Aito 1/2019

Heippa hei keskittymiskykyni, minne katosit? s. 6

Palaute johdattaa työnhaun polulla s. 14

Onnea vuonna 2018 valmistuneille s. 24

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 1/2019 47. vuosikerta

Oppia ikä kaikki Työurajohtamisella tukea työelämän eri vaiheisiin s. 24

20

1/2019

Seis työpaikkahäirinnälle!

Häirintä työpaikalla ei ole ok – siihen pitää puuttua.

3 Pääkirjoitus

4 Alkupalat 6 TEEMA Heippa hei keskittymiskykyni, minne katosit?

10 Uratarina. Leena Jeskanen viihtyy hyväksi toteamallaan tiellä 12 Oppia ikä kaikki

14 TEEMA Palaute johdattaa työnhaun polulla 16 TEEMA Uupumus hiipii salakavalasti 18 Kauhean ihanat ruuhkavuodet – eräs onnistumistarina 20 Seis työpaikkahärinnälle!

23 Opiskelijat: Metataidot kunniaan 24 Onnea vuonna 2018 valmistuneille 26 Uudella strategialla tavoitellaan jäsenkasvua ja uutta tuulta purjeisiin

18

26

6 Päätoimittaja Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

Numero 1/2019 Kannen kuva Adobestock 2 AITO 1/2019

Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi

Taitto Nymandesign Oy

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Aito on hiilineutraali painotuote LPIAPAIN IRP AIIN AAL RAALA IN UT UTURT

Piia Pellinen Anni Piipponen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo

40414041 4041 02090209 0209 Painotuote Painotuote Painotuote

E UOTE OTTUOT O TE UO OT

Toimittajat 1/2019 Laura Aavikko Sini Ala-Kanto Annika Karjalainen Hanna Mäkinen Tarja Nenonen

Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi

HIILIN E HIILIN HIILINE E

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 47. vuosikerta

ClimateCalc CC-000025/FI ClimateCalc CC-000025/FI ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO HÄMEEN KIRJAPAINO OYOY HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Painosmäärä 3 000 kpl

Aito HSO on laadun tae Aito HSO ry on alumni- ja ammattijärjestö hallinnon ja toimistotyön korkeasti koulutetuille osaajille.

Jäsenmaksu vuonna 2019 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 85 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Pääkirjoitus KUVA UZI VARON

Tsemppausta, hauskanpitoa ja verkostoja PALASIN VIIKKO SITTEN lauantaina yhdis-

tyksen kevätkokousmatkalta Lahdesta innostuneena ja virkistyneenä. Vaikka matka oli minun osaltani täyttä työtä, jäivät päällimmäisenä mieleeni kaikki matkalla mukana olleet ihanat kollegat, antoisa ja keskusteleva kokousilmapiiri sekä tavattoman viihdyttävä oheisohjelma. Taas kerran mietin, kuinka onnellinen olenkaan, kun minulla on näin kiva työympäristö ja meillä yhdistyksessä on näin supermukavia jäseniä. Annika toimistolta osuvasti paluumatkalla totesikin, että varmasti vielä maanantainakin ovat posket kipeinä nauramisesta.

Hauskanpidon lisäksi matkalla tuli puheeksi vakavampiakin asioita: Osa meistä oli kohdannut työelämässä rankkoja ja kipeitäkin tapahtumia, joita tässä kollegayhteisössä pystyi luottamuksellisesti jakamaan. Eräs kollega oli kipuillut pitkään henkisesti rankassa työyhteisössä ja vaihtanut juuri työpaikkaa. Toisella taas oli takanaan yt-neuvottelut ja niitä seurannut irtisanominen.

Mutta voi tätä meidän kollegaverkostoa, miten upeasti toisemme kohtasimmekaan! Myötätuntoa ja tsemppausta riitti jokaiselle, jopa konkreettista tukea työnhakutilanteisiin oli tarjolla. Taas kerran vahvistui yhdistyksemme ydinajatus: tärkein tehtävämme on toimia yhdyssiteenä jäsentemme välillä.

Ajatusta vahvasta kollegaverkostosta tukee myös kevätkokouksessa hyväksytty yhdistyksen uusi strategia, jossa tode-

taan, että olemme osaavien jäsenillemme ainutlaatuinen työelämän verkosto, puolestapuhuja sekä suunnannäyttäjä. Lue uudesta strategiasta lisää sivulta 26.

PITELET PARHAILLAAN käsissäsi viimeistä

jäsenlehti Aidon numeroa. Yhdistyksen jäsenlehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti jo yli 46 vuoden ajan, mutta marraskuisen syyskokouksen päätöksen mukaisesti Aitoa ei enää tämän numeron jälkeen painettuna julkaista. Toki saattaa olla, että aika ajoin – kuten esimerkiksi ensi vuonna, kun yhdistys täyttää 50 vuotta – kaivamme rakkaan lehtikonseptin naftaliinista ja julkaisemme juhlavuoden teemanumeron, mutta säännöllisesti ilmestyvän Aidon tie on nyt päätöksessään. Painotuotteen sijaan artikkeleita julkaistaan jatkossa netissä eri muodossa – uratarinoina, blogeina, some-päivityksinä jne. Jäsenlehdestä vapautuvia resursseja ohjataan jäsenten toiveiden ja odotusten mukaisesti entistä monipuolisempaan jäsentapahtumatarjontaan ja -palveluihin.

Kiitos teille, hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit – toivottavasti Aito on tarjonnut vuosien varrella mukavia lukukokemuksia.

Lämmin kiitos kuuluu myös jäsenlehti Aidon toimit­ta­jille: Annille, Annikalle, Hannalle, Karo­liinalle, Marjolle, Piialle, Sinille ja Tarjalle. Ilman teitä ei Aitoa olisi.

Toimitustyö kanssanne on ollut

tavattoman antoisaa, yhteisissä kokouksissa on syntynyt monta hyvää juttuideaa.

Kiitos myös lehden pitkäaikaiselle graafikolle Ari Nymanille sekä tietenkin jokaiselle vuosien varrella toimituskunnassa mukana olleelle. n

MAARIT RAPP

040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

AITO 1/2019 3

1/19

Alkupalat

Marina Paulaharjulle Akavan Erityisalojen kultainen ansiomerkki Tutustu touko–kesäkuun tapahtumatarjontaan ja ilmoittaudu mukaan!

AITO HSO RY:N pitkäaikaiselle puheenjohtajalle KUVA: JANICA LÖNN

Marina Paulaharjulle myönnettiin Akavan Erityisalojen kultainen ansiomerkki tunnustuksena ansiokkaasta työstä liittoyhteisössä. Ansiomerkit luovutettiin Akavan Erityisalojen kevätliittokokouksessa 13.4.

Lämpimät onnittelut Marinalle! n

Aito HSOn kevään 2019 tapahtumia: 22.5.

HSO-ravit Vermossa Tule mukaan hauskaan ja rentoon HSOravi-iltaan! Ohjelmassa on ainutlaatuinen tallivierailu, opastus toto-pelien saloihin, ruokailu à la carte -ravintola Ravillassa sekä tietenkin illan ravit.

Ovathan jäsenmaksusi ajan tasalla?

MAKSAMALLA JÄSENMAKSUSI ajoissa varmistat kaikkien

Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen jäsenpalveluiden säilymisen.

Tarkemmat ohjeet jäsenmaksun maksamisesta Akavan Erityisalojen Jäsenmaksut-sivuilla. Lisätietoja myös Aito HSOn toimistolta osoitteesta jasenasiat@aitohso.fi n

27.5.

Aito HSO X Tuunaajamutsi Illan aikana pääsemme tutustumaan Katajanokan vankilahotelliin sekä kuulemaan Skattan uusista tuulista. Tuunaajamutsi puolestaan tutustuttaa meidät kestävän kehityksen tärkeyteen ja pääsemme myös tuunaamaan upeat korvakorut itse.

Munkkeja ja simaa kv-assistenttipäivänä KUVA: PAULA ANTELL

AITO HSON kevätkauden perinteinen simaa & munkkeja -tempaus HaagaHeliassa pidettiin tänä vuonna kansainvälisenä assistenttipäivänä 24.4. Päivän kruunasi futuristi Perttu Pölösen mielenkiintoinen luento automatisoinnin, digitalisaation ja globalisaation vaikutuksista tulevaisuuden työhön. n

Akavan Erityisalojen kevään 2019 tapahtumia: 16.5.

Yrittäjän viestintä ja markkinointi somekanavissa -webinaari Yrittäjille ja ammatinharjoittajille suunnattu webinaari käsittelee yrityksen viestintää ja markkinointia sosiaalisessa mediassa.

28.5.

Ilta palvelumuotoilun parissa, Oulu Tapahtumassa esitellään palvelumuotoilun ajattelumallia, prosessia sekä keskeisimpiä menetelmiä.

4.6.

YTN Järjestöala: Iloa ja tasapainoa järjestötyöhön, Helsinki YTN järjestöalan jäsentilaisuudessa pureudutaan toimialan ytimeen: kuinka tasapainoilla työntekijänä vapaaehtoistoiminnan ihanteille perustuvan organisaatiokulttuurin keskellä.

4 AITO 1/2019

Laatulaina

Love us – we will love you back

ä tyy olla tietoinen mielt ”Koko organisaation täy eilu voi oir ä ja siitä, miten mielen kuormittavista tekijöist iehet im isen tärkeää on, et tä es näkyä työpaikalla. Erity ja rohkeasti, inhimillisesti osaavat puhua asiasta sta voidaan puhua työ asiallisesti. Mielen asioi kuin muustakin ter ve paikalla samalla tavalla ut tamassa organiydestä. Silloin ollaan mu lle myönteiseksi.” saation asennetta miele

SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked­ Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

, Sanna-Mari Myllynen S-ryhmä ja ja, hta tijo oin inv työhyv psykologi, tav Tuija Turunen, joh a stalo vey Ter i, utt pe era psykot 4.2019 18.

HS mielipidepalsta

HSO-senioritoiminta vauhdilla liikkeelle

Aidot appit 1 Padlet iOs, Android | Maksuton ja maksullinen versio | Padlet on sähköinen viestiseinä, joka soveltuu hyvin ryhmien, projektien ja tapahtumien käyttöön. Padletiin voi tekstin ohella tallentaa mm. kuvia, liitetiedostoja ja linkkejä. Ei vaadi kirjautumista ja maksuttomalla versiolla pääsee jo varsin pitkälle. n 2 112 Suomi iOs, Android | Maksuton | Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskukseen kun soitetaan sovelluksen kautta. Tarkan sijaintitiedon välittyminen nopeuttaa avun saamista.

Sovelluksessa on myös esimerkiksi Myrkytystietokeskuksen ja Ulkoministeriön päivystysnumerot. Viranomaisten välittämät vaaratiedotteet välitetään myös sovelluksen kautta, mutta paikannus- ja ilmoitusasetukset saattavat estää niiden automaattisen julkaisun puhelimessa. n

viritteillä ollut HSO-senioritoiminta on lähtenyt vauhdilla liikkeelle, kun aktiiviset seniorijäsenet ovat ottaneet ohjat käsiinsä ja järjestäneet jo alkuvuoden aikana useita verkostoitumistilaisuuksia.

Huhtikuun lopulla HSO-seniorit vai pitäisikö sanoa HSO Vintage Collection vietti iltapäivän kauneuden ja meikkauksen ihanassa maailmassa Raili Hulkkosen Puuterihuoneella.

