulutusohjelman johtajan kanssa opintojen ohjauksen organisoinnista, vastaa yliopistotasolla opintoasioiden kehittämisestä siltä osin kuin on erikseen sovittu.

Vastaa opintoasioiden valmistelusta tiedekuntaneuvostoon.

Vastaa tiedekunnan opintopalveluista.

Kehittämispäällikkö, opintoasiat

Vastaa opintoasioiden/opetuksen strategisesta kehittämisestä, opetuksen kehittämistoiminnan koordinoinnista sekä opinnon tietojärjestelmäpalvelujen koordinoinnista.

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja

Vastaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston prosesseista ja päättää täydennyskoulutuksen tarjonnasta sekä täydennyskoulutuksessa käytettävistä asiantuntijoista.

Valmistelee koulutus- ja kehittämiskeskuksen strategiat ja tavoitteet hallituksen ja rehtorin päätöksentekoa varten, ja vastaa hyväksyttyjen tulostavoitteiden toteutumisesta.

Laatupäällikkö

18

Vastaa opetuksen kehittämistoiminnan koordinoinnista yliopistossa.

Koordinoi koulutusohjelmissa toteutettavia kansainvälisiä akkreditointeja sekä koulutukseen kytkeytyviä palautemenettelyitä.

6. Kokouskäytännöt 6.1.1. Kokoon kutsuminen Toimielin kutsutaan kokoon lähettämällä sen jäsenille kokouskutsu. Kokouskutsu voidaan lähettää joko sähköisesti tai postitse toimielimen jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu on kuitenkin toimitettava niin hyvissä ajoin, että toimielimen jäsenillä on mahdollisuus tutustua kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Kiireellisessä tapauksessa toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen myös muun kuin kokouskutsussa mainitun asian. Yliopistokollegion ja tiedekuntaneuvoston kokouskutsujen toimittamisajoista on säädetty yliopiston johtosäännössä, muut toimielimet voivat sopia kutsun toimittamisajasta itse.

Asia voidaan poistaa kokouksen esityslistalta tai jättää pöydälle (pöydätä), jos puheenjohtaja katsoo sen asianmukaiseksi. Lisäksi toimielimen jäsenellä on oikeus pyytää käsiteltävää asiaa pöydättäväksi perustellusta syystä, jos asian laatu sitä vaatii. Jos asia on pöydätty, on se tuotava uudelleen esityslistalle seuraavassa kokouksessa.

Mikäli hallintoelimen jäsen on estynyt ottamasta osaa kokoukseen, hänen on ilmoitettava siitä varajäsenelleen, sekä kokouksen puheenjohtajalle tai tämän määräämälle henkilölle.

6.1.2. Valmistelu ja valmistelijat Esittelymenettelyä käytetään niissä asioissa, joissa yliopisto hoitaa julkista hallintotehtävää. Tällaisia ovat opetukseen ja tutkimukseen liittyvät asiat, joissa päätetään jonkun oikeudesta tai velvollisuudesta.

Muissa tapauksissa esittelymenettelyä ei käytetä.

Kokouksessa käsiteltävät asiat tulee valmistella perusteellisesti ja tuoda kaikki olennaiset asiat päätöksentekijän tietoon. Niihin liittyvät taustat on tarvittaessa selvitettävä kokouskutsun liiteasiakirjoissa ja asiaan liittyvät asiakirjat on tarvittaessa liitettävä kokouskutsuun. Valmistelun tavoitteena on se, että jäsenet voivat tutustua etukäteen käsiteltävään asiaan ja sen taustoihin sekä muodostaa oman alustavan mielipiteensä.

asiakirjat eivät ole julkisia. Jäsenten lisäksi kokouksessa tai puheenjohtajan määräämässä kokouksen osassa voivat olla läsnä puheenjohtajan määräämät henkilöt, kuten valmistelijat, mahdolliset asiantuntijat ja sihteeri. Hallinnon opiskelijaedustajat ovat kokouksissa täysivaltaisia jäseniä, joten he voivat käyttää puheenvuoroja ja osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin täysivaltaiset jäsenet.

