Aito 1/2016

EI-liikkeestä työelämän kehittäjäksi s. 6

Innovaatiotutkija Mervi Hasu: Suomi nousuun digivoimin s. 16

Sankarinaisen matka huipulle s. 28

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 1/2016 44. vuosikerta

Valmistumisen iloa: malja meille! s. 30

6

1/2016

Ay-liike muutoksissa: EI-liikkeestä työelämän kehittäjäksi

3 Puheenjohtajalta: Toiminnan ja myllerrysten vuosi 4 Alkupalat 6 TEEMA: EI-liikkeestä työelämän kehittäjäksi 10 Uratarina: Riku Saastmoinen: Rautainen HSO-ammattilainen ja moniosaaja 12 TEEMA: Etänä töissä – lisää hyvinvointia ja tehokkuutta 16 TEEMA: Innovaatiotutkija Mervi Hasu: Suomi nousuun digivoimin 20 Uratarina: Jaana Jakovlev: Herkällä korvalla esimiestyössä

22 TEEMA: Yrittäjän elämää

10

26 Yhteistyössä: Kokousmatkalla Tallinnassa: Niin lähellä, mutta kuitenkin ulkomailla 28 TEEMA: Sankarinaisen matka huipulle 30 Valmistumisen iloa: malja meille!

33 Kielen kiemurat: Nära inte fjärran i förändringens tider 34 Uutiset

30 22 Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 44. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 1/2016 Kannen kuva Ville Palmu, MagnumLive 2 AITO 1/2016

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimittajat 1/2016 Sini Ala-Kanto Pauliina Elgbacka Marjaana Halsas Pia Kangasniemi Petra Nikkinen Anni Piipponen Sari Soinoja Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Libris Oy, Helsinki

Aito HSO ry Aito HSO ry on HSO:iden oma ammattijärjestö. Valvomme jäsentemme etuja työmark­ kinoilla ja edesautamme verkostoitumista. Vahvistamme HSO-identiteettiä ja edistämme HSO-tutkinnon tunnettuutta.

Taitto Nymandesign Oy

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2016 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Puheenjohtajalta KUVA: UZI VARON

Toiminnan ja myllerrysten vuosi TOIMINTAMME 46.VUOSI

on käynnistynyt vauhdikkaasti. Strategiakausi on noin puoli­välissä, kaksi aktiivista vuotta on takana ja pari vielä edessä. Vuonna 2016 keskitymme jäsenten osaamisen ja sitä kautta myös työmarkkina-aseman vahvistamiseen sekä myötävaikuttamaan tulevaisuuden työelämään perustoiminnan lisäksi. Kokeilemme uusia toimintamuotoja ja haluamme olla entistä lähempänä jäseniä.

Toteutimme alkuvuodesta yhteistyössä Haaga-Helian kanssa osaamiskyselyn.

Lämmin kiitos kaikille teille yli kuudelle sadalle kyselyyn vastanneelle! Vastausten läpikäynti ja raportointi on työn alla. Kooste kyselystä julkaistaan syksyn ensimmäisessä lehdessä.

PIENIPALKKAISET JULKISELLA

todellisessa myllerryksessä, Suomen talous kuralla, työttömien määrä lisääntynyt ja samaan aikaan Eurooppaan saapuu satojatuhansia apua tarvitsevia pakolaisia. Suomi vastaanottaa näistä osansa. Meistä jokainen ymmärtää, että jotain on tehtävä. Apua on annettava sitä tarvitseville. Jokaisen on tavalla tai toisella osallistuttava talkoisiin.

Samalla on maahamme neuvoteltu työmarkkinoiden kilpailukykysopimusta ja ns.

Suomen mallia helpottamaan taloudellista taantumaa. Maaliskuussa 2016 näyttäisi siltä, että tavoitteessa saavuttaa riittävän kattava sopimus ja palkkamallissakin onnistutaan. ”Pihtisynnytys” on ollut kivulias ja niin on myös sen hinta työntekijöille.

NÄINÄ AIKOINA

TYÖELÄMÄ ON

sektorilla työskentelevät naiset kantavat tällä kertaa muita enemmän kortensa kekoon. Säästöjen lisäksi moni julkisella sektorilla työskentelevä joutuu pelkäämään työpaikkansa puolesta. Virkamiesten ”pitkä mutta kapea leipä” on muuttunut epävarmaksi. Myllerrystä on toki myös muilla sektoreilla ja pelkoa oman työpaikan menetyksestä. Jokaisen kannettavaksi tulee myös aiempaa enemmän työn kustannuksista. Olen tosi harmissani kaikkien epävarmuudessa elävien puolesta. Toivottavasti kilpailukykysopimuksen jälkeen käytävät liittokohtaiset neuvottelut saadaan kuitenkin tuloksellisesti maaliin ja maamme talous lähtee nousukiitoon.

asiantuntijoiden kanssa haluamme olla auttamassa teitä, jos työelämässä on nousemassa seinä vastaan mutta myös silloin kun kaikki sujuu hyvin. Hyödyntäkää lukuisat jäsenetunne jäsenyyden moninaisissa tilanteissa ja ajanjaksoissa.

Parempaa ja aurinkoisempaa kevättä toivottaen! n

on tärkeää huolehtia omasta osaamisestaan ja sitä kautta työmarkkina-arvostaan. Tähän on loistava mahdollisuus Akavan Erityisalojen järjestämissä erilaisissa koulutuksissa ja mm.

Aito HSOn järjestämässä Virity & Verkostoidu seminaarissa 3.11.2016 Helsingissä. Seuratkaa aktiivisesti jäsentiedotteitamme ja ilmoittautukaa mukaan edullisiin koulutuksiin.

Muistakaa myös, että tukenanne ja turvananne on paras mahdollinen tiimi.

Me Aito HSOn osaajat yhdessä Akavan Erityisalojen

»Pienipalkkaiset julkisella sektorilla työskentelevät naiset kantavat tällä kertaa muita enemmän kortensa kekoon.»

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 1/2016 3

KUVA: PIA KANGASNIEMI

1/16

Alkupalat

Ovathan jäsenmaksuasiasi kunnossa?

JÄSENMAKSU MAKSETAAN kerran kuukaudessa tai halutessasi neljännesvuosittain. Aito HSOn jäsenmaksuprosentti on 1,1 %.

Maksamalla jäsenmaksusi varmistat jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten, mahdollisen työttömyysturvan sekä muiden jäsenetujen voimassaolon. Jos maksat itse jäsenmaksusi, muistathan käyttää saamiasi viitenumeroita. Mikäli haluat, että työnantajasi perii jäsenmaksusi, voit antaa työnantajalle valtakirjan. Myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkolle voi antaa valtakirjan.

Jos sinulla on useita työnantajia, esim. kaksi osa-aikaista työsuhdetta, jäsenmaksu maksetaan molemmista palkkatuloista.

Jäsenmaksua ei makseta bonuksista, optioista, tulospalkkioista, päivärahoista, kilometrikorvauksista ja KELAn etuuksista.

Opiskelijana maksat jäsenmaksun ennakonpidätyksen alaisista tuloistasi. n

Muista!

Jäsenmaksu maksetaan päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista kuten • bruttopalkasta • lomakorvauksista • lomarahasta • ns. tukipaketista

• luontoiseduista (mm. lou nas-, auto- ja puhelinedut) • Erityiskoulutettujen työttömyyskassan Erkon maksamista etuuksista (ansiosidonnainen päivä raha ja vuorottelukorvaus).

Syksyn 2015 aikana liittyneiden jäsenten kesken arvottiin iPad Mini -tabletti. Onnetar suosi Alicia Järvistä. Lämpimät onnittelumme Alicialle.

Alicia aloitti opintonsa Haaga-Helian englanninkielisessä assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa syksyllä 2015. Hän on kotoisin Espanjan Fuengirolasta ja asunut Suomessa nyt noin kuusi vuotta. Alicia aikoo käyttää tablettia apuna opinnoissaan. n

Tule inspiroitumaan

HSOammattiesite tilattavissa toimistolta

TYÖELÄMÄ MUUTTUU

ULOA N TERVET ILAISTE AMMATT ON! JOUKKO

Hyvä siisjoeeituns osaam Aito HSO

ry

4.2.2016

14.43

dd 3

0x210_041215.in

aitohso_esite_21

OLETKO JO HUOMANNUT uuden sähköisen Hyvä sijoi-

tus osaamiseen -ammattiesitteen? Esite tarjoaa monipuolista tietoa HSO-osaamisesta, sijoittumisesta työelämään ja palkkatasosta. Esitettä jaetaan kuluvan kevään aikana muun muassa rekrytointiyrityksille ja valituille työnantajille. Näin edistetään ja tuetaan HSO-tutkinnon tunnettuutta työelämässä.

Uuden ammattiesitteen sähköinen versio löytyy verkkosivuiltamme www.aitohso.fi. Voit halutessasi myös tilata esitettä painettuna HSO-toimistolta sähköpostiosoitteesta jasenasiat@aitohso.fi. n

4 AITO 1/2016

Onnetar suosi Aliciaa

hengästyttävän nopeasti.

Tule mukaan Akavan Erityisalojen Inspiraatiopäivään lauantaina 23.4.2016 klo 9–16 kuulemaan, millä keinoilla jatkuvassa muutoksessa voi pärjätä. Saat tilaisuudessa vinkkejä siihen, miten menestys rakennetaan nyt ja tulevaisuudessa. Puhujina muun muassa tutkija Mervi Hasu Työterveyslaitokselta ja työelämäasiantuntija Maria Vesanen Viestintätoimisto Ellun Kanoista. (Lue Mervin haastattelu tämän lehden sivulta 16). Inspiraatiopäivän päätteeksi puheenjohtaja Paulaharjun skumppatreffeillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia HSO-kollegojen kanssa.

Inspiraatiopäivän ohjelma ja ilmoittauminen Akavan Erityisalojen verkkosivuilla: www.akavanerityisalat.fi n

Laatulaina essä jotain yhtä »Arvot ovat meponäkenäymtäiel ininnöllistä kuin kallis posli

ar vokasta ja n. hennota kattaa pöytää astiasto, jota ei koskaan isi olla kuin se joka Sen sijaan ar vojen kuulu pimuki, josta aamu käytössä oleva lem parhaimmalta. kahvi maistuu kaikkein

»

Uutta: Palkkasuositus ja Työsuhteen ehdot

peutti ja Toimittaja, seksuaalitera skanen Tan na Eli tti eu logoterap umnissa 23.3. kol Helsingin Sanomien

KAKSI UUSITTUA opasta yksityisellä sek-

torilla työskenteleville Aito HSOn jäsenille on julkaistu huhtikuun alussa.

Palkkasuositusta voi käyttää apuna uutta työsuhdetta solmittaessa, palkkaneuvotteluissa sekä silloin, kun arvioidaan palkan perusteita esimerkiksi uudistuneen työnkuvan myötä. Palkkasuosituksen tehtäväkuvauksia on laajennettu kattamaan entistä monipuolisemmin HSO-ammatteja ja osaamistasoa.

Työsuhteen ehdot -oppaasta on hyötyä erityisesti silloin, kun olet hakeutumassa töihin yritykseen, joka ei noudata minkään alan TES-sopimusta.

Opas sisältää ohjeistusta muun muassa työsopimuksesta, työajasta, vuosilomasta ja sairauslomasta.

Tutustu oppaisiin Aito HSOn jäsensivuilla! n

Kesälomareissu mielessä...

Onneksi matkavakuutus on kunnossa liiton puolesta! Muistathan, että keltainen Akavan Erityisalojen jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina – pidä se aina mukanasi. Vakuutusnumero on painettu jäsenkorttisi kääntöpuolelle. Jos sinun tarvitsee käyttää vakuutusta, ota suoraan yhteys Turvaan. He neuvovat sinua vakuutuksen sisältöön liittyvissä asioissa ja myös korvauksen hakemisessa.

Mikäli tarvitset erillisen todistuksen vakuutuksesta, saat sen Turvasta.

Tarkista vakuutusehdot Aito HSOn tai Akavan Erityisalojen verkkosivuilta ennen matkaa! n

Hyödyllisiä appseja 1 Elisa Meeting Tarkoitus: Web-kokous sovellus | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS 8 tai uudempi | Kuvaus: Voit hallinnoida ja käyttää sovellusta web-kokouksiin.

Voit toimia kokouksen koollekutsujana tai osallistujana riippumatta paikasta ja ajasta.

• play.google.com/store/apps/details?id=com.elisa. anywhere&hl=fi • itunes.apple.com/fi/app/elisa-meeting/ id869246484?l=fi&mt=8 2 LinkedIn SlideShare Tarkoitus: Videoiden ja esitysten jakaminen ja tallennus. | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS 8 tai uudempi | Kuvaus: Voit etsiä tietoa ja jakaa omia esityksiä ja videoita.

Yli 15 miljoonaa ladattua tiedostoa eri aloilta.

• play.google.com/store/apps/details?id=net.slideshare. mobile&hl=fi • itunes.apple.com/fi/app/linkedin-slideshare-professional/ id917418728?l=fi&mt=8 3 Dropbox Tarkoitus: Kuvien ja tiedostojen tallennus ja jakaminen | Kuvaus: Dropboxiin voit tallentaa kuvia, videoita ja asiakirjoja.

