Aito 2–3/2018

Takaisin pääsee aina s. 10

Esimies osaamista kehittämässä s. 20

Vedä välillä henkeä, perfektionisti s. 26

Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa s. 30

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 2–3/2018 46. vuosikerta

Ota luovuutesi haltuun Krista Launosen neuvoin

s. 6

26

2–3/2018

Vedä henkeä, perfektionisti!

Anna armoa itsellesi ja muille

3 Päätoimittajalta

4 Alkupalat 6 TEEMA: Ota luovuutesi haltuun Luovuusasiantuntija Krista Launonen neuvoo, kuinka luovuus valjastetaan voimavaraksi työelämässä.

10

Takaisin pääsee aina Kaksi tarinaa siitä, kuinka muutto vieraalle paikkakunnalle tai vieraaseen maahan on hyppy tuntemattomaan.

14 Ilo irti työn tekemisen muutoksesta Digitalisaatio on tässä ja nyt – kuinka se vaikuttaa meidän työhömme?

17 Yhteistyössä: Digi tulee kokousvarauksiin 18 Uratarina: Humanisti HSO-uralla Heli Huurtomaa opiskeli aluksi kääntämistä yliopistolla ja hakeutui sen jälkeen HSO koulutukseen.

20 TEEMA: Esimies osaamista kehittämässä Esimiestyö on ihmiskeskeinen palveluammatti, johon ei löydy täydellistä ohjekirjaa.

23

Puun ja kuoren välissä Parhaimmillaan assistentin työ on antoisaa ja saumatonta yhteistyötä. Pahimmillaan tuntuu siltä, kuin olisi puun ja kuoren välissä.

26 TEEMA: Vedä välillä henkeä, perfektionisti!

Mikä meitä ajaa täydellisyyden tavoitteluun?

Filosofi Juha T. Hakala neuvoo hölläämään hiukan.

28 Opiskelijat: Hyvinvointikysely 2018 30 Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa Miten somea kannattaa hyödyntää asiantuntija roolissa ja mitä kanavia ottaa käyttöön?

32

20 30

Järjestöasiaa: Kun työ päättyy Akavan Erityisalojen järjestöasiantuntija Amalia Ojanen kertoo, mitä kaikkea kannattaa huomioida, kun työsuhde päättyy.

34 Uutiset

Numero 2–3/2018 Kannen kuva Riikka Kantinkoski 2 AITO 2–3/2018

Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

R PÄ

ISTÖME

Aito HSO on laadun tae

R I

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Painopaikka Libris Oy, Helsinki KK

Päätoimittaja Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

Toimittajat 2–3/2018 Pauliina Elgbacka Hanna Mäkinen Amalia Ojanen Piia Pellinen Anni Piipponen Silja Rajala Susanne Sjöblom Tuula Tuomainen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo

YM

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 46. vuosikerta

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2018 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Aito HSO ry:n on ammatti-, alumni- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä yhdistää korkea­ tasoinen ja ainutlaatuinen HSO-koulutus. Jäsenemme ovat suorittaneet tradenomi, HSO -tutkinnon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tai alimman korkea-asteen tutkinnon Haaga-Heliaa edeltäneessa Helsingin Sihteeriopistossa.

Koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia eri alojen työpari-, asiantuntija ja esimiestehtävissä.

Päätoimittajalta KUVA UZI VARON

Priimaa pukkaa mutta priimaa pukkaa tulemahan.” Eteläpohjalaismummuni suusta usein kuultu sananlasku hymyilyttää minua vieläkin. Sananlasku kuvaa hyvin meidän eteläpohjalaisten lujaa uskoa omaan tekemiseen, mutta mielestäni se kertoo myös vanhan kansan viisaudesta elämän suhteen: välillä kannattaa höllätä otetta. Kyllä se elämä sutviutuu – ja miksei työasiatkin siinä ohessa – vaikka rattia ei niin tiukasti koko ajan puristaisikaan. Saattaa jopa olla, että tulokset ovat paremmat, kun emme liikaa tavoittele täydellisyyttä.

Miten loistavasti mummuni sananparren jatkoksi ja juuri tähän aikaan sopii ohje, jonka meille tarjoilee tässä lehdessä filosofi Juha T. Hakala. Hän neuvoo, että työt kannattaa tehdä niin huonosti kuin ikinä voi (s. 26). Tällä Hakala viittaa siihen, että pilkkua ei kannata fiilata loputtomiin, eikä itseltään ja toisilta vaatia yli-inhimillistä suoritusta. Hakala kehottaa pikemminkin olemaan armollinen itselle ja muille ja hyväksyä se, että maailma ei ole täydellinen. ”HYVÄÄ YRITETÄHÄN,

on Aito HSOssa uudistusten vuosi. Olisi hienoa saada teitä jäseniä entistä enemmän mukaan ideoimaan ja kehittämään toimintaamme.

Vaikuttamistyöhön on lähiaikoina tarjolla todella paljon mahdollisuuksia.

Marraskuun syyskokouksessa valitaan yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä seuKULUVA VUOSI

raavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdokkaaksi voi asettua jokainen, joka haluaa toimia jäsenten hyväksi ja haluaa olla mukana luotsaamassa Aito HSOta uusille urille.

Tarkemmat ohjeet hallitushakuun löytyvät seuraavalta aukeamalta. Jos et koe hallitustyötä omaksesi, saat äänesi kuuluviin myös strategiatyöhön painottuvassa workshopissa syyskokouksen yhteydessä.

Muitakin osallistumismahdollisuuksia on tarjolla, sillä haemme lähiaikoina edustajia sekä Akavan Erityisalojen neuvottelukuntiin että Aito HSOn omiin työryhmiin. Seuraa siis Aitoa asiaa -tiedotetta ja some-viestintäämme ja tule mukaan!

Sääntömääräisten asioiden lisäksi syyskokouksessa on käsittelyssä sääntömuutosesitys yhdistyksen jäsenpohjan laajentamisesta. Taustalla tässä esityksessä on halu turvata jäsenkannan pysyvyys ja mahdollistaa kasvu siinäkin tapauksessa, että alan koulutus ja HSO-alojen työtehtävät muuttuvat. Ja me tiedämme jo nyt, että lähivuodet tuovat muutoksia sekä koulutuksen että työn sisällön osalta. Sääntöuudistus on yhdistykselle tärkeä, sillä haluamme jatkossakin olla HSOkoulutuksen suorittaneille paras mahdollinen kumppani työelämässä.

Hyvää syksyn jatkoa & tapaamisiin jäsentilaisuuksissa. n

»Vaikuttamistyöhön on lähiaikoina tarjolla todella paljon mahdollisuuksia.»

MAARIT RAPP

Toiminnanjohtaja

040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

AITO 2–3/2018 3

2–3/18

Alkupalat

Käytä jäsenedut hyödyksesi – uutta virtaa uravalmennuksesta Niillä Aito HSOn jäsenillä, jotka kuuluvat myös Akavan Erityisaloihin on mahdollisuus saada asiantuntevaa uravalmennusta työnhakua ja oman uran suunnittelua varten. Valmennuksesta vastaa UP Partners.

POHDITKO URAVALINTOJASI?

Uravalmennuksesta saat: • Tukea työnhakuun: oman osaamisen selvittäminen, tulokselliset työnhakukäytännöt, piilotyöpaikkojen löytäminen, työhakemuksen ja CV:n tekeminen, työhaastatteluihin valmistautuminen.

• Apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen: omat tavoitteet ja valinnat, oman osaamisen tunnistaminen, LinkedIn-profiilin tekeminen, kehityskeskustelut, palkka­ neuvottelut, työn vaihtaminen, kouluttautuminen.

• Vahvistusta työhyvinvointiin: työssä jaksaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, tunteet työelämässä, työpaikan pulmatilanteet. Työhyvinvointikysymyksissä ohjausta antaa psykologi.

on jäsenille maksutonta. Voit osallistua valmennukseen itsellesi sopivalla tavalla. UP Partnersin tarjoaman virtuaalisuuden avulla pääset hyödyntämään kaikkia palveluita maantieteellisestä sijainnistasi riippumatta.

Tutustu uravalmennukseen Akavan Erityisalojen verkko­ sivuilla kohdassa Palvelut ja edut! n URAVALMENNUS

Tervetuloa Aito HSO ry:n syyskokoukseen 7.11.2018 syyskokoukseen keski­ viikkona 7.11.2018 klo 17–20. Kokous järjestetään HUONE Kampissa osoitteessa Malminkatu 30. SäänTERVETULOA AITO HSO RY:N

tömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään yhdistyksen sääntömuutoksesta.

