Aitohso 1/2015

Some-uskovaiset ja hurmosjohtajat s. 11

Yllättävän vaikea muutos

s. 12

Kielikylvyssä kaiken ikää s. 22

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 1/2015 43. vuosikerta

Digiapostoli Ville Tolvasen kyydissä aitohso_115_120315.indd 1

s. 6

8.4.2015 17.31

Ville Tolvanen: Digiaika tuli, tervetuloa uuteen maailmaan!

Sisällys 1/2015

6

3 Puheenjohtajalta Ollako vai ei – #somessa vai pää pensaassa?

4 Alkupalat 6 Viestintä. Digiapostolin kyydissä: Digitalisti Ville Tolvanen tarjoilee some-keittoa avokeittiössään 10 Yhteistyössä. Korpilampi – erämaahotellin lumoa lähellä Helsinkiä 11 Kolumni. Some-uskovaiset ja hurmosjohtajat.

Heli Koivuniemi, Evento-lehden päätoimittaja

12 Viestintä. Yllättävän vaikea muutos.

Johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta kertoo, miten viestinnällä voi tukea muutosta.

14 Uratarina. Sari Pousi-Heinonen ja Hannele Salmi tekevät HSO-uraa viestinnän parissa.

18 Viestintä. Yrityksen ja median suhde rakentuu avoimuudelle, aitoudelle ja arvostukselle 22 Opiskelijat. Kielikylvyssä kaiken ikää 24 Tapahtumat. Vuonna 2014 valmistuneiden illanvietto: Ylpeyttä omasta osaamisesta 28 Jäsenasiaa. Kaikki irti jäsenyydestä – Aito HSO:n uunituore jäsen ja Akavan Erityisalojen asiamies kertovat miten.

Muutos – on se niin vaikeaa

32 Kielen kiemurat. Kieli muutoksessa: Tenavatablettiko vetotuote?

– Testaa, kuinka hyvin tunnet uudissanat!

12

24

35 Tulipa testattua:

Lounasta ja aamiaispalaveria

35 Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 43. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 1/2015 Kannen kuva Sami Jämsén 2 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 2

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimittajat 1/2015 Pauliina Elgbacka Salla Huttunen Leena Jokiranta Heli Koivuniemi Petra Nikkinen Anni Piipponen Sari Soinoja Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Erweko Oy, Helsinki

Aito HSO ry Aito HSO ry on HSO:iden oma ammattijärjestö. Valvomme jäsentemme etuja työmark­ kinoilla ja edesautamme verkostoitumista. Vahvistamme HSO-identiteettiä ja edistämme HSO-tutkinnon tunnettuutta.

Taitto Nymandesign Oy

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2015 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

8.4.2015 17.31

Puheenjohtajalta KUVA: PETRI JUNTUNEN

Ollako vai ei – #somessa vai pää pensaassa?

VUODEN ENSIMMÄISEN jäsenlehden tee-

mana on viestintä. Olemme kaikki työssämme tavalla tai toisella tekemisissä viestinnän kanssa. Toimimme yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa eli #somessa. Pienet lapset käyttävät tabletteja ja älypuhelimia kuin ammattilaiset. Mummot ja papat soittavat tableteillaan skype-puheluita mannerten yli sukulaisilleen. Entäpä sitten nämä tässä lehdessä haastatellun digitalisti Ville Tolvasen mainitsemat 90-luvun kommunikaattori-käyttäjät? Tai sinä? Oletko sinä jo siirtynyt digiaikaan?

Toivon sinun vastanneen: ”Kyllä olen”.

Sillä miksi et olisi? Enää ei kannata estellä osallistumista sosiaaliseen mediaan. Ei sosiaalinen media ole pahasta. Ei yksityiselämässä eikä työssä, kunhan kunhan toimii harkiten. Uskon myös, että digitaidot ovat tulevaisuudessa ihan välttämätön osaamisalue meille jokaiselle.

HSO-ARVOTUTKIMUKSEN MUKAAN

#HSOt ovat edelläkävijöitä ja rohkeita ottamaan käyttöön uusia välineitä ja tekniikoita. Sellaisia meistä valtaosa on. Olkaamme myös #digitalisteja. Huolehtikaamme omista digitaidoistamme ja lähtekäämme rohkeasti mukaan muun muassa sosiaaliseen mediaan.

Lauantai-illan viihdettä seuratessa voi tviitata muutaman kommentin ja lukea, mitä muut ovat ohjelmasta tviitanneet ja uudelleentviitata. Digimaailmassa jaetaan, kirjoitetaan, kommentoidaan jne. Talouselämän ja politiikan toimijat sekä media ovat myös tulleet vahvasti mukaan näihin

verkostoihin. Kokemuksia arkielämästä on useita: Palatessani Lapin lomaltani muutama viikko sitten luin ensimmäiseksi twitteristä, että kotimme lähellä on pari tulipaloa, jotka levittävät vaarallista savua. Soitto kotiväelle ja tilanne kotona oli saman tien hallinnassa.

Eri sosiaalisen median välineiden kautta tutustuu myös moniin ihmisiin ja saa uudenlaisia näkökulmia. Nykypäivän verkottumispaikat ovat siis internetissä eli digitaalisessa maailmassa. Eikä tämä tarkoita sitä, etteivätkö henkilökohtaiset kohtaamiset olisi tärkeitä. Molempia tarvitaan. Verkottumalla erimerkiksi LinkedInissä voi löytää itselleen uuden työpaikan. Kannattaa siis luoda itsestään mielenkiintoa herättävä profiili, kuvaava ansioluettelo ja markkinointiteksti. Koskaan ei tiedä, mitä nurkan takana odottaa.

Hyvä HSO – siirry siis sinäkin jo digiaikaan. Luo itsellesi oma some-strategia ja mieti, mitkä välineet voisivat olla sinulle hyödyksi. Kouluta itsestäsi digiosaaja ja lähde rohkeasti kokeilemaan. Yllätyt iloisesti ja samalla olet varmistanut oman tulevaisuutesi työmarkkinoilla. Koukuta mukaan myös työnantajasi. Ei siis päätä pensaaseen Pumban tapaan vaan rohkeasti mukaan edelläkävijänä.

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa ja kevätauringon säteitä. n

DISNEY-ELOKUVASSA VILLISIKA Pumba

piiloutuu kaikelta vaaralliselta ja tuntemattomalta laittamalla pään pensaaseen. Olen nähnyt Afrikan safarilla, kuinka »Pumbat» todella näin tekevät. Näiltä Pumbilta jää vain huomioimatta, että loppuosa vartalosta on pensaan ulkopuolella.

Piiloutuminen ei siis ole kaikilta osin onnistunutta. Tulevaisuuden työelämän asiantuntija ei myöskään piiloudu digimaailmasta eikä somesta vaan on #aito digitalisti.

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 1/2015 3

aitohso_115_120315.indd 3

8.4.2015 17.31

1/15

Kauden kasvo voi olla uusi jäsen, yhteistyö­kumppani tai muulla tavoin ajankohtainen henkilö. Voit lähettää ehdotuksia Kauden kasvoksi sähköpostitse maarit.rapp@aitohso.fi.

Alkupalat

KAUDEN KASVO

Onnetar suosi – maailma kutsuu Iida Loikkanen, Haaga-Helian johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjel­ man 3. lukukauden opiskelija, pääsi onnettaren suosioon ja voitti Akavan Erityisalojen arvonnassa 1 000 euron matkalahjakortin suosittelemalla jäsenyyttä.

Iida kertoi kokeneensa, että suosittelu kannattaa, sillä jäsenyys on hyvä tapa verkostoitua ja saada lisää tietoa alasta, jota opiskelee. Lahjakortti oli Iidalle mieluinen yllätys, sillä hän pitää matkustelusta.

– Ehkä ensi talvena, kun on kylmää ja pimeää voisi lähteä jonnekin, sanoi kevätauringon ensi säteistä nauttiva Iida. n TEKSTI JA KUVA SARI SOINOJA

Maaliskuun HSO-olohuone haastoi itsetutkiskeluun Kiitos, Minna!

Hallituksen jäsen Annette Wikström (oik.) kiitti Minna Marshia herättelevästä puheen­ vuorosta.

Keväiset tarjoilut HSO-olohuoneeseen oli taikonut House of Sandwiches. www.hofs.fi MENTAALIVALMENTAJA Minna Marsh

haastoi HSO-olohuoneen osallistujia miettimään, miten stressi syntyy, onko se sisäistä vai ulkoista. – Mieli kertoo meille tarinoita tauotta. Kaikkea mielen pölötystä ei kannata uskoa. Voimme tehdä ulkomaailmasta tulkintoja, jotka stressaavat tai rentouttavat. Valinta on vapaa!

Tutustu myös Minna Marshin kirjaan Miksi maali ei synny.

Kirjasta saat vinkkejä henkisen kunnon päivittäiseen, sydäntä ja inhimillisyyttä unohtamatta. n

4 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 4

8.4.2015 17.31

HSO-tilaisuuksissa tavataan!

Kevätkokous 22.4. klo 17.00–n. 19.30

Aito HSO:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään kansainvälisenä assistenttipäivänä keskiviikkona 22.4. ravintola Graniittilinnassa. Tilaisuus alkaa tutustumisella uuteen ravintola Meripaljonkiin. n Aerial jooga -kokeilu 23.4. klo 17–19

Merijooga järjestää Aito HSO:lle oman yksityistunnin uusissa tiloissaan ja mahdollisuuden kokeilla Aerial Joogaa torstaina 23.4. Tunnin hinta on 25 euroa/ henkilö sisältäen tarvittavan varustuksen (joogamatto ja aerial jooga hammockin), 75 minuutin opastetun tunnin ja sen jälkeisen vihersmoothien. n

Laatulaina itse,

e »Elämä tarjosuaahtkoaukedummukmsiae. jaPapäineätsisämällmäm me miten niihin erkityksen asioille syntyy siitä, millaisen m muistaa, annamme. Aina täytyy sta että vastuu elämänlaadu on meillä itsellämme.

»

nna Marsh Mentaalivalmentaja Mi 3.

HSO-olohuoneessa 16.

Yksityissektorin Inspiraatiopäivä 25.4. klo 9.30–15

Yksityissektorin Inspiraatiopäivä lauantaina 25.4. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Teemana digitaalisuus ja sen vaikutukset työelämässä. Tilaisuuden jälkeen Aito HSO:n jäsenille skumppatreffit Cafe Kansallismuseossa.

Lisää tietoa Aito HSO:n Jäsenen extranetissä. Ilmoittautuminen Inspiraatiopäivään Akavan Erityisalojen jäsensivustolla. n LinkedIn-koulutus Haaga-Heliassa 27.5. klo 16–19

Tule kuuntelemaan miten LinkedIn – maailmanlaajuinen ammattiverkosto – auttaa ammatillisen kasvun uralla.

Haaga-Helia järjestää koulutuksen Pasilan toimipisteessä keskiviikkona 27.5.

Kouluttajina toimivat Matti Helelä ja Madeleine Vakkuri. Koulutuksen hinta on 65 € + alv 24 % (Aito HSO:n jäsenet -20%). n Kauniina kesään -illanvietto 28.5. klo 17–19.30

Tervetuloa Kauniina kesään -illanviettoon ravintola La Meriin Helsinkiin!

Sodexon ravintola La Mer sijaitsee Helsingin Hakaniemien merellisessä ympäristössä osoitteessa John Stenbergin ranta 6. Luennoitsijana Maija Aallas. n tapahtumista Jäsenen extranetissä ja Aitoa asiaa -tiedotteessa.

Akavan Erityisalojen tilaisuudet löytyvät osoitteesta www.akavanerityisalat.fi. n LISÄÄ TIETOA

Hyödyllisiä appseja Sanakirja taskussasi – aina?

Kyllä vain, täysin mahdollista.

Tutustu alla oleviin sovelluksiin ja nappaa kännykkääsi tai tablettiisi sopivin – tai vaikka kaikki!

1 T-Translator Tarkoitus: Käännnössovellus, joka kääntää jopa 80 kielelle sekä kirjoitettua tekstiä että puhetta. | Kieli: Englanti | Käyttöjärjestelmä: Windows phone | Kuvaus: Kääntää jopa 80 kielelle. Sanakirjaa voi käyttää joko yksittäisten sanojen tai lauseiden kääntämiseen. Puheen kääntämisessä käytössä 21 kieltä, kirjoituksen kääntämisessä 66 kieltä. Käännökset voi tallentaa historiatietoihin. Erityisesti käännösten kuuntelu voi olla hyödyllinen apu esim. ulkomaanmatkalla. | windowsphone.com/fi-fi/store/app/t-translator/47119617-2ee7-4b8e-ae3f-9a661b646499 n 2 Duolingo Tarkoitus: Kielten opiskelu ilmaiseksi | Kieli: Englanti, useita. | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS, Windows Phone | Kuvaus: Opiskele espanjaa, ranskaa, saksaa, portugalia, italiaa, hollantia, iiriä, tanskaa, ruotsia tai englantia. Äänestetty Google Playn yhdeksi parhaista sovelluksista. Oppiminen tapahtuu pelaamisen keinoin ja tekee siitä hauskaa. Suomen kieli ei ole opiskeltavien kielten joukossa. | play.google.com/store/apps/details?id=com.duolingo n 3 English Duatech Synonym Tarkoitus: Synonyymisanakirja | Kieli: englanti, portugali, espanja | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Haluatko laajentaa englannin kielen sanavarastoasi? Helppokäyttöinen, ilmainen synonyymisanastosovellus, jossa 50 000 – 150 000 sanaa kielestä riippuen. Monipuoliset hakutulokset.

