Aito 2–3/2014

Highway to Hell – työpaikkakiusatun tarina s. 12

Vaikuta, mihin voit – näin kohtaat muutoksia työelämässä s. 20

Johdon assistentista HR-ammattilaiseksi s. 22

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 2–3/2014 42. vuosikerta

Pauli Aalto-Setälä:

Vapauta innostuksen esteet! s. 6

aitohso_214_040914.indd 1

16.9.2014 18.06

6

Sisällys 2–3/2014

Pauli Aalto-Setälä: Vapauta innostuksen esteet!

3 Puheenjohtajalta Kaikella työllä on merkityksensä – myös assistenttityöllä 4 Alkupalat 6 Pauli Aalto-Setälä.

Vapauta innostuksen esteet!

Avoin ja innostava työyhteisö tuottaa myös tulosta.

9 Kolumni.

Johanna Verho: Sohvalle tuottamaan!

10 Yhteistyössä. Kilta-sali – Kampin helmi tilaisuuksiin 12 Työhyvinvointi. Highway to Hell – työpaikka kiusatun tarina. Tositarina työpaikkakiusaamisesta ja lakimiehen neuvot tilanteen ratkaisemiseksi.

17 Johtaminen. Stop ikärasismille – tervetuloa aito ikäjohtaminen. Ikäjohtaminen koskee kaikenikäisiä työntekijöitä 20 Uratarina. Ura on kuljettanut Heidi Tenhusta johdon assistentista HR-ammattilaiseksi.

12 Highway to hell

22 Muutos. Näin kohtaat muutoksia työelämässä Vaikuta, mihin voit, kehottaa Työturvallisuus keskuksen asiantuntija Päivi Rauramo.

17

26 Mieliruokaa. Hoida mieltä ja jaksamista syömällä oikein. Ravinto ja terveet elämäntavat vaikuttavat myös stressinhallintaan.

Ikäjohtaminen

29 Kielen kiemurat. Ruokaa kielen päällä 30 Opiskelijat. Harjoitus tekee mestarioppilaan.

Työharjoittelukokemuksista kertoo Kaisa Juntunen.

26

32 Järjestöasiaa. Tervetuloa joukkoon!

Aito HSO on Marjo Sarholan mielestä luotettava ja aktiivinen järjestö.

33 Terveiset Eerikinkadulta. Sari astui remmiin

Uusi järjestöassistentti Sari Soinoja esittäytyy.

34 Lyhyesti

Mieliruokaa

35 Tulipa testattua.

Tarjolla ruokaa rakkaudella ja riistakäristystä italialaisella twistillä.

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 42. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 2–3/2014 Kannen kuva Aller Media Oy 2 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 2

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimituskunta Sini Ala-Kanto Pauliina Elgbacka Anni Piipponen Sari Soinoja Krista Tirkkonen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Erweko Oy, Helsinki

Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

HSO-missio: Aito HSO ry:n tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta.

Jäsenmaksu vuonna 2014 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

HSO-visio 2017: Aito HSO ry on yli 3 000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

16.9.2014 18.06

Puheenjohtajalta KUVA: PETRI JUNTUNEN

Kaikella työllä on merkityksensä – myös assistenttityöllä TYÖN JA OSAAMISEN arvostaminen luo

osaltaan työhyvinvointia. Pelko työpaikan menetyksestä ja arvostuksen puute vähentävät työmotivaatiota ja aikaa myöten myös työhyvinvointia. Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa hyvää myös organisaatiolle.

Siksi työhyvinvointia tulisi edistää kaikin keinoin. kuullut uskomattomia tarinoita työn arvostuksesta. Luin jokin aika sitten myös huolestuttavan artikkelin, jossa kerrottiin, kuinka kovapalkkaiset professorit ja johtajat joutuvat nykyään tekemään kaiken hallinnollisen työn itse, koska sihteeri-/assistenttipalveluja ei ole enää saatavissa säästösyistä. Tässä kohtaa haluan kyllä kysyä, että kuka näitä oikein suunnittelee? Kyseisellä taholla ei taida ole pienintäkään hajua siitä, mikä on organisaation toimivuuden ja pitkän päälle myös tuottavuuden kannalta järkevää.

OLEN KESÄN AIKANA

työntekijällä on oma tärkeä tehtävänsä organisaatiossa. Mikään työtehtävä ei saisi olla vähempiarvoinen kuin toinen työ. Siinä, missä organisaatiossa tarvitaan siivoojaa tai johtajaa, tarvitaan myös sihteereitä tai assistentteja, jotka voivat tuottaa yritykselle lisäarvoa omalla laajalla osaamisella. Ei saa kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä, että organisaation päättäjät tunnistavat tärkeät osaajat. Pidän erittäin tärkeänä, että jokainen HSO tuo oman osaamisensa sekä työssä onnistumisensa rohkeasti ja avoimesti esille. Kenenkään ei pidä piiloutua työpöytänsä taakse JOKAISELLA

vaan rinta rottingilla iloita onnistumisista ja jakaa iloa organisaatioon. Esimiehen tulee myös huolehtia siitä, että onnistumisista annetaan palautetta – kiitoksia on mukava saada ja niitä pitäisi myös olla mukava antaa. ja erityisesti suomalaisilla on pelko epäonnistua. Epäonnistumisen pelossa teemme asioita varman päälle emmekä uskalla olla rohkeita. Näin toteaa myös toisaalla tässä lehdessä haastateltu Pauli Aalto-Setälä. Hän on niin oikeassa.

Meidän jokaisen tulee oppia olemaan rohkea ja uskaltaa myös epäonnistua. Ilman epäonnistumisen riskiä ei ihmiskunta olisi koskaan käynyt kuussa tai keksinyt terveydelle tärkeitä rokotteita.

MEILLÄ KAIKILLA

»Kenenkään ei pidä piiloutua työpöytänsä taakse vaan rinta rottingilla iloita onnistumisista ja jakaa iloa organisaatioon.»

TIEDÄMME, että HSOn perisynti on täydellisyyteen pyrkiminen – emme uskalla tehdä virheitä emmekä tyydy keskinkertaiseen. Tuttua jo opiskeluajoilta, eikö? Haastan teidät kuitenkin olemaan rohkeita ja olemaan myös sitkeitä. Ei pidä koskaan antaa periksi. ”Huominen voi olla päivä, joka tuo juuri mitä tarvitset ja kääntää elämäsi ympäri”. Viisaita sanoja, vai mitä?

TOIVOTAN kaikille oi-

kein ihanaa ja värikästä syksyä! Ollaan rohkeita! n

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 2–3/2014 3

aitohso_214_040914.indd 3

16.9.2014 18.06

Alkupalat KUVA: ANJA HOLMSTEN

2–3/14

Ajankohtaisia kauden kuvia julkaistaan jäsenlehti Aidon lisäksi Aito HSOn Facebook-sivuilla. Kuvia voit lähettää osoitteeseen hso@aitohso.fi.

KESÄ 2014 jää monelle meistä muistoihin äärimmäisyyksien kesänä. Juhannusviikolla satoi monin paikoin räntää, joten villasukat ja talvitakki olivat varsin sopiva asu juhannuksen viettoon. Kylmää alkukesää seurasi sitten kaikkien aikojen hellekesä: lämpöaalto jatkui pitkäänja helle-ennätykset rikkoutuivat koko maassa.

Anja Holmstenin taltioiman kauniin järvimaiseman myötä on mukava palata vielä hetkeksi kesä­päivien kuulauteen. Kuva on otettu Sääksjärvellä Uudellamaalla. n

Nyt saa olla mieltä! Aidosta sanottua: Vastaa ja valitse tämän lehden paras juttu, linkki kyselyyn löytyy Aito HSOn verkkosivuilta osoitteesta www.aitohso.fi.

”Lehdessä on laadukasta ja asiapitoista sisältöä, ja siihen tarttuu mielellään järjestön ulkopuolinenkin lukija.”

Hei, me luetaan – kirjoja hyödyksi ja huviksi PIRIT TA SEPPÄL Ä: KUUNTELE & KESKUSTELE – NÄIN JÄRJESTÖSI TOIMII TAVOIT TEELLISESTI SOSIA ALISESSA MEDIASSA SOSIAALISEN MEDIAN ja verkkoviestinnän

kouluttaja Piritta Seppälä antaa uusimmassa teoksessaan ajankohtaisia vinkkejä ja neuvoja siihen, kuinka järjestöt voivat toimia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa. Kirja on selkeä kokonaisuus, jossa muun muassa pureudutaan some-suunnitteluun osana järjestön kokonaisviestintää sekä kerrotaan viestintävastuiden jakamisesta. Sosiaalisen median kanavat on kuvattu käytännönläheisesti, esimerkkejä hyväksi käyttäen. Kuuntele & keskustele on suositeltava teos kaikenkokoisille järjestöille. ”Keskustelu ja reagointi sosiaalisessa mediassa tekevät järjestöstä kiinnostavan”, Seppälä toteaa. n

HELENA VALLO JA EIJA HÄYRINEN: TAPAHTUMA ON TIL AISUUS – TAPAHTUMAMARKKINOINTI JA TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN VALLON JA Häyrisen päivitetty laitos Tapah-

tuma on tilaisuus -kirjasta on kätevä opas ja työkalupakki kaikille tapahtumantekijöille.

Kirja sisältää käytännön ohjeita ja vinkkejä yritystilaisuuksien järjestämiseen – esimerkkejä unohtamatta. Myös tapahtumamarkkinoinnin merkitystä organisaatioille kuvataan ja pohditaan laajasti. ”Tapahtuman ydin on aina ihmisten välisessä kohtaamisessa”, Vallo ja Häyrinen muistuttavat. n Tietosanoma Oy ja tekijät, 2014

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja tekijä, 2014 4 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 4

16.9.2014 18.06

Avoimet ovet Kokkikoulu Espassa 6.10. klo 16:00–19:00.

Ilmoittautuminen 26.9. mennessä.

Aito HSO:n jäsenet ovat tervetulleita tutustumaan RK-ryhmän monipuoliseen ravintola- ja kokoustarjontaan Kokkikoulu Espan tiloihin. Tarjolla antipasto-herkkuja ja halukkaat pääsevät myös itse opettelemaan pastan tekoa. Lisäksi mahdollisuus päästä tutustumaan ainutlaatuiseen kelluvaan ravintola Meripaviljonkiin, joka avataan huhtikuussa 2015. n

Laatulaina

önteki-

»Osassa työpttaaikmoiismstaahondojollishauuvakshdienutmtuertykitykseen. jöiden vaiku ssa onkin äärettömän Vaikeassa taloustilantee työvoimasta kiinni ja tärkeää pitää osaavasta a tulevalle. rakentaa yhdessä pohja

THINKSTOCK

Iloa syksyn pimeneviin iltoihin HSO-tilaisuuksista!

»

lainen Työministeri Lauri Iha em.fi raportti 9.9.2014/www.t pu lop in etr rom ba Työolo lisuuteen : Työkykyyn ja työturval Työolobarometri 2013 barometrin olo työ 3 201 en od män. Vu en panostetaan yhä enem min sta vä toiminta kuten pano mukaan työkykyä edistä in oih tap elin ja en, terveyteen työntekijöiden osaamise n lisääntynyt. Työntekijöide on en ute lisu val sekä työtur tua oman työpaikan mahdollisuudet osallis ös parantuneet. my t kehittämiseen ova

HSO-päivä 2014 10.10. klo 18:30–22:00.

HSO-päivä vie meidät tällä kertaa kauas kaamoksesta ja pimeästä. Club HSO Havana avaa ovensa Ravintola Kilta-salin tiloissa perjantaina 10.10. klo 18.30. Tarjolla on kuumia latinalaisrytmejä, eksoottista karibialaista ruokaa ja tietenkin ihan parasta HSO-seuraa. Näitä juhlia ei kannata jättää väliin! Pukukoodi: Illan Kuubateemaan sopiva. Paras puku palkitaan! n Kulissikurkistus ja Dreamteam Suomen Kansallisteatterissa 28.10. alkaen klo 17:00. Tilaisuus on täynnä.

HSOt pääsevät tutustumaan Kansallisteatterin tunnelmalliseen rakennukseen, joka tarvittaessa taipuu myös yritystilaisuuksien järjestämiseen. Ennen esitystä kuullaan teatterin mahdollisuuksista toteuttaa asiakkaiden toiveiden mukainen tapahtuma, Kansallisteatterin ajankohtaisesta ja tulevasta ohjelmistosta, sekä käydään kiertämässä tilat ja kurkistetaan myös kulissien taakse. Illan esitys on Dreamteam Pienellä näyttämöllä kello 19.00. n KokousEspoo-kierros

4.11. lähtö Kiasman edestä klo 16:00.

Ilmoittautuminen 27.10. mennessä.

Jäsenillemme räätälöity KokousEspoo-kierros sisältää tutustumisen EMMA – Espoo Museum of Modern Artiin sekä Tuija K:n miniluennon aiheesta Bisnespukeutumisen tyyli ja talous. Sen jälkeen vuorossa Orginal Sokos Hotel Tapiola Garden, jossa talon esittelyn lisäksi tarjolla buffetin herkkuja.

Paluu n. klo 20 Kiasmalle Helsinkiin. n Lisäksi tulossa:

• Syyskokous ja HSO-olohuone maanantaina 24.11. klo 17:00 alkaen Klaus K:ssa.

• Joulukonsertti sunnuntaina 14.12. n Lisää tietoa tapahtumista Aitoa asiaa -tiedotteessa ja Jäsenen extranetissä.

Älyä puhelimeen Aidon toimitus kokosi lukijoiden hyödyksi ja iloksi muutamia käyttökelpoisia sovelluksia älypuhelimiin ja tabletteihin.

Tunnetteko jo nämä: 1 Deep Sleep Battery Saver | https://play. google.com/store/apps/ details?id=com.rootuninstaller.batrsaver&hl=fi | Kieli: suomi, englanti | Tarkoitus: Akun säästäminen | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Sovellus sammuttaa netin fiksusti näytön ollessa suljettuna, mutta tarkistelee tietyn väliajoin ilmoitukset. Runsaasti omia asetuksia. n 2 SleepBot | http://www. mysleepbot.com | Kieli: englanti | Tarkoitus: Unen laadun tarkkailu | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS | Kuvaus: Sovelluksen avulla voit tarkkailla unen laatuasi ja selvittää, mistä väsymyksesi kenties johtuu. Sovellus tallentaa yölliset liikkeet sekä äänet ja sen avulla voi tarkastella menneiden öiden tilastoja unen kestosta ja laadusta.