Kokouksen yhteydessä järjestetään osallistujille myös workshop, jossa pääset vaikuttamaan yhdistyksen strategiatyöhön. Tarkempi ohjelma julkaistaan 16.10., mukaan voit ilmoittautua jo nyt jäsenen extranetissä. n

4 AITO 2–3/2018

Aito HSOn hallitukseen haetaan jäseniä Oletko kiinnostunut hallitustyöstä omassa alumni- ja ammattijärjestössäsi? Haluatko luotsata Aito HSOta uusille, raikkaille urille ja olla mukana kehittämässä uuden ajan ammattijärjestöä?

Tule mukaan Aito HSOn hallitustyöhön!

AITO HSO RY:N HALLITUSHAKU on nyt avoinna kai-

kille aktiivisille, järjestön toiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Hallitustyössä pääset mukaan tekemään tärkeää työtä jäsenten hyväksi ja saat samalla itse laajan yhteistyökumppaniverkoston sekä upeita kokemuksia, joita voit hyödyntää myös työelämässä. Lähiajan keskeiset kysymykset Aito HSOn hallituksen työskentelyssä koskevat mm. strategiauudistusta sekä järjestön jäsenkriteerejä.

Hallituksen kokouksia on noin 8–10 vuodessa, minkä lisäksi hallituksen jäsenet osallistuvat toimikuntatyöskentelyyn sekä edustavat järjestöä jäsen- ja sidosryhmätilaisuuksissa. Hallituksen jäseniltä toivotaan valmiutta ilta- ja viikonlopputilaisuuksiin sekä sitoutumista hallitustyöhön ja järjestön toimintaan.

Kiinnostuitko? Toimi näin: Toimita vapaamuotoinen hakemuksesi toiminnanjohtaja Maarit Rappille 21.10.2018 mennessä, maarit. rapp@aitohso.fi. Kerro hakemuksessasi, miksi haet hallituspaikkaa ja kuinka sinä haluaisit kehittää Aito HSOn toimintaa. Kerro myös, mitä edunvalvontakysymyksiä Aito HSOn pitäisi mielestäsi edistää.

Hallitukseen hakevien esittelyt ja muut syyskokousmateriaalit julkaistaan jäsenen extranetissä 22.10.2018.

Hallitusehdokkaat myös esittäytyvät syyskokouksessa 7.11.2018. n Lisätietoja hallitustyöskentelystä voit kysyä puheenjohtaja Annette Wikströmiltä, annette.wikstrom@aitohso.fi tai toiminnanjohtaja Maarit Rappilta, maarit.rapp@aitohso.fi.

Laatulaina

ä, ja olisi tosi surullista, m elä si yk on llä ise m ”Ih isi väärin. Yrityksessä jos sen viettäisi ja käyttä , missä yksi henkilö on harvoin ratkaisevaa een on, mutta yksilölle itsell .” se on täysin ratkaisevaa

Love us – we will love you back

Leino, Teollisuusneuvos Liisa ohtaja ja usj mit Leino Groupin toi , taja joh en he pu n hallitukse 018 8/2 ta Fak ti leh pa up Ka

SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked­ Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

Aidot appit Tehdään maailma paremmaksi pelastamalla hävikkiruokaa ja virkistetään mieli motivaatiosovelluksella tai TED Talksien inspiroivilla puheenvuoroilla.

Poimi ja nauti syksyn sovellussadon parhaat hedelmät!

ResQ Club Tarkoitus: Laadukasta hävikkiruokaa ravintoloista Kieli: suomi Käyttöjärjestelmä: Android 4.1 tai iOS 9.0 tai uudempi Kuvaus: ResQ-sovelluksen kautta voit kätevästi pelastaa lähialueesi ravintoloista ja kahviloista edullista laaturuokaa, joka uhkaisi muuten mennä hukkaan.

1

Mindly – Mindmapping Tarkoitus: Järjestä ajatuksesi ja ideasi mind-map – sovelluksen avulla Kieli: englanti Käyttöjärjestelmä: Android 4.4 tai uudempi tai iOS 9.0 tai uudempi Kuvaus: Visuaaliseen ajatteluun sopiva sovellus, joka toimii myös projektisuunnittelussa ja aivoriihissä.

2

Fabulous: Motivate me Tarkoitus: Elämäntapojen sparraus Kieli: englanti Käyttöjärjestelmä: Android 4.1 tai uudempi tai iOS 10.0 tai uudempi Kuvaus: Sovellus motivoi kehittämään omia käytösmalleja jokapäiväisessä elämässä. Se haastaa uusiin tapoihin, jotka kehittävät henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

3

4 TED Talks Tarkoitus: Inspiroivat TED Talkit sovelluksessa Kieli: englanti Käyttöjärjestelmä: Android 4.0 tai uudempi ja iOS 11.0 tai uudempi Kuvaus: TED Talkin yli 3 000 videota kirjastossa, josta voi hakea koulutuksia ja inspiroivia puheenvuoroja eri hakusanoilla ja suodattimilla.

AITO 2–3/2018 5

Teema: Parempaa työtä | Luovuus työelämässä TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT RIIKKA KANTINKOSKI JA ADOBESTOCK

Ota luovuutesi haltuun Luovuus ei ole mystinen kyky, joka on vain taitelijoilla, luovuusasiantuntija Krista Launonen sanoo.

– Se on rohkeutta, kykyä ja asennetta luoda jotain uutta. Miten luovuutta voi edistää? Kuinka se valjastetaan voimavaraksi työssä?

YHÄ EDELLEEN elää sitkeästi käsitys luovuu-

desta taiteilijoiden yksinoikeutena. – Teen työtä, jotta tällaisesta uskomuksesta päästään eroon. Jokainen meistä on luova – ihan yhtä luova, luovuusasiantuntija Krista Launonen toteaa painokkaasti. – Kyse on asenteesta. Rajoitamme todella paljon potentiaaliamme ajattelemalla, ettemme ole luovia. Kristan mukaan se, missä ero eri ihmisten kesken näkyy, on luovuuden hyödyntämisessä.

– Kaikki eivät todellakaan hyödynnä luovuuttaan yhtä paljon. Luovuutta voi kuitenkin tietoisesti kanavoida.

6 AITO 2–3/2018

– Suurin osa luovuustutkijoista määrittelee luovuuden kyvyksi, rohkeudeksi ja asenteeksi luoda jotakin uutta, joka on käytännöllistä, hyödyllistä ja/tai merkityksellistä, Krista kertoo.

– Määritelmä pätee myös arkiluovuuteen.

Ei siis ole väliä, tehdäänkö taideteos, ratkotaanko ongelmia työpaikalla, keksitäänkö uusi lääke vai kudotaanko kaverille villasukat.

Luovuuteen kuuluu aina se, että siinä täytyy olla jotain uuden tekemistä. Lahjakkuutta määritelmässä ei ole mainittu lainkaan.

MITÄ LUOVUUS SITTEN ON?

– Jonkin verran kykyä eli tietoa ja osaamista luovuuteen tarvitaan, mutta rohkeus ja asenne ovat ihmisen itse päätettävissä. on tärkeää, koska se edistää hyvinvointia ja sitä tarvitaan innovointiin, ongelmien ratkaisuun sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Työnantaja voi edistää luovuutta antamalla tukea, arvostusta ja aikaa.

– Jos halutaan, että työntekijä ratkoo ongelmia luovasti, pitää siihen osoittaa aika. Ei voi odottaa työntekijältä luovuutta antamatta siihen resursseja. Sehän olisi vähän sama, kuin käskisi puuseppää sahaamaan puut, mutta ei anna sahaa käyttöön, Krista muotoilee.

– Ideoiden muhittaminen vie aikaa, sillä ollaan keksimässä jotain uutta. Työnantajan vastuulla on, että yhteinen päämäärä ja välietapit sekä kunkin tehtävät niiden tavoittamiseksi ovat selviä kaikille työyhteisössä. Kun nämä ovat kunnossa, pitäisi Kristan mielestä työntekijöiden saada hoitaa työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla, tehtiin sitä sitten toimistolla, kotona tai laiturin nokassa, yöllä tai päivällä – kunkin organisaation ja työtehtävien mahdollisuuksien rajoissa tietenkin.

– Mitä enemmän ihmiselle antaa vastuuta ja vapautta, sitä enemmän hän kukoistaa.

TYÖELÄMÄSSÄ LUOVUUS

valjastetaan käyttöön?