Suurienkin tiedostojen jakaminen käy helposti ja tiedostoista tehdään halutessasi myös varmuuskopiot automaattisesti.

• play.google.com/store/apps/details?id=com.dropbox. android&hl=fi • itunes.apple.com/fi/app/dropbox/ id327630330?l=fi&mt=8

Hei me instaillaan!

Olethan huomannut, että Aito HSO on nyt myös Instagramissa. Seuraa hosojen arkea, juhlaa ja tapahtumia @aitohso.

AITO 1/2016 5

Monimuotoinen työ TEKSTI: MAARIT RAPP KUVAT: JANICA LÖNN

Millainen on ammattiliittojen tulevaisuus?

EI-liikkeestä työelämän kehittäjäksi Millaisia paineita työelämän nopeat muutokset asettavat ay-liikkeelle? Miten saada jäsenet kiinnostumaan liiton toiminnasta ja jopa toimintaan mukaan – vai ovatko liitot jo auttamattomasti pudonneet kehityksen kärryiltä? kevättalven päivänä näistä kiperistä aiheista keskustelemaan kolme asiantuntijaa. Mukana oli kaksi ”ay-pomoa”, eli oman Aito HSO KUTSUIMME AURINKOISENA

6 AITO 1/2016

-järjestömme puheenjohtaja Marina Paulaharju ja Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Haastajana oli Petri Rajaniemi, joka on Future Works

-ajatuspajan konsultti ja perustajajäsen.

Rajaniemellä on vankka kokemus muun muassa kolmannen sektorin organisaatioiden sparraajana.

Rajaniemi sanoo, että ammattiliitoilla on edessään kasvojen pesu ja uudistuminen: – Ammattiliitot ovat vahvasti työelämän murroksen keskellä ja mielikuvan muutos olisi niille erittäin tarpeen, Rajaniemi napauttaa.

– Suomalainen etujärjestöretoriikka nojaa yleisesti ottaen siihen, että esitetään epäkohtia ja vaaditaan niihin oikaisua. Tavallisten ihmisten kannalta tämä merkitsee, että ammattiliittojen viestintä näyttäytyy usein hyvin negatiivisena ja mielikuvallisesti tylsänä – erityisesti niille henkilöille, jotka eivät ole aktiivisia liittonsa jäseniä ja vaikuttamisen ytimessä. Asenne ei vaikuta kovin kehittävältä ja juuri tästä muodostuukin osaltaan ammattiliikkeen maine EI-liikkeenä, hän jatkaa. että ay-liikkeen imago on haastava. Liitot ovat otsi­ koissa lähinnä negatiivisessa sävyssä ja usein kaikki liitot laitetaan samaan nippuun.

LUOMANMÄKI MYÖNTÄÄ,

– Viestintä on välillä hyvin SAK-lähtöistä eikä esimerkiksi Akava-kentästä tulevat uudetkaan avaukset mene medioissa läpi. Mielestäni kuitenkin akavalainen ayliike on kaikista uudistushalukkain, Luomanmäki pohtii.

Paulaharju peräänkuuluttaa liittojen toimintaan rohkeutta ja sanoo, että liitot voisivat toimia ikään kuin yhteiskunnan unilukkareina: – Pitäisi rohkeasti uskaltaa tehdä uusia ja raikkaita avauksia. Ammattiliitot voisivat omalta osaltaan herätellä eri osapuolia yhteiskunnalliseen keskusteluun, hän sanoo.

Rajaniemi myöntelee ja sanoo, että uudistushaluisilla ammattiliitoilla on sijansa myös tulevaisuudessa. Mutta sellaiset yhteiskunnalliset instituutiot murtuvat, jotka eivät pysy ajassa kiinni. Näin on käynyt osittain esimerkiksi evankelisluterilaiselle kirkolle: – Kirkko on menettänyt relevanssinsa instituutiona, vaikka eihän usko ole kadonnut minnekään. Nyt kun elämme suunnattoman epävarmaa aikaa, olisi äärimmäisen

tärkeää, että eri instituutiot, joilla olisi mahdollisuus tuoda ihmisille jonkinlaista turvaa, ottaisivat paikkansa, Rajaniemi sanoo.

Rajaniemen mukaan ammattiliittojen pitäisi nykyistä enemmän pohtia sitä, miksi ne ovat olemassa ja miten ne voivat linkkautua jäsentensä arkeen. Jokaisen jäsenen pitäisi voida kysyä: ”Miten mun liitto näkyy mun elämässä?”

– Liitolla täytyy olla jokin merkitys jäsenen oman elämän kannalta. Liiton pitää olla kiinni ja läsnä siinä arjessa, jota jäsenet elävät. Jäsenten ero ja perälaudan vuotaminen merkitsee, että ihmiset ovat ostaneet jotakin, mikä ei ollutkaan lupausten mukaista. He ovat pettyneitä.

Rajaniemen olvan oikeassa ja toteaa, että Aito HSOssa on toimintaa pohdittu varsin syvällisestikin ja otettu askelia uusille urille: – Aito HSO poikkeaa ammattijärjestönä paljon perinteisestä ay-liikkestä, jo ihan nimenkin perustella. Monet liitot ovat hötPAULAHARJU MYÖNTÄÄ

»Nopeus ja ketteryys. Siinä valttikortit myös tulevaisuudessa.»

AITO 1/2016 7

Monimuotoinen työ töä, josta ei oikein saa otetta ja jotka eivät kohdista toimintaansa oikein kenellekään.

Uskon, että sellaisiin liittoihin jäsenten on melko vaikea identifioitua. Me yritämme tehdä asiat toisin. Olemme lähellä jäseniä ja mietimme tarkkaan esimerkiksi jäsenpalvelujen sisältöä.

– Minä näen taas sen, että ihmisillä on erilaisia motiiveja liittyä ja kuulua liittoon.

Osa jäsenistä arvostaa ammattiliikkeen arvopohjaa, he näkevät, että työelämän moninaisuudessa liitto tarjoaa turvaa. Akavan Erityisalat edustaa monia ammattiryhmiä, joissa pätkätyöt, osa-aikaisuudet ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat olleet arkea jo pitkään. Mutta yhtälailla meillä on jäseniä, joille konkreettiset jäsenedut ovat tärkeitä, Luomanmäki huomauttaa.

– Tärkeää on myös muistaa, ihmiset haluavat kuulua emotionaalisesti johonkin. Ihmiset liittyvät ihmisiin, jokaisessa liitossa tarvitaan ihmisiä, jotka innostavat muita yhteisen asian puolesta, Rajaniemi sanoo. – Liiton rakenteita ei pidä myöskään betonoida, täytyy olla joustava, hän lisää.

»Edunvalvonnan vaikeat termit on kirjoitettava auki.

Kapulakieli pois.»

8 AITO 1/2016

Uudistumissoppa à la Rajaniemi (sopii kaikkiin uudistustilanteisiin) 1 dl pyytäkää apua 2 ½ dl kerätkää epätyypillinen porukka ½l antakaa mahdolli suus ja tarkoitus ajatella 2 rkl innostakaa ylöspäin 1 tl laskekaa kädet irti

ja luottakaa 1 rkl ottakaa tosissanne 4l kestäkää kritiikki yhdessä

Luomanmäki nyökkäilee mietteliäästi ja sanoo, että osaltaan varmasti myös ayjargon vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä ja sitoutumista ammattijärjestöön: – Esimerkiksi edunvalvonta-termiä pitää avata ja tehdä ymmärrettäväksi jäsenille. Sen sijaan, että puhumme yksilöedunvalvonnasta, voisimme jäsenille kertoa, että voit työsuhdeasioissa kilauttaa lakimiehellesi. Siitähän yksinkertaisuudessaan on kyse, hän sanoo. että työelämän muutoksiin pitäisi reagoida nykyistä nopeammin. Politiikan, yhteiskunnan päätöksenteon ja sopimustoiminnan rakenteet eivät anna tähän aina helposti myötä.

Hän kertoo, että Aito HSOssa nähtiin jo vuosia sitten, että niistä yksityisellä sektorilla toimivista jäsenistä, joilla ei ole tessiä tai jotka työskentelevät toisen tessin alaisuudessa, täytyy pitää huolta. Silloin Akavan Erityisaloissa käynnistettiin Aito HSOn aloitteesta ns. sopu-toiminta, joka huomioidaan nykyään jo koko Akavan PAULAHARJU SANOO,

piirissä. – Hyvä niin, mutta asioiden olisi suonut menevän nopeammin eteenpäin, Paulaharju huomauttaa.

Luomanmäki on samaa mieltä: – Kyllä.

Muutos on jatkuvaa ja meidän pitää ymmärtää, millaista työelämä on nyt ja pystyä hahmottamaan, miltä se näyttää tulevaisuudessa. haastaa liittoja ajattelemaan työelämää myös ihan uusista näkökulmista. Voisiko liitto tavalla tai toisella tukea myös niitä henkilöitä, jotka eivät vielä ole jäseniä? Tai voisiko liitto perustaa työttömille jäsenilleen hubeja, joissa voisi yhteisöllisessä ympäristössä keskittyä työnhakuun ja saada esimerkiksi työnhakuun liittyvää valmennusta ja koulutusta? Kiinnostavia ajatuksia! Rajaniemi sanoo, että muutos on liitoille mahdollisuus – hänen mukaansa ay-liike voi aidosti olla voittaja ja tuki jäsenistölleen, jos se on valmis kyseenalaistamaan toimintatapojaan ja kuuntelemaan jäsenkuntaansa nykyistä paremmin. n LOPUKSI RAJANIEMI

»Liittojen tehtävä on auttaa ihmisiä silloin, kun he tarvitsevat apua.»

AITO 1/2016 9

Uratarina

Riku Saastmoinen:

Rautainen HSOammattilainen ja moniosaaja Aito HSOn jäsenistöstä on ylivoimaisesti suurin osa naisia, mutta onneksi joukkoon mahtuu jokunen mieskin. Oman HSO-tarinansa kertoo monessa liemessä keitetty markkinointiviestinnän ammattilainen Riku Saastamoinen, joka on hieno esimerkki siitä, että HSO-tutkinto antaa valmiudet monelle alalle. Riku on verkostojaan hyödyntämällä ja omaa ammattitaitoaan kehittämällä päässyt pitkälle.

SUUNTAUTUMINEN “NAISVALTAISELLE”

alalle sai alkusysäyksensä vähän yllättäen armeijasta. Lukion jälkeen Riku kävi Tampereen kauppaoppilaitoksen ulkomaankaupan linjan. Armeijaan mennessään hänellä oli siis merkonomin ammattitutkinto takataskussaan ja sitä kautta ovet aukenivat joukko-osaston komentajan sihteerin tehtäviin. Lama-aikaan 90-luvulla puolustusvoimat vähensi henkilökuntaa ja tehtä10 AITO 1/2016

viä suorittivat jossain määrin myös varusmiehet. Sopiva koulutustausta kat­sottiin luonnollisesti eduksi.

– Pääsin siis käytännön tehtävien kautta kiinni assistenttityöhön ja istuin siististi lämpimissä tiloissa koko armeija-ajan, Riku naurahtaa. Armeijan jälkeen Riku haki Helsingin Sihteeriopistoon, eikä mihinkään muualle, vaikka tiesi, että sinne on vaikea päästä.

– Pääsykoepäivänä vähän kyllä mietin, että mihin olen tullut, Riku sanoo.

Mutta kun kutsu opintojen pariin kävi, oli mentävä. Riku on ensimmäisiä trade­ nomiksi valmistuneita HSOita.

– Samana päivänä, kun aloitin Helsingin Sihteeriopistossa vuonna 1993 meille kerrottiin, että tästä tulee nyt väliaikainen ammattikorkeakoulu. Tradenomin nimikekin päätettiin siinä matkan varrella.

TEKSTI: PAULIINA ELGBACKA KUVAT: MAARIT RAPP

kaverit ovat hajautuneet valmistumisen jälkeen kuka minnekin.

– Opiskelukaverit ovat sijoittuneet ja edenneet urallaan todella monenlaisiin tehtäviin, skaala on tosi laaja. Tutkinnon jälkeen on perusvalmiudet suuntautua eri aloille, voi antaa kohtalon ja verkosto­ jen viedä.

– Olen erittäin tyytyväinen, että opiskelin HSOksi, vaikka kouluaikoina joku saattoi kommentoida, että opiskelet ihan turhaan. Siitä tuli sellainen Mä näytän niille vielä -asenne. Maailma on onneksi muuttunut 20 vuodessa, Riku kertoo.

Valmistumisen jälkeen Rikun ensimmäinen työpaikka löytyi koulun työpaikkapörssin kautta. HSO-sihteeri rekrytoi hänet assistentiksi pieneen viestintätoimistoon.

Ensimmäinen vuoden Riku toimi toimitusjohtajan sihteerinä ja hoiti yrityksen osto- ja myyntireskontraan liittyviä tehtäviä.

RIKUN OPISKELUAIKAISET

huomattiin pian, joten hän alkoi avustaa enemmän kirjoittamisessa ja tuotti sisältöjä esimerkiksi asiakaslehtiin, joita toimistossa tehtiin avaimet käteen -periaatteella.

