Aito 2–3/2015

Palkkatutkimus 2015 s. 16

Istutko tukevasti?

Ei ehkä kannattaisi s. 22

Yt:t ovat muutakin kuin potkut s. 34

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 2–3/2015 43. vuosikerta

Katri Saarikivi

Tuuletusta työelämään, osaamista ihmisille s. 6

KUVA: VEIKKO SOMERPURO

6

Sisällys 2–3/2015

Katri Saarikivi: Arvokkain ihmisen työ vaatii ajattelua, johon kone ei pysty.

3 Puheenjohtajalta: Onko palkka ainut motivaattori?

4 Alkupalat 6 Tulevaisuuden työelämä: Tuuletusta työelämään, osaamista ihmisille. Kehitystä ei pidä jäädä ihmettelemään vaan ottaa siitä kaikki irti, sanoo tutkija Katri Saarikivi.

10 Tulevaisuuden työelämä: Työn uudet tavat.

Työ muuttuu, pysyykö toimistoympäristö vauhdissa mukana?

12 Uratarina: Marika Mäkelä – aina askeleen edellä.

Vuoden 2015 asianajosihteeri varmistaa, että työt hoituvat määräajassa.

14 Yhteistyössä: Kulttuurisalonki tuo kulttuurit yhteen 11 Kolumni: Muuton myötä katoavat seinätkin, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

16 Palkkatutkimus 2015: Palkkakehitys maltillista, määräaikaiset työsuhteet nousussa 22 Ergonomia: Istutko tukevasti? Ei ehkä kannattaisi – ainakaan koko päivää 26 Uskalla mokata – se kannattaa. Haastattelussa Bisnespäivillä 2015 esiintyvä Tom Pöysti.

30 Tapahtuman tavoitteista monikanavaiseen sadonkorjuuseen. Tapahtumatohtori Helena Vallo kertoo, miten tapahtumia mitataan.

32 Uratarina: Sanna Kiviaho on matkustamisen asiantuntija.

34 Järjestöasiaa: Yt:t ovat muutakin kuin potkut.

Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen kertoo, mistä on kyse.

36 Kielen kiemurat: Uusia työkaluja kielipulmien ratkaisuun.

16 Palkkatutkimus 30

38 Opiskelijat: Tervetuloa työelämä!

39 Terveiset Eerikinkadulta: Aito HSOn uusi järjestöassistentti Pia: ”Kuin kotiin palaisi!”

40 Tervetuloa syyskokousmatkalle Lahteen 4.11.

42 Uutisia 43 Tulipa testattua: Lounaalla

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 43. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 2–3/2015 Kannen kuva Linda Tammisto 2 AITO 2–3/2015

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimittajat 2–3/2015 Sini Ala-Kanto Taru Eboreime Pauliina Elgbacka Pia Kangasniemi Petra Nikkinen Anni Piipponen Suvi-Anne Siimes Sari Soinoja Marjo Valjakka Helena Vallo Karoliina Viitasalo

Painopaikka Erweko Oy, Helsinki

Aito HSO ry Aito HSO ry on HSO:iden oma ammattijärjestö. Valvomme jäsentemme etuja työmark­ kinoilla ja edesautamme verkostoitumista. Vahvistamme HSO-identiteettiä ja edistämme HSO-tutkinnon tunnettuutta.

Taitto Nymandesign Oy

Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi

Painosmäärä 3 000 kpl

Jäsenmaksu vuonna 2015 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Puheenjohtajalta KUVA: PETRI JUNTUNEN

Onko palkka ainut motivaattori? taloudellisesti varsin hankalaa aikaa. Työttömyysprosentti on noussut hurjaa vauhtia eikä kukaan voi enää olla varma omasta työpaikastaan.

Osalla Suomen yrityksistä menee kuitenkin ihan hyvin. Ovatko siis yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi vain huonojen aikojen hyväksikäyttöä vai onko vähennyksille oikeasti tarvetta?

Onko nyt vain hyvä aika antaa potkut ”eitoivotuille” työntekijöille?

Oli niin tai näin, jokainen meistä haluaa varmaan tehdä työtä ja osoittaa ammatti­taitoansa sekä saada sitä vastaan palkkaa.

Mutta onko palkka Sinun ainut motivaattorisi? Onko kenties muita syitä, jotka motivoivat sinua työssäsi? Minun vastaukseni on sekä että. On tietenkin tärkeää saada työstä sen verran korvausta, että selviää arjesta ja vastuistaan. Mutta yhtä kaikki on tärkeää saada tehdä sellaista työtä, jossa kokee työn imua. Jos vielä työnantajan arvomaailma kohtaa oman arvomaailman kanssa, sekin on tärkeää. Tai, että työnantajan toimiala on mielenkiintoinen.

Millainen on sinun unelmatyösi? Oletko onnistunut saamaan sellaisen? Minulla on mielenkiintoinen työ mielenkiintoisella toimialalla ja pidän työstäni. Eihän työnteko aina ruusuilla tanssimista ole, mutta eihän elämäkään ole aina niin auvoista. Yläja alamäkiä on meillä jokaisella.

ELÄMME SUOMESSA

TUTKIMME HUHTIKUUSSA jäsenten palk-

kakehitystä. Kiitos kaikille palkkakyselyyn vastanneille! Tutkimuksen mukaan palkat ovat kehittyneet maltillisesti. Osalla jäse-

nistä palkka on alentunut, mutta joillakin myös noussut. Oma aktiivisuus ja palkkakeskusteluun valmistautuminen varmasti vaikuttavat asiaan, mutta myös työtehtävien muutokset sekä työpaikan vaihdokset.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Mieti siis omia työtehtäviäsi, onko niissä tapahtunut jotain muutosta ja miten olet onnistunut saavutuksissasi ja haasta näiden argumenttien perusteella esimiestäsi tai työnantajaasi. Muista myös, että organisaation erilaiset työsuhde-edut ovat työnantajan silmin katsottuna osa palkkaa, käytit niitä hyväksesi tai et. Kannattaa miettiä myös oman työnantajasi taloudellista tilannetta. Mikäli sinun mielestäsi työnantajallasi menee hyvin, ole riittävän rohkea pyynnöissäsi. Tunnetusti naiset pyytävät vähemmän palkkaa palkkaneuvotteluissa kuin miehet ja siksi myös varmasti saavat pienemmän palkankorotuksen.

»Haastankin nyt jäseniämme olemaan rohkeampia palkkaneuvotteluissaan.»

jäseniämme olemaan rohkeampia palkkaneuvotteluissaan. Valmistautukaa hyvin, laatikaa agenda ja hyvät perustelut. Jos ei tällä kertaa onnistu, olkaa rohkeita myös kysymään, milloin asiaan voidaan palata. Ja palatkaa silloin asiaan.

Naisen euro, joka on paljon vähemmän kuin miesten, ei ole ansaittua. Ansaitsemme enemmän.

Hyvää ja jämäkkää syksyä kaikille. n HAASTANKIN NYT

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 2–3/2015 3

2–3/15

Kauden kasvo voi olla uusi jäsen, yhteistyö­kumppani tai muulla tavoin ajankohtainen henkilö. Voit lähettää ehdotuksia Kauden kasvoksi sähköpostitse maarit.rapp@aitohso.fi.

Alkupalat

KAUDEN KASVO

Onneksi olkoon, Laura!

Kevään aikana Aito HSO ry:n jäseneksi liittyneiden kes-

ken arvottiin iPad Mini.

Onnetar suosi tällä kertaa Laura Kauppista, joka on aloittanut opintonsa Haaga-Helian assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa tammikuussa 2015.

Laura on ollut hyvillään koulutusohjelmavalinnastaan, opiskelu tuntuu mukavalta ja ala oikealta. Aiemmin Laura on opiskellut tietojenkäsittelyä Haaga-Heliassa ja ranskalaista filologiaa Helsingin Yliopistolla.

Opiskelujen ohessa Laura työskentelee puhelinvaihteessa. Vapaa-ajallaan Laura pitää jaksamisestaan huolta kuntosalilla.

Voittamaansa iPad Miniä Laura aikoo hyödyntää vapaa-ajan lisäksi myöskin opiskeluissa.

Lämpimät onnittelut Lauralle! n TEKSTI JA KUVA MAARIT RAPP

Kulissien takana

HSO-mallit loistivat kuvauksissa Elokuun lopun aurinkoisena päivänä HSO-toimis-

to täyttyi naurusta ja salamavalojen räiskeestä, kun kuvasimme uutta kuva-aineistoa verkkosivuille ja esitekäyttöön. Pieni toimistomme oli viritetty täyteen kameroita, kuvausvaloja ja muuta studiorekvisiittaa. Kuvauskulmat olivat välillä varsin haastavia, mutta kärsivälliset ja aidot HSO-mallimme jaksoivat poseerata kuvaajalle yhä uudestaan. Kiitos Anna Nurkse, Hannele Salmi ja Taina Lehtola.

Kuvia nähtävissä mm. Aito HSOn verkkosivuilla. n TEKSTI MAARIT RAPP KUVA UZI VARON

4 AITO 2–3/2015

Tule mukaan syksyn jäsentilaisuuksiin SYKSYN JÄSENTILAISUUSTARJONTA

on jälleen monipuolista. Valitse sinua kiinnostavat tapahtumat ja tule mukaan HSO-verkostoon.

Palkkailta 23.9.

Tuoreen palkkatutkimuksen esittely ja vinkkejä palkkaneuvotteluihin.

Bisnespäivät 23.–24.9.

Poimi tärpit Bisnespäivien ohjelmasta, tutustu Aito HSOn osastotapahtumiin ja tule kuulemaan palkka-aiheinen luento.

Tarkempaa tietoa Bisnespäivistä osoitteessa www.bisnespaivat.fi. Aito HSOmessuohjelma tämän lehden sivulla 28 sekä erillisessä sähköisessä messukutsussa.

Hotel Lilla Roberts 30.9.

Tutustumiskierros Helsingin uusimmassa viiden tähden hotellissa.

HSO Casino 9.10.

HSO-päivää vietetään tänä vuonna Bond-tunnelmissa! Katso kutsu ja ohjelma tämän lehden takasivulta ja ilmoittaudu mukaan.

HSO-syyskokous Lahdessa 4.11.

Sääntömääräinen syyskokous pidetään Lahdessa 4.11. Oheisohjelmassa mm.

Myrskyluodon Maija -musikaali ja tutustuminen Mukkulan kartanoon.

Kulttuurisalonki ja More On Oy 17.11.

Billie Holiday 100 vuotta -show by Sanni Orasmaa ja Eero Koivistoinen quartet. Tilaisuuden aluksi Kulttuurisalongin esittely.

Andre Wickström: 20 vuotta stand up -komiikkaa 24.11.

Illan aikana kuulemme Espoon Kaupunginteatterin ja KokousEspoon tarjonnasta ja palveluista. Illan päättää Andre Wick­ stömin stand up -show.

Joulukonsertti 13.12.

Perinteinen hyväntekeväisyyskonsertti sydänlasten hyväksi Helsingin Vanhassa Kirkossa.

Lisää tietoa tapahtumista Jäsenen extranetissä ja Aitoa asiaa -tiedotteessa. Akavan Erityisalojen tilaisuudet löytyvät osoitteesta www.akavanerityisalat.fi. n

Hyötyappsilla huippukuntoon?

Syksyn hyötysovellukset haastavat aivojasi ja kehoasi.

Nappaa talteen ja trimmaa itsesi kuntoon!

1 Lumosity Tarkoitus: Harjoittaa muistiasi ja keskittymiskykyäsi. | Kieli: englanti, saksa, japani, ranska, espanja ja portugali | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Neurotieteilijöiden kehittämä aivojumppasivusto, jonka pelit auttavat harjoittamaan keskittymiskykyä, tilanhahmottamista ja muistia. Lumosity on maksullinen, mutta sitä voi kokeilla ilmaiseksi. n play.google.com/store/apps/ details?id=com.lumoslabs.lumosity

2 Seven – 7 Minute Workout Challenge Tarkoitus: Treenisovellus | Kieli: englanti, useita muita | Käyttöjärjestelmä: Windows Phone | Kuvaus: Kuntoiluun luotu sovellus, joka opastaa läpi seitsemän minuutin harjoitteluohjelman kuvien, ajastimien sekä puheen avulla. Sovellus myös muistuttaa harjoitusten tekemisestä. Nyt työtuoli sivuun ja haara-perus-hyppelemään! n microsoft.com/fi-fi/store/apps/ seven-7-minute-workout-challenge/9nblggh189fc

3 ILO Ergonomic Checkpoints Tarkoitus: Ergonomian parantaminen | Kieli: englanti | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Sovelluksella voi kohentaa ergonomiaa ja luoda tarkistuslistoja ergonomian osalta. Sovellus sisältää myös suosituksia toimenpiteistä ja niiden toteuttamiseksi.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn kehittämä. n play.google.com/store/apps/ details?id=com.aimermedia.ilo_checkpoints.ergonomics

4 Mandalas coloring pages Tarkoitus: Rentoutuminen | Kieli: englanti | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Aikuisten värityskirjat ovat muotia! Nyt voit värittää kuvia myös kännykällä tai tabletilla. Paljon eri kuvia ja värivaihtoehtoja, sisältää myös musiikkia rentoutumisen tehostamiseksi. n play.google.com/store/apps/ details?id=com.jdpapps.paintmandalas

AITO 2–3/2015 5

Tulevaisuuden työelämä TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVA LINDA TAMMISTO

Miten uudenlainen työkulttuuri voi auttaa meitä jatkossa

Tuuletusta työelämään, osaamista ihmisille Digitalisaatio ja automaatio ovat tulleet yhteiskuntaan jäädäkseen, eikä niitä sovi jäädä ihmettelemään vaan ottaa niistä kaikki hyöty, sanoo tutkija Katri Saarikivi Helsingin ylipiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

6 AITO 2–3/2015

»Digitalisaation myötä työssä tulevat korostumaan sellaiset asiat kuin luova ajattelu, oppiminen ja vuorovaikutus.»

raportissa todetaan, että digitalisaatio uhkaa noin kolmasosaa suomalaisista työpaikoista nykymuodossaan. Moni työntekijä pohtii aiheellisesti mielessään, tekevätkö koneet jatkossa kaiken.

– Ei, siitä ei ole kyse, Saarikivi toteaa ja lisää, että työ sinänsä on aina muuttunut ihmisen kognition ja teknologian kehityksen mukana.

– Digitalisaation myötä toistavat ja rutiininomaiset tehtävät voidaan tehdä tehokkaasti ilman ihmistä. Arvokkain ihmisen työ vaatii siis sellaista ajattelua, johon kone ei pysty. Lisäksi on tehtäviä, joissa paras tulos saadaan yhdistämällä ihmisen älykkyys ja luovuus ja koneen kyvyt ja tehot, Katri summaa.

– Tällä hetkellä meillä on käytettävissä ihmiskunnan historian tehokkaimmat kognitiiviset työkalut – olisi outoa, jos niitä ei hyödynnettäisi.

Olennainen kysymys on se, millä tavoin ihminen toimii työssä parhaiten.

– Ei ole siis vain kyse siitä, mitkä tehtävät säilyvät ja mitkä häviävät, vaan siitä mitä on älykäs, tehokas ja arvokas työ, ja millä tavoin sitä on parasta tehdä.

Meille ihmisillekin on siis tulevaisuudessa sijansa töissä. Mutta mikä meitä odottaa?

– Digitalisaation myötä työssä tulevat korostumaan sellaiset asiat kuin luova ajattelu, oppiminen ja vuorovaikutus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työ korostaa hieman eri taitoja kuin ennen; miten ollaan tehokkaita luovuudessa ja oppimisessa, Saarikivi sanoo. Hän antaa esimerkin: – Tehokkuus tarkoittaa perinteisesti sitä, että saadaan enemmän ulos vähemmillä resursseilla. Tämä ajattelu ei päde tilanteisiin, jotka vaativat vuorovaikutusta ja luovaa ajattelua. Jos ajatellaan, että kaikki työ on ihmisille merkityksellisten ongelmien ratkaisua tai ihmisen tarpeeseen vastaamista, on tehokkuus sitä, että tämä tapahtuu hyvin. Tarpeet kuitenkin vaihtelevat.