– Jos olisin nyt esimies, aloittaisin siitä, että kaikki työntekijät kertoisivat, missä ovat luovimmillaan. Sitten yrittäisimme löytää jonkin yhteisen asian, jonka voisi siirtää työyhteisöön. Luovuuden käyttöönoton ei siis tarvitse olla vaikeaa. Konkreettisesti voi aloittaa kokoamalla työntekijät yhteen ja pyytämällä kirjoittamaan paperille vastaukset kysymyksiin: Milloin olen luova? Mikä edistää luovuuttani? Mitä pitää tapahtua, että työyhteisö on luovemMITEN TYÖNTEKIJÖIDEN LUOVUUS

AITO 2–3/2018 7

Luovuus työelämässä pi? Vastaukset käydään yhdessä läpi ja etsitään yhteneväisiä tekijöitä. Mitkä ovat ongelmat ja mitkä puolestaan vahvuudet?

Mitä ongelmille voi tehdä? Mitkä luovuutta edistävät asiat voi ottaa työyhteisössä käyttöön?

KUN POHDITAAN, mikä estää luovuuden

töissä, mietitään samalla myös ratkaisuja.

Jotta luovuutta voi hyödyntää maksimaalisesti, raivataan esteet pois yksi kerrallaan.

Huomioimalla puutteet voi asioiden eteen tehdä jotain. Kun puutteet korjataan, on töissä varmasti mukavampaa.

– Kun ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi, hänelle syntyy merkityksellisyyden tunne. Ja kun töissä on kivempaa ja kaikkien välillä luottamus, uskallan väittää, että silloin myös tuloksia syntyy enemmän, Krista sanoo.

– On myös hyvä pohtia tilanteita, joissa on päästy flow-tilaan. Mikä sen sai aikaan? Mitä, missä, miksi ja miten ideointia tehtiin? Näiden kysymysten miettiminen auttaa ymmärtämään luovaa prosessia ja kertoo, miten luovuus saadaan seuraavan kerran käyttöön, Kristaa opastaa. – Toimivia asioita voi ja kannattaa kopioida.

luovuuden hyödyntämiseen ovat kunnossa, päästetään irti. Monesti flow’hun pääsee antamalla itselle luvan irti päästämiseen ja ajan käyttämiseen ilman syyllisyyttä. Irti päästämisen esteenä on usein ihminen itse, sillä ideointivaiheessa looginen mieli alkaa heti torpedoida ajatuksia.

Tarkoituksena on kuitenkin antaa kaikkien ajatusten tulla, parhaimmat niistä poimitaan myöhemmin. Joskus esteenä ovat toiset ihmiset: – Marisijoita ja tyrmääjiä riittää aina, Krista tokaisee. Hän ehdottaa, että työpaikalla otettaisiin säännöksi ”ei voi tyrmätä antamatta vastaehdotusta” tai ”tyrmätä saa vain, jos keksit paremman idean”.

Yhdessä tekeminen on kuitenkin tärkeää, sillä yksin ajatukset pienenevät.

– Parasta on, kun ajatukset ja ideat virtaavat usean ihmisen kautta. Silloin ne multiploituvat. Luovuuden kanavoiminen on esimiehen hommaa. Parhaassa tapauksessa hänen ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa ylös, kuka tekee ja mitä.

KUN PUITTEET

8 AITO 2–3/2018

pitää olla nopeita, tehokkaita ja helppoja. Luovuuden kanssa näin ei aina ole, sillä useimmiten tarvitaan aikaa. Luovuuden prosessi on kuitenkin jatkuva prosessi, jossa voi kehittyä. Krista epäilee, ettei sellaista työtä enää löydy, jossa luovuutta ei voisi hyödyntää.

Jos näin kuitenkin on, kannattaa luovuutta käyttää vapaa-ajalla, koska siitä saa hyvinvointia, nautintoa ja iloa. Se antaa energiaa.

NYKYÄÄN RATKAISUJEN

– Itse prosessi voi olla nautinto. Vertaa vaikka lapsen leikkiin: se ei ole tavoitteellista. Mitä enemmän tehdään abstraktia työtä, sitä tärkeämpää on tehdä käsillä jotain, vaikka kokkaamista, käsitöitä, taulun tai seinän maalaamista, jossa näkee työn etenemisen. Abstraktissa työssä kun ei ehkä koskaan näe konkreettista lopputulosta. n

»Kun ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi, hänelle syntyy merkityksellisyyden tunne.»

Krista Launonen

LÖYDÄ

LUOVUUTESI

Krista käyttää muun muassa seuraavia kysymyksiä apuna, kun asiakas haluaa hyödyntää luovuutta paremmin.

Missä olen luova?

– Kun olen kysynyt ihmisiltä, missä olet luovimmillasi, niin vastaus ei ole vielä koskaan ollut oma työpiste, Krista naurahtaa. – Miksi on kiellettyä käydä kävelyllä työpäivän aikana? Miksei työpisteeltä voi poistua? Miksei voi pitää etäpäivää, jos se on mahdollista?

Missä tarvitsen luovuutta?

– Töissä on varmasti kohtia, joissa voi olla luova. Ei pidä jumiutua ajattelemaan, että työ on tylsää.

Pitää tiedostaa omat työskentelytavat - mitkä asiat sujuvat rutiinilla? On turvallista tehdä asiat aina samalla tavalla, mutta se ei edistä luovuutta. Mieti käytännön tasolla työrutiineja. Miten niistä voi tehdä luovuutta edistävämpiä? Kaiken voi kyseenalaistaa. Jos palaverit ja kokoukset järjestetään aina samassa paikassa, samaan aikaan ja ihmiset istuvat samoilla paikoilla, ajattelu kapenee ja jumittuu. Luovuutta voi lisätä rikkomalla rutiinin – tee vaikka työtehtävät eri järjestyksessä. Fyysiset toimenpiteet ovat tärkeitä: vaihtele istumapaikkaa kokouksissa. Tai järjestäkää koko kokous metsässä tai kävelykokouksena.

Miksi en ole niin luova, kuin voisin olla?

– Tutkimuksissa toistuvat samat esteet: kiire, stressi, epämääräiset päämäärät, vuorovaikutus ja ihmissuhteet sekä pelot. Erittele, mitä kiire on – mihin aika menee ja mihin sen pitäisi mennä. Jos on stressiä, mieti miksi sitä on. Toiset ihmiset töissä voivat ärsyttää. Mieti, mikä toisen käytöksessä ärsyttää ja mistä se johtuu. Entä mitä pelkäät ja miksi? Epäonnistumista? Kun olet listannut esteet, erittele, mihin asioihin voit vaikuttaa ja mihin et. Huomaa, että omaa asennetta voit aina muuttaa.

Monesti voi tehdä jotain pientä, vaikka aluksi tuntuisikin, ettei mitään ole tehtävissä.

Miten olisin luovempi?

Ensin pitää ymmärtää, missä on luova ja missä tarvitsee luovuutta. Krista kehottaa ennen kaikkea kuuntelemaan itseään: Mikä luovuuttani edistää, mistä luovuuteni nauttii ja milloin pääsen flow’hun? Mikä on esimerkiksi se vuorokaudenaika, jolloin olen tehokkaimmillani ja luovimmillani – onko se aikaisin aamulla, myöhään illalla vai jossain siinä välissä? n

Kiinnostuitko? Krista valmentaa niin yhteisöjä kuin yksilöitä luovuudessa.

Lisätietoja kursseista ja valmennuksesta: www.mielitila.fi. Lisää vinkkejä löydät myös Kristan kirjasta Luovuus lähtee käsistä – Käytännön ohjeita värikkäämpään työelämään.

AITO 2–3/2018 9

Muutos TEKSTI PIIA PELLINEN KUVAT MARTINA SCHNEIDER (PÄIVIN KUVA) JA KARI-KUVA KY SEKÄ TAIJAN KOTIALBUMI

Takaisin pääsee aina

Maailma kutistuu ja yhä useampi suuntaa ulkomaille töihin. Kotimaassakin moni miettii paikkakunnan vaihtoa työn tai omien juurien perässä. Mikä saa lähtemään tutuista ympyröistä tuntemattomaan, uuteen maahan tai toiselle paikkakunnalle? Mitkä asiat uudessa ympäristössä tuovat iloa, mitkä herättävät kaipuuta?

Tässä kaksi tarinaa.

T

aija Vierimaa oli muuttanut Poh-

janmaalta Helsinkiin opiskelemaan. Hän oli omien sanojensa mukaan kaikesta kiinnostunut ja hakenut myös moneen opiskelupaikkaan.

HSO-koulutus tärppäsi ja tuntui oikealta paikalta monipuolisten opintojen ja kielivalikoiman vuoksi.