Sovellus sisältää myös erilaisia herätysvaihtoehtoja. n 3 EasyPark | https:// easypark.fi | Kieli: suomi | Tarkoitus: Hoida pysäköintimaksusi kännykällä | Käyttö­ järjestelmä: Android, iOS, Windows | Kuvaus: Pysäköintiajan aloitus, jatkaminen ja lopetus kätevästi kännykällä. Maksat vain ajasta, jonka olet pysäköinyt. Toimii suurimmassa osassa Suomea ja Pohjoismaita, myös ei-älypuhelimilla. n

Viserrystä verkosta Työelämä 2020 @Tyoelama2020 TTK:n uusi digijulkaisu: Sosiaalisen median työkäyttö http://bit.ly/1u5JMEJ #some #työ #työelämä Työuralle @Tyouralle Hyvä infografiikka työhaastatteluun valmistautumiseen #duunit #nuoret #työelämä pic.twitter.com/FMmRRcfCTi Työterveyslaitos @tyoterveys Selvitä oheisella pikatestillä, sopiiko etätyö sinulle: http://tyopiste.ttl.fi/ Kyselyt/Sivut/ Tee_testi_Sopiiko_ sinulle_etatyo.aspx …

Aito HSO @AitoHSO Otetaan epäselvyydet työpaikalla puheeksi, mieluiten heti kun niitä ilmenee!

Ennen kuin tavataan raastuvassa – Akava: www.akava.fi/uutishuone/ blogit/tuumaamo// ennen_kuin_tavataan_ raastuvassa.12706. blog#.VBFOztfkG4t.twitter AITO 2–3/2014 5

aitohso_214_040914.indd 5

16.9.2014 18.06

Työyhteisöt TEKSTI PETRA NIKKINEN KUVAT ALLER MEDIA OY, PETRA NIKKINEN, THINKSTOCK

Vapauta innostuksen esteet!

Toimivassa työyhteisössä syntyy tulosta, kun ihmiset saavat tehdä työtään avoimessa, innostavassa ja arvostavassa ympäristössä, toteaa Pauli Aalto-Setälä.

Näin meille suomalaisille on opetettu kautta vuosikymmenten. Pauli Aalto-Setälä haluaa rikkoa suomalaiseen sielunmaisemaan kiveen hakatun myytin.

– Viisas ei vaikene, vaan kannustaa ja rohkaisee dialogiin. Tässä minä toimin syntymäperimää vastaan, toteaa Aalto-Setälä.

Hän uskoo vahvasti, että vuorovaikutus­tilanteissa määrä on tärkeämpää kuin laatu.

– Me suomalaiset olemme tarkkoja kaiken palautteen antamisessa. Sanat ovat merkityksellisiä ja tunnetta täyteen ladattuja. Niitä on myös usein hyvin vähän.

Mielestäni vuorovaikutustilanteessa määrä on tärkeämpää kuin laatu. Se on vastoin kaikkea meidän kulttuurissamme vallalla olevaa. Paras tapa ohjata kulttuuria oikeaan suuntaan on vahvistaa hyvää.

Kirjan innostuksesta yhdessä psykologi Mikael Saarisen kanssa kirjoittanut mediavaikuttaja Pauli Aalto-Setälä uskoo, että innostuminen on yksi ihmislajin keskeisin elämäntaito.

– Maailmassa on kahdenlaista innostusta. Syntymästä tullut innostus mahdollistaa sen, että lapset leikkivät, me lisäännymme ja elämme rikasta elämää.

Aikuistuessa erilaiset kulttuurilliset, psykologiset ja fyysiset esteet ja estot rakentuvat innostuksen suojaksi.

Silloin innostumista on opeteltava uudestaan. Se vaatii VIISAS VAIKENEE.

toistoja ja mielenhallintaa. Kun valitsemme sellaisen elämän, joka on arvojemme mukainen, emme ole muiden vietävissä. Se vahvistaa elämää merkityksellisenä ja sellaisena, johon voimme itse aktiivisesti vaikuttaa. on mukava työskennellä, siellä kannustetaan ja haastetaan, se palkitsee ja innostaa jokaista yhteisön jäsentä. Aalto-Setälän mukaan keskeistä on monimuotoisuus.

– Hyvin yhteenhitsautuneessa yhteisössä on monia erilaisia rooleja. Joku ryhmästä rakentaa suhteita, joku hoitaa puhumisen, yksi miettii kriisiennusteita.

Keskeistä on korkea diversiteetti – eri elämäntilanteita, eri-ikäisiä, erilaisia kokemuksia omaavia – mitä isompi hajonta, sitä parempi ongelmanratkaisukyky.

Työyhteisöissä esimiehillä on keskeinen rooli innostumisen mahdollistamisessa.

– Jokaisen esimiehen pitäisi opetella tunnejohtamista ja kyetä vapauttamaan innostuksen esteet. Työpaikoilla pahinta ovat ankeuttajat, jotka eivät näe mitään hyvää missään. Esimiehen tehtävä on puuttua sellaiseen käytökseen.

Aalto-Setälä toteaa, että kautta aikojen esimiehet on koulutettu etsimään virheitä.

– Uskallan väittää, että suomalaisten innostuksen yksi suurimpia esteitä on virheiden pelko. Mitäpä jos TOIMIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ

6 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 6

16.9.2014 18.06

nyt virheiden sijaan opetettaisiin esimiehiä antamaan paljon positiivista palautetta?

Aalto-Setälä korostaa, että hyvässä yhteisössä on paljon kommunikaatiota. Silti meissä suomalaisissa on monia, jotka eivät innostustaan huutele ääneen.

– Hyvässä työyhteisössä aivan yhtä arvostettu on hiljainen henkilö, joka prosessoi vähän pidemmälle, kuin kiihkeimmät antaisivat tilaa. Uskon, että meillä kaikilla on sama innostuksen kyky, mutta otamme ryhmässä tietyn roolin. Omassa työssäni olen yrittänyt opettaa sitä, että voimme vaihtaa rooleja.

»Vuorovaikutustilanteessa määrä on tärkeämpää kuin laatu.» muutostilanteissa innostavana ja innostuvana on hankalaa olla. Tämän myöntää myös AaltoSetälä.

– Toki on vaikeaa pysyä innostuneena, jos yrityksessä on vaikkapa yt-neuvottelut käynnissä. Silloin täytyy pohtia, millä tasapainottavilla elementeillä elämänsä täyttää, että työssä jaksaa. Myös johtajuudelta vaaditaan silloin paljon enemmän. Johtajan on oltava rehellinen, mutta myös rohkaista ihmisiä pelon poistoon.

Ehkä hieman yllättäen Aalto-Setälä sanoo, että innostumista voi myös näytellä.

– Totta kai voi näytellä. Aitoutensa etsimisen sijasta voi päättää olevansa kiinnostunut kollegastaan ja hänen esittämästään asiasta. Erityisesti esimiestyössä on olennaista, kun joku tulee esittelemään uutta kehittelemäänsä ideaa, että kuuntelee viestin loppuun kiinnostuneena. Vaikka siinä tilanteessa epäilisi, että idea ei ehkä kanna kaupalliseksi menestykseksi, kannattaa pyytää kertomaan lisää. Uusi on aina vierasta ja epäilyttävää. Minulle innovaattori on tärkeämpi kuin itse idea.

Tämän päivän liike-elämän menestyjäyrityksiä luotsaavat johtajat eivät ole YRITYKSEN HAASTAVISSA

LUOVUN esimiestehtävistäni

heti, jos en jaksa enää innostaa

muita, toteaa Pauli Aalto-Setälä.

Pauli Aalto-Setälä Executive MBA | Toimitusjohtaja, Aller Media Oy • Toiminut aiemmin toimittajana, Nelosen vastaavana päätoimittajana, Alma Median sisältöjohtajana, SubTV:n toimitusjohtajana, Iltalehden päätoimittajana ja Kotimaa-yhtiöiden ja kustannusosakeyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana. Hän on myös juontanut tv:ssä ja radiossa useita eri viihde- ja ajankohtaisohjelmia.

• Julkaissut kirjat Merkitystalous (2005), Perkele! Tunneosaamisen käsikirja esimiehille (2007) ja Innostus: myötämanipuloinnin aakkoset (2014) • Palkittu vuonna 2007 Vuoden Puhujana.

AITO 2–3/2014 7

aitohso_214_040914.indd 7

16.9.2014 18.07

Työyhteisöt

norsunluutorneissaan viihtyneet, liekö koskaan sinne kiivenneetkään. Kun kaikki toimialat ovat murroksessa, vanha malli ei enää toimikaan.

– Silti jostain syystä meillä edelleen arvostetaan synkkyyttä ja vakavuutta. Onneksi muutosta tähänkin on syntynyt.

Uuden ajan poliitikot ja yritysjohtajat ovat ilahduttavan avoimia viestinnässään. Hyvänä esimerkkinä tästä on pääministeri Alexander Stubb. Hän on jatkanut omalla linjallaan, vaikka onkin saanut kritiikkiä. on Aller Median toimitusjohtaja, mediavaikuttaja, hyväntekeväisyysaktiivi, kirjailija, sosiaalinen verkostoituja ja urheilua aktiivisesti harrastava perheenisä. Hän on kulkenut johtajuuteen polveilevan ja mielenkiintoisen tien. Polkua eteenpäin hänet on johdattanut uteliaisuus ja kyky hypätä epämukavuusalueelle.

– Innostuskynnykseni on ollut aina alhainen. Innostun uusista ihmisistä ja olen nopea oppimaan. Totta kai myös kunnianhimo ohjaa tekemistä – haluan olla paras, hän nauraa.

Euforiassa hän ei silti elä, vaan myöntää, että työuralle on mahtunut myös PAULI AALTO-SETÄLÄ

vaikeita ja koettelevia tilanteita.

– Kun fiilis on alamaissa ja tulee ikäviä hetkiä, olen opetellut hallitsemaan mieltäni ja ohjaamaan itseäni.

Verbaliikan mestarina hän on joutunut myös opettelemaan hiljaa olemisen taidon.

– Olen itse kova puhumaan ja minulle hiljaa olemisen opettelu on ollut oppimisprosessi. Kun palaverissa tajuan olla hiljaa, alkaa asioita tapahtua. Se vasta mielenkiintoista onkin!

Hän peräänkuuluttaa työyhteisön johtajuuden pelisääntöjä.

– Olen esimerkkinä muille. Innostaminen on paitsi tunne, myös päätös. Haluan olla muista kiinnostunut ja innostaa heitä, koska olen päättänyt niin. Luovun esimiestehtävistäni heti, jos en enää jaksa sitä tehdä. Jos johtaja ei itse jaksa olla innostava, silloin latistaa koko organisaation kalman tilaan.

Työyhteisössään hän sallii kriittisyyden, mutta ei väärää käyttäytymistä.

– Minä ehdottomasti sallin kritiikin ja pidän sitä tärkeänä. Mutta en salli ankeuttamista; sellaista käytöstä, jossa nähdään muut huonompina ja kaikki kurjana ja mahdottomana. Esimiehen keskeisimpiä

tehtäviä on vahvistaa innostavaa ilmapiiriä ja pistää latistajat kuriin. Ihmisvihaajaa ei saa päästä esimiestehtäviin. innostuksesta puhuttaessa Aalto-Setälä mainitsee usein resilienssin, kyvyn sietää muutostilanteita.

Erityisesti nuoria hän kannustaa ymmärtämään, että tietty määrä vastoinkäymisiä kuuluu elämään. Se ei ole maailmanloppu ja niistä pääsee yli.

– Tässä kannustan nuoria miettimään, mitkä ovat ne elämää tasapainottavat tekijät, jotka auttavat kestämään tappioita.

Joillekin se on urheilu tai musiikki, joillekin jotain muuta. Tärkeintä on löytää oma juttu – ja silloinkin muistaa, että juuri se oma juttu olisi myös oma päätös. Elämän riemu ja ilo ovat niissä hetkissä, joita eletään juuri nyt.

Pauli Aalto-Setälä muistuttaa, että elämän tarkoitusta ja hyvyyttä ei voi hakea muualta – se löytyy itsestä. Tämä pätee myös työelämään.

– Kaikella työllä on merkitys. Se merkitys on löydettävissä ja siihen voi vaikuttaa. Ihan jokaisessa työssä on innostuksen ja hyvän siemenet, ne pitää vain löytää. n JAKSAMISESTA JA

8 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 8

16.9.2014 18.07

Kolumni JOHANNA VERHO

Sohvalle tuottamaan! kohoaa tutkitusti levossa. Harjoitellessa keho joutuu kataboliseen tilaan, jossa soluja tuhoutuu. Varsinainen kehittyminen tapahtuu harjoittelun jälkeen lepotilassa eli anabolisessa tilassa. Lepo on siis yhtä tärkeää kuin harjoittelu. Meidän kannattaa olla älykkäitä ja huomioida omaa tilaamme niin, että voimme optimoida levon ja aktiviteetin määrän. Myös aivotyössä todellinen uusi ajattelu ja innovoinnin mahdollisuus tapahtuu silloin, kun aivomme saavat riittävästi tilaa ja lepoa.

Yksinkertaisesti voidaan ajatella, että työtehoa on se, kuinka paljon saa aikaiseksi tietyssä ajassa. Valitettavasti me kaikki tiedämme, että yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Voimme tehdä paljon asioita saamatta juuri mitään todellista tulosta aikaiseksi. Tai joskus voimme tehdä melko vähän ja saavuttaa paljon tuloksia. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu melko harvoin, vaikka jotkut meistä ovat saaneet silmänräpäyksessä miljoonia euroja tuottavan idean. Toteuttamiseen kuluu toki paljon enemmän aikaa kuin idean saamiseen.