– Opin viestintätoimistossa paljon muun muassa projektinhallinnasta, hän kertoo.

Siitä eteenpäin elämä on vienyt sattumien kautta ja aika monta askelta urakehityksestä on edennyt omien verkostojen kautta. Markkinointiviestinnän alalla piirit ovat pienet ja ihmiset liikkuvat paljon.

Ei ole yhtään harvinaista, että työpaikkaa vaihdetaan tiuhaan tahtiin. Usein saattaa käydä niin, että jos asiakas vaihtaa yhteistyökumppania, saattaa yritys viedä myös yhteyshenkilönsä toimistosta toiseen. Rikullekin on vuosien mittaan tullut muutamia pyyntöjä vaihtaa työpaikkaa asiakkaan uuteen toimistoon.

Riku on edennyt urallaan määrätietoisesti uusia tehtäviä etsien.

– Sormiani alkaa aina syyhytä, kun kuulen, että pääsen rakentamaan jotakin uutta. En muutenkaan ole kovin turvallisuushakuinen. Joskus olen ehkä jopa uhkarohkea, sillä onhan työpaikan vaihtaminen aina riski. Olen kuitenkin aina luottanut RIKUN KIRJOITUSTAIDOT

omaan intuitiooni enkä usko, että joku asia voisi olla samalla tavalla useamman vuoden ajan, Riku perustelee.

MARKKINOINTIVIESTINTÄALAN VER-

lisäksi HSO-tutkinto on auttanut Rikua eteenpäin uralla, sillä tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla ja rekrytointifirmoissa siihen suhtaudutaan todella positiivisesti.

KOSTOJEN

»Koulutuksen kaikkein paras anti ovat olleet itseohjautuvuus ja tiedonhankintataidot. » Oikeastaan ainut ajanjakso Rikun uralla, jolloin hän on miettinyt onko HSO-tutkinnosta jopa haittaa, oli heti valmistumisen jälkeen. Hänellä on sellainen tuntuma, että rekrytointifirmojen asiakkaat aikanaan ehkä vierastivat ajatusta palkata miespuolinen sihteeri tai assistentti. Sellaisista ennakkoluuloista on toivottavasti jo nykyään päästy eroon.

– Muutaman kerran on ollut havaittavissa vähän sellaista “sihteerikoulun” vähättelyä. Mutta silloin olen tullut siihen tulokseen, että ne paikat eivät vaan olleet tarkoitettu minulle, Riku kertoo.

Riku on huomannut, että HSO-tutkinto yhdistää: esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa toiseen HSOhon sattumalta törmätessä keskustelussa päästään heti aivan eri tasolle, kun yhteinen koulutustausta käy ilmi.

Koko työuran Rikun ympärillä on vilis­ syt muita HSOita. Rikun nykyisessä työpaikassa Foxilla HSOita on kolme, joista peräti kaksi on miehiä.

Rikulle on tärkeää kuulua HSOiden omaan jäsenliittoon. Osasyynä on toki URANSA VARRELLA

työttömyyskassa ja muut jäsenedut, mutta tutkintonimike on myös tärkeä syy kuulua omaan ammattiliittoon.

– Olen kantanut HSO-nimikettä ylpeydellä vuosien mittaan ja edelleenkin sen huomaa profiloivan tietyissä piireissä. Meillä oli Laurean opiskelijoita tutustumassa ja kerroin, että mullakin on tradenomi-tutkinto ja että olen HSO. Hetken hiljaisuuden jälkeen opiskelijat kysyivät, että miten sä oot sitten edennyt televisiokanavalle töihin. kysellään, mistä tiedät mihin kannattaa ottaa yhteyttä. Tai kehotetaan kollegaa kysymään Rikulta, koska siihen luotetaan, että Riku ainakin tietää mistä kannattaa aloittaa.

– Pitkällä aikavälillä koulutuksen kaikkein paras anti ovat olleet itseohjautuvuus ja tiedonhankintataidot. Myös organisointi- ja järjestelytaidoista sekä isojen kokonaisuuksien hahmottamisesta on ollut paljon hyötyä uran joka vaiheessa.

Rikusta tuntuu, että juuri HSOiden on helppo toimia erilaisissa rooleissa. Hän pohtii, että toisille se on persoonakysymys, mutta toisaalta on se myös koulutuskysymys.

TOISINAAN RIKULTA

PÄIVÄTYÖNSÄ LISÄKSI Rikulla riittää aikaa ja energiaa ohjata ryhmäliikuntatunteja iltaisin. Hän merkkaa treenit kalenteriin ja menee treenin jälkeen sitten vaikka takaisin töihin, jos on aivan pakko saada aamuksi valmista. Rikun mukaan elämänhallinta vaatii suunnittelua ja päätöksiä. Periaate on sopinut työnantajillekin, kun asiasta on avoimesti sovittu.

– Joskus minulta kysellään, että eikö harrastus häiritse työtäsi, Riku kertoo.

– Asia on päinvastoin! Ihmisten kohtaaminen ja tsemppaaminen on vaan niin mahtavaa ja sitä paitsi, vaikka työelämää arvostetaan, ei vapaa-aika saa ole yhtään sen vähäpätöisempää – vaikka välillä tuntuukin siltä, että nykyisin työelämässä perhekin pitää laittaa kalenteriin erikseen, Riku sanoo.

Toivottavasti tapaamme jatkossa tämän energisen HSO-miehen myös jäsentilaisuuksissa verkottumassa kollegojen kanssa! n AITO 1/2016 11

Monimuotoinen työ TEKSTI SARI SOINOJA KUVAT SARI SOINOJAN KOTIALBUMI JA THINKSTOCK

Lisää hyvinvointia ja tehokkuutta

Etänä töissä

Etätyö, joustotyö, e-työ, monimuototyö, liikkuva työ, flexwork.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eri nimityksillä kuitenkin tarkoitetaan suurin piirtein samaa asiaa: tapaa tehdä työtä etänä, jossain muualla, kuin työnantajan osoittamassa paikassa.

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUO-

allekirjoittivat jo vuonna 2002 etätyötä koskevan puitesopimuksen, jonka myös suomalaiset keskusjärjestöt ovat osaltaan hyväksyneet. Kansallista etätyöpäivää on vietetty Suomessa vuodesta 2010. Etätyö on siis ollut keskustelunaiheena jo pitkään, mutta edelleen usein keskitytään pohtimaan, pitäisikö etätyö sallia vai ei, sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, miten se voitaisiin konkreettisesti järjestää.

Suomessa potentiaalisia etätyöntekijöitä arvioidaan olevan joka toinen työntekijöistä. Eurofoundin julkaiseman eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan Suomi on joustavan työn kärkimaa Euroopassa. Jopa 45 % suomalaisista nimettiin ”e-nomadeiksi”, jotka tekevät osan työstään joustavasti työpaikan ulkopuolella, kuten asiakkaan tiloissa, kotona ja kulkuvälineissä.

LET

tutkimuksen mukaan suurin osa joustavien työskentelymallien toimijoista on nuorempia asiantuntijoita, tietotyöläisiä tai johtoa, jotka useimmiten työskentelevät ICT-, insinööri- tai terveydenhuollon alalla.

EUROOPASSA TEHDYN

12 AITO 1/2016

Miksi siis edelleen moni tietotyöläinen katselee haikeana ulos ikkunasta kesän ensimmäisten lämpimien päivien viimein saavuttua, sen sijaan, että asettaisi työpisteensä esimerkiksi auringon valaisemalle kotiparvekkeelle?

45% suomalaisista on e-nomadeja

Etätyön yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi saatetaan työnantajan taholta kokea valvonnan mahdollisuuksien puuttuminen sekä työntekijän suorituskyvyn ja työn tulosten mittauksen haasteellisuus. Ympäri maata sinkoilevien asiantuntijoiden hallinnointi ja koordinointi on toki hankalaa, jos yhteisiä pelisääntöjä ei ole sovittu. Etä­työn mahdollistaminen koko organisaatiolle ei ole mikään pikku juttu, vaan pitkäkestoinen prosessi, joka vaatii yh-

teisten pelisääntöjen lisäksi panostusta tietoteknisiin välineisiin, paperittomiin prosesseihin ja työntekijöiden kouluttamiseen. Luottamuksellisten tietojen suojaaminen ja tietoturvan varmistaminen eivät nekään ole prosessin yksinkertaisimmasta päästä.

AINA EI muutosvastarintaa etätyön suh-

teen esiinny pelkästään johdon suunnalta: työntekijät voivat pelätä työ- ja vapaa-ajan rajojen hämärtyvän liikaa.

Mielessä saattaa häilyä myös hitaamman urakehityksen uhka ja omasta työyhteisöstä vieraantumisen tunne. Kun on päivittäin poissa silmistä, onko silloin myös automaattisesti poissa mielestä – esimerkiksi silloin, kun kiinnostaviin projekteihin valitaan henkilöitä?

ETÄTYÖN PUOLESTA puhuu esimerkiksi se, että tutkimusten mukaan totutuista tavoista ja paikoista poikkeava työskentely voi parantaa työhyvinvointia merkittävästi. Työn jatkuva keskeytyminen kuormittaa työntekijää, mikä pitkään jatkuessaan heikentää työhyvinvointia. Meluisan toimiston sijaan omassa rauhassa työskennellessä jat-

»Työn jatkuva keskeytyminen kuormittaa työntekijää.»

AITO 1/2016 13

Monimuotoinen työ

Etätyön pelisäännöt Etätyön yhteisiä pelisääntöjä luotaessa työnantajan ja työntekijän on hyvä määrittää raamit työn tekemiselle. Huomioi ainakin nämä!

1

2

3

4

5

Mihin aikaan työ tehdään?

Missä työ tehdään?

Mikä on työaikaa?

Mitä välineitä käytetään?

Miten työaikaa seurataan?

Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, mutta työnteon voidaan sopia sijoittuvan klo 7–18 välille, josta esimerkiksi klo 10–15 on oltava tavoitettavissa. Erillisistä poissaoloista tulee sopia selkeät toimintatavat. n

Kun työntekijä tekee työnsä etänä, tärkein kriteeri työnteon sijainnille on internetyhteyden toimivuus.

Toinen huomiota vaativa seikka on tietoturvallisuus: esimerkiksi läppärillä työskennellessä julkisissa tiloissa/kulkuvälineissä on tärkeää suojata näyttö muiden katseilta ja puhelinneuvotteluja pidettäessä asiakkaiden nimiä ei tule mainita ääneen. n

Kun työtä tehdään kodissa sijaitsevan etätyöpisteen lisäksi esimerkiksi asiakkaiden luona, on hyvä määritellä, ovatko toimiston ja asiakkaan väliset matkat työaikaa.

Lisäksi on sovittava käytännöt itsestä riippumattomista syistä johtuvien työn keskeytysten, kuten tietoliikennekatkosten, varalle. n

Läppärit ja kännykät, yhteydet, sovellukset ja ohjelmat: tarjoaako yritys liikkuvan laajakaistan sekä puhelimeen että läppäriin, entä itse laitteet, mitä sähköposti-, pikaviestin- ja videoneuvotteluohjelmia tai dokumentinhallinnan sovelluksia käytetään?

Yhteiset toimintatavat näiden suhteen mahdollistavat toimivan yhteydenpidon myös etäältä. n

Yksi tapa on käyttää tuntikirjausjärjestelmää, toinen on mobiilisti toimiva ”kellokortti”. Projektiluontoisessa työssä on hyvä pohtia, ovatko tulokset tärkeämpi mittari kuin määrällisesti käytetty työaika. n

Lue lisää Akavan etätyön tieto­ paketti sekä työntekijälle että työnantajalle: www.akava.fi/tyoelama/ tyossa/etatyo

www.etatyopaiva.fi

14 AITO 1/2016

kuvat keskeytykset eivät katkaise työrytmiä ja työpäivän aikana saadaan enemmän aikaiseksi.

Työskennellä voi nykyään myös monesti muuallakin kuin kotona, kuten kirjastoissa ja kahviloissa sekä veloituksetta varattavissa kokoustiloissa.

Työnantajan kannalta etätyön myötä kertyykin säästöjä mm. toimitila- ja toimistokuluissa sekä sisäisissä matkakustannuksissa, kun toimistotilaa ei tarvita enää niin paljon ja videoneuvottelut yleistyvät. Etätyön tekeminen on myös ympäristöystävällistä, kun autolla tehtävät työmatkat vähenevät.

Muuttuvat työn tekemisen tavat edellyttävät organisaatioilta joustavuutta ja uusien toiminta- ja johtamistapojen omaksumista sekä työyhteisöjen osaamisen kehittämistä.

Jos työntekijä ei ole tarkkana, työ ja oma aika voivat helposti sekoittua – etätyön tekeminen vaatii enemmän itsekuria, itsensä organisoimista ja ajan hallintaa. Erityisesti yksin asuttaessa kotonaan työtä tekevä ylittää helposti normaalin työaikansa, josta voi seurata tunne riittämättömästä palkasta suhteessa työsuoritukseen, mikäli asioista ei ole sovittu etukäteen.