Valmistumisen jälkeen hän viihtyi edelleen töissä Helsingissä, mutta mielessä pyöri ajatus paluusta synnyinseudulle.

Vanhemmat vinkkasivat, että Seinäjoella olisi kaupunginjohtajan assistentin tehtävä avoinna. Taija haki ja tuli valituksi, edessä oli lähtö uuteen.

– Mietin, että ei se ota, jos ei annakaan.

Se oli hyppy syvään päähän, mutta ajattelin, että pääseehän sieltä pois.

10 AITO 2–3/2018

Seinäjoella vierähti yhdeksän vuotta, työkokemusta karttui, ammatillinen identiteetti vahvistui ja elämään tuli myös etäsuhde. Seitsemän etävuoden jälkeen alkoi tuntua siltä, että jomman kumman olisi liikuttava, jotta pariskunta voisi asua samassa kaupungissa.

– Minulle oli selvää, että ilman työtä tai opiskelupaikkaa en liikkuisi.

pungin arvoissa korostui yrittäjyys, nykyisessä organisaatiossa puolestaan kehityshakuisuus ja itsensä johtaminen. Kummastakin organisaatiosta ja kollegoiltaan Taija sanoo oppineensa valtavasti.

Vuosien myötä myös työn ja vapaa-ajan tasapainon tärkeyden ymmärtää ja luottamus omaan osaamisen on kasvanut.

Taija oli kiinnostunut saamaan kokemusta myös yksityiseltä puolelta. Hän saikin työpaikan Jyväskylän Energialta, jossa hän työskentelee johdon assistenttina. Seinäjoen kau-

MILLAISTA SITTEN on ollut vaihtaa paikkakuntaa?

Suuresta kaupungista pienempään muuttaminen tarkoitti, että oli oltava aktiivinen, että löysi harrastuksia ja tekemis-

JULKISEN SEKTORIN JÄLKEEN

»Se oli hyppy syvään päähän, mutta ajattelin, että pääseehän sieltä pois.» tä. Ne eivät olleet ulko-oven takana odottamassa, kuten Helsingissä, vaan oli nähtävä enemmän vaivaa.

– Realisti täytyy olla, sillä käytännön järjestelyt vaativat työtä. Seinäjoella tulijaa alkuun mittailtiin, lämmettiin hitaammin uusille ihmisille, pohjalaisuuteni oli tosin plussaa. Keski-Suomessa puolestaan ihmiset ovat avosydämisiä ja minut on otettu heti kättelyssä lämpimästi vastaan. Täällä on varmasti totuttu siihen, että ihmisiä on joka puolelta.

Jyväskylässä on loistavat liikuntamahdollisuudet ja luonto lähellä. Kaupunki on järvien ympäröimä ja Taija sanoo huomanneensa, että oli jo kaivannutkin vesielementtiä, johon ehti tottua Helsingin-vuosina.

– Joka kevät kaipaan Helsingin kesää mutta tunnen, kuin minulla olisi kolme kotia. Ystävät eri puolilla maata ovat suuri rikkaus. n

AITO 2–3/2018 11

Päivi on hyvin juurtunut Saksaan, vaikka hän välillä

kaipaakin kotimaan luonnonläheisyyttä sekä fyysistä

Muutos

P

ja henkistä väljyyttä.

äivi Thelen (o.s. Pellinen) oli saa-

nut valmistumisen kynnyksellä johdon assistentin työn Metsä Tissuelta. Reilun parin vuoden työskentelyn jälkeen tuli mahdollisuus hakea myyntiassistentin tehtävään Saksaan, Stotzheimin tehtaalle. Päivi haki ja pian hän löysikin itsensä Euskirchenistä, jossa oli edessä uuteen työhön ja maahan asettuminen. Esimies ja työtoverit auttoivat, mutta uudessa maassa selvitettävää ja byrokratiaa riitti ja kaikesta oli vastuu itsellä.

– Minulla oli halua ja tarve kokea ja tehdä jotain uutta. Suomeen jääminen olisi ollut turvallista ja helppoa, mutta halusin jotain muuta. Ajattelin, että jos asiat eivät suju, pääseehän sieltä takaisin, Päivi kertoo.

ASIAT OVAT SUJUNEET ilmeisen mallikkaasti, sillä kun teemme tätä juttua heinäkuussa 2018, työ ja koti ovat edelleen Saksassa. Tehtävä on vaihtunut avainasiakaspäälliköksi ja Päivillä on vastuullaan pääosin ulkomaisia asiakkaita. Matkaan on tarttunut myös puoliso ja perhettä. Viikottaiset Skype-puhelut vanhemmille sekä kesän lomailut Suomessa pitävät yllä siteitä kotimaahan.

– Suomesta kaipaan luonnonläheisyyttä ja tilaa, sekä fyysistä että henkistä. Ihmisten reviiri on Suomessa suurempi ja kaikkialla on väljempää, elämä verkkaisempaa ja ihmiset rauhallisempia. Byrokratiaa on myös huomattavasti vähemmän, moni asia hoituu leimattujen papereiden lähettelyn sijaan verkossa.

Millaiseksi se osoittautui Saksassa? – Tiesin, että maa on hierarkkisempi kuin Suomi, mutta kyllä todellisuus myös yllätti. Varsinkin alkuvuosina oli eriarvoisuutta ja pomoja pelättiin. Reilussa kymmenessä vuodessa on menty parempaan suuntaan, mutta edelleen jako on vähän niin, että on viisaat pomot ja tyhmät työntekijät.

ENTÄ TYÖELÄMÄ?

S

Suomalaisomisteinen yritys on kuitenkin saksalaisia rennompi ja esimerkiksi esimiestä sinutellaan, toisin kuin yleensä saksalaisilla työpaikoilla. Toimihenkilötasolla saksalaiset vetävät tiukan rajan työn ja yksityiselämän välille, eikä kukaan odota, että työasioita hoidettaisiin iltaisin tai viikonloppuisin. Työpaikalla ollaan työaikana tunnollisesti, oli tekemistä tai ei, eikä esimerkiksi tule kuuloonkaan, että hiljaisena aikana lähdettäisiin aiemmin kotiin. Työt eivät siis tule kotiin, mutta toisaalta työ ei oikein jousta silloin, kun sitä tarvittaisiin.

– Maalaisjärkeä ei tässä kohdin käytetä. Ajatellaan, että pitää olla paikalla ja se

ekä Päivi että Taija toteavat, että elämä on tällä hetkellä seesteistä ja tulevaisuus on nykyisessä kotikaupungissa.

Kaikesta kuitenkin henkii, että vaikka kaupunki tai työ ei olisi vaihtumassa, molemmilla on rohkea ja ennakkoluuloton ote elämäänsä eikä ovi ole suljettu uusilta asioilta.

12 AITO 2–3/2018

tietenkin vaikuttaa esimerkiksi perheellisten elämään, kun joustoa ei juurikaan ole.

Entä missä asioissa Saksa vetää pidemmän korren?

– Pitkä kesäkausi! Meidän saksansuomalaisten mielestä kesä alkaa huhtikuussa ja jatkuu lokakuuhun. Valon määrä on uskomaton.

Lisäksi Saksassa, ainakin katolisella Reininmaalla, elämän nautinnoista nauttiminen on sallittua. – Voi vain tehdä ja nauttia ja sitten ripittäytyä, Päivi kuvaa.

Kaikesta jäykkyydestä huolimatta elämä on rennompaa, eikä asioita ei tarvitse ansaita. n

– Ei pidä liikaa rajoittaa itseään. Äitini antoi ohjeeksi, että nuorena kannattaa mennä ja katsoa ja kokea, paikallaankin ehtii kyllä sitten pysyä. Itselleen pyrkii muistuttamaan, ettei myöhemminkään kannata liikaa huolehtia, sillä jos homma ei toimi, voi muuttaa mielensä. Kaikki muutokset eivät ole lukittuja, Taija summaa. n

KUN HALUAT JÄRJESTÄÄ YRITYKSESI NÄKÖISEN PIKKUJOULUN, RIITTÄÄ KUN MUISTAT YHDEN KIRJAIMEN.

59 nyt

€

/hlö

herkullinen pikkujoulu

Långvikin upea kokous- ja kylpylähotelli pukeutuu klassisiin joulutunnelmiin 16.11.2018 – 6.1.2019. Tervetuloa tunnelmoimaan aidosti hyvän ruoan merkeissä!

Hintaan sisältyy illallisbuffet alku-, pää- ja jälkiruokineen. Pääkaupunkiseudulla yli 30 hengen ryhmille kuljetus veloituksetta. Lisähintaan majoitus alk. 70 €/hlö/2hh.