Joku haluaa asioida ruokakaupassa nopeasti automaattikassalla, toinen taas haluaa palvelua. Hänelle hitaasti toimiva, keskusteleva ihminen on tehokas ratkaisu, oikea vastaus tarpeeseen.

ETLAN TUOREESSA

AITO 2–3/2015 7

Tulevaisuuden työelämä LAINAUKSET JA LISÄÄ K ATRIN AJATUKSIA AIHEESTA 1

www.alykassuomi.fi/2014/01/ toissa-pitaa-olla-vaikeaa/ 2

parempaaelamaa.org/ 2014/11/03/jaettu-aly/ 3

KUVA: VEIKKO SOMERPURO

ETLAn raportti digitalisaation vaikutuksista työmarkkinoihin: www.etla.fi/wp-content/ uploads/ETLA-MuistioBrief-34.pdf

1

2

3

8 AITO 2–3/2015

siis oppimiseen ja ajatteluun. Saarikiven mukaan uusimmat tutkimustulokset korostavat oppimisessa konteksteja, sosiaalisuutta, verkostoja ja vuorovaikutteisuutta. Perinteisesti oppiminen on nähty yksilösuorituksena. Jotain on siis muuttunut.

– Tietoa on tätä nykyä helposti saatavilla, joten niukkuus ei enää tee siitä arvokasta. Lisäksi ihmisten työstämät ongelmat muuttuvat jatkuvasti vaikeammiksi.

Yhden ihmisen ajattelu ei enää riitä, tarvitaan ongelmanratkaisun jakamista. Myös ajatus siitä, että ensin koulussa opitaan ja sitten tullaan töihin soveltamaan opittua, on vanhentunut, Saarikivi sanoo.

– Oppiminen on jatkuvaa, eikä sillä enää tarkoiteta faktatiedon muistamista vaan sitä, että osaa tunnistaa tiedon puutetta, tietää miten hyvä tieto rakentuu ja kykenee rakentamaan sitä yhdessä toisten kanssa.

MENESTYS POHJAA

vuorovaikutus ei aina ole vallitseva tila. Miten siis pääsemme eteenpäin?

Saarikiven mukaan vuorovaikutteisuuden lisääntyminen ei tarkoita, että kaikki tehtäisiin keskustellen ja yhdessä, vaan että älykäs ongelmanratkaisu vaatii toisten ajattelun huomioonottamista ja hyödyntämistä. On monenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa, sosiaalinen kontakti on vain yksi niistä. Voi olla täysipainoinen ja arvokas työyhteisön jäsen, vaikka ei olisi ekstrovertti. Hyvä työyhteisö ottaa huomioon jäsentensä erilaiset vuorovaikutustyylit ja vahvuudet, ja rakentaa kaikille mahdollisuuksia olla mukana yhteisessä ongelmanratkaisussa.

– Suurimpia esteitä oppimiselle ja vuorovaikutukselle suomalaisissa organisaatioissa ovat tiukat työroolit ja -prosessit, tasaisen suoriutumisen arvostaminen ja palkitseminen sekä liian kapeat toimintaraamit. Jos asiantuntijan oletetaan aina olevan oikeassa, ei hänelle luoda riittävästi tilaa oppia uutta, Saarikivi muistuttaa.

Tehokkuutta ja älyä arvostetaan yleisesti. Saarikiven mukaan kuitenkin myös tunteilla on merkitystä: sekä työteho, tarkkaavaisuus että muisti paranevat, kun positiiviset tunteet lisääntyvät.

SUOMALAISILLA TYÖPAIKOILLA

– Tunnetilojen vaikutusta suoriutumiseen erilaisissa tehtävissä on tutkittu ja näyttäisi tosiaan siltä, että myönteiset tunteet parantaisivat ongelmanratkaisukykyä. Esimerkiksi ne positiiviset vaikutukset, joita musiikin kuuntelulla on työtehoon, näyttäisivät perustuvan musiikin luomaan tunnetilaan. Tällaisille ”yksinkertaisille” löydöksille yleensä tuhahdellaan.

Huomioiden, kuinka paljon työuupumusta ja masennustakin työikäisillä on, tätä ei voi silti liikaa korostaa. Tehokkuus syntyy siitä, että ihminen voi hyvin ja tekee mielekästä työtä, Saarikivi sanoo.

– Lisäksi, mitä enemmän ihmisille annetaan aikaa keskittyä tehtäviin, joissa nimenomaan ihminen eikä kone on hyvä, sitä parempaa on jaksaminen ja hyvinvointi; oppiminen erottaa meidät koneista, hän lisää.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisi myös tärkeää, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia uutta, ja haastaa itseään töissä. Töistä suoriutuminen on parempaa ja motivaatio kestävämpää, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin tehtäviin ja tekemisen tapoihin.

Saarikiven mukaan yksilön kannalta tärkeimpiä taitoja tässä ajassa ovat uteliaisuus, itsetuntemus, oman toiminnan ohjaamisen kyky sekä empatia. Kun maailma monimutkaistuu ja muutoksen tahti kovenee, ei löydy valmiita toimintamalleja tai ratkaisuja.

»Omia ajattelun ja oppimisen perustaitoja kannattaa pitää yllä – ne ovat älykkään toiminnan perusta.»

myöskään odottaa että esimies motivoi ja pitää huolta jaksamisesta, vaan paras asiantuntija näissä on ihminen itse.

Paras älykkyys on kuitenkin jaettua älykkyyttä, yksin ei tarvitse pärjätä.

Jotta älykkyyttä voisi jakaa ja jalostaa, pitää yksilöidenkin tehdä edelleen oma osansa.

– Yksilö voi läpi elämän vaikuttaa oppimiskykyynsä ja monenlaisiin kognitiivisiin taitoihin. Omia ajattelun ja oppimisen perustaitoja kannattaa pitää yllä – ne ovat älykkään toiminnan perusta. Esimerkiksi oman ajattelun hallintaa ja keskittymiskykyä voi harjoittaa, ja niistä on etua kaikenlaisessa ongelmanratkaisussa ja oppimisessa. Myös oman tietämättömyyden hyväksyminen on tärkeää. Ei voi oppia, jos ajattelee jo tietävänsä kaiken. Tämä voi olla asiantuntijoille haaste – heiltähän toivotaan nimenomaan tietämystä ja varmuutta, Saarikivi sanoo.

Saarikiven mukaan ihmiset ovat siitä eteviä, että he tietävät, mikä heillä itselleen on paras tapa toimia, ja mikä on mielekästä ja innostavaa. Työkulttuuri, joka antaa luvan ihmisille itselleen määritellä tekemisen tavat, ja kohteet, on innostava. Ei tarvita erikseen työntekijöiden motivointia tai innostamista. On parasta antaa näiden syntyä itsestään.

– Yleensä epävirallisissa, itsestään syntyvissä verkostoissa on paljon ominaisuuksia, jotka tekevät toiminnasta tehokasta, mielekästä, innostavaa ja itse organisaatiosta kestävän. Ihmiset liittyvät mukaan oman kiinnostuksen ohjaamina, työskentelevät vapaaehtoisesti itselleen merkityksellisten asioiden parissa, organisaatiossa kaikki jakavat vastuun ja voivat vaikuttaa asioihin, Saarikivi tiivistää. n EI VOI

AITO 2–3/2015 9

Tulevaisuuden työelämä TEKSTI SARI SOINOJA KUVA WORKSPACE

Merkkejä tulevaisuud Fyysisen työskentely-ympäristön muutos saattaa parhaillaan edistää organi Toki tämä ei käy ilman ponnisteluja, vaan uudet toimintatavat TOIMITUSJOHTAJA Jari Niemelä työympä-

ristöjen suunnitteluun ja konsultointiin erikoistuneesta Workspacesta tietää, miten uuden ajan työskentely-ympäristö kannattaisi toteuttaa. – Väittäisin, että tilasuunnittelu on muutoksen helpoin vaihe. Yritysten ja niiden työntekijöiden saaminen pysyvästi muuttamaan toimintatapojaan on paljon vaikeampaa. Työympäristön muuttuessa myös muut muutokset ovat helpompia toteuttaa, koska »muutoskriisissä» ihminen kykenee parhaiten muokkaamaan omaa toimintamalliaan.

Parhaillaan on käynnissä voimakas muutos pois yksin puurtamisen kulttuurista. Vallalla on ollut ajatus, että ihminen saa eniten aikaan eristäessään itsensä kaikista häiriötekijöistä. Yksilön näkökulmasta näin voi ollakin, mutta organisaatiotasolla paljon suurempi merkitys on sillä, miten ryhmät toimivat yhdessä tuottaen laadukkaita palveluja.

Kansan suussa monitilatoimistoista pu10 AITO 2–3/2015

hutaan edelleen avokonttoreina.

– Avokonttori on pahimmillaan ontuva ratkaisu, kun muutos jää väliseinien poistamiseen eikä mietitä akustiikkaa. Ihmiset ovat konttorissa ikään kuin paljaana, ilman mahdollisuutta vetäytyä tarvittaessa. Kaikilla tulisi monitilatoimistossa olla mahdollisuus vetäytymistilaan muutaman askeleen päässä, vaikkei sellaista koskaan käyttäisi. on joustava työskentely. Ajasta ja paikasta riippumattomasta työstä on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt se on aidosti toteutettavissa teknologisesti. Edelleen kuitenkin debatoidaan, onko etätyö sopivaa. Keskusteluissa tabuja ovat vakuutukset kotona työskennellessä ja työaikalaki. Osittain nämä ovat Niemelän mukaan enemmänkin hidasteita kuin esteitä.

– Kaikki osapuolet ovat hyvin tyytyväisiä yrityksissä, joissa on mahdollistettu jousTOINEN MEGATRENDI

tava työskentely. Joustavaan työskentelyyn on luonnollisesti luotava yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Jos johtamiskulttuuri perustuu luottamukseen, ei ole merkitystä sillä, mitä ihminen tekee kotona. Voi olla organisaation kannalta jopa parempi, että työntekijä ottaa päiväunet väsyneenä sen sijaan, että tekisi yliväsyneenä huonoa laatua ja virheitä.

– On näennäiskontrollointia, jos työpaikalla on oltava 7,5 tuntia, vaikka mitään ei saisi aikaiseksi. Tiedän omasta kokemuksesta, että työhuoneissa voi tehdä töitä 90 prosentin tai 10 prosentin teholla, ei se voi olla tuottavuuden oikea mittari.

Aikaansaaminen on suoraan korrelaatiossa työviihtyvyyteen. Tulevaisuudessa tullaan puhumaan paljon ihmisen hyvinvoinnin ja itsensä arvostetuksi työyhteisön jäseneksi kokemisen merkittävästä vaikutuksesta työpanokseen.

esta: työn uudet tavat saation tavoitteiden saavuttamista ja olla kimmoke uudenlaisiin työtapoihin. vaativat myös tehokasta viestintää ja henkilöstön valmennusta.

Työajan tulee joustaa – molempiin suuntiin. Niemelän mielestä työaikapankkiin pitäisi osata tehdä myös miinustunteja.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet, miten plussa­tunteja tehdään ja ylityöt kyllä luontuvat, mutta suomalaiselle työntekijälle ja esimiehelle miinustuntien käsite on vaikea: kun on hiljaisempia aikoja, ihmiset voisivat olla kotona ja saada palkkaa, mutta olla kirjaamatta työtuntejaan. Kun kiireisempi aika taas jatkuu, työaikapankki tasaantuu. Esimerkiksi kesällä, kun on hiljaisempi hetki työpaikalla, pitäisi liotella varpaita järvivedessä ja ladata kroppaa ja nuppia, jotta syksyn pimeinä tunteina jaksaa paremmin. koskee työpisteitä: omia työpisteitä ei enää ole, eikä niille ole tarvettakaan. Ihmiset alkavat hyväksyä, ettei heillä ole omaa reviiriä toimistossa.

– Psykologisesti oma työpiste tai -huone KOLMAS MEGATRENDI

on koettu organisaation arvostuksen mittana ja tärkeänä ankkurina. Kun sen yli pääsee, näkee jokaisen paikan toimistossa tai vaikka laiturin nokassa potentiaalisena työskentelypisteenä. Voi olla vapauttavaa sallia itselleen työskentely illalla, jotta aamulla ei ole sähköpostikuormaa odottamassa. Tai saattaa lapsi päiväkotiin rauhassa ja aloittaa työt myöhemmin.

Jousto- ja etätyön myötä toimiston merkitys fyysisenä työn tekemisen paikkana pienenee. Työntekijät tulevat toimistolle yhä useammin sosiaalisista syistä. Vaikka ajallisesti toimistolla vietetään aikaa vähemmän kuin ennen, vietetty aika on merkityksellisempää: yhteisöllisyys ja yhteistyön edellytys, luottamus, rakentuvat yhdessä olemalla ja tekemällä.

Onnistuneen työskentely-ympäristön ja -tapojen muutoksen myötä työntekijät voivat paremmin, tekevät paremmin töitä ja ovat

halukkaampia tekemään työtä.

– Työntekijän näkökulmasta uudenlainen työskentely tuo valtavasti joustoa elämään, kun voi työskennellä vapaammin ja pystyy vaikuttamaan omiin työaikoihinsa. Työt pitää edelleen tehdä, eikä työn laadusta voi tinkiä, mutta jos voimme vaikuttaa siihen, koska ja missä työ tehdään, paranee hallinnan tunne ja sitä kautta myös hyvinvointi. työntekijää on vaikea headhuntata muualle. Jos hyvä työyhteisö, mahdollisuus etätyöhön ja omien työaikojen päättäminen nähtäisiin aidosti pitkävaikutteisina kilpailuetuina, alettaisiin niihin suhtautua muutenkin kuin riskeinä. Työntekijöiden todellinen sitoutuminen ei synny palkasta tai eduista, joita kaikki työnantajat tarjoavat.

Enemmän merkitsee hyvä työyhteisö ja se, että illasta jää aikaa useampi tunti perheellekin, eikä itseään tarvitse väsyttää työllä. n AIDOSTI SITOUTUNUTTA

AITO 2–3/2015 11

Uratarina TEKSTI SINI ALA-KANTO KUVAT SINI ALA-KANTO

Aina askeleen edellä Vuoden Asianajosihteeri, Marika Mäkelä, tahdittaa työpäivää pitämällä toisen silmänsä esimiehen kalenterissa ja varmistamalla, että työt hoituvat määräajassa. Kiinnostus oikeudenalaan vei hänet Roschier Asianajotoimistoon, jossa hän nauttii monipuolisesta työnkuvastaan ja mukavasta työyhteisöstä.

Mäkelä sai HSO-opintojensa aikana lakitiedon tunneilla ja opinnäytetyönsä myötä. Opinnäytetyönään hän teki Kilpailuvirastolle yrityskauppavalvontaan liittyvää tutkimusta, KIPINÄN OIKEUSTIETEESEEN

12 AITO 2–3/2015

jonka vuoksi oli yhteydessä eri asianajotoimistoihin. Hän kiinnostui asianajomaailmasta ja päätyi hakemaan avointa assistentin paikkaa Roschierilla. Siellä hän työskentelee yhä, 13 vuotta myöhemmin.

Viimeiset kahdeksan vuotta Mäkelä on työskennellyt yrityksen immateriaalioikeuspraktiikassa, praktiikan vetäjän, nykyisen toimitusjohtajan assistenttina.

Suurena osana työnkuvaa on asiakastoi-

meksiannoissa avustaminen.

– Avustan juristeja pääasiassa patentteihin ja tavaramerkkeihin liittyvissä riitaasioissa. Olen mukana koko toimeksiannon kaaressa, alun konfliktitarkistuksesta ja toimeksiannon avauksesta lopun oikeudenkäyntikuluvaatimuksen laatimiseen. Toimeksiannon aikana avustan kirjallisten materiaalien viimeistelyssä ja kokoamisessa, olen yhteydessä todistajiin, tulkkeihin ja asiakkaaseen sekä hoidan laskutusta.