6.1.3. Kokouksen kulku Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa aluksi kokouksen laillisuuden, läsnäolijat sekä päätösvaltaisuuden. Päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen kokous valitsee ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat ja vahvistaa esityslistan joko sellaisenaan tai muutettuna (ylimääräisten asioiden ottaminen käsittelyyn, niiden sijoittaminen työjärjestykseen, asioiden poistaminen esityslistalta, tarkoituksenmukainen asioiden käsittelyjärjestys). Puheenjohtaja ilmoittaa kulloinkin käsiteltävän asian lukemalla esityslistaan merkityn otsikon. Tämän jälkeen hän tai hänen määräämänsä henkilö esittelee asian ja esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa asiaa koskevan keskustelun. Puheenvuorot myönnetään pyydetyssä järjestyksessä. Puheenjohtaja tai toimielimen jäsen voi pyytää valmistelijaa esittämään oman mielipiteensä siitä, miten asia tulisi ratkaista. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtaja esittää miten asia tulisi päättää. Toimielimen jäsen voi halutessaan esittää puheenjohtajan kannasta poikkeavan päätösvaihtoehdon. Muut jäsenet voivat halutessaan kannattaa ehdotusta. Kannatukseksi riittää yhden jäsenen kannatus. Tehtyjä ehdotuksia saavat kannattaa vain ne, joilla hallintoelimen kokouksessa on sekä puhe- että äänivalta. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja päättää kokouksen.

Toimielinten kokoukset eivät ole julkisia, mutta kokouskutsut ovat. Sen sijaan kutsujen liitteenä olevat

19

6.1.4. Päätösvaltaisuus Yliopistokollegio on päätösvaltainen, kun vähintään puolet yliopistokollegion jäsenistä tai heidän varajäsenistään on läsnä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varajäsenis- tään on läsnä. Tiedekuntaneuvoston päätösvaltai suus edellyttää lisäksi, että läsnä on puheen johtajan ohella vähintään puolet professorikiin tiöstä.

Päätösten tulee olla asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Päätökset on hyvä perustella, mikäli päätöksen perusteet eivät käy selvästi ilmi liiteasiakirjoista.

Toimielimessä asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä eli toisin sanoen käyttäen parlamentaarista äänestystapaa, jossa laitetaan aina kaksi ehdotusta vastakkain. Edellisen vaalin voittanut ehdotus jatkaa seuraavaan äänestykseen ja näin edetään, kunnes päätös on selvillä. Äänestykseen otetaan mukaan puheenjohtajan ehdotus ja ne muut ehdotukset, joita on kannatettu. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee lievempi mielipide. Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken.

Kun valittavia tai määrättäviä toimielimeen on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

6.1.5. Kokouspöytäkirjat Toimielinten kokouksista pidetään ns. päätöspöytäkirjaa, johon pääsääntöisesti kirjataan vain tehdyt päätökset ja käsitellyt asiat ja vain poikkeuksellisesti, erikseen harkittavissa asioissa voidaan tuoda julki myös käytyä keskustelua. Pöytäkirjan laatimisesta vastaa puheenjohtaja ja sihteeri, mutta valmistelijoiden ja jäsenten on luonnollisesti tarvittaessa autettava pöytäkirjan muotoiluissa. Jos päätöksen kohdalla ei muuta mainita, on olettamuksena, että se on ollut yksimielinen.

Kaikista toimielinten kokouksista täytyy pitää pöytäkirjaa, jossa tulee olla vähintään seuraavat asiat: Yliopiston ja toimielimen nimi sekä kokouksen

20

järjestysnumero kyseessä olevana vuonna (esim.

Hallitus 1/2010) Kokouksen ajankohta (pvm, kellonaika) Kokouksen paikka Läsnäolijat (jos kaikki eivät ole läsnä koko aikaa, tulee ilmetä kuka on ollut läsnä missäkin asia- kohdassa) Käsitellyt asiat (kokouksen avaus, läsnäolijat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkas- tajien ja ääntenlaskijoiden valinta, esityslistan vahvistaminen, kokouksen asiat ja päätökset, kokouksen päättäminen) Tehdyt päätökset ja yleensä perustelut, päätök- siin liittyvät liitteet Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajan/ tarkastajien allekirjoitukset Jos tehdään jonkun oikeutta tai velvollisuutta koskeva päätös, on se annettava tiedoksi asianosaisille.

Päätökseen on lisättävä valitusosoitus, jos valittaminen on mahdollista, tai tieto valituskiellosta tai muusta muutoksenhakukeinosta kuin valittamisesta.