FYYSINEN KUNTO

ja luovuus vaativat mielen pysäyttämistä. Kun on tutkittu esimerkiksi huippupikajuoksijoiden suoriutumista, on huomattu, että ASIOIDEN OIVALTAMINEN

suorituksessa kovimmat erot saavutetaan lihaksen rentoutumiskyvyn eikä lihaksen jännittämiskyvyn avulla. Vaikka toki on tärkeää, että pikajuoksija pystyy jännittämäänsä lihakset nopeasti ja oikeassa rytmissä, niin vielä tärkeämpää on rentoutumiskyky eli suorituksen aikainen palautuminen. Myös mieli toimii vähän samalla mekanismilla. Suuret oivallukset syntyvät silloin, kun mieli on suljettu pois päältä. Sinullakin on varmasti kokemus siitä, miten jokin asia jota olet pohtinut tai yrittänyt muistaa, pulpahtaa mieleen täysin yllättäen, kun sitä vähiten osaat odottaa. Saattaa olla, että mielesi on ollut hetken hiljaa ja antanut tietoisuudelle tai alitajunnalle tilaa toimia.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin: Miten voimme tätä ominaisuutta kehittää? Ainakin voimme antaa aivoille ”tilaa” eli oivalluksille mahdollisuuden. Uskallan väittää, että nyt ja tulevaisuudessa keskittymiskyky on yritysten tärkein kilpailukykytekijä alasta riippumatta. Vielä syvällisemmin ajatellen läsnäolotaito on ihmisyyden perusedellytys. Kuinka monta hetkeä sinä olet tänään viettänyt ilman yhtään ajatusta, vain olemalla läsnä?

Läsnäolosta voit lukea lisää vaikkapa teoksesta: Eckhart Tolle, Uusi maa n

»Asioiden oivaltaminen ja luovuus vaativat mielen pysäyttämistä.»

JOHANNA VERHO on Treasure Coaching -yrityksen toimitusjohtaja sekä työhyvinvointikouluttaja. Verho on työskennellyt työ­

hyvinvointialalla valmentajana ja kouluttajana yli viisitoista vuotta. Koulutukseltaan hän on prosessikonsultti, tradenomi ja liikunnanohjaaja, erikoistumisalana seikkailukasvatus. Hän on opiskellut myös sosiaalipsykologiaa ja aikuiskasvatustieteitä.

AITO 2–3/2014 9

aitohso_214_040914.indd 9

16.9.2014 18.07

Yhteistyössä TEKSTI SINI ALA-KANTO TILAKUVAT AKI RASK HENKILÖKUVA RAMI SALLE

Kilta-sali

Kampin helmi tilaisuuksiin Kilta-sali tarjoaa tilaisuuksille tunnelmalliset ja modernit puitteet sekä sijainnin keskellä kaupunkia.

HELSINGIN KAMPISSA sijaitse-

va Kilta-sali on historiallinen juhlapaikka yli 60 vuotta vanhan Satakuntatalon 3. ja 4. kerroksessa.

Kilta-salin ravintoloitsijana toimii Share Catering, jonka takana on hollantilaissyntyinen mies, toimitusjohtaja Peter Walch .

Share Catering avasi uudistetun tilausravintola Kilta-salin asiakkaille syksyllä 2010 ja tarjoaa nyt klassisen ajattomasti ja lämminhenkisesti sisustettua tilaa erilaisiin tilaisuuksiin.

Peter kertoo, että asiakaskuntaa Kiltasalissa on laidasta laitaan, mutta suosittelee tilaa erityisesti yritysten koko päivän seminaareihin ja kokouksiin sekä erilaisiin

iltatapahtumiin. – Asiakkaina meillä on sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Järjestämme yritystapahtumien lisäksi muun muassa häitä, karonkkoja, merkkipäiväjuhlia ja muistotilaisuuksia. Tilaisuuksien henkilömäärä on yleensä vähintään 30 henkeä, mutta tilaa riittää jopa 300 henkilön tapahtumiin.

Tilan valttina Peter pitää persoonallisia, tyylikkäitä ja muunneltavia tiloja, ammattitaitoista henkilökuntaa, keskeistä sijaintia lähellä kaikkia joukkoliikennevälineitä sekä asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä palveluja. – Asiakas saa juuri sitä mitä haluaa. Esimerkiksi tänään meillä on James Bond -tapahtuma ja huomenna

ministerikokous ja muulloin kaikkea siltä väliltä. Hinnat ovat sijaintiin nähden kilpailukykyiset, joten omallakin rahalla juhliminen onnistuu mainiosti. Myös kaikki tekniikka on uudistettua ja ajanmukaista.

Share Cateringin toisena omistajana ja keittiön päällikkönä toimii Peterin ohella Sasu Halenius, jolla on Peterin tapaan laaja kokemus huippuravintoloiden keittiöistä sekä juhlien ja yritystapahtumien järjestämisestä. Heidän lisäkseen palkkalistalla on tällä hetkellä 22 henkilöä.

Sharen valmiissa menuesimerkeissä näkyy muun muassa kotimaisuus, Vä­li­­meren maut sekä kauden tuotteet ja trendit.

Ruokafilosofiaan kuuluu käsityönä tehty

10 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 10

16.9.2014 18.07

www.kiltasali.fi | www.sharecatering.fi | www.metropol.fi

ruoka, selkeät annokset ja tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet.

– Meillä on muutamia menuja valmiina, mutta joustamme tietysti asiakkaan toiveiden mukaan ja räätälöimme menun tilaisuuden teemaan sopivaksi. Emme käytä valmistuotteita, huomioimme laajasti esimerkiksi kasvisruokavaihtoehdot ja teemme yhteistyötä monien lähi- ja pientuottajien kanssa, joiden valikoimista saamme kootuksi vaikkapa luomumenun.

Viihtyisien tilojen lisäksi Share Catering tarjoaa Kilta-salin asiakkaille myös workshopeja, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi erilaisiin virkistys- ja tiimipäiviin. Tarjolla on viini-, olut- ja viskitasting, kokkikouluja

sekä Share TalentChef -ohjelma. Sekä kokkikouluja että TalentChefiä luotsaa tähtikokki Alex Nurmi.

– TalentChef-ohjelma on ollut erittäin suosittu. Se ei ole varsinainen kokkikoulu, vaan hieman vapaamuotoisempi aktiviteetti, jossa kisaillaan leikkimielisesti Master Chefin hengessä. Kisa sopii parhaiten 16–40 hengen ryhmälle, joka jaetaan 4–5 hengen tiimeihin. Tiimeillä on 45 minuuttia aikaa valmistaa ruoka. Kisan jälkeen ryhmä pääsee nauttimaan Nurmen ja Sharen kokkien valmistaman illallisen.

Kokkikouluissa 8–16 hengen ryhmä valmistaa valitsemansa teeman mukaisen menun ammattilaisten avulla ja nauttii

lopputuloksesta illallispöydässä menuun sovitettujen viinien kera.

Kilta-salin lisäksi Share Catering järjestää pyynnöstä tarjoilut asiakkaan kotiin, yrityksen tiloihin tai muuhun asiakkaan valitsemaan paikkaan. Kilta-salin ja catering-toiminnan lisäksi Share Cateringilla on Metropol-niminen lounasravintolakonsepti. Otaniemessä Metropol on palvellut asiakkaita syksystä 2010 lähtien ja tämän vuoden elokuussa avattiin toinen Metropol-ravintola Niittykumpuun.

HSO:t pääsevät tutustumaan Kiltasaliin viimeistään vuoden 2014 HSO-päivässä, joka järjestetään kuubalaistunnelmissa 10.10. n AITO 2–3/2014 11

aitohso_214_040914.indd 11

16.9.2014 18.07

Työhyvinvointi TEKSTI MAARIT RAPP KUVA THINKSTOCK

Highway to – työpaikkakiusatun ta olivat loppusuoralla, kun hän huomasi oppilaitoksen ilmoitustaululla kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Opinnäytetyö oli enää viimeistelyä vaille valmis, joten Leena päätti hakea paikkaa.

– Kokeilin kepillä jäätä, vaikka ajattelinkin, että tuskin tulen valituksi – olihan minulla opinnotkin vielä kesken, Leena muistelee. Toisin kuitenkin kävi: – Yllätys oli suuri, kun sainkin paikan. Olin todella iloinen ja ajattelin, että tämähän on varsinainen unelmatyö, Leena muistelee.

– Viihdyin työssäni hyvin, myös ensimmäinen esimieheni oli aivan mahtava. Hän näki alaisten kyvyt ja antoi mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia. Olin tyytyväinen sekä työtehtäviini että palkkaani, Leena kertoo.

Lyhyen määräaikaisen työsuhteen jälkeen Leenan työsuhdetta jatkettiin muutamissa pätkissä ja lopulta hänet vakinaistettiin. Hän eteni urallaan ja palkkakin kohosi sitä mukaa kun työtehtävien vaativuustaso kasvoi. Leena piti hyvää huolta työmarkkina-arvostaan ja hankki lisäkoulutusta.

LEENAN HSO-OPINNOT

kuluessa Leenan työpaikalla toteutettiin kaksikin suurta organisaatiomuutosta. Samassa MUUTAMAN VUODEN

yhteydessä vaihtui myös Leenan esimies. Uuden esimiehen myötä Leenan työmäärä kasvoi kestämättömäksi eikä hän osannut ajoissa pysäyttää oravanpyörää.

– Olen maatalon tytär ja tottunut tekemään kovasti töitä, olen myös innokas oppimaan uutta. Ja töitähän riitti niin paljon kuin ikinä jaksoi tehdä. Sairastuin työuupumukseen ja sen liitännäissairauteen masennukseen ja jouduin pitkälle sairauslomalle, Leena kertoo.

Kun Leena palasi töihin toiselta sairauslomajaksolta, hänen uusi esimiehensä esitti yllättäen Leenalle, että tämä hakisi osatyökyvyttömyyseläkettä.

– Kieltäydyin, koska koin että olin hyvää vauhtia toipumassa masennuksesta enkä millään muotoa ollut valmis jäämään eläkkeelle. Esimieheni oli kuitenkin sitä mieltä, että masennuksesta ei voi parantua. Niinpä hän käynnisti ajojahdin, jonka ainoa tavoite oli savustaa minut ulos talosta. Siitä käynnistyikin varsinainen ”Highway to Hell”, Leena hymähtää.

– Palkkaani alennettiin ja työkuvaani muutettiin alempaan vaativuusluokkaan. Myös nimikkeeni vaihdettiin.

Säännöllisin välein esimies piti minulle kyykytyspalavereja, joissa hän kohteli minua kuin tiskirättiä. Työsuori-

12 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 12

16.9.2014 18.07

»Säännöllisin välein esimies piti minulle kyykytyspalavereja, joissa hän kohteli minua kuin tiskirättiä.»

to Hell n tarina tustani käytiin läpi ja ruodittiin. Hän myös uhkasi, että jos asettaudun häntä vastaan, minut siirretään pois silloisesta tehtävästäni, Leena muistelee.

Mielipiteiden ohittaminen, kohtuuttomat aikataulut ja valvonta, painostaminen ja eriarvoinen kohtelu kuuluivat Leenan jokaiseen työpäivään. Kiusaaminen kohdistui Leenan lisäksi kahteen muuhunkin työntekijään, jotka esimies onnistuikin siirtämään toiseen yksikköön. pidemmän loman aikana, Leena keräsi voimansa ja kirjoitti pitkän kirjeen organisaation johdolle. Kirjeessä hän kuvasti tilannettaan yksityiskohtaisesti.

Hänellä oli tarkat muistiinpanot jokaisesta kyykytyspalaverista ja hän oli pitänyt kirjaa myös muusta esimiehensä epäasiallisesta käytöksestä.

Asiaan suhtauduttiin vakavasti. Esimiehen todettiin käyttäytyneen epäasiallisesti ja Leena sai pika-aikataululla siirron toiseen yksikköön.

LOPULTA, ERÄÄN

AITO 2–3/2014 13

aitohso_214_040914.indd 13

16.9.2014 18.07

»Näin jälkikäteen ajateltuna olen tyytyväinen, että olen ollut vahva ja pitänyt puoliani.»

– Siirron jälkeen vasta oikeastaan ymmärsin, kuinka huonossa asemassa olinkaan nyt vaativuusluokan alennuksen ja nimikemuutoksen seurauksena. Sain lisäksi posttraumaattisen reaktion kaikesta esimieheni aiheuttamasta kohtelusta, josta selviytyminen vei yli kaksi kuukautta. En nukkunut kunnolla ja oireilin muutoinkin vakavasti.

Myös puolisoni ja lapseni kärsivät minuun kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä. kiusaamistilanteesta on nyt kulunut puolitoista vuotta. Asiat ovat paremmalla tolalla, mutta esimerkiksi palkkaukseen, nimikkeeseen ja työn vaatimustasoon liittyviä kysymyksiä ratkotaan vielä Leenan työpaikalla sekä luottamusmiehen että Akavan Erityisalojen lakimiehen avulla. Työpaikkakiusaamisesta aiheutunut henkinen tunnemylläkkä, häpeän ja voimattomuuden tunteet ovat vasta viime aikoina hellittäneet kunnolla.

– Olen vasta viime keväänä alkanut puhua muille koko asiasta. Hävetti niin kovasti, vaikka kiusaaminen ei minun vikani ollutkaan, hän sanoo.

Voimia selviytymiseen Leena on saanut muun muassa liikuntaharrastuksestaan ja järjestötyöstä. Joskus aamuyön pitkinä tunteina kiusaaminen tulee kuitenkin vieläkin ahdistavina ajatuksina mieleen.

– Näin jälkikäteen ajateltuna olen tyytyväinen, että olen ollut vahva ja pitänyt puoliani. Olen sinnitellyt työpaikassani, sillä haluan nähdä, että miten tässä käy ja toteutuuko oikeus, Leena sanoo. n LEENAN KOKEMASTA

Haastatellun nimi on muutettu.

Lue lisää!