Erään tietotyöläisen kasvu konttorirotasta etätyöntekijäksi ALUSSA OLI epäusko ja syyllisyys: teenkö nyt tarpeeksi duunia? Tun-

nollisen työntekijän taakka nosti päätään, kun kesken kotona tehtävän työpäivän kävin laittamassa pyykit koneeseen. Toisaalta, kuulumisten vaihtaminen kahviautomaatin luona puuttui, joten pienen tauon pystyi pitämään hyvillä mielin ja tekemään sen aikana jotain hyödyllistäkin.

Yhteydenpitoa työkavereihin on omassa työpaikassani helpottamassa ahkerassa käytössä oleva Skype for Business (entinen Lync) ja kaikkiin palavereihin on mahdollista osallistua myös etänä. Nyt en enää lähtisi pelkkää läsnätyötä teettävän työnantajan palvelukseen.

Omien asioiden hoitaminen on helpompaa kuin aikaisemmin ja ajoittain muiden ihmisten taholta tuleva lievästi epäuskoinen, mutta ihasteleva toteamus ”Ai teillä on noin joustava työpaikka!” lämmittää mieltä. Kyllä, näin on, ja olen ylpeä työnantajastani. Eikö teilläkin olisi hyvä olla enemmän joustoa? n

on olemassa myös ”laiskoja” työntekijöitä, jotka ottavat kaiken irti etätyöstä – mutta niin on myös ylikontrolloivia esimiehiä. Johdon tehtävä on selvittää nämä ristiriidat. Olennaista on kohdella ihmisiä aikuisina ja luottaa heihin.

Kaikissa töissä etäily ei aina onnistu, jos työtä ei ole tarpeeksi tai jos työ ei ole aidosti tietotyötä. Jos työntekijä on sitoutunut, ei etätyö ole ongelma johtamisen näkökulmastakaan.

Välillä on tärkeää päästä pitämään etäpäivää pelkästään tiukkaa keskittymistä vaativien tehtävien hoitamiseksi.

Niin mukavia kuin työkaverit ovatkin, on toisinaan pakko pystyä eristäytymään edes osaksi päivää. Jotta vuoropuhelu kollegoiden kanssa ei kuitenkaan kokonaan katkea, myös muiden työntekijöiden on oltava verkon yli tavoitettavissa työpäivän aikana. n TOTTA KAI

AITO 1/2016 15

Monimuotoinen työ TEKSTI: KAROLIINA VIITASALO KUVA TTL

Innovaatiotutkija Mervi Hasu:

Suomi nousuun digivoimin Työelämän hurja muutos ja digitalisaatio ovat haasteita sekä organisaatioille että työntekijöille. Meillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet pärjätä muutosten aallokossa rohkeudella ja osaamisella, sanoo innovaatiotutkija Mervi Hasu. digitaalinen transformaatio – jopa vallankumous – on erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana saanut vauhtia. Ja vauhti kiihtyy koko ajan.

Jatkossa kaikki, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan.

Vanhat työnteon tavat tulevat muuttumaan, kun diginatiivit kyseenalaistavat ne: – Tuotannon ja kulutuksen tavat muuttuvat digitaaliseen muotoon ja digitaalisten palveluiden ja digitaalisten alustojen kautta tarjottavien palveluiden kulutus kasvaa.

– Nykyiset teollisen maailman toimistojärjestelmät muuttuvat lähemmäs sosiaalisen median sovelluksia; käyttäjäystävällisemmiksi ja intuitiivisesti toimiviksi.

Esimerkiksi nykyinen tapa järjestää asioita kansiorakenteisiin kuormittaa aivoja. Jatkossa informaation säilöntä- ja etsintätavat muuttuvat sopivammiksi ihmisen kognitiiviselle käsittelytavalle. Hasu sanoo.

– Teknologiatuottajat heräävät kuluttajien elämän- ja toimintatapoihin. Tulemme näkemään enemmän reaaliaikaista online-toimintaa, kuten esimerkiksi keskustelua potilaan ja lääkärin kesken jo ennen vastaanottokäyntiä. Toimintaa leimaavat joustavuus, mobiili ja ”connectivity”, hän visioi.

HASUN MUKAAN

16 AITO 1/2016

työympäristön suunnittelun merkitys kasvaa tulevaisuudessa, siitä tulee kilpailuvaltti ja hyvinvointitekijä. Hasu ennustaakin, että jatkossa parhaat työntekijät valitsevat juuri sellaiset organisaatiot, jotka voivat tarjota joustavan arjen työntekijöille – ei esimerkiksi kamppailua salasanojen ja monimutkaisten järjestelmien kanssa. Niin sanottu digital employee experience eli digitaalinen työntekijäkokemus tulee olemaan menestystekijä.

– Muutos ei ole vielä kunnolla alkanut meillä, mutta uudet tuulet puhaltavat jo Kalifornian Piilaaksossa, jonka nykyiset toimintamallit tulevat siirtymään muille noin 5–10 vuoden päästä, Hasu sanoo.

MYÖS DIGITAALISEN

»Niin sanottu digital employee experience eli digitaalinen työntekijäkokemus tulee olemaan menestystekijä.»

Mitä suomalaiset sitten voivat tehdä hyötyäkseen muutoksesta?

Hasu vastaa heti: – Meidän pitää ensinnäkin kohdata digitalisaatio tietoisesti ja panostaa palveluihin ja erilaisiin innovaatioihin työn tekemisen tavoissa.

– Digitalisaatio vaikuttaa tapaan elää, tehdä työtä sekä ideoida ja kuluttaa uusia palveluja, hän sanoo ja jatkaa: – Osaamisvaatimukset muuttuvat valtavasti, ja oppimaan oppiminen korostuu. Suomessa vielä harjoitellaan kuluttajien käyttäytymisen vahvaa ymmärtämistä, eikä suomalainen palveluteollisuus ole päässyt vielä lentoon, luomaan houkuttavia brändejä. Meillä on ollut savupiippu- ja business to businessliiketoimintaa.

Esimerkkinä Hasu mainitsee Nokian tarinan: – Nokian tarina on ollut täysin epätyypillinen Suomessa – se löi läpi globaalina kuluttajabrändinä; osattiin hyödyntää hetki. Mutta sitten valitettavasti hukattiin kuluttajien odotukset ja mieltymykset, hän analysoi.

– Nyt tosin peli-ala on uusi, virkistävä poikkeus. Sen taustalla on henkilöitä, jotka ovat nuorina olleet intohimoisia pelaajia, ja nyt he ovat tehneet harrastuksesta tulevaisuutensa. Toki pohjaksi on tarvittu myös koulutusta.

Kuka?

INNOVAATIOTUTKIJA MERVI HASU ON Työterveyslaitoksen

vanhempi tutkija ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti.

Hän johtaa parhaillaan Tekesin rahoittamaa KUMOUS-tutkimushanketta, joka tarkastelee palvelutalouden vallankumousta ja ihmistä digitalisaation keskiössä. Lisäksi Hasu valmentaa työyhteisöjä innovaatioteemoissa ja bloggaa muun muassa osoitteessa www.digikumous.fi. n

AITO 1/2016 17

Paljon luettavaa ja vinkkejä innovoinnista ja kehittämisestä osoitteessa www.innovointi.fi

Monimuotoinen työ

TOSIASIA KUITENKIN on, että Suomen ta-

lous rämpii pahasti: – Jos sotien jälkeen noustiin ylös hartiavoimin, nyt se pitää tehdä ”digivoimin”.

Mutta tarvitaan myös sukupolvenvaihdosta, jotta suomalaisissa yrityksissä päästään uuteen vauhtiin. Digitalisaatio on suuri tuntematon, jota ei noin vain oteta haltuun. Tarvitaan rohkeutta, osaamista, tuoreita ideoita.

On mahdollista, että niin sanottu uusi eliitti ovat ”Piilaakson käyneet”. Jää nähtäväksi, muodostuuko heistä digiosaajien eliitti, joka ottaa luovuuden ja digitalisaation bisnesvälineeksi ja joka on vallan ytimessä.

Hasu toteaa, että kaikki nuoretkaan eivät tosin ole voittajia digitalisaation osalta. Osasta voi kasvaa passiivisia kuluttajia, joiden taidot jäävät kapeiksi. Silloin paine erojen tasoittamiseen kohdistuu koulutusjärjestelmään. Tämä kiinnostanee työnantajiakin. Tärkeitä ovat esimerkiksi digital literacy – teknologian ja digitalisaation lukutaito sekä itseohjautuminen.

MISTÄ NE innovaatiot; uudet todellisiin käyttäjätarpeisiin vastaavat ja mahdollisesti toimialarajat ylittävät palvelut ja tuotteet sitten kaivetaan? Jos verrataan perinteisesti ruotsalaisiin, heillä on abbat ja ikeat, he osaavat brändätä ja konseptoida. Tämäkö meiltä puuttuu? Hasu nauraa mutta myöntelee, että jos suomalaisille olisi vaikkapa 70-luvulla ”käynyt abbat”, olisimme kenties saaneet kansallista itseluottamusta, se olisi tuonut boostia kuluttajabrändien luomiseen.

– Innovaatioiden taustalla on nimittäin usein organisaatio, jolla on kova luottamus itseensä ja kyky uudistua, Hasu innostuu.

Innovaatiokulttuuri on uutta johtajuutta.

Jos halutaan menestyä globaaleilla markkinoilla ja päästä kilpailuun taas mukaan, on pakko asettaa itsellemme kunnianhimoisia ja erilaisia päämääriä. Uuden kulttuurin rakentamiseen otetaan mukaan koko organisaatio henkilöstöä myöten. Pohditaan yhdessä tavoitteita ja luodaan vaihtoehtoisia visioita. Sitten annetaan organisaatiolle vapautta toteuttaa näitä.

»Uuden kulttuurin rakentamiseen otetaan mukaan koko organisaatio henkilöstöä myöten.»

– Yksi suurimmasta ongelmistamme on se, että katsotaan vain parin vuoden päähän. Isot pelurit miettivät asioita 50– 100 vuotta eteenpäin – se kuvastaa niiden toimintaa. Google, Facebook, Apple – ne päättävät, minkä alan he haluavat mullistaa. Meillä on jotain opittavaa tästä. Tämä ei tarkoita työntekijöiden syyllistämistä

vaan että enemmän yhdessä haastettaisiin ja johdolla pitäisi olla rohkeutta uuteen.

– Suomessa esimerkiksi Koneella vaalitaan ja uudistetaan innovaatiokulttuuria ja palveluajattelua, se läpäisee kaikki insinööreistä hissien huoltomiehiin, ja se on heille valtava kilpailuetu.

YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN korvissa edel-

lä mainittu voi kuulostaa lamaannuttavalta.

Miten edetä tästä, moni varmaan miettii.

– Kyse ei ole siitä, että perustetaan suurella vaivalla kertaluonteinen innovointiprojekti, vaan että tuodaan kehittäminen, ideointi, kokeileminen, yhteistyö ja asiakkaiden aito palvelu osaksi organisaation ja sen yksilöiden jokapäiväistä toimintaa, Hasu painottaa.

–Kynnys uusien näkökulmien ja ideoiden etsimiseen ja status quon kyseenalaistamiseen on pidettävä matalana. Tärkeitä ovat myös työhyvinvointi, hyvä ilmapiiri ja sensitiivinen, ihmisten ominaislaatua kunnioittava johtaminen.

– Innovaatiot eivät synny käskemällä vaan onnistumisten kautta. Ideoita voi hakea myös ammatillisista tai muista verkostoista, toisilta toimialoilta tai vaikka asiakkailta. Innovaatioiden hyväksi on kuitenkin tehtävä systemaattista työtä, ne eivät synny eikä niiden hyödyntäminen tapahdu itsekseen. Tarvitaan henkilöstön pysyvyyttä, jotta ydinosaaminen ja yrityksen ideologia säilyvät, sekä vaihtuvuutta, jotta voidaan uudistua. n

Akavan Erityisalojen Inspiraatiopäivä 23.4. tarjoaa runsaasti herätteleviä puheenvuoroja työelämästä ja sen muutoksesta. Inspiraatiopäivässä puhujina mm. innovaatiotutkija Mervi Hasu Työterveyslaitokselta, johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta ja Reaktorin henkilöstöjohtaja Liisa Huusari.

Ilmoittaudu mukaan: www.akavanerityisalat.fi

18 AITO 1/2016

e

ss

u t 20 v u o

t

t

Ko n g r e s s

Ko n g r e s s

i-

a

m

m

a

i-

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

e

ss

u t 20 v u o

t

t

KE 13.4.2016 klo 9.30-16.30 TO 14.4. 2016 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

TERVETULOA mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille.

Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

Ilmoittaudu NYT! www.kongressimessut.fi

AITO 1/2016 19

Uratarina TEKSTI JA KUVAT: SINI ALA-KANTO

Herkällä korvalla esimiestyössä Pitkän uran OP Ryhmässä tehnyt Jaana Jakovlev on monessa mukana.

Hän ryhtyy innolla uusiin haasteisiin, kuten opiskeluun, luottamustoimintaan ja muuttuviin työkuvioihin. Aikaansa seuraava ja uudistuva työympäristö pitää mielen virkeänä ja tehtävät mielenkiintoisina. avoin Jaana työskentelee palvelupäällikkönä OPn assistentti- ja käännöspalveluissa, missä hän luotsaa 21 hengen assistenttitiimiä. Koko yksikössä työskentelee noin 55 assistenttia. Jaanalla on takanaan 30 vuotta samassa konsernissa: hän aloitti silloisessa OKO:ssa tuoreena HSO:na vuonna 1985 nimikkeellä osastoENERGINEN JA

20 AITO 1/2016

sihteeri. Tehtyään pitkään assistenttitöitä, enimmäkseen johdon assistenttina, siirtyi hän esimiestehtäviin, missä työskentelee nyt kuudetta vuotta.