6.1.6. Toimielimen jäsenen vastuu Yliopiston toimielimen jäsen on vastuussa siitä että hän toimii tehtävässään huolellisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. On hyvä tiedostaa että toimielimen jäsentä sitoo rikoslaki mm. siten että toimielimen jäsen ei saa ottaa vastaa lahjuksia eikä ilmaista tietoa, joka lain mukaan on salassa pidettävä.

6.1.7. Toimielimen jäsenen esteellisyys Yliopistolain mukaan hallintolain mukaisia esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaikessa yliopiston toiminnassa. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.

Tämä koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä.Monijäsenisen hallintoelimen jäsenen, esittelijän ja muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää asianomainen hallintoelin. Käytännössä hallintoelinten jäsenet ovat itse oma-aloitteisesti ilmoittaneet pitävänsä itseään esteellisenä osallistumaan tietyn asian käsittelyyn ja poistuneet kyseisen asian käsittelyn ajaksi kokouksesta.

Toimielimen jäsen on esteellinen muun muassa, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen. Jos esteellinen jäsen osallistuu asian käsittelyyn, päätös on virheellisessä järjestyksessä syntynyt ja muutoksenhaun kautta kumottavissa. Opiskelijajäsen voi olla esteellinen esimerkiksi opintotukilautakunnassa, jos käsiteltävänä on häntä koskeva opintotukiasia.

7. Keskeisimmät päätöksentekoprosessit Yliopistossa on kaksi opiskelijaedustajan kannalta keskeistä päätöksentekoprosessia, joita on syytä niiden merkityksen takia tarkastella erikseen. Nämä ovat professorin virantäyttö ja opintosuunnitelman hyväksyminen.

7.1. Professorin tehtävän täyttömenettely Professorin nimitysprosessista on säädetty Yliopistolaissa (558/2009), Valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009) sekä yliopiston johtosäännössä.

21

Professori voidaan valita avoimen haun kautta tai kutsumismenettelyllä, mikäli voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Kutsumalla voidaan valita vain kiistatta pätevä henkilö.

Täytettäessä määräaikaista professorin tehtävää kahta vuotta pidemmäksi määräajaksi käytetään asiantuntijamenettelyä. Mikäli sama henkilö hoitaa professorin tehtävää määräaikaisissa työsuhteissa, käytetään asiantuntijamenettelyä viimeistään uusittaessa työsuhdetta siten, että määräaikaisuuksien yhteismäärä ylittää kaksi vuotta.

1. Dekaani (tai hänen määräämänsä) tekee tiede kuntaneuvostolle esityksen tehtävän täyttämi- sestä ja alustavasta professuurin alan määritte- lemisestä 2. Tiedekuntaneuvosto päättää ryhdytäänkö tehtävää täyttämään ja päättää valmisteluryhmän kokoonpanosta, jos tehtävää ryhdytään täyttä- mään.

3. Valmisteluryhmä valmistelee tarkennetun tehtäväalan perusteluineen (muistion) sekä tehtävää koskevan kuvauksen professorin tehtävän täytöstä.

4. Tiedekuntaneuvosto tekee rehtorille esityksen lopullisesta tehtäväalasta, valintamenettelystä (kutsu vai haku) ja kuvauksen sisällöstä. Rehtori hyväksyy kuvauksen, jossa em. asiat on määri- telty ja päättää tehtävän käynnistämisestä.

5. Tehtävä laitetaan julkiseen hakuun tai aloitetaan kutsumenettely.

6. Valmisteluryhmä tekee dekaanille esityksen 7. asiantuntijoista, dekaani kutsuu asiantuntijat tehtävään.

8. Asiantuntijalausuntojen saavuttua valmistelu- ryhmä tekee dekaanille esityksen haastatelta vista hakijoista, haastattelumenettelystä ja opetusnäytteen antamisesta. Dekaani päättää em.asioista.

9. Valmisteluryhmä tekee dekaanille esityksen asiantuntijalausuntojen, haastattelun ja mahdol- lisen opetusnäytteen perusteella siitä, ketkä hakijoista tulevat kysymykseen ja kuka on valin- taryhmän mielestä ensisijainen valinta. Kutsu menettelyssä valintaryhmä ilmoittaa onko kutsut tava ryhmän mielestä kiistatta pätevä vai ei. Kut- sumenettelyssä opetusnäytettä ei vaadita.