Toimitusjohtajan henkilöassistenttina Mäkelä hoitaa yleisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten kalenterinhallintaa ja matkavarauksia. Mäkelä on myös aktiivisesti mukana erilaisissa sisäisissä kehitysprojekteissa, kuten uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa ja kouluttamisessa. Lisäksi hän toimii mentorina nuoremmille assistenteille.

Vuoden Asianajosihteeriksi 2015. Asianajajaliitto myöntää palkinnon vuosittain yhdelle assistentille, joka valitaan asianajajien ja kollegoiden lähettämien ehdotusten perusteella.

– Valinnan perusteina taisi olla pitkän linjan kokemus sekä roolini monipuolisuus. Se, että olen mukana sekä asiakastyössä että sisäisissä kehityshankkeissa ja mentorina muille. Koen, että minulla on myös hyvä paineensietokyky. Pysyn rauhallisena hektisissä tilanteissa, mutta pystyn kuitenkin tarttumaan ripeästi toimeen.

Hallitsen kokonaisuuksia ja pystyn kokemuksen kautta nopeasti erottamaan oleellisen ja priorisoimaan työtehtäviä.

Valtiksi asianajosihteerin työssä Mäkelä kokee muun muassa hyvän viestintäyhteyden työparin ja tiimin kesken, jotta työ sujuu saumattomasti ja yhteisymmärryksessä. Hänestä huomaa, että hän on todellinen ammattilainen. Hän tulee myös haastatteluun hyvin valmistautuneena ja on huolehtinut kuvauspaikatkin valmiiksi.

– Pyrin olemaan aina askeleen edellä – koen onnistuneeni, kun olen tehnyt jotain jo ennen kuin esimies on sitä ehtinyt pyytää tai tajunnut tarvitsevansakaan. Proaktiivisuudesta ja ennakoinnista on hyötyä, jotta juristi pystyy rauhassa keskittymään omaan työhönsä ilman huolta hallinnollisista seiMÄKELÄ ON VALITTU

koista. Tarkkuus on myös tärkeää, erityisesti asianajomaailmassa. Pitää huolehtia, ettei ”fataleja ryypätä”, eli että viranomaisten asettamissa määräajoissa pysytään.

MÄKELÄ VIIHTYY asianajomaailmassa hy-

vin ja näkee itsensä vastaavanlaisissa tehtävissä vielä pitkään.

– Pidän työni monipuolisuudesta ja asianajotoimiston sykkeestä: yksi puhelu tai sähköposti voi muuttaa koko päivän kulun. Plussaa ovat myös mukavat työkaverit. Vaikka sinänsä pidän hektisestä työtahdista, on assistenttikollegojen tuki korvaamatonta, kun hoidettavana on monta asiaa samaan aikaan. Meillä assistentit tukevat toisiaan hyvin. On mukavaa myös jakaa tietoaan ja osaamistaan nuoremmille assistenteille ja vastaavasti oppia itse uutta vastavalmistuneilta kollegoilta. Tässä työssä ei ole koskaan valmis.

kaista ja tuomioistuinten kanssa on viestitelty faksitse vielä muutamia vuosia sitten, mutta nyt sielläkin on siirrytty sähköiseen asiointiin. Mäkelä ei usko, että paperi kuitenkaan kokonaan häviäisi asianajoalalta, vaan viralliset sopimukset allekirjoitettaneen paperille jatkossakin.

– Omaan työhön muutoksia on tullut muun muassa siinä, että kun ennen esimies soitti matkoiltaan ja kysyi, mitä sähköpostia on tullut, nykyään hän voi lukea sähköpostinsa itse mobiilisti missä vain.

Siinä mielessä tekniikan edistyminen on helpottanut assistentin työtä. n

» Pyrin olemaan aina askeleen edellä – koen onnistuneeni, kun olen tehnyt jotain jo ennen kuin esimies on sitä ehtinyt pyytää tai tajunnut tarvitsevansakaan.»

Immateriaalioikeuspraktiikan toimeksiannot ovat usein haastavia, isoja kokonaisuuksia, jolloin tuntuu palkitsevalta, kun työ saadaan hoidettua onnistuneesti. Mäkelä uskoo, että on myös hyväksi mennä välillä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

– Esimerkiksi esiintyminen ei ole ollut koskaan lempipuuhaani, mutta työn puolesta olen pitänyt erilaisia koulutuksia sekä sisäisesti että ulkoisesti Talentumin Legal Assistant -koulutussarjassa. On palkitsevaa huomata onnistuvansa niissä ja ottavansa haltuun uusia vahvuusalueita.

Vuosien varrella Mäkelä on huomannut muutoksen työelämässä, kun moni asia on siirtynyt paperilta sähköiseksi. Asianajomaailma on perinteisesti melko vanhanai-

Marika Mäkelä Koulutus

Tradenomi,

HSO, 1/2003,

pääaine lakitieto Työhistoria

Kilpailuvirasto 2002,

Roschier Asianajo toimisto 2002– Ikä 36 v.

Harrastukset

kuntosali, jooga

ja työmatkapyöräily Motto ”No pain, no gain”

AITO 2–3/2015 13

Muista myös Billie Holiday -ilta Kulttuurisalongissa 17.11.

Lisätietoja Jäsenenen extranetissä.

Yhteistyössä TEKSTI KULTTUURISALONKI JA MAARIT RAPP KUVAT KULTTUURISALONKI

Kulttuurisalonki tuo kulttuurit yhteen Kuluvan vuoden toukokuussa Helsingissä avattiin ensimmäinen Kulttuurisalonki, joka tuo yhteen erilaisia taiteen ja kulttuurin muotoja.

tarjolla muun muassa konsertteja jazzista ja bluesista klassiseen musiikkiin, tanssiesityksiä, taidenäyttelyitä ja jopa konserttien teemoihin sopivia vintage-vaatenäyttelyitä. Tarjontaa täydentää Kulttuurishop, josta voi ostaa kotiin viemisiksi vaikkapa levyjä tai kulttuuriaiheisia kirjoja.

– Kulttuurisalonki on Suomessa aivan ainutlaatuinen konsepti. Tavoittelemme kansainvälistä salonkitunnelmaa ja haluamme tarjota myös yrityksille helpon tavan yhdistää bisnestä ja kulttuuria, hehkuttaa Niina Ilmolahti Kulttuurisalongin toimintaa koordinoivasta MoreOn Oy:sta.

Kulttuurisalonki toimi kevään Erottajankadulla. Samoissa tiloissa on aikoinaan toiminut muun muassa elokuvateatteri Adams. Loppuvuodeksi ja ensi vuoden kevääksi Kulttuurisalonki muuttaa historialliseen Koiton taloon Teatteri Forumin tiloihin.

– Meillä on päiväsaikaan järjestetty seminaareja, kokouksia tai pienimuotoiKULTTUURISALONGISSA ON

14 AITO 2–3/2015

sia messuja ja sitten illansuussa on vaihdettu vapaalle illallisen ja konsertin merkeissä. Uudet tilat Koiton talossa tarjoavat entistäkin upeammat puitteet, Ilmolahti kertoo. Arvokkaista puitteista huolimatta Kulttuurisalonki pyrkii olemaan rento kohtauspaikka: – Meillä ei tarvitse pönöttää, Ilmolahti naurahtaa.

»Asiakas kertoo raamit ja me rakennamme toimivan kokonaisuuden.»

Yrityksille Kulttuurisalonki tarjoaa valmiita ratkaisuja avaimet käteen -periaatteella.

– Asiakas kertoo raamit ja me rakennamme toimivan kokonaisuuden, Ilmolahti lupaa.

Kulttuurisalongin toiminta käynnistyi keväällä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlan merkeissä. Tenori Hannu Jurmun ja pianisti Jouni Someron koostamissa Sibelius Finlandia -esityksissä käytiin läpi Sibeliuksen tuotantoa ja elämää. Konsertin yhteydessä sai samalla piipahtaa Sibeliusaiheisessa taidenäyttelyssä ja nauttia illan teemaan sopivan Sibelius-menun.

Syksyllä 2015 Kulttuurisalonki esittelee kaksi vahvaa naista bluesin ja jazzin parista, Edith Piafin ja Billie Holidayn. Molempien syntymästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Edith Piafin lauluja esittää ranskalaissyntyinen laulaja Tia Cohen ja L’Orchestre Noir Tuomas Wäinölän johdolla, Billie Holidayn laulut heräävät henkiin Sanni Orasmaan ja Eero Koivistoinen Quintetin tulkitsemina. n LUE LISÄÄ: www.kulttuurisalonki.fi Simonkatu 8, 00100 Helsinki Tiedustelut: moreon@moreon.fi

Kolumni SUVI-ANNE SIIMES

Muuton myötä katoavat seinätkin on tunnetusti vaikeaa. Jos edessä on suuri muutos, maailma voi olla jo muutaman kuukaudenkin tähtäimellä verrattain sumea. Niin on juuri nyt ainakin meidän työpaikalla.

TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN

»Avotila sietää huonosti työpaikan ongelmien piilottelua ja liikaa hierarkkisuutta.»

viimeisen 20 vuoden aikana pari remonttia. Sijainti on kuitenkin säilynyt samana, samoin seinät. Syksyllä edessämme on muutto. Sen myötä meiltä katoavat pääosin myös väliovet ja -seinät.

Niitä jää jatkossa vain kokoustiloihin, kopiohuoneeseen ja vessoihin.

Muutamme muuton myötä melkein kaiken muunkin, sillä uusiin tiloihimme ei tule enää edes henkilökohtaisia työpisteitä vaan työskentelemme jatkossa avoimessa monitilassa. Toimistoamme aikojen alusta asti palvellut sohva sentään seuraa uudelleen verhoiltuna mukana.

Myönnän, että muutoksen suuruus hirvitti itseänikin alussa. Ja pieni jännityksen tunne tuntuu toki vieläkin vatsanpohjassa.Uskon silti selviäväni hyvin uudessa avotilassa.

TOIMISTOLLAMME ON TEHTY

ASENNE AUTTAA, SANOTAAN

AINA. Yhtä lailla auttaa myös mie-

likuvaharjoittelu ja aika. Ja sen muistaminen, että muutoksesta voi selvitä siinäkin tapauksessa, että se ei alussa tunnu kivalta.

Olen itse saanut totutella muutos­ ajatuksiin hieman työkavereitani kauemmin siksi, että olen pomo. Olen saa-

nut päättää asioista ja myös suunnitella uusia tiloja yhdessä muutaman työkaverini kanssa. Omassa mielessäni onkin jo hyvin elävä kuva uudesta toimistosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Mielikuvaharjoittelen usein sillä, miltä toimistolla näyttää, kun tulen ovesta sisälle ja mihin menen siellä aamukahville, missä hoidan juoksevat asiani ja pikaiset sähköpostini, minne taas menen silloin, kun haluan työskennellä keskittyneesti ja rauhassa. Ja minne silloin, kun haluan hoitaa esimiesasioita tai tehdä asioita yhdessä työkavereitteni kanssa.

Monitilatoimistot ovat työelämän uusinta uutta. Ne tulevat olemaan useimmille meistä myös työelämän tulevaisuutta.

MIKÄ MONITILATOIMISTOSSA sitten pelottaa eniten ennakolta?

Monia painaa huoli oman työrauhan menettämisestä ja jatkuvasta keskeytetyksi tulemisesta. Ja koska työhuoneessa on oven ja seinien lisäksi usein myös ainakin joitain henkilökohtaisia tavaroita ja oman tyylin silauksia, luopuminen ”omasta tilasta” tuntuu tietenkin menetykseltä.

Toisia voi puolestaan huolettaa avotilojen täydellinen läpinäkyvyys. se nostaa näkyviin pienetkin erot työtyyleissä ja -tavoissa.

Se kertoo armottomasti myös itse kunkin läsnä- ja poissaoloista.

Avotila nostaa pintaan myös mahdollisen epätasaisuuden töiden jakautumisessa. Monitilaan siirtyminen voi siksi tuoda mukanaan monta muutakin muutosta.

Avotila sietää huonosti myös työpaikan ongelmien piilottelua ja liikaa hierarkkisuutta. Siksi monitoimitiloihin siirtyminen edellyttää muutosta myös johtamis- ja toimintakulttuurissa. Juuri se kutkuttaa hieman omankin vatsani pohjassa ; ) on jo nyt monin tavoin läpinäkyvää ja avointa. Siksi uskon, että selviämme myös edessä olevasta askeleestamme kohti tulevaisuuden työelämää hyvin yhdessä. Toivottavasti asiat ovat niin myös sinun työpaikallasi! n OMASSA TYÖYHTEISÖSSÄMME

Suvi-Anne Siimes on Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja. www.tela.fi AITO 2–3/2015 15

Palkkatutkimus 2015 TEKSTI TARU EBOREIME KUVA THINKSTOCK

3 342 € KUUKAUSIPALKKA, KESKIARVO 2015

Kokoaikaisten kuukausipalkka oli keskimäärin 3 342 euroa, alueelliset erot olivat pieniä. Määräaikaisten työsuhteiden määrä näyttää olevan hienoisessa nousussa.

16 AITO 2–3/2015

Tutustu palkkatutkimusaineistoon Aito HSO ry:n Jäsenen extranetissä www.aitohso.fi

Palkkatutkimus 2015:

ry:n jäsenkunnan kokoaikaisesti työssä olevien kokonaispalkka oli vastavalmistuneen palkkatutkimuksen mukaan keskimäärin 3 342 euroa/kk. Tämä on itse asiassa vähemmän kuin 2013 tutkimuksessa, jossa keskimääräinen palkka oli 3 390 euroa/kk. Joka toinen tutkimukseen vastanneista ilmoitti kuitenkin palkkansa nousseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yleiseen taloudelliseen kehitykseen peilattuna palkkatutkimuksen tulos oli varsin odotettu.

Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksessa 2014 Aito HSO:n jäsenten palkkojen oli mitattu nousseen 0,2 %. Tämä nousu oli hieman pienempi, kuin nyt mitattu palkkojen lasku, joka oli -1,4 %. Molemmat muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että ne mahtuvat tutkimusten ns. virhemarginaaliin.

AITO HSO

Maltillista palkkakehitystä, määräaikaiset työsuhteet nousussa Kuukausipalkka, euroa, keskiarvo

3 342 Kaikki

3 400

Yksityinen

2 873

Julkinen

3 295

Järjestötoiminta

3 614

Teollisuus Tukku-/vähittäiskauppa

3 403

Tietoliikenne/-tekniikka

3 436 3 122

Pankki- ja rahoitustoiminta, vakuutusala

2863

Opetus, koulutus

3 116

Muu palvelutoiminta, mikä 0

500

1 000

4 000

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000 AITO 2–3/2015 17

Palkkatutkimus 2015

Kuukausipalkka iän mukaan, euroa, keskiarvo

% vastaajista saa tämän edun

18–29 v.

2 619

30–39 v.

3 131

40–49 v.

3 531

50–59 v.

3 782

60–69 v.

56

Lounasetu

60

Matkapuhelinetu

66

Kuntoiluetu (liikuntasetelit tms)

2

Autoetu

0

Asuntoetu

17

Internet-yhteys myös kotoa

8

Sairaan lapsen hoitaja työnantajan puolesta

8

Työsuhdematkalippu

7

Jokin muu

3 453

Yksityisen työnantajan palveluksessa maksetaan keskimäärin 527 euroa enemmän palkkaa kuukaudessa kuin julkisella sektorilla. Tämä palkkaero on ollut historiallisestikin varsin suuri, joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse.

Teollisuuden palveluksessa työskentelevillä on tämän tutkimuksen mukaan lähes 300 euroa kuukaudessa keskimääräistä kuukausipalkkaa korkeampi palkka. Opetus- ja koulutusalalla työskentelevien Aito HSO:n jäsenten palkka taas vastaa julkisen sektorin keskiarvoa.

Palkka ylös henkilökohtaisilla neuvotteluilla Palkan nousu johtuu useimmilla (35 %)

18 AITO 2–3/2015

5%

tutkimukseen vastanvähimmäispalkkasuoneilla jäsenillä alasituksia.