Uransa aikana Jaana on saanut todistaa monia työelämän muutoksia. Paitsi että hänen tehtävänsä ja assistenttien osaamisvaatimukset yleisesti ovat muuttuneet, on

uudistuksia tapahtunut koko konsernin rakenteessa ja finanssialalla yleisestikin. Yhtenä viimeisimmistä suurista hankkeista OP saneerasi täysin Vallilan toimitilansa.

Keväällä 2015 valmistunut moderni konttorirakennus päivitti työympäristön lisäksi myös työskentelyn muodon.

OPta voidaan pitää nykyaikaisen monitilatyöskentelyn malliesimerkkinä. Työhuoneista on luovuttu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja enemmistö työskentelee ns. liikkuvalla statuksella eli ilman omaa kiinteää työpistettä. Tiettyä suunnitelmaa noudatetaan yksikköjen sijoittelussa, mutta muutoin lähes kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus työskennellä jossakin kerrosten monitiloista tai esimerkiksi rakennuksen galleriakerroksen viihtyisissä kahviloissa. Kerroksista löytyvät myös kokoustilat ja vetäytymistilat hiljaiseen työskentelyyn.

Etätöitä OPssa voi tehdä kaikki, joiden rooli mahdollistaa liikkumisen. Assistenttiyksikössä kaikilla on etätyömahdollisuus, assistenttiharjoittelija mukaan lukien. Työntekotavoista sovitaan toki tapauskohtaisesti esimiehen kanssa.

– Etätyön edut on pikkuhiljaa ymmärretty. Se toimii hyvin esimerkiksi silloin, jos assistentti haluaa purkaa keskittymistä vaativaa työkuormaa, hoitaa luottamuksellisia puheluita tai johtajan ajanhallinnan suunnittelua, Jaana kertoo.

Kuka?

Koulutus: HSO-Sihteeri 1985; Tradenomi, HSO 2000; Rahoitus- ja vakuutusalan oppisopimustutkinto 2010, Haaga-Helia yamk (yrittäjyys ja liiketoiminta) 2016 Työhistoria: OP: osastosihteeri 1985; johdon sihteeri 1989; hallintosihteeri 1995; toimitusjohtajan assistentti 1997; palvelupäällikkö 2010; ryhmäpäällikkö 2013; palvelupäällikkö (tiimipäällikkö) 2015 Palkinnot: Thesis-palkinto 2000, HSO Reward 2007 Luottamustoimi: Haaga-Helian Johdon Assistenttikoulutuksen neuvottelukunta, jäsen 2003–, puheenjohtaja 2011– Harrastukset: oma mökki, sukututkimus, koiranpentu Ikä: 52 v.

Motto: ”Kuuntele sydäntäsi – se, mitä teet, tee ilolla ja intohimolla”

JAANAN TYÖHÖN assistenttien esimiehe-

nä kuuluu muun muassa työntekijöiden ja asiakkaiden tapaamisia, kehityskeskusteluja, henkilöstöasioita, rekrytointeja ja töiden organisointia. Hän on myös mukana muiden esimiesten tavoin yksikön toiminnan kehittämiseen liittyvissä projekteissa. Viime vuonna muun muassa pohdittiin uusien viestintäkanavien mukanaan tuomaa muutosta ja vaikutusta viestintätapoihin.

Jaanan tie assistentista esimieheksi alkoi vuonna 2010, kun hän sai tilaisuuden selvittää, saisiko noin 300 hengen emoyhtiön assistenttipalvelun mallia uudistettua.

Tavoitteena oli hoitaa uudistetun organisaation assistenttipalvelut entisellä porukalla ja hieman tehokkaammin.

– Ryhdyin selvittämään vaihtoehtoja, tein taustatöitä ja benchmarkasin. Tältä pohjalta syntyi noin 10 hengen assistenttitiimi, jota sain lähteä vetämään. Kaksi vuotta toimin kyseisen yksikön päällikkönä ja samalla tein johdon assistentin töitä.

Seuraava vaihe oli jo paljon isompi askel, eli assistenttipalvelujen keskittäminen koko 5 000 hengen konsernille, missä projektissa Jaanan kokemuksesta oli hyötyä.

– Syntyi malli, jossa assistenttipalvelut jaettiin lähipalveluun ylimmälle johdolle, virtuaaliseen palveluun ja erityistehtäviin. Yksiköstä tuli niin suuri, että se jaettiin tiimeihin, joista yhtä lähdin vetämään toiminnan käynnistyessä 2013. Nykyinen tiimini vastaa assistenttipalvelujen tarjoamisesta OP Keskusyhteisökonsernin toiminnoille. Lisäksi meillä on Liiketoimintojen assistenttipalvelut -tiimi, jota vetää HSO-kollega sekä asiakaspalvelu ja kehittäminen -tiimi.

URALLA ETENEMISESSÄ on auttanut pait-

si Jaanan aktiivisuus itsensä kehittämisessä myös hyvät ja kannustavat esimiehet.

– Pitää olla uskallusta jutella ajatuksistaan ja uraan liittyvistä haaveistaan oman esimiehensä kanssa. Vaikkei ratkaisu löytyisi siinä hetkessä, siemen jää itämään ja hyvät esimiehet muistavat toiveesi sopivan tilaisuuden tullen. Itselläni toki yksi asia johti yhteen ja toinen toiseen – en olisi osannut aikanaan edes unelmoida mistään tällaisesta, tiimeistä tai esimiesurasta, hän pohtii.

Esimiehenä Jaana pyrkii olemaan kuunteleva, tasapuolinen ja valmentava.

Hän haluaa panostaa toimivaan vuoropuheluun alaistensa ja johdon välillä.

– Työni painottuu tiimin valmentamiseen ja kehittämiseen, yhdessä tekemiseen.

Haluan osallistaa tiimiä ja ottaa heidät mukaan asioiden käsittelyyn. Henkilökohtaiset tapaamiset työntekijöiden kanssa auttavat näkemään, missä mennään ja millaista tukea tarvitaan. Pyrin myös pitämään strategisia asioita esillä, jotta jokaisella pysyy mielessä se, miksi tätä työtä teemme ja mitä se tarkoittaa itse kunkin arjessa. aina nauttinut työstään ja kokenut sen todella mielenkiintoiseksi.

– Olen päässyt tekemään kivoja töitä ja nähnyt OP Ryhmän elämää aina rahamarkkinoiden vapautumisesta 80-luvulla myöhempiin rakennemuutoksiin ja uusien liiketoiminta-alueiden haltuunottoihin.

Assistenttina olen päässyt avustamaan ylintä johtoa mielenkiintoisissa ja luottamuksellisissa hankkeissa.

Kiirettä Jaanalla pitää, sillä töiden lisäksi hän opiskelee sekä toimii puheenjohtajana Haaga-Helian Johdon assistenttikoulutuksen neuvottelukunnassa, missä hän on ollut Aito HSOn edustajana vuodesta 2003.

– Jäsenyys on ollut todella antoisaa.

Voimme viedä Aito HSOsta työelämän terveisiä koulutusohjelman kehittämiseen.

Samalla pysymme ajan hermolla opetuksen sisällöstä sekä opiskelijoiden ja opettajien arjesta.

JAANA ON

häämöttää valmistuminen Haaga-Helian ylemmän korkeakoulun yrittäjyyden ja liiketalouden tutkinnosta. Opinnäytetyönään Jaana kehittää omassa yksikössään assistenttien tavoiteasetantaa ja suorituksen arviointia. Kiire talttuu karsimalla muita menoja ja nauttimalla läheisten seurasta tai mökin rauhasta.

– Pyrin pitämään aikatauluista kiinni, mutta toisaalta aina on mahdollisuus sovitella niitä tarpeen vaatiessa. Kävin koulussa mindfulness-kurssin, josta sain paljon välineitä itseni johtamiseen ja ymmärsin, miten tärkeää kiireen pysäyttäminen on.

– Olen ollut ehkä vähän liiankin kiireinen välillä mutta nyt pyrin huolehtimaan siitä, että elämä on paremmin tasapainossa. n OPISKELURINTAMALLA EDESSÄ

AITO 1/2016 21

Monimuotoinen työ TEKSTI PETRA NIKKINEN KUVAT JUSSI HIRVELÄ JA THINKSTOCK

Yrittäjän elämää Yrittäjyys on monille iso ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, jossa nähdään usein enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia. Päätin suunnata kohti mahdollisuuksia ja perustaa oman yrityksen.

22 AITO 1/2016

Aloittavan yrittäjän muistilista • Suunnittele ensin. Mieti, missä olet hyvä, kantaako ideasi. Mitä, miten ja kenelle – kuka tarvitsee yritykseni palveluita.

• Jos olet epävarma siitä, mitä kannattaa tehdä, tarjolla on useita yrittäjyyskursseja.

• Selvitä markkinatilanne ja kilpailijasi.

• Mieti, miten erotut muista!

• Tee liiketoimintasuunnitelma, joka perustuu faktoihin, ei haaveisiin.

• Varmista taloudellinen tilasi; hae starttirahaa TE-keskuksesta ja pidä huolta, että pääset alkuun vaikka alkukuukaudet olisivatkin hiljaisempia. Myös Finnvera rahoittaa nuoria yrittäjiä lainoin ja takauksin.

• Valitse sopiva yritysmuoto.

Mitä vielä, sehän on hulluutta. Eihän yrittäjyys Suomessa kannata! Pitkät päivät ja pienet tulot. Jos satut jotain vielä tienaamaan, verottaja vie loput. Tämä kaiketi on se yleinen uskomus, jota kuulee Suomessa jatkuvasti. Osittain varmaan totta, mutta yrittäjyys on toki paljon muuta. Se on mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa paitsi taloudellisesti, myös inhimillisesti. Se on usein kiirettä ja stressiä, mutta myös suurta onnistumisen iloa ja itsensä voittamista. ”En ikinä ryhdy yrittäjäksi.” Tätä hoin itselleni yli 20 vuotta ennen kuin päätin ottaa loikan ja hypätä reilu vuosi sitten kohti uutta tuntematonta. Olin tehnyt varsin pitkän ja ihan menestyksekkään HSO-uran toimitusjohtajan assistenttina, tiedottajana ja lopuksi markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Yrittäjyydessä minua houkuttelivat oma vapaus ja mahdollisuus tehdä sitä työtä mitä rakastan, mutta omaehtoisesti ja omien aikataulujen mukaan.

YRITTÄJÄKSI SUOMESSA?

• Pohdi, pääsetkö alkuun yksin. Työntekijän palkkaaminen heti alussa on iso askel.

• Haluatko toimia yksin vai onko uudella yritykselläsi myös muita omistajia.

• Yrittäjän ei tarvitse pakertaa kaikkea yksin.

Valitse itsellesi hyvät yhteistyökumppanit ja palveluntarjoajat; vakuutusyhtiö, pankki ja erityisesti luotettava tilitoimisto ovat elintärkeitä toiminnallesi.

• Hyödynnä myös verkostojesi osaamista.

Kysy rohkeasti, ihmiset auttavat mielellään!

• Satsaa omiin verkkosivuihin ja somekanaviin.

• Vaikka ensimmäinen vuosi on aina vaikein, muista silti levätä ja nauttia vapaa-ajasta.

Väsynyt ja ylistressaantunut yrittäjä ei ole paras käyntikortti yritykselle.

Perustin oman viestintäalan osakeyhtiön, tein pienempiä projekteja ja kasvattelin rauhassa asiakaspohjaa. Soitin omat verkostoni läpi ja kerroin, että teen töitä nyt yritykseni kautta ja autan mielelläni kaiken tyyppisissä viestintäprojekteissa. Oli valtava voitto saada pari isoa ja vakituista asiakasta.

Huomasin heti alussa, että verkostoista on valtavasti hyötyä. Omat ensimmäiset ja sittemmin vakinaistuneet asiakkaani olen saanut kaikki niiden kautta. Kun sinut tunnetaan luotettavana ja hyvänä yhteistyökumppanina, olet jo askeleen lähempänä menestyksekästä yrittäjän uraa.

Erityisesti yrittäjänä uskon siihen, että niin makaa kuin petaa. Jos sinut tunnetaan työelämässä hankalana ja joustamattomana omien etujesi ajajana, lienee sanomattakin selvää, että on turha kalastella verkostoista potentiaalisia asiak­kaita.

ALOITIN PIENIMUOTOISESTI.

kannattaa miettiä realistisesti, riittääkö luonne ja kestävyys yrittäjänä. Onko valmis sietämään epävarmuutta ja siirtymään ainakin hetkeksi pois mukavuusalueelta? Kantaako liikeidea? Ja onhan talous kunnossa? Rahattomana ei kannata yrittäjäksi ryhtyä, ellei ole sataprosenttinen varmuus, että rahaa virtaa heti yritykseen sisään.