Myös tabletille. | play.google.com/store/apps/details?id=com.duatech.synonym n

AITO 1/2015 5

aitohso_115_120315.indd 5

8.4.2015 17.31

Viestintä TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT SAMI JÄMSÉN

Digiapostolin kyydissä Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen on digitalisaation puolestapuhuja ja armoitettu digiapostoli.

Tolvanen singahti viime syksynä, kun arvostettu talouselämän julkaisu Forbes rankkasi hänet some-näkyvyydeltään kolmannelle sijalle maailman 50 vaikutusvaltaisimman markkinointijohtajan joukossa. – Olihan se yllätys, en LAAJEMPAAN TIETOISUUTEEN

tiennyt ennakkoon koko asiasta. Olin itse asiassa menossa Lappiin metsästysretkelle, kun aamuyöstä kännykkään alkoi tulla onnitteluviestejä, Tolvanen kertoo.

Tolvanen ei kuitenkaan ole mikään yhden tempun digi-ihme. Hän on ikäpolvensa arvostetuimpia strate-

DIGITALIZE YOURSELF: CASE TOLVANEN

”MISTÄ SE TOLVANEN YHTÄKKIÄ PUTKAHTI?” 2010-LUVUN ALUSSA Tolvanen

näki, että digitalisoituminen oli tulossa voimalla ja että se mullistaisi kaikkia rakenteita. Samalla hän huomasi, että suuret teollisuusyritykset, joiden kanssa hän työskenteli, eivät pääse digiaikaan ollenkaan kiinni.

– Turhauduin takomaan päätä seinään ja lopulta päätin tehdä itsestäni esimerkin. Avasin blogin, jossa jaoin omia ajatuksiani työstä, talouselämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Altistin itseni digitaalisuudelle!

Aluksi ei tapahtunut mitään.

Tolvanen kirjoitti sata blogikirjoitusta vuoden aikana, mutta kävijätilasto veti tasaista viivaa lähellä nollaa. Pikkuhiljaa samoista teemoista kiinnostuneet henkilöt alkoivat seurata Tolvasen kirjoittelua, tekstejä jaettiin ja kommentoitiin. Sitten Tolvanen avasi bloginsa myös muille kirjoittajille, mikä laajensi lukijakuntaa ja lisäsi jakoja: – Suosituimmat kirjoitukset blogissani ovat itse asiassa vielä tänä päivänäkin muiden kirjoittamia, hän sanoo.

6 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 6

8.4.2015 17.31

giakonsultteja ja on jo 2000-luvun alkupuolella ollut sparraamassa muun muassa Rautaruukin, Cargotekin ja Finnforestin muutosstrategioita. Strategiakonsulttina ja vuokrajohtajana Tolvanen toimii vielä nykyäänkin, minkä lisäksi hän on maamme kysytyimpiä puhujia digitalisaation alalta. sekä pelosta ja häpeästä luopuminen ovat asioita, jotka toistuvat Tolvasen puheessa tiuhaan. Hän puhuu avokeittiökulttuurista, jossa organisaatio jakaa asioita avoimesti joka tasolla: – Kohderyhmäajattelu on eilispäivää, lähes mahdotonta. Ei nykyään voi enää ajatella, että kerromme asiakkaille tätä ja yhteistyökumppaneille jotakin muuta.

AVOIMUUS, ROHKEUS

Digiajassa viestiä ei voi kontrolloida, eikä asioita voi vaieta kuoliaaksi. Sen sijaan yritys voi kyllä rakentaa totuutta: Tiedon jakaminen ja jalostaminen eri kanavissa, tiivis ja jatkuva vuorovaikutus ja keskusteluun osallistuminen tuo uskottavuutta. Jos viestit avoimesti verkossa ja aihe on kiinnostava, avaat ikään kuin hunajapurkin. Parhaimmassa tapauksessa viestiäsi jaetaan paljon, enemmän kuin osaat kuvitellakaan – ja nopeasti, Tolvanen sanoo.

Esimerkkinä Tolvanen mainitsee parin vuoden takaisen Marimekon plagiointikohun, jonka aluksi yrityksen ylin johto vaikeni ja keskustelu velloi medioissa ja somessa omaa rataansa. Tilannetaju ja nopea reagointi olisi todennäköisesti vahingoittanut brändiä

AITO 1/2015 7

aitohso_115_120315.indd 7

8.4.2015 17.31

Viestintä huomattavasti vähemmän kuin pään pensaaseen työntäminen. – Seuraavalla kierroksella Ihamuotila oli jo oppinut läksynsä. Nyt hän onkin esimerkillisen aktiivinen muun muassa twitterissä, Tolvanen naurahtaa.

– Avokeittiökulttuuri merkitsee myös sitä, että johto asettaa itsensä alttiiksi, antaa yritykselle kasvot. Eikö olekin hölmöä, että osassa yrityksiä yritysjohto vielä nykyäänkin keskittyy vain raportoimaan jälkijättöisesti edellisen kvartaalin tuloksesta sen sijaan, kun voisi kulkea joukkojen edellä johtamassa ja sparraamassa henkilökuntaansa uusiin, entistä parempiin tuloksiin?, Tolvanen kysyy.

Myös yritysten markkinointi- ja viestintäorganisaatioilla on peiliin katsomisen paikka: – Palstamillimetrien mittaamisen ja portinvartijana toimisen sijaan viestinnän pitäisi tukea organisaatiota avoimuuteen ja käytössä olevien kanavien hyödyntämiseen. Tämä tosin vaatii rohkeutta ja notkeutta; tilanteisiin pitää osata tarttua ja eri kanavia täytyy osata käyttää monipuolisesti. Pelkkä läsnäolo verkossa ei vielä ole markkinointia.

noilla, vähemmän ei todellakaan ole enemmän, vaan vähemmän on vähemmän! Nöyrä voi olla ja virheistä kannattaa ottaa opiksi, mutta vaatimattomuus ei kaunista ketään. Täällä on hurjasti osaamista, mutta kaupallistaminen ei ole suomalaisten vahvuus. Jos haluaa päästä hyödyntämään digivoimaa, kannattaa suosia avokeittiökulttuuria ja rohkeasti kertoa asiansa. Niin löytää paikkansa ja markkinansa maailmalta. Kukaan ei tule kotoa hakemaan, vaan täytyy vähän yrittääkin.

DIGITALISAATIO MEHUSTAA elämääm-

on käymässä läpi melkoista murrosta. Jo viime vuodet ovat osoittaneet, että muutos on jatkuvaa ja työ pirstaloituu yhä enemmän.

– Ennen ajateltiin, että työnantaja on vastuussa työntekijän markkina-arvosta ja kehittymisestä. Näin ei todellakaan enää ole. Työtä joutuu tulevaisuudessa tekemään enemmän ja sillä on vähemmän arvoa. Silloin paras henkivakuutus työelämässä on osaaminen ja uusiutuminen. Kannattaa miettiä omalta osalta, että mitä minä osaan, mitä siitä voisi jalostaa ja miten sen voisi parhaiten paketoida. Aina kannattaa hakea omaa erikoisaluetta ja pohtia, että mikä minun oma kilpailuetuni nyt ja viiden vuoden kuluttua, Tolvanen vinkkaa.

»Minua inspiroi ja kiehtoo verkon tulevaisuus, mahdollisuudet ja parempi liiketoiminta vähemmällä.

Siksi avokeittiö­ kulttuuri, siksi yritän näyttää enkä väittää.»

me 24 tuntia vuorokaudessa. Se on alati läsnä työssä ja vapaa-ajalla. Se kiehtoo ja ehkä vähän pelottaakin – erityisesti niitä, jotka muistelevat kaiholla IBM:n pallokirjoituskonetta. Tekisi mieli sulkea digihössötykseltä silmät ja jatkaa elämäänsä kuin silloin ennen, kun kesät olivat aurinkoisia ja talvet runsaslumisia. Silmien sulkemiseen ei kuitenkaan ole varaa, Tolvanen varoittaa. Digimurros on vasta alussa. – Joskus minulle heitetään epäily, mitä tämä netti-intoilu oikein on, miksi kaikki halutaan siirtää sinne nettiin. Ei digitalisaatio sinänsä ole itseisarvo, vaan päämääränä on valjastaa teknologia arkeen, ihmisten hyväksi. Tavoitteena on, että tämä homma päättyy laiturinnokkaan, että saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa vähemmällä vaivalla, työllä ja roskaamisella.

Tolvanen väittää, että Suomi on digitalisaation osalta jo vähän jälkijunassa. Mitä neuvoja hän sitten antaisi, jotta me jäyhät suomalaisetkin ehtisimme digijunan kyytiin ennen kuin on liian myöhäistä? Miten oppisimme taipumaan notkeasti digiajan tahtiin ja olemaan avoimia, vuorovaikutteisia ja proaktiivisia, kun olemme jo alakoulussa oppineet, että hiljaa hyvää tulee ja katajaan kapsahtaa ihan varmasti, jos yhtään yrittää korkeammalle?

– Suomalaiset ovat osaamisestaan turhan vaatimattomia.

Pitäisi jo ymmärtää, että kun kilpaillaan globaaleilla markki-

markkinat ennennäkemättömällä tavalla, se on suuri vallansiirto myyjältä kuluttajalle. Ja kuluttajat ovat voimakkaita vallankäyttäjiä.

– Kuluttaja täytyy saada kiinni sohvasta eikä kaupasta. On tutkittu, että peräti 38 % kuluttajista tutkii eri vaihtoehtoja verkosta ennen kuin tulee kauppaan.

Hän etsii tietoja ja vertailee, tutustuu muiden mielipiteisiin ennen ostopäätöstä. Syntyy myös yrityksiä ja palveluja, jotka perustuvat täysin uudenlaisiin arvoketjuihin, kuten esimerkiksi Uber tai Airbnb.

DIGITALISAATIO AVAA

MYÖS TYÖELÄMÄ

ole huolissaan nuoresta sukupolvesta, joka on juuri astunut tai astumassa työelämään. He tulevat työmarkkinoille täysin globaalilla asenteella ja rohkeasti. Sen sijaan hän on huolestunut 1990-luvulle jämähtäneestä kommunikaattori-sukupolvesta. – Ne, jotka sanovat, että sosiaalinen media ja ylipäänsä digitalisaatio on aivan turhaa, ovat mielestäni vanhan maailman mestareita. Heille sanoisin, että tervetuloa uuteen maailmaan katsomaan, missä mennään. Samalla pyytäisin heitä miettimään, että mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua, jos olisi avoin ja jakaisi ajatuksiaan myös muille.

Niinpä. n TOLVANEN EI

Lue lisää: www.villetolvanen.com | www.digitalistnetwork.com

8 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 8

8.4.2015 17.31

MISTÄ SE TOLVANEN… Verkossa syntyneen yhteisön tueksi Tolvanen perusti vuonna 2013 Digitalist Network -verkoston, josta eri alojen asiantuntijat ja organisaatiot saivat alustan ajatustensa julkaisemiselle. ”Digitalistin tavoitteena on digitalisoida suomalaista liike-elämää bitti kerrallaan”. Samalla Tolvanen jatkoi oman bloginsa kirjoittamista: – Omaa mustaa laatikkoani.

– Sain sparrausta hyvältä ystävältäni. Hän neuvoi, että

kirjoita rankemmin, suorempaan ja omalla naamakuvallasi. Itseäni vähän epäilytti: ajattelin, että vaikutan narsistiselta tai vähintäänkin egoistiselta ja että tyylini on uskottavuusitsemurha, Tolvanen naurahtaa.

– Lopulta luovuin häpeästä.

Miksi pitäisi hävetä tai pelätä omia mielipiteitään? Tunteiden ja ajatusten jakaminen synnyttää uutta elämää, kasvua ja kasvutarinoita. Kaikki ajatukset ja mielipiteet eivät

välttämättä ole helmiä, mutta ne jotka ovat, jäävät elämään verkossakin.

– Kun kirjoitin muutamia vuosia sitten kriittisen jutun Stockmannin mielestäni ylimielisestä ja itseriittoisesta viestinnästä ja verkkoliiketoiminnan osaamattomuudesta, vinkkasivat kaverinikin jo, että pian sinulta Ville loppuu hommat. Suomi on pieni maa, eikä noin voi kirjoittaa. No, minä totesin, että kaikkia ei voi miellyttää.

Myös toisenlaista palautetta tuli: Umpirehellisten kirjoitustensa johdosta Tolvanen sai yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka kiittelivät, kun hän uskalsi olla verkossa oma itsensä.

Nyt Tolvasen yhden miehen näyttämisen paikasta on kehittynyt bisnes, joka kantaa reaalimaailmassakin. Hän sparraa työkseen yrityksiä brändinrakennuksessa ja digitalisaatiossa, kouluttaa ja luennoi. Avokeittiökulttuuri on osoittanut voimansa. n

AITO 1/2015 9

aitohso_115_120315.indd 9

8.4.2015 17.31

Yhteistyössä TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT KORPILAMPI

Erämaahotellin lumoa lähellä Helsinkiä Hotelli Korpilampi sijaitsee upealla paikalla luonnon keskellä vain puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja Helsinki–Vantaan lentokentältä.

Finnjetin risteilyasiakkaiden tarpeisiin vuonna 1976 valmistunut hotelli on historiansa aikana nähnyt monia vaiheita myyttisistä 1970-luvun Korpilampi-seminaareista Lomaliiton kuntoutuslomiin.