Nyt saatavilla myös private pool party!

VARAA NYT: MYYNTIPALVELU@LANGVIK.FI l (09) 2959 9139 l WWW.LANGVIK.FI/TARJOUSPYYNTO

Tanskarlantie 9, 02420 Kirkkonummi | puh. (09) 2959 9301 | vastaanotto@langvik.fi | www.langvik.fi AITO 2–3/2018 13

Työelämän murros TEKSTI TUULA TUOMAINEN KUVA PEXELS

Ilo irti työn tekemisen murroksesta Olemme menneiden vuosikymmenten aikana saaneet kokea huiman kehityksen melkein kaikilla aloilla. Erityisesti digitalisaatio, automatisaatio sekä tekoäly ja robotiikka ovat muokanneet toimintaympäristöämme aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Artikkelin lähteitä: • 9 ratkaisua Suomelle. Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus: teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/teknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018.pdf • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 • Sanna Eulenbergerin esitys: Aito HSO:n Tulevaisuusseminaari 28.8.2018 • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 33/2017: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta: Dialogi, työ ja tulevaisuus 14 AITO 2–3/2018

JA KYLLÄ ME IHAILEMMEKIN ihmisen älyl-

lisiä saavutuksia: miten ihmeessä älykännykkämme löytää hetkessä olinpaikkamme ja miten ihmeessä navigaattori osaa opastaa meidät haluamiimme paikkoihin ja miten helppoa onkaan pankkiasiointi – ja vaikkapa passin uusinta netissä. Puhumattakaan robotti-vastaanottovirkailijasta, joka tunnistaa identiteettimme kasvoistamme ja ’tietää’ meistä sekunnin murto-osassa kaiken voidakseen keskustelle kanssamme tuttavallisesti – ja osaa lukea jopa ajatuksemme kasvojemme mikroilmeitä tulkitsemalla.

Laajimmin tekoälyä hyödynnetäänkin palvelusektorilla. Puheeseen ja kieleen liittyvät ratkaisut sekä asiakaspalvelurobotit ovat keskeisiä käytössä olevan tekoälyn muotoja.

Kaiken ihastuttavan ja ihmeellisen keskellä nousee kuitenkin mieleen monelle epävarmuus: entä minä, miten pärjään tämän kaiken kehityksen mukana omassa työssäni.

Hypätään siis tuolta satelliittitaivaalta ihan

tähän maan kamaralle – oman työn äärelle.

Ehkä merkittävimmät tulevaisuuden työhön vaikuttavat muutokset – megatrendit – ovat digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Nämä megatrendit koskettanevat myös eniten organisaatioiden hallinnon ammattilaisten työkenttää. Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja ja työn sisältöä, globalisaatio on tehnyt kilpailusta kansainvälistä ja ikään liittyvät demograafiset tekijät vaikuttavat siihen, kuka työtä tekee ja millaista työtä tarvitaan. Ikääntymisellä on vaikutusta myös organisaatioiden työskentelykulttuuriin, kun eri sukupolvien edustajat työskentelevät yhdessä.

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN en-

nustetaan vahvasti muuttuvan yksilöön sidotuista substanssitaidoista yhteisön tasolla oleviin metataitoihin, kuten kykyyn oppia uusia aihealueita, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti. Yhdessä

AITO 2–3/2018 15

Työelämän murros

tekemisen taito, johon liittyy vahvasti myös vuorovaikutustaidot, korostuu.

Hankkeessa Dialogi, työ ja tulevaisuus tunnistettiin kuusi muutoskohdetta. Ensinnäkin työn sisällön suhteen painotus siirtyy asioiden tuottamisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun. Toiseksi automaatio korvaa sekä rutiineja, että tietointensiivisiä töitä. Työltä kaivataan myös jatkuvasti enemmän merkityksellisyyttä. Neljänneksi työn automatisaatio – kun robotiikka hoitaa rutiinit – mahdollistaa keskittymisen ongelmien ratkaisuun yhdessä muiden ihmisten kanssa ja koneita hyödyntäen.

Viidentenä kohtana mainitaan organisaatioiden suhteen siirtymisestä pysyvistä hierarkioista väliaikaisiin ja verkostoituneisiin yhteisöihin.

Työn käytänteet myös muuttuvat aikaan, paikkaan ja työnantajaan sidotusta työstä kohti monimuotoista, itseohjautuvaa ja monitilaista työtä. Fyysisen työn mahdollistuminen ilman matka-aikoja lisää sellaisten palveluiden kysyntää, jossa asiantuntija voi suorittaa etiäisen avulla pyydetyn tehtävän. Digitalisaatio ja tietotekniikka, mukaan lukien etäyhteydet, mahdollistavat jo nyt työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Elinikäinen oppiminen ja osaamisen päivittäminen on elinehto sille, että suomme itsellemme mahdollisuuden tehdä entisiä ja uusia töitämme parhaalla mahdollisella tavalla kaikkea kehitystä tehokkaasti hyödyntäen. Ei kannata takertua liiaksi kiinni vanhaan ja totuttuun, vaan nähdä teknologian tuomat uudet ja innovatiiviset tavat tehdä niitä vanhoja ja myös uusia töitä. Kannattaa lähteä tutkimusmatkalle oppimaan ja tutkimaan.

älykkyys, myös itsensä ja ihmisten johtamisen kyky ja neuvottelutaidot.

Teknologian kehitys on tuonut mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen kaikkien meidän ulottuville. Opetusta voi seurata ajasta ja paikasta riippumatta ja oppimateriaaleja löytyy digitaalisessa muodossa melkein asiasta kuin asiasta.

Osaamista ei ole myöskään yksin sitä, että hallitsee esimerkiksi jonkin kielen hyvin, vaan myös se, että osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti työkaluja kielen tarkistukseen. Osaamista voi kerryttää hyvin monin eri tavoin ja tutkintojen sijaan erilaiset osaamisen näytöt tulevat yhä merkityksellisemmiksi osaamista tunnistettaessa.

Koulutusvastuu ja oman osaamisen päivittämisvastuu tulee olemaan edelleen jokaisella meillä itsellämme.

JOHDON ASSISTENTTITYÖN koulutuksen

kehittämisen yhteydessä on myös puhuttu paljon työn muutoksesta. Tämä ammattiala kuuluu alueeseen, jolla tekoälyn ja robotiikan hyödyntämismahdollisuudet ovat merkittäviä. Olemme viime kesän korvalla käynnistäneet Haaga-Heliassa tutkimuksen, jossa keräämme tietoa ja näkemyksiä työn muutoksesta erityisesti johdon assistentin ammattialalla. Tällä kerralla suuntaamme haastattelututkimuksemme tahoon, joka käyttää hyväkseen assistenttien osaamista ja palveluja. Tutkimustulosten perusteella päivitämme opetussuunnitelmaamme, jotta koulutusohjelmistamme valmistuneilla olisi jatkossakin juuri si-

MYÖS Sanna Eulenberger

tiivisti Aito HSO:n järjestämässä Tulevaisuusseminaarissa 28.8.2018 ansiokkaassa esityksessään tulevaisuuden osaamistarpeet kolmeen pääkohtaa: oppiminen, ajattelu ja vuorovaikutus. Oppimisosaaminen edellyttää paitsi uudistumiskykyä, myös muutosvalmiutta ja design-ajattelutapaa. Ajatteluosaaminen taas sisältää muun muassa ongelmanratkaisutaitoa ja päätöksentekokykyä. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu paitsi sosiaalinen

16 AITO 2–3/2018

Tuula Tuomainen Tuula Tuomainen toimii HaagaHeliassa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmien koulutusohjelmajohtajana.

tä osaamista, mitä tulevaisuuden työelämä tarvitsee. edellä esitetyistä osaamisia on erittäin vaikea, jos ei mahdotonta automatisoida. Kun puhutaan esim. sosiaalisista taidoista, verkostoitumistaidoista, empatiasta ja tunneälykkyydestä tai kognitiivisesta ketteryydestä, en voi kuvitella algoritmia, jolla ne pystyttäisiin korvaamaan. Enkä myöskään voi kuvitella, että automaatio voisi hoitaa meidän kunkin itsemme johtamisen. Nämä edellä mainitut osaamiset myös edesauttavat työilmapiirin luomisessa, mikä taas puolestaan on edellytys työssä viihtymiselle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Nämä taidot ja osaamiset kuuluvat johdon assistenttien ammattitaitoon ja ne eivät saa osaamistavoitteina hautautua unohduksiin kehityksen keskellä Ketterämpi varautuminen työn ja osaamistarpeiden muutokseen edellyttää myös muun koulutustarjonnan kuin tutkintokoulutuksen osuvuutta. Haaga-Heliassa on tartuttu tässäkin toimeen. Täydennyskoulutuksessa on tarjolla monenlaisia osaamismoduuleita, joista kukin oppija ja osaamisensa päivittäjä voi valita itse tarvitsemansa kokonaisuuden. Tällaiset ratkaisut ja valinnat tukevat myös elinikäisen oppimisen toteuttamista ja tekevät siitä jokaisen ulottuvilla olevan mahdollisuuden.