TE-keskuksen myöntämä starttiraha aloittavalle yrittäjälle turvasi minun polkuni ensimmäiset kuukaudet, kunnes ilokseni sain ilmoittaa, ettei starttirahaa tarvita enempää. Starttiraha on upea mahdollisuus aloittavalle yrittäjälle, mutta omalla tilillä kannattaa silti olla riittävästi rahaa.

Asiantuntijat puhuvat jopa kahden vuoden rahaturvasta.

Huomasin myös jo alkumetreillä, että Suomi on palkkatyössä työskentelevien luvattu maa. Jouduin perustelemaan usealle henkilölle ratkaisuani. Monesti en kuullut kannustusta siihen, että työllistäisin kuiALKUUN YRITTÄJÄN

AITO 1/2016 23

Monimuotoinen työ

tenkin itseni ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös muita. Usein yrittäjyys nähtiin jonkinlaisena merkkinä siitä, että olen todennäköisesti epäonnistunut urapolullani tai etten pääse halutessani tulevaisuudessa enää palaamaan palkansaajan työelämään.

Itse vierastan ajatusta yrittäjyyden lopullisuudesta. Yrittämällä voi oppia eikä sen tarvitse olla mikään loppuelämän valinta.

Onneksi kuitenkin minun lisäkseni yhä useampi suomalainen pohtii oman yrityksen perustamista. Suomessa on varsin helppoa perustaa yritys ja tukea saa halutessaan niin paljon, kuin jaksaa pyytää.

Itse huomasin, että kaikkea tietoa antavaa tietotoimistoa ei ole olemassa. Kysyin rohkeasti niitä tyhmiäkin kysymyksiä ja pääsin askel kerrallaan eteenpäin.

TOIMINNAN YDIN ja idea pitäisi osata heti

kristallisoida ennen yrityksen aloittamis-

PETRA Nikkinen (vas.)

ja asiakas, Luja-yhtiöiden

viestintäpäällikkö Paula

Lahdenperä suunnittelevat

viestintää uudelle yhtiön

co-creation hankkeelle.

24 AITO 1/2016

ta. Idean, johon koko toiminta nojaa, pitää olla sellainen, mihin itse uskoo. Usein se on kuitenkin vain osa menestystä. Itse kävin omaa ideaani läpi ensin läheisten kanssa, sen jälkeen tarjoilin sitä suorasukaisille ystävilleni. Esittelin suunnitelmiani myös viestintäalan kollegoilleni. Sain juuri heiltä kaikkein rakentavimman palautteen: ”Petra, keskity olennaiseen – et voi valloittaa viestintäalaa kaikella mahdollisella palvelulla!”. Voi miten totta, ja onneksi he sanoivat ääneen sen, mitä jo epävarmasti itse hieman hapuilin. Eikä haittaa, jos lähipiirissä on muita yrittäjiä. Oma yrittäjämieheni antoi neuvoja ja rohkaisua – ilman häntä olisin tuskin uskaltanut aloittaa.

Vastoinkäymisiä tulee, totta kai. Valvottuja öitä on useampiakin mahtunut yrittäjän tielle. On itsestä kiinni, miten niihin suhtautuu. Minä koen, että saan tehdä etuoikeutettua ja mielenkiintoista työtä upeille

asiakkaille. Välillä tulee tiukkoja aikatauluja ja stressaavia tilanteita, mutta työskentelen sitkeästi eteenpäin. On oltava rohkea ja luotettava itseensä ja omaan ammattitaitoonsa; sillä pääsee jo pitkälle. Epäonnistumisen pelko pitää ravistaa hartioilta heti pois, mutta epäonnistumisiakin sattuu ja ne kuuluvat elämään. Realismia opettelen edelleen. Haukkaan usein liian isoja hankkeita kerralla ja mietin, että miten selviän taas tästä sumasta.

Tunnollisena puurtajana olen huomannut, että vapaa-ajan ja työajan rajat hämärtyvät helposti. Onkin tärkeää, ettei uuvuta itseään heti alkumetreillä. Harrastuksista kannattaa pitää kiinni, perhe pitää ruodussa ja ystäväsuhteet ovat parasta energiaa aloittavalle yrittäjälle. Toisaalta on ihanaa, että jos haluan pitää maanantain vapaana ja työskennellä koko viikonlopun, se onnistuu. Välillä nukun pidem-

Lähde ja lisätietoja: www.akavanerityisalat.fi/ edunvalvonta/ammatinharjoittaja_yrittaja

Miten Akavan Erityisalat auttaa yrittäjää? pään, mutta valvon vielä koneen äärellä iltauutisten aikaan. Tämä ei sovi kaikille, mutta minulle sopii.

Ensimmäinen vuosi kokopäiväisenä viestintätoimiston yrittäjänä, toimitusjohtajana ja joka paikan höylänä meni tosi vauhdilla. Yrittäjä ei saa eikä hänen pidä olla koskaan valmis, elämähän on ikuista oppimista. Otan uudet opit nöyränä vastaan, iloitsen onnistumisista ja mahdollisuuksistani. Teen tätä itselleni ja asiakkailleni ja olen hyvä siinä. Se riittää jo yrittäjän polulla pitkälle. n Kirjoittaja on Aito HSO ry:n jäsen, joka perusti oman viestintätoimiston ja on toiminut kokopäiväisenä yrittäjänä vuoden 2015 alusta lähtien. www.viestintahelsinki.fi

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajilla/yrittäjillä on käytännössä laajat jäsenedut, joita ovat mm.

• Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta • Lakimiespalvelut • Sopimusneuvonta • Neuvonta ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa ja ongelma tilanteissa • Mentorointipalvelu • Työterveyspalvelusopimus Diacorin kanssa jäsenetuhintaan • Ammatinharjoittajien / yrittäjien koulutus ja muu jäsenkoulutus Yrittäjältä puuttuu ainoastaan työttömyyskassajäsenyys. Yrittäjille ja palkansaajille on erilliset työttömyyskassat. Palkansaajakassan jäsen ei voi kerryttää työssäoloehtoaan yritys-

toiminnalla eikä yrittäjäkassan jäsen palkkatyöllä.

Päätoiminen yrittäjä tai omassa työssään työllistyvä ei voi liittyä palkansaajakassan jäseneksi vaan hänen tulee liittyä yrittäjäkassaan, jos hän haluaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta järjestää maksuttomia koulutustilaisuuksia, jotka on suunniteltu jäsenyhdistysten ammatinharjoittajajäsenten tarpeiden ja toivomusten mukaan. Lisäksi Akavan Erityisalojen laaja muu koulutustarjonta on myös ammatinharjoittajien tarjolla. n

AITO 1/2016 25

Yhteistyössä TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT ECKERÖ LINE JA SOKOS HOTELS

Kokousmatkalla Tallinnassa

Niin lähellä, mutta kuitenkin

Pia ja Antti Ropponen

M/s Finlandian viihtyisässä loungessa matka sujuu mukavasti.

Tallinnan korkealaatuiset kokoushotellit kilpailevat nykyään rinnan suomalaisen kokoustarjonnan kanssa.

26 AITO 1/2016

JA MIKÄPÄ on kilpaillessa; ovathan Tallin-

nan kokouskohteet lähellä ja hinnaltaankin kilpailukykyisiä. Ja jos Tallinnan kokouksista haluaa saada kaiken irti, voi kokoustamisen aloittaa jo laivamatkalla. Aito HSOn aktiivien testiryhmä nautti helmikuisessa toiminnanaloituskokouksessaan sekä laivakokoustamisen että Tallinnan hotellikokoustamisen parhaista hedelmistä.

M/s Finlandian vuosi sitten uudistettu Kokouskeskus & Lounge on jo saanut hyvin jalansijaa kokousmatkustajien parissa, kertoo Eckerö Linen ravintolapäällikkö Petri Siikarla. Tarjolla on kokoustiloja monen kokoisille ryhmille, sillä Eckerön viisi erikokoista kokoustilaa muokkautuu tarpeen mukaan 8–110 henkilölle. Kahdessa isoimmassa kokoustilassa on lisäksi omat kahvi- ja teeautomaatit ECKERÖ LINEN

ulkomailla

sekä vesipiste. Hieman erikoisempana tilana on tarjolla esimerkiksi inspiraatiohuone, jonne mahtuu 8 henkilöä luoviin, hieman erilaisiin kokouksiin.

KOKOUSKESKUKSESSA ON tarjolla pien-

M/s Finlandian inspiraatiohuoneessa kokoukset lähtevät lentoon.

Tauon paikka laivakokouksen lomassa.

tä suolaista ja makeaa purtavaa sekä virvokkeita. Jos haluaa syödä tukevammin, voi kokoukseen yhdistää myös aterian Buffet Eckerössä. – Buffetissa on tarjolla mahdollisimman paljon itse paikan päällä tehtyä ruokaa, Petri kertoo. Kuten yksi seminaariosallistujista huomauttaa ja Petri komppaa, laivakokouksissa on se hyvä puoli, etteivät osallistujat pääse katoamaan kesken päivän. Erittäin hyvä puoli on myös se, että vastapainona tiukalle kokoustamiselle voi rentoutua shoppailemalla. sisältää matkat, kokoustilan tarjoiluineen sekä ruokailun Buffet Eckerössä maksaa hieman alle viisikymppiä/henkilö. Kokousmatkalle voi lähteä aamulla tai iltapäivällä. Kokousmatkustajien lisäksi myös tavallinen risteilymatkustaja voi nauttia Loungen tarjoamasta rauhallisesta matkustamisesta naposteltavineen ja virvokkeineen parilla kympillä. Maista ostettuna pääsy Loungeen on pari euroa halvempi.

KOKOUSRISTEILY, JOKA

Ravintola Merineitsi taipuu moneksi.

AKTIIVIPORUKKA PÄÄSI myös Tallinnaan

maihin kokoustamaan ja majoittumaan.

Solo Sokos Hotel Estoriassa matkalaiset otti vastaan aurinkoinen myynti- ja markkinointipäällikkö Evelin Org, joka kertoi hotellin nimen olevan yhdistelmä historiasta ja Estoniasta. Viru-hotellin yhteydessä toimiva Estoria aukesi keväällä 2014 ja on valittu Viron viiden parhaan hotellin joukkoon.

– Hotellin sisustus on virolaista designia, Evelin kertoo. Viihtyisänä yksityis-

kohtajana joka kerroksesta löytyy oma olohuoneensa, jossa on pieni kirjasto, kahvikone ja pientä makeaa tarjolla. Estoria on niin sanottu tarinahotelli eli kaikilla sen 93 huoneella on oma tarinansa Virosta kerrottavanaan. Huoneet ovat hyvin varusteltuja, raikkaan värikkäitä ja sängyt varsin muhkeita – hyvät yöunet ovat taatut NASAn asiantuntijoiden kehittelemien patjamateriaalien sekä tyynyvalikoiman ansiosta.

Viru jakavat kokoustilat Virun puolella. Reilut kymmenen kokoustilaa taipuvat 10–550 henkilön kokouksiin, maksimimäärän ollessa isoin, mitä Virosta löytyy. Kokouspäivän aktiviteettina voi olla esimerkiksi vierailu hotellin ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan KGBmuseoon oppaan johdolla. KGB-museo on ollut auki nyt viisi vuotta. Estoria tarjoaa tilat myös yritysjuhliin: Merineitsiravintolassa on tarjolla Show & Dinner, joka toimii hyvin esimerkiksi pikkujouluohjelmana. Ravintolaan mahtuu parhaimmillaan jopa 400 henkilöä.

ESTORIA JA

ja Estorian käytössä on paljon samoja tiloja, on kummallakin omat aamiaisensa. Estorian rauhallinen aamiainen pöytiin tarjoiltuine kahveineen viritti mukavasti kokousmatkailijan päivän aktiviteetteihin. Evelin Org kertoo palautteen olleen hyvää ja se on helppo uskoa.

Myös Aidot HSOt tykästyivät persoonalliseen hotelliin. Evelin kertoo, että Sokos Hotelleja on viime aikoina uusittu paljon ja myös Viru on kokonaan uusittu. Suomen puolella Helsingin Original Sokos Hotel Presidentti kokee ison pari vuotta kestävän muutoksen ja myös Radisson Blu Seaside uusitaan. Sillä aikaa visiitti Estoriaan voisi olla paikallaan. n VAIKKA VIRUN

Tutustu Eckerö Linen ja Sokos Hotellien tarjontaan: www.eckeroline.fi | www.sokoshotels.fi Estoria on Viron viiden parhaan hotellin joukossa.

AITO 1/2016 27

Monimuotoinen työ TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVAT ATELIER NYBLIN

Sankarinaisen matka huipulle Unelmoida pitää ja unelmaistaan kannattaa puhua – silloin ne voivat toteutua, kehottaa upea Maaretta Tukiainen.

Uskallatko sinä lausua unelmasi ääneen?

Maaretta Tukiaisen kanssa lounastreffit kalliolaiseen lounasravintolaan tiistaisen työpäivän keskelle.

Tarkoituksenamme on keskustella naisten työurasta ja siinä menestymisestä. Hän tietää, mistä puhuu, sillä paitsi että hän edustaa juuri sitä monimuotoista työelämää, jota kohti maailma on menossa, hän antaa yhdessä Jaana Villasen kanssa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia naisten urakehityksen tukemiseen naistenpäivänä julkaistussa kirjassaan Huippunaiset, menestystarinoita.