Tänä päivänä Korpilampi elää remontoituna ja ehostettuna uutta kukoistuskauttaan kokoushotellina.

– Suomalainen ja kansainvälinen ko­ kous­asiakas on meille ykkönen. Myös cor­porate-majoittujien määrä lisääntyy tasaisesti ja Hansel-sopimus tuo meille valtionhallinnon kokous- ja majoitusasiakkaita, kertoo Korpilampea luotsaava hotellinjohtaja Nina Peltola.

Kesäisin ja viikonloppuisin Korpilampi on suosittu häiden ja merkkipäivien pitopaikka. Myös pääkaupunkiseudulle suuntaavat konsertti- ja messuvieraat ovat löytäneet Korpilammen: – Ovet avattiin uuden ruotsalaisomistajan, Pandoxin toimesta 16.6.2011. Seuraavana päivänä oli Helsingissä Bon Jovin konsertti ja meillä oli saman tien huoneet buukattu viimeistä petipaikkaa myöten, Peltola kertoo.

ALUN PERIN

karun näköinen hotelli yllättää kävijän täysin nykyaikaisella ja viihtyisällä sisustuksellaan. Valoisassa hotelliaulassa voi tiiviin kokouspäivän lomassa lepuuttaa jalkojaan Yrjö Kukkapuron klassikkonojatuolissa tai nauttia kahvikupposen tai viinilasillisen modernissa loungessa.

Viime vuonna remontoidut hotellihuoneet ovat jatkumoa ympäröivälle luonnolle. Sisustuksessa on suosittu murrettuja värisävyjä ja luonnonmateriaaleja. Huoneet ovat reilun kokoisia ja toimivia.

– Emme ole lähteneet kikkailemaan monilla eri huonetyypeillä. Sviittejä lukuun ottamatta kaikki hotellihuoneet ovat saman hintaisia oli näköala sitten metsään tai lammelle, Peltola sanoo. – Tässä on erityisesti ajateltu meidän kokousasiakkaita.

ULOSPÄIN HIEMAN

Korpilammen konferenssikeskuksen kokoustilat taipuvat moneksi. Suurin kokoustila on 350-paikkainen auditorio, joka varustettu nykyaikaisella tekniikalla. Pienemmät kokoustilat ovat muunneltavissa siirrettävien seinien avulla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. luonto tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen oheisohjelmaan kokoustamisen lomassa. Lähiympäristöstä löytyy eripituisia ja -tasoisia lenkkeilyreittejä ja hotellilta saa tarvittaessa vaikka kävelysauvat lainaksi. Talvella taas voi reippailla hiihtoladuilla tai laskettelumäessä läheisessä Serenassa. Myös muuta oheisohjelmaa on tarjolla asiakkaan toiveiden mukaan.

– Korpilampi ei ole ketjutalo, mikä näkyy meillä ennen kaikkea palvelussa ja joustavuudessa. Kaikki on räätälöitävissä, vakuuttaa Nina Peltola. n KORPILAMMEN AINUTLAATUINEN

LUE LISÄÄ: WWW.KORPILAMPI.FI

10 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 10

8.4.2015 17.31

Kolumni HELI KOIVUNIEMI

Some-uskovaiset ja hurmosjohtajat vyöry huuhtoo hyökyaallon voimalla työelämän pinttyneitä tapoja. Some-uskovaiset julistavat valaistuneina omaa sanomaansa – ja hyvä niin.

SOSIAALISEN MEDIAN

MITÄ NYKYTEKNOLOGIA on todellisuudessa muuttanut? Mie-

lestäni kaiken ja toisaalta ei juuri mitään. Virttyneet ajattelutavat ja tiedon panttaaminen eivät ole enää vuosikausiin pönkittäneet kenenkään valta-asemaa. Nykypäivän massahurmaajat vetoavat kansaan jakamalla avoimesti omia ja muiden viisauksia. Sama asia digitalistin termein: »sharing is caring». vihdoin oivaltaneet iänikuisen tuputtamisen sijaan tarinankerronnan voiman. Rohkeimmat ja ennakkoluulottomimmat ulottavat myynnin ja markkinoinnin lonkeronsa jo Instagramiin, Snapchatiin ja WhatsAppiin. Edelläkävijöiden on helppo erottua neitseellisessä maaperässä. Osa ei ole edelleenkään täysin vakuuttunut, onko some aikasyöppö vai menestyksen avain. He pysyttelevät turvallisesti omassa poterossaan sen sijaan, että rynnistäisivät etujoukoissa uusille alueille ja laajentaisivat verkostojaan.

YRITYKSET OVAT

VAIKKA JULKAISUALUSTAT ja -välineet muuttuvat ja keinot nii-

den mukana, perusasiat säilyvät. Viestin on erotuttava tuhansien kaltaistensa joukosta, ja sen on oltava mieleenpainuva. Mikä viestissä saa vastaanottajan liikkeelle? Mikä muuttuu sen ansiosta, muuttuuko mikään? Oikea ajoitus, jakelukanavan valinta ja viestin muotoilu kuhunkin kanavaan on yhä olennaista. Tehokkain viesti huomioi vastaanottajan tarpeet ja antaa vastauksen pinnan alla kyteviin kysymyksiin.

VAIKKA JULKAISEMINEN on helppoa, oman egon pönkittämi-

sen sijaan pitäisi muistaa, mitä viestillään tavoittelee. Vastaanottajat reagoivat epäaitoon ja negatiiviseen some-oksennukseen

torjuvasti. Sen sijaan he janoavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja positiivisia vertaiskokemuksia, jotka vahvistavat sitoutumista. Suosittelen kokeilemaan somen vaikutusta työssä edes hetken, niin tietää, mistä tässä maailmassa on kyse.

MURROS ON JO muuttanut ja muuttaa yhä lukutottumuksia. Ai-

heisiin tartutaan ystävän tai tutun suosituksesta. Yhä useammin lukijan huomiosta kisaavat niin työssään bloggaava asiantuntija kuin paikallis- tai ammattimedia. Tämän lisäksi some-aalto on pyyhkäissyt jo yli valtioiden rajojen ja kielimuurien. Paikallistasolle suunnattu viesti tavoittaa lukijan ympäri maailman siinä missä maailmanlaajuiseen levitykseen suunnattu sanoma.

Käännöskoneiden avulla kuka tahansa voi lukea netissä toisella puolella maailmaa tuotettua tekstiä.

MEDIAN ROOLI sirpaloituneessa ken-

tässä on kasata yhteen ajatuksia, poimia viestien joukosta olennaisin ja ja aistia orastavia ilmiöitä ja selostaa niiden taustoja. Tarvitaanko työelämässä kohtaamisia, kun työt hoituvat virtuaalisesti tai miksi jooga, mindfulness ja seikkailuradat nousevat tyky-päivien ohjelmanumeroiksi? Mennäänkö tehokkuuden tavoittelussa liian pitkälle tai mikä motivoi työssä? Mitkä teemat puhuttavat tänään ja miksi? Entä huomenna? n

»Paikallistasolle suunnattu viesti tavoittaa lukijan ympäri maailman. » Heli Koivuniemi, päätoimittaja, Evento-lehti. HSO vuodelta 1994 heli.koivuniemi@eventolehti.fi | Instagram: helimaarit1 | Twitter: @helikoivuniemi AITO 1/2015 11

aitohso_115_120315.indd 11

8.4.2015 17.31

Muutosviestintä TEKSTI SALLA HUTTUNEN, HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU KUVA CHRISTINA SUNI

Yllättävän vaikea muutos Muutos on vaikeaa ja lähes aina pelottavaa, sillä se alkaa nykyisyyden loppumisella. Vaikka nykytila osoittaisi murenemisen merkkejä, muutos pelottaa ja on siksi riski. Viestinnällä voidaan auttaa ja muutoksessa viestinnän roolia ei saa unohtaa.

ORGANISAATIOT OVAT moninaisten muu-

tosten silmässä. Alasta riippuen taustalla vaikuttavat esimerkiksi talouden vaihtelut, poliittisen kentän muutokset ja teknologian kehittyminen. Työ itsessään on muutoksessa eikä uudenlainen työ enää muistuta edeltäjäänsä. Nämä yleisemmät kehityskulut vaikuttavat meistä jokaiseen yksilöinä, työn tekijöinä ja kansalaisina.

Mitä muutosta suunnittelevan ja siitä viestivän on hyvä ymmärtää?

Periaatteessa voisi ajatella, että muutoksessa riittää, kun vastataan kysymyksiin Mitä? Miksi? Miten? ja Milloin? Meistä jokainen kuitenkin ymmärtää ja tietää, että pelkät faktat eivät riitä. Amerikkalainen markkinointiguru Seth Godin on todennut, että jos loogiset ja rationaaliset syyt riittäisivät, kukaan ei polttaisi tupakkaa, eikä kukaan pelkäisi lentää lentokoneessa. Logiikkaa tarvitaan, mutta viestintä ilman tunnetta on kuin pelaisi korttia vajaalla pakalla.

muutoksen äärellä. Veljekset Chip ja Dan Heath vertaavat kirjassaan Switch. How to change things when change is hard meissä jokaisessa vaikuttavaa tunteiden ja järjen yhdistelmää elefantiksi ja sen ohjastajaksi. Ohjastaja on analysoinut tilanteen oikein ja ymmärtää mihin pitäisi mennä, mutta elefantti on todellisuudessa se, joka itse työn tekee. Koska elefantti (tunnepuolemme) on vaistonvarainen ja tunteiden vietävissä, sen ohjaaminen vaatii taitoa. Elefantti on kohtalaisen laiska ja kiinnostunut enemmän huveista kuin työstä, joten muutoksen epäonnistuminen on yleensä elefantin syytä. Ohjaajan taakkana on puolestaan ylianalysointi.

TUNTEET KOROSTUVAT

Kumpikaan ei yksin onnistu muutoksessa ja siksi molempia on puhuteltava ja kumpikin on saatava toimimaan.

Usein muutoksen vaikeudessa on kyse siitä, että palkkio muutoksesta on liian kaukana tulevaisuudessa ja käytöstä olisi muutettava tänään. Käytös ja toimintata-

vat ovat avainasemassa, sillä uuteen ajattelutapaan on paljon helpompi siirtyä toiminnan kautta kuin päinvastoin. Moni kokee tämän arkisten askareiden äärellä: kuinka betonin sekoittaminen olikin yllättävän vaikeaa, koska seos on niin raskas hämmentää. Ajatuksissa (ja kuivabetonisä-

Viestintäkysymykset kannattaa ottaa

huomioon jo muutosta

suunniteltaessa,

korostaa yksikön

johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta.

12 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 12

8.4.2015 17.31

kin kyljen ohjeissa) betoniin vain sekoitetaan hieman vettä, vähän kuin leivonnassa sotketaan ainesosia – käytännössä sitten huomaa, ettei koko 25 kilon säkkiä kannata kaataa paljuun kerralla.

AMERIKKALAINEN KONSULTTI ja entinen

Harvard Business Schoolin professori David Meister vertaa muutosta elämäntapamuutokseen. Siinä keskeistä ei ole tavoite (esimerkiksi 15 kilon painonpudotus, vaikka tavoite sinänsä tärkeä onkin) vaan se, että päätämme, minkä nykytavoistamme olemme valmiita muuttamaan ja mitä muutoksia olemme valmiita tekemään. Esimerkiksi 15 kilon pudotukseen on sitouduttava syömään järkevästi ja kuntoilemaan viisi kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Muutoksessa siis määritellään tavoite, mietitään, millaiseen tekemiseen ollaan valmiita sitoutumaan ja lopuksi pohditaan sanoitus viestinnässä. Painoakin on helppo pudottaa ajatuksissa, mutta käytännön tekeminen vaatii sitoutumista pitkäjänteiseen toimintaan.

Anneli Valpola kuvaa kirjassaan Organisaatiot yhteen mallin onnistuneen muutoksen osatekijöistä. Samoin kuin Meisterin yksinkertaisessa esimerkissä kaikki alkaa muutostarpeen määrittelystä. Siitä edetään yhteisen näkemyksen luomiseen ja muutoskyvystä huolehtimiseen. Ensimmäinen antaa ”kompassin ja kartan” muutoksen läpivientiin – samalla sanoitetaan ne muutamat tärkeät asiat, joita tavoitellaan ja joiden edistymistä mitataan.

Muutoskyvystä huolehtiminen on keskeistä, jotta elefantti jaksaa syttyä ja motivoitua mahdollisesti pitkän muutoksen äärellä. Aika ajoin saatetaan tarvita aikalisää, jolloin hidastetaan hetkeksi. Aikalisässä otetaan etäisyyttä yksityiskohtiin, päästellään höyryjä jos tarpeen on, mietitään

Muutoksessa: • Muutos syntyy ennen muuta tekemällä, ei ajattelemalla.

• Tunteet ovat tärkeässä roolissa. Motivoi ja innosta.

• Tiivistä (ja sanoita) muutos muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen.

• Rytmitä, muista mahdollinen aikalisä.

• Kuuntele.

• Muista palaute.

kokonaiskuvaa, selvitetään, mitä ihmisten päässä liikkuu ja miltä heistä tuntuu, ja ylipäätään selkiytetään, mitä tarkoitusta varten pyrimme johonkin suuntaan.