Anne Äikää valittiin henkilöksi, jonka Raili meikkasi alusta loppuun. Myös muut osallistujat saivat yksilöllistä opastusta meikin tekoon ja jokainen vuoron perään pääsi istahtamaan meikkausjakkaralle. Suomen meikkauksen guru ja Grand Old Lady Raili Hulkkonen on välitön ja sanavalmis henkilö. Hänen neuvonsa ja suorasukaiset kommenttinsa saivat aikaan naurua mutta varmasti niistä on iloa myös jokapäiväisessä elämässä.

Ja toden totta, meikillä saa ihmeitä aikaan – oheinen kuva puhukoon puolestaan, vai mitä mieltä olette? Wau, mikä kaunotar Annesta muotoutuikaan! n TEKSTI JA KUVA: PÄIVI HYVÄRINEN JO PITKÄÄN

3 Suomi.fi iOs, Android | Maksuton | Valtukunnallinen ja paikallinen kansalaisposti, kuten ilmoitukset veropäätöksistä ja äänestysoikeudesta vaaleissa sekä mahdolliset lapsen varhaiskasvatuspäätökset kunnalta. Sovelluksen kautta voi myös lähettää viestejä esimerkiksi Valtiokonttorin rikosvahinkokäsittelyyn. Sovelluksen käyttäminen vaatii tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla, minkä jälkeen sovellukseen voi puhelimen mallista riippuen kirjautua 4-numeroisella tunnusluvulla tai sormenjäljellä. n 4 TikTok iOs, Android | Maksuton, sisältää in-app purchases | Snapchatin ja Instagram Storiesin uusi haastaja – TikTok on lyhyiden, 15 sekuntin videoiden julkaisualusta. Videoihin voi lisätä maksutta musiikkia, suodattimia ja lisäosia. Sovellus oppii nopeasti omien videoiden ja katsottujen videoiden perusteella mistä käyttäjä tykkää ja kohdentaa sisältöä sen mukaisesti. TikTokiin tuotettua sisältöä pystyy myös jakamaan esimerkiksi Instagram Storiesissa. n

AITO 1/2019 5

Työelämä muutoksessa TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT ADOBESTOCK

Heippa hei keskittymiskykyni – minne katosit?

Teetkö usein monta asiaa yhtä aikaa?

Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?

Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita? Tunnistatko näistä kysymyksistä itsesi? Jep, niin minäkin. Kysymykset ovat Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjoittaman Keskittymiskyvyn elvytysoppaan testistä, jolla kartoitetaan oman keskittymiskyvyn tilannetta. digitaalisten laitteiden täyttämässä ja multitaskausta edellyttävässä elämässä ihmisillä esiintyy keskittymiskyvyn häiriötilaa, jota kutsutaan nimellä ADT (attention deficit trait, vapaasti suomennettuna keskittymiskykyvaje). Siitä kärsivällä on heikko keskittymiskyky. Tunnuspiirre on itsensä keskeyttäminen – yhtä asiaa tehdessä mieleen tulvii muita asioita, jotka eivät liity työn alla olevaan asiaan. Ilman ulkoisia keskeytyksiäkin elää keskeytysten keskellä.

ADT:stä on kuitenkin mahdollista toipua parantamalla keskittymiskykyä.

Nyt jos koskaan tarvitsen itse rautaista keskittymiskykyä. Olen vauhdikkaan NYKYISESSÄ

6 AITO 1/2019

vauvavuoden jälkeen palaamassa töihin. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen lisäksi olen jatkamassa opintojani.

Keskittymiskyvyn elvytysoppaan vinkit tulevat todelliseen tarpeeseen. Eniten mietityttää, kuinka ison elämäntaparemontin keskittymiskyvyn parantaminen oikein vaatii. Löydän kirjasta pian hyvät uutiset: omien aivojen hyvinvointiin voi vaikuttaa merkittävästi ihan arkisilla teoilla. Itse asiassa pienet arkiset teot ovat kaikkein tärkeimpiä. Mahtavaa!

Kirjan lopussa on kootut ohjeet, jotka on jaettu neljään kategoriaan: 1. Hanki päivittäinen uusi hyvä tapa 2. Uni kuntoon

3. Älykkäämmän elämän aakkoset 4. Älylaitteiden viisas käyttö TESTAAN JOKAISESTA kategoriasta vä-

hintään yhden suosituksen.

Päivittäisenä uutena hyvänä tapana testaan tai oikeastaan tehostan muistin ulkoistamista. Tätä minun ja varmaan monen muunkin on ollut aivan pakko tehdä työssään ja muussa elämässään jo muutenkin, mutta nyt päätän kirjata ja tehdä muistutukset työtehtävistä välittömästi kun ne tulevat mieleeni. Sattumalta työpaikallani ollaan juuri ottamassa käyttöön sovellusta, jolla voin kokeilla tätä keinoa. Tehtäviä alkaakin kertyä hyvää vauhtia. Tuntuu, että työn

Tiesitkö?

Multitaskaus on itse asiassa harhaa – aivot eivät voi tehdä monta asiaa yhtä aikaa, vaan tarkkaavai­ suus pomppii tehtävästä toiseen. Jos tällainen tila on jatkuva, aivot ylikuor­ mittuvat ja väsyvät.

AITO 1/2019 7

Työelämä muutoksessa määrä ei ahdista niin paljoa, kun tehtävät on kirjattu ylös eikä niitä tarvitse kaivella muististaan. Saan suurta tyydytystä merkitessäni töitä tehdyiksi. Otan säännöllisesti työn alle joukon tehtäviä, jotka olisi hyvä saada tehdyksi muutaman päivän sisään.

Muutan tehtävien järjestystä sen mukaan, mikä olisi tärkein hoitaa. Rakastan uutta sovellusta! Toki muistin ulkoistamiseen riittäisi pelkkä kynä ja paperikin.

Ulotan muistin ulkoistamisen myös yksityiselämääni. Aina kun mieleen tulee jotain muistettavaa, teen siitä kalenterimerkinnän. Jos yhtä tehtävää suorittaessa mieleen tulvii tuhat muuta tekemätöntä tehtävää, kannattaa kirjan mukaan kirjoittaa pikaisesti lista, jossa asettaa mielessä pyörivät asiat tärkeysjärjestykseen. Ajattelua kuormittavien asioiden ulkoistaminen paperille luo heti tilaa mieleen ja keskittyminen sen hetkiseen suoritettavaan tehtävään paranee.

SEURAAVAKSI KIINNITÄN huomiota uneen. Jos vauvavuosi jotain opetti, niin ainakin sen, kuinka tärkeää uni on. Joka kerta kun tuntui siltä, että mistään ei tule mitään, auttoivat kunnollisten yöunet. Niiden jälkeen jaksoi taas paremmalla mielellä uuteen päivään. Kuulostaa tyhmältä, mutta en ollut aiemmin ajatellut unen vaikuttavan niin paljon mielialaan.

Tämän kantapään kautta opittuani suhtaudun nykyään riittäviin uniin ajatellen, että ne ovat prioriteetti numero 1. Kirjassa suositellaan muun muassa valmistautumaan nukkumaanmenoon hiljalleen rauhoittumalla parin tunnin ajan. Voi tehdä rauhallisia, jopa tylsiä asioita, esimerkiksi tiskata tai silittää vaatteita. Voi tehdä myös jotain muuta rentouttavaa ja hidastempoista, kuten lukea kirjaa. Unen laatu paranee, kun nukkumaan ei mene rättiväsyneenä tuhat asiaa mielessä. Nykyään iltani alkaa luonnollisesti rauhoittua lapsen nukuttamisen myötä paria tuntia ennen omaa nukkumaanmenoa.

Tykkään lukea, joten juuri ennen nukkumaanmenoa luen hiukan lehteä tai kirjaa. Uni tulee vaikeuksitta ja pysyisinkin hyvin unessa, jos lapsi nukkuisi ilman yöllisiä heräilyjä.

8 AITO 1/2019

Paranna keskittymiskykyäsi näillä kahdella yksinkertaisella harjoituksella 1 Keskittymiskyvyn harjoittaminen pienenkin hetken verran arjen keskellä

on hyödyllistä, sillä se auttaa vahvistamaan aivojen tarkkaavaisuusjärjestelmää. Helppo keskittymisharjoitus on pysähtyä muutaman kerran päivässä minuutiksi tarkkailemaan omaa kehoa. Keskeytä tekemisesi, istu rauhassa ja rentona. Tutki muutaman hengityksen ajan kehoasi. Näin saat villinä laukkaavan mielesi rauhoittumaan.

2 Pitkäjänteinen keskittymistä vaativa työ voimistaa keskittymistä ohjaavia aivoalueita. Pitkäjänteisempää keskittymiskykyä voi edistää esimerkiksi lukemalla kirjaa, kuuntelemalla pitkää podcastia tai vaikka tekemällä käsitöitä. Myös muu mielekäs tekeminen käy.

Takkuaako työ?

Kokeile Pomodoro-tekniikkaa!

• Aseta herätyskello soimaan 20–25 minuutin päästä ja aloita työskentely.

• Kun kello soi, pidä muutaman minuutin tauko, jolloin voit somettaa, venytellä tai vaikka käydä täyttämässä kahvikupin.

• Jatka työskentelyä taas 20–25 minuutin ajan ja kun kello soi, pidä taas muutaman minuutin tauko.

• Neljän työskentelypätkän jälkeen pidetään pidempi tauko, 15–30 minuuttia. Työskentelypätkien aikana pyritään keskittymään vain yhteen työtehtävään.

Kaikki jutun vinkit ja vielä lisääkin

Keskittymiskyvyn elvytysopas Minna Huotilainen ja Mona Moisala Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2018

Huotilainen antavat ohjeita myös älykkäämpään elämään eli kuinka oman fiksuutensa saa kukoistamaan. Ensimmäisenä vinkkinä on aloittaa harrastus, jossa oppii jotain uutta. Kaipa opiskelu lasketaan tähän kategoriaan ja sitä saan kyllä tehdä enemmän kuin tarpeeksi opinnäytetyön myötä. Toisena kehotetaan kokeilemaan mielen rauhoittamisen tekniikoita esimerkiksi joogan avulla tai vaikka meditoimalla bussissa. Joogaa yritän harrastaa, mutta käytännön toteutus on tällä hetkellä vähän niin ja näin. Mutta ainakin bussissa meditointia voin tehdä, sillä osa työmatkastani kuluu bussissa. Kännykän selailun sijaan annan mieleni vaellella ja yritän olla ajattelematta erityisesti yhtään mitään. Haluan, että mieli lepää hetken töihin mennessä ja sieltä palatessa ilman kännykän tarjoamia ärsykkeitä. Pidän harjoituksesta. Minua onkin pitkään ärsyttänyt, että joka sekunti pitäisi olla muka tekemistä ja jos ei ole, kaivetaan kännykkä esille. MikMOISALA JA

sei voi vain välillä olla? Parhaat ideat tulevat monesti silloin, kun antaa mielen vaellella. vähäisimpänä kerrotaan älylaitteiden viisaasta käytöstä. Kokeilen paria vinkkiä. Ensiksi lopetan kännykän räpläämisen juuri ennen nukkumaanmenoa, jotta unen laatu olisi parempaa. Ihan hölmöä, mutta tapa on niin piintynyt, että aluksi sitä on vaikea muuttaa. Noin viikon jälkeen huomaan, että luopumisen tuska oli kuitenkin pienempi kuin pelkäsin ja uni maittaa yleensä aiemmin kuin silloin, kun jää kännykkää tuijottelemaan. Jos ongelma arjessa yleensäkin on kännykän yltiöpäinen käyttö, pitäisi sen tilalle keksiä jotain muuta myönteistä tekemistä eikä pelkästään luopua aiemmasta tavasta. Kirjassa neuvotaan myös keskittymistä vaativassa tilanteessa ottamaan puhelimen kaikki merkkiäänet pois päältä tai laittamaan laite kokonaan piiloon. Olen ajatellut, että siitä ei nyt ole mitään haittaa, kun kännykVIIMEISIMPÄNÄ, MUTTEI

kä on värinähälytyksellä työpöydän päällä. Kun ensimmäisen kerran laitan kaikki merkkiäänet ja värinähälytykset pois päältä, huomaan vaikutuksen keskittymiseen välittömästi. Vaikka en laita kännykkää pois näkyviltä, unohdan sen olemassaolon lähes kokonaan ja keskityn paremmin käsillä olevaan työtehtävään. loppua alkaa vähän nolottaa. Näin helppoako kes­kit­tymiskyvyn parantaminen on? Mo­ net ohjeista ovat tuttuakin tutumpia – kuka muka ei ole kuullut, että kännykkää tai muita älylaitteita ei pitäisi käyttää juuri ennen nukkumaanmenoa? Miksen sit­ ten ole tehnyt asialle mitään? Ehkä uusi elämäntilanne pakottaa keksimään ratkai­ suja, miten ajankäytöstään saa mah­ dollisimman tehokasta. Ehkä en aiemmin ollut löytänyt tällaisia täsmäohjeita. Oli miten oli, nämä yksinker­tai­set neuvot ovat helpottaneet arkeani. n TESTIJAKSON LÄHESTYESSÄ

»Näin helppoako kes­kit­t ymiskyvyn parantaminen on?»