SUURINTA OSAA

tuntuukin harppovan eteenpäin jättiaskelin, ei mitään kuitenkaan tapahdu silmän räpäyksessä. Kyllä meillä on aikaa sopeutua ja hankkia sitä osaamista, jota uudet tavat tehdä työtä edellyttävät.

Luodaanpa katse menneisyyteen: kuinka monesta menneiden vuosien työmme muutokseen liittyvästä innovaatiosta ja rutiinitehtävän automatisoinnista olisimme nyt valmiit loppujen lopuksi luopumaan?

Mitä automatisoituja rutiineja kaipaamme takaisin vuosien takaa? Olemme muutoksen myllerryksessä jo oppineet uusia tapoja työskennellä ja melkeinpä kaikki automatisointi on tehnyt työtämme mielekkäämmäksi ja helpommaksi.

Otetaan siis ilo irti työn tekemisen murroksesta! n VAIKKA KEHITYS

Yhteistyössä TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT SOK

Digi tuli kokousvarauksiin Kokousratkaisujen vertailu ja varaaminen kätevästi muutamalla klikkauksella netissä silloin kun omiin aikatauluihin parhaiten sopii. Ei enää työkiireiden keskellä puhelimessa roikkumista ja jonottamista myyntipalveluun ja tarjouksen odottelua. Kuulostaa kokousvaraajan toiveunelta, eikö vain?

MYYNTIPALVELUJOHTAJA Mika Lähteen-

mäki SOK:sta vahvistaa, että kokouspalve-

lujen osalta tilanne on todellakin niin kummallinen, että ostoprosessi on laahannut 20 vuotta jäljessä verrattuna muiden matkailupalvelujen myyntiin: – Kokouspalveluja esitteleviä sivustoja on toki eri toimijoilla monenlaisia, mutta sellaisia sivustoja, joissa suoraan näkee eri kokoustilojen saatavuuden ja missä voi

rauhassa vertailla hintoja ja palveluja sekä kätevästi varata tarvittavat lisäpalvelut, kuten esimerkiksi saunan, ei ole juurikaan ollut olemassa.

Nyt SOK on kuitenkin tuonut markkinoille uudenlaisen nettipalvelun, jossa asiakas voi ostaa kokoustilan, kokoustarjoilut ja kaikki oheispalvelut netissä kätevästi. Varausvahvistus kilahtaa saman tien sähköpostiin. Palvelua on pilotoitu jo noin

vuoden verran ja tuotevalikoimaa laajennettu pikkuhiljaa.

Lähteenmäen mukaan asiakkaat ovat ottaneet uuden nettipalvelun hyvin vastaan; kehuja on tullut erityisesti nopeudesta ja helppoudesta: – Asiakkaamme arvostavat palvelun helppokäyttöisyyttä ja sitä, että voivat tilata kokoustuotteen kelloon katsomatta silloin kuin itselle sopii – myös niinä aikoina, kun myyntipalvelumme ei ole avoinna. on kehitetty SOK:n omista lähtökohdista, mikä mahdollistaa palvelun joustavan kehityksen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Lähteenmäki kertoo konkreettisen esimerkin: – Aluksi erikoishinnoittelu ei ollut nettipalvelussamme mahdollista, mutta kun sopimusasiakkailtamme tuli toiveita, että palvelua laajennettaisiin myös heille sopivaksi, toteutimme nämä pyynnöt. Nyt myös sopimusasiakkaat voivat varata kokouspalveluja netin kautta omalla erikoishinnallaan. Kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla ja kehitämme verkkotuotetta aktiivisesti asiakaspalautteen pohjalta.

Lähteenmäki haastaakin Aito HSOn jäseniä testaamaan SOK:n verkkoratkaisun seuraavan kokousvarauksen yhteydessä ja antamaan rohkeasti palautetta: – Menkää ihmeessä itse testaamaan, kaikki palaute on tervetullutta! n VERKKORATKAISU

SOK:N helppokäyttöistä verkkoratkai-

sua kokousvarauksiin kehitetään yhteis-

työssä asiakkaiden

kanssa.

SOK:n kokousvaraukset verkossa löytyvät osoitteista www.raflaamo.fi kokousvaraukset www.sokoshotels.fi kokous & juhlat

AITO 2–3/2018 17

Uratarina TEKSTI HANNA MÄKINEN KUVA MAURI SUOMIVUORI

Humanisti HSO-uralla

Heli Huurtomaa puhuu koulutuksen monipuolisuuden nimeen, eikä vaihtaisi HSO-opiskeluajoista päivääkään. Hänen mielestään johdon assistenttityön koulutusohjelmasta valmistuu strategisesti älykkäitä moniosaajia.

HELI HUURTOMAA on ehtinyt työurallaan

jo paljon, vaikka hänen valmistumisestaan Haaga-Heliasta on kulunut vasta tovi. Uniikin Helin tarinasta tekevät hänen aiemmat opintonsa yliopistossa ja se, miten hän lopulta päätyi opiskelemaan johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan.

Vuonna 2009 Heli aloitti intoa puhkuen opinnot Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Pääaineena hänellä oli saksan kääntäminen ja sivuaineina englanti ja audiovisuaalinen kääntäminen. Opiskelujensa ohella Heli työskenteli markkinointitutkimusyrityksessä, jossa hän työskenteli myöhemmin myös haastattelijoiden esimiehenä.

Kolmessa vuodessa Helillä oli kandidaatin tutkintopaperit kädessä. Samoihin aikoihin AV-kääntäjien työtilanne oli myllerryksessä: – Isot kansainväliset toimijat valtasivat markkinoita ja töitä teetettiin opiskelijoilla pilkkahintaan, Heli kertoo. Hän koki tuolloin, että ala jota hän oli opiskellut oli saanut epämiellyttäviä piirteitä. Unelma-alan viehätys oli kadonnut.

Heli päätti kuitenkin jatkaa maisterin tutkintoon asti ja päätyi töihin start up -yritykseen nimeltä ZenRobotics. Yritys myy tekoälyllä toimivia robotteja jätteiden lajitteluun. Aluksi Heli työskenteli yrityksessä tutkimusassistenttina. Kun oman alan

18 AITO 2–3/2018

työtilanne alkoi näyttäytyä yhä vain huonompana, Heli päätti jättäytyä välivuodelle maisteriopinnoistaan.

VÄLIVUODEN AIKANA Heli mietti erilaisia

uramahdollisuuksia ja kiinnitti huomiota yrityksen toimistopäällikön työtehtäviin.

– Hänen tekemänsä työ tuntui monipuoliselta ja sellaiselta, jossa tarvitaan luovaa ja älykästä otetta.

Samoihin aikoihin eräs Helin kollegoista oli juuri aloittanut opiskelut Haaga-Heliassa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Heli kiinnostui ja selvitti koulutusohjelmasta lisää. Se oli juuri sitä, mitä hän oli etsinyt. Heli haki menestyksekkäästi kouluun ja aloitti opiskelut Haaga-Heliassa vuonna 2015.

Heli jatkoi koulun ohella työskentelyä ZenRoboticsilla. Hän sai uusia työtehtäviä toimistoassistenttina. Aluksi työtehtävät olivat yksinkertaisia kokousjärjestelyjä ja avustavia toimistotöitä. Opiskelujen käynnistyttyä Heli huomasi heti positiivisen vaikutuksen. Yrityksen toiminta aukesi Helille aivan uudesta näkökulmasta. Helin mukaan tuntui kuin hän olisi saanut röntgenlasit, joilla jo tutun yrityksen prosessit ja strategia avautuivat selkeämmin ja syvällisemmin. Koulutusohjelma antoi paljon enemmän kuin mitä hän oli osannut odottaa.

ja kokonaisvaltaisuus yllättivät täysin. Heli muistaa ensimmäisen markkinoinnin kurssinsa, jossa sivuttiin hieman yrityksen strategiaa. Hänestä tuntui, kuin olisi päässyt salaseuraan, jossa näki sellaisen maailman, jota kaikki eivät pääse näkemään.