Työterveyslaitoksen sivuille on koottu kätevä tieto- ja linkkipaketti työpaikkakiusaamisesta ja sen oikeasta käsittelytavasta.

www.ttl.fi/sopuisa

14 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 14

16.9.2014 18.07

Työhyvinvointi LÄHTEET: WWW.TTL.FI, WWW.TYOTURVA.FI, WWW.AKAVANERITYISALAT.FI

Työpaikkakiusaamisen monet kasvot PUHUMATTOMUUTTA, MUSTAMAALAA-

kohtuuttomia työtehtäviä, eriarvoista kohtelua ja työyhteisöstä eristämistä… Työpaikkakiusaamisella on monet kasvot. Kiusaamisesta työpaikalla kärsii eri tutkimusten mukaan 100 000 – 140 000 suomalaista päivittäin. Suomi onkin Norjan ja Itävallan ohessa työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa. Akavan Erityisaloissa tehtyjen havaintojen mukaan yleisintä työpaikkakiusaaminen on kovin hierarkkisissa organisaatioissa, lähinnä julkisella sektorilla.

Työpaikkakiusaamiseksi määritellään tilanne, jossa yhtä tai useampaa työyhteisön jäsentä kohdellaan järjestelmällisesti ja toistuvasti kielteisesti tai vihamielisesti.

Kaikki hankalat tilanteet työpaikalla eivät kuitenkaan ole työpaikkakiusaamista: Jokaisella työpaikalla saattaa syntyä konflikteja ja mielipide-eroja, jotka kuuluvat normaaliin työelämään. Kiusaamista ei myöskään ole perustellut organisaatio- ja tehtävämuutokset työyhteisössä, kun niitä on edeltänyt asian käsittely työntekijöiden kanssa tai tavanomainen, asiallinen ja kohtuuden puitteissa tapahtuva työtehtävien antaminen ja tulosten seuranta, kun se toteutuu tasapuolisella tavalla kaikkien työntekijöiden kanssa.

MISTA,

Kaikki työpaikan konfliktija ongelmatilanteet eivät ole työpaikkakiusaamista, muistuttaa edunvalvonta­ yksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen muistuttaa, että työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta sekä fyysisestä ja henkisestä terveydestä työssä.

Työnantajan on puututtava häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun silloin, kun siitä aiheutuu työntekijän terveydelle AKAVAN ERITYISALOJEN

AITO 2–3/2014 15

aitohso_214_040914.indd 15

16.9.2014 18.07

Työhyvinvointi

haittaa tai vaaraa, ja kun asia on tullut työnantajan tietoon.

– Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tärkeää. Siinä on käytännössä kysymys työyhteisön toimivuudesta ja johtamisen johdonmukaisuudesta. Siihen kuuluu mm. selkeät vastuut ja tehtäväkuvat, hyvä tiedonkulku sekä vuorovaikutteinen yhteistoiminta. Yhteistoiminnassa rakennetaan työpaikan pelisäännöt, joista pidetään yhdessä kiinni. Työntekijöitä kohdellaan tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti, yhteisten peilisääntöjen mukaan, Lamponen toteaa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on toimintamalli, jolla epäasialliseen kohteluun puututaan, ja että puuttuminen myös käytännössä tapahtuu. Lamponen kuitenkin sanoo, että todellisuus työpaikoilla saattaa olla jotakin muuta: – Akavan Erityisalojen viime vuoden valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen mukaan vain reilu neljännes epäasiallista kohtelua työpaikallaan kokenut tai havainnut jäsen ilmoitti, että asiattomaan käytökseen oli työpaikalla myös puututtu.

Tässä on siis vielä paljon tehtävää esimiestasolla.

»Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa.»

LAMPOSELLA ON selkeät terveiset työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneille: – Kysymys on vallan väärinkäytöstä, lain vastaisuudesta, mahdollisesti jopa rikoksesta.

– Kiusaaminen on otettava mahdollisimman pian puheeksi henkilön kanssa, jonka koet käyttäytyneen häiritsevästi.

Sinun on syytä kertoa hänelle, minkä koet käyttäytymisessä epäasiallisena. Lisäksi sinun on pyydettävä tätä henkilöä lopettamaan asiaton käytös.

– Asiasta voi tehdä ilmoituksen myös suoraan esimiehelle. Esimiehen tulisi reagoida asiassa kahden viikon sisällä. Mikäli esimies ei tässä kohtuullisessa ajassa ryhdy toimenpiteisiin asian selvittämiseksi, voit viedä tiedon asiasta ja ilmoituksestasi esimiehesi esimiehelle. Mikäli työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin saatuaan ilmoituksen koetusta häirinnästä ja kiusaamisesta, asiasta voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle. Ääritapauksessa kyse saattaa olla jopa rikoksesta. internetsivuilla on ohje siitä, miten toimia kiusaamistilanteissa. Käytännössä eri työnantajasektoreilla ja eri työpaikoilla on näissä asioissa omat erityispiirteensä, kuten tässä selvitetystä Leenan tilanteesta käy ilmi. Akavan Erityisalojen lakimiehet neuvovat sinua yksilöllisesti. Esimerkiksi Leenan tilanne ei ratkennut kiusaamisen loppumiseen.

Työpaikalla on edelleen hoidettavana mm. palkkausta koskeva asia yhdessä luottamusmiehen kanssa. n MAARIT RAPP

AKAVAN ERITYISALOJEN

Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun selvittäminen Jos tilanne aiheuttaa terveydellisiä oireita,käänny työterveyshuollon puoleen

Ilmoita epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi sen aiheuttajalle mahdollisimman pian • Kerro minkälaisen hänen käyttäytymisensä tai toimintansa koet epäasiallisena • Pyydä häntä lopettamaan • Tarvittaessa ota työtoveri mukaan puheeksiottoon Tilanne ei korjaantunut, epäasiallinen ja kiusaava käyttäytyminen jatkuu

Saata asia työsuojeluvaltuutetun tietoon • keskustele • neuvoja, ohjeita

Ilmoita kokemuksistasi esimiehelle

Yhteinen asian käsittely työpaikalla

Tilanne korjaantuu

Tilanne korjaantuu

LÄHDE: WWW.TTL.FI

Saata asia luottamusmiehen tietoon • jos sisältää palvelussuhteeseen liittyviä asioita Tilanne ei korjaantunut, epäasiallinen ja kiusaava käyttäytyminen jatkuu Työsuojeluvaltuutettu tukenasi Tukea omasta ammattiliitosta

Mikäli työnantajan ja esimiehen toiminnassa puutteita, ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, rikos­ ilmoitus poliisille mahdollinen

Työsuojelutarkastus • Muistutusmahdollisuus tarkastuksesta (2 kk) • Tutkinta

Tilanne korjaantuu

16 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 16

16.9.2014 18.07

Johtaminen TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVAT THINKSTOCK

Stop ikärasismille

Tervetuloa aito ikäjohtaminen!

Paljon puhuttu työvoiman ikääntyminen on koko Euroopan haaste, ja eläkeiän nostamiseen ja työurien pidentämiseen on suuret paineet. Työelämä tulisi tehdä niin houkuttelevaksi ja joustavaksi, että ihmiset haluavat pysyä työelämässä – ainakin osittain – vanhuuseläkeikään asti.

AITO 2–3/2014 17

aitohso_214_040914.indd 17

16.9.2014 18.07

Johtaminen

Testaa onko oma työpaikkasi perheystävällinen www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo-testeri | Tsekkaa myös n

työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä tarvitsevat tasapuolisesti kaikenikäiset työntekijät. Eriikäisten työhyvinvointia edistävien johtamiskäytäntöjen luomiseen pitää panostaa, jotta kaikilla työntekijöillä olisi riittävästi voimavaroja selviytyä työnsä haasteista ja vaatimuksista, eikä ihmisistä puristettaisi kaikkea kerralla irti.

Työurien pidentämisen haasteet koskevat paitsi ikääntyvien työssä pysymisen tukemista ja ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen ehkäisyä, myös nuorten työelämään kiinnittymisen vahvistamista sekä keski-ikäisten työhyvinvoinnin ja työuran tukemista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka päivä kymmenkunta alle 35-vuotiasta, joista suurin osa mielenterveysongelmien vuoksi.

Työuran loppupuolella muun muassa tukija liikuntaelinsairaudet ja kipu heikentävät työssä jatkamisen edellytyksiä. Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat keskeinen työssä jatkamiseen kannustava tekijä kaikissa ikäryhmissä.

Työpaikat hyötyisivät siitä, että ne tunnistaisivat nykyistä paremmin eri sukupolvien merkityksen. Sukupolvien parempi keskinäinen ymmärrys vähentäisi ristiriitoja ja konfliktien uhkaa. Eri-ikäisten työntekijöiden yhteisen osaamisen ja kokemuksen jakaminen hyödyttää sekä työelämän konkareita, uusia työntekijöitä että työnantajaa.

Eri-ikäisten johtaminen pitää mieltää yhdeksi keskeiseksi johtamisen osa-alueeksi. On virhe kuvitella, että vanhempien työntekijöiden ikäjohtamisella kuitataan eri-ikäisten johtaminen.

TYÖHYVINVOINTIA JA

merkitys, jolloin oman työn tekemiseen saa enemmän resursseja, mikä on tarpeen, kun oma asiantuntemus on usein vähäisempää.

Nuorehkot työntekijät ja erityisesti naiset painivat usein myös työn ja perheelämän yhteensovittamisen haasteiden parissa. Perheystävälliset käytännöt kuuluvat osaksi hyvin toimivaa työyhteisöä.

Perheystävällisyys tarkoittaa työelämässä sekä asenteita että tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia perheiden arkeen ja hyvinvointiin.

Työurien kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää työnantajilta esimerkiksi toimivia perhevapaajärjestelyjä, nuorten naisten määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä, työelämän joustomahdollisuuksia sekä eri-ikäisten työntekijöiden tarpeita ja yksityiselämän vastuita huomioon ottavaa henkilöstöpolitiikkaa.

»Työpaikat hyötyisivät siitä, että ne tunnistaisivat nykyistä paremmin eri sukupolvien merkityksen.»

Tutkimusten mukaan keski-ikäiset korostavat vaikutusmahdollisuuksien saamista työhön. Yli 40-vuotiailla työssä jatkamista ennakoivat hyvät

puhuttu jo pitkään, mutta nyt huomion kohteeksi ovat nousseet ikääntyneimpien lisäksi myös nuoret ja keski-ikäiset. Työntekijöiden edut eivät ole ikäsidonnaisia, vaan jokaisella työntekijällä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja terveyttä edistävään työpaikkaan. Joustavat työjärjestelyt tulisi mahdollistaa tarpeiden mukaan, työuran ja elämänkulun eri vaiheissa.

Alle 30-vuotiailla korostuu tutkimusten mukaan tukea antavan esimiestyön IKÄJOHTAMISESTA ON

18 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 18

16.9.2014 18.07

ma

Tsekkaa myös nämä! www.ttl.fi/duunitalkoot | www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi | https://www.healthy-workplaces.eu/fi

ä

»Joustavat työjärjestelyt tulisi mahdollistaa tarpeiden mukaan, työuran ja elämänkulun eri vaiheissa.» kehittymismahdollisuudet työssä. Yhteisiä keskustelukäytäntöjä ja vaikutusmahdollisuuksia tukeva esimiestyö tarjoaa monelle mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen.

Työyhteisön sosiaalinen pääoma on yhteydessä vähäisempiin työn lopettamisaikeisiin.

Yli 50-vuotiailla korostuu arvostava esimiestyö, jossa tehty työ huomioidaan.

Yli 50-vuotiaat haluavat aktiivisesti vaikuttaa oman työnsä organisointiin, niin että työ vastaa omaa osaamista, mutta myös voimavaroja.

Ikästrategiatyössä otetaan huomioon työuran pidentämistavoitteiden lisäksi tiedon ja kokemuksen välittyminen sukupolvilta toisille. Ihannetilanteessa työpaikoilla hyödynnettäisiin tehokkaasti eri-ikäisten ja eripituisen työkokemuksen omaavien erilaista osaamista, jotta saadaan yhdistettyä hiljainen tieto ennakkoluulottomiin ideoihin.

www.tsr.fi Tee haku esimerkiksi näillä numeroilla:

• 110327 Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt • 110332 Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona • 113292 Vuorovaikutteisella ikästrategialla työtä ja työhyvinvointia • 107234 Ikäjohtamisen parhaat käytännöt – case-aineiston muokkaaminen arviontityökaluksi • 110314 Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta

toiminnallisia muutoksia, jotka ovat fysiologinen vääjäämättömyys, mutta myös paljon virheellisiä uskomuksia ja asenteita. Työpaikalla vallitseva asenteellinen suhtautuminen ikääntyneisiin työtovereihin voi lisätä halukkuutta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. On hyvä pohtia, voivatko yksilölliset erot ikääntymisen vaikutuksissa olla suuremmat kuin ikäryhmien väliset erot. Yksilöt myös kokevat iän ja ikääntymisen eri tavalla.

Työn aiheuttama kuormitus ja ikääntyvän työntekijän toimintakyky pitäisi saada paremmin vastaamaan toisiaan esimerkiksi työympäristöä ja työoloja muuttamalla. Myös henkiseen toimintakykyyn tulisi kiinnittää huomiota kuten siihen, miten henkilö itse kokee jaksavansa ja vastaavatko työn henkiset vaatimukset työntekijän odotuksia ja resursseja.

Toimiva esimiestyö merkitsee työntekijöiden tuntemista, arvostavaa vuorovaikutusta ja vastuun ottamista lähiesimiestyöstä.

IKÄÄNTYMISEEN LIITTYY

on olennaista arvostava kuuntelu työntekijöiden kokemuksista työn tekemisen tilanteista, siinä onnistumisista ja työntekoa haittaavista tekijöistä. Keskeistä on kuunnella eriikäisten toiveita ja antaa riittävästi voimavaroja selviytyä työn haasteista. Arvostava vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä synnyttää kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Työyhteisössä tulisi luoda yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt ja edistää huomion kiinnittämistä eroavaisuuksien sijaan eriikäisiä työntekijöitä yhdistäviin tekijöihin.