AITO 1/2019 9

Uratarina TEKSTI: MARJO VALJAKKA KUVAT: LEENA JESKASEN KOTIALBUMI

Leena Jeskanen viihtyy hyväksi toteamallaan tiellä Vaikka Leena Jeskasen virallinen eläkeikä koitti Destialta pari vuotta sitten, on hän edelleen työnantajansa käytettävissä tarvittaessa.

HSO-sihteeriksi valmistunut Leena suoritti opiskeluihinsa liittyneen harjoittelun Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosastolla, sai samasta paikasta toimistosihteerin paikan ja on siitä asti tehnyt töitä erilaisten infra-alan ulkomaanprojektien moninaisissa tukitehtävissä. TVH:n ulkomaan kehitysyhteistyöprojektit alkoivat laivojen korjaustelakan rakentamisesta Haiphongissa Vietnamissa. Myöhemmin Leena sai olla mukana mahdollistamassa mm. Egyptin telakoiden kehittämisprojekteissa, Mosambikin ja Tansanian satamaprojektin rakentamis- ja valvontaprojekteissa kuin Viron, Latvian ja Via Baltica-tien rakennustöiden valvontaprojekteissa.

Niin ympäröivä maailma kuin työnantajan omistajuussuhteet ovat muuttuneet moneen kertaan vuosien varrella, mutta tietyt perusasiat ovat pysyneet samoina.

– Ihan samalla lailla laskuja tulee ja menee edelleen. Nykyään ne tulevat vain eri systeemeistä, Leena muistelee mielenkiintoista työhistoriaansa kansainvälisten tehtävien parissa.

VUONNA 1975

tehtävänimike vaihtui myöhemmin projektiassistentiksi, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen. Alkuvuosina Leenan työtehtäviin kuului muun muassa esimiehen lankapuhelimeen vastaamista ja tekstien puhtaaksikirjoittamista. Toisinaan hän saattoi pakata lentorahteja edelleen toimitettavaksi. Kopiokoneet tulivat 1980-luvulla, sitä ennen toimittiin kalkkeeri-papereilla. Yhteistyökumppaneihin oltiin yhteydessä teLEENAN TOIMISTOSIHTEERIN

10 AITO 1/2019

leksillä ja kun vaikkapa Vietnamiin lähetettiin kirje kuriiripostilla, ei pariin viikkoon tapahtunut mitään. Nykyisin sähköposti kulkee mukaan kotiinkin, jossa Leena tekee esimiehensä ehdotuksesta tarvittaessa tuntitöitä muutamana päivänä viikossa.

– Työ on ollut tosi vaihtelevaa. Lisäksi minulla on aina ollut hyvä esimies ja tiimi. Sen takiahan olen siellä niin kauan viihtynyt, Leena hymyilee.

»On tärkeää aina tiedostaa oma paikkansa organisaatiossa ja tehdä töitä yhteisen päämärän hyväksi.»

HAASTAVIAKIN TILANTEITA on tullut vas-

taan. 1980-luvulla Mosambikin satamaprojektissa levottomuuksista kärsineen maan taistelutilanteet tulivat niin lähelle, että suomalaisten leiri jouduttiin evakuoimaan. Projektin vetäjä siirtyi pääkaupunkiin Maputoon, mutta koska epäselvä tilanne jatkui, hänen käteisvaransa loppuivat.

– Hän laittoi viestiä Suomen konttoriimme, että voisinko toimittaa dollareita Ruotsin Helsingin suurlähetystön kautta Mosambikiin. En ollut ollenkaan varma, suostuttaisiinko siihen, mutta kävelin lähetystöön kirjekuori täynnä dollareita ja pyysin heil-

tä palvelusta. Lopulta projektin vetäjä sai rahansa, ja projektiakin päästiin myöhemmin jatkamaan, Leena muistelee.

Myös ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellessä tapahtui monenlaisia sattumuksia. – Ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun projektiin lähtijä unohti passinsa taksiin, ja sain tehdä salapoliisityötä, jotta sain sen takaisin. Joskus taas täytyi löytää riisiä vietnamilaisille vieraille, jotka eivät olleet tottuneet suomalaiseen ruokaan, hän kertoo.

LEENA ON KOKENUT useita organisaatio-

muutoksia ja ’myyntiä’ valtionhallinnosta yksityiselle yrityksen palvelukseen vuosikymmenten aikana, joten hän ymmärtää niitä epätietoisuuden ja epävarmuuden tunteita, joita muutokset saavat aikaan henkilöstössä tänäkin päivänä.

– Loppupelistä oli kuitenkin jännä homma, miten vähän muutokset vaikuttivat omaan perusarkeen.

Omat hommat hoidettiin niin kuin ennenkin. Toisaalta byrokratia väheni mutta talouden puolella tuli pitää huolta mahdollisimman tehokkaasta projektilaskutuksesta varsinkin kun kansainvälisten pankkien, Maailman Pankin ja Aasian kehityspankin, projekteissa maksuajat ovat pitkät.

Hän kuitenkin painottaa, että on tärkeää aina tie-

dostaa oma paikkansa organisaatiossa ja tehdä töitä yhteisen päämäärän hyväksi.

– Niin kauan kuin teitä tarvitaan, on työni merkityksellistä. Aina olen tehnyt, mitä vaaditaan asetettujen tavoitteiden hyväksi, hän toteaa.

Leena naurahtaa, että nyt menee kyllä ihan vanhojen muisteluksi, kun kyselen häneltä vielä tämän päivän ja muutaman kymmenen vuoden takaisen työelämän eroja. Vaikka nykyisin kaikki on hektisempää ja työ seuraa kotiin, on moni asia myös paremmin. Vielä 1980-luvulla johtajuus oli selkeästi hierarkkisempaa, ja johtajilla saattoi olla avoimesti omia suosikkialaisiaan.

Myös pitkät lounaat alkoholin kera olivat ihan maan tapa. Nykyään työntekijöiden hyvinvoinnista ja tasa-arvosta pidetään parempaa huolta, ettei ongelmia ehdi syntyä.

TÄMÄN PÄIVÄN NUORET työntekijät Lee-

na kokee valikoivimmiksi. Kaikki eivät ole valmiita joustamaan omista tehtävistään.

Olisi kuitenkin muistettava, että kaikki se, mitä tekee työantajansa hyväksi, on yh-

teiseksi parhaaksi. Oma asenne ratkaisee myös paljon. Jokaisen työssä on tylsiä rutiineja ja tehtäviä, joista ei pidä – niin Leenallakin on ollut – mutta on tärkeää löytää itseään kiinnostavat työtehtävät ja innostua niistä. Välillä voi joutua tekemään pitkää päivää, mutta on myös pidettävä huolta siitä, että työtä ei kerry liikaa.

Työpäiviensä ohella Leena ehtii olla myös oikeasti eläkkeellä, mitä nyt välillä auttaa myös miehensä yksityisyrityksen käytännön asioissa. Yhdessä he kuitenkin myös rentoutuvat mökillään Naantalissa ja seuraavat kimpparavihevosensa menestystä. Joskus on myös päiviä, jolloin Leena vain päättää, että tekee juuri sitä, mitä huvittaa tai ei tee mitään.

joka päivä tarvitse. Organisaatiomuutokset ja muut isot linjat eivät häntä enää stressaa, kunhan omat hommat tulee tehtyä sovitusti. Vanhoja aikoja voi muistella vaikka alkuperäisen TVH:n vesitieosaston tyttöjen kanssa. He tapaavat edelleen noin kerran vuodessa. – Vanhin meistä on jo 90-vuotias, Leena hymyilee.

– Minullakin on ystäviä, jotka kertovat, että kun pääsevät eläkkeelle, eivät he enää aio työpaikkansa ovea avata. Minulle työ ei ole enää pakko, mutta niin kauan sitä teen, kun se tuntuu mieleiseltä ja työpanostani tarvitaan. Varsinkin kun töitä on sopivasti ja kollegat mukavia. Toistaiseksi siis Leena jatkaa matkaansa, jolla taataan parempia teitä meille kaikille. n

eläkeikä on koittanut, pitää Leena edelleen työskentelystä. Käydessään työpaikallaan hän usein toteaakin, että on kivaa tulla tänne, mutta yhtä kivaa on myös se, ettei VAIKKA VIRALLINEN

LEENA Jeskanen on uransa aikana

kokenut monet työelämän muutokset.

AITO 1/2019 11

Työura TEKSTI: KAROLIINA VIITASALO KUVAT: ADOBESTOCK

»Negatiiviset ikään liittyvät käsitykset ovat haitallisia työhyvinvoinnille, motivaatiolle ja jaksamiselle.» ja eläkkeiden kustannukset pitää saada katettua, ja työntekijä itsekin hyötyy, kun eläkekertymä viimeisinä työvuosina on korkeampi. Ironista kyllä, samaan aikaan on nähty, miten työmarkkinoilla ikärasismi kukoistaa, ja toisaalta ne, jotka ”saisivat” vielä tehdä töitä, eivät välttämättä siihen enää kykene.

Tarvittaisiin sekä työnantajien asennemuutosta että parannusta työntekijöiden hyvinvointiin sekä mahdollisesti päivitystä osaamiseen ja taitoihin. On tosin huomattava, että myös työntekijän tai yrittäjän oma asennemaailma voi aika ajoin vaatia rehellistä tarkastelua sen suhteen, millaisia valintoja ja olettamuksia tekee, ettei itse huomaamattaan tee liian urautuneita päätöksiä tai kuluta voimavarojaan liikaa.

PALVELUIDEN

on kehittänyt työurajohtamisen ja -hallinnan mallin.

TTL:n mukaan ”työurajohtamisen lähtökohtana on työntekijän työuran hallinnan, itseohjautuvuuden ja omaan työhön liittyvän sisäisen motivaation tukeminen työuran eri vaiheissa. Työuran hallinta on yksilöllinen voimavara, joka auttaa selviytymään työuran muutoksissa”. Hallinnan osalta tarkoitetaan muun muassa henkilön kykyä tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, sekä asettaa itselleen tarkoituksenmukaisia tavoitteita. Eri elämäntilanteissa sekä henkilöiden omat intressit ja tarpeet että heihin kohdistuvat odotukset voivat vaihdella paljonkin, joten työuraa tukevat toimenpiteet ja taidotkin eroavat.