Kun muutos on käynnistynyt, ensimmäiset toimenpiteet ovat tärkeitä, ja ne kannattaa viestiä näkyvästi. Valpola toteaakin, että ensimmäiset toimenpiteet paitsi antavat muutokselle suunnan ja vauhdin myös konkretisoivat sen. Elefantti meissä kussakin tarvitsee aika ajoin näitä positiivisia edistymisen merkkejä, jotta jaksamme motivoitua edelleen uusista askeleista. johdon on osoitettava tekevänsä jotain merkittävästi eri tavalla kuin aiemmin. Pelkkä puhe ei riitä. Mitä ikinä johdon muuttuva tekeminen onkaan, sen on oltava uskottavaa ja riittävän näkyvää, jotta tekeminen saa ihmiset puhumaan ja paitsi jakamaan tietoa edelleen myös pohtimaan omaa rooliaan.

Viimeisenä muutoksen vaihe on käytäntöön ankkurointi. Se on vaiheista mahdollisesti pisin ja vaatii ihmisiltä sitkeyttä ja toistoja. Elefantti on kovilla, mutta järkevällä rytmittämisellä, riittävällä levolla ja muutosmatkan jo saavutettujen etappien juhlimisella jaksetaan taas jatkaa.

Olipa muutos millainen hyvänsä, siihen liittyvä viestintä on suunniteltava yhdessä itse muutoksen suunnittelun kanssa.

Suunnittelussa sanoitetaan tavoite ja visio, sovitaan viestit (mitä keskeistä halutaan pitää esillä muutoksen eri vaiheissa), roolit ja vastuut (kuka puhuu/kirjoittaa/keskustelee), aikataulut, materiaalit (mitä materiaaleja, kuka ja milloin tuottaa), taktiikat ja konseptit (eri aikoina erilaisia viestinnän keinoja).

Ja lopuksi: johdon ja esimiesten on oltava muutoksen edessä ja takana, ja laulettava samasta laulukirjasta. n MUUTOKSESSA MYÖS

AITO 1/2015 13

aitohso_115_120315.indd 13

8.4.2015 17.31

Uratarina TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVA MIKAELA LÖFROTH

HSO osaa viestinnän HSO:illa on viestinnän osaamista vailla vertaa. Omasta uratarinansa kertovat Sari Pousi-Heinonen ja Hannele Salmi.

Sarin sydämen asia on sisäinen viestintä SARI POUSI-HEINONEN valmistui HSO-

sihteeriksi vuonna 1984. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli toistakymmentä vuotta kansainvälissä Spira Oy:ssä aluksi toimitusjohtajan sihteerinä ja sen jälkeen myös markkinoinnin parissa vastaten muun muassa ulkomaisista päämiessuhteista. Hänen varsinainen viestintäuransa alkoi vuonna 2002, jolloin hän siirtyi hämeenlinnalaiseen yrityskehitys- ja toimitilapalveluita tuottavaan Teknologiakeskus Innoparkiin viestintäassistentiksi. Vuodesta 2008 hän on työskennellyt ympäristöteknologian alan yrityksessä Kiertokapula Oy:ssä aluksi viestintäpäällikkönä ja vuodesta 2010 lähtien henkilöstö- ja viestintäpäällikkönä.

Vaikka suurin osa Sarin työtehtävistä painottuu henkilöstönhallinnon kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin, tärkeässä roolissa on myös viestinnän johtaminen ja kehittäminen. Viestinnän operatiivisessa työssä hänen apunaan on onneksi myös viestintäsuunnittelija. Henkilöstöpäällikkönä Sarin tehtävänä on linjata yrityksen HR-toimintoja, olla esimiesten tukena ja luoda heille työkaluja esimiestyöhön. Tässä työssä myös viestinnällä on tärkeä rooli.

– Sisäinen viestintä on lempilapseni. Sillä on aivan valtava merkitys esim. työhyvinvointiin, motivaatioon ja työn tuloksellisuuteen. Se, miten työyhteisössä viestitään heijastuu myös yrityk-

sestä ulospäin, Sari summaa ja kertoo, kuinka viestinnän ja HR:n rooli yhdistyy tällä hetkellä myös yrityksen strategian uudistamistyössä.

– On tärkeää tehdä strategian toimeenpano mahdollisimman hyvin, jotta koko henkilöstö sitoutuu siihen, hän korostaa.

SARIN VALMISTUMISESTA HSO-sihtee-

riksi on jo 30 vuotta, ja työelämä on muuttunut paljon tuona aikana. Viimeisten vuosien aikana erityisesti viestinnän saralla on tapahtunut suuria muutoksia.

Digitalisoituminen leimaa viestintää ja myös Kiertokapulalla panostetaan yhä enemmän verkkotyöympäristöihin ja webinaareihin.

– Viestintävälineet ovat iso mahdollisuus, mutta ne toisaalta myös haastavat meidät, Sari pohtii. – Kunpa ei unohdettaisi pitää huolta vuorovaikutustaidoistamme eikä annettaisi viestintävälineiden hallita viestintää.

Muuttuva työelämä, uusien sukupolvien tuleminen työelämään ja yritysten toiminnan syklien nopeutuminen haastavatkin niin henkilöstöjohtamista kuin henkilöstöä.

Sari kiittää HSO-koulutuksestaan saamaansa vahvaa pohjaa, olipa se sitten liikekirjeiden kirjoittamista tai hyviä työelämän tapoja. Tällä hetkellä hän kokee olevansa unelmatyössään, jossa yhdistyy viestintä ja HR, jotka kytkeytyvät

monella tapaa toisiinsa.

– Olen saanut työskennellä koko työurani ajan näköalapaikalla ja hyvin mielekkäissä tehtävissä ja ollut mukana monenlaisissa kehittämistehtävissä. Kansainvälisyys, kielten käyttämisen mahdollisuus ja ihmisten kanssa tekeminen ovat asioita, jotka ovat tuoneet paljon hyvää tullessaan. Minulla on myös aina ollut vahva vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhöni, Sari kertoo. Hän tietää, että tällä hetkellä tällainen onni ei nuorille ole enää itsestäänselvyys ja oman alan töitä voi olla vaikea saada. Tärkeää olisikin panostaa nuoriin ja antaa heille mahdollisuuksia.

Tästä hän on myös omassa työroolissaan pyrkinyt pitämään kiinni palkkaamalla muun muassa läheisen ammattikorkeakoulun opiskelijoita eripituisiin harjoitteluihin. vie usein mukanaan, pyrkii Sari pitämään kiinni myös vapaaajastaan. – Mielipuuhaamme mieheni kanssa on matkustaminen yleensä sellaisiin paikkoihin, joissa löytyy golfkenttä ja patikointimahdollisuudet. Kahden jo aikuisen lapsemme elämässä mukana oleminen on meille tärkeää. Arjen voimavarana on perheen lisäksi liikunta, kuten lenkkeily, hiihto, jumppa ja baletti. Niin ja opiskelu, tämänhetkisistä liiketalouden YAMK-opinnoistaan voi­ maa saava Sari summaa. n VAIKKA TYÖ

14 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 14

8.4.2015 17.31

»Kunpa ei unohdettaisi pitää huolta vuorovaikutustaidoistamme eikä annettaisi viestintävälineiden hallita viestintää.»

Sari Pousi-Heinonen Ikä 55 v Titteli Henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Valmistumisvuosi

HSO-sihteeri v. 1984,

tradenomi, HSO 2004 Muita koulutuksia

JET-tutkinto v. 2008,

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

YAMK-opinnot 2014 Harrastukset

Golf, patikointi, liikunta Motto ”Asenne ratkaisee”

AITO 1/2015 15

aitohso_115_120315.indd 15

8.4.2015 17.31

Uratarina

Hannelen työssä sekoittuvat medioiden rajat

»Sosiaalisen median kanssa työskennellessä pistää helposti lusikkansa muidenkin soppaan, joten ihmiset brändin ympärillä on tunnettava.» keskittyvät erilaisten yhteisöjen ympärille. Sosiaalisen median kanssa työskennellessä pistää helposti lusikkansa muidenkin soppaan ja on vaikea hoitaa some-juttuja hyvin, jos ei yhtään tunne ihmisiä brändin ympärillä, Hannele kertoo haasteistaan.

KUVA: HANNELE SALMI

HANNELEN TYÖ ei kuitenkaan pyöri pel-

Hannele Salmi VAJAA VUOSI sitten valmistunut Han-

nele Salmi toimii sosiaalisen median tuottajana hektisellä mutta mielenkiintoisella media-alalla A-lehdillä. Aikaisempaa työkokemusta hänelle on kertynyt viestinnän, markkinoinnin, valokuvauksen ja asiakaspalvelun saralta, mutta kokemus tuo toki vielä mukanaan laajoja verkostoja, jotka auttavat lunastamaan paikan omalla alalla.

– On tärkeää oppia tuntemaan yhteisö, jonka parissa puuhailee, sillä lähes kaikki A-lehtien brändeistä

Ikä 28 v Titteli Social Media Producer Valmistumisvuosi

tradenomi, HSO 2014 Muita koulutuksia Yhteiskuntatieteiden

kandidaatti v. 2010 Harrastukset punttisali, satunnaisesti

karnevaalisambatunnit

ja ilmajooga Motto ”Elämä on sitä,

mitä teet siitä” (Iso H)

kästään sosiaalisen median ympärillä.

Hän kertoo, että medioiden keskinäiset rajat ovat sekoittuneet, jolloin sosiaalista mediaa on yhä hankalampi erottaa yhdeksi selkeästi erilliseksi osaksi muusta viestinnästä tai markkinoinnista.

– Mobiili, videot, blogit ja natiivimainonta ovat tällä hetkellä aiheita, jotka herättävät paljon keskustelua sosiaalisen median lisäksi, hän summaa.

Iloa työhön tuovat ehdottomasti myös työkaverit ja koko työyhteisö.

Vaikka jokaisella on omat päävastuunsa ja tavoitteensa, töitä tehdään silti yhdessä. Työn vastapainoksi käydään tiimin kanssa porukalla välillä myös työpaikan kellarin punttisalilla ”after workouteilla”. Ennen kaikkea Hannele on kuitenkin nauttinut siitä, että voi vihdoin keskittyä täysillä työntekoon tiiviiden opiskeluvuosien jälkeen. n

16 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 16

8.4.2015 17.31

Lyhyesti KOONNUT MAARIT RAPP

Aito HSO ry:n palkkatutkimus tulee jälleen toteuttaa huhti–toukokuussa palkkatutkimuksen, joka antaa jäsenille ja järjestölle reaaliaikaista tietoa alan palkkauksesta ja työoloista. Palkkatutkimus tehdään joka toinen vuosi ja sen perusteella laaditaan Aito HSO:n palkkasuositus. Jäsenet voivat myös hyödyntää tutkimustuloksia esimerkiksi työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa.

Tutkimus käynnistyy huhtikuun puolivälissä ja se toteutetaan sähköisesti. Palkkatutkimuksen tulokset julkistetaan syksyn HSO-olohuoneessa, syyskuussa ilmestyvässä jäsenlehdessä sekä Aito HSO:n jäsensivuilla. n AITO HSO

ww w . o h j e l m a p r i m o . f i aitohso_115_120315.indd 17

AITO 1/2015 17

8.4.2015 17.31

Media TEKSTI LEENA JOKIRANTA KUVAT THINKSTOCK

18 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 18

8.4.2015 17.31

Yrityksen ja median hyvä suhde rakentuu avoimuudelle, aitoudelle ja arvostukselle Työhuoneeni seinällä on arkistoituna muistoja vuosien varrelta. Värikäs postikortti osuu silmiini. Siinä tällä hetkellä suosittu politiikan toimittaja kiittää työnantajayritystäni vieraanvaraisuudesta ja hyvästä informaatiosta toimittajamatkalla silloiseen Neuvostoliittoon. päivätty syyskuussa 1984.

Työskentelin tuolloin suomalaisen rakennusyhtiön viestinnässä ja olin mukana järjestämässä toimittajamatkoja milloin kenkätehtaiden, milloin lihanjalostuskombinaattien peruskivenmuuraus- ja harjannostajaistilaisuuksiin. Muistan, kuinka mukavaa oli vaativan mediatapahtuman jälkeen saada myönteistä palautetta tärkeän taloustoimituksen edustajalta. Tänä päivänä postikortin saapuminen taloustoimittajalta tiedotusosastolle vaikuttaisi varsin erikoiselta.

Pidän edelleen kyseiseen toimittajaan säännöllisesti yhteyttä: yhteydenpito jatkuu, vaikka toimenkuvat ja työnantajat ovat molemmilla moneen otteeseen vaihtuneet.

Noista ajoista lehdistön ja yrityksen välisen yhteistyön ulkoiset puitteet ovat muuttuneet ratkaisevasti. Työelämän hektisyys, median monikanavaisuus ja toimitusten niukat resurssit ovat vaikuttaneet KORTTI ON

siihen, ettei työaikaa tuhlata matkailuun ja monipäiväisiin tapaamisiin. Valitettavasti yrityksen ja median välinen yhteistyö tarkoittaakin nykyisin suurelle osalle yrityksistä yksipuolista tiedon syöttämistä ja mekaanista tiedotepostitusta – massajakeluna ja samansisältöisenä mahdollisimman moneen toimitukseen.

Olen varma, että tällaistakin tiedottamista tarvitaan. Sen sijaan yritys tekee kohtalokkaan virheen laiminlyödessään lehdistöstrategiassaan henkilökohtaisten toimittajayhteyksien merkityksen. tiedon hankintaa, dokumenttien tuottamista, editoimista, lähettämistä ja käsittelyä. Tiedotteen aiheen julkaisupäätöksen tekee bittiraadin sijaan inhimillinen toimitus, joka koostuu journalismin asiantuntijoista. Heidän arvonsa ja periaatteensa yhdessä edustamansa median arvojen ja periaatteiden kanssa määrittävät suurelta osin, kuinka uutisDIGITAALISUUS HELPOTTAA

kynnys yritystiedottajan tarjoaman juttuaiheen kohdalla kulloinkin ylittyy.