Organisoimalla työtä yksilöiden lähtökohdat huomioon ottaen annetaan jokaiselle työntekijälle mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden saavuttamiseen omilla vahvuuksillaan. Työn organisointi yksilölähtöisesti edellyttää, että se tehdään työyhteisössä oikeudenmukaisesti. Eri-ikäisille tulee varmistaa mielekkäät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet kuten osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen, työssä oppimisen keinot, hiljaisen tiedon siirto ja mentorointi. n ERI-IKÄISTEN JOHTAMISESSA

AITO 2–3/2014 19

aitohso_214_040914.indd 19

16.9.2014 18.07

Uratarina TEKSTI:MARJO VALJAKKA KUVA: FOKUSO

Johdon assistentista HR-ammattilaiseksi Heidi Tenhunen on kasvanut henkilöstöasioiden asiantuntijaksi mutta on yhä kiitollinen HSO-koulutuksesta saamastaan opista.

ALUN PERIN Heidistä ei pitänyt tulla HSO-

sihteeri lainkaan. Hän pyrki kauppakorkeakouluun, mutta ei harmikseen päässyt sisälle. Äiti lähes pakotti Heidin hakeutumaan Helsingin Sihteeriopistoon, vaikka totuuden nimissä koulu ei Heidiä juuri kiinnostanutkaan. Vuonna 1986 hän kuitenkin valmistui monia kokemuksia rikkaampana ja kädessään arvostettu HSOsihteerin tutkinto. Tänä kesänä Heidi juhli 50-vuotissyntymäpäiväjuhliaan kotonaan Espoossa. Vieraiden joukossa oli myös kolme erityisen hyvää ystävää HSOopiskeluajoilta.

Heidi toimi valmistumisensa jälkeen ensin osasto- ja vientisihteerinä lääketeollisuudessa. 1990-luvun puolivälissä tie vei miehen työn mukana Kiinaan. Kiinan vuosien jälkeen Heidi toimi sähköalan yrityksessä toimitusjohtajan sihteerinä, jonka jälkeen hän muutti miehensä ja pienen tyttärensä kanssa Puolaan pariksi vuodeksi.

Heidi kertoo, että ulkomailla vietetyt vuodet olivat avartavaa aikaa, joista on jäänyt hyvät muistot. Kansainvälistä kokemusta on arvostettu myös työrintamalla.

Heidiä pyydettiin johdon assistentiksi kuitusementtisiä tasolevyjä valmistavalle Cembritille Lohjalle. Aluksi espoolaista Heidiä arvelutti pitkähkö työmatka, mutta nyt työvuosia Cembritillä on kertynyt jo yksitoista. Myös työt ovat sinä aikana muuttuneet paljon. – Nykyisin johtajat eivät käytä enää samalla lailla assistentteja kuin ennen, eikä perinteisiä yleisassistentteja enää ole, vaan jokainen erikoistuu oman mielenkiintonsa ja taitojensa mukaan, Heidi pohtii.

VUONNA 2003

Heidillekin tuli vuosi vuodelta enemmän tehtäväksi henkilöstöasioiden hoitoa, minkä hän koki tärkeäksi ja kiinnostavaksi. Hän oli huomannut johdon assistentin tehtävässä, että henkilöstöä ei kaikilla osaalueilla kohdeltu aina tasavertaisesti. Ei tahallaan, vaan siksi, että yrityksellä ei ollut yhteisiä sääntöjä ja jokaisella esimiehellä oli omat käytäntönsä. Koska hän sihteerinä toimi johtoryhmän kanssa, hän otti asian kokouksessa puheeksi ja pian henkilöstöasioiden hoito tuli yhä enemmän hänen vastuulleen.

Kuka?

Heidi Tenhunen 50-vuotias henkilöstöpäällikkö Espoosta

•

• Työskentelee Cembrit Oy:llä • Valmistunut HSO-sihteeriksi

•

vuonna 1986

Harrastukset: matkustaminen, ystävät, hyvä ruoka, kotoilu

Aluksi Heidin tehtävänimike muutettiin henkilöstökoordinaattoriksi, mutta reilu vuosi sitten hänet nimitettiin henkilöstöpäälliköksi. Tehtävänimikkeen muutos antoi samalla Heidille oikeuden ja vapauden tehdä henkilöstöä koskevia päätöksiä. Hän on myös saanut henkilöstön tuen taakseen – myös niiltä esimiehiltä, jotka olivat tottuneet hoitamaan asioita täysin omalla tavallaan.

Myös työntekijät ovat tulleet nyt avoimesti keskustelemaan ja kyselemään Heidiltä erilaisista asioista. Aina Heidillä ei ole

ollut vastausta valmiina. Heidi sanoo, että eräs tärkeämmistä HSO-tutkinnon opeista on se, ettei koskaan ei pidä vastata, että ei tiedä. Sen sijaan pitää vastata, että ottaa asioista selvää ja palaa asiaan myöhemmin – ja myös toimia niin. Heidi myöntää olevansa vielä HR-työnsä alkutaipaleella, mutta itsenäinen ja monipuolinen työ motivoi häntä eteenpäin. Ammattitaitonsa tueksi hän on myös suorittanut HAAGA-HELIAn HRD-erikoistumisopinnot. alaisuudessa toimivalla Cembritillä on Suomessa työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä noin 180. Heidin oma esimies on tanskalainen henkilöstöjohtaja, mutta operatiivisissa asioissa hän saa tukea Suomen toimitusjohtajalta. Heidin työpäivät täyttyvät monipuolisista henkilöstöasioista; hän muun muassa hoitaa toimihenkilöiden rekrytoinnit ja tekee perehdytyssuunnitelmat. Toisaalta joskus päivä voi kulua vaikka kesätyöntekijöiden kanssa siivotessa autotallia.

Haastattelupäivänä hän on myös neuvotellut ruokalasopimuksesta, laskenut tapaturmataajuutta, selvittänyt sairauspoissaoloja, tehnyt työtodistuksia ja toimittanut tilastokeskukselle tuotantotietoja. Keväällä tilanne oli kuitenkin toinen. Tehtaalta jouduttiin irtisanomaan työntekijöitä, ja tuolloin YT-asiat täyttivät kaikki päivät. Heidi etsi työntekijöiden osaamisalueita, mietti siirtoja, oli mukana kaikissa neuvotteluissa ja oli yhteydessä eri sidosryhmiin TE-toimistosta ammattiliittoon ja hoiti kaikki paperityöt.

Myös esimiehiä koulutettiin TANSKALAISEN EMOYHTIÖN

20 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 20

16.9.2014 18.07

YT-neuvotteluiden aikana pitämään huolta alaisistaan ja hoitamaan irtisanomisprosessia. Tärkeää oli, että isoista irtisanomisista huolimatta työpaikka saatiin pysymään henkisesti ja fyysisesti turvallisena paikkana.

Heidin sydämen asia ja hänen silmänsä syttyvät, kun hän kertoo ajatuksistaan.

– Työhyvinvointi ei ole sitä, että mennään kerran vuodessa yhdessä teatteriin. Työhyvinvointi lähtee meistä kaikista itsestämme. Se lähtee esimiesten tasapuolisesta kohtelusta ja työntekijöiden arvostamisesta. Jos ne asiat eivät ole kunnossa, liikuntapäivillä ei tee mitään, hän kärjistää.

Työhyvinvointia lisää myös työ, josta saa kiitosta ja palautetta. Aloitetoiminta on todella hyvä asia ja se on toiminut Cembritillä hyvin. Eri elämänvaiheissa ihmiset tarvitsevat myös erilaisia joustoja ja erilaista palkitsemista. Tehdastyö on likaista ja meluista, mutta silti yleisesti ottaen Cembritin henkilöstö on tyytyväisiä työhönsä ja esimiehiinsä ja vuorotyöstä johtuen myös palkkaansa. Heidi kuitenkin kertoo, että ihmisten motivointi on välillä haasteellista.

Heillä on käytössä bonuspalkkiot, mutta se ei yksinään riitä. Ihmisiä pitäisi motivoida työn tekemisen ja laadun kautta joka päivä, palautetta pitää antaa ja sitä pitää osata ottaa myös vastaan. Myös tiedottamista moititaan aina, vaikka siihen on erityisesti panostettu vuosien varrella. Samalla toimihenkilöiden ja tuotannon työntekijöiden välistä raja-aitaa on pyritty kaatamaan.

Toisaalta Heidi toteaa, että myös alaistaidot olisi hyvä nostaa esille. Välillä olisi hyvä muistaa, että myös alaisilla on velvollisuuksia, ei vain oikeuksia.

TYÖHYVINVOINTI ON

työtehtäviään, hän huomaa miten paljon on jo saatu aikaan. – Aluksi ihmiset purnasivat erilaisista ohjeista ja säännöistä, mutta ovat olleet lopulta tyytyväisiä siihen, että vihdoin tiedetään, mikä on ok ja että kaikilla on yhtäläiset toimintatavat, Heidi sanoo. Vaikka viime kevät oli kaoottinen ja työasiat seurasivat usein kotiinkin ja jopa uniin, on nyt taas onneksi ollut tyynempää.

Omaa hyvinvointiaan Heidi pitää yllä tapaamalla ystäviään, syömällä hyvin, matkustelemalla perheen kanssa tai vain olemalla kotona. – Rakastan työympäristöäni ja omaa paperiläjääni pöydälläni ja vaikka se välillä hengästyttääkin, juuri siinä on työn suola. Kun katson elämääni taaksepäin, ei ole montaa asiaa, mitä vaihtaisin. Olen ollut valmis ottamaan vastaan eteen tulevia haasteita. Samalla ympäristö on huomannut ne asiat, joista pidän ja joissa olen hyvä. Sillä ja positiivisella asenteella pääsee jo pitkälle, vinkkaa Heidi myös seuraaville HSO-sukupolville. n HEIDIN KERRATESSA

»Työhyvinvointi ei ole sitä, että mennään kerran vuodessa yhdessä teatteriin.»

AITO 2–3/2014 21

aitohso_214_040914.indd 21

16.9.2014 18.07

Muutos TEKSTI KRISTA TIRKKONEN KUVA SAMI KULJU

Näin kohtaat muutoksia työelämässä

Vaikuta, mihin voit Millainen on sinun muutoskuntosi? Oletko valmis herkeämättä kohtaamaan uutta, jaksatko olla valppaana työn muuttuvassa mylleryksessä? Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo antaa hyvät vinkit alati muuttuvaan työelämään. kouluttaja Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta on rautainen ammattilainen, jonka kanssa olisi hyvä keskustella mistä tahansa työelämää sivuavasta aiheesta.

Meidän topikkimme loppukesän terveellisellä aamiaisella Ekbergillä oli muutos ja sen kohtaaminen.

Rauramon hymyilevät kasvot vakavoituvat, kun hän pamauttaa: – Muutospuhe ärsyttää. Ei ole olemassa mitään, mikä ei muuttuisi. Kaikki muuttuu joko hitaasti tai nopeasti. Haastattelijan pasmat ovat hetken sekaisin. Tästä ei selvästi tule odotetunlaista keskustelua pahoista yrityksistä, jotka eivät ymmärrä pientä ihmisparkaa. Sen sijaan Rauramon silmänsä sädehtivät innosta ja silmäkulmiin kertyy pieni naururyppyjä, kun hän korostaa useaan otteeseen, että suhtautuu muutokseen positiivisesti. Haastattelun aikana selviää myös, miten muut voivat tehdä saman.

THINKSTOCK

ASIANTUNTIJA, LUENNOITSIJA,

Muutoksen kolme vaihetta 1. Luopuminen: menneen ja olevan arvostaminen 2. Kaaos/välivaihe: epävarmuuden hyväksyminen, kaaos, epätietoisuus, syyllisyydentunteet 3. Uuden alku: selkeä ja johdonmukainen toiminta, onnistumisten huomioiminen ja arvioiminen

Työelämässä perustyökaluja muutoksesta selviämisestä on osaamisen ylläpitäminen. Hyvät työnantajat tarjoavat tähän aktiivisesti mahdollisuuden, mutta jo työlainsäädännössä todetaan, että ihmisellä itsellään on vastuu kouluttautua. Myös Rauramo korostaa henkilökohtaista vastuuta käyttäen esimerkkinä omaa organisaatiotaan. Työturvallisuuskeskuksessa ei työnantajan puolesta edellytetty kielten opiskelua, mutta Päivi Rauramo ja hänen monet kollegansa totesivat, että maailma kansainvälistyy ja ammatista riippumatta kielitaidon merkitys kasvaa.

Rauramo hakeutui kielikoulutukseen ja tänä päivänä Työturvallisuuskeskukseen tulee pyyntöjä puhua muillakin kielillä kuin kotimaisilla. Sama tilanne on myös mm. tietotekniikan suhteen: vain harvassa ammatissa pärjää täysin ilman tietoteknistä osaamista.

22 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 22

16.9.2014 18.07

»Muka-osallistava organisaatio menettää nopeasti luottamuspääomansa.»

AITO 2–3/2014 23

aitohso_214_040914.indd 23

16.9.2014 18.07

Muutos

opettelu rikastuttaa elämää, mutta varsinkin muutostilanteissa sillä on suuri henkinen vaikutus. Jos osaat, et samalla tavalla pelkää työttömäksi joutumista ja etenkään työttömäksi jäämistä. Pelon puuttuminen muutostilanteessa muuttaa suhtautumistasi. Jos kohtaat rohkeasti uuden tilanteen, siihen on helpompi suhtautua myönteisesti ja mahdollisuutena. Kuten Päivi Rauramo toteaa: – Pelko aiheuttaa muutosvastarinnan.

Yllättävää kyllä myös ihmissuhteet ovat osa oppimista. On pidettävä yllä aktiivisesti ihmissuhteita työ- ja yksityiselämässä.

Tärkeää olisi, että suhteita olisi kaikenikäisiin, eri koulutustaustaisiin sekä eri asioista kiinnostuneisiin ihmisiin. Mitä enemmän ymmärrät ihmisistä ja eri toimintaympäristöistä, sitä helpompaa on hahmottaa työympäristöä muutostilanteessa ja sisäistää, mitä ympärilläsi tapahtuu.