Kaikenikäisten tulisi kuitenkin muistaa eräs periaate. Sen sijaan, että työuralla edetään perinteisen kaavan mukaan, jossa ensin opiskellaan, sitten tehdään kovasti töitä ja mahdollisesti perustetaan perhe, ja lopuksi vetäydytään lepäämään eläkkeelle, pitäisi näitä elementtejä voida toteutTYÖTERVEYSLAITOS (TTL)

12 AITO 1/2019

Oppia ikä kaikki Työssäkäyville tai työelämään vasta tuleville lienee jo pitkään ollut selvää, että tarvitsemme työtä tekeviä veronmaksajia, jotka jatkavat työuraansa mahdollisimman pitkään. taa myös rinnakkaisesti. Työmarkkinoilla tarve osaamiselle muuttuu koko ajan, joten parikymppisenä hankittua tutkintoa tai koulutusta pitää todennäköisesti päivittää, mahdollisesti moneenkin kertaan ja jatkuva työssäoppiminen ylläpitää arjen taitoja. Toisaalta työelämä on hektistä ja monille stressaavaa ja hyvin kuormittavaa, jolloin levon ja palautumisen merkitys työn ohella on elintärkeä, muuten työkyvylle voi tulla hyvinkin aikainen loppu.

Eläkkeestäkin nauttii lopulta enemmän, jos on virkeä ja toimintakykyinen.

ESIMIEHEN ROOLI työurajohtamisessa on

sovittaa yhteen työnantajan strategiset tavoitteet ja niiden edellyttämä osaaminen ja taidot, sekä erilaiset työntekijät, joilla on eri iät, taustat, elämän- ja terveydentilanteet, kokemus ja motiivit. Lisäksi esimies on avainasemassa auttamassa työntekijöitä sovittamaan yhteen työelämän ja vapaaajan. Muun muassa opiskelu työn ohessa, pienet lapset tai hoitovastuu omista vanhemmista voivat syödä henkilön voimavaroja oleellisesti. Näissä tilanteissa esimiehen asenne ja vuorovaikutustaidot voivat jo auttaa paljon, mutta työntekijät voivat lisäksi tarvita esimerkiksi tehostettua työterveydenhuollon apua, joustoa työajoissa, mahdollisuutta etätyöhön tai tietoa kehittymis- ja etenemismahdollisuuksis-

ta. Osaamisen kehittäminen on kuitenkin esimiehen ja työntekijöiden yhteinen tärkeä tehtävä, sitä ei kukaan voi tehdä täysin toisen puolesta.

»Oleellista on muokata työtä ja työolosuhteita tarkoituksenmukaisiksi yksilötasolla.»

Kun taas puhutaan nimenomaan ikään­tyvien työntekijöiden työnteosta ja työurista, on hyvä muistaa paitsi enemmän esillä olleet haasteet, myös positiiviset seikat. Ikääntyvillä on yleensä paljon hiljaista tietoa ja kokemusta, kyky antaa asioille ja merkityksille mittasuhteet ja ylipäätään arvioida ja hahmottaa laajoja asiakokonaisuuksia, hyvät elämänhallintataidot ja myönteinen suhtautuminen ja korkea sitoutuminen työhön ja työnantajaan. He osaavat ja haluavatkin tehdä itsenäistä työtä ja pyrkivät tyypillisesti hyödyntämään kertynyttä osaamista työssään.

liittyvät käsitykset ovat haitallisia työhyvinvoinnille, motivaatiolle ja jaksamiselle tulivatpa ne sitten ulkoapäin tai henkilön omasta ajatusmaailmasta. Sillä, miten työantajan johto suhtautuu eri-ikäisiin työntekijöihin ja miten tämä heijastuu työtavoissa ja henkilöstön kohtelussa, on suuri vaikutus ikääntyvien kokemukseen työstä. Jos heidän työkykyynsä ja osaamisensa luotetaan ja heitä rohkaistaan kehittämään taitoja työuransa loppuun asti, on todennäköisempää, että ikääntyneet antavat pätevän ja täysipainoisen työpanoksen.

Esimerkiksi nuorten työntekijöiden perehdyttäminen ja heidän työparinaan työskentely voi olla hyvin mielekästä ja antaa kokemuksen oman osaamisen tarpeellisuudesta ja arvostetuksi tulemisesta. Kuitenkin voi myös olla hyväksi, että työkuormaa pikkuhiljaa kevennetään, työssä käytetään erilaisia apuvälineitä tai tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Eri ihmiset voivat erota paljonkin sekä fyysisiltä että psyykkisiltä voimavaroiltaan muun muassa sen mukaan, millaista työ on luonteeltaan ja miten omasta terveydestä on tullut huolehdittua. Oleellista on muokata työtä ja työolosuhteita tarkoituksenmukaisiksi yksilötasolla. n NEGATIIVISET IKÄÄN

AITO 1/2019 13

Työelämä muutoksessa TEKSTI PIIA PELLINEN KUVA ADOBESTOCK

Palaute johdattaa työnhaun polulla Työnhaku saa kenet tahansa mietteliääksi. Vastavalmistunut tuskailee työkokemuksen puuttumista, konkari pohtii, mitä itse asiassa osaakaan vai osaako enää mitään.

OLITPA KUMPI TAHANSA, on tärkeää, ettet jää yksin, vaan lähdet rohkeasti keräämään palautetta niin omien vahvuuksiesi tunnistamiseen kuin osaamisesi argumentointiin.

Uuden työn etsiminen voi käynnistyä monesta syystä. Polku nykyisessä tehtävässä on ehkä kuljettu ammatillisesti loppuun ja on aika etsiä uusia haasteita. Oma arvomaailma ei kohtaa työnantajan arvojen kanssa tai yt-neuvottelut päättyvät irtisanomiseen. Vastavalmistunut tarvitsee ja haluaa työkokemusta ja työn ohessa opiskellut haluaa päästä käyttämään uusia taitojaan.

Kun työnhaku tulee ajankohtaiseksi, ensimmäinen askel kohti uutta työtä on oman osaamisen tunnistaminen. Erityisesti, jos on pitkään ollut samassa työpaikassa tai samassa työtehtävässä, osaamisen tunnistaminen vaatii työtä. Jos on porskuttanut eteenpäin sen kummemmin miettimättä, mitä kaikkea osaa, joutuu pysähtymään ja miettimään, millaisia taitoja matkan varrella on kertynyt.

VUOROVAIKUTUSVALMENTAJA Terhi Meriläinen kou-

luttaa oman osaamisen argumentoinnin taitoja ja työskentelee päivätyönään henkilöstötehtävissä. Kohdatessaan työnhakijoita hän kannustaa heitä ottamaan ystävät ja kollegat mukaan työnhakuun.

– Työnhaun ei tarvitse olla yksinäistä, Terhi toteaa.

Aloita kysymällä ystäviltä ja kollegoilta, miten he kuvailisivat sinua ja kertoisivat sinusta.

– Olemme hyviä kertomaan toisista, itsestä puhuminen on vaikeaa.

Jos olisit yllättäen viikon pois työpaikalta, mitkä asiat jäisivät tekemättä, mitä puuttuisi. Kun kysyt muutamalta ihmiseltä, huomaat, mitkä asiat toistuvat. Jos saat listan adjektiiveja, voit kysyä, miten ne näkyvät sinusta.

Jos olet vaikkapa ahkera, missä ja miten se näkyy? Näistä luonnehdinnois-

ta voit lähteä tunnistamaan osaamisiasi ja vahvuuksiasi. Mieti myös, millaista palautetta olet saanut ja onko palautteissa ollut jotain yhteistä.

Pidä ”mitä teen” -päiväkirjaa. Kirjoita viikon ajan ylös, mitä teit päivän aikana. Mitä järjestelmiä käytit, käytitkö useaa järjestelmää samanaikaisesti, jos osallistuit projektiin, mikä oli roolisi, jos autoit työkaveria, missä asiassa hän pyysi apuasi.

Terhi kehottaa erityisesti myös miettimään, mikä itseä motivoi. Kun asiaa pohtii ajatuksella, vastaus auttaa hahmottamaan itselle sopivaa työtä ja työpaikkaa ja helpottaa siten työnhakuakin. avoinna olevaa tehtävää, tiedä, mihin haet.

Tutustu yritykseen, esimerkiksi sen omistuspohjaan, kokoluokkaan ja toimintatapoihin. Onko nykyisessä työpaikassasi yhdistäviä tekijöitä hakemaasi yritykseen ja jos on, kerro niistä hakemuksessasi.

Kaikki tehtävät eivät tule avoimeen hakuun. Joskus taas yrityksessä ei ole vielä aloitettu uuden työntekijän hakemista tai kukaan ei ole edes oivaltanut, että uutta osaamista ja lisäkäsiä tarvittaisiin. Etsi itseäsi kiinnostavat yritykset ja perehdy niihin. Ota rohkeasti yhteyttä ja ehdota tapaamista. Kerro, että haluaisit keskustella luottamuksellisesti työmahdollisuuksista. Mieti, mitä osaamista yrityksestä puuttuu tai jos yritys on pieni ja arvelet omistajalla olevan kädet täynnä työtä, kysy, mistä työstä hän haluaa itse eroon.

Muista, että se, mikä on itsellesi itsestään selvää osaamista, voikin olla juuri se osaaminen, jota työnantaja kipeästi etsii. Itselle tutut ja helpot asiat eivät välttämättä ole niitä muille. Jos olet esimerkiksi käyttänyt runsaasti eri järjestelmiä, ymmärrät niiden yhtäläisyyksiä mutta katsot uutta järjestelmää uusin silmin. Voit tuoda järjestelmään tai sen käyttöön jotain uutta.

JOS HAET

Terhi Meriläinen 14 AITO 1/2019

Jos olet todella kiinnostunut tietystä yrityksestä tai työstä, voit ehkä ehdottaa aluksi osa-aikaisuutta. Näin voitte puolin ja toisin arvioida, olisiko työstä sinulle kokopäivätyöksi. Aktiivinen itsensä ja osaamisensa tarjoaminen toimii alasta riippumatta. työhakemuksessa on tärkeää?

– Selkeydellä erottuu jo mukavasti, toteaa Terhi. Jos hakija tietää mitä osaa ja haluaa ja on kirjoittanut hakemuksensa lukijaa ajatellen, hakemus erottuu edukseen.

Asiat on myös syytä perustella eli jos esiENTÄ MIKÄ

merkiksi sanoo olevansa täsmällinen, sitä voi perustella esimerkeillä aikatauluissa pysymisestä ja saamallaan palautteella.

– Hakemuksen adjektiivilista kertoo vain, mitä ihminen kuvittelee olevansa.

»Ensimmäinen askel kohti uutta työtä on oman osaamisen tunnistaminen.»

Jos hakemus herättää työnantajan kiinnostuksen, nykyään seuraava vaihe on usein videohaastattelu tai alunperinkin jo pyyntö lähettää videohakemus. Videosta kannattaa muistaa, että se ei ole videoCV eli ei kannata toistaa asioita, jotka selviävät CV:stä. Tärkeintä on antaa työnantajalle kuva, millainen ihminen on hakemassa ja kertoa omin sanoin, miksi on hakemassa tehtävään. Jos lähestyt työnantajaa ilman tietoa avoimista tehtävistä, voit tehdä videotervehdyksen, jonka lähetät viestisi liitteenä.