Kirjaa varten Maaretta ja Jaana haastattelivat menestyneitä suomalaisia naisia, muun muassa Anne Berneriä, Minna Parikkaa, Nasima Razmyaria ja Kaari Utriota. Haastatteluiden kautta he löysivät monia yhdistäviä tekijöitä, jotka olivat edesauttaneet näitä naisia kohti omaa unelmauraansa. Kirjan rakenteessa he hyödynsivät myyttitutkimuksessa käytettyä sankarin (tai sankarittaren) matkaa kohti menestystä. Tarinoiden kautta kuka tahansa voi löytää tiensä haluamalleen huipulle.

Tällä hetkellä Maaretta toimii oman yrityksenä Mooditin toimitusjohtajana ja hänen työpäivänsä täyttyvät mitä erilaisimmista projekteista. Hän luennoi, toimii muutosvalmentajana ja tietokirjailijana. Alkuvuodesta hänet nähtiin vetämässä Ylen asiaohjelmasarjaa 8 myyttiä työstä ja on hän blogannut yhdysvaltalaiselle Huffington Post -sivustollekin. Lisäksi hänellä on pitkä johtajakokemus media-alalOLEMME SOPINEET

28 AITO 1/2016

ta, hän muun muassa luotsasi TV-kanava Subia sen ensimmäiset kymmenen vuotta. Olen jo valmiiksi kiitollinen, että kaiken tämän keskellä hän kuitenkin löysi aikaa lounastapaamisellemme ja koki tärkeäksi ajatustensa jakamisen myös meille Aitolehden lukijoille.

Maaretta on tällä hetkellä, on tullut osin sattuman – ja spontaaniuden – kautta. Hän kertoo, innostuvansa helposti asioista, joihin tuntee intohimoa ja myös saattaa haluamansa asiat päätökseen.

– Olen ikuinen opiskelija. Tutkimusten mukaan ei ole olemassa ennalta määriteltyä rajaa oppimiselle, hän hymyilee.

Parhaimman oppinsa hän on kuitenkin saanut jo kotoaan. Pienenä hän tottui hoitamaan viittä pikkusisarustaan ja häntä SE MISSÄ

kannustettiin siihen, että naisella on oltava omat rahat ja ammatti. Isän esimerkistä hän oivalsi, että ihminen voi tehdä elämässään aika pitkälle juuri sitä, mitä itse tahtoo.

– Ajatus siitä, että tyttö pystyy samaan kuin poikakin, kumpuaa yleensä kodin arvomaailmasta. Kirjamme mukaan se yhdistää monia menestyneitä naisia, Maaretta kiteyttää.

Tärkeää on myös se, että uskaltaa seistä omien ajatustensa ja mielipiteidensä takana. Maaretta kertoo esimerkin Kaari Utriosta.

– Kun Kaarilta vuonna 1984 ilmestyi eurooppalaisten naisten historiasta kertova Eevan Tyttäret, se oli menestys, mutta se sai aikaan myös raivoa. Kirja oli jotain aivan uutta. Se oli populaarisoitua tiedettä ja siinä naisen elämää oli kuvattu eri tavalla kuin ennen. Kirjaa vastustivat monet vanhakantaiset miehet, mutta myös osa naisista. Kaarilla oli kuitenkin kanttia seistä kirjansa takana eikä hän antanut palautteen nujertaa itseään. Kaari on yhä yli 70-vuotiaanakin yksi tuotteliaimmista ja menestyneimmistä suomalaisista kirjailijoista. havainnoista on se, että keski-ikäisissä asiantuntijanaisissa on huomattava määrä potentiaalia, jonka merkitystä yrityselämässä ei tällä hetkellä täysimittaisesti tunnisteta.

Tutkimusten mukaan viisikymppinen on sukupuoleen katsomatta tiedoiltaan ja taidoiltaan parhaimmassa iässä. Kuitenkin YKSI HUIPPUNAISET-KIRJAN

CEO Maaretta Tukiainen, Moodit Oy, on muutosvalmentaja ja tietokirjailija, jolla on pitkä johtajakokemus media-alalta, mm. Sub-kanavan johtajana. Maaretan sytyttää ihmisten ja organisaatioiden auttaminen oman potentiaalinsa täysimittaiseen toteuttamiseen sekä paremman maailman luominen yhteisvoimin.

johtavissa asemissa yli viisikymppiset ovat voittopuolisesti miehiä. Miten osaaminen ja potentiaali sitten tunnistetaan ja käännetään naisten voimavaraksi?

– Naisen kannattaa tutustua itseensä ja tunnistaa oma potentiaalinsa. Jos haluaa edetä urallaan tai saada haastavampia työtehtäviä, on asia uskallettava ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa ja osattava myös perustella ajatuksensa, Maaretta toteaa.

Toimiessaan vielä Subilla johtajana yksi Maaretan alaisista kertoi yhdeksi tavoitteekseen päästä jonain päivän kanavajohtajan paikalle. Kun Maaretta myöhemmin päätti lähteä muihin haasteisiin, tuo samainen alainen nostettiin hänen paikalleen.

– Unelmat voivat toteutua. Siksi niistä kannattaa puhua ääneen, Maaretta kannustaa. kuuluisa lasikatto? Miten sen voisi murtaa?

– Myös naisella itsellään on vastuu uransa luomisessa, siitä näkeekö ja tunnistaako hän ympärillään olevia mahdollisuuksia ja ottaako hän niitä vastaan.

Liian usein naiset itsesensuroivat itseään eivätkä hae paikkoihin, joihin eivät koe olevansa päteviä. Epäonnistumisen pelko ja liian perfektionistinen suhtautuminen estää näin uuden oppimisen ja itsensä kehittämisen.

– Myös verkostoitumisen, tuen hakemisen ja antamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Sitä on hyvä tehdä ennakkoluulottomasti niin toisten naisten, toisten miesten kuin eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Miehillä hyvä veli -verkostot ovat toimineet iät ajat, mutta me naiset emme ole vielä osanneet hyödyntää vastavanlaisia verkostoja yhtä tehokkaasti, Maaretta summaa.

Maaretta ehdottaa myös, että vanhempien naisten kannattaisi hankkia nuorempi nainen mentoriksi. Esimerkiksi johtaja voisi ottaa assistentin, joka voisi mentoroida esimiestään omista lähtökohdistaan ja joka saisi vastavuoroista oppia myös esimieheltään. Assistentin rooli voisi samalla olla myös sosiaalisen median mahdollistaja, sillä yhä useamman johtajan täytyy ENTÄ SE

toimia henkilöbrändinä ja sosiaalisen median verkostojen ylläpitäminen on yhä tärkeämpää. Jo nyt tehdään esimerkiksi työsopimuksia, joissa henkilö sitoutuu tiettyyn määrään sosiaalisen median päivityksiä.

»Naisen kannattaa tutustua itseensä ja tunnistaa oma potentiaalinsa.»

Myös johdon assistenttikoulutuksesta Maaretalla on näkemys.

– Sosiaalisen median taitoja olisi hyvä painottaa yhä enemmän. Toinen tärkeä taito on prosessinhallinta. Työ tapahtuu yhä enemmän erilaisissa projekteissa ja on suuri tarve projektien organisaattoreille, jotka pitävät kokonaisuuden kasassa.

man luominen yhteisvoimin. Tuon kaiken toteuttamisen matkalla hän on tälläkin hetkellä. ajatuksia herättäneen lounashetken jälkeen itselläni on voimaantunut olo. Ehkä minustakin, pian nelikymppisestä toimistotyöläisestä on vielä vaikka mihin. Maaretta antaa minulle vielä luettavakseni viime vuonna ilmestyneen kirjansa Hyvän mielen taidot sekä siihen liittyvät mielikuvaharjoitekortit. Kun palaan työpaikalleni, avaan korttipakan ja katson sen päällimmäisen kortin. Siinä lukee: Elämä on täynnä mahdollisuuksia. n INSPIROIVAN JA

Maaretan voit tavata 13.4. Kongressi­ mesuilla, jossa hän vetää yhdessä Jaana Villasen kanssa Yhteistyöllä huipulle -paneelia. Paneelissa jatketaan keskustelua menestystarinoiden syntymisestä, niiden esteistä ja ennen kaikkea edisteistä.

LÄHES JOKAINEN kohtaa työuransa aika-

na vaikeuksia, mutta tärkeintä on uusiutuminen ja kasvaminen erilaisten haasteiden myötä. Välillä on myös uskaltauduttava ottaa askel tuntemattomaan.

– Oppimisen esteenä on usein se, ettei osaa päästää irti vanhasta. Aina muutos ei ole mahdollista omassa työorganisaatiossa, joten joskus kannattaa myös hypätä sivusuunnassa tai mennä jopa hiukan alemmalle tasolle, jos se on tie, minne oma intohimo vie. Kaikkein tärkeintä on toimia omien arvojen mukaan, Maaretta toteaa.

Maaretalla itsellään on intohimo taiteeseen, kehittämiseen ja ihmiskunnan parempaan tulevaisuuteen.

Hänet sytyttää ihmisten ja organisaatioiden auttaminen oman potentiaalinsa täysimittaiseen toteuttamiseen sekä paremman maail-

AITO 1/2016 29

Tapahtumat TEKSTI PIA KANGASNIEMI KUVAT VILLE PALMU MAGNUMLIVE

Maaliskuisena maanantaina illan hämärtyessä joukko iloisia nuoria saapui Radissson Blu Plaza -hotelliin Helsingissä viettämään Haaga-Heliasta vuonna 2015 valmistuneiden tradenomi, HSOiden yhteistä valmistujaisjuhlaa.

Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju toivotti kaikki vieraat tervetulleiksi ja onnitteli lämpimästi kaikkia valmistuneita HSOita. Omat onnittelunsa upean saavutuksen vuoksi esittivät myös yhteistyökumppanit Timo Saarinen Sryhmän hotelleista, Tuomas A Liewendahl Plazasta sekä Kimmo Junttila MagnumLivelta. Haaga-Helian tervehdyksen valmistuneille toi Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman johtaja Tuula Tuomainen.

Onnittelumaljojen jälkeen vieraat pääsivät nauttimaan Plazan keittiön loihtiman upean noutopöydän antimista sekä vaihtamaan kuulumisia entisten opiskelutovereidensa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Puheensorina ja nauru kielivät paikallaolleiden hyvästä yhteishengestä ja tunnelmasta.

Illan viihteestä vastasi vankalla kokemuksella Magnum­Live, jonka ammattilaisten valaistuksella ja äänentoistolla taikoma tunnelma muutti jo ennestään upeat puitteet tarjoavan Bar 7 Blingsin vieläkin miellyttävämmäksi illanviettoa varten. Lisäksi MagnumLiven oman myyntitykin Olli Leppäsen musiikkiesitys ja mahdollisuus päästä kokeilemaan Mash Machine -viihdekeskusta toivat oman huikean lisänsä illan tunnelmaan.

Ruokailun jälkeen vierailla oli mahdollisuus päästä kurkistamaan Radisson Blu Plazan huoneisiin ja kokoustiloihin. Illan päättyessä vieraat saivat mukaansa lahjakassit sisältäen terveisiä illan yhteistyökumppaneilta sekä suklaataivas Chjokon lahjoittaman makean valmistujaislahjan. n ILLAN ALUKSI

30 AITO 1/2016

Valmistum

misen iloa: malja meille!

Juhlamieltä, hyvää ruokaa ja juomaa, loistavaa ohjelmaa, puheenporinaa, iloisia jälleennäkemisiä...

Siinä onnistuneen illanvieton salaisuus. Eiköhän skoolata meille!

AITO 1/2016 31

Malja meille!

Saimme myös mahdollisuuden päästä kurkistamaan neljän vuonna 2015 valmistuneen HSOn arkeen työelämässä.

Emma Kivinen (vas.), Halina Lehto, Leena Mahr ja Joanna Aarrelampi kertoivat omasta työstään ja mietteitään opintojen päätyttyä.

1 Missä työskentelet tällä hetkellä? 2 Mistä opiskeluajan opeista on ollut eniten hyötyä nykyisessä työpaikassasi?

3 Muita mietteitä koulutuksesta ja työelämästä Emma Kivinen

Halina Lehto

Leena Mahr

Joanna Aarrelampi

1 Valmistuin keväällä, jolloin aloitin muuttoprojektissa Huoltovarmuuskeskuksella dokumentaation ja asiakirjahallinnan parissa. Nyt olen määrä-aikaisessa 2,5 vuoden työsuhteessa Verohallinnossa IT-kehittämisprojektissa hankesihteerinä. Työni on monipuolista ja itsenäistä ja ilmapiiri on nuorekas ja rento.

Pääsin myös mukaan sometiimiin.

2 Koulusta puheviestinnän ja suomen kielen kursseista on ollut paljon hyötyä. Pakollisten Sharepoint- ja ohjelmistokurssien lisäksi suoritin vapaaehtoisia kursseja näistä. Suosittelen kaikille Assi-opiskelijoille ohjelmistokursseja, niistä on hyötyä tulevaisuudessa. Kokouskurssi ja matkahallinnon kurssikokonaisuudet ovat hyödyksi työssäni; asiakirjojen laatiminen on helppoa, kun opiskellessa näitä tehtiin runsaasti ja opittiin asiakirjastandardit. Kielten opinnoista on myös ollut hyötyä työelämässä.