10. Dekaani tekee esityksen valinnasta tiedekunta neuvostolle.

11. Tiedekuntaneuvosto tekee rehtorille esityksen valinnasta.

12. Rehtori päättää valinnasta.

13. Tehdään työsopimus.

22

7.2. Opetussuunnitelmatyö Yliopistossa tuotettava ja opiskelijoille tarjottava opetus kuvataan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelma toimii opetustyön toteutuksen pohjana, opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja toteutuksen pohjana sekä oman osaamisen kehittämisen suunnittelun (HOPS-työn) tukena. Opetussuunnitelmatyön tavoitteena on puolestaan varmistaa opetuksen sisällön ajantasaisuus, korkea laatu sekä tutkintojen työelämärelevanssi.

Opetussuunnitelmatyöstä vastaa yliopistotasolla opetuksesta vastaava vararehtori, tiedekunnissa vastuu on dekaaneilla ja koulutusohjelmien johtajilla. Tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa tehdään merkittävä osa opetussuunnitelmatyöstä, ja siinä ovat mukana lukuisat toimijat: koulutusohjelman johtaja, opettajat, opintopäällikkö, opintosuunnittelija sekä koulutusohjelman johtoryhmä, jossa on myös opiskelijajäsenet. Myös koulutusohjelmien kiltatoiminnassa opiskelijat voivat käsitellä opetukseen liittyvää palautetta, ideoita ja kehittämistarpeita, joita killan vastuuhenkilöt voivat viedä koulutusohjelmassa eteenpäin. Useissa koulutusohjelmissa opetussuunnitelmatyöhön kytketään myös työelämän edustajia varmistamaan että työelämän osaamistarpeet tulevat huomioiduksi yliopistokoulutusta suunniteltaessa (esim. kemiantekniikan opetusraati, tuotantotalouden neuvotiimi ja Industry Board).

Opetussuunnitelmatyön tuloksena tuotetaan koulutusohjelmien ja opintojaksojen kuvauk­ set, jotka julkaistaan vuosittain opinto-oppaissa sekä UNIportaalissa. Lisäksi kielikeskus kuvaa opetuksensa ja kieltenopiskelun toimintatavat sekä tuottamansa opintojaksot.

Opinto-oppaissa kuvataan koulutusohjelmien tavoitteet, pääaineet ja sivuaineet sekä tutkintojen rakenteet. Kuvaukset tehdään sekä suomeksi että englanniksi. Opintojaksotiedot kootaan tiede­kunnissa ja tietojen julkaisemista koordinoi opintotoimisto. Opintojaksojen kuvaukset löytyvät myös Noppa-portaalissa.

8. Ulkopuolisia sidosryhmiä 8.1. LOAS Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) hallinnossa on opiskelijaedustajia hallituksessa ja valtuuskunnassa. Ylin päättävä elin, valtuuskunta, kokoontuu kahdesti vuodessa ja siinä on edustajat niin ylioppilaskunnasta kuin muistakin alueen opiskelijajärjestöistä, kaupungilta sekä Lappeenrannan ev.lut. seurakuntayhtymästä. Kymmenenjäsenisessä hallituksessa on opiskelijajärjestöjen, kaupungin sekä seurakuntayhtymän edustajien lisäksi valtuuskunnan valitsemat asukasedustajat ja asiantuntijaedustajat.

On erittäin tärkeää, että myös LTKY ja sen hallitusvastaava pysyvät perillä kokouksissa käsiteltävistä asioista ja pystyvät ohjeistamaan hallopedejä tarvittaessa, minkä vuoksi esityslistan asiat olisi hyvä käydä hallitusvastaavan kanssa läpi, mikäli mahdollista. Lisäksi kokouksen jälkeen tulisi kirjoittaa lyhyt raportti kokouksessa käsitellyistä asioista, ja mielellään tulla myös henkilökohtaisesti kertomaan kuulumisia.

8.2. Saimaan ammattikorkeakoulu Vuonna 2011 Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) muutti samalle kampusalueelle Skinnarilanniemelle.

Saimia on nykyisin tärkeä yhteistyökumppani LUT:lle, mikä näkyy mm. yhteisissä projekteissa ja tukitoimintojen (esim. kirjasto ja kielikeskus) yhteistoiminnassa. Saimian opiskelijakunta Saiko omistaa myös osan Aalef Oy:stä, mikä oikeuttaa heille mm. edustuksen Aalefin yhtiökokouksiin.