KUN PÄÄSET haastatteluun, ole aktiivinen

ja pyri keskusteluun. Älä odota rekrytoijan lukevan asioita rivien välistä, vaan kerro taustastasi ja osaamisestasi ja pyri osoittamaan, että sinulla on osaamista, jota yritys tarvitsee. Jos jännität, muista, että ellei työtehtävässä tarvita jännityksensietokykyä, ei sitä haastattelussakaan mitata eikä sinua arvioida sen perusteella. Voit myös sanoa, että jännität, jos se tuntuu luontevalta, mutta älä dramatisoi.

Jos et tule valituksi tehtävään ja saat puhelun tai viestin rekrytoijalta, kysy rohkeasti, voitko saada lyhyesti palautetta. Jos saat palautetta, kiitä, ja jos yritys edelleen kiinnostaa, kerro, että olet kiinnostunut ja sinuun saa olla yhteydessä, jos uusia mahdollisuuksia avautuu. Taito ottaa palautetta vastaan kertoo ihmisestä, joten prosessi kannattaa hoitaa huolellisesti loppuun asti.

Muista, että palaute on yhden tai kahden ihmisen näkemys, ei absoluuttinen totuus. Mieti kuitenkin, miksi he kokivat asiat niin kuin kokivat tai päätyivät tiettyihin johtopäätöksiin – voitko toimia jatkossa jotenkin toisin?

Jos et saa palautetta, älä lannistu äläkä ota sitä henkilökohtaisesti. Syynä voi olla kiire tai inhimillinen unohdus, älä tee liian jyrkkiä johtopäätöksiä henkilöstä tai yrityksestä. Muista, että työnhakijana toivot, että saisit toisen mahdollisuuden, anna se myös työnantajalle. Ja lopuksi Terhin tärkeä kannustus – Älä lannistu! n AINA EI ONNISTA.

Näin pyydät palautetta työnhakupolullasi • Mieti, mistä olet saanut hyvää palautetta työssä tai vapaa-ajalla.

• Kysy kaverilta, mitkä ovat vahvuutesi.

• Kun haet työtä ja pääset haastatteluun, mutta et tule valituksi, pyydä palautetta.

• Kun saat palautetta, kiitä.

AITO 1/2019 15

Työelämä muutoksessa TEKSTI TARJA NENONEN KUVAT HEIDI STRENGELL

Uupumus hiipii salakavalasti

Työkaverini ärsyyntyy salamannopeasti ihan mitättömistä asioista. Toinen on muuttunut jotenkin poissaolevaksi.

Onkohan jotain ikävää sattunut?

LIISA UUSITALO-AROLA, työ- ja organisaa-

tiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti nyökkää. Hän on juuri julkaissut kirjan Uuvuksissa. Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin. Hän tietää, mistä on kyse. – Työkaverisi voivat olla tosi väsyneitä, stressaantuneita ja kenties jo matkalla kohti uupumista.

Suomalaisten tutkimusten mukaan lähes neljännes ihmisistä kärsii lievästä ja noin kolme prosenttia vakavasta työuupumisesta. Työ kuormittaa henkisesti erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä koulutusja viestintätehtävissä. Noin 40 prosenttia yrittäjistä on vaarassa uupua. Joka päivä 8 henkilöä sairastuu masennukseen, jonka taustalla voi olla myös uupumus.

– Muutokset organisaatiossa koskettavat koko elämäämme, ei vain työtä. Hallitsematon muutos on rankkaa. Pitäisi pystyä ennakoimaan paremmin, mitä tapahtuu.

Voi olla, ettei omaan työhönsä ei voi enää vaikuttaa yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Voi kokea, ettei riitä tai enää osaa, Uusitalo-Arola kertoo.

Naisten ja miesten välillä ei tutkimustuloksissa ole juuri ole eroja. Entä eri-ikäisten välillä?

»Esimiehellä pitää olla kyky ja rohkeus puuttua asioihin.»

16 AITO 1/2019

Liisa Uusitalo-Arola | työ- ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti | julkaissut kirjan 26.3.2019 Uuvuksissa. Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin | Kehittänyt lyhyen psykoterapeuttisen työskentelymallia Katri Kannisen kanssa. Yhteinen kirja Lyhytterapeuttinen työote julkaistu 2015.

– Nuoria voi kuormittaa pienet lapset.

Lisäksi oman aseman vakiinnuttaminen työssä tai työmäärä voi uuvuttaa, koska nuorilla on vähän kokemusta itsensä johtamistaidoista. Varttuneempien huolena voivat olla omat vanhemmat tai lapset. Huolia voi lisätä pelko, ettei esimerkiksi usko työllistyvänsä enää, jos työt loppuisivat.

Moni kertoo, ettei pysty riittävästi keskittymään töissä. Asioita ei saa eteenpäin, koska puhelin soi, sähköposti kilahtaa tai työkaveri tulee kysymään neuvoja. Riittämättömyyden ja turhauman tunne kasvaa välillä jättiläiseksi, ja pinna palaa.

– Tällöin aivot ovat kuin hälytystilassa. Ihminen on valppaana reagoimaan eri ärsykkeisiin koko ajan. Ei ihme, että keskittyminen on vaikeaa. Stressi ja negatiivinen fiilis lisääntyvät, kun ei saa tehtyä sitä, mitä suunnitteli.

STRESSAAVIA TILANNETTA voi oppia hal-

litsemaan itse.

– Sähköpostin voisi varmasti sulkea hetkeksi kokonaan tai ainakin poistaa hälytysäänen. Voisiko oven laittaa välillä kiinni tai pitää kuulokkeita?

– Sitä voi olla vaikea edes huomata, jos siitä ei ole kokemusta. Pikku hiljaa alkaa tulla erilaisia oireita, joita ei tunnista uupumiseen liittyviksi. Huominen työpäivä pelottaa, ei innostu, ei kiinnostu, ei vaan jaksa muita ihmisiä. Huonosti nukkuminen voi olla uupumisen oire, mutta voi olla myös yksi uupumista ruokkivista tekijöistä.

– Pienen lapsen vanhemmat nukkuvat yleensä huonosti, erityisesti äiti. Hän saattaa nukkua vuosikausia edelleen huonosti, vaikka lapsi on jo iso koululainen. Ihminen tottuu ja sopeutuu eikä osaa yhdistää kehon oireilua uupumuksen aiheuttamaksi.

Työmäärä voi kuormittaa, energiaa ei riitä koko päiväksi. Käynnissä voi olla myös omien elämänarvojen kriisi. Tämä on tärkeä tunnistaa, jotta osaa antaa oikeita tavoitteita toipumiselleen. Jos uupumisen taustalla on pitkään kestänyt arvoristiriita työn ja elämän kanssa, voi olla tilanne, että haluaa tehdä isoja ratkaisuja elämässään.

Uupuva tai jo uupunut voi vetäytyä henkisesti ja fyysisesti muusta työyhteisöstä. Hän voi myös reagoida yliherkästi

ympäristön kielteisiin viesteihin ja tulkita havaintojansa usein negatiivisesti.

– Sietokyky ja venyminen ovat tällöin yksinkertaisesti nollassa, reagointia ei voi selittää järjellä. Jos työkaverissa huomaa selviä muutoksia käyttämisessä ja asioihin suhtautumisessa verrattuna esimerkiksi muutaman vuoden takaiseen aikaan, se voi olla merkki uupumisesta.

Kokeile käytännön harjoitteita • Tunnista omat kuormittavat ajattelu- ja toimintatapasi ja kurkista pintaa syvemmälle: mikä tätä kaikkea pitää yllä?

• Piirrä oma juminpurkukarttasi ja anna kasvot asioille ja ihmisille, jotka estävät sinua olemasta tyytyväinen.

• Vapauta sisäinen kiltti tyttösi tai isän toiveita toteuttava poikasi.

• Tunnista työsi kuormitus- ja voimavaratekijät. n

Uupumiseen ei ole yhtä kaavaa. Uupumus ei kehity ihmisille samassa järjestyksessä eivätkä ihmiset reagoi samalla lailla.

– Joku voi olla täysin uupunut, mutta ei ole menettänyt uskoaan parempaan.

Toinen voi olla uuvuksissa ja vihainen työyhteisölleen, mutta itsetunto on tallella.

Kolmannen vihaisuus voi olla jo muuttunut epäilyksi omaa osaamistaan kohtaan, mikä kertoo uupumuksen olevan jo hyvin pitkällä.

Esimiehellä pitää olla kyky ja rohkeus puuttua asioihin. Työterveyshuolto on yksilön ja esimiehen tukena.

»On tärkeää uskaltaa myöntää itselleen, että voi pyytää apua ja ottaa sitä vastaan.»

UUPUMUS EI OLE vain yksilön ongelma, se koskettaa koko tiimiä.

Uupunut ihminen yleensä häpeää asiaa. Ensimmäistä kertaa uupuessa tilan­ne on hänelle myös uusi, eikä hän tiedä, miten pitäisi toimia. Hän voi kokea syyllisyyttä, että jättää työkaverit pulaan, jos jää sairauslomalle. Uusitalo-Arola on nähnyt lukuisia uupumistapauksia urallaan työpsykologina eri yrityksissä.

– Henkilö on voinut vuosikausia tuntea arvottomuutta, jota hän on paikannut suorittamisella. Olisi terveellistä välillä ajatella, mitä oikeasti tapahtuu, jos ei tee töitä niin paljon. Jos joutuu sairaalaan tehoosastolle, pysähtyykö jokin oleellinen asia.

Meidän pitää muistaa, että arjen vapaa-aika, viikonloput ja lomat ovat oikeasti tarkoitettu rentoutumiseen työstä.

– Tunnista ja tunnusta itsellesi ja työkavereillesi, että olet uupunut. Uskalla myöntää, että voit pyytää apua ja ottaa sitä vastaan, Uusitalo-Arola kannustaa.

On tärkeä pohtia, mitä haluaa ja mitä ei enää halua. Mitä arvostaa, ja mikä tuottaa tyydytystä nyt ja lähitulevaisuudessa. Minne on oikeasti matkalla?

UUSITALO-AROLA avaa

kirjassaan laajan työkalupakin, josta löytyy paljon eri työkaluja lähteä tutkimusmatkalle omaan itseensä. Hänen kokemusten mukaan ihmisten selviytymistarinoita yhdistää se, että useimmilla uupumuksesta toipuneilla tapahtuu konkreettisia elämänmuutoksia. Osalla pienempiä, osa tekee täyskäännöksen. Uupumisesta toipumisen voi kiteyttää tilanteeseen, jossa olet pelastautumassa jäistä: – Ensin kierittelet, sitten konttaat ja lopulta nouset ylös ja juokset.

Uusitalo-Arolalla on omaa kokemusta uupumisesta ja toipumisesta. Hän on löytänyt itsellensä sopivan työn ja elämän.

– Halusin jo 10-vuotiaana kirjoittaa kirjoja. Nyt olen sen tehnyt jo kaksi kertaa.

Kotiin on joskus pitkä matka. n

AITO 1/2019 17

Perheen ja työn yhdistäminen TEKSTI ANNIKA KARJALAINEN KUVA ENVATO

Kauhean ihanat ruuhkavuodet – eräs onnistumistarina

Yleensä ruuhkavuosista puhutaan aina ja joka paikassa vain sumuisena ajanjaksona, jonka läpi jokainen pikkulapsielämää elävä rämpii enemmän tai vähemmän epäonnistuneesti.

Aito HSOn järjestökoordinaattori Annika kertoo, miten ruuhkavuosista voi sittenkin selvitä: tilanne saattaa olla myös henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen paikka.