KOHOTTANUT PALKKATASOA kohtaisesta sopimukJoka kymmenennen TYÖPAIKKAA VAIHTAMALLA sesta, mutta jopa joka kohdalla palkka on nousneljäs palkan nousu on sut työtehtävien vaihdon kuitenkin vastaajan oman vuoksi. 5 % on saanut palkneuvottelun tulosta. Ei ole lainkatasoaan korotettua vaihtamalkaan väärin pyytää palkankorotusta, mi- la uuteen työpaikkaan. käli katsoo sellaisen ansaitsevansa. Palkan tulisi vastata työtehtävien vaativuutta Alueelliset erot pieniä ja työntekijän kokemustasoa, jotta se olisi motivoivalla tasolla. Palkkatutkimusten tulosten yksi käyttökohde onkin toimia apuna henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa. Joka viides (21 %) tutkimukseen vastannut jäsen ilmoittikin hyödyntäneensä Akavan Erityisalojen tai Aito HSO ry:n

Aiempina vuosina palkat ovat vaihdelleet välillä huomattavastikin sen mukaan, missä päin maata ollaan. Tällä kertaa on ilahduttavaa huomata, että keskimääräisen palkan vaihtelu pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on varsin pientä. Pääkaupunkiseudun kokoaikaisten keskipalkka oli

Tutustu palkkatutkimusaineistoon Aito HSO ry:n Jäsenen extranetissä www.aitohso.fi

Vastaajista, % Ylin johto (toimitusjohtaja tms.)

2

Keskijohto (päällikkötaso)

2 Ylempi keskijohto (johtaja)

Sovittu viikkotyöaika, % vastaajista

Toimihenkilötaso (on alaisia)

8

19

2

Asiantuntijatehtävät (itsenäiset, vaativat asiantuntijatehtävät)

Muu, mikä

65

1

Toimihenkilötaso (ei alaisia)

1 En tiedä

Todellinen viikkotyöaika, % vastaajista

1

1

10 7 6

7 17

52

59

5

Alle 30 tuntia

11

24

30,25 – 36 tuntia 36,25 – 37,25 tuntia 37,5 tuntia Yli 37,5 tuntia Ei vastausta

3 349 euroa/kk ja muualla työskentelevien 3 294 euroa/kk. Keskipalkan ero on siis vain 55 euroa kuukaudessa. Eroa ei ole näkyvissä edes parhaiten palkatun kymmenyksen osalta, vaan palkkataso tuntuu olevan hyvin tasainen.

Vastaajista tässä tutkimuksessa 83 % on pääkaupunkiseudulta, 2 % Lahden alueelta ja Turun alueelta kummaltakin, 3 % Tampereen alueelta ja 1 % sekä Jyväskylän että Oulun alueelta. Jollekin muulle alueelle sijoittaa itsensä lähes joka kymmenes.

Aika korjaa nuorten palkkatason

Kuukausipalkka ei ole koko totuus

Joka neljäs kyselyyn vastannut Aito HSO:n jäsen on ollut työelämässä yli 25 vuotta.

Keskimääräinen kuukausipalkka on ylimmillään viisikymppisillä. Silloin päästään jo 3 782 euron keskimääräiseen kuukausipalkkaan. Korkeimmin palkatut viisikymppiset saavat keskimäärin yli 5 000 euron kuukausipalkan. Alle kolmekymppisten palkat jäävät keskimäärin 2 619 euroon kuukaudessa, mutta parhaiten palkatut tämän ikäiset pääsevät kuitenkin jo lähelle kaikkien kokoaikaisten keskiarvopalkkaa.

Jäsenistä 95 % on solminut työsopimuksen kirjallisesti. Useimmilla työsopimukseen on kirjattu tehtävänimike ja palkka. Koeajasta ja irtisanomisajasta on kirjattu jotain yli puoleen työsopimuksista. Joka toisen työsopimuksessa on lueteltu työtehtävät.

Ylitöiden korvaamisesta on lausuttu työsopimuksessa jotain vain joka neljännen jäsenen kohdalla. Kaksi kolmesta työsopimuksesta jää päivittämättä ajan saatossa. Saattaa kuitenkin olla, että jäsenten toimenkuvan kuvausta päivitetään, vaikka itse työsopimus jääkin päivittämättä.

Akavan Erityisalojen ja Aito HSO ry:n Työsuhteen ehdot -suositusta on hyödyn-

95 % TEHNYT KIRJALLISEN TYÖSOPIMUKSEN

AITO 2–3/2015 19

Palkkatutkimus 2015 Ylitöiden korvaus Ylityö korvataan työehtosopimuksen mukaisesti

17 % 42 %

Ylityö korvataan yksinkertaisena tuntipalkkana/vapaana

6% 4%

Ylityökorvauksia ei makseta

Minulla on kokonaistyöaika

22 %

En tee ylitöitä Ylityö korvataan muuten

1%

9%

56 % SAA PALKAN LISÄKSI LUONTOISETUJA

Ei vastausta

60 %

tänyt vain 3 % Aito itsenäisissä vaativissa Peräti 84 % pitää työaikaansa sopivana ja HSO:n jäsenistä. Joasiantuntijatehtävissä. vain 4 % pitää työaikaansa jossain määka neljäs palkkatutkiSuurin osa Aito rin sopimattomana. Tyytyväisyys työaiTYYTYVÄISIÄ YLITÖIDEN muksen vastaajista ei HSO:n jäsenistä on vakaan kasvaa iän myötä, niin että tyytyväiAAN KORVAAMISTAP tunne kyseistä suosituskituisessa työsuhteessa. simpiä ovat yli 50-vuotiaat vastaajat. Kaksi ta lainkaan. PalkkasuosiAkavan Erityisalojen vuo- kolmesta on myös täysin tyytyväinen tetus ja Työsuhteen ehdot -suoden 2014 tutkimuksen mu- kemiensä ylitöiden määrään ja vain joka situs löytyvät Akavan Erityisalojen kaan vain 5 % oli työssä määräai- kymmenes pitää ylitöittensä määrää liian jäsensivuilta. kaisella sopimuksella. Aito HSO:n oman suurena. Kuten edellisessäkin tutkimukLuontoisetuja palkan lisäksi saa enem- 2015 tutkimuksen mukaan määräaikaises- sessa jälleen joka viides vastaaja ilmoitti, män kuin joka toinen (56 %). Erilaisia bo- sa työsuhteessa on joka kymmenes. Määrä- ettei tee lainkaan ylitöitä. nuksia, palkkioita tai ylityökorvauksia sai aikaisuus saattaa siis, osin yleisestä talousYlitöiden korvaamisessa on vielä tehuhtikuussa (kuukausi, jonka palkanmak- tilanteesta johtuen, olla hieman nousussa. kemistä. 60 % ilmoitti olevansa tyytyväisusta kysyttiin) lähes joka viides (18 %). nen ylitöittensä korvaamisen tapaan. TyöJoka viides (20 %) jäsen ilmoitti palkan ehtosopimuksen mukaisen korvauksen Työaika ja etätyöt tai osan palkasta määräytyvän tuloksen pesaa vähemmän kuin joka viides vastaarusteella. Tämä osuus on varsin sama kai- Sovittu viikkotyöaika on useimmilla Aito jista. Varsinaisesti tyytymättömiä ylitöitkissa ikäryhmissä ja opintojen päättymis- HSO:n jäsenillä 37,5 tuntia. Tässä ei ole ta- tensä korvaamisen tapaan oli kuitenkin vuodesta riippumatta. pahtunut muutosta aikaisempaan. Joka toi- vain 13 %. sen työaika on kuitenkin todellisuudessa Joka toisella vastaajalla (52 %) on mahpidempi kuin mitä sen on sovittu olevan. dollisuus etätöihin. Etätyömahdollisuus on Aito HSO on tyypillisesti Kaksi kolmesta vastaajasta kuvaa lisääntynyt hieman edellisestä tutkimuktoimihenkilö vakinaisessa oman työaikansa olevan suurin sesta. Etätyömahdollisuuksia on työsuhteessa piirtein sama kuin muillakin. eniten 30–39-vuotiailla vasVain 2 % vastaajista on työpaikallaan ylim- 8 % vastaajista uskoo teketaajilla. Ruuhkavuosissa, män johdon tehtävissä ja yhtä moni edus- vänsä pidempää työaikaa kun lapset ovat pieniä, on taa ylempää keskijohtoa. Tyypillisin asema kuin muut ja vastaavasti etätyömahdollisuus ykAito HSO:n jäsenille on toimihenkilötaso 10 % uskoo tekevänsä si tapa helpottaa työn ja ilman alaisia. Tässä asemassa työskentelee lyhempää. perhe-elämän yhteenkaksi kolmesta jäsenestä. Joka viides on sovittamista. n PITÄÄ TYÖAIKAANSA SOPIVANA

84 %

20 AITO 2–3/2015

Tutustu palkkatutkimusaineistoon Aito HSO ry:n Jäsenen extranetissä www.aitohso.fi

Päätoimen palkan nousemisen syy 37 %

Alakohtainen työehtosopimus

24 %

Oma neuvottelu

16 %

Muu syy

15 %

Työpaikkakohtainen sopimus

13 %

Työtehtävien vaihto

8% 5% 3%

52 %

Ikä-/vuosi-/kokemuslisät

PALKKA NOUSI KULUNEEN VUODEN AIKANA

Työpaikan vaihto

Siirryin kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön

Palkkakehitys 1998–2015 (kokoaikaiset), €

Lyhyesti 3 342

3 500

3 242

3 182 3 390

2 909

3 000

2 994

2 490

2 500

2 263

• Jäsenkunnan palkkaus on eriytynyt mm. tehtävän, toimiaseman ja työkokemuksen mukaan.

1 836 1 655 1 971 1 522 1 371 1 741

2 000

1 500

• Joka viides (21 %) jäsen ilmoitti hyödyntäneensä Akavan Erityisalojen tai Aito HSO ry:n vähimmäispalkkasuosituksia.

1 204

2015

2013

2011

2009

2007

2005

2003

2001

1999

1997

1995

1992

1990

1989

1 000 1987

• Jäsenkunnan kokonaispalkka (koko­ aikaiset) oli keskimäärin 3 342 euroa kuukaudessa. 52 % ilmoitti palkan viimeksi kuluneen vuoden aikana nousseen. Palkka on noussut useimmiten alakohtaisen sopimuksen vuoksi, joka neljäs palkan nousu on kuitenkin oman neuvottelun tulosta.

• Joka viides (20 %) jäsen ilmoitti palkan tai osan palkasta määräytyvän tuloksen perusteella.

Tutkimus toteutettiin Aito HSO ry:n omaan jäsenrekisteriin sähköpostikutsuilla.

Kutsuja lähti yhteensä 2 490 kpl ja hyväksyttyjä vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 657 kpl. Aineisto on käsitelty ja raportoitu heinäkuussa 2015.

AITO 2–3/2015 21

Ergonomia TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVAT MARJA-LEENA JYLHÄ, THINKSTOCK

Istutko tu

Ei ehkä kannattaisi, ai

Oletko koskaan miettinyt, kuinka monta tuntia istut päivittäin? Tavallisen toimistotyöpäi tai autossa ja kotona istutaan jälleen – tällä kertaa telkkarin edessä. Järkikin jo sanoo, 22 AITO 2–3/2015

ukevasti? nakaan koko työpäivää

vän aikana penkkiä tulee kulutettua huikean pitkä aika. Siihen päälle työmatka bussissa ettei liikkumattomuutta riitä korvaamaan päivittäinenkään jumppaaminen tai lenkkeily.

AITO 2–3/2015 23

Ergonomia TYÖN FYYSINEN kuormittavuus on vähen-

tynyt ja koko elämäntapamme on muuttunut entistä kevyemmäksi, mikä edistää liikkumattomuutta ja saa meidät istumaan aiempaa enemmän. Monien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taustalta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen. Jos ryhti on huono, pää työntyy eteen ja niska rasittuu. Ihmisen pää painaa noin 4–5 kiloa, ja siksi sitä olisi syytä kannatella ryhdikkäästi koko kropan eikä vain niskan varassa. Jatkuvan istumisen on havaittu aiheuttavan lukuisia muitakin ongelmia kuten lihomista, syöpää ja sokerina pohjalla; se on itsenäinen kuolemaa aiheuttava riskitekijä.

Ryhdikkäässä asennossa työvireys ja varmasti myös tuottavuus paranevat, sillä jos veri ei kierrä päässä, ei ajatuskaan voi kulkea kunnolla. Sähkösäädettävä pöytä, jonka saa nostettua seisomakorkeuteen olisi oiva työkalu jokaiselle toimistotyöläiselle. Mutta rajansa kaikella, sillä pitkäaikainen paikallaan tehtävä seisomatyö on myös haitallista. Se voi turvottaa ja väsyttää jalkoja sekä aiheuttaa suonikohjuja.

Ergonomian perussääntö kuuluu: Paras asento on aina seuraava. Työasentoja pitää siis vaihdella, jotta kehon ja mielen

Selkätuki

Aktiivilauta

24 AITO 2–3/2015

Taukoliikuntaohjelma ergopro.fi/tauko-ohjelma.html

Salli-satulatuoli salli.com

vireys paranevat. Yksittäisen taukoliikuntatuokion optimaalisesta kestosta tai taukoliikkeiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä, mutta silti on selvää, että mikä tahansa liike, joka keskeyttää istumisjakson, on parempi kuin ei mitään.

»Ergonomian perussääntö kuuluu: Paras asento on aina seuraava.» jo vuosia suositeltu vastapainoksi kuormittavalle tai yksipuoliselle työlle. Aiemmin neuvottiin käyttämään kauimmaista tulostinta ja siirtämään kansiot pois käden ulottuvilta. Nykyään kaikki materiaalit ovat tietokoneessa parin hiiren klikkauksen päässä. Onneksi työpäivän tauottamiseen on kehitetty erilaisia sovelluksia, jotka muistuttavat tauoista.

Esimerkiksi Ergo Pro -taukoliikuntaohjelma sisältää useita minuutin pituisia taukoTAUKOLIIKUNTAA ON

liikuntavideoita, jotka käynnistyvät automaattisesti käyttäjän valitsemin väliajoin.

Työpaikan yhteinen taukojumppa vaikka vain kerran viikossa parantaa porukan yhteishenkeä. Yksinkertaisimmillaan se voi olla hartioiden pyörittelyä, mutta vain mielikuvitus on rajana taukojumppatapoja keksittäessä. Eräässä työpaikassa harjoitellaan käsillä seisontaa ja toisessa leuanvetoa.

Kävelykokoukset ovat muodikkaita, mutta miksei normaalin toimistossa pidettävän palaverinkin voisi pitää seisten ja seminaareissa voidaan yleisöä kehottaa antamaan aplodit seisten. Oma esimerkki ja kannustus auttaa saamaan jääräpäisimmätkin mukaan.

Askelmittari motivoi huomaamatta liikkumaan enemmän päivän aikana. Kilpailuhenkisessä työporukassa voi haastaa muut mukaan kävelemään enemmän ja palkita parhaat.

PAIKALLEEN JÄMÄHTÄMISEN välttämiseksi

on kehitelty myös jos jonkin näköisiä teknisiä apuvälineitä. Irrotettavilla selkätuilla tai aktivoivilla istuimilla voi helposti ja edullisesti tuunata oman työpisteen lisäksi vaikkapa neuvottelutilan tuolin. Keinumekanismilla varustettu Salli-satulatuoli

Runsas yhtäjaksoinen istuminen päivittäin on yhteydessä: • kohonneeseen kuolemanriskiin • sydän- ja verenkierto elimistön sairauksiin • aineenvaihdunta sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen • masennukseen • syöpäsairauksiin • hengityselimistön sairauksiin • tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin.

Active balance -tuoli avaintieto.fi

Säätöpöytä

Tukevat kengät

Gymba-aktiivilauta gymba.fi

Dynadesk alsipa.fi/dynadesk

ja pehmeämpi Active balance -tuoli opettavat huomaamatta istumaan ryhdikkäästi samalla, kun joustomekanismit kehittävät tasapainoa ja keskivartalon lihaksia.

Myös seisomatyöskentelyyn on kehitetty haittoja vähentäviä apuvälineitä. Lattiaa pehmentävä kumimatto tuntuu mukavalta varsinkin jos välillä potkaisee kengät pois jaloistaan. Hyvät ja sopivat työkengät ovat ehdottoman tärkeät, mikäli aikoo työskennellä seisten pitkiä aikoja. Gymba-aktiivilaudalla keinahdellessa ei jämähdä paikalleen ja keskivartalokin saa huomaamatta treeniä tasapainoillessa.