3 Tutkinto antaa valmiudet toimia hyvin moninaisissa tehtävissä. Jos jokin asia ei kuulu ydinosaamisalueeseen, voi asioista ottaa selvää ja ohjata tarvittaessa eteenpäin oikealle taholle. Koulutusta arvostetaan työelämässä. n

1 Valmistuin joulukuussa, mutta olen työskennellyt Valtiokonttorissa marraskuusta lähtien toimialajohtajan sihteerin toimessa. Työsuhde on määräaikainen sijaisuus ja kestää vuoden 2016 loppuun.

Koen työni suhteellisen helpoksi ja mielekkääksi. Työympäristö on kiva ja rento ja opin käyttämään uusia järjestelmiä.

Työyhteisössämme on myös kaksi kertaa vuodessa sihteeriharjoittelijan paikka avoinna.

2 Sharepoint, kokouskurssit, matkahallinnon kurssi sekä tietojenkäsittelykurssit nousevat ensin mieleen. Toivoisin Assiin lisää ohjelmistokursseja valinnaiseksi, tästä tulisi hyvä pohja uusien järjestelmien haltuunottoon. Esimerkiksi SAP-kurssista voisi olla hyötyä Asseille työelämää varten.

3 Kiva että nuoria työllistetään assistentin paikoille eikä oleteta vielä heidän omaavan pitkää työkokemusta. Työssä oppii paljon tekemällä ja kysymällä, myös tiedonhankintataidot ovat tärkeitä. Ei tarvitse sanoa, ettei tiedä tai osaa jotain asiaa, vaan voi ottaa asioista selvää. Varsinkin valtionhallinnossa tutkintoamme arvostetaan. n

1 Valmistuin joulukuussa, työskentelin myös opiskelujen ohessa osa-aikaisesti.

Olen juuri aloittanut määräaikaisena johdon assistenttina Kalevala Korulla. Työ on vielä ihan uusi, mutta olen iloinen työstäni ja viihdyn oikein hyvin monipuoliselta vaikuttavassa työssä.

2 Kielten kursseista on ollut aiemmissa työpaikoissani paljonkin hyötyä. Tämänhetkisessä työssä olen ollut vasta viikon.

3 Mielestäni on uskomatonta, että valmistumisen jälkeen pääsee suoraan johdon assistentin työhön.

Verkostoista on hyötyä työelämässä, niitä on hyvä luoda jo opiskeluaikana. Toivottavasti sosiaalisen median ryhmämme pysyvät aktiivisina. Olen itse juuri käyttänyt erästä ryhmää apuna sopivan kokoustilan löytämiseksi. n

1 Työskentelen ylimmän johdon assistenttina Andritzilla.

Minulla on työsopimus näin alkuun tämän vuoden loppuun. Työhöni kuuluvat muun muassa matkajärjestelyt sekä yrityksemme työntekijöiden työlupa-asiat.

2 Eniten hyötyä opinnoista on työssäni ollut ranskan sekä muista kielten kursseista sekä matkahallinnon kurssista ja siitä erityisesti päivärahaosuudesta.

Runsas ryhmätöiden tekeminen antoi valmiudet työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Opintojen lomassa oppii hyvin myös priorisoimaan työtehtäviä.

3 Hyvät fiilikset, kiva olla pelkästään töissä, ehkä jossain vaiheessa suoritan lisäopintoja, mutta nyt olen onnellinen kun olen valmistunut.

Verkostot ovat tärkeitä ja ne on hyvä luoda jo opiskeluaikana. Työpaikkojakin välittyy verkostojen kautta. n

32 AITO 1/2016

H

aastattelun päätteeksi verkostojen luomisen tärkeys jo opiskeluaikana sekä niiden ylläpitäminen puhuttivat.

Opiskeluaikana verkostoitumista painotettiin jatkuvasti, mutta ei ollenkaan turhaan. Valmistuneet kokivat verkostoitumisen helpottavan esimerkiksi työpaikan löytymistä sekä työtehtävien hoitamista. Omalta verkostolta voi vaikka kysyä vinkkejä hyvistä kokouspaikoista. Sosiaalinen media on hyvä apu verkostojen yhteydenpitoon ja nämä neljä nuorta uutta tradenomi, HSOta aikovatkin jatkaa WhatsApp -ryhmänsä aktiivista käyttöä. n

Kielen kiemurat

Nära inte fjärran i förändringens tider passerade vintern har präglats av fortsatt turbulenta tider i vårt land.

Ekonomin svajar, vi tycks inte riktigt hitta någon balans i den samhälleliga diskussionen och en allmän oro syns och känns på många kontorskorridorer och kafferum.

Hur går det egentligen? Är min position hotad? Kan vi kamma hem den där affären eller går den till konkurrenten? Frågorna är många. Sällan blir alla besvarade.

Något som ändå känns vara helt kristallklart, speciellt bland den yngre generationen, är en stark tro på att kompetensen bär vidare. Att om man kan och vill så har man all potential att lyckas ute i den stora världen. Den yngre generationen finska högskolestuderande är egentligen mer svensk än vad man kan tro. Försöker förklara lite närmare varför.

DEN SNART

jag alltid med stort intresse följt med media och nyheter om livet på andra sidan Östersjön. I fjol lyckades Sverige komma upp på större tillväxt än Asiens stormakt Kina. Då kan man nog tala om en skräll under dessa minst sagt osäkra tider och många lovordar den svenska ekonomin och de politiska åtgärder som landet under årens lopp åstadkommit. Inget är ju svart-vitt enkelt förstås, men många saker har svenskarna faktiskt gjort rätt bra.

Beror detta på en gynnsam politik, attityd, kunskap, bra gener, pengar eller ren slump går inte så här enkelt förklara. Och enkla PERSONLIGEN HAR

svar finns inte heller. Men inte sällan hör man hur svenskarna är medfödda försäljare och marknadsförare.

EN EXPERTFÖRELÄSARE som besökte min

klass i början av året sade att ”I Sverige har det genomgående stödet av att modigt expandera sin affärsverksamhet från första dagen alltid varit en självklarhet”. Det finns långa traditioner av framgång i affärssammanhang. Ett kulturellt och också finansiellt arv som bär många startuppare även idag. Den här historiska bakgrunden saknas i Finland. Men samtidigt har vi något annat som vi kan utnyttja i våra kommande framgångar. Vi har nämligen en hel massa duktiga typer med samma självförtroende, öppenhet och expanderingsiver som en infödd svenne har. Den här generationen är

uppvuxen med värderingar som mer liknar de traditionellt svenska, mjukare värden.

Många journalister har använt det finska juniorlandslaget i ishockey också som exempel på detta. Och detta är något vi ska ta vara på. Detta kommer att ändra på vårt arbetsliv dag för dag, lika mycket som digitalisering och globalisering. av februari undrade direktören för Centralhandelskammaren Risto E.J. Penttilä i sin blogg om Finland alls är ett nordiskt land längre. Han hänvisade bland annat till det ur svensklärares synvinkel olyckliga sammanträffande då Riksdagens talman valt att berömma samarbetet mellan Sverige och Finland – på engelska.

Och att hur median intensivt följer presidentvalet i USA (ytterst intressant och underhållande dock det med) och siktar mot sidan Atlanten även om det i Stockholm föds mer framgångsrika startup företag per capita än i självaste Silicon Valley. Håller vi på att tappa vårt starka band till närmaste grannen och fortfarande viktiga handelspartnern? Det borde vi absolut inte göra, tvärtom. Vi ska hitta på nya sätt att utveckla samarbetet. Och det är ingen liten sak heller att vi finländare färdigt har förståelse för grannlandets språk och kultur. Vi ska ta vara på svenskarnas framgångar och söka oss nära, inte fjärran.

Svenska och finska nittiotalister bör hitta varandra fort. n I SLUTET

MARJAANA HALSAS, lektor i svenska vid Haaga-Helia yrkeshögskola. Ser på världen ur ett väldigt nordiskt perspektiv, älskar

att jobba med entusiastiska 90-talister och utmanar alla finländare att vara modiga och våga använda sina kunskaper i svenska.

MARJAANA HALSAS, Ruotsin lehtori, Haaga-Helia amk. Tarkkailee maailmaa hyvin pohjoismaisesta perspektiivistä, rakastaa työskennellä intohimoisten 90-lukulaisten kanssa ja haluaa haastaa suomalaisia rohkeasti käyttämään ruotsin kielen taitojaan.

AITO 1/2016 33

Itävallan suurlähetystöltä stipendi Haaga-Helian ASSI-opiskelijoille assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelijoille Kati Ilomäelle (kuvassa vasemmalla) ja Sara Muuriselle on myönnetty Itävallan suurlähetystön stipendi kannustuksena saksan kielen hyvästä hallinnasta sekä innostuksesta sen oppimiseksi. Stipendit jakoi opiskelijoille Itävallan Suomensuurlähettiläs Dr. Elisabeth Kehrer 14.1. Haaga-Heliassa.

Palkittujen opiskelijoiden saksan kielen opettajan, lehtori Tesi Binderin mukaan stipendin saajia ei valittu ainoastaan kurssiarvosanojen perusteella, vaan valinnassa otettiin huomioon ennen kaikkea opiskelijan motivaatio ja panostus. – Kati on tehnyt ilahduttavan paljon töitä saksan opiskelunsa eteen, ja Saralla on todella voimakas innostus ja kiinnostus saksan kieltä ja saksankielisten maiden kulttuuria kohtaan, Binder kertoo.

Stipendi myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sen yksi tarkoitus on muistuttaa, että myös muiden vieraiden kielten kuin englannin osaamisella on merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa. Kati Ilomäki käyttää stipendinsä Berliinin-matkaan ja Sara Muurinen puolestaan lähtee vaihtoon, joten käyttökohteita varmasti löytyy useita. Onnittelut! n

KUVA: LAURA NIEMI

​H AAGA-HELIAN JOHDON

Maistuvat tarjottavat kokouspöytiinne entistäkin helpommin!

House of Sandwiches tuo sesongin herkut ja varmat klassikot suoraan palaveripöytääsi entistäkin helpommin. u:

vatt me a m u v is t nett fs.fi Uude w.ho w w

Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimme ja tilaa tarjottavat vaivattomasti www.hofs.fi.

Ja voit itse keskittyä olennaiseen.

Aito deli ovellasi.

Liikkalankuja 6 •00950 Helsinki •010 3467600 • tilaus@hofs.fi • www.hofs.fi

34 AITO 1/2016

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP

KUVA: FINNKINO

Kevätkokous leffaillan merkeissä!

Ilmoittaudu 13.4.2016 mennessä!

sääntömääräinen kevätkokous pidetään kansainvälisenä assistenttipäivänä keskiviikkona 20.4. klo 16.00–20.30.

Kokouspaikkamme on Finnkinon elokuvateatteri Tennispalatsi Helsingissä, osoitteessa Salomonkatu 15.

Tilaisuus alkaa sääntömääräisellä kevätkokouksella, jonka jälkeen nautimme suolaista ja makeaa iltapalaa. Illan päätteeksi pääsemme näkemään The Dressmaker -elokuvan Finnkinon tarjoamien herkkujen kera. n AITO HSON

Tarkka ohjelma ja sitovat ilmoittautumiset 13.4. mennessä: www.aitohso.fi

Asiakaskokemus ja työpäiväkokemus Rakennamme näistä kahdesta asiasta kilpailuetua. meteoriitti.com

AITO 1/2016 35

Clarion Hotel Helsinki 3.11.2016 | klo 9–17.30 Aito HSOn Virity & verkostoidu -seminaarissa voit virittää osaamisesi ajan tasalle, tavata tuttuja ja uusia HSO-kollegoja sekä tutustua Aito HSO -kumppaneihin.

Seminaaripäivä alkaa aamupalalla ja päättyy cocktail-tilaisuuteen. Inspiroivat puitteet seminaarille luo lokakuussa avattava Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa.

VIRITY&VERKOSTOIDU tarjoaa ajankohtaisia, hyödyllisiä ja virkistäviä puheenvuoroja mm.

• hyvinvoinnista • oman työn kehittämisestä • tulevaisuuden viestintätaidoista • itsensä johtamisesta.

Puhujat ja esiintyjät edustavat alansa kärkijoukkoa. Saat tapahtumasta runsaasti eväitä sekä työelämän haasteisiin että vapaa-aikaan.

Mukana mm.

• Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos • Helena Vallo, tapahtumatohtori®, Faustus Oy • Anne Lahnajärvi, päätoimittaja, Uusimaa • Sanna Wikström, hyvinvointikouluttaja, Hidasta elämää -sivuston perustaja Seuraa Aito HSOn viestintää, uusia puhujanimiä julkistetaan kevään aikana!

Ennakkoilmoittautuminen on käynnistynyt. Seminaarilipun hinta Aito HSOn jäsenille 125 euroa sis. koko päivän ohjelman ja tarjoilut.

Huom! Early bird -hinta 12.6. saakka 100 euroa!

Nyt kannattaa olla nopea – paikkoja on rajoitetusti!

www.aitohso.fi 36 AITO 1/2016