8.3. Opintotukilautakunta Opintotukilain (659/1994) 9 §:n mukaan korkeakoulussa on opintotukilautakunta, jonka korkeakoulu asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Opintotukilautakunnan tehtävänä on muun muassa seurata opintojen edistymistä ja antaa lausunto opintojen edistymisestä sekä antaa opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää.

sesta. Opintotukilautakunnan jäseniltä velvoitetaan äärimmäistä luotettavuutta ja salassapitoa opintotukipäätöksiä käsiteltäessä.

Yliopistossa on opintotukilautakunta, jossa on kuusi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Opiskelijaedustajia jäsenistä on kolme. Opintotukilautakunnan kokouksiin voidaan kutsua lisäksi asiantuntijoita.

8.4. YTHS YTHS:n paikallisaseman johtokunta muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja viidestä muusta jäsenestä, joista terveydenhoitoaseman toimipiiriin kuuluvat ylioppilaskunnat nimeävät vähintään kaksi. Muita jäseniä asettavat yliopiston sijaintikunta sekä Ylioppilaiden Terveydenhuollon Toimihenkilöt ry.

Johtokunnassa voi hallituksen päätöksellä olla myös enemmän jäseniä, minkä lisäksi johtokunta kutsuu itselleen sihteerin.

Johtosäännössä määritellään, että johtokunta johtaa hallituksen alaisena terveydenhoitoaseman toimintaa. Se hyväksyy talousarvion hallituksen vahvistamassa kehyksessä sekä vastaa mm. aseman toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, sisällöllisestä kehittämisestä sekä tuloksellisuuden seurannasta.

Käytännössä Lappeenrannan paikallisaseman johtokunta on ylioppilaskunnan näkökulmasta toiminut tärkeänä mielipidevaikuttamisen paikkana. Johtokunnan mielipidettä on kuunneltu ja arvostettu aseman johdossa. LTKY on edustajiensa kautta vaikuttanut mm. mielenterveystyön ja hammashoidon järjestelyihin.

Opintotukiasetuksen (260/1994) 9 §:n mukaan opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemi-

23

9. Koulutuspoliittisia vaikuttajia yliopistomme ulkopuolella 9.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö eli OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on Suomen ylin koulutuspolitiikkaan vaikuttava elin. OKM:n osuus valtion budjetista vuonna 2012 oli noin 12%, eli noin 6,6 miljardia euroa. OKM saa rahaa käyttöönsä myös veikkauksen tuloista. Ministeriössä on kaksi ministeriä, opetusministeri ja kulttuuriministeri. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä löydät helposti lisätietoa menemällä opetusministeriön nettisivuille osoitteeseen www.minedu.fi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimii monia erilaisia neuvostoja ja toimikuntia, joista tärkeimpinä voisi mainita Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA:n sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston.

Myös SYL:ltä kysytään usein mielipidettä opiskelijoihin liittyvissä asioissa.

9.2. SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on Suomen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden yhteinen etujärjestö, jonka tehtävänä on suorittaa edunvalvontaa opiskelijoihin liittyvissä asioissa. SYL, yhteistyössä mm. ylioppilaskuntien, erilaisten opiskelijajärjestöjen, yliopiston, eri ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen avulla huolehtii siitä, että opiskelijan sana saadaan kuuluviin meitä koskevissa päätöksissä. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka sekä kansainväliset asiat. Lisätietoa osoitteesta www.syl.fi.

9.3. Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA KKA on vuonna 1996 opetusministeriön alaisuuteen perustettu riippumaton asiantuntijaelin.