18 AITO 1/2019

oikeastaan ovat? Usein ajatellaan, että ruuhkavuodet ovat vain pienten lasten yksinoikeus. Perheen ja työn yhdistämisen tukemiseen erikoistunut konsulttiyhtiö Fambition määrittelee ruuhkavuoden muun muassa ajanjaksoksi, jolloin olet vastuussa itsesi lisäksi myös muista. Ruuhkavuosia ovat myös ne ajanjaksot, jolloin sinulla on kalenterissa ja mielessä sellaista ruuhkaa, mikä vaikuttaa jaksamiseen, aiheuttaa huonoa omaatun-

MITÄ RUUHKAVUODET

T

ämänkertainen onnistumistarina keskittyy kuitenkin juuri siihen tyypillisimpään eli pikkulapsiperheen arkeen.

Perheessä on it-alalla työs­kentelevä isä sekä kaksi tytärtä, 5 ja 2 vuotta. Miehen työ sisältää sekä matkustamista että iltamenoja. Äiti on juuri palannut perhevapaalta työelämään ja vaihtoi samalla työpaikkaa. Äidin työ sisältää töitä myös iltaisin. Molemmat vanhemmat myös haaveilevat henkilökohtaisesta kehityksestä sekä akateemisesti että urallaan. Tyttäristä pienempi reagoi päiväkodin aloitukseen voimakkaasti eikä suostu nukkumaan täysiä öitä omassa sängyssään.

Ainekset sumussa rämpimiseen on kasassa.

Kuitenkin perheessä on hyvin vahva tunne siitä, että heillä menee hyvin ja tästä selvitään kyllä. Miten tämä on mahdollista? tärkeintä ohjetta kenelle tahansa ruuhkavuosissa rämpivälle on ennakointi, suunnittelu ja karsiminen.

Kaikki perheen toiminnot ja menot ovat mahdollisimman pitkälle suunniteltuja ja ennakoituja. Mikrotasolla tämä tarkoittaa sitä, että tyttäret valitsevat joka ilta valmiiksi niin seuraavan päivän päiväkotivaatteet kuin unikaverit ja mahdolliset muut mukaan otettavat lelut. Perheen äiti kerää illalla ulkovaatteet valmiiksi eteisen lattialle, jotta yksikään hanska tai kypärämyssy ei ole hukassa päiväkotiaamuna.

Tärkein ja isoin osa lapsiperheen sujuvassa arjessa on kuitenkin ruokahuolto.

Perheen isä on erityisen hyvä suunnittelemaan perheen ruokalistat viikoksi tai jopa PERHEEN KOLME

toa ja tunnetta siitä, että on ”aina väärässä paikassa”. Näiden määritelmien perusteella ruuhkavuodet on siis melko laaja ja monia koskeva käsite. Ruuhkaa voi olla myös muiden kuin pienten lasten vanhemmilla: isompien lasten kanssa harrastukset ja menot ruuhkauttavat kalenterit ja pistävät hallinnan tunteen koetukselle, mutta ruuhkaa on myös niillä, jotka hoitavat esimerkiksi sairaita vanhempiaan toisella paikkakunnalla. n

kahdeksi eteenpäin, ja ennakkoon suunniteltujen ruokalistojen pohjalta tehdään kauppakassi-palvelun kautta kauppatilaus kerran viikossa. Vaikka aina ei oikeasti tekisi mieli syödä juuri sitä toissaviikolla suunniteltua ruokaa, perheessä ei koskaan kysytä ”mitä tänään syötäisiin?”. Pysymällä suunnitellussa listassa ruoka on yleensä valmistettu edellisenä päivänä valmiiksi eikä kenenkään tarvitse menettää nälän takia hermojaan päiväkodista paluun hetkellä klo 16.30. Hävikin määrä on myös minimaalinen, kun tietyt ruuat on listalla jaettu useammalle peräkkäiselle päivälle.

»Hektisen arjen tasapainottamiseksi on tärkeää välillä rauhoittaa tilanne.»

Karsiminen on perheen kolmas tärkeä ohje. Karusti sanottuna perhe on karsinut arjestaan kaiken ylimääräisen ja itselleen turhan. Lapsilla ei ole toistaiseksi päiväkodin ulkopuolisia harrastuksia eikä kotona aina ole sisustuslehtien sivuilta tuttua harmoniaa ja siisteyttä. Toisaalta taas perhe on karsinut omistamansa tavaran määrää, jotta arjessa ei menisi turhaa aikaa tavaroiden etsimiseen ja järjestyksessä pitämiseen. Lähipiirissä on myös paljon samassa tilanteessa olevia perheitä, joten useimmat ymmärtävät, että myös yhtey-

denpito ja kyläilyt ovat vähentyneet. Perheen yhteinen aika käytetään pääasiassa perheen kesken rauhoittuen ja akkuja ladaten. Hektisen arjen tasapainottamiseksi on tärkeää välillä rauhoittaa tilanne. on etuoikeutetussa asemassa ja tilanteessa. Molempien vanhempien työnantajat ovat esimerkillisen joustavia ja suhtautuvat pikkulapsiperheen elämään realistisesti. Molemmilla vanhemmilla on joustava työaika ja mahdollisuus etätöihin, mutta esimerkiksi lapsen sairastaessa kummaltakaan vanhemmalta ei odoteta työntekoa. Tunne siitä, että töissä ymmärretään ja suvaitaan, on erittäin tärkeää sekä työssä että kotona jaksamiseen ja onnistumiseen.

Ihminen on kokonaisuus eikä työtä ja vapaa-aikaa saisi nähdä erillisinä toimintoina tai elämän osa-alueina. Puhutaan ns. rikastamisen käsitteestä (engl. enrichment) eli että hyvä fiilis työssä auttaa jaksamaan kotona lasten kanssa ja toisin päin. Esimerkiksi työnantajan olisi hyvä tunnustaa, että nämä vaikuttavat toisiinsa ja tukea työntekijää mahdollisuuksien mukaan molemmilla osa-alueilla.

Fambitionin 111 vinkkiä työnantajalle ehdottaa, että työnantaja esimerkiksi kustantaisi työterveyshuollon myös perhevapaalla olevalle tai tarjoaisi pienen lapsen molemmille vanhemmille unikoulun. Muita Fambitionin vinkkejä pääsee lukemaan: TARINAN PERHE

www.fambition.fi/111-vinkkia n

AITO 1/2019 19

Edunvalvonta TEKSTI SINI ALA-KANTO KUVA ADOBESTOCK

Seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvät skandaalit ovat olleet laajasti tapetilla sitten loppuvuoden 2017 #metoo-ilmiön.

Vaikka tuntuu, että aiheesta on puhuttu jo lähes kulumiseen asti, ei näin ole, sillä asia on tärkeä ja ollut pitkään turhaan vaiettu. viime syyskuussa seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä poikkeuksellisen laajan tutkimuksen, jolla pyrittiin selvittämään, miten seksuaalinen häirintä ilmenee erityisesti akavalaisten liittojen jäsenistössä. Tutkimukseen vastasi 8 106 henkeä kymmenestä eri akavalaisesta ammattijärjestöstä. Kohderyhmänä olivat niin korkeakoulututkinnon suorittaneet kuin vielä opiskelevat jäsenet. Tutkimuksen vastaajajoukossa oli luonnollisesti mukana myös Aito HSOn jäseniä osana Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa.

Kyselyssä selvisi, että lähes viidesosa (18 %) vastanneista työvoimaan kuuluvista naisista oli joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä työpaikassaan.

Opiskelijoista vastaava luku oli 21 %. Miehistäkin häirintää oli kokenut miltei joka kymmenes (7 %).

Eniten häirintää kokivat alle 30-vuotiaat naiset, joista yli neljännes (27 %) on joutunut häirinnän kohteeksi. Koettu häirintä väheni selvästi 50 ikävuoden jälkeen mutta yli 50-vuotiaistakin naisista 8 % oli kokenut häirintää nykyisessä työssään.

Miehistä häirintää olivat kokeneet eniten 30–39 vuotiaat (11 %). Miehillä ikä ei kuitenkaan vaikuttanut yhtä suuresti koettuun häirintään.

AKAVA TEETTI

KYSELYSSÄ SEKSUAALISELLA häirinnäl-

lä tarkoitettiin tasa-arvolain (609/1986) määritelmän mukaisesti sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskematto-

20 AITO 1/2019

Seis työpaikka-

häirinnälle!

muutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Rajanveto sille, mikä on häirintää, voi tuntua vaikealta. Kuitenkin jo oma kokemus siitä, että on tullut häirityksi, on Akavan ohjeistuksen mukaan riittävä peruste sille, että työnantajan tulee reagoida asiaan.

»Ilmoittamisen esteenä voi olla se, että ei uskota asiasta puhumisen muuttavan tilannetta parempaan.»

HÄIRINTÄ ON eräänlaista kiusaamista, jos-

sa häirisijä pyrkii hakemaan itselleen valta-asemaa tekemällä häirityn olosta epämukavan.

Tätä valta-asemateoriaa puoltaa sekin, että häirintä kohdistui kyselyn tulosten perusteella eniten nuoriin naisiin, ja seksuaalisen häirinnän uhkaa kokivat etenkin määräaikaisissa suhteissa työskentelevät sekä toimihenkilötasoiset naiset. Johtajaasemassa olevat vastaajat olivat kokeneet suhteessa vähiten seksuaalista häirintää tai sen uhkaa.

VIIME VUOSINA syttynyt julkinen keskus-

telu on ensimmäinen askel taistelussa häi-

rintää vastaan. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää sen eteen, että kynnys puhua koetusta häirinnästä laskisi ja että häirintätapauksiin puututtaisiin eikä niitä lakaistaisi maton alle.

Kyselyssä selvisi, että alle puolet häirintää kokeneista oli ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asian suhteen. Opiskelijoista vain 37 % ja työvoimaan kuuluvista 46 % oli ottanut kokemansa häirinnän esille esimerkiksi puhumalla asiasta esimiehen tai tekijän kanssa.

Ilmoittamisen esteenä voi olla se, että ei uskota asiasta puhumisen muuttavan tilannetta parempaan. Kyselyyn vastanneista nimittäin vähemmistö oli täysin samaa mieltä siitä, että seksuaaliseen häirintään puututaan työyhteisössä, jos sitä ilmenee. Vain johtoasemassa olevista yli puolet (miehistä 60 % ja naisista 54 %) oli sitä mieltä, että häirintään puututaan.

Kyselyssä selvisi, että vaikka monesti häirinnästä ilmoittaminen käsiteltiin asianmukaisesti ja ymmärtävästi – esimerkiksi työkäytäntöjä muutettiin tai häiritsijälle pidettiin puhuttelu – monesti häiritty myös koki, että työnantaja vähätteli tapahtunutta tai pyrki kuittaamaan sen huumorilla.

Välillä vedottiin myös häiritsijän merkittävään asemaan, jonka vuoksi tapahtuneeseen ei kannattanut puuttua.

Huolestuttavan moni vastaajista myös pelkäsi häirinnän esiin tuomista. Miehistä 65 % koki voivansa ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä täysin ilman pelkoa ja naisista vain puolet. Koettuun pelkoon vaikutti etenkin naisilla myös ikä, työsuhteen laa-

• HS: Monet nuoret naiset kokevat seksuaalista häirintää työpaikallaan – Sannalle ehdotettiin bikineitä.

• Akavan Erityisalat. Häirintä tai epäasiallinen kohtelu – miten tunnistaa ja miten toimia.

• Akava. Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi.