Useinkaan ei ylity. Moni viestintäalan toimija ei silti lähde kehittämään yrityksen ja median välistä yhteistyötä avoimesti tapaamalla toimialan tärkeimpien medioiden johtoa ja toimituksen vetäjiä.

Miksi ei? Olemmeko ujoja, ennakkoluuloisia, epävarmoja omasta roolistamme? Kokemukseni lähes kolmen vuosikymmenen ajalta on osoittanut, että aito kohtaaminen johtaa lähes poikkeuksetta hyviin tuloksiin. Nopeaa oikotietä ei kuitenkaan ole. Se, että tiedottaja päättää rakentaa henkilökohtaisen toimittajaverkoston, on ratkaiseva strateginen askel: se vie aikaa ja edellyttää kärsivällisyyttä ja kaukonäköisyyttä.

Viestintäyrittäjänä olen korostanut asiakkailleni perusasioita: 1. Ei uutisoida jos ei ole aitoa uutista 2. Laaditaan tiedotettavasta aiheesta hyvin perusteellinen informaatiopaketti

AITO 1/2015 19

aitohso_115_120315.indd 19

8.4.2015 17.31

Media

3. Ehdotetaan 2–3 erilaista, huolellisesti valmisteltua näkökulmaa juttuun 4. Henkilökohtaisessa tapaamisessa tarjotaan lisäinformaatiota laajemmin ja kytketään tiedotettava aihe laajempaan yhteyteen; esim. globalisaation, työllisyyden, kasvuyrittäjyyden, kansainvälistymisen tai johtamisen näkökulmista 5. Kunnioitetaan toimittajan tapaa käsitellä aihetta – ja annetaan työrauha!

6. Yhteistyötä jatketaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti riippumatta siitä julkaistaanko uutinen juuri toivomallamme hetkellä työskentelee Talentum Oyj:ssä Talouselämä-, Markkinointi ja Mainonta- sekä Fakta-lehden päätoimittajana. Yritystiedottajien toiminta on hänen mielestään viime vuosien aikana muuttunut lehdistöön suuntautuvassa yhteydenpidossa selkeästi.

– Tolkkua ja laatuakin on toiminnassa ollut jo suhteellisen pitkään, Ruokanen toteaa.

Avoimuuskin on lisääntynyt.

– Luulen, että kyse ei ole niinkään viestintäväen asenteista, vaan siitä, että yritysjohto on alkanut viimeinkin uskoa, ettei avoimuudelle ole vaihtoehtoa. Siitä kiitos kuuluu tietysti viestinnän ammattilaisille, jotka ovat jaksaneet valmentaa organisaaREIJO RUOKANEN

tioitaan ja yrityksen ylintä johtoa.

Ruokanen määrittelee järkipäisen tiedottajan ominaisuuksiksi avoimuuden, suoruuden ja rehellisyyden.

– On tärkeää vastata puhelimeen myös ikävien asioiden aikana. Toimittajat arvostavat myös sitä, ettei ns. olematonta viestiä tyrkytetä toimitusten käsittelyyn. on Ruokasen mukaan hyvin jyvällä siitä, miten toimituksissa tartutaan juttuaiheisiin, mitkä ovat toimituksen arvot, miten journalistinen työprosessi etenee käytännössä, kuka päättää juttukriteereistä.

– Pääsääntöisesti näin on. Meihin ovat yleensä yhteydessä isojen yritysten viestinnän ammattilaiset. Heille nämä ovat aivan tuttuja asioita. Viestintätoimistotkin tuntevat käytäntömme, mutta aika monet niistä soittelevat turhanaikaisia asioita tarjotakseen, kun asiakas niin vaatii.

Jos on aihetta lisätä tietämystä, miten se kannattaisi tehdä? Onko tiedottajan järkevää ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä ja sopia yhteisistä palavereista – vai onko se liiallista häirintää ja turhanaikaista tykö­ tekemistä?

– Aina kannattaa rakentaa vuorovaikutussuhdetta, Reijo Ruokanen rohkaisee.

– Se ei kuitenkaan onnistu ilman agendaa. Kannattaa pyytää toimitus kylään, mutta silloin yrityksellä pitää olla jotain OSA YRITYSTIEDOTTAJISTA

kerrottavaakin. Sitä ei kannata pohtia sitä, tekeekö toimitus jutun, kun sille asioita kerrotaan. Kyllä se juttu tulee kun on tullakseen.

YLE UUTISTEN taloustoimituksen päällikkö (va.) Antti Parviala pitää alalla suurimpana muutoksena viestintätoimistojen nopeaa tuloa markkinoille.

– Niiden henkilöstön ote on aktiivinen - ja joskus hieman liiankin aktiivinen, Parviala pohtii.

Suurimpien yritysten viestintä tuntuu olevan entistä enemmän pörssisäännösten rajoittamaa.

– Erilaiset taustatilaisuudet ovat edelleen arvokkaita, vaikka ajan löytäminen niihin onkin joskus hankalaa.

Järkiperäinen tiedottaja ymmärtää Parvialan mielestä millaisia aiheita kullekin viestimelle kannattaa tarjota ja osaa myös kytkeä yrityksensä laajempaan yhteyteen.

– Mediassa harva yritys on kiinnostava vain yrityksenä, Parviala huomauttaa.

– Enemmän kiinnostaa miten ympäröivä maailma heijastuu niihin ja miten yrityksen toimet heijastuvat ulospäin esim. työllisyyden kautta.

Yrityksissä ollaan kohtalaisen hyvin selvillä toimitusten työskentelyrutiineista.

– Ehkäpä päätoimittajatasoon luotetaan vähän liikaakin viestin eteenpäin viemisessä.

20 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 20

8.4.2015 17.31

Kalenteriin Yritys ja media -seminaarisarjassa ”Avoimuus, arvostus ja luottamus lehdistöstrategian perustana” -tilaisuus 7.5. klo 9–12 Otaniemessä.

Lisätietoja: www.falconleader.fi

Toimittajat tarvitsevat vertaisverkostoa ja pääsyä tiedon lähteille. ja innovaatioiden edistäjänä monessa roo– Tätä tiedon lähteille pääsyä edesautlissa: vienninedistäjänä, tietohallintojohta- taa huomattavasti henkilökohtaisella tajana, tutkijana ja koulutuksen organisoi- solla tapahtuva toimittajien ja tiedottajijana. Suomalainen talousjournalismi on en kohtaaminen. hänen mielestään muuttunut viime vuoSome on muuttanut myös toimittajien sien aikana. työtä ja tiedonhankintaprosessia.

– Talousjournalismissa on siirrytty – Mielipidejohtajien esille nostamilla kansainvälisempään suuntaan, hän arvioi. some-ilmiöillä on suora vaikutus tehtäviin – Talouslehtien kirjo on kasvanut ja so- juttuihin – ehkä niiden sävyynkin. Somen siaalisen median merkitys alkanut aivan kautta nostetaan esiin myös uusia keskusteTommi Lalu / 2015 viimeaikoina korostua voimakkaasti. Toi- luaiheita, joihin toimittajat joutuvat reagoimittajien määrän vähetessä ja työmäärän maan. Osa toimittajista kuuluu itse tähän kasvaessa toimittajat joutuvat yhä enem- merkityksellisten some-vaikuttajien joukmän nojautumaan valmiiseen annettuun koon ja näiden henkilöiden kautta viestinmateriaaliin ja netistä löytyviin taustoihin. tä voi saada aivan uusia ulottuvuuksia. n Tässä kontekstissa vuorovaikutus on valitettavasti vähentynyt.

FALCON LEADER

Oy:n toimitusjohtaja

Jarmo Hallikas on toiminut teknologian

Leena Jokiranta KIRJOITTAJA ON työskennellyt

vuodesta 2000 viestintäyrittäjänä Espoon Otaniemessä. Aiemmin hän toimi tiedottajana mm. Perusyhtymä Oy:ssä, Nokia Telecommunicationsissa, Finprossa ja TEK Tekniikan Akateemiset ry:ssä. Tällä hetkellä asiakkaita ovat infra- ja ict-alan pk-yritykset, pörssiyritykset sekä Aalto-yliopisto. Kirjoittamisen ohella motivoivinta työssä lehdistöstrategioiden laadinta ja niiden toteuttaminen. Mottona työssä: kunnioitus ja arvostus ovat yhteistyön kivijalka. n

Tule inspiroitumaan ja päivittämään osaamisesi viestinnän uuteen aikaan!

Seminaari 22.4.2015

Digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän kasvava rooli tuovat uusia haasteita viestinnän ammattilaisille. Viestinnällä vaikutetaan yhä moninaisemmissa forumeissa ja erilaisimmilla tavoilla. KLIK! Viestinnän hetki -seminaari tarjoaa katsauksen viestinnän ajankohtaisiin ilmiöihin teorian ja käytännön esimerkkien avulla.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen, www.haaga-helia.fi

Paikka: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ratapihantie 13, Helsinki

aitohso_115_120315.indd 21

Aika: ke 22.4.2015 klo 13:00 - 16:00

AITO 1/2015 21

8.4.2015 17.31

Opiskelijat TEKSTI: KAROLIINA VIITASALO

Kielikylvyssä kaiken ikää Nykypäivän työ- tai opiskeluelämää on vaikea kuvitella ilman jatkuvaa kommunikointia.

MEILLÄ ON toistuvasti tarve jutella, tervehtiä, kirjoittaa sähköposteja tai Twitter-viestejä, vaihtaa mielipiteitä, jakaa tietoa ja kokemuksia, kysyä, neuvotella ja perustella joko suullisesti, paperilla tai erilaisia työkaluja ja medioita käyttäen. Kanavista riippumatta viestintä kuitenkin perustuu meidän itsemme ja toisten osapuolien hallitsemiin kieliin. Ne ovat päivittäisen toimintamme työkaluja.

Assi- ja Mubba-koulutusohjelmiin hakeutuu paljon opiskelijoita juuri kieltenopintojen monipuolisuuden ja runsaan määrän vuoksi. Kielet koetaan mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Opiskelijat esittävät kuitenkin yleensä vuodesta toiseen esimerkiksi HSO-kummeille ja itselleni toimiessani Aito HSO ry:n opiskelijatoiminnan koordinaattorina kysymyksiä siitä, mitä kieliä kannattaa opiskella ja mikä kielitaidon merkitys työelämässä todella on.

Sille, mitä kieliä ja missä määrin kukin tulee työurallaan tarvitsemaan, on tietysti mahdotonta antaa tarkkaa ennustetta. Pohdin kielitaitoa ja siihen liittyviä eri näkökulmia Akavan Erityisalojen järjestö- ja palvelupäällikön, Katja Tujulan kanssa. Katja on toiminut aiemmin muun muassa Eilakaislalla, jossa kielitaidon arviointi oli osa kaikkea rekrytointia ja Wärtsilässä, jonka palveluksessa hän työskenteli pitkiä aikoja eri projektien puitteissa muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Itse työskentelen Tieto-konsernissa projektitoiminnan coachina ja teen päivittäin yhteistyötä suomalaisten lisäksi Latvian, Tšekin ja Ruotsin kollegoiden kanssa. Tiivistimme Katjan kanssa ajatuksiamme muutamiksi pääkohdiksi.

AIVAN OLEELLISINTA on se, että saa suunsa auki ja pystyy reagoimaan erilaisissa tilanteissa. Puhelin soi ja siihen pitää vastata, kollega kysyy jotain palaverissa tai lentokentällä, hotellissa tai ravintolassa pitää hoitaa eteen tulevat tilanteet. Käytännön kannalta kaikkein vaikeinta (ja tuskaisinta) on se, jos tällöin lamaantuu täysin eikä saa sanaa suustaan. Tällöin tärkeintä on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ja vaikkapa toistaa niitä kohtia, joista on epävarma.

Yksittäisiä kielioppivirheitä ei pidä jäädä miettimään. Itse olen selvittänyt esimerkiksi kolme tuntia kahden henkilön lento22 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 22

8.4.2015 17.32

jen uudelleen reititystä IT-ongelmien vuoksi lentokentän palvelupisteessä. Joskus olen käynyt pitkää ja kiemuraista sähköpostikeskustelua intialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tärkeästä sopimuksesta, joka piti saada valmiiksi samana päivänä. Katja lisäsi, että työhaastattelussa kysytään useinkin jotain kesken kaiken englanniksi tai ruotsiksi ja näihin kysymyksiin on oltava sikäli henkisesti valmis, että pystyy vastaamaan edes jotain. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa keskustelukulttuuri on aivan erilainen kuin Suomessa ja jos työskentelee paljon ruotsalaisten kanssa, on pystyttävä osallistumaan jutusteluun, olipa kieli ruotsi tai englanti. Rohkeutta puhumiseen voi hakea vaikkapa kaveriporukasta, Katja vinkkaa. Voi vaikka sopia, että tavatessa käytetään joskus vain tiettyä kieltä.

»Rohkeutta puhumiseen voi hakea vaikkapa kaveriporukasta: voi sopia, että tavatessa käytetään joskus vain tiettyä kieltä.»