Pöytiin saa nykyään muitakin lisä-

Kävelymatto wolker.com

varusteita kuin korkeussäädettävät jalat.

Dynadesk on työpöytään kiinnitettävä liikkuva näppäinalusta. Liike on niin huomaamaton, ettei se häiritse keskittymistä, mutta ehkäisee tehokkaasti niska–hartiavaivoja. Eksoottisin vempain lienee kävelypiste, jossa työpöytään on kiinnitetty kävelymatto, jolla voi kerätä askeleita mittariin töitä tehdessään.

Oikeassa asennossa istuminen tai seisominen voi olla yllättävän vaikeaa ja työlästä, jos on tottunut kyhjöttämään kyyryssä.

Siksi kannattaa pyytää esimerkiksi työfysioterapeutti säätämään työpiste ja näyttö oikeille tasoille kaikissa eri työasennoissa.

Liikkumistesti ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/

muukin liikkuminen työpäivän aikana virkistää. On itsestään selvää, että hissin sijasta pitäisi käyttää portaita. Lounaspaikan voi toisinaan valita vähän kauempaa tai kahvitauon voi viettää vaikka lähipuistossa. Vaikka ulkoiluun kesken työpäivän menisi hieman enemmän aikaa, parantunut työteho korvaa ylimääräiset taukominuutit.

Fyysisesti aktiivinen, sopivasti työasentoja vaihteleva ja istumista tauottava työntekijä on yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan etu. Siinä siis porkkana työnantajalle esimerkiksi säädettävien pöytien ja muiden apuvälineiden hankintaan. n TAUKOLIIKUNNAN LISÄKSI

Ylös, ulos ja liikkumaan!

Ryhdin pikaparantajat

• Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan.

• Yli 7 tuntia päivässä istuvilla jokainen lisätunti istumista kohottaa kuoleman riskiä 5 %.

• Yli 9 tuntia päivässä istuvilla suomalaisilla istuminen on yhteydessä lihavuuteen, unen riittämättömyyteen ja runsaampaan lääkärissä käyntien lukumäärään.

• Tee 5–10 nopeaa ryhtiliikettä.

• Pyöritä hartioita niin, että lavat menevät taakse.

• Vie kämmenet takaraivolle, avaa kyynärpäitäsi sivulle ja nojaa yläselkääsi taakse. Anna katseen seurata liikettä.

Pyöristä sitten yläselkä rennoksi ja toista.

Tee ryhdin parannusliikkeitä tunnin tai puolen välein.

Asetu liikkeet tehtyäsi istumaan niin, että lavat ovat takana ja pää on suoraan selkärangan jatkona.

AITO 2–3/2015 25

Tapahtumat: Bisnespäivät 2015 TEKSTI JA KUVAT PETRA NIKKINEN

Uskalla mokata – se kannattaa!

Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen vaatii kykyä hyväksyä, että välillä kaikki ei mene täydellisesti. Mokaa siis rauhassa, se on loistava tapa oppia, kehottaa Tom Pöysti.

syytetään usein siitä, ettemme puhu tarpeeksi tai kannusta riittävästi – olemme periksi antamattomia sisupusseja, joita vaivaa usein melankolisuus ja taipumus yltiörealismiin. Tämä ei ainakaan pidä paikkaansa Tom Pöystin kohdalla, jonka haastatteleminen on kuin istuisi huvipuiston vuoristoradassa. Hän tempaa haastattelijan mukaansa ajeluun, josta ei vauhtia ja naurua puutu. Pöysti puhuu poikkeuksellisen nopeasti, vastaa kysymyksiin tarinoilla eikä säästele rohkeissa mielipiteissään. Lukuisia tarinoitaan hän maustaa mojovilla kirosanoilla ja nauraa rehevästi päälle.

Naurusta ja ilosta huolimatta Pöysti on huolissaan. Aiemmin näyttelijänä tunnettu, nykyään puhujana, luennoitsijana ja sparraajana elantonsa ansaitseva Pöysti puhuu tunnetyhjiöstä, jossa me suomalaiset elämme. Hänen mukaansa emme osaa iloita oikein mistään, vaan meitä vaivaa jatkuva skeptisyys, jopa negatiivisuus.

– Suomalaisilla on upea lahja, koska meillä on neljä vuodenaikaa. Mutta siitäkään me emme osaa nauttia, vaan kaikki on aina huonosti. Kohta kuitenkin sataa!

Meillä on marisijakulttuuri, jossa emme oikein osaa iloita mistään. Me kyllä puMEITÄ SUOMALAISIA

26 AITO 2–3/2015

humme hetkeen tarttumisesta, carpe diem, mutta se harvoin konkretisoituu teoiksi.

PÖYSTI SYYTTÄÄ monesta asiasta tehoyh-

teiskuntaa, jossa toiminta perustuu maksimaaliseen tulokseen mahdollisimman nopeassa tahdissa.

– Olen huolissani siitä, miten me oikein kasvatamme lapsia ja tulevaisuutta. He saavat hirveän väärän käsityksen maailmasta, jos kaikki lähtee tuottoajatuksesta ja rahasta. Välittäminen ja huomioiminen ovat asioita, joita 60-luvulla korostettiin kasvatuksessa. Mihin ne ovat nyt kadonneet?

Pöysti puhuu paljon tunteista, empatiasta ja välittämisestä. Kaikki ei ole aina tasaista keskitietä, tunteisiin kuuluvat myös äärilaidat, raivostuminen ja vaikkapa yltiöpäinen rakastuminen.

– Me suomalaiset olemme tukahduttaneet tunteita. Se on erityisesti meidän 50-luvulla syntyneiden ongelma. Ne, jotka siitä nyt kärsivät eniten, ovat alle 30-vuotiaat. Näen siinä tunnetyhjiön, jotain keinotekoista. Siksi me varmasti ihailemme vaikkapa italialaisia, jotka voivat vaikka kesken lauseen saada raivon päälle. Kultainen keskitie tunteissa ei toimi, se ei laajenna eikä sponsoroi mihinkään suuntaan.

Samaan tunnetyhjiöön me törmäämme työpaikoilla, jossa Pöystin mukaan erityisesti johtaminen on hukassa. Kovat tuottotavoitteet, kvartaalitalous ja niskaan hengittävät sijoittajat vievät ilon yhdessä tekemisestä ja yhdessä saavuttamisesta.

– Meillä on tällä hetkellä hirveästi erilaisia työyhteisöjä. Monia niistä valitettavasti kuitenkin leimaavat huonot johtajat.

He eivät osaa kommunikoida alaistensa kanssa; he puhuvat kieltä, jota työntekijät eivät ymmärrä. Päätöksentekoa ohjaavat raha sekä piittaamattomuus ja johtajat on usein ajettu tilanteeseen, jossa koko toiminta perustuu tuottoon. Sen mukana katoaa usein työpaikan henki. Meidän pitäisi rakentaa molemminpuolista kunnioitusta työntekijöiden ja johdon välille; ajatella, että oikeasti tämä työ tehdään porukalla. puhuttu yhteisöllisyydestä työpaikoilla. Kun tiedetään, mihin suuntaan ja kuinka nopeasti yhdessä soudetaan, vene liikkuu joutuisammin ja nykimättä.

On helpompi toimia, kun tavoitteet ovat kaikilla selvät.

– Siteeraan Jari Sarasvuon ajatuksia sanomalla, että kun menemme kohti kaukana häämöttävää päämäärää, on sen taPITKÄÄN ON

»Kultainen keskitie tunteissa ei toimi, se ei laajenna eikä sponsoroi mihinkään suuntaan.»

AITO 2–3/2015 27

Tapahtumat: Bisnespäivät 2015 voittaakseen tehtävä töitä. Niistä töistä on myös kerrottava selkeästi. Siinä meillä on työnjohdollista tekemistä ja siihen työhön pitäisi osata ottaa kaikki mukaan miettimään yhteisiä tavoitteita.

Osallistamalla yhteisön kaikki jäsenet on helppo sitouttaa jokainen mukaan muutokseen.

– Näyttelijä Ritva Valkama kävi kerran talvessa juhlimassa Kaupunginteatterin narikkatyttöjen kanssa. Hän tajusi, että esitys voidaan pilata jo ennen kuin esirippu on edes noussut. Siitä on juuri kysymys henkilöstöpolitiikassa, meidän on tehtävä meidän porukka! Jos mietimme jo keskiviikkona, että onneksi kohta on perjantai, emme pääse eteenpäin.

Muutokset vaativat aina aikaa ja tahtoa.

– Sitä, mitä meillä tivataan nyt laman selättämiseksi vaatii huomiota eikä tule hetkessä. Oikea työpaikan henki syntyy empaattisuudesta, huomioimisesta ja tunteista. Täytyy osata raivostuakin. Me olemme tehneet sen ennenkin, ja näin se pitäisi tehdä nytkin. Jos fokus on vain numeraalinen, se ei ole oikea fokus.

Esimerkkinä hän kertoo kotoa saadut opit, jossa perheen kuuluisat ja rakastetut näyttelijävanhemmat Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson olivat suosiostaan huolimatta jalat tiukasti maassa.

– Isän ohjenuorana koko elämän jatkuvan työuran aikana oli se, että näytellään tänään niin hyvin, että saadaan huomennakin näytellä.

oman elämänsä tai työyhteisönsä mestariksi, on jaksettava harjoitella, tehdä töitä – ja annettava itsellensä mahdollisuus epäonnistua. Maailman ykköseksi kohonnut suomalainen videopelien valmistaja Supercell kertoo juhlivansa onnistumisia oluella ja epäonnistumisia samppanjalla. Näinkö sen pitää mennä?

– Jos olette kuunnelleet Nobel-voittajien haastatteluita, he vannovat aina mokaamisen nimiin. Ilman sitä ei tule täydellistä. Olen itse 60-vuotias ja teen vieläkin järkyttäviä perusvirheitä. Mutta ne vievät minua eteenpäin.

Pöystiä turhauttaa, että nykyajan vanhemmat suojelevat lapsiaan liialliselta mokaamiselta.

– Lasten pitää antaa mokata oikein rauhassa, koska mokaamalla he myös oppivat.

Nyt me suojelemme lapsia jatkuvasti aivan liikaa. Se ei saa mennä niin. Kärjistettynä jokaisen lapsen pitää polttaa sormensa jossain vaiheessa. Se täytyy tehdä oikealla tavalla ja se sama koskee meitä aikuisia.

Mokaamisen tielle kuuluu se, että täytyy tapella ja taistella jotta oppii. Kaikki voivat oppia kaikkea.

Hän itse uskoo seitsemän vuoden sykliin, jossa aluksi mokataan, sen jälkeen opitaan ja lopuksi kyllästytään.

– Kun valmistuin teatterikorkeakoulusta, mokailin ihan kaikessa ensimmäiset kaksi vuotta. Se oli valtavan antoisaa, koska opin silloin eniten. Kahden vuoden jälkeen omasin kaikki tarpeelliset taidot. Loput pari vuotta turruin ja kyllästyin. Tajusin itse, että menestyminen on itse asiassa aika tylsää.

JOTTA KEHITTYY

Mokata saa, mutta siihenkään ei saa jäädä kiinni.

– Nimeltä mainitsematon mokaaminen on sallittua, mutta jos jäät siihen yhä uudestaan kiinni, niin sitä voi kutsua jo aktiiviseksi tyhmyydeksi.

Vertauskuvana koko omalle ajattelulleen Tom Pöysti kertoo – ehkä hieman yllättäen – esimerkkitarinan munavoileivästä.

– Voit tehdä toista ilahduttaaksesi hänelle tavallisen munavoileivän. Tai sitten voit tarjota saman leivän, mutta kauniisti koristeltuna pienellä tillinoksalla. Se on edelleen sama leipä, mutta siinä on kaksi eri näkemystä. Laita se tillinoksa siihen, koska se voi tehdä jonkun tosi iloiseksi!

Näin kai me kaikki voisimme toimia.

Kun viitsimme kohottaa katseemme varpaista ylöspäin ja läheltä kauemmaksi, tulos usein ilahduttaa paitsi meitä itseämme, myös ympärillä olevia.

Eikä koskaan ole liian myöhäistä unohtaa sitä tillinoksaa.

– Jos aamun aloittaa sillä, että suree taivaalla olevia pilviä, niin ei anna päivälle edes mitään mahdollisuutta. Elämän voi aloittaa alusta joka aamu. Jätä hyvällä mielellä hyvästi eiliselle ja tervehdi uutta aamua kupilla kuumaa kahvia. Siitä se lähtee. n Tule kuulemaan Tom Pöystin puheenvuoro Bisnespäivien Dimmercity-lavalle torstaina 24.9. klo 10.30. Tutustu myös Aito HSOn muuhun messuohjelmaan.

Aito HSO Bisnespäivillä 23.–24.9.

KESKIVIIKKO 23.9. KLO 9–17

TORSTAI 24.9. KLO 9–16

10.00 Cv-klinikka Aito HSOn messuosastolla,

ajanvaraus sähköpostitse hso@aitohso.fi 12.00 Bisnespukeutumisen asiantuntija Tuija K. tavat tavissa Aito HSOn messuosastolla. Saat Tuijalta

hyviä neuvoja syksyn työpukeutumiseen.

14.00–15.00 Skumppatreffit, Fazer Café – nouda

juomalippusi Aito HSOn messuosastolta.

15.30–16.30 Näin neuvottelet palkkasi, puheenjohtaja

Marina Paulaharju Aito HSO ja työmarkkina lakimies Kari Eskola, Akavan Erityisalat

12.00–14.00 Cv-klinikka Aito HSOn messuosastolla, ajanvaraus

sähköpostitse hso@aitohso.fi 14.00–15.00 Skumppatreffit, Fazer Café – nouda juomalippusi

Aito HSOn messuosastolta.

28 AITO 2–3/2015

Aito HSOn messuosasto: 5K40

Tervetuloa!

»Mokaamisen tielle kuuluu se, että täytyy tapella ja taistella jotta oppii. Kaikki voivat oppia kaikkea.»

AITO 2–3/2015 29

Yritystapahtumat TEKSTI HELENA VALLO KUVA THINKSTOCK, HELENA VALLO

Onnistunut tapahtuma: tavoitteista sadonkorjuuseen Yritystapahtuman järjestäminen sitoo sekä henkilöresursseja että rahaa. Usein kuitenkin tapahtuman tavoitteiden asettaminen ja tulosten mittaaminen jää puolitiehen. Miten sinun organisaatiossasi mitataan tapahtumien ja tilaisuuksien onnistumista? eritasoisia tavoitteita, kuten osallistujamäärä tai laadukas, hyvä tapahtuma. Nämä ovatkin aivan perusedellytyksiä kaikille tapahtumille. Osallistujamäärää tärkeämpää on kuitenkin osallistujien laatu. Se, että todella saamme oikean kohderyhmän oikeat ihmiset paikalle; että osallistujat eivät ole vain tapahtumatilan täytteenä. Astetta haasteellisempia – kuitenkin mitattavia tavoitteita – ovat myyntiin ja esimerkiksi uusiin asiakasmääriin liittyvät tavoitteet.

Jos tuote on myytävissä tapahtumassa, päästään suoraan tapahtumainvestoinnin tuottoon kiinni. Kun kyse on yritysten välisestä kaupankäynnistä, päätöksenteko tehdään viiveellä ja silloin myös tapahtuman ROI:n laskeminen siirtyy myöhemmäksi.

Aina on kuitenkin kyse tuloksen tekemisestä: miten tapahtuma tuottaa organisaatiolle heti tai viiveellä.

Haasteellisinta on asettaa tapahtumalle mielikuviin liittyviä tavoitteita. Mielikuvat syntyvät kokemuksesta. Siitä mitä näemme, koemme, kuulemme ja kohtaamme tapahtumassa. Silloin oleellista on, miten suunnittelemme ohjelman ja keitä pyydämme puhumaan. Myös esiintyjien ja isäntien huolellinen perehdytys on tärkeää: kaikkien täytyy olla perillä yhteisistä tavoitteista.