• https://www.hs.fi/elama/art-2000005996810.html • https://www.akavanerityisalat.fi/uutishuone/artikkelit/ hairinta_tai_epaasiallinen_kohtelu_-_miten_tunnistaa_ ja_miten_toimia.16203.news • https://www.akava.fi/tyoelama/tyossa/tyosuojelu/ toimintaohjeet_seksuaaliseen_hairinnan_ehkaisemiseksi

tu ja asema. Esimerkiksi naisjohtajista 71 % koki voivansa huoletta ilmoittaa mahdollisesta häirinnästä, kun toimihenkilönaisista vain 46 % oli tätä mieltä.

Tasa-arvolaki kuitenkin kieltää seksuaalisen häirinnän ja jos sellaista esiintyy, on työnantajan ryhdyttävä toimenpiteisiin sen poistamiseksi. Pelkoa leimautumisesta vaikeaksi ei siis saisi olla, sillä työnantajalla ei ole oikeutta antaa asian vaikuttaa esimerkiksi häirityn asemaan työyhteisössä.

vät naiset, joista vain 28 % oli sitä mieltä, että sukupuolia kohdellaan tasavertaisesti.

Kyselyyn vastanneet kokivat usein, että palkkatasa-arvo ei toteudu ja että myös työnhakutilanteissa sukupuolia kohdellaan eri tavoin. Ratkaisuksi haasteeseen esitettiin esimerkiksi anonyymia työnhakua. Myös perhevapaajärjestelmän kehittämistä esitettiin keinoksi ehkäistä naisten syrjintää työelämässä sekä sukupuolten erilaista asemaa ja urakehitystä.

selvisi myös, että vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, ei se vastaajien mielestä sitä vieläkään ole. Miehistä 60 % oli täysin samaa mieltä siitä, että sukupuolia kohdellaan tasavertaisesti työpaikalla mutta naisista vähemmistö (30 %) oli tätä mieltä.

Vain johtoasemassa olevista naisista yli puolet (58 %) koki kohtelun olevan tasavertaista. Vähiten tasa-arvoisena kohtelua pitivät asiantuntijatehtävissä työskentele-

KYSELYN LOPUKSI

AKAVAN TUTKIMUKSESSA

kerättiin avokysymyksin vastaajien toiveita siitä, mitä työyhteisöissä tulisi tehdä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi. Tärkeäksi koettiin työyhteisön yleinen ilmapiiri ja kulttuuri, jossa seksuaalinen häirintä tuomitaan täysin ja jossa asiasta voidaan keskustella avoimesti ja luottamuksellisesti. Vastaajat myös toivoivat työpaikoille selkeää ohjeistusta häirintätapausten ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn sekä sen varmistamista, että ohjeet

Kenelle ilmoittaa häirinnästä?

ovat kaikkien tiedossa ja saatavilla. Johdon vastuuta asian esille tuomisessa ja sääntöjen viestimisessä peräänkuulutettiin. n

Mikä on häirintää tai epäasiallista kohtelua?

Akavan Erityisalojen lakimies Harri Ikosen mukaan häirintää voi olla esimerkiksi: • asiattomat vihjailut, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonväriin, mielipiteisiin tai vakaumukseen • loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein • sukupuolinen fyysinen tai sanallinen häirintä tai ahdistelu Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi: • työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu sekä henkilön mustamaalaaminen • asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä • työtehtävien tai työsuhde-etujen perusteeton pois ottaminen tai niiden antamatta jättäminen.

Kaikkea epämiellyttäväksi koettua kohtelua ei kuitenkaan voida pitää työturvallisuuslaissa tarkoitettuna kiusaamisena tai häirintänä.

Jos koet häirintää: • kerro suoraan häiritsijälle, että koet käyttäytymisen epäasialliseksi etkä hyväksy sitä. Ota keskusteluun tarvittaessa tueksi työkaveri, työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö.

• Jos häiritsijä ei tämän jälkeen lopeta asiatonta käytöstä, muuttuu se jatkossa tahalliseksi. Ota tällöin yhteys esimieheesi, jolloin työnantajalle syntyy velvoite puuttua asiaan. Jos häiritsijä on oma esimiehesi, ota yhteys hänen esimieheensä.

• Jos työnantaja ei ryhdy asianmukaisiin toimiin häirinnän poistamiseksi, tästä voidaan ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle, joka antaa ohjeita ongelmien ratkaisemiseen. Työsuojeluviranomaisten yhteystiedot löytyvät osoitteesta tyosuojelu.fi.

• Ammattiliitolla ei ole valtuuksia toimia työpaikalla tai puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään. Asia täytyykin pyrkiä selvittämään ensin työpaikalla luottamushenkilöitä ja tarvittaessa työsuojeluviranomaista tai työterveyshuoltoa apuna käyttäen. n

Epäasiallista kohtelua EI ole esimerkiksi, jos: • työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja • tehtävään tai työhön liittyviä pulmia käsitellään työyhteisön jäsenten kesken • ryhdytään perusteltuun kurin­ pidolliseen toimenpiteeseen • työnantaja ohjaa henkilön työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista. n

AITO 1/2019 21

Ainutlaatuiset majoitus- ja kokouspalvelumme sijaitsevat upean luonnon keskellä tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Toivotamme vieraamme tervetulleeksi kokoustamaan tai viettämään ikimuistoisia juhlahetkiä.

INSPIROIVA KOHTAAMISYMPÄRISTÖ JA AINUTLAATUINEN PALVELUKOKEMUS

22 AITO 1/2019

www.billnas.fi

Opiskelijat TEKSTI JA KUVA LAURA AAVIKKO

Oppimisen ohessa syntyvät metataidot ajanhallinta, organisointikyky, tiimityötaidot… Kuulostaako tutulta? Kuulostaa niiltä taidoilta, joista monet opettajat pauhaavat opintojen varrella. Kyseisiä taitoja kutsutaan metataidoiksi, eli oman ajattelemisen ja tekemisen taidoiksi, joista on hyötyä etenkin työelämässä.

Itse opiskelen ASSI-ohjelmassa nyt toista vuotta ja olen välillä ihan pysähtynyt pohtimaan, miten paljon onkaan tullut opittua opintojen aikana. Totta kai useimmilla tulee heti mieleen kurssien sisällölliset asiat, mutta itse koen oppineeni myös paljon muuta. Tärkeimmät opetuksen ulkopuolella opitut asiat ovat varmasti kalenterin- ja ajanhallinta, tiimityötaidot, organisointikyky sekä esiintymistaidot.

Toki opintojen alussa opetetaan muodostamaan tiimejä ja kerrotaan, että mitä erilaisempia ihmisiä tiimissä on, sitä monipuolisempi lopputuloksesta tulee. Aivan totta, mutta eihän kukaan varsinaisesti opeta työskentelemään niiden erilaisten ihmisten kanssa. Se opitaan välillä jopa kantapään kautta. Se vaatii paljon kärsivällisyyttä, joustavuutta ja ymmärtäväisyyttä – taitoja, jotka varmasti kehittyvät kaikilla opintojen ohessa. Ajan kanssa tiimeissä syntyy huikeita tuloksia, mutta se vaatii, että kaikki ovat jossain määrin valmiita antamaan periksi mielipiteissään, auttavat muita ja kantavat oman kortensa kekoon.

ITSENSÄ JOHTAMINEN,

itse kukin on vähän hukassa opiskelun suhteen. Verkostoja luodaan heti alussa, mutta ei varsinaisesti kukaan tule kädestä pitäen tutustuttamaan opiskelijoita toisiinsa.

Mielestäni yksi tärkeimmistä metataidoista onkin verkostoitumistaidot. Opintojen aikana niistä on myös huomattavasti hyötyä, sillä ne edesauttavat hankkimaan tietysti hyviä ystäviä, mutta ennen kaikkea kasvattamaan suhteita suuntaan jos toiENSIMMÄISELLÄ LUKUKAUDELLA

Toisen vuoden ASSI-opiskelija Laura Aavikko pohdiskelee metataitojen merkitystä opinnoissa ja elämässä.

seen. Usein opiskeluaikana hankitut suhteet ovatkin mahdollinen tie esimerkiksi uuteen työpaikkaan.

Opintojen alussa monilla on varmasti myös sopeutumisvaikeuksia. Osa opiskelijoista tulee lukiosta, toiset ammattikoulusta, osa esimerkiksi yliopiston penkiltä tai osa suoraan töistä. Kaikkien pitäisi istua samoille kursseille opiskelemaan samoja asioita. Oppimaan oppiminen astuu tässä vaiheessa kuvioihin. Ensimmäisillä kursseilla oli vaikeuksia löytää yhteinen sävel projektien kanssa, kun porukka oli niin erilaista ja tulivat eri lähtökohdista.

Nykyään projektit sujuvat huomattavasti paremmin ja kaikkien tavoitteet ovat yhteneväisempiä ja matka tavoitteisiin melko samantyylinen. Toki ihmiset ovat erilaisia ja jotkut tekevät asiat eri tavoilla, mutta lähes kaikki ovat oppineet oppimaan uusia tapoja tehdä ja työskennellä tiimeissä niin, että useimmiten työskentely on kaikille helppoa ja kivaa.

Tiimityöskentelyssä usein puhutaan asioiden organisoinnista. Organisointikyky on vahvuus tilanteiden sujuvoittamisessa ja selvittämisessä. Etenkin tiimityöskentelyssä siitä on hyötyä, ja tiimeissä kyseinen taito

kehittyykin. Täytyy olla joustava, priorisoida asioita sekä huolehtia ja kantaa vastuuta itsestään ja muista. Tiimityöskentely siis kannattaa, sillä se antaa monipuolisia eväitä itsensä kehittämiseen.

OMASSA ELÄMÄSSÄNI metataidoista tär-

keimpiä ja eniten läsnä ovat ajan- ja kalenterinhallinta, esiintymistaidot ja organisointikyky. Melko kylki kyljessä niiden kanssa on syntynyt itsensä johtamisen taito. Lähes heti opintojen alettua kalenterista tuli uusi paras ystäväni. Aikataulujen tekeminen ja tiedostaminen helpottaa huomattavasti omaa elämää. Kun pitää kirjaa siitä, mikä pitää tehdä ja milloin palauttaa, voi suunnitella projektien aikataulutuksen niin, ettei tule kiire. Näin loppusilauksen viimeistelylle jää riittävästi aikaa eivätkä tehtävät aina jää viime tippaan.

Ajanhallinnalla pystyy myös kehittämään omia esiintymistaitoja. Kun osaa jättää itselleen riittävästi aikaa harjoitteluun, esiintyminenkin helpottuu. Toki useimmilla jännitys syntyy siitä, kun joutuu olemaan kaikkien tuijottavien silmäparien edessä. Siihenkin tottuu ainoastaan harjoittelemalla ja siedättämällä itseään menemällä rohkeasti sinne luokan eteen. Koen, että itselläni varmuus esiintymiseen on tullut juurikin siitä, että aina kun on ollut mahdollista, niin olen asettanut itseni tilanteisiin, joissa olen joutunut puhumaan tai esiintymään.

Itsensä johtaminen tulee mukaan kuvioihin siinä, että itse tiedostaa, mihin omat resurssit riittävät. Mikäli kalenteri näyttää jo valmiiksi täydeltä, oma vapaa-aika on kortilla ja voimat lopussa, täytyy osata sanoa ei.