Katja Tujula, Akavan Erityisalat

olisi ajatellut työskentelevänsä vain Suomessa, suomalaisten kollegoiden kanssa ja suomea käyttäen, voi työuralla tulla vastaan yllätyksiä toisensa jälkeen. Nykyään on esimerkiksi täysin mahdollista, että omaan tiimiin tuleekin joku ulkomaalainen henkilö tai työnantaja lähettää komennukselle ulkomaille, kuten Katjalle tapahtui Wärtsilän aikaan. Hän toimi vuoden verran SAP-ohjelmiston käyttöönottoprojektissa Göteborgissa, josta hän lähti suoraan USA:han Floridaan jatkaen samoja tehtäviä. Tai sitten työnantajan toimintamaat lisääntyvät tai oma pesti muuttuu ja yhtäkkiä on tarpeellista hoitaa päivittäistä työtä myös toisella kielellä ja jopa eri aikavyöhykkeitä huomioiden.

Mikäli haluaa joskus hakea töitä julkiselta sektorilta, pitää muistaa, että Suomen kahteen viralliseen kieleen liittyy selkeitä osaamisvaatimuksia, jotka on pystyttävä täyttämään. Tämä pätee myös kesätöihin ja harjoittelupaikkoihin. Vaikkei ruotsi kuuluisi opiskeluaikana suosikkeihin, kannattaa miettiä sitä, ettei tule vahingossa sulkeneeksi ovia tulevaisuudesta.

VAIKKA ITSE

VARMAAN MONI tiedostaa sen, että käyttämättä jäänyt kieli unoh-

tuu. Fiksu veto olisikin ylläpitää osaamistaan juuri siltä varalta, että työura tuo jonkin mielenkiintoisen mahdollisuuden, johon tarttuminen edellyttää kielitaitoa. TV:tä voi ainakin silloin tällöin vain kuunnella ilman tekstitystä tai ainakin katsoa vaikkapa Solsidania, jossa aiheet ovat suhteellisen helppoja ja siten voi yrittää seurata tapahtumia enemmän kuuloon tukeutuen. BBC:n tai SVT:n aamulähetyksissä kuulee hyvää ajankohtaissanastoa ja vaikkapa työväenopiston kursseilla saa järjestelmällisempää vahvistusta kielitaidolle.

Jos työpaikalla käytetään suomen lisäksi säännöllisesti muita kieliä, olisi hyvä, että yksi näistä olisi hyvin hallussa. Monesti tämä kieli on englanti, toki se voi olla myös vaikkapa saksa, ranska, venäjä tai kiina. Vaikka suhteellisen suppealla sanastollakin saisi asiansa auttavasti perille, on syytä muistaa, että esimerkiksi englannissa on paljon sanoja ja synonyymeja ja erilaisia kielioppirakenteita. Näiden hyvä hallinta alkaa olla monissa yrityksissä perusvaatimus. Sujuva kielitaito mahdollistaa asiantuntijatehtävissä monimutkaisten ja vaikeidenkin aiheiden syvällisen käsittelyn. Myös tahdikkuus ja kohteliaisuus tulevat tällöin paremmin esiin. Tämä voi olla kriittistä omassa tehtävässä suoriutumisen kannalta. n AITO 1/2015 23

aitohso_115_120315.indd 23

8.4.2015 17.32

Tapahtumat

Tutustu yhteistyökumppaneihin www.union.fi | www.ohjelmaprimo.fi

TEKSTI: SARI SOINOJA KUVAT: STORM PHOTOGRAPHY/JANICA LÖNN

Vuonna 2014 valmistuneiden illanvietto

Ylpeyttä omasta osaamisesta Joukko iloisia viime vuonna Haaga-Helian assistenttikoulutusohjelmasta valmistuneita tradenomi, HSO:ita kokoontui maaliskuisena maanantai-iltana Unioninkadun juhlahuoneistoihin juhlistamaan valmistumistaan ja solmimaan uusia suhteita vanhoihin tuttuihin.

ILLAN ALUKSI Aito HSOn hallituksen puheen-

johtaja Marina Paulaharju kohotti maljan valmistuneiden kunniaksi ja kehotti puheessaan hyödyntämään rohkeasti HSO-verkostoa. Haaga-Helian tervehdyksen puolestaan toi koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen, joka totesi viime vuonna valmistuneita ”Asseja ja Mubbia” olleen ennätysmäärän ja toivoi, ettei yhteydenpito ja yhteistyö Haaga-Helian kanssa päättyisi valmistumiseen, vaan jatkuisi hedelmällisenä myös työelämän pyörteissä.

Valmistuneita onnittelivat myös Unioninkadun Juhlahuoneistojen Marjo Savinainen ja Heikki Tuunanen, joka kertoi lisäksi lyhyesti Unioninkadun Juhlahuoneistojen värikkäästä historiasta. Illanvieton ihastuttavasta ohjelmasta vastasi Ohjelmatoimisto Primo: Milla Mäkinen loihti kitarallaan ja laulullaan brasialaista tunnelmaa pimenevään maaliskuiseen iltaan.

Juhlijoiden ei tarvinnut istua iltaa vatsat kurnien, sillä Juhlahuoneistot olivat pistäneet parastaan myös pöydän antimissa ja tarjolla oli useita herkullisia salaatteja lisukkeineen.

Tunnelma oli illan aikana iloinen ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Muun muassa assistenttikoulutuksen roolia ja urallaan eri vaiheissa olevien assistenttien työtapoja pohdittiin pöytäkeskusteluissa. Vastavalmistuneet totesivatkin, että kaikkien koulutusohjelmasta valmistuneiden tulisi olla rohkeita ja ylpeitä itsestään sekä koulutuksestaan. n 24 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 24

8.4.2015 17.32

MARINA PAULAHARJU

MILLA MÄKINEN

AITO 1/2015 25

aitohso_115_120315.indd 25

8.4.2015 17.32

HEIKKI TUUNANEN UNIONINKADUN JUHLAHUONEISTOT

ANNE TOPPILA PRIMO

26 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 26

8.4.2015 17.32

CASSANDRA

JANIZA

TUULIKKI

SONJA

Monipuolinen koulutus antoi hyvät eväät työelämään Tuulikki Hyvönen 1 Olen töissä Hannes Snellman asianajotoimistossa, jossa olen ollut työharjoittelusta lähtien.

2 Mielenkiintoisin työtehtävä on ollut todistajien kuulustelunauhojen purkaminen. On päässyt ikään kuin kärpäsenä katossa kuulemaan, mitä istuntosalissa on puhuttu.

3 Asiakirjastandardien käyttö ja työvälineohjelmistot. Niitä saisi mielestäni opettaa vielä enemmän koulutusohjelmassamme.

4 Asianajosihteerin ura on todella mielenkiintoinen ja näen mielelläni tulevaisuuteni siellä. n 1 Missä olet töissä?

2 Mikä on ollut mielen kiintoisin työtehtäväsi?

3 Mistä Haaga-Heliassa oppimastasi on ollut eniten hyötyä?

4 Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Janiza Ouarab 1 Olen töissä Suomen pankissa Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastosihteerinä, jossa olen ollut työharjoittelustani lähtien koko viime vuoden.

2 Innostun eniten sellaisista työtehtävistä, joissa pääsen itse vaikuttamaan koko työyhteisöön. Olen esim. parissa työryhmässä mukana, jossa käsitellään erilaisia toimintatapoja, ne ovat olleet mielestäni todella mielenkiintoisia.

3 Eniten minulle on ollut hyötyä kielten tunneilla oppimistani konkreettisista fraaseista ja bisnessanastosta sekä materiaaleista, joita hyödynnän edelleen.

4 Tykkään todella paljon nykyisistä työtehtävistä ja on kiva, että organisaatiossamme on paljon erilaisia mahdollisuuksia kuten esimerkiksi vaihto EKP:ssä. Haluaisin kokeilla mahdollisimman erilaisia töitä.

Olen ollut todella tyytyväinen ja toivon, että viihdyn pitkään. n

Cassandra Zaeske 1 Olen toimistokoordinaattorina EA Finlandilla, joka on kansainvälinen pelialan yritys.

2 Kivointa on työssäni monipuolisuus: vastaan toimistomme hallinnosta, ja koordinoin töitä mm. Englannin ja Ruotsin toimistojen kanssa, järjestän tapahtumia, hoidan laskuliikenteeseen, palkanlaskentaan ja henkilöstöhallintaan liittyviä tehtäviä.

3 Lakitiedon, erityisesti työoikeuden, opeista on ollut minulle paljon hyötyä. Vaikka ei muistaisikaan kaikkea, tietää, mistä löytää lisää tietoa. Myös ryhmätöiden teosta on ollut hyötyä, samoin yritystietojen opinnoista.

4 Olen löytänyt itsestäni uuden puolen ja minua on alkanut kiinnostaa HR-asiat enemmän, joten toivon saavani vastuuta enemmän sillä puolella. Koska organisaatio on kansainvälinen, olisi kiva päästä ulkomaille töihin. Toisaalta haluan jossain vaiheessa myös opiskella lisää, esim. töiden ohella iltaopintojen muodossa. n

Sonja Karjalainen 1 Olen ollut kohta kaksi vuotta Marimekon talousosastolla laskutus- ja vientihuolintakoordinaattorina.

2 Mielenkiintoisimpia työtehtäviäni ovat erilaisten ongelmien ratkominen ja yhteydenpito erilaisista kulttuureista olevien ihmisten kanssa.

3 Vaikka koulutusohjelmassamme ei ollut suoranaisesti mitään logistiikkaan tai vientihuolintaan liittyviä opintoja, olen pärjännyt hyvin pohjatietojeni ansiosta ja oppinut työtehtävät nopeasti.

Uskon, että siihen on auttanut yleinen liiketalouden osaaminen ja hyvät atk-taidot. Myös kieliopinnoista on ollut todella suuri hyöty.

4. Haluaisin opiskella maisteriksi ja suorittaa tutkinnon Kööpenhaminassa. Ideaalitilanne olisi, jos voisin jatkaa Marimekolla Tanskassa! n

AITO 1/2015 27

aitohso_115_120315.indd 27

8.4.2015 17.32

Jäsenasiaa TEKSTI PAULIINA ELGBACKA JA ANNI PIIPPONEN KUVAT UZI VARON, ANNINA MÄKINEN, SATU MUUKKONEN

Kaikki irti jäsenyydestä Liiton jäsenyys ja jäsenedut innostivat Akavan Erityisalojen asiamies Saara Aikion ja Aito HSO:n jäsen Annina Mäkisen keskustelemaan saman pöydän ääreen.

SAARA ON melko tuore työntekijä Akavan

Erityisaloissa ja Annina puolestaan liittyi hiljattain takaisin Aito HSO:n jäseneksi oltuaan puoli vuotta ilman liiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä.

– Epäselvien tilanteiden varalta on hyvä tietää että joku pitää puoliani ja että apua saa, Annina kertoo syistään liittyä uudelleen jäseneksi.

Anninan nykyisessä työpaikassa ei noudateta työehtosopimusta. Ohjenuorana on

vain työsopimuslaki, jossa työsuhteelle on määritelty minimiehdot. Saara toteaa, että iso osa liiton jäsenistä on sopimuksettomia.

Sopimuksettomilla jäsenillä yleensä tarkoitetaan niitä jäseniä, joihin ei noudateta työehtosopimusta, mutta Akavan Erityisaloissa sopimuksettomilla tarkoitetaan myös niitä, joihin noudatetaan jotain muuta kuin akavalaista työehtosopimusta. Akavan Erityisaloissa ollaan huolissaan sopimuksettomien oikeuksista, siksi heidän edunvalvontan-

sa tueksi on perustettu erillinen Sopu-työryhmä, jossa myös Aito HSO:lla on vahva edustus. – Jos työpaikalla ei noudateta akavalaista työehtosopimusta, Akavan Erityisalat ei pääse neuvottelemalla vaikuttamaan työehtoihin, jotta ne saataisiin sellaisiksi, että niissä huomioidaan esimerkiksi juuri HSO:iden työn erityispiirteet.

KUN TYÖNANTAJA ei noudata mitään työ-

ehtosopimusta, on tärkeää saada omaan

Saara Aikio toimii

asiamiehenä

Akavan Erityisalojen yksityissektorin

neuvottelu- ja sopimustoiminnassa.

28 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 28

8.4.2015 17.32

Annina Mäkinen ehti olla vain puoli vuotta ilman liiton jäsenyyttä.

työsopimukseen kirjattua esimerkiksi vuosilomaan, työaikaan, arkipyhiin, sairaus­ poissaoloihin ja niiden korvaamiseen liittyvät asiat. Jos kaikki nämä täytyy itse neuvotella, antaa liitto siihen tukea ja vinkkejä. Esimerkiksi järjestösektorille on tehty valmis työsopimusmalli ohjeineen.

– Olen itse pitänyt huolta, että työsopimuksessani lukee kaikki nuo tärkeät asiat, Annina yllättää. Anninan lähipiirissä on työsopimuksen tekemiseen tarvittavaa osaamista ja häntä onkin neuvottu käymään työsopimus aina huolellisesti läpi heti ensimmäisestä kesätyösopimuksesta lähtien.

– En edes uskaltaisi laittaa nimeäni sellaiseen paperiin, jossa on paljon kysymysmerkkejä tiettyjen asioiden suhteen.

»En edes uskaltaisi laittaa nimeäni sellaiseen paperiin, jossa on paljon kysymysmerkkejä tiettyjen asioiden suhteen.»

– Työnantaja ei älyä aina kaikista asioista sopia, Saara toteaa. Siksi työehtosopimus helpottaa sekä työntekijää että työnantajaa, sillä ihan joka asiaa ei tarvitse kirjata työsopimukseen, kun niitä on jo kirjattu työehtosopimukseen. Jos työehtosopimusta ei ole, on Akavan Erityisalat laatinut yhdessä jäsenyhdistysten kanssa palkkasuosituksia sekä Työsuhteen ehdot -oppaita, joita voi käyttää apuna.