Heli nostaakin HSOiden menestyksen salaisuudeksi strategisen älykkyyden.

HSOilla on niin paljon pientä tietoa ja näkemystä niin monesta eri näkökulmasta, että strateginen näkökulma muodostuu kuin itsestään. Joskus voi käydä jopa niin, että henkilö itse ei edes huomaa ajattelevansa strategisesti. Opinnot pitivät Helin vahvasti otteessaan, eikä hänelle tule mieleen jälkikäteen yhtäkään kurssia, josta ei olisi pitänyt tai mistä hän ei olisi saanut tarpeellisia oppeja.

KOULUTUKSEN MONIPUOLISUUS

Työharjoittelun lähestyessä Heli punnitsi myös harjoittelua valtiolla, mutta päätti lopulta jäädä ZenRoboticsille tekemään uusia aluevaltauksia. Hän kokeili siipiään markkinointi- ja myyntiassistenttina ja eteni lopulta markkinointipäällikön sijaiseksi.

– Pidän mittaamattoman arvokkaana, että olen päässyt näkemään yrityksen toiminnan tuotantopuolelta aina markkinoinnin johtaviin tehtäviin asti, hän toteaa.

Markkinointipäällikön sijaisuuden loputtua Heli vaihtoi työpaikkaa. Heli työskentelee nykyään ohjelmistolisenssejä myyvässä yrityksessä nimeltä Moonsoft Oy. Uusiin työkuvioihin hän hyppäsi suoraan vanhasta työpaikastaan. Helin mielestä tällainen toiminta kuvastaa hyvin HSOiden luonnetta: uusiin työtehtäviin hypätään suoraan ilman hengähdystau-

koa. Jälkikäteen Heli mietti, että rankan opiskelu- ja työskentelyrupeaman jälkeen olisi ollut hyvä levätä hetki, mutta uuden viehätys veti puoleensa kuin magneetti.

KUN HELI OPISKELI, hän huomasi kaipaa-

vansa elämää, jossa voi vain tehdä töitä, ja aikaa jäisi myös vapaa-ajalle ja harrastuksille. Nyt valmistumisen jälkeen Heli kertoo kaipaavansa puolestaan enemmän merkityksellisyyttä rutiinityön rinnalle.

Heli ei vielä osaa sanoa, mikä olisi sellainen asia, joka olisi niin merkityksellinen hänelle itselleen, että hän lähtisi välittömästi tavoittelemaan sitä. Ehkä nyt onkin pysähtymisen aika: ehkä kannattaa jäädä hetkeksi aloilleen ja odottaa uuden inspiraation aallon osuvan kohdalle. n

AITO 2–3/2018 19

Teema: Parempaa työtä | Osaamisen johtaminen TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVAT ADOBESTOCK

Artikkelin lähde • Esimies osaamisen kehittäjänä Päivi Kupias, Raija Peltola, Jorma Pirinen Kustantaja: Sanoma Pro

20 AITO 2–3/2018

Esimies osaamista kehittämässä Esimiehen työnkuva ei ole helppo, se on ihmiskeskeinen palveluammatti, johon ei ole olemassa täydellistä ohjekirjaa. Jos on aiemmin ollut asiantuntijana, oman erityisosaamisen vaalimisesta pitäisi päästää irti ja asettua johtamaan.

Oleellista on tiimin osaaminen ja kehittyminen ydintehtävänsä hoitamisessa – ei se, että esimies tekisi vanhat tehtävänsä ja alaistensa työt.

ESIMIEHEN ITSENSÄ pitää saada riittäväs-

ti perehdytystä. Hän voi auttaa tiimiä kehittymään vain, jos tietää, mikä sen suunta ja tehtävä on. Samoin on tiedettävä, onko osaaminen ja sen kehittäminen ensisijaisesti esimiehen vastuulla vai onko vastuu muualla organisaatiossa. Lainsäädäntöön tulee myös tutustua, sillä se listaa erilaisia työntekijöihin ja näiden osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos organisaatio on kansainvälinen, käytäntöihin pitää ehkä perehtyä usean maan osalta.

Uuden esimiehen kannattaa tutustua ihmisiin ja tarkkailla tiimin toimintaa: mikä toimii jo hyvin, mitkä ovat vahvuuksia, mitä voisi jatkossa kehittää. Millaisia odotuksia tiimillä on työskentelyn ja esimiehen suhteen? On tärkeää kuunnella ja osoittaa aitoa kiinnostusta, sillä ne ovat ensiaskeleet luottamuksen rakentamiseen. Mitä tehdään ja miten, mitä ei tehdä? Nähdäänkö oppiminen tärkeänä ja omana vastuuna?

Kannattaako osaamista jakaa? Onko taustalla rajoittavia uskomuksia? Saako mokata, onko kaikilla samat mahdollisuudet saada uusia tehtäviä? Hyödyttääkö nykyinen kulttuuri tiimin menestystä, tuottaako se hyvinvointia? Etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin esimies saa tietoa siitä, millaista ryhmää hän on luotsaamassa ja mil-

laisia toimenpiteitä osaamisen kehittäminen edellyttää.

»Hyvä esimies tukee, kuuntelee ja antaa palautetta sekä arvioi myös omaa osaamistaan ja käytöstään terveen kriittisesti.»

Myös esimiehen omat vahvuudet ja puutteet osaamisessa ja sen kehittämisessä on hyvä tiedostaa. Liikkeelle voi lähteä vahvuuksien hyödyntämisestä, ja sen jälkeen keskittyä heikompien alueiden petraamiseen. Alaisiakin kiinnostaa se, millainen uusi esimies on. Avain hyviin väleihin on avoimuus, rehellisyys sekä omista kokemuksista, odotuksista ja myös epäonnistumisesta kertominen. Näin esimies tulee tutuksi ja inhimilliseksi. Tämäkin auttaa osaltaan rakentamaan luottamusta, joka on kulmakivi esimiehen ja tiimin yhteistyölle. Ilman sitä ei yleensä aidosti kuun-

nella ja keskustella, saati oteta vastaan palautetta, vaan jäädään puolustusasemiin ja jätetään kertomatta asioita, kuten puutteita osaamisessa. Hyvä esimies tukee, kuuntelee ja antaa palautetta sekä arvioi myös omaa osaamistaan ja käytöstään terveen kriittisesti.

OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ esimihen

pitää tietää ja kertoa alaisilleen, mikä on tiimin ydintehtävä nyt ja tulevaisuudessa, mitä taitoja tarvitaan nyt ja myöhemmin.

Mitä konkreettisemmin sekä nykyiset että tarvittavat taidot voidaan kuvata vaikkapa osaamiskartaksi, sen selkeämpää kehitystyö on. Ydintehtävää pitää kirkastaa usein ettei se hautaudu arjessa rutiinien alle. Oppiminen näkyy muutoksena, ja oppimisen sytyke on motivaatio. Se, että oma työpanos on tunnustettu tärkeäksi ja tietää, mihin se kokonaisuudessa vaikuttaa, motivoi ja auttaa miettimään, miten toimintaa voi vielä parantaa. Miksi olemme täällä, ketä palvelemme? Vastaako tuotos sitä, mitä asiakas oikeasti haluaa? Mitä oma organisaatio tiimiltä odottaa? Entä jos tapahtuu jotain yllättävää, millaisia valmiuksia on selvitä poikkeustilanteesta tai suunnanmuutoksesta?

Osaaminen ja sen kehittäminen on aina sidoksissa yksilöihin. Yksilöt voivat jakaa

AITO 2–3/2018 21

Osaamisen johtaminen

merkkejä, toinen tietää teorian ja pohtia syy-seuraussuhteita. Yleensä kuitenkin tehokkain tapa oppia on harjoittelu, asian opettaminen toiselle sekä saatu palaute.