Toki ihmissuhteilla on toinenkin rooli: tuki. Mitä enemmän sinulla on vakautta ympärilläsi ja ihmisiä, joiden kanssa keskustella askarruttavista ja kenties ahdistavista asioista, sitä paremmin saat tolkkua elämääsi. Ikävä kyllä tämä toimii myös toisin päin. Jos elämässäsi on epävakautta, kuten vakavaa sairautta, avioeroja, kuolemaa, se tekee työelämän muutoksesta huomattavasti hankalampaa ja vaikeampaa. Tämä on oleellista tiedostaa, jos joudut muutosten kurimukseen. Se tekee tilanteesta helpommin hallittavan.

UUSIEN ASIOIDEN

suhtautua varovasti muutokseen, jos siitä ei tiedä tarpeeksi tai sitä ymmärrä. Rauramo toteaa, että se on henkiinjäämismekanismi. Olisimme kuolleet sukupuuttoon aika päiviä sitten, jos emme olisi varovaisia.

Oleellista onkin hakea tietoa, joka auttaa ymmärtämään. Jälleen Päivi Rauramo korostaa omaa vastuuta. Hän katsoo tiukasti haastattelijaa silmiin ja toteaa: – Pitää kysyä, jos ei tiedä. ’Mulle ei kerrottu’ ei ole selitys. Jos et pääse kokoukseen, selvitä jälkikäteen, mitä siellä puhuttiin. Lue materiaali, joka on intrassa. Älä luota käytäväpuheisiin, vaan kysy avoimesti esimieheltä, tiedotustilaisuuksissa, ON VIISASTA

Henkilökohtainen johtajuus auttaa muutoksen ennakoinnissa ja hallinnassa • Osaan itse rakentaa tavoitteeni suhteessa yhteisön tavoitteisiin.

• Osaan seurata tavoitteiden toteutumista.

• Osaan keskustella tavoitteistani ja niiden toteutumisesta esimiehen ja kollegoiden kanssa sekä pyytää ja antaa tarvittaessa apua.

• Osaan tehdä johtopäätöksiä ja ohjata omaa toimintaani kohti tavoitteitani.

• Tarkastelen omaa asennettani ja motivaatiotani, ja tarvittaessa osaan selkiyttää tavoitteitani.

• Kehitän osaamistani.

• Opettelen työssäni tarvittavat tiedot, taidot sekä toiminta­ tavat.

• Arvioin työnjakoa, kokous­ käytäntöjä, yhteistyötä ja viestintää kriittisesti.

• Valmistaudun kehityskeskusteluun huolella.

• Viestin ajatuksella: Valitsen sopivan viestintävälineen, tiivistän viestini ja otan huomioon kohderyhmän.

• Pidän huolta palautumisesta.

tiimipalavereissa. Eikä tämä ole riippuvaista persoonasta. Hiljaisempikin ihminen voi olla aktiivinen omalla tavallaan. Tässä myös esimiesten rooli korostuu: juttele kahden kesken tai tee sähköpostikyselyjä.

Näin aremmat eivät jää ekstroverttien jyräämiseksi, Rauramo sanoo.

Esimiehen ja kollegojen on hyvä muistaa, että usein pelkkä luonne ei vaikuta aktiivisuuteen vaan esimerkiksi aiempi nolatuksi tuleminen saattaa aiheuttaa sen, ettei enää uskalla. Viime kädessä kuitenkin aikuinen ihminen on itse vastuussa työstään ja urastaan.

– Kysymisen lisäksi on oltava muutenkin aktiivinen organisaatiossa – ennen ja jälkeen muutoksen sekä sen aikana. Yhtä lailla kuin osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuvaa, täytyy myös aktiivisuuden olla jatkuvaa. lähtee omista kokemuksista. Kokemus opettaa hyvässä ja pahassa. On luonnollista, että yrityksessä, jossa muutos on tapahtunut aiemmin hallitsemattomasti ja ihmiset ovat kokeneet, että heitä ei arvosteta, muutokseen suhtaudutaan kielteisesti – etenkin jos näin on käynyt useasti.

– Osallistavasta muutoksesta ei pidä puhua, mikäli vaikutusmahdollisuudet eivät ole todellisia. Muka-osallistava organisaatio menettää nopeasti luottamuspääomansa. Tehdään työryhmiä ja suunnitelmia ja keskustellaan, mutta päätökset tehdään jossain muualla, eikä ihmisiä todellisuudessa kuunnella, Rauramo muistuttaa.

– Jos yrityksessä avoimuus ja luottamus toteutuu aidosti, suhtautuminen ei ole epäluuloista muutoksessakaan. Jopa irtisanomiseen voidaan suhtautua hyvin, jos organisaatiossa suhtaudutaan arvostavasti ihmiseen.

SUHTAUTUMINEN MUUTOKSEEN

OMASTA KIELTEISESTÄ asenteesta on kuitenkin mahdollista päästä irti, jos haluaa.

Tässä palataan taas ymmärtämiseen: jos ymmärrät omien reaktioidesi syyn, voit muuttaa käytöstäsi ja asennoitumistasi.

Kenties mikään yrityksessä ja sen toimintatavoissa ei muutu, mutta ainakaan et käytä omaa energiaasi pahan olon lisäämiseen.

Ja mistä sitä tietää, vaikka tällä kertaa yrityksessäkin olisi otettu opiksi ja aidosti yritettäisi toisella tavalla.

Positiivinen suhtautuminen ei kuitenkaan tarkoita teeskentelyä.

24 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 24

16.9.2014 18.07

– Työympäristön on ymmärrettävä ja sallittava kielteiset tunteet, mutta organisaation avainhenkilöiden, kuten esimiesten, henkisten johtajien ja työsuojeluvaltuutettujen, pitäisi toimia positiivisen muutoksen airueina, Rauramo muistuttaa.

– Muutosta ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. Pitää miettiä, mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Toisaalta usein voi vaikuttaa asioihin myös enemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi, Päivi Rauramo sanoo. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella. Mitä suurempi organisaatio on ja mitä kauempana päätökset tehdään, sitä todennäköisempää on, että vaikutusmahdollisuuksia ei juurikaan ole. Silloin on syytä keskittyä siihen, mitä voi tehdä. Muuten pitkittää omaa pahaa oloaan.

nopeus ahdistaa tai se, että muutoksia tapahtuu useita samaan aikaan. Taloudellisen tehokkuuden vaatimus yrityselämässä edellyttää, että yhä pienemmällä porukalla pitäisi saada yhä enemmän aikaan. Meillä kaikilla on pelko, miten jaksetaan vielä enemmän. Rauramo toteaa, että huoli jaksamisesta on luonnollista. Mutta ennen kaikki oli paremmin -ajattelulla ei saavuta yhtään mitään.

Paluuta vanhaan ei ole. – Usein rohkeasti uuteen heittäytyminen palkitsee, Rauramo rohkaisee.

Noustessaan pöydästä Päivi Rauramo hymyilee ja heittää lauseen, joka jäi mieleen loistavana ohjenuorana: – Pidä itsestäsi huolta ja vaikuta, mihin voit.

Siinäpä meille kaikille resepti muutoksissa mukana pysymiseen. n USEIN MUUTOKSEN

»Viime kädessä kuitenkin jokainen ihminen on itse vastuussa työstään ja urastaan.»

AITO 2–3/2014 25

aitohso_214_040914.indd 25

16.9.2014 18.07

Hyvinvointi TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT LEENA SALMIO, THINKSTOCK

Mieliruokaa

Hoida mieltä ja jaksamista syömällä oikein Ravintovinkit parempaan stressinhallintaan ja huippuvireyteen antaa FLT ravintovalmentaja Annika Havaste. ®

ei voi hyvin ilman hyvää ruokavaliota. Se on perusta terveydelle ja jaksamiselle ja sitä kautta vaikuttaa myös mielialaan, vastaa ravintovalmentaja Annika Havaste kysymykseeni, miten ruokavalio vaikuttaa hyvinvointiimme.

– Jos esimerkiksi alkaa tehdä elämäntaparemonttia, kannattaa sekin ensin aloittaa ruokavaliosta ennen kuin puuttuu muihin asioihin, hän toteaa.

Annika sai kimmokkeen aloittaa hyvinvointialalla, kun hän oli itse pitkään sairauslomalla. Silloin hän huomasi, että ravinnolla on todella suuri merkitys hyvinvointiin. Aihepiiri oli kiinnostanut jo aiemmin, mutta sairausloma antoi lopullisen sysäyksen aloittaa opinnot alalla.

Nyt hänellä on ollut oma toimipiste jo kahdeksan vuotta. Toimenkuvaan kuuluvat ravintovalmennus ja aiheeseen liittyvät luennot.

– IHMINEN

MIKÄ RUOKAVA-

sitten on yleensä pielessä?

– Liikaa sokeria, Annika vastaa kuin tykin suusta. Pahinta on näkyvä sokeri eli esimerkiksi valkoinen sokeri itsessään, karkit ja muut vastaavat herkut, mutta monissa elintarvikkeissa on myös lisättyä sokeria.

Muun muassa maustetut jugurtit, välipalakeksit ja -patukat, murot ja myslit sisältävät paljon turhaa sokeria.

LIOSSA

Myös jotkut elintarvikkeet, jotka antavat ymmärtää olevansa terveellisiä, sisältävät paljon sokeria.

– Kannattaa lukea pakkausten aineosaluetteloita, Annika huomauttaa. Sokeri nostaa verensokeria nopeasti ja jos verensokeri heilahtelee voimakkaasti, seurauksena on vireystason romahtaminen. Lisäksi sokerissa on paljon energiaa, mutta se ei pidä nälkää.

Annikan mukaan eräässä suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että pitkään lievästi koholla oleva verensokeri aiheuttaa aivojen vaurioitumista. Julkisuudessa on kerrottu hedelmäsokerin aiheuttavan peräti rasvamaksaa. Annikankin vastaanotolla on käynyt nuorehko asiakas, jolla oli todettu rasvamaksa. Syyksi paljastui hedelmäsokerilla sokeroidut virvoitusjuomat.

Myös monet Annikan asiakkaiden iho- ja suolisto-ongelmat ovat johtuneet sokerista. ongelma on kuidun puute, joka aiheuttaa usein vatsavaivoja.

Puutoksen saa helposti korjattua lisäämällä kasviksia ja marjoja ruokavalioon.

Jos vatsa kestää, voi päivän aloittaa parilla palalla täysjyväruisleipää. Päälle vaikka sitruunalla maustettua avokadoa ja ripaus hyvälaatuista suolaa sekä tomaattia tai muuta vihannesta. Lisäksi proteiinilisä, kuten pirtelö, jossa on proteiinijauhetta. Lautasellinen TOINEN TYYPILLINEN

puuroa lorauksella (hamppu-)öljyä ja marjoja sekä proteiinilisänä kananmuna on myös hyvä vaihtoehto.

– Usein ihmiset kokevat aamupalan tekemisen aikaa vieväksi, mutta esimerkiksi itse tehty pirtelö on nopea ja hyvä aamupala, Annika toteaa. Hyvässä pirtelössä on esimerkiksi marjoja, jotain vihreää, rasvalisää ja kuitulisää. Jos tekee isomman satsin, saa pirtelön jämistä hyvän välipalan töihin.

– Jos välipala pitäisi hakea kaupasta, suosittelisin jotakin hedelmää ja pähkinöitä, manteleita tai siemeniä, Annika sanoo. Jos vatsa kestää maitotuotteita, niin jugurtti marjoilla ja pähkinöillä on myös hyvä vaihtoehto.

– Syömällä joka päivä ison salaatin, tulisi syötyä tarpeeksi tuoreita kasviksia päivittäin, Annika opastaa. Salaatissa pitäisi olla paljon erilaisia kasviksia, ei pelkkää salaattia, kurkkua ja tomaattia. Vihreä osuus saisi olla jotain muutakin kuin jäävuorisalaattia; kokeile tummanvihreitä salaattilaatuja. Hyvän salaatin saa esimerkiksi yhdistämällä romainesalaattia, vesikrassia/persiljaa, tomaattia, avokadoa, kukkakaalia (raakana), ituja, kurkkua ja papuja/linssejä. Salaattikastikkeeksi sopii itse maustettu oliiviöljy. ongelma on rasvat. Niitä saadaan liian vähän ja ne ovat huonolaatuisia. Ruokavalioon kannattaa lisätä kylmäpuristetut kasviöljyt, rasvainen kala tai hyvin puhdistettu kalaöljy. Hyvin puhdistettu siksi, että siinä ei ole ympäristömyrkkyjä kuten dioksiinia tai elohopeaa.

KOLMAS TAVANOMAINEN

26 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 26

16.9.2014 18.07

– Jos ei voi syödä kalaa, niin muita hyviä rasvanlähteitä ovat kurpitsansiemenet, saksanpähkinät, rypsi ja rouhitut pellavansiemenet, Annika vinkkaa. Kasviöljyä saa helposti lisättyä ruokavalioon lorauttamalla sitä salaatin, puuron tai pirtelön joukkoon.

Kaikki kasvirasvakaan ei ole kuitenkaan terveellistä – osittain kovetettu kasvirasva, jota löytyy muun muassa välipalakekseistä/ patukoista, kasvirasvajäätelöstä, sipseistä ja mikropopcorneista, nostaa sydäntautiriskiä voimakkaasti.

USEIMMILLE SOPIVA ruokarytmi on 4– 5 kertaa päivässä syöminen. Silloin verensokeri pysyy tasaisena, joka puolestaan auttaa jaksamaan paremmin.

– Vireyden, aivojen, jaksamisen ja stressin kannalta tasainen verensokeri on tärkein, Annika muistuttaa. Sen takia kannatta jättää sokeri ja liiat hiilihydraatit pois seuraamalla viljatuotteiden käyttöä.

– Ihmiset voisivat myös laittaa enemmän itse ruokaa. Usein syödään lounas töissä, mutta toinen ateria puuttuu päivästä kokonaan. Sitten syödään loppupäivä välipaloja. Kun toista kunnon ruokaa ei päivässä ole, kostautuu se iltamyöhään naposteluna. Kunnollinen ilta-ateria voi olla myös ruokaisa salaatti. Monilla toisen ruoan lisääminen iltaan on vähentänyt napostelua ja mielitekoja.

Alkoholista Annikalla ei ole hyvää sanottavaa.