Täytyy osata tiedostaa omat rajat, tiedot ja taidot sekä resurssit ja voimavarat. Muuten polttaa itsensä loppuun ja siitä suosta ylös nouseminen on valtavan hankalaa. Itsensä johtamisessa tärkeää on, että muistaa myös kiittää ja palkita itseään pitkien päivien ja haastavien projektien ohessa. n

AITO 1/2019 23

Tapahtumat TEKSTI HANNA MÄKINEN KUVAT MAARIT RAPP

Onnea vuonna 2018 valmistuneille Maaliskuun ensimmäinen maanantai oli monelle vastavalmistuneelle poikkeuksellisen juhlava. Harvaan maanantaihin sisältyy punainen matto, glitterilmapalloja, herkullisia tapaksia ja kuohuvaa. perinteistä valmistuneiden illanviettoa juhlistettiin elokuvaillan merkeissä Finnkinon historiallisessa ja hulppeassa Maxim-teatterissa. Paikalle saapui iloinen joukko tuoreita moniosaajia. Keskustelua käytiin valmistumisen jälkeisestä ajasta ja uusista työpaikoista. Myös opiskeluaikoja muisteltiin lämmöllä.

AITO HSO:N

24 AITO 1/2019

Ennen elokuvaa kuultiin Finnkinon yritysmyynnin puheenvuoro, Aito HSO:n puheenjohtajan Annette Wikströmin tervehdys, sekä alumnin ja Aito HSO:n hallituksen jäsenen Heli Huurtomaan puheenvuoro. Puheenvuorossaan Heli nosti tärkeitä asioita esiin valmistumisen jälkeiseen elämään. Tunne ja selvitä oma arvosi.

Älä polta itseäsi loppuun. Tutki itseäsi ja selvitä mitä haluat. Älä vertaa itseäsi muihin. Hyödynnä verkostoasi. Kullanarvoisia vinkkejä jokainen.

Illan kruunasi kotimainen Auroraelokuva. Lämmin kiitos Finnkinolle yhteistyöstä, sekä onnea vielä kaikille valmistuneille! n

Noora Lehtonen

Neljä vastavalmistunutta kertoo, mihin he ovat päätyneet valmistumisen jälkeen ja millaisia oppeja opiskelut antoivat.

Ilona Huovinen

Laia Horn

Suvi Hautala

1. Missä työskentelet tällä hetkellä ja millaisessa työnkuvassa?

2. Mikä on nykyisessä työssäsi parasta?

3. Mainitse yksi asia tai oppi opiskeluista, josta on ollut eniten hyötyä työelämässä?

4. Mikä on lempimuistosi opiskeluajoilta?

5. Vinkki nykyisille opiskelijoille?

Ilona Huovinen

Laia Horn

1. Työskentelen tällä hetkellä pienessä suomalaisessa teknologiayrityksessä Project Controllerina.

1. Olen Legal Assistant Hannes Snellmanilla, IP & Technology -praktiikassa.

2. Pienyrityksissä parasta on niiden tietynlainen hektisyys. Koska työntekijöitä ei ole paljon, mutta töitä piisaa, on mahdollista osallistua erilaisiin projekteihin osastosta riippumatta

2. Jokainen päivä on erilainen ja aina pääsee oppimaan uutta.

Lisäksi tunne siitä, että tekemäni työ on oikeasti merkityksellistä.

3. Asiakirjan tekstin asettelu ja oikeinkirjoitustaito ovat ehdottomasti erittäin hyödyllisiä taitoja, vaikkei päätyisikään assistentin tehtäviin. Kielitaitoni vahvistui erittäin paljon opintojeni aikana, mikä on ollut minulle suuri etu työnhakutilanteissa.

3. Ryhmätyöskentely. Vaikka se saattaa tuntua välillä pakkopullalta, se on työelämässä ehdottoman tärkeä oppi.

4. Meillä oli pieni ihana luokka ja vaikka ensimmäisen lukukauden jälkeen lähdimme suorittamaan kursseja erillämme, pysyimme koko opiskeluajan tiiviinä porukkana ja olemme edelleen hyviä ystäviä.

5. Verkostoitukaa niin paljon kuin mahdollista jo opiskeluaikana, sillä koskaan ei voi tietää missä kukin tulevaisuudessa työskentelee. Kannattaa käydä aktiivisesti tapahtumissa ja hypätä säännöllisesti oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Suomi on pieni maa ja laajasta verkostosta on varmasti hyötyä toimialasta riippumatta. n Suvi Hautala 1. Aloitin viime kesänä kesätyöntekijänä Suomen Pankissa ja jatkoin osastosihteerinä äitiysvapaan sijaisena.

2. Monipuoliset työtehtävät, joiden hoitamisessa oppii lähes päivittäin jotakin uutta, joka puolestaan kartuttaa omaa ammatti-identiteettiä.

3. Voisin luetella moniakin. Mainitsen kuitenkin ryhmä- ja projektityöskentelytaidot, joista on hyötyä työssä kuin työssä.

4. En osaa valikoida lempimuistoa. Kokonaisuudessaan HaagaHeliasta jäi hyviä muistoja kannustavan ilmapiirin ja ihmisten ansiosta.

5. Mieti millainen erityisosaaminen sinua kiinnostaa ja josta olisi sinulle hyötyä tulevaa työelämää ajatellen ja valitse kursseja sen mukaan esimerkiksi pääaineopinnoista. Muista myös rentoutua välillä ja nauttia opiskeluajasta, sillä se aika menee todella nopeasti. n

4. Erilaisiin Haaga-Helian järjestämiin tapahtumiin osallistuminen yhdessä opiskelijakavereiden kanssa. Kannataa lähteä rohkeasti mukaan kaikkeen mihin pääsee, kun siihen on hyvä mahdollisuus.

5. Kannattaa valita mahdollisimman paljon kursseja syventääkseen omaa pääainevalintaansa, oman kiinnostuksensa mukaan. Turha stressi pois ja ilon kautta! n Noora Lehtonen 1. Työskentelen assistenttina Finanssivalvonnassa, pääomamarkkinoiden valvonta -osastolla. Olen osastopäällikön ja koko osaston assistentti. Työnkuvani on hyvin laaja ja monipuolinen (HR, rekryt, hallintoa, johtoryhmäasiat jne.)

2. Monipuoliset ja mielenkiintoiset työtehtävät. Loistavat työkaverit, joiden kanssa vietetään vapaa-aikaakin. On mielenkiintoista työskennellä yhteiskunnallisesti merkittävässä organisaatiossa.

3. Parasta oli ehkä generalistinen ote, eli se, että tietää/osaa vähän kaikkea.

4. Opiskelijabileet, fuksiaiset. Myös mm. ryhmätöissä onnistuminen on jäänyt vahvasti mieleen.

5. Kannattaa aloittaa opparin pohdintaa ajoissa. Olisi hyvä miettiä, että mihin haluaisi erikoistua ja mistä aiheesta voisi tehdä opparin. Hyvästä opparista on myös hyötyä jatko-opintojen kannalta. n

AITO 1/2019 25

Järjestöasiaa TEKSTI MAARIT RAPP

Uudella strategialla tavoitellaan jäsenkasvua ja uutta tuulta purjeisiin Yhdistyksen kevätkokousmatka suuntautui Lahteen 26.–27.4.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kevätkokous hyväksyi yhdistyksen uuden strategian.

PUHEENJOHTAJA Annette Wikström

ja toiminnanjohtaja

Maarit Rapp kertoivat esittelypuheenvuorossaan, että strate-

giatyötä on tehty jäseniä kuunnelleen ja toimintaympäristön muutoksia tarkkaillen ja ennakoiden.

– Työelämä ja jäsenten ammatit ovat voimakkaassa muutoksessa. Myös HSO-koulutusohjelmaan on tulossa uudistuksia, jotka pitävät sisällään mm. koko koulutusohjelman nimen muutoksen ensi vuoden alusta. Meillä tarvitaan nyt uudenlaista tekemistä. Sen vuoksi tarkastelemme uudessa strategiassamme asioita tuoreesti, eri näkökulmista kuin aiemmin, Annette Wikström totesi. Hän myös korosti, että vaikka strategia on uudistushenkinen, ei vahvoja HSO-juuria ja -historiaa unohdeta, vaan niillä tulee aina olemaan vahva asema yhdistyksen tarinassa.

– Suuri kiitos kuuluu myös meidän jäsenille ja aktiivitoimijoille, jotka ovat olleet innolla mukana sparraamassa läpi koko strategiaprosessin. Ilman jäsenten tukea ja muutosvalmiutta emme olisi nyt tässä, Maarit Rapp totesi.

Aito HSOn missio on määritelty seuraavasti: ”Olemme kor-

keasti koulutettujen hallinnon ja toimistotyön osaajien ääni.

26 AITO 1/2019

Olemme jäsenillemme suunnannäyttäjä ja työelämän verkosto.” Koemme, että vaativaa tietotyötä toimistoalalla ja moninai-

sissa hallinnon tehtävissä tekevät jäsenemme tarvitsevat puolestapuhujan ja suunnannäyttäjän työelämän pyörteissä. Missio linjaa myös uutta jäsenpohjaamme: syyskokouksen 2018 päätöksen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä nyt myös muut kuin HSO-koulutuksen suorittaneet.

YHDISTYKSEN VISIO: ”Meihin halutaan kuulua, koska vah-

vistamme jäsentemme osaamista ja ammatti-identiteettiä.

Käytämme ääntämme, vaikutamme ja meitä seurataan.”

Uskomme, että vahvaa osaamista ja ammatti-identiteettiä tukevien verkostojen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Haluamme olla jäsenille vakaa ja pysyvä tukikohta, vaikka työelämässä tuleekin kohdalle monia muutoksia. Tarjoamme eri alustoilla tapahtumia ja kohtaamisia, joiden antia jäsenet voivat hyödyntää ammatillisesti. valikoituivat rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Rohkeus merkitsee arvoissamme ARVOIKSI STRATEGIATYÖSSÄ

avointa keskustelua ja kokeilukulttuuria, yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumista sekä jäsenten kannustamista valitsemaan omia ammatillisia polkujaan. Vastuullisuus arvona tarkoittaa, että olemme luotettava ja osaava kumppani – perustamme näkemyksemme tietoon ja kokemukseen ja olemme mukana edistämässä vastuullista työelämää. Yhteisöllisyydellä haluamme korostaa yhteistä arvopohjaa sekä kykyä ja halua verkostoitua toisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Haluamme olla jäsenille ensiarvoisen tärkeä ja korvaamaton vertaistuki.

STRATEGIASTA JOHDE-

TUT ja jäsenkyselyissä esiin

nousseet keskeiset työelämäteemat lähivuosiksi ovat monimuotoinen työelämä

(palkkaus, asema työmarkkinoilla, tasa-arvo), murrostilanteet töissä (vanhempainvapaa, uranvaihto, opiskelu,

työttömyys) sekä elinikäinen oppiminen (oman osaamisen ylläpito, ammatti-identiteetin kehittäminen, työllistymisen tukeminen.

KEVÄTKOKOUKSEEN OSAL-

LISTUNEIDEN 30 jäsenen en-

simmäiset palautteet uudesta strategiasta olivat hyvin positiivisia ja innostuneita: ”Uusi strategia on muuttuvat olosuhteet hyvin huomioiva.”, ”Bring it on!” sekä ”Hyvä ja hyvin perusteltu!”, kommentoivat jäsenet uutta strategiaa. n Lue aiheesta lisää Aito HSOn verkkosivuilla jäsenen extranetistä. Esittelyaineisto löytyy vuosikokoukset-osiosta.

AITO 1/2019 27

Premium-salit VIP-vieraille Vähän enemmän on parempaa. Varaa oma tilaisuus tai lef fanäy tös Premium-saleihimme.

F-Hostimme ovat paikalla teitä var ten ja huolehtivat siitä, et tä toiveenne toteutuvat.

Finnkino Oy | 09-1311 9205 | yritysmyynti@finnkino.fi HELSINKI | ESPOO | VANTAA | LAPPEENRANTA | LAHTI | TURKU | TAMPERE | PORI | JYVÄSKYLÄ | KUOPIO | OULU