Kun oma tavoite on kirkkaana mielessä, kääntyy kaikki vielä kerran päälaelleen.

On terveellistä muistaa, että tapahtumajärTAPAHTUMALLE VOI KIRJATA

30 AITO 2–3/2015

Tapahtuman erilaisia tavoitteita

Tapahtuman vaikuttavuus

• antaa uutta tietoa • vahvistaa, asiakassuhdetta, kiittää • oppia uutta • tutustua uusiin ihmisiin • uudet diilit ja liidit • muuttaa mielikuvaa • jalkauttaa arvot • luoda uusia käytäntöjä, ideoita

• muuta tavoite sisällöksi • käytä aisteja • käytä monikanavaisuutta • aikaansaa oppimista • mittaa muutosta • kerää sato

jestäjän tavoite ei vielä suinkaan ole kohderyhmän tavoite. Käännetään siis vielä oma tavoite tapahtumaksi, joka kiinnostaa myös kohderyhmää. Kohderyhmä kannattaa seg-

mentoida ja tunnistaa erityispiirteet. Ihmiset ovat yksilöitä, jotka tahtovat esimerkiksi oikeasti hyödyllistä tietoa. Juuri minulle.

Pienet kohdistetut seminaarit, luennot ja ta-

pahtumat puhuttelevat. Sosiaalista mediaa hyödyntämällä voi hyvin kysyä vinkkejä kohderyhmältä. energiaa tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen. On siis hyvä muistaa, että tapahtumalla voidaan myös muuttaa kohdeyleisön mielikuvaa. Muutosajattelu onkin usein avain myös tapahtuman tavoitteen jalkautumiselle itse tapahtumassa. On siis luontevaa haastaa itseään ja kysyä: ”Minkä tulee muuttua osallistujan mielessä, jotta pääsemme kohti omaa tavoitettamme?” Tämä on kriittinen kohta myös tapahtuman sisältösuunnittelulle. Ei valitakaan esiintyjiä umpimähkään, vaan valitaan esiintyjiä, jotka voivat esimerkiksi tuoda uutta tietoa käsiteltävästä aiheesta. Ja valitaan tietoisesti keinoja, jotka edistävät tapahtuman tavoitteen jalkautumista monikanavaisesti.

Monikanavaisuus on ässänä hihassa myös siksi, että käytössä ovat kuulo-, näkö-, haju-, makuja tuntoaisteja hiveleviä keinoja.

Muutos ihmisen mielessä tapahtuu oppimisen kautta. Yksi oppii kuulemalla, toinen näkemällä, kolmas tekemällä ja neljäs keskustelemalla. Annetaan ihmisille mahdollisuus keskustella, tehdä ja nähdä. Tuodaan tavoitteeksi puretut viestit esille siten, että jokainen huomaa, hoksaa ja kokee jonkin muutoksen sisällään.

Jos osallistuja ei muista esityksiä, tapaamisia ja käytyjä keskusteluja kahden viikon jälkeen, on jotakin ehkä mennyt pieleen ja tapahtuma investointina hukkaan.

SIDOMME VALTAVASTI

VÄLITTÖMÄSTI TAPAHTUMAN JÄL-

KEEN alkaa sadonkorjuun ensim-

mäinen vaihe. On varmistettava, että tavoite ja viestit ovat menneet perille eli mitataan itse tapahtuman vaikuttavuutta. Vaikuttavuuskyse-

ly ei tiedustele ’oliko esiintyjä hyvä’ vaan esimerkiksi sitä, miten paljon uutta tietoa puhuja pystyi tuomaan esityksessään juuri minulle. Kyselyteknisesti voidaan hyvin käyttää itsearviointikysymyksiä, kuten mikä oli osaamisesi asiasta ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen.

Mielikuvaa mitatessa kysytään sitä miten paljon tapahtuma muutti mielikuvaa esimerkiksi tapahtumajärjestäjästä. Tai numeraalisesti mikä oli mielikuva ennen ja jälkeen tapahtuman.

Vaikuttavuuskyselyä kannattaa markkinoida jo itse tapahtumassa. Kyselyyn halutaan vastata, kun sen roolista ja hyödyllisyydestä kerrotaan. Ja nyt kun panostetaan myös loppukiriin, tulee kyselyn olla visuaalisesti korkealaatuinen ja vastaamisen helppoa.

Miksipä ei siis voisi toteuttaa kyselyä vaikka mobiilisti?

Osallistujia kiinnostaa myös, mihin vastauksia käytetään. Hyvää tapahtumakäytäntöä on se, että laaditaan yhteenveto ja tuloksista kerrotaan osallistujille jälkikäteen. Onnistuiko kysely?

Kyllä, jos mittaustulokset saatiin kyselyllä aikaan. Erityisen hyvin onnistuttiin, jos kyselyn tulokset avaavat, päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin ja mitä mahdollisesti tehdään toisin seuraavassa tapahtumassa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen sadonkorjuun paikka suunnitellaan sekin ennakkoon.

Siihen sisältyvät konkreettiset toimenpiteet tapahtuman jälkeen.

Jälkimarkkinointi kokonaisuudessaan, mihin kuuluvat kiitosviestit, yhteydenotot, materiaalin toimitukset sekä kenties sosiaalisessa mediassa näkyminen ja sen analysointi. Useimmiten vasta täältä syntyy tapahtumalle tuottoja, joiden pitäisi luonnollisesti olla yritystapahtuman ydin. Vasta täällä pystytään laskemaan tapatuman tuloksellisuus ja tuotto. n

Helena Vallo ARTIKKELIN KIRJOITTAJA, tapahtumatohtori Helena Vallo

on intohimoinen tapahtumien puolestapuhuja ja tapahtuma­ ihminen. Helena on koulutukseltaan ekonomi, pedagogi sekä näyttötutkintomestari. Helena on toiminut markkinoinnin-, markkinointiviestinnän-, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän tehtävissä, esimiehenä sekä johtoryhmissä. Jokaisessa tehtävässään hän on käyttänyt tapahtumia osana muuta markkinointiviestintää. Hän on suunnitellut ja järjestänyt tapahtumia itsenäisesti ’in-house’, mutta myös yhdessä tapahtumatoimistojen kanssa. n Lue lisää: www.faustus.fi.

Helena puhuu torstaina 24.9. klo 9 Meetings&Events-tapahtumassa ’Tapahtumien tuloksellisuus ja mittaaminen’, sekä keskiviikkona 23.9. klo 12 Eventum Expossa Jyväskylässä Sosiaalisen median hyödyntämisestä tapahtumassa. n

hElsINgIN YlIOpIsTO kOuluTus- JA kEhITTämIspAlvEluT www.hElsINkI.fI/pAlmENIA

TIEDOTTAJAN TYÖ -kOuluTus 16.3. - 24.5.2016, Lahti Oletko kiinnostunut työelämän viestinnästä? Kuuluuko tiedottaminen työtehtäviisi? Kurssi antaa hyvät valmiudet yhteisöviestinnästä sinulle, joka olet kiinnostunut tiedottajan työstä tai ehkä jo hoidatkin viestintätehtäviä oman toimesi ohella. Kurssi antaa hyvän tuen myös monien muiden viestintätoimien hoitamiselle.

16. – 17.3.2016 Viestivä yhteisö ja tiedottaminen 23. - 24.5.2016 Sisältöjä ja julkaisuiksi ja verkkoon Koulutuksen hinta on 1 500 € (sis. alv 24% 290,32 €). ilmoittautumisaika päättyy 22.2.2016.

Koulutukselle on tulossa jatkoa:

hElsINgIN YlIOpIsTON TIEDOTTAJAkOuluTus syKsy 2016, Lahti

Koulutus syventää osaamistasi viestinnän tekijänä ja kehittäjänä.

Se on jatkoa Tiedottajan työ –koulutukselle, mutta viestinnän peruskäsitteet hallitsevat voivat osallistua myös suoraan tähän koulutukseen. Tiedot täydentyvät verkkoon syksyn aikana. tiedusteLut: Suunnittelija Tiina Rintala-Siira, tiina.rintala-siira@helsinki.fi, p. 050 3175 560 LisätiedOt ja iLmOittautuminen: www.heLsinKi.fi/paLmenia viestinnän bLOgiimme: bLOgs.heLsinKi.fi/LeimahduKsia AITO 2–3/2015 31

Uratarina TEKSTI: MARJO VALJAKKA KUVA: ANTTI VIITANEN

Sanna Kiviaho on matkustamisen asiantuntija Vuonna 2004 tradenomi, HSO:ksi valmistunut Sanna Kiviaho toimii matkahallintapäällikkönä Verohallinnossa. Matkustaminen on hänen intohimonsa, mutta työmatkoja hän pyrkii tekemään niin vähän kuin mahdollista. ollut 35-vuotiaan Sanna Kiviahon työpaikka koko hänen aikuisikänsä. Hän aloitti aikoinaan kesätöissä verotoimistossa, ja valmistuttuaan tradenomi, HSO:ksi hän sai paikan pääjohtajan sihteerinä. Viitisen vuotta sitten hänelle tarjoutui mahdollisuus matkahallintapäällikön sijaisuuteen. Tämä työ vei mukanaan ja tällä hetkellä hän vastaa siitä, että viiden tuhannen virkamiehen matkustusprosessi toimii sujuvasti ja yhtenäisten käytänteiden mukaisesti. Verohallinnossa tehdään yhteensä 34 000 matkaa vuodessa, joista noin 1 000 on ulkomaan matkoja.

Haasteita siis riittää. Matkahallintapäällikön tehtävään liittyykin paljon konsultoitavaa. Milloin pitää ohjeistaa työ- ja vapaa-ajan matkan yhdistämisestä, milloin kuittien säilyttämisen tärkeydestä.

On oltava myös tarkkana, että Valtionhallinnossa käytetään matkavarauksissa aina Hansel-puitesopimusten mukaisia sopimusyhteistyökumppaneita. Koska Valtion matkustussääntö ei ole kovin yksityiskohtainen, ovat sen tulkintaan liittyvät asiat melko vaikeita. Matkustusäännön rinnalle on Verohallinnossa tehty oma yksityiskohtaisempi matkustusohje, mutta sekään ei kata kaikkia tapauksia. – Onneksi apunani on erinomainen henkilöstölakimies samasta yksiköstä, Sanna kertoo.

VEROHALLINTO ON

Sanna toimii esimiehenä seitsemälle matkasihASIANTUNTIJATEHTÄVIEN LISÄKSI

32 AITO 2–3/2015

Sanna Kiviaho ja Milja-tytär.

Sanna Kiviaho Koulutus: Tradenomi, HSO, 1/2004, pääaine IT | Työhistoria: Vero­ hallinto 2003– | Ikä: 35 vuotta | Harrastukset: pyöräily, vesijuoksu, kitaran soittaminen | Motto: “Jos et osaa, opettele. Jos et vieläkään osaa, opettele niin kauan, että opit.”

»Ihmiset edelleen haluavat tavata kasvokkain, vaikka varsinaista tarvetta siihen ei aina olisikaan.» teerille, jotka hoitavat kaikki matkustamiseen liittyvät käytännön asiat. He varaavat virkamiesten puolesta hotellimajoitukset, lento- ja junaliput sekä tarkastavat suuren osan matkalaskuista. Matkasihteereistä neljä toimii Oulusta käsin ja kolme Helsingissä, joten esimiestyö vaatii säännöllistä matkustamista Ouluun. Tiimipalaverit toimivat kuitenkin nykyisin hyvin myös Lyncin kautta eikä välimatka Helsingin ja Oulun välillä vaikuta juuri esimiestyöhön.

Vaikka Sanna on hyödyntänyt teknologian tuomia mahdollisuuksia, ihmettelee hän, miten vähän erilaiset virtuaalikokousmahdollisuudet ja pikaviestimet ovat vähentäneet matkustamisen käytettyä aikaa. Ihmiset edelleen haluavat tavata kasvokkain, vaikka varsinaista tarvetta siihen ei aina olisikaan. Itse hän pyrkii työssään matkustamaan mahdollisimman vähän, sillä arki 8- ja 3-vuotiaiden lasten äitinä on varsin kiireistä muutenkin. Varsinkin yön yli reissuja hän pyrkii välttämään mahdollisuuksien mukaan.

Myös matkustamiseen liittyvä tekniikka on muuttunut paljon vuosien varrella.

Tällä hetkellä matkahallinnossa ovat pinnalla mobiilisuus ja uudet teknologian tuomat mahdollisuudet. Sanna on huomannut, että uusi sukupolvi haluaisi itse toimia itsensä matkasihteerinä. Vapaa-ajan lisääntynyt huvimatkustelu on tehnyt matkavaraamisesta luontevaa ja helppoa myös virkamiehille. – Täytyisi kuitenkin muistaa, että virkamatkalla käytetään työnantajan varoja ja asiat on hoidettava työnantajan määräämällä tavalla. Mielestäni olisi hölmöä lisätä virkamiesten työtehtäviä hallinnollisiin tehtäviin, kun matkasihteerit osaavat tehdä asiat tehokkaammin ja oikealla tavalla, Sanna toteaa. opettanut häntä yhä paremmaksi matkahallinnon asiantuntijaksi, vaikka paljon yleispätevää tietoa tarttui mukaan myös koulun penkiltä Tradenomi, HSO -opintojen aikana. Ainut asia, mitä hän katuu on se, että oli liian saamaton lähtemään silloisesta Oulunkylän yksiköstä taloushallinnon kurssille Pasilaan. Nyt siitäkin olisi ollut paljon hyötyä. OnnekTYÖ ON

si työnantaja on mahdollistanut hänelle erilaisia esimies- ja matkahallinnon kursseja, jota kautta hän on saanut varmuutta omaan työhönsä.

Sanna on viihtynyt hyvin työssään Verohallinnossa, joka on hyvin joustava työnantaja. Myös erilaiset työajanjärjestelyt ovat mahdollisia, esimerkiksi työaikapankki, tiivistetty työaika ja etätyömahdollisuus.

Vaikka Sanna pyrkii välttämään työmatkoja, on hän muuten jatkuvan matkakuumeen kourissa. Lomilla täytyy ehdottomasti päästä reissuun!

Euroopan kaupungit ovat hänen suosikkilomakohteitaan, erityisesti Pariisi, jossa hän on käynyt peräti kahdeksan kertaa. Myös New York teki lähtemättömän vaikutuksen vuosi sitten. Toki myös koti Järvenpäässä on tärkeä paikka. Kesän vakioharrastuksiin kuuluu monen keskiuusimaalaisen tavoin Tuusulanjärven ympäri kiertäminen polkupyörällä. Aina pitää kuitenkin olla mielessä jokin matka, jota odottaa ja suunnitella. n

AITO 2–3/2015 33

Järjestöasiaa TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT UZI VARON

Yt:t ovat muutakin kuin potkut, mutta mitä?

Uutisia yt-neuvotteluista on totuttu viime vuosina näkemään usein ja lähestulkoon aina niillä tarkoitetaan irtisanomisia ja lomautuksia.

Mutta yt eli yhteistoiminta tarkoittaa muutakin kuin ikäviä uutisia. on julkisuudessa ikävä maine, jota vuonna 2008 alkanut vaikea taloustilanne on pitänyt yllä. Mediahuomiota eivät valitettavasti saa ne yritykset, jotka hoitavat yt:t hyvin, Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen toteaa.

Yhteistoiminta on hänestä enemmän kuin vain yt-lain noudattamista. Helenasta yhteistoiminta tarkoittaa sellaista yrityskulttuuria, jossa työnantaja ja työntekijät kehittävät yhdessä yrityksen toimintaa ja henkilökunnalla on hyvät työtään koskevat vai– YT:ILLÄ

»Oikein ymmärretty yhteistoiminta on ykkösjuttu, sillä se kehittää työllisyyttä ja ylläpitää henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia.»

34 AITO 2–3/2015

kutusmahdollisuudet. – Oikein ymmärretty yhteistoiminta on ykkösjuttu, sillä se kehittää työllisyyttä ja ylläpitää henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia.