– Oppaat ovat sellaisia, että ihan varmasti molemmat osapuolet voivat oikeudenmukaisuuden nimissä niitä noudattaa, Saara sanoo.

– Monesti työnantaja saattaa vastustaa työntekijöiden järjestäytymistä, mutta kuuluukin itse liittoon, Saara huomauttaa.

– Ihan samalla tavalla jäsen voi pyytää Akavan Erityisaloista apua, noudatettiin häneen akavalaista työehtosopimusta tai ei. Kyllä liiton lakimiehet neuvovat ja tul-

Liiton jäsenetuihin kuuluu muutakin kuin työttömyyskassan jäsenyys Työsuhdeneuvonta • Apua työsuhdeasioihin – voit esimerkiksi pyytää lakimiestä tarkistamaan työsopimuksesi ennen sen allekirjoittamista • HSO:ille on tehty oma työsuhteen ehdot -suositus Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta ja konsultointi • Avioero • Omaisuuden ositus • Perunkirjoitus • Testamentit • Perinnönjako Sisältää myös esim. avioehtosopimusten ja testamenttien laatimisen.

Ura- ja työnhakupalvelut • Saat valmentajalta puhelimitse tukea työnhakuun liittyvissä kysymyksissä sekä apua urasuunnitteluun, omassa työssä kehittymiseen ja osaamisesi tunnistamiseen.

Palkkaneuvonta • Aito HSO:lla on oma vähimmäispalkkasuosituksensa – saatavilla AE:n jäsensivuilla

• Palkkapuntari kertoo tilastolliset keskiarvopalkat – saatavilla AE:n jäsensivuilla • Tilastollista palkkaneuvontaa saa myös sähköpostitse tai puhelimitse

Jäsenedut.fi • Ammattiliittojen jäsenetupalvelu, joka vaatii kirjautumisen. Alennusta koulutuksista koruihin, liikuntakeskuksista lastenvaatteisiin, autovuokraamoista lehtitilauksiin.

Koulutukset ja tapahtumat • AE:n koulutukset painottuvat ajankohtaisiin työelämän aiheisiin ja edunvalvontaan.

• Jäsenetuna voi myös hyödyntää TJS Opintokeskuksen kursseja.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus • matkustajavakuutus on voimassa ulkomaille tehtävillä vapaa-ajanmatkoilla sekä tietyin ehdoin vapaa-ajan kotimaanmatkoilla • tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa

www.akavanerityisalat.fi

AITO 1/2015 29

aitohso_115_120315.indd 29

8.4.2015 17.32

Opiskelijat kitsevat myös muiden neuvottelemia työehtosopimuksia. jäseneduista Saara mainitsee palkkaneuvonnan ja urapalvelun.

– Urasuunnittelu on tosi hieno idea.

Nyt kun on kulunut neljä vuotta valmistumisesta, niin mietin, että mitä voisin seuraavaksi tehdä ja siinähän tuota voisi käyttää, Annina innostuu.

– Palkkasuositusvihkonen on ollut mukana palkkaneuvotteluissa – siinä on perusteet, paljonko palkkaa pitäisi saada ja miksi. HSO:iden työ on sen tyyppistä, että tehty työ näkyy vasta sitten, kun se puuttuu, Annina toteaa.

– Urasuunnittelu ja palkkaneuvonta palvelevat myös työtöntä jäsentä, Saara vinkkaa. TE-keskuksilla ei välttämättä ole parhaat mahdolliset eväät koulutettujen työttömien auttamiseen. Liitolta saa apua työnhakuun liittyvissä kysymyksissä, kun jäsen vain ymmärtäisi kääntyä sen puoleen.

Akavan Erityisalojen ura- ja työnhakupalvelu auttaa jäsentämään omaa osaamistaan ja mielenkiinnon kohteita sekä punnitsemaan eri vaihtoehtoja missä tahansa työuran vaiheessa.

– Jäsenten pitäisi hyödyntää jäsenetuja ihan roimasti enemmän. Mitä aktiivisempi jäsen, sitä edullisempi jäsenyys, Saara toteaa.

PUHUTTAESSA MUISTA

syitä on useita.

Joku haluaa vain sen bensa-alennuksen, mutta osa haluaa olla mukana ideologisista syistä ja jäsenyydellään edistää sopimusyhteiskuntaa.

– Vaikka Akavan Erityisalat onkin puoluepoliittisesti riippumaton, sillä on omat vaalitavoitteet. Liitto yrittää saada päättäjät edistämään myös jäsentensä asioita isommassa mittakaavassa, Saara kertoo.

– Kolmikannan tasapaino edellyttää järjestäytymistä. Ihmiset ymmärtävät tämän silloin hirveän hyvin, kun puhutaan kahden kesken, mutta sitä on vaikea mainostaa.

Eroamistilanteessa olisi hyvä kertoa jäsenelle myös näistä syistä, Saara pohtii. Anninankin ero tapahtui hetken mielijohteesta.

– Jos olisin keskustellut jonkun kanssa, en ehkä olisi eronnut ollenkaan. n JÄSENEKSI LIITTYMISEN

Jäsenetujen tehokäyttäjä Satu Muukkonen:

”Kaipasin jonkinlaista tukiverkkoa”

on nyt Aito HSO:n jäsen toista kertaa. Ensimmäisen kerran jäsenyys päättyi usean jäsenyysvuoden jälkeen eroamiseen, koska Satu tunsi pärjäävänsä hyvässä työtilanteessaan ilman liittoa. Joidenkin vuosien kuluttua epävakaassa työllisyystilanteessa tuntui liittyminen taas ajankohtaiselta eikä pelkkä työttömyyskassan jäsenyys enää riittänytkään. – Kaipasin jonkinlaista tukiverkkoa, Satu kertoo, – eli liiton edunvalvontaa ja työsuhdeneuvontaa sekä oman alani verkostoja ja alaamme liittyviä uutisia, tilastoja ja palkkatietoutta. Neuvonnalle on jo ollut joitakin kertoja käyttöä, kun Satu on tarvinnut neuvoa työsuhdekysymyksiin.

SATU MUUKKONEN

hyödyntänyt jäsenetuja todella laajasti. Sekä Akavan Erityisalojen että Aito HSO:n jäsenlehdet ja -tiedotteet hän lukee aina. – Olen SATU ON

tutustunut myös AE:n tietopankkiin, palkkapuntariin, palkkasuosituksiin ja erilaisiin AE:n tutkimuksiin.

Seuraan silloin tällöin Aito HSO:n työpaikkapörssiä ja olen vastannut palkkatutkimuksiin. Kun jäsenen vakuutukset vuodenvaihteessa siirtyivät vakuutusyhtiö Turvaan, siirsi Satu perheensäkin vakuutukset sinne saatuaan hyvän tarjouksen. Kun Sadun lähisukulainen menehtyi, hänen tuli pohdittua asiaa myös omalta kannaltaan. – Koska Akavan Erityisalojen jäsenetu pitää sisällään myös perhe- ja perintöoikeudellisten asiakirjojen, kuten testamenttien laatimisen, niin tulen varmasti hyödyntämään sitä, hän toteaa.

Kevyemmästä päästäkin on tullut jäsenetuja hyödynnettyä, muun muassa Jäsenedut.fi -palvelusta löytynyttä kultasepänliikkeen tarjousta. Vielä on kuitenkin jokin etu, johon Satukaan ei ole ehtinyt perehtyä: – AE:n uraneuvontaan en ole ehtinyt tutustua, mutta tarkoitukseni on tutustua vielä siihenkin. antaa vain yhdestä asiasta: – Ainoa asia, mikä harmittaa on se, että liiton pääkaupunkiseudun tapahtumat täyttyvät niin nopeasti, ettei niihin mahdu mukaan. Satua kiinnostaisivat yleisluennot ja koulutukset muun muassa työhyvinvoinnista, edunvalvonnasta, viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Toiveissa on myös jäsenhintaisia koulutuksia kieliin ja tietotekniikkaan liittyen. n NOOTTIA SATU

30 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 30

8.4.2015 17.32

ESITYSTEKNIIKKAA Pieniin ja suuriin tilaisuuksiin - kokouksesta konferenssiin.

Varmista vieraittesi viihtyminen ja teknisen puolen toimivuus – jalostetaan yhdessä ideastasi ainutlaatuinen tapahtuma. Vahvuutemme on soveltuvuus kaiken tasoisiin ja kaiken kokoisiin tilaisuuksiin, kaikkialla.

Olemme läsnä, jotta sinä voit keskittyä itse asiaan.

Otathan yhteyttä, kun suunnittelet tapahtumaasi ja sen teknisiä tarpeita.

Autamme sinua ystävällisesti ja asiantuntevasti. Tekniikka ei ole vain siistejä ja laadukkaita laitteita – se on palvelua!

Mika Porkka mika.porkka@rmcoy.fi 040 1737 319 Pasi Välimäki pasi.valimaki@rmcoy.fi 040 1737 323

RMC Light & Sound Oy | Mestarintie 8b, 01730 Vantaa | sales@rmcoy.fi | 09 560 670 www.rmcoy.fi | Seuraa toimintaamme sosiaalisessa mediassa: f rmclightsound

AITO 1/2015 31

aitohso_115_120315.indd 31

8.4.2015 17.32

aitohso_115_120315.indd 32

8.4.2015 17.32

32 AITO 1/2015 2–3/2014

KIELEN KIEMURAT -palstaa toimittavat tulevia johdon assistentteja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opettavat Leena Jaakkola, Varpu Jaskara ja Sanna Kukkonen.

1. Dataaminen Dataaminen tarkoittaa tietoteknisten viestintävälineiden käyttöä: älypuhelinten näpräämistä, tviittailua, pelaamista ja kaikenlaista nettisurffailua. Kotus valitsi dataamisen vuoden 2014 helmikuun sanaksi, kun julkisuudessa paheksuttiin nuorten »yödataamista» ja kansanedustajien kadonnutta kännykkäetikettiä.

2. Yritysliikunta Näppärä yhdyssana yritysliikunta on harvinaisen helposti avautuva: se tarkoittaa yritysten henkilökunnalleen järjestämää tai maksamaa liikuntaa. Eri asia siis kuin uudenvuodenlupauksissa yleisempi sana liikuntayritys.

3. Twiipsi Twiipsejä ovat Twitter-tuttavat. Sana tulee tietysti englannista (tweep), ja sen herraskainen kaksoisvee arkistunee käytössä pian ihan tavalliseksi v:ksi.

4. Rengashotelli Rengashotelli ei ole pyörillä kulkeva majoitusalan yritys, vaan autonrenkaiden maksullista säilytystä. Hotellisana tuo palveluun glamouria, joka häivyttää tehokkaasti mielikuvat likaisen hikisestä urakasta temppui-

levien tunkkien ja kiinni jämähtäneiden pulttien kanssa. Ajankohtainen sana monelle, kun renkaanvaihdon aika keväällä taas koittaa.

5. Follata Follaaminen muistuttaa ulkoasultaan mollaamista mutta merkitsee ihan muuta: arkisessa kielenkäytössä voi kertoa follaavansa vaikkapa tiettyä blogia tai Twitter-tiliä. Kyseessä siis tietenkin englannin verbi to follow, ’seurata’.

6. Sohvakatselu Sohvakatselu on tv:n katselua sohvalta käsin. Uusi termi tarvittiin erottelemaan tämä perinteinen ajanviettotapa uudemmasta tyylistä, jossa tv-lähetyksiä seurataan kännykästä tai taulutietokoneelta.

7. Sääviha Sääviha kohdistuu sinänsä syyttömiin, nimittäin meteorologeihin, jotka epäonnekseen joutuvat kertomaan huonoista säistä. Suomessa ilmiö lienee yleisempi kuin vaikkapa Espanjassa.

8. Älyhousut Älyhousut johdattavat eksyneen marjastajan takaisin lähtöpisteeseen? Ei sentään, mutta urheilijan lihasten toimintaa ne kyllä mittaavat.

Keksintö on suomalainen.

9. Ananastukka ”Mä haluisin ananaksen”, sanoo 11-vuotias poika parturissa. Valveutunut parturi tietää, että kyseessä on hiusmalli, jossa hiukset ovat hyvin lyhyet sivulta ja takaa mutta päältä pidemmät. Pitkää osaa muotoillaan erilaisiksi töyhdöiksi. Suosittu malli muun muassa vuoden 2014 jalkapallon MM-kisojen pelaajilla. Ja aika monella 10–13-vuotiaalla pojalla.

10. Apukinos Pelastetaan saimaannorppa! Järven jäälle talkoovoimin kasattu kinos, joilla turvataan saimaannorppien pesintä vähälumisina talvina.

11. Kliktivismi Tämä johdannainen tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja vaikuttamista verkossa tviittaamalla.

12. Metsuriseksuaali Muistuttaa metroseksuaalia, muttei ole kuitenkaan ihan yhtä huoliteltu.

Parta saa rehottaa, mutta yhtäläisyyksiäkin on: flanellipaita tai villapaita voi löytyä niin urbaanin ja esteetikon metroseksuaalin kuin metsuriseksuaalin päältä.

TULOKSET: 11–12 pistettä Olet uudissanojen erikoisasiantuntija! Seuraat aikaasi ja omaksut uudet termit ensimmäisten joukossa. Sinulta ei uusi sana lipsahda ohi.