– Siitä ei saa terveellistä millään. Naiset ja aivot eivät kestä alkoholia. Se vaikuttaa esimerkiksi uneen ja suoliston limakalvoihin negatiivisesti. Silti Annikan mielestä lasillinen luomuviiniä silloin tällöin ei ole pahaksi. Ei siis tarvitse olla absolutisti, kunhan vain ymmärtää, että alkoholin käyttö ei ole merkityksetöntä. Sillä on jotain vaikutusta kohtuullisestikin käytettynä.

toteaa, että yleisohjeet ovat todellakin yleisohjeita, sillä kaikki ei sovi kaikille. Jotkut esimerkiksi sietävät viljoja, toiset eivät. Toiset sietävät maitotuotteita, toiset eivät. Jos rajoitteita ei muuten ole, niin melkein mitä vaan voi syödä silloin tällöin, kunhan pohja eli perusruokavalio on hyvä. n LOPUKSI ANNIKA

Annikan ravintovinkkejä seuraavalla sivulla.

AITO 2–3/2014 27

aitohso_214_040914.indd 27

16.9.2014 18.07

Hyvinvointi

Mieliruokaa…

Annikan ravintovinkit • Syö 4–5 kertaa päivässä, jotta verensokeri pysyy tasaisena.

• Vältä sokeria! Jos syöt jugurtteja ja rahkoja, syö ne maustamattomina. Lisää niihin marjoja – kesällä tuoreita, talvella pakastettuja.

Marjajauhe on myös hyvä vaihtoehto.

• Lisää rasvaa! Syö pähkinöitä ja siemeniä hedelmän tai jugurtin kera välipalaksi.

Lisää salaattiisi kylmäpuristettua kasviöljyä.

Syö rasvaista kalaa tai kalaöljykapseleita.

• Enemmän kuitua! Lisää kasviksia ja marjoja ruokavalioosi. Aloita päiväsi puurolla.

Vatsasi kiittää. Muista proteiini- ja rasvalisä myös aamupalalla.

ANNIK AN AAMUPALAPIRTELÖ 1,5 dl mustikoita ja/tai muita marjoja ½ banaani 1,5 dl kaurajuomaa (sokeroimaton)

tai kookosvettä 1 rkl pellavarouhetta 1 tl hampunsiemenöljyä 2 rkl maustamatonta riisiproteiini jauhetta (saa luontaistuote kaupasta) Sekaan voi sujauttaa viherlisäksi pienen nipun persiljaa.

Kuitulisänä voi toimia myös 1 tl yön yli liotettuja Chia-siemeniä.

Tämä pirtelö pitää nälkää pitkään kuidun, rasvan ja proteiinin ansioista ja on todellinen terveellisten aineiden ”pommi”.

• Vältä alkoholia! Englantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että tipaton kuukausi paransi unen laatua ja keskittymistä.

28 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 28

16.9.2014 18.07

Kielen kiemurat TEKSTI LEENA JAAKKOLA, VARPU JASKARA JA SANNA KUKKONEN

Ruokaa kielen päällä HYVINVOINTIIN kuuluu hyvä ruoka.

Monelle ruoka on enemmänkin: harrastus, muoti, jopa elämäntapa. Assistentti kohtaa ruokatrendit myös kirjoittaessaan kutsuihin ruokalistoja tai menukortteja.

Uusien ravintosuositusten (2014) lisäksi on hyvä tuntea ruokakielen suositukset.

Kauhallinen kirjoitusohjeita ruokalistan tai menukortin laatijalle • Älä käytä sekaisin suomea ja vieraita kieliä.

• Kirjoita vieraskielisetkin sanat oikein.

• Kirjoita annosnimet lyhyesti ja selkeästi, ruokalistassa isolla alkukirjaimella, muuten tekstissä yleisnimet pienellä alkukirjaimella.

• Kirjoita juoksevassa tekstissä

tuotenimet eli erisnimet isolla alkukirjaimella mutta muut pienellä: Karjala, lager, Chardonnay (rypälelajike), bordeaux (tuotantoalue).

• Taivuta sanoja johdonmukaisesti.

• Käytä nominatiivia eli sanan perusmuotoa, jos annos muodostaa kokonaisuuden: wieninleike.

• Käytä partitiivia, jos annos on osa kokonaisuudesta: graavilohta ja uusia perunoita.

• Käytä adessiivia vain silloin, kun toinen ruoka-aine on toisen päällä: haukea riisipedillä, mutta ei siis *graavilohta uusilla perunoilla.

• Kirjoita maantieteelliset ja gastronomiset nimet (à la) esimerkiksi näin: haukea Mannerheimin tapaan, kainuulaista muikkukeittoa.

• Kirjoita yhdyssanat oikein ja käytä rinnasteisissa osissa yhdysmerkkiä: porkkana-lantturaastetta.

• Älä käytä ruokalistalta löytyy -tyyppisiä muotoja olla-verbin asemesta.

• Vältä ylisanoja.

• Pyri hienostelun sijaan ymmärrettävyyteen.

SUOMEEN ON tullut paljon uutta ruokasanastoa. Vanhastaan ruoka-alan termejä on lainattu ranskasta, sittemmin myös englannista, italiasta ja eksoottisemmistakin kielistä. Ravintoloiden ruokalistat kertovatkin usein paremmasta keittokuin kirjoitustaidosta: ruokaohjeet hallitaan, kirjoitusohjeita ei. n

Kymmenen gastronomista kysymystä – valitse oikea kirjoitustapa a) Alkuruoaksi tarjoillaan Nizzan

salaattia tai purjo-peruna sosekeittoa. b) Alkuruoaksi tarjoillaan nizzansalaat tia tai purjo-perunasosekeittoa.

a) Kahvi ja Napoleonin leivos b) Kahvi ja napoleoninleivos

a) Iltapalaksi on tarjolla Janssonin kiusausta. b) Iltapalaksi on tarjolla janssoninkiusausta.

a) Lampaan kyljys lohkoperunoilla b) Lampaankyljys ja lohkoperunat

a)

b)

Ruokajuomaksi olemme valinneet uuden sadon beaujolaisia.

Ruokajuomaksi olemme valinneet uuden sadon beaujolais’ta.

a) Porsaan pata b) Porsaanpata

a) shampanja b) samppanja

a) Leivos vadelma-boysenmarja mustikkatäytteellä b) Vadelma-boysenmarja mustikkatäytteinen leivos a) á la carte b) à la carte

Oikea vastausvaihtoehto on kaikissa esimerkeissä b. Kielitoimiston uuden suosituksen mukaan on viimeisessä kohdassa myös a-vaihtoehto mahdollinen.

Lisätietoa ruokakielestä voit lukea Kielikello-lehden teemanumerosta 1/2007. Samaa maistuvaa teemaa on käsitelty aiemminkin: vuosina 1997 ja 1983. Kielikellon sähköinen arkisto avattiin tämän vuoden huhtikuussa verkossa vapaasti luettavaksi, ja sieltä löytyvät myös ”Ruokakellot”.

a) filettä b) fileetä

KIELEN KIEMURAT -palstaa toimittavat tulevia johdon assistentteja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opettavat Leena Jaakkola, Varpu Jaskara ja Sanna Kukkonen.

AITO 2–3/2014 29

aitohso_214_040914.indd 29

16.9.2014 18.07

Opiskelijat TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVA ALEXANDRA CHOVKOVAJA

Harjoitus tekee mestarioppilaan 30 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 30

16.9.2014 18.07

Kaikille se tulee eteen, kaikille se on hieno mahdollisuus kehittää taitojaan ja kaikkia se jännittää.

No mikä? Tietysti työharjoittelu! moni Assin ja Mubban opiskelija hakee harjoittelupaikkaa ensi kevääksi. Kaisa Juntunen kertoili meille työharjoittelustaan ja valotti tätä opintojen antoisaa vaihetta.

Kaisa suoritti työharjoittelunsa Valtionvarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla keväällä 2014. Kaisa haki paikkaa koulun MyNetin kautta. Hänellä oli kiikarissa muutama muukin työpaikka, mutta luokkakaverin suositus kallisti vaa’an lopulta ministeriön puolelle. Hän jäi samaan paikkaan vielä kesätöihin, kuten teki myös aika moni hänen opiskelukavereistaan tahoillaan.

Työharjoittelu jännitti Kaisaa aluksi kovasti: – Aluksi pelotti, että, että olenko tarpeeksi pätevä. Suoritin harjoittelun hieman etuajassa, enkä ollut käynyt kaikki samoja kursseja kuin muut, Kaisa kertoo. Alun jälkeen jännitys kuitenkin hälveni nopeasti.

Kaisa työskenteli Valtionvarainministeriössä ylijohtajan sihteerin työparina ja sijaisena. Samaan aikaan ministeriön eri osastoilla työskenteli 5–6 muutakin sihteeriharjoittelijaa, joilta sai tukea ja joiden kanssa pystyi vertaamaan kokemuksia.

Valtiovarainministeriöllä on pitkät perinteet harjoittelijoiden työllistämisessä ja Kaisa saikin kattavan kuvan ministeriön toiminnasta. Hän sai myös perusteellisen perehdyttämisen työhönsä ohjaajaltaan ja työpariltaan, ylijohtajan sihteeriltä.

– Joillain osastoilla edellinen harjoittelija perehdytti seuraajansa ja sekin tuntui toimivan ihan hyvin. Porukka oli myös todella avuliasta. Aina pystyi kysymään, kun oli tarve, Kaisa kertoo.

koko osastoa avustavia tehtäviä, jotka liittyivät muun muassa seminaarikutsuihin ja -järjestelyihin ja lausuntopyyntöjen prosessiin, muistelee Kaisa työtehtäviään. – Työparini kanssa pystyimme hyvin jakamaan töitä, sillä istuimme vierekkäin.

Kaisan harjoittelujakso sijoittui mielenkiintoiseen ajankohtaan. Ministerit ja pääministeri vaihtuivat ja tehtiin ensimmäiset pakkokuntaliitokset. Harjoittelussa Kaisan käsitys virkamiesten työstä muuttui radikaalisti. Hän sanookin, että ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, miten vastuullista työtä virkamiehet tekevät.

on rohkea ja uskaltaa avata suunsa, saa myös tehtäväkseen mielekkäitä ja kiinnostavia töitä.

– Vastasin kalenterihallinnasta, materiaalien tulostamista ja kokoamisesta sekä kokousjärjestelyistä eli hoidin tilat ja tarjoilut.

Hain joskus ministeriltä allekirjoituksia ja otin vieraita vastaan. Työhön kuului myös

KOULUSSA OPITAAN paljon asioita, jotka opiskeluvaiheessa tuntuvat teoreettisia.

Silloin pitää malttaa odottaa, että pääsee käytännössä käyttämään taitoja.

– Assistentin täytyy ymmärtää, miten yritykset ja organisaatiot toimivat – kokonaisuuksia ja prosesseja, jotta saadaan hommat maaliin. Mikään opiskeltu asia ei

TÄNÄKIN SYKSYNÄ

KUN TYÖHARJOITTELUSSA

»Sain tehdä monipuolisia tehtäviä ja minuun luotettiin todella paljon.»

– Itse pidin siitä, että sain tehdä monipuolisia tehtäviä ja minuun luotettiin todella paljon. Vaikka välillä tuntui, että olen »ihan pihalla», uskalsivat muut kuitenkin luottaa. Ensimmäinen moka duunissa tuntui kauhealta mutta ei se maailma siihen kaatunutkaan! Alussa kaikki oli uutta ja hektistä, sillä kevät oli kiireistä aikaa, töitä tuli koko ajan. Piti vain tehdä parhaansa ja kyllähän kaikesta selvittiin. Ympärillä oli kuitenkin ihmisiä, jotka tukivat ja auttoivat, Kaisa muistelee.

ole turha vaikka osa opitusta konkretisoituu vasta myöhemmin. Harjoittelujaksona oli hyötyä ovaikkapa kymmensormijärjestelmän osaamisesta, Kaisa sanoo. Hän korostaa myös verkottumistaitoja, olivatpa ne sitten koulussa opittuja tai muuten hankittuja taitoja. Myös työpariltaan Kaisa oppi paljon työtapoja ja toimintamalleja, jotka varmasti jäävät alitajuntaan.

Paitsi että työyhteisö ministeriössä oli mukava, oli työhyvinvointiin myös tietoisesti panostettu. Työpiste oli sähköisesti säädettävä ja ergonomian pystyi tarkistuttamaan fysioterapeutilla. Välillä saattoi tehdä töitä seisaaltaan tai vaihtaa satulatuoliin. Käytössä oli kuntosali ja tarjolla mm. hieronta-aikoja. Toimisto oli uusi, ministeriöissä toteutettavan avotoimistouudistuksen pilottihanke. Jokaisessa kerroksessa yksi kokoushuone oli ”luova tila”, jossa oli sohva, nojatuoleja, jumppanauha, hierontarulla ja jumppakeppi. Mahdollisuuksia taisi olla myös esim. pilatekseen ja jalkapalloon. Työterveyden palveluihin sai helposti aikoja ja harjoittelijatkin saivat niitä käyttää sairastapauksissa.

KAIKEN KAIKKIAAN työharjoittelusta jäi Kaisalle hyvä mieli: – Olin ehkä itse vähän skeptinen aluksi... Kuntahallinto ei ollut kovin lähellä sydäntäni. Mutta ihmiset olivat niin innostuneita omasta työstään, että se tarttui ja oli tosi kivaa olla oman alan töissä.

Pidän assistentin työstä, mutta saatan hakeutua myös johonkin asiantuntijatehtävään esimerkiksi HR-puolelle. Koen, että olen oikeassa koulutuksessa, hän sanoo mutta lisää, että myös jatko-opinnot kiinnostavat.

Terveisinä tuleville työharjoitteluun menijöille Kaisa haluaa muistuttaa, että aina pitää olla avoin ja tarttua rohkeasti eteen tuleviin tehtäviin, silloin saa harjoittelusta eniten irti. Ennakkoluuloja kannattaa varoa.

– Monessa organisaatiossa ei pärjättäisi ilman sihteerien ja assistenttien tärkeää työtä. n AITO 2–3/2014 31

aitohso_214_040914.indd 31

16.9.2014 18.07

Terveiset Eerikinkadulta TEKSTI SARI SOINOJA

Sari astui remmiin!