Isoin väärinymmärrys koskee Lamposen mielestä yhteistoiminnan ja yhteistoimintalain ideaa: yt-laki mielletään vähentämislaiksi. Oikeasti kyse on muun muassa yrityksen toiminnan kehittämisestä, henkilöstövoimavarojen suunnitelmallisesta hallinnasta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä, henkilöstön vaikuttamisesta yrityksen päätöksenteossa ja tasa-arvon

edistämisestä. Usein myös ajatellaan, että työnantaja on tehnyt päätökset etukäteen ennen yt-neuvotteluja, mutta työnantajan on välttämätöntä tehdä valmistelevia suunnitelmia etukäteen. on tärkeää: johdon pitäisikin kiinnittää huomiota yrityksen kulttuuriin eli miten yhteistoiminnan henkeä luodaan ja ylläpidetään – mitkä ovat yrityksen arvot, vuorovaikutuksen tapa ja kehittämisen käytännöt.

– Yhteistoiminta on sananmukaisesti yhteistä toimintaa, Lamponen muistuttaa.

Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja henkilöstö. Henkilöstön edustajia voivat olla luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti hoitaa yhteistoimintaa. Henkilöstöedustajan pitää osallistua aktiivisesti ja työnantajalla pitää olla tahto, taito ja lain sisällön tuntemus. Yt-lain tunteminen on kummallekin osapuolelle erittäin tärkeää, vaikka vastuu lain noudattamisesta onkin työnantajalla.

Lakia valvoo työnantaja- ja työntekijäliitot sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva yhteistoiminta-asiamies. Nämä tahot myös antavat neuvoja lain oikeanlaisesta soveltamisesta.

–Yt-laissa on annettu menettelytavat työpaikan muutostilanteiden hallintaan.

Se on sekä yrityksen että henkilöstön etu, Lamponen sanoo.

YHTEISTOIMINNAN HENKI

toteuttavista organisaatioista Helena puhuu innovatiivisina organisaatioina. Näissä organisaatioissa uusia tuotteita tai palveluja kehitetään tai entisiä parannetaan niin, että kehittämiseen yhdistyy henkilöstön työnimu. Henkilöstö on tällöin sitoutunutta ja energistä.

– Tällaisia organisaatioita on Suomessa vain neljännes kaikista organisaatioista, hän huomauttaa. Sen sijaan huonosti hoidetun yhteistoiminnan vaikutukset irtisanomisiin johtavissa neuvotteluissa ovat karua kuultavaa.

– On tutkittu, että työilmapiiri, työntekijöiden motivaatio ja luovuus heikkenevät noin kuudeksi viikoksi. Pitkäaikaisvaikutuksena luottamus rapautuu työntekijöiden ja johdon välillä. Työhön jääneiden HYVÄÄ YHTEISTOIMINTAA

kokemus työn merkityksellisyydestä vähenee. Neuvottelujen tarkoitus on säästö ja supistukset, jotka saavutetaan lyhyellä aikavälillä, mutta tuottavuus ja tehokkuus laskevat pidemmällä aikavälillä.

Lamposen mielestä yhteistoimintaasiat ovat nykyään peruskansalais- ja työpaikkataitoja.

–Yhteistoiminta on kaikkien asia, jokainen luo työpaikan henkeä omalla toiminnallaan päivittäin. Ohjenuorana hän pitäisi sitä, että jos työpaikalla suunnitellaan henkilöstövaikutteisia muutoksia, niin niistä pitää neuvotella ennen päätöksentekoa. Jos henkilöstöedustusta ei ole, pitää olla valmiudet neuvotella itse omista asioistaan. Valitettavan monelta työpaikalta puuttuu henkilöstöedustus. Silloin kun on menossa hyvät ajat yrityksessä eikä ole mikään kriisi päällä, on hyvä sauma valita edustaja.

– On yhteinen etu käydä neuvotteluja henkilöstöedustajan kanssa kuin koko henkilöstön kanssa. Se mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen. koskee kaikkia yrityksiä, yhteisöjä ja säätiöitä, joissa on vähintään 20 henkilöä säännöllisesti töissä.

– Hyvään henkilöstöpolitiikkaan säädetyt asiat kuuluvat ilman lakiakin, Lamponen toteaa. Yt-neuvottelut pitäisi toteuttaa riittävän ajoissa, riittävän tiedon pohjalta niiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelujen keskeisistä asioista olisi hyvä tehdä pöytäkirjat.

– Yt-neuvotteluja on pidettävä vähintään kerran vuodessa, kun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laaditaan tai päivitetään. Henkilöstöedustajien on saatava pörssiyhtiössä tilinpäätöstiedot välittömästi, kun ne julkistetaan, ja muussa yrityksessä tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Kaksi kertaa vuodessa on tehtävä selvitys yrityksen taloudellisesta tilanteesta – tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä.

– Muita nyrkkisääntöjä on vaikea antaa, koska on olemassa niin erikokoisia yrityksiä. Näistä minimivaatimuksista voi alkaa miettiä, mitä yhteistoiminta omalla työpaikalla voisi tarkoittaa. n LAKI YHTEISTOIMINNASTA

AITO 2–3/2015 35

Kielen kiemurat KIELEN KIEMURAT -PALSTAA TOIMITTAVAT TULEVIA JOHDON ASSISTENTTEJA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPETTAVAT LEENA JAAKKOLA, VARPU JASKARA JA SANNA KUKKONEN.

Uusia työkaluja kielipulmien ratkaisuun tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuosi on tuonut assistenteille hyviä uutisia: Kotimaisten kielten keskuksen sivut menivät remonttiin, Kielitoimiston sanakirja avattiin verkossa kaikkien vapaasti luettavaksi ja sopivaa ilmaisua tai sanamuotoa pohtivat saivat avukseen uuden oppaan. Esittelemme uudet työkalut ja arvioimme niiden käytettävyyttä.

KIELITOIMISTO TÄYTTÄÄ

• Kielitoimiston kielioppiopas Kielenhuollon oppaat ovat perinteisesti keskittyneet sääntöihin ja suosituksiin.

Kieliopillisen vaihtelun pohdinta on jäänyt niissä vähemmälle. Vaihtoehtojen runsaus voi hämmentää tekstiinsä sopivaa sanaa tai muotoa etsivää assistenttia: Olisinko tyytyväinen palvelujen, palveluiden vai palveluitten tasoon vai tasosta? Sanoisinko sen olevan vertaansa vailla vai muodikkaasti paras ikinä? Tähän tarpeeseen vastaa uusi Kielitoimiston kielioppiopas, aiemmin ilmestyneen Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan sisarteos.

Uuden oppaan aihevalinnat perustuvat Kielitoimiston neuvontapuhelimeen soittaneiden asiakkaiden kysymyksiin. Yksityiskohtia on 400-sivuisessa kirjassa runsaasti: asia- ja sanahakemisto on yli 300-sanainen. Kattavuus ei kuitenkaan ole päätavoite. Kirjoittajat muotoilevat pyrkivänsä ”kasvattamaan kielenkäyttäjien kielellistä tietoutta ja tekemään tietoisemmaksi kielellisistä valinnoista ja niiden mahdollisista seurauksista, jotta varsinkin kirjallinen vuorovaikutus eri tilanteissa sujuisi paremmin”. Kielen käytön näkökulma on kirjassa vahvasti läsnä eikä neuroottista oikein– väärin-ajattelua vahvisteta.

Kielestä kiinnostuneille kirja tarjoaa paljon kiinnostavaa luettavaa. Oppaan avulla voi syventää näkemyksiään tyylin vaihtelusta ja muutoksista ja saada taustatietoa valinnoilleen. Vaikka kirjoittajat

36 AITO 2–3/2014 2–3/2015

pyrkivät yleistajuisuuteen ja selittävät kiitettävästi kielioppitermit, ei seikkaperäinen kirja antaudu helpolla pika-avuksi työkäyttöön. Kiireinen voi kuitenkin silmäillä vain esimerkkejä ja niiden kommentteja, niin kuin tekijätkin suosittelevat. Esimerkkien yhteydessä kerrotaan, onko ilmaisu sopiva neutraaliin asiatekstiin vai ei.

Kielitoimiston kielioppiopas on valppaasti ajassa kiinni. Monet sen käsittelemistä ilmauksista puuttuvat vanhemmista kielioppaista. Millaiseen tekstiin sinä kelpuuttaisit esimerkiksi ilmaisut 24/7 tai juurikin näin?

• Kielitoimiston ohjepankki Kielitoimiston ohjepankista löytyy ajantasainen apu monenlaisiin kirjoittamiseen liittyviin pulmiin. Sivusto sisältää Kielitoimiston oikeinkirjoitusopaan, Kielitoimiston nimioppaan ja Kielitoimiston kielioppioppaan tietoja. Pohditpa sitten yhdyssanaa, pilkun käyttöä tai muita välimerkkejä, saat avun tämän sivuston kautta. Tätä on odotettu!

Kuinka sivusto sitten toimii. Hakutapoja on kaksi: hakusanalla tai selaamalla aiheita.

Haulla läsnä oleva tuli kaksi ohjetta selityksineen, mutta sivuun ilmestyy myös palkki, jolla voi tarkentaa hakua. Kun klikkaat ohjeen otsikkoa Yhdyssana vai ei: poissa oleva vai poissaoleva?, saat esiin koko ohjeen, jossa selitetään, miksi sana kirjoitetaan joko erikseen tai yhteen. Samalla tulee

siis kerrattua kieliopin sääntöjäkin. Ohje antaa myös muita esimerkkejä samantapaisista ilmauksista.

Hakusanalla hakeminen on kätevää ja täsmällistä, mutta joskus voi olla tarpeen pohtia vaikkapa yhdyssanoja yleisesti. Haulla yhdyssana avautuu 22 yhdyssanaan liittyvää ohjetta teemoittain.

Etusivulla on myös eniten etsityt aiheet, joissa kärkisijaa pitää – yllätys yllätys – yhdyssanat. Ohjepankki on nimenomaan pika-apu kirjoittajalle.

• Kielitoimiston sanakirja Kielenkäyttäjälle tarpeellisin verkkosanakirja on Kielitoimiston sanakirja, joka sisältää yli 100 000 hakusanaa. Uusin sähköinen versio on vapaasti käytettävissä verkossa. Sanakirja on helppo apu vaikkapa vierassanan kirjoitusasun tai mediassa esiintyvän erikoistermin merkityksen tarkastamiseen. Jos et ole ihan varma, kuuluuko jokin sana käyttämääsi tyylilajiin tai mietit, miten sana taipuu tai tavutetaan, kurkkaa tänne. Tiedot ovat taatusti ajan tasalla, mutta sanakirjaan päästäkseen sanan täytyy olla vakiintunut.

Sanahakua pystyy muokkaamaan tavoitteen ja tarpeen mukaan. Etsi hakusana on hyvä valinta, jos haluaa perustiedot sanan käyttäytymisestä ja käytöstä.

Etsi koko tekstistä johtaa laajempaa käsittelyyn, ja Tarkennetun haun avulla voi etsiä vaikkapa pelkästään yhdyssanoja tai kaikkia muita kuin yhdyssanoja. Erilaisia hakuja kannattaa testata – tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin.

Kielitoimiston sivuilla on muitakin sanakirjoja: erityisesti tutkimuskäytössä tarvittavat etymologiset sanakirjat, murresanakirjat, vanhan kirjasuomen sanakirja, taajuussanakirjat ja kielitieteen asiasanasto. Apua vieraille kielille kääntämiseenkin on tarjolla. Kielinä ruotsi, viro, romani ja viittomakieli sekä jotkin suomen sukukielet. Ensimmäisenä maahanmuuttajakielenä somali on myös saanut sanakirjan Kielitoimiston sivuille.

• Kielikellon arkisto Kielikello-lehden arkisto avautui kaikille keväällä 2014. Arkistoon on koottu suurin

osa lehdessä ilmestyneistä jutuista vuodesta 1968. Vain uusimmat numerot puuttuvat; niitä pääsevät lukemaan tilaajat.

Hakumahdollisuuksia on useita: aihepiiri, kirjoittaja, hakusana, otsikko tai lehden numero tai jopa lehden osio. Jos haet tiettyä sanaa ja siihen liittyviä teemoja muttet ole ihan varma, mihin aihepiiriin asia kuuluu, on helpointa käyttää tekstistä hakemista. Esimerkiksi hankala paikannimi Juuka tuottaa tällä haulla kuuden artikkelin linkkilistan.

HAKUTULOKSET TEKSTISTÄ

hakusanal-

la »Juuka»: 2/2000 – Tiivistä mutta sumeaa vertailua 2/1998 – Kunnan nimeen perustuvat asukkaannimitykset 1/1997 – Teuvalle ja Temmekselle, Korppooseen ja Keminmaahan 2/1995 – Orpanasta kusiiniin – serkun ni-

mitykset suomen murteissa 1/1991 – Riiassa asuu riikalaisia 1/1990 – Kiva on kiva sana Siinä missä Kielitoimiston sanakirja on kätevä pika-apu, Kielikellon arkistossa pääsee perehtymään aiheeseen syvemmin, joskus jopa vertailemaan eri vuosikymmenten näkemyksiä.

Etsivä löytää, kysyvälle vastataan Verkkosivujen oppaiden lisäksi Kielitoimisto palvelee edelleen puhelimitse. Vastauksia kielipulmiinsa saa neuvontapuhelimesta 0295 333 201 arkisin klo 9–12.

Kalenteriin kannattaa merkitä myös tiistai 13.10. Silloin, selkeän kielen päivänä, avautuu Kotuksen selkeän kielen sivusto ja luvassa on kaikille avoin virkakielikampanjan päätöstilaisuus. n

HOHTOA ARKEEN! Järjestä yritystilaisuus Finnkinossa – näet huippuelokuvat ensimmäisten joukossa.

Toivo Särkkä: Onnellinen ministeri 1941 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Finnkino Oy I puh. 09-1311 9205 yritysmyynti@finnkino.fi I finnkino.fi/yritysmyynti AITO 2–3/2015 37

Opiskelijat TEKSTI JA KUVAT PIA KANGASNIEMI

Tervetuloa työelämä!

vielä opintojaan suorittavat HSOt näkevät työelämän ja mitä haasteita tulevaisuus tuo tullessaan?

Keräsimme viisi sanavalmista ja aktiivista opiskelijaa saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä aiheista. Janika Kirjavainen, Charlotta Dillström, Kati Ilomäki, Pihla Steinberg ja Joanna Aarrelampi ovat kaikki myös ainejärjestö HSOY ry:n hallituksen jäseniä.

Jo opiskelijat ovat huomanneet, että työsuhteiden pituus on lyhentynyt viime vuosina ja määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntynyt. Vakituinen työpaikka saattaakin olla kiven alla. Pidempiaikaisiin työsuhteisiin pääsee kiinni esimerkiksi projektiluontoisten töiden tai lyhyiden työsuhteiden myötä.

Usko hyvään koulutukseen on kuitenkin vahva: – Mitä paremmin koulutat itseMINKÄLAISENA NUORET,

38 AITO 2–3/2015

äsi jatkuvasti, sitä varmempi työpaikka on, Charlotta sanoo. – Pelkkään peruskoulutuksen tuomaan osaamiseen ei saa tyytyä, vaan tulee pysyä ajan hermolla.

Tulevaisuudessa korostuu moniosaajan rooli työyhteisöissä ja tässä me Aito HSOt olemme aivan omaa luokkaamme.

– Oma-aloitteisuutta, yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä arvostetaan. Myös luovuus ja kekseliäisyys korostuvat, sillä tulevaisuus on innovaatioissa ja innovatiivisissa työntekijöissä, tytöt toteavat.

Teknologian kehittyessä työtä tehdään vapaammassa ympäristössä. Avokonttorit sekä mobiilit työpisteet lisääntyvät ja työvälineet muuttuvat uusiksi monitoimi-älylaitteiksi jotka applikaatioineen mahdollistavat työn tekemisen missä ja milloin tahansa. Tulevaisuudessa oletusarvoisesti ollaankin tavoitettavissa kellon ympäri.

Iloiset HSO-opiskelijat Janika Kirjavainen (vas.), Joanna Aarrelampi, Kati Ilomäki Pihla Steinberg ja Charlotta Dillström.