7–10 pistettä Hallitset suomen kielen uusimmat sanat melko hyvin, mutta toisinaan joudut arvailemaan, mistä on kyse.

Vähän lisää tarkkuutta, ja sinusta tulee uudissanamestari!

3–6 pistettä Maailman tapahtumien ja median seuraaminen jää sinulta usein aika vähälle, joten uudet sanat saavat sinut hämmennyksiin. Nyt silmät ja korvat auki, ja maailmankuvasi laajenee!

0–2 pistettä Uudet sanat eivät kuulu vahvuuksiisi, ja usein löydätkin itsesi ihmettelemästä, mistä muut puhuvat. * mummolaki = ulkomaalaislakiin suunniteltu lisäys, joka olisi mahdollistanut Suomessa asuvien siirtolaisten iäkkäiden vanhempien oleskelun lastensa luona.

1. Dataaminen | 2. Yritysliikunta | 3. Twiipsi | 4. Rengashotelli | 5. Follata | 6. Sohvakatselu | 7. Sääviha | 8. Älyhousut | 9. Ananastukka | 10. Apukinos | 11. Kliktivismi | 12. Metsuriseksuaali

Tunnetko sanat? va muutos; jos kieli ei kehity, se muuttuu vähitellen käyttökelvottomaksi ja surkastuu pois. Kieli kehittyy kaikilla tasoillaan, mutta nopeimpia ja helpoimmin näkyviä muutoksia tapahtuu sanastossa.

Sanat vastaavat tai ainakin pyrkivät vastaamaan vallitsevaa todellisuutta, ja niinpä uudelle käsitteelle tarvitaan uusi sana.

Usein uudissanat muodostetaan vanhojen pohjalta yhdistämällä (kontti + koti = konttikoti) tai johtamalla (halpa -> halpuuttaa), mutta mukaan mahtuu myös paljon käännöslainoja.

YKSI ELÄVÄN KIELEN piirteistä on jatku-

Osa uudissanoista on kehitelty tietoisesti, osa muodostuu ikään kuin itsekseen, »luonnollisesti». Jotkin uudissanoista jäävät kieleen pysyvästi, jotkin unohtuvat. Vieläkö muistat esimerkiksi vuonna 2010 syntyneen uudissanan mummolaki*? Viime vuonna olivat taajaan käytössä ainakin selfiekeppi, nyhtöpossu ja Putin-juusto, joiden merkityksen kyllä tiedämme, mutta jotka vielä kaksi vuotta sitten olisivat jääneet ymmärtämättä.

Tämänkertaisissa Kielen kiemuroissa arvuutellaan uudissanojen tuntemustasi.

Tunnetko vuonna 2014 kielenkäyttöön uineiden sanojen merkityksen? Muistele ensin selityksiä ja tarkista sitten tietämyksesi sivun alareunasta. Jokainen oikea selitys on yhden pisteen arvoinen, ja ajan henkeen saat pistemääräsi perusteella kuvauksen tiedoistasi. Lisää viime vuosien uudissanoja löydät muun muassa Kielitoimiston nettisivuilta (www.kotus.fi. Kirjoita hakuun sanapoimintoja.) n

Tenavatablettiko vetotuote?

TEKSTI LEENA JAAKKOLA, VARPU JASKARA JA SANNA KUKKONEN

Kielen kiemurat

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP

Etsimme työelämäkummeja syksyksi 2015 TYÖELÄMÄKUMMIT TOIMI-

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun suomenkielisen johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman (Assi) opiskelijaryhmissä ja englanninkielisen Multilingual Management Assistants -koulutusohjelman (Mubba) opiskelijaryhmissä.

Kummitoiminta kestää kaksi lukukautta (1. ja 3. lukukausi) ja sisältää 3-4 noin 90 minuutin mittaista tapaamista opiskelijaryhmän kanssa.

VAT

Kummitoiminta on osa Aito HSO:n ja Haaga-Helian yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on esitellä opiskelijoille jo työelämässä olevien HSO:iden työtehtäviä ja työnantajia ja näin motivoida opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun. n Kiinnostuitko? Jos haluai­sit toimia kummina tai tietää lisää kummitoiminnasta, ota yhteyttä järjestöpäällikkö Maarit Rappiin, maarit.rapp@aitohso.fi.

Uudet opiskelijajäsenet osallistuvat lahjakortin arvontaan NYT KANNATTAA

suositella jäsenyyttä opiskelijakaverille! Huhtikuun alusta lähtien Akavan Erityisalat arpoo joka kuukausi 100 euron lahjakortin kuukauden aikana liittyneiden uusien opiskelijajäsenten kesken. Palkintona olevan Superlahjakortin voi käyttää ostoksiin yli 100 eri myymälässä.

Kampanja jatkuu vuoden loppuun asti.

Jäsenyyden suosittelija voi valita itselleen tasokkaan lehden vuosikerran (Olivia, Divaani tai Matkaopas) tai vaihtoehtoisesti lahjakortin, jolla saa laadukkaan tuotelahjan lukuisten vaihtoehtojen joukosta. n

AITO 1/2015 33

aitohso_115_120315.indd 33

8.4.2015 17.32

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP JA SARI SOINOJA

Vilinää ja uusia ideoita Kongressimessuilla Finlandiatalolla järjestetyt Kongressimessut houkuttelivat paikalle noin 2700 tapahtuma-alan ammattilaista sekä lukuisia palveluntarjoajia.

Messujen oheisohjelmassa oli tarjolla laaja kirjo puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja tapahtumajärjestämisestä. Lähtölaukaus ammuttiin jo aamutuimaan ensimmäisenä messupäivänä, kun digiguru Ville Tolvasen moderoimassa paneelikeskustelussa kysyttiin ”Tappaako digiaika tapahtuman?”. Paneelin osallistujat olivat tapahtumatoimistojen vetäjiä. Paneelikeskustelun jälkeen Aito HSO järjesti jäsenilleen aamukahvitilaisuuden, jossa keskustelu aiheesta jatkui vilkkaana.

Aito HSO:n osastolla kävi runsaasti yhteistyökumppaneita ja jäseniä kertomassa kuulumisiaan. Osastolla käyneiden kesken suoritettiin arvonta, jossa Liisa Oksanen voitti HSO-korvakorut sekä Pia Parkkinen ja Raisa Liiti voittivat HSO-paidat.

Onnea voittajille! n MAALISKUUN LOPUSSA

YRITYSLIPUILLA YRITYSLIPUILLA huippuelokuviin

Yrjö Norta: SF-Paraati 1940 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy Yrjö Norta: SF-Paraati 1940 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

huippuelokuviin Anna lahjaksi tavaran sijaan elämys.

Anna lahjaksi tavaran sijaan elämys.

Saat lippuihin haluamasi tervehdysviestin, kolmelle riville mahtuu kullekin 40 merkkiä.

Saat lippuihin haluamasi tervehdysviestin, Yritysliput ovat voimassa 12 kk. kolmelle riville mahtuu kullekin 40 merkkiä.

Yritysliput ovat voimassa 12 kk.

34 AITO 1/2015 2–3/2014

aitohso_115_120315.indd 34

Finnkino Oy I puh. (09) 1311 9205 (arkisin klo 9-16) yritysmyynti@finnkino.fi I finnkino.fi/yritysmyynti Finnkino Oy I puh. (09) 1311 9205 (arkisin klo 9-16) yritysmyynti@finnkino.fi I finnkino.fi/yritysmyynti

8.4.2015 17.32

940 Oy

940 Oy

Tulipa testattua: lounasta ja aamiaispalaveria 1/2015

Buffetlounas pankkiholvissa

Urbaanin tyylikäs kohtaamispaikka

Helppoa katuruokaa Street Gastrossa

FAZER ON kaikessa hiljaisuudessa avan-

AIVAN STOCKMANNIN kulman takana Aleksilla sijaitseva La Torrefazione tarjoaa tyylikkään, silti rennon kohtaamispaikan aamiaispalaverille. Koko päivän auki oleva paahtimo tarjoaa myös vaihtuvan lounaslistan.

Testiaamuna kahvilassa kävi vilske.

Pöytävaraus oli tehty aiemmin ja hyvä niin – muuten olisi ollut vaikeaa mahtua mukaan, niin moni kaupunkilainen oli löytänyt tiensä La Torren herkkujen ääreen. Pöytävaraus oli merkitty hauskasti suoraan pöytään liidulla kirjoittamalla.

Toisessa kerroksessa sijaitsevan kahvilapaahtimon ikkunat aukeavat Aleksin ihmisvilinään.

Aamiaisvaihtoehtoja oli neljä erilaista.

Toinen meistä tilasi lohibageliin perustuvan aamiaisen, toinen voima-aamiaisen.

Lisäksi olisi ollut mahdollisuus tilata ranskalaistyyppinen croissant-aamiainen tai munakas.

Sekä minun että aamiaisvieraani aamiaistarjoilujen makuun ja näköön oli panostettu. Voima-aamiaisen avulla selvisi pitkälle iltapäivään, lautaselta löytyi mm. rahkaa granolalla, iso sämpylä, kinkkua, juustoa ja kananmuna – ja mikä ihaninta, aitoa tuoretta voita. Vieraani oli kovin tyytyväinen lohta, punasipulia ja tuorejuustoa sisältävään bageliin sekä tuoreilla hedelmillä koristeltuun jugurttiin.

ALBERTINKADUN Street Gastrossa soi tunnelmaan sopiva, svengaava musiikki, vaikka paikka on tyhjillään. Tila on pieni ja sisustus on pelkistetty, mutta tyyliin sopiva. Ravintolaan on nykystandardien mukaisesti mahdutettu esteetön wc, jonka seinät on vuorattu erilaisten festareiden ja tapahtumien julisteilla.

Tilaan turvallisen possu-sandwichin ja se tuodaan hetken kuluttua eteeni lämpimänä ja äärimmilleen täytettynä.

Ravintolaan saapuu tiputellen muitakin asiakkaita, jostain syystä kaikki miehiä.

Osa porukasta ottaa sandwichinsa mukaan, toiset jäävät nauttimaan ateriansa paikan päälle. Jokaiselle tuodaan tilattu leipä yksitellen, joten mistään liukuhihnatyöstä ei todellakaan ole kyse.

Kun itse pääsen leivässäni runsaan salaattivyöhykkeen ohi, makunystyräni tapaavat viimein mehukkaan possun, jota on leivän perukoilla avokätisesti reilusta viherosuudesta huolimatta. Piparjuurimajoneesi ei polta liikaa suuta, mutta ilmoittaa kuitenkin läsnäolostaan.

Leipä täyttää tehtävänsä: se on hyvää, tuoretta ja täyttävää. Ja ennen kaikkea nopeaa ja helppoa. 9 euron hinnalla saa minkä tahansa sandwichin ja vettä kyytipojaksi.

Lisukkeet jäävät tällä kertaa testaamatta, mutta ehkä sitten ensi kerralla… n

n PETRA NIKKINEN

SARI SOINOJA

PLUSSAT: lämpimät bagelit ja sämpylät, aamiaisen sisällön vaihtomahdollisuus omaan ruokavalioon sopivaksi.

PLUSSAT: Runsaasti täytettä tuoreessa leivässä. Kaikki leivät saa myös salaattina.

Lisäksi catering-mahdollisuus.

MIINUKSET: Hieman sottaista touhua, tarjonta voisi olla laajempikin.

nut ravintolan WTC-taloon. Pankkiholviin rakennettu lounas- ja tilausravintola tar-­ joaa mielenkiintoiset puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Historiallisen rakennuksen kokoustilat huokuvat vanhan ajan charmia, erityisesti Marskin sali, jossa marsalkka johti kokouksia, huokuu histo­ rian havinaa ja arvokkuutta.

Ravintolassa on arkisin tarjolla kaikille avoin buffetlounas, joka maksaa lounassetelin verran eli 10,10 €. Kaupan päälle voi etukäteen varata pienen kabinetin lounaspalaveria varten ja vaikkapa perjantain ruokajuomaksi on mahdollista ostaa myös viiniä tai olutta.

Lounaan testipäivänä tarjolla oli jauhelihapihvejä ja kasvisvaihtoehtona vegaanillekin sopiva curry. Salaattipöytä oli melko monipuolinen ja sisälsi ainakin testipäivänä myös papuja, joten kasvissyöjätkin saivat kerättyä tarpeeksi proteiininlähteitä annokseensa.

Itse testailin henkilökunnan kehumia jauhelihapihvejä. Ne olivat kyllä maineensa arvoisia, sopivasti maustettuja ja täyttäviä, mutta eivät ollenkaan liian rasvaisia tai muuten raskaita.

Henkilökunta oli ystävällistä ja ruoka oli kauniisti ja siististi esillä. Myös allergiatiedot oli merkitty kattavasti menutauluun. n PAULIINA ELGBACKA

PLUSSAT: Hyvä ruoka ja palvelu, mielenkiintoinen paikka.

MIINUKSET: Pankkiholvit saattavat ahdistaa ahtaanpaikankammoisia.

Fazer WTC, Aleksanterinkatu 17, Helsinki fazer.fi/wtc

Cafe & Roastery La Torrefazione Aleksanterinkatu 50, Helsinki www.latorre.fi

Streetgastro Vaasankatu 13, Albertinkatu 36 ja Iso Roobertinkatu 20-22, Helsinki www.streetgastro.fi AITO 1/2015 35

aitohso_115_120315.indd 35

8.4.2015 17.32

36 AITO 1/2015

aitohso_115_120315.indd 36

8.4.2015 17.32