KKA:n tehtäviin kuuluu mm. avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupahake- mustan ja perustamishankkeiden arvioinnista

24

järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja tehdä korkeakoulujen arviointa ja sen kehittämi- seen liittyviä aloitteita huolehtia arviointeja koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tut kimusta huolehtii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunhallintajärjestelmien auditoinneista Korkeakouluihin lasketaan Suomessa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Lisätietoa osoitteesta www.kka.fi

9.4. Suomen Akatemia Suomen Akatemian vastuulla on perustutkimuksen tukeminen ja sen tunnetuksi tekeminen. Akatemia rahoittaa monipuolista perustutkimusta, joka antaa pohjan innovatiiviselle uuden tutkimiselle. Suurin osa Akatemian rahoituksesta menee korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen. Suomen Akatemia jakaa eri tieteenalojen tutkimusapurahat ja valitsee tutkimuksen huippuyksiköt. Lisätietoa osoitteesta www.aka.fi

9.5. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS Otus on perustettu vuonna 1989 tekemään itsenäistä selvitys- ja tutkimustyötä yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja opetusministeriön kanssa. Toiminta kohdistuu yleensä koulutusjärjestelmiin, koulutukseen, opiskelijoiden asemaan ja tilanteeseen, elämäntapoihin sekä korkeakoululaitoksen rakenteisiin ja asemaan. Lisätietoa www.otus.fi

9.6. TEK ja SEFE Molemmat ammattijärjestöt ovat koulutuspohjaisia järjestöjä, jotka omalla tahollaan pyrkivät vaikuttamaan koulutukseen ja oman ammattikuntansa työllisyyteen yhteiskunnassamme.

Järjestöjen koulutuspoliittinen toiminta keskittyy jäsenten näkemysten perusteella muodostettuihin kantoihin koulutuspolitiikasta, omaan tutkimustoimintaan, olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä laajaan sidosryhmäyhteistyöhön.

TEK:llä on jokaisessa valiokunnassaan halloped paikka TEK:n opiskelijajäsenelle. Lappeenrannassa SEFE tekee opiskelijaedunvalvontaa kylteri yhteyshenkilön ja ainejärjestön kautta.

25

10. Hallinnon ja opiskelijaedustajien palkkiot Lappeenrannan teknillinen yliopisto maksaa joidenkin toimielinten, esimerkiksi yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvoston j채senille kokouspalkkioita. Kokouspalkkio maksetaan opiskelijaj채senille, jotka ylioppilaskunta on kirjallisesti ilmoittanut edustajikseen LUT:n hallintoelimiin. Kokouspalkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

26

11. Avainsanoja Dekaani Tiedekunnan ”bossi” Edustajisto

LTKY:n edustajisto (käyttää LTKY:ssä korkeinta valtaa)

EDVTMK Edunvalvontatoimikunta Ente Energiatekniikan koulutusohjelma ESN

HallOpEd

European Student Network Hallinnon opiskelija Edustaja (pitäis tietää)

Kati

Kauppatieteen koulutusohjelma

Kete

Kemiantekniikan koulutusohjelma

KIKE Kielikeskus KO

Koulutusohjelma

KoJoRy Koulutusohjelman johtoryhmä KoNeJory Puhekielessä kulkeva termi. Tarkoittaa KoJoRy:tä (Koulutusohjelman Neuvoa-antava Johtoryhmä) KOPO

Koulutuspoliittinen vastaava

Kote

Konetekniikan koulutusohjelma

KV-opiskelija

Kansainvälinen opiskelija

LTKY

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

LUT

Lappeenranta University of Technology

MaFy

Matematiikan- ja fysiikan laitos

OKM

Opetus- ja kulttuuriministeriö

OLL Opiskelijoiden liikuntaliitto OLS

Opiskelun Laatu Selvitys

OOO

Opetuksen ja Opiskelun Ohjeet

OPO

Opintovastaava

OPOKE

Opetuksen ohjaus ja kehittämisryhmä

Origo

Opiskelijoille tarkoitettu neuvontapalveluin tuettu opiskelu- ja työskentely-ympäristö

Saiko

Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Saimia

Saimaan ammattikorkeakoulu (epävirallinen lyhenne)

SEFE

Suomen ekonomiliitto

SOPO

Sosiaalipoliittinen vastaava

SYL

Suomen ylioppilaskuntien liitto

Säte

Sähkötekniikan koulutusohjelma

TEK

Tekniikan Akateemiset

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekunnan ylin päättävä elin

Tite Tietotekniikan koulutusohjelma Toimisto

Voi tarkoittaa eri paikkoja, mutta yleensä LTKY:n toimistoa

Tutkari Tutkinto-opiskelija Tuta

Tuotantotalouden koulutusohjelma

Ymte

Ympäristötekniikan koulutusohjelma

YTHS

Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö

27

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT PL 20, 53851 LAPPEENRANTA

28