Olen Sari Soinoja, Aito HSO ry:n uusi järjestöassistentti. Tätä kirjoittaessani olen ollut jo kuukauden päivät uudessa toimessani ja aika on vain vilistänyt ohi. Olen päässyt jo osallistumaan messuille ja muutamaan muuhunkin tilaisuuteen. Minut on toivotettu sekä jäsenten että aktiivien ja hallituksen puolesta moneen otteeseen tervetulleeksi, suuret kiitokset siitä!

Polkuni Aito HSOn järjestöassistentiksi on ollut melkoisen mutkikas ja monenlaisten sattumien summa. Olen aikoinani valmistunut lukion jälkeen pukuompelijaksi ammattikoulusta, mutta tehnyt sen jälkeen töitä mm. matkaoppaana sekä kaupan alalla.

Keväällä 2010 hain puolisattumalta opiskelemaan HAAGAHELIAan johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan ja sain kuin sainkin syksyksi opiskelupaikan.

Vaikken ihan tarkkaan ollut tiennyt, mihin pääni pistän, ensimmäiset puoli vuotta koulussa menivät nopeasti ja jouluun mennessä minulle oli valjennut, että olin täsmälleen siellä, missä minun kuuluikin olla.

Kolmannen opiskeluvuoteni kesällä aloitin työharjoittelun Roschierin asianajotoimistossa ja harjoittelun jälkeen jatkoin talossa vuoden verran opintojeni ohella.

TERVEHDYS JÄSENET!

Työkokemukseni oli kullanarvoinen ja opin siellä valtavasti uusia asioita niin assistentin työstä kuin itsestänikin. Valmistuttuani joulukuussa 2013 oli aika vaihtaa työpaikkaa ja sainkin heti vuoden alkuun vakituisen työpaikan Prime Coaching & Consulting Oy:stä.

Uusi työ valmennusyhtiössä alkoi hyvin, mutta neljän kuukauden kuluttua minut ja yrityksen toinen työntekijä jouduttiin kuitenkin irtisanomaan taloudellisista syistä johtuen. Ei auttanut muu kuin alkaa etsiä uusia haasteita! Liiton ja työttömyyskassa Erkon jäsenenä kuitenkin tiesin, että koko opiskelujen ajan maksamani jäsenmaksut kantaisivat nyt ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen muodossa makeaa hedelmää, jonka turvin selviäisin kesän yli, vaikken heti saisikaan töitä. Ja rehellisesti sanottuna kyllä kunnon kesäloma maistuisi minullekin! Kaikeksi onneksi Aito HSO haki uutta järjestöassistenttia jo alkukesästä, mutta pesti alkoi vasta elokuussa, joten niin minä sain kesälomani ja HSO uuden assistenttinsa. työstäni on erittäin positiivinen ja odotan innolla syksyä ja mm. HSO-päivän juhlintaa Cuba-teeman parissa! On hienoa päästä tekemään jotain hyvinkin konkreettista, kuten jäsenneuvontaa, ja olla mukana järjestössä, jonka tehtävänä on ylläpitää niinkin mahtavaa verkostoa kuin meillä HoSOilla on!

Asun Vuosaaressa mieheni ja kahden kissamme kanssa. Koulunkäynnin viimein päätyttyä ja vapaa-ajan lisäännyttyä huomattavasti olen taas alkanut nauttia ompelusta sekä kirjojen (muidenkin kuin koulukirjojen) lukemisesta. Myös BodyBalance ja lenkkeily kuuluvat harrastuksiini. Lisäksi toimin ulkopuolisena SharePoint-kouluttajana HAAGA-HELIAssa.

Muistakaahan hyödyntää jäsenetujanne ja palveluitanne. Erityisesti opiskelijajäsenillemme tahdon sanoa: ottakaa kaikki irti opiskeluajastanne. Koulutusohjelma, jossa opiskelette, on ainutlaatuinen ja tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tulevaisuuteenne.

ENSIVAIKUTELMA UUDESTA

HoSOja, tähän joukkoon kelpaavat vain parhaat! n OLKAA YLPEITÄ

32 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 32

16.9.2014 18.07

Järjestöasiaa TEKSTI JA KUVA SARI SOINOJA

Tervetuloa joukkoon!

Marjo Sarhola, 31, aloitti opintonsa tammikuussa 2014 johdon assistentti­ työn ja kielten koulutusohjelmassa HAAGA-HELIAssa. Marjo on alkusyksystä liittynyt Aito HSOn jäseneksi.

Hän on myös HSOY:n toinen tapahtumavastaava.

Mikä sai sinut liittymään Aito HSO ry:hyn?

Aito HSOn jäsenyydestä on mielestäni pelkästään hyötyä!

Millaiset fiilikset sinulla on tässä vaiheessa yhdistyksestä?

Tosi hyvät. Ja olen totta kai muilta kuullut pelkkää positiivista Aito HSO:sta.

Mitä odotat yhdistykseltä?

Jäsentilaisuuksia! Ja tietenkin sitä, että sitten, jos tarvitsen esimerkiksi työsuhdeneuvontaa myös saan asiantuntevaa apua.

Mitä Aito HSO edustaa sinulle?

Luotettavuutta. Se on hienoa, että järjestätte tosi paljon kaikkea, mihin me opiskelijatkin pääsemme osallistumaan. Aito HSO on mielestäni todella aktiivinen yhdistys.

Kerro hieman opiskeluistasi HAAGA-HELIAssa.

Mikä on tähän mennessä ollut parasta?

Minulla on ollut melko vähän kursseja, mutta opetuksen taso on hyvä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen matkailun restonomi, valmistuin Kuopion Savonia amk:sta.

Näin alkutuntuman perusteella kun vertaa, tuntuu siltä että täällä koulutusohjelmassa välitetään opiskelijoista paljon enemmän kuin esimerkiksi Kuopiossa. Esimerkiksi Laatu-Assi-toiminta on hienoa!

Mitä haluaisit sanoa heille, jotka vielä harkitsevat jäsenyyttä?

Kannattaa ehdottomasti liittyä. Sitten oikeasti saa apua ja on se ammattijärjestön tuki siinä takana, jos tulee jotain, varsinkin jos tekee töitä samalla kun opiskelee. Ja työttömyyskassan jäsenyys ja kaikki muut edut on pelkästään plussaa. n AITO 2–3/2014 33

aitohso_214_040914.indd 33

16.9.2014 18.07

Uutiset

Vilinää Bisnespäivillä Aito HSOn messuosastolla

34 AITO 2–3/2014

aitohso_214_040914.indd 34

16.9.2014 18.08

Tulipa testattua: lounaspaikat 2–3/2014

oli mukana Bisnespäivillä Messukeskuksessa elokuun lopussa. Osastolla kävi monta jäsentä, toiset moikkaamassa ja toiset kyselemässä neuvoa jäsenasioihin. Myös paljon opiskelijajäseniä kävi meitä tervehtimässä ja joukkoomme liittyikin messuilla lähes parikymmentä uutta opiskelijaa.

Torstaina ohjelmassa oli CV-paja, jossa Sonja Mikkola Akavan Erityisaloista opasti jäseniämme CV:n muokkauksessa. Tapahtumatohtori Helena Vallo piti klinikkaansa Aito HSOn osastolla perjantaina. Osastolla kävi kuhina, kun moni hyviä tapahtumavinkkejä metsästävä jäsen kävi tohtorin pakeilla.

Aito HSOn järjestämät Skumppatreffit sekä torstaina että perjantaina toimivat myös suosittuna kohtauspaikkana Wine Cornerissa.

Aito HSOn väreihin sävytetty nimikkodrinkki sai hyviä arvosteluja jäseniltämme.

Lisäksi osastolla sai osallistua Aito HSOn omaan arvontaan. Arvoimme kaikkien osallistuneiden kesken Aito HSO -korvakorut, t-paitoja, Eckerö Linen risteilylahjakortit sekä Next Hotelsin hotelliyö-lahjakortin. Onnettaren suosikkeina olivat tällä kertaa Leena Pasanen, Taina Lehtola, Anne Mujunen, Saara Stewart, Janika Karjalainen, Johanna Tuomi, Tanja Lahti sekä Ulla Lundqvist. Onnea voittajille!

Kiitos jäsenillemme messuvierailusta ja tapaamisiin jälleen seuraavassa alan ammattilaistapahtumassa – viimeistään ensi kevään Kongressimessuilla. n AITO HSO RY

TEKSTI SARI SOINOJA KUVAT MAARIT RAPP

Ruokaa rakkaudella HELSINGIN UUDENMAANKADULLA

sijaitseva Café Trocadero on piristävän omaleimainen lounasravintola. Miljöö henkii ranskalaisuutta: seinät ovat täynnä mustavalkoisia kuvia Pariisista, sisustus on ajattoman boheemi ja tunnelma tiivis mutta mutkaton. Ruoka menee tyyliltään kuitenkin enemmän Lähi-itään ja laajemmin Välimeren alueelle. Testipäivänä listalla oli kukkoa viinissä, härkälasagnea, kasvismoussakaa, lohi-inkiväärikeittoa ja falafeleita. Annokset ovat usein yksinkertaisia ja arkisenkin kuuloisia, mutta yllättävät aina makujen runsaudella ja herkullisuudella. Trocaderossa kokee, että ruokaa tehdään rakkaudella eikä massatuotantona joukkojen tankattavaksi.

Alkusalaattipöydästäkin löytyy vaihtelua perinteisiin salaattisekoituksiin: mukavan kirpakkaa tomaatti-sipuli-kuskussalaattia, marinoituja oliiveja, hummusta, herkullista itseleivottua pitatyylistä leipää ja klementiinejä muiden muassa.

Hinnat ovat kohtuulliset, sillä lounasannos ja salaattipöytä kustantavat 9,70 euroa, eli alle monen keskustaravintolan hinnan.

Paikan miinuspuolena on lähinnä se, että neliöitä on vähän, joten istumapaikkoja ei ole kuin noin parillekymmenelle.

Lounasaikaan Trocadero onkin aina täyteen ahdettu, ja pöytää voi olla vaikea saada ainakaan isommalle seurueelle.

Henkilökuntaa on myös vähän, joten toisinaan palvelussa voi olla viiveitä, joskin tarjoilijat ovat tuttavallisia ja ripeitä liikkeissään. Ruoan saa myös yleensä melko nopeasti ja annokset on mahdollista tilata myös mukaan. n SINI ALA-KANTO

PLUSSAT: maukkaat ruoat, omaleimaisuus, tunnelma MIINUKSET: ruuhka

Käristystä italialaisella twistillä RAGNI RISSANEN perusti yli 50 vuotta sitten ravintolaimperiumin, joka parhaimmillaan käsitti 8 – 9 ravintolaa. Nykyään Rissasen imperiumi on enää muisto vain: siitä ovat jäljellä ainoastaan ranskalaistyyppinen kala- ja äyriäisravintola Rivoli ja sen kyljessä puoli-italialainen pikkuveli Rivoletto Albertinkadulla.

Iltaisin Rivoletto tarjoaa mutkatonta italialaista ruokaa, pizzaa unohtamatta.

Lounasaikaan Välimeren sävyjä täydentävät suomalaisvärit: testipäivänä tarjolla oli kana-gorgonzolapastan ja Nizzan salaatin (10 euroa molemmat) lisäksi myös saaristolaiskuhaa kermakastikkeessa (16 e) sekä riistakäristystä ja perunasosetta. (10 e).

Testiryhmän valinta osui tällä kertaa riistakäristykseen. Jos kuvailisin annosta yhdellä ainoalla sanalla, sanoisin, että se oli ronski. Valtavaa muusi- ja riistakäristysvuorta koristi pari ruokalusikallista puolukkasurvosta. Melkoinen lounashaaste toimistotyöläiselle – annoksen jälkeen olisikin aika ottaa päivätorkut työpöydän alla…

Maultaan käristys oli moitteetonta.

Joukossa oli pekonia, laakerinlehtiä ja maustepippuria, ehkä vähän voitakin.

Muusin maku sen sijaan toi mieleen teolliset jauhomuusit, mutta ei kai nyt perinteisessä Rivoli-ketjussa turvauduta puolivalmisteisiin, eihän?

Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä, vaikka karuhko sali oli melkein täynnä asiakkaita.

Elämykseksi tätä lounaskokemusta ei voi sanoa eikä Rivoletto ole juuri yllättänyt aikaisemmillakaan lounaskäynneillä, mutta kelvollisesta kotiruoasta tuli vatsa täyteen.

Todella täyteen! n MAARIT RAPP

PLUSSAT: nopeus, ystävällisyys, sijainti MIINUKSET: mielikuvitukseton lounaslista, aneeminen raastepöytä rivolirestaurants.fi/rivoletto AITO 2–3/2014 35

aitohso_214_040914.indd 35

16.9.2014 18.08

TILAA PUHUJAT JA OHJELMA TYHY-PÄIVÄÄSI

Mato Valtonen

Anna Perho

Lorenz Backman

Sari Siikander

Guy Ahonen (TTL)

Kiti Müller (TTL)

Tankofutis

Kokoushuone teemalla

Reidar Wasenius: Aivobic-treenit

- Työhyvinvointipalvelut -

· Stressinhallinta · Ajanhallinta · Ravinto ja terveys · Liikunta · Yhteishenki ja vuorovaikutus · · Johtaminen ja esimiestyö · Omien voimavarojen hallinta ja luovuus · Esiintyminen ja edustaminen · Rentoutuminen ja hemmottelu · Kevennystä ohjelmaan · · Ota yhteyttä ja valitaan juuri Teille sopiva kokonaisuus!

TA MUIS ! Ö MY S

WGH-työhyvinvointitapahtumat Turku Logomo 11.11.2014 klo 9-17 Helsinki Wanha Satama 11.3.2015 klo 9-17

REKISTERÖIDY:

www.wgh.fi VAPAA PÄÄSY!

KYSY L

ISÄÄ!

Rose-Marie 36 AITO 2–3/2014 Backström 040 506 4298 rose@magnumlive.fi

aitohso_214_040914.indd 36

Jyri Kansikas 050 543 1659 jyri.kansikas@magnumlive.fi

16.9.2014 18.08