Opiskelijoita huolestuttaa myös jaksaminen: – Ihmisten jaksamisen kannalta pitäisi olla rajat, milloin on työaika ja milloin vapaa-aika, Janika huomauttaa.

Kellon ympäri tavoitettavuuden opiskelijat näkevät myös synnyttävän vastarintaliikehdintää. Oman yksityiselämän ja vapaa-ajan uhraaminen työlle ei ole pitkällä aikavälillä tervettä kenenkään kannalta, vaan raja työn ja vapaa-ajan välillä on pidettävä selkeänä. Huolta aiheuttaa työelämän odotusten ja oman hyvinvoinnin välillä tasapainoilu.

Yksimielisiä haastateltavat olivat siitä, että koulutuksen tulee seurata työelämän muutoksia eikä jumiutua vanhaan: – Koulun tulisi ymmärtää teknisen luovuuden ja yrittäjyyden monipuolisuuden vaatimukset ja sitä mukaa tarjota mahdollisuuksia, Pihla sanoo.

Terveiset Eerikinkadulta TEKSTI PIA KANGASNIEMI KUVA MAARIT RAPP

MÄÄRÄRAHOJEN VÄHETESSÄ ja virtuaa-

liopintojen lisääntyessä opiskelijoilta vaaditaan paljon motivaatiota ja oma-aloitteisuutta sekä kiinnostusta omiin opintoihin.

Vertaistuen määrä vähenee, kun muita opiskelijoita ei enää kohdata kasvokkain.

Tämä herättääkin opiskelijoissa huolta sosiaalisuudesta ja verkostoitumisesta, jotka koetaan tärkeiksi opiskeluaikana. Toive siitä, että opinahjot osaavat tunnistaa virtuaaliopintoihin soveltuvat opintokokonaisuudet, on selkeä. Kaikkiin toteutuksiin virtuaaliopiskelu ei sovi.

Yksimielisiä haastateltavat ovat siitä, että HSOille löytyy paikka myös tulevaisuuden työelämässä: – Olemme moniosaajia, joilta löytyy kielitaitoa, teknistä osaamista, viestintä-, sekä lainsäädöllistä osaamista.

Yritysjohdon ja muiden johtavassa asemassa olevien henkilöiden aika eikä välttämättä myöskään osaaminen riitä kaikkien taustatöiden tekemiseen, he sanovat.

– On todella tärkeää, ettei vähättele omaa osaamistaan ja koulutustaan, Charlotta painottaa.

– HSOiden osaamista olisi hyvä tuoda enemmän esille, jotta erotumme eduksemme laajassa sihteerien ja assistenttien joukossa. Ainakin nuorten keskuudessa sihteerien ja assistenttien osaamisesta ja työtehtävistä ilmenee edelleen harhakäsityksiä ja opiskelijat joutuvatkin avaamaan koulutuksen sisältöä muille nuorille.

Nämä Aito HSO ry:n opiskelijajäsenet odottavat innolla ja motivoituneina tulevaisuuttaan työelämässä. He odottavat löytävänsä koulutuksen myötä mielenkiintoisia työtehtäviä. Haaga-Heliassa kannustetaan opiskelijoita hienosti ja kerrotaan hyvin eri mahdollisuuksista mihin Tradenomi HSO voi työelämässä sijoittua.

Aito HSO ry:ltä ja työelämässä olevilta jäseniltä opiskelijat toivovat lisää eläviä esimerkkejä, ”Hoso-tarinoita”, myös niitä niin sanottuja tuhkimotarinoita. Kaikki opiskelijat ovat omanlaisiaan ja jokainen toivoisi kuulevansa juuri sen tarinan, johon voisi samaistua ja tätä kautta löytää lisää motivaatiota ja intoa opintoihin. n

Esittelyssä Aito HSOn uusi järjestöassistentti Pia Kangasniemi

”Kuin kotiin palaisi!”

OLEN PIA KANGASNIEMI, uusi Aito HSO

ry:n järjestöassistentti. Olen ollut toimessani noin kolme kuukautta, mutta tuntuu kuin olisin ollut hommissa jo pidempäänkin. Sekä jäsenistö, hallitus ja eritoten järjestöpäällikkömme Maarit ovat ottaneet minut erittäin hyvin vastaan ja tehneet aloituksen minulle helpoksi. Onnekseni myös edeltäjäni Sari ehti perehdyttää minua hetken, ennen kuin siirtyi uuteen työhönsä.

Aito HSO ry:n toimisto on minulle jo ennestään erittäin tuttu paikka. Opiskellessani Haaga-Heliassa Tradenomi HSO – tutkintoa olin aktiivina opiskelijajärjestössä sekä sitä kautta myös Aito HSO ry:n hallituksessa opiskelijajäsenenä sekä Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa.

Olen ollut vankkumattomasti Aito HSO jo heti opiskeluiden alusta ihan tähän päivään saakka. Mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä HSOilla on oma järjestö ajamassa meidän etujamme työmarkkinoilla, jossa kilpailu työpaikoista on tällä hetkellä erittäin kiivasta. Aito HSO ry tekee erinomaista työtä Akavan Erityisaloissa, yrityskentässä ja Haaga–Heliassa HSOiden arvostuksen ylläpitämiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi, unohtamatta jäsenkunnan oman arvostuksen lisäämistä ja korostamista. Me olemme oikeasti ja Aidosti erinomaisia kaikessa mihin ikinä ryhdymmekään tehtävänimikkeistä tai titteleistä riippumatta! alkoi jo nuorena vanhempieni yrityksessä varasto- ja taloushallinnon työtehtävissä. Lukion jälkeen päätin lähteä tutustumaan hotelli- ja ravintolamaailmaan. Se maailma imaisi minut kuudeksi vuodeksi täysillä mukaansa ja OMA URAPOLKUNI

pidin todella vauhdikkaasta ja mielenkiintoisesta asiakaspalvelutyöstä. Jostain kuitenkin kumpusi halu kouluttautua lisää ja pienen etsinnän tuloksena löysin silloisen Helian assistenttityön ja kielten koulutusohjelman ja onnekseni sainkin opiskelupaikan.

Opiskelun ohella työskentelin perheyrityksessämme sekä myöhemmin Roschier asianajotoimistossa osa-aikaisena taloushallinnon assistenttina. Opintojen loppusuoralla sain kokoaikaisen työpaikan Hewlett–Packardilla koulutuskoordinaattorina.

Työ HP:lla yhdisti kaikki aiemmat työtehtävät ja koulutuksen toimivaan pakettiin. Tästä paketista luovuin kuukausi ennen esikoisen syntymää pian jo kuusi vuotta sitten.

ESIKOISPOJAN SYNTYMÄN jälkeen olem-

me mieheni kanssa saaneet vielä kaksi ihanaa pientä lasta lisää. Kolmikko piti minut kiireisenä koti-moniosaajana viime syksyyn saakka, jolloin nuorimmainenkin aloitti päiväkotitaipaleensa. Tuo syksy osoitti minulle, miten erittäin tärkeää on maksaa työssäoloaikana jäsenmaksuja liittoon ja sitä kautta Erko:n. Työllistyminen viiden vuoden kotona olemisen jälkeen ei todellakaan ollut mitenkään helppoa ja ansiosidonnaisen avulla pystyin keskittymään täysipäiväisesti siihen työhön.

Vuoden alussa sain määrä-aikaisen työpaikan tietotekniikan alan yrityksessä Espoossa ja alkoi jälleen uudenlainen vaihe elämässä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudesta puhutaan paljon, mutta en enää yhtään ihmettele, miksi!

Toivonkin, että voisin jollain tavoin myös auttaa muita töihin palaavia HSO-äitejä ja isiäkin tässä elämänmuutoksessa. järjestöassistentin paikan saaminen on minulle eräänlainen kotiinpaluu. Toivonkin, että voin hyödyntää koulutuksesta, aktiivitaustasta ja työkokemuksesta karttunutta osaamista ja tietotaitoa kaikkien jäsentemme hyödyksi ja iloksi. n AITO HSO RY:N

AITO 2–3/2015 39

Jäsenasiaa

Tervetuloa syyskokousmatkalle Lahteen!

Tervetuloa Aito HSO ry:n syyskokousmatkalle Lahteen keskiviikkona 4.11. klo 13 – 23. Sääntömääräisen syyskokouksen lisäksi ohjelmassa on muun muassa tutustumien Mukkulan Kartanoon sekä Myrskyluodon Maija -musikaali Lahden kaupunginteatterissa.

Syyskokousmatka 4.11.

13.00 Lähtö Helsingistä

(tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin)

• Lahti MM 2017 esittäytyy, à la Jyrijaakko Ritamies.

Menomatkalla mukana myös Harri Olenius Lahti Region – Lahden Seutu Oy:sta sekä Risto Turunen

Solo Sokos Lahden Seurahuoneelta.

14.30 Tutustumien Mukkulan Kartanoon

kartanon isännän Aki Keskitalon johdolla 15.30 Saapuminen Solo Sokos Hotel

Lahden Seurahuoneelle

• sääntömääräinen syyskokous

• illallinen 19.00 Lahden Kaupunginteatteri

• Myrskyluodon Maija -musikaali 21.30 Lähtö takaisin Helsinkiin 23.00 Takaisin Helsingissä

Kokousmatkaamme isännöivät Lahti Region – Lahden Seutu Oy, Solo Sokos Lahden Seurahuone ja Mukkulan Kartano.

Voit ilmoittautua mukaan

syyskokousmatkalle Jäsenen extranetissä.

40 AITO 2–3/2015

U U T TA M

! Ä T L E V I L AG N U M

Suunnittelemme ja toteutamme innovatiivisia messuosastoja

IDEOIMME, SUUNNITTELEMME JA TOTEUTAMME perinteisiä ja design-messuosastoja sekä kiinteitä rakenteita Suomessa ja kansainvälisesti. Olemme 100% omavarainen toteuttaja, joka säästää asiakkaan aikaa ja rahaa.

Ainutlaatuiset tekniset ratkaisut yhdistettynä tyylikkääseen muotokieleen tuovat asiakkaillemme uutta lisäarvoa.

Tutustu myös uudistuneisiin nettisivuihimme! magnumlive.fi

KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ!

MagnumLive Oy ohjelma-, tapahtuma- ja toteutustoimisto yhteys@magnumlive.fi

MONIPUOLISIN 010 3965 000 ISUOMEN I

magnumliveoy

VIIHDE- JA TAPAHTUMATOIMISTO

AITO 2–3/2015 41

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP

Workshopissa ideoitiin koulun ja yritysten yhteistyötä AITO HSO JA HAAGA-HELIAN

assistenttityön yksikkö järjestivät elokuussa yhteisen workshopin, jossa yhdessä ideoitiin tapoja lisätä ja kehittää HSOkoulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Keskustelu kävi vilkkaana ja illan mittaan syntyi useita kehitysideoita, joita jatkojalostetaan lähiaikoina.

– Opiskelijat tarvitsevat työelämätuntemusta ja organisaatioilla on paljon toimek-

siantoja, joiden toteuttamisessa opiskelijamme voisivat olla apuna. Tähän saakka hankaluutena on ollut yhdistää yritykset ja tekijät juuri silloin, kun apua tarvittaisiin. Uusi joustava opetussuunnitelma tarjoaa kuitenkin tähän hyvän mahdollisuuden, lupasi koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen Haaga-Heliasta.

Yhteistyö yritysten kanssa voi olla muodoltaan mo-

Workshopin osallistujat pääsivät mukaan oppitunnille kuulemaan ja keskustelemaan assistentin roolista organisaation strategiatyössä.

Taste of Easy Luxury Herkullista ja tuoretta kokoustarjottavaa nopeasti ja vaivattomasti suoraan kokouspöytään toimitettuna. Tilaa tarjottavat, jotka ihastuttavat: www.hofs.fi.

Aito deli ovellasi – ja voit itse keskittyä olennaiseen.

42 AITO 2–3/2014 2–3/2015

010 346 7600 • Liikkalankuja 6, 00950 Helsinki • tilaus@hofs.fi • www.hofs.fi

Tulipa testattua: Lounaalla 2–3/2015

Tuula Tuomainen

ninaista. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät mukaan oikeisiin työelämän tehtäviin. Palkkioksi työpanoksestaan opiskelijat saavat opintopisteitä ja tietenkin arvokasta kokemusta käytännön työelämästä.

Toimeksiannon tarjonnut yritys saa puolestaan käyttöönsä tarpeellista apuvoimaa ja tuoreita ideoita toteutettavaksi.

Jos sinulla on omassa organisaatiossasi työ, jonka uskoisit sopivan opiskelijatyönä toteutettavaksi, voit lähettää viestiä osoitteeseen info.asto@haaga-helia.fi. n

Kevyesti rullaten

Pikaruokaa Roslundin tapaan

JOS OLET KYLLÄSTYNYT salaatteihin,

AURINKOISENA ELOKUUN päivänä lou-

mutta haluaisit silti raikkaan kevyen lounaan, kokeile rullia. Ne ovat vietnamilaisella valmistustekniikalla tehtyä sormiruokaa, jota dipataan maapähkinäja kalakastikkeisiin. Riisipaperiin käärityt rullat sisältävät “pääraaka-aineiden” lisäksi salaattisekoituksen ja riisivermiselliä.

Elokuisena testipäivänä minä valitsin tofu-munakas-pähkinä, katkarapu-avokado, lohi-kanttarelli-kevätsipuli ja avokadositruuna-cashew -rullat sekä avokadotomaatti-fenkoli-papusalaatin.

Toisena salaattivaihtoehtona oli kaalipäärynä-seesamsalaatti. Syksyn viiletessä salaatin tilalle voi valita myös keiton.

Testipäivänä tarjolla oli purjo-porkkanasiitakekeitto.

Salaatti oli mehukas ja maustettu sopivalla ripauksella chiliä. Kaikki rullat olivat maukkaita, mutta lohi-kanttarellikevätsipuli jäi erityisesti mieleeni, koska siinä maut erottuivat parhaiten edukseen.

Ravintola Rulla sijaitsee Nudge-kaupan yhteydessä Yrjönkatu 30:ssä. Pikkuruisessa ravintolassa on 20 paikkaa, jotka ovat useimmiten täynnä. Itse otan lounaan yleensä mukaan, mutta Rulla myös toimittaa isompia eriä Helsingin alueelle vaikkapa kokoustarjottaviksi. n

nas ulkona houkutteli, joten suunta kohti Hietalahden kauppahallia.

Lounaspaikaksemme valikoitui Lihakauppa Roslundin terassi.

Menusta löytyi kuuluisan ja Stadin parhaimmistoon valitun Rosburgerin lisäksi myös juustohampurilaisia, tuoremakkaralautasia sekä teriyakivarraslautasia.

Näihin muihin herkkuihin täytyy tutustua seuraavilla kerroilla.

Rosburger oli maineensa arvoinen.

Hampurilaisen maku oli erinomainen ja liha todella laadukasta. Pihvin kypsyys medium oli mielestäni ehkä hieman liian raaka, mutta pyydettäessä pihvin saa myös kypsänä. Myös sämpylän makuun ja ulkomuotoon oli panostettu: ei mitään vehnäpullaa vaan kunnon tuhti sämpylä.

Kaalisalaatin, pekonin ja juuston maku yhdessä näiden edellä mainittujen kanssa oli kyllä erittäin toimiva paketti. Lisäksi lautasella tarjottiin vihersalaattia, joka kyllä sellaisenaan riitti, vaikka jäimmekin kaipaamaan ranskalaisia perunoita, joita jostain syystä ei terassille pystynyt tilaamaan.

Kokonsa puolesta Rosburger oli lounaaksi mitä mainioin, suosittelen! n PIA KANGASNIEMI

PAULIINA ELGBACKA

PLUSSAT: Kevyt, raikas, maukas MIINUKSET: Pienet tilat Ravintola Rulla, Yrjönkatu 30, Helsinki www.rulla.fi

PLUSSAT: Maku, koko ja nopeus MIINUKSET: Lisukevaihtoehtojen puute Lihakauppa Roslund Hietalahden Halli sekä Teurastamon Portti, Työpajankatu 2, Helsinki www.roslund.fi

AITO 2–3/2015 43

44 AITO 2–3/2015