Jos jotain aikoo opettaa toiselle, asia on kristallisoitava itselle ja osana tätä työtä epäselvät kysymykset nousevat esiin. Alaisilta on hyvä kysyä aiheesta, jotta tiimin työskentelytavat tukisivat eri oppimistyylejä. Esimiehen tulee ymmärtää oma ja tiimiläisten tapa oppia, ja näyttää esimerkkiä. Aktiivinen, vastuullinen työtapa, jossa kaikki huomioivat mahdollisia epäkohtia ja menestystekijöitä päivittäisessä työssä, turvaa voimavaroja. osaamistaan ja dokumentoida sitä, mutta oppimista ei tapahdu paperille piirretyissä organisaatioissa. Osaaminen on paitsi työhön kuuluvaa substanssiosaamista, tietoa miten jokin asia tehdään ja taitoa toimia näin, mutta myös esimerkiksi toimintaa ohjaavia asenteita tai työtä tukevia kommunikointi-, ajanhallinta-, organisointija sopeutumiskykyjä. Asiantuntijuuteen kuuluu se, että tietää, mitä itse osaa ja mitä ei – esimies voi ohjata kokemattomampaa alaista tässä suhteessa. Hyvän esimiehen kanssa alainen ei menetä kasvojaan vaan saa kannustusta, jos hän kertoo, ettei hänellä heti ole vastausta johonkin esitettyyn kysymykseen, vaan hänen täytyy ensin perehtyä aiheeseen tai pyytää ulkopuolista apua. ja kehittää, mutta myös tarkastella kriiitisesti ja priorisoida opittavia asioita. Yksi ihminen ei voi hallita kaikkea, mutta voima piilee yhteistyössä ja verkostoissa, joissa useiden yksilöiden osaaminen voi yhdistyä. Tiimin osaaminen on sitä, mihin tiimin jäsenet yhdessä kykenevät. Oleellista OSAAMISTA TULEE YLLÄPITÄÄ

22 AITO 2–3/2018

töissä onkin, että tiimillä kokonaisuutena on tarvittava osaaminen sekä se, että osaamista on tarvittavissa määrin jaettu ja dokumentoitu, jotta henkilövaihdokset eivät vaaranna tiimin työtä.

»Yksi ihminen ei voi hallita kaikkea, mutta voima piilee yhteistyössä ja verkostoissa, joissa useiden yksilöiden osaaminen voi yhdistyä.»

Tiimissä paitsi osattavat asiat, myös oppijat ovat erilaisia. Joku haluaa edetä yksityiskohdista kokonaisuuksiin, toinen päinvastoin. Joku haluaa ensin kuulla esi-

OPPIMISESTA LEIJONAN-

tapahtuu nimittäin arjessa, miettien, mitä tekee, miksi, kenelle ja voisiko tekemistä kehittää, olisiko edellisestä koulutuksesta jotain käyttökelpoista sovellettavaa, pyytäen ja antaen palautetta, kuuntelemalla toisia ja niin edelleen. Koulutuksista ja erilaisista materiaaleista saa monenlaista teoriatietoa, jota omaksutaan omaksi osaamiseksi käytännön työssä harjoittelemalla. Kehitys- ja ideapäivissä on hyvää jakaa ajatuksia ja miettiä, miten jatkossa voidaan toimia vielä paremmin. Yksilön osaamisen kehittämisen tärkeä työkalu on kehityskeskustelu, jossa käydään läpi aiempi suoritus, nykytila ja tavoitteet tulevalle, sekä jatkossa tarvittava osaaminen ja, miten se hankitaan. Kun ilmapiiri on turvallinen, voidaan käydä rohkeasti keskustelua, mikä toiminnassa kenties kaipaa muutosta. Esimiehen kannattaa sallia epäonnistumiset, kunhan on selvää, että virheistä pitää ottaa opiksi. Pelko ja epävarmuus estävät oppimista tai tekevät siitä hyvin pinnallista. Matkimalla opittu tieto puolestaan sopii vain samanalaisina toistuviin suorituksiin, jotka nykyään jäävät vähemmistöön. n OSA

Työpaikkakiusaaminen TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVAT ADOBESTOCK

Puun ja kuoren välissä Vaikka henkilösihteerit eivät juurikaan enää hoida johtajan päivittäisiä rutiineja, yksi asia on pysynyt samana: ylin johto tarvitsee edelleen osaavia assistentteja, joiden puoleen voi kääntyä myös kiperissä tilanteissa.

PARHAIMMILLAAN JOHDON ja assistent-

tien välinen yhteistyö on molemminpuolista luottamusta, arvostamista ja avoimuutta, joista on hyötyä niin yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa kuin yhteisöllisyyden edistämisessä. Pahimmillaan se on epäasiallista kohtelua, stressiä ja puhumattomuuden kulttuuria, joilla on kielteisiä seurauksia koko työyhteisölle.

Johdon assistentin sanotaan usein olevan puun ja kuoren välissä. On oltava johdon luottamuksen arvoinen, osattava ennakoida johdon tarpeita ja suhtauduttava positiivisesti organisaation muutostilanteisiin ja tehtyihin päätöksiin. Toisaalta on oltava myös lojaali lähimpiä työkavereita kohtaan, ymmärrettävä oma roolinsa ja luotava yhteishenkeä koko työyhteisöön.

Myös esimiehinä toimivan johdon on kannettava vastuu omasta toiminnastaan ja toimittava niin, että assistentti voi parhaansa mukaan tukea johdon tärkeää työtä yrityksen parhaaksi.

Assistentin työ on usein taustalla toimimista, useiden lankojen pitämistä samanaikaisesti käsissä ja ammatillista kehittymistä omien vastuualueiden puitteissa. Assistentin työ palkitsee, kun asiat sujuvat suunnitelmien mukaan tai kun haastavistakin tilanteista selvitään kunnialla.

Assistentti voi hiljaa mielessään olla ylpeä tekemästään työstä, vaikka julkinen kiitos tulisikin vain johdolle.

Esimiehenä toimivan johtajan ja assistentin välinen suhde on ensiarvoisen tärkeä. Esimiehen on luotettava assistentin ammattitaitoon ja annettava hänelle mahdollisuus kehittää niin omia vastuualueitaan kuin ammatillista osaamistaan.

Toisaalta johtajat eivät voi syytää assistenteille tehtäviä, jotka eivät kuulu assistentin vastuulle, pakottaa heitä toimimaan omia arvojaan vastaan tai kohdella heitä epäoikeudenmukaisesti suhteessa muihin kollegoihin. Assistentin on myös luotettava siihen, että mahdolliset epäkohdat selvitään, jos sellaisia esimies-alaisuhteessa tulee vastaan.

nen tehtäväni oli ollut vain varata osallistujille hotellit. Tunsin epäonnistuneeni tehtävässäni, jota minun ei olisi pitänyt edes hoitaa, hän muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia. >

PAHIMMILLAAN ASSISTENTIN työssä voi

joutua yrittämään epätoivoisesti tulkitsemaan esimieheltä tulevia pyyntöjä tai tekemään epäkiitollista työtä painostavan ilmapiirin alla. Kahdeksan vuotta johdon assistenttina toiminut Sanna kertoo, kuinka luuli pitkään, että vika on hänessä, kun hän ei ymmärtänyt, mitä entinen esimies häneltä odotti delegoidessaan hänelle tehtäviä.

– Yhtäkkiä huomasin olevani vastuussa meneillään olevasta isosta kansainvälisestä konferenssista, jonka esimieheni jätti väliin, vaikka alkuperäi-

AITO 2–3/2018 23

Työpaikkakiusaaminen

»Jos omassa työssä kokee, että suhde esimieheen ei toimi toivotulla tavalla, on ensiarvoisen tärkeää yrittää ensin saada mahdolliset ongelmat ratkeamaan puhumalla.»

Kymmenisen vuotta johdon assistenttina toimineen Marin esimiehenä toimi puolestaan henkilö, joka ei säästellyt mielipiteissään arvostellessaan hänen työtään.

– Kerran järjestin johtoryhmän matkan Pietariin, jossa myös itse olin mukana. Valitettavasti unohdin illallismaksuna toimineen voucherin vahingossa hotellihuoneeseen. Vika oli toki minun, mutta esimieheni huusi koko ravintolan kuullen, kuinka huonosti olin hoitanut tehtäväni.

Lopulta hän kaivoi mielenosoituksellisesti oman luottokorttinsa lompakostaan ja maksoi koko seurueen laskun omasta pussistaan. Assistenttina tilanteessa oli vaikea puolustautua, vaikka tiesinkin, että tilanne olisi ollut korjattavissa. viime vuonna tekemän selvityksen mukaan noin 2000 ilmoitetusta kiusaamistapauksissa valtaosassa oli kyse esimiehen toiminnasta. Kyse voi olla juurikin esimerkiksi epäselvyyksistä työtehtäviin liittyen tai siitä, että työntekijä ottaa puheeksi työhönsä liittyviä epäkohtia. Joskus esimieheltä voi vain puuttua valmiudet, joita tarvitaan muiden ihmisten asianmukaiseen johtamiseen ja kohteluun. Esimiehiltä vaaditaankin yhä enemmän taitoja toimia kannustavasti, ottaa vastaan palautetta ja TYÖSUOJELUVIRANOMAISTEN

24 AITO 2–3/2018

kykyä keskustella. Hyvä johto ymmärtää vallan ja vastuun suhteen ja että assistentin menestyminen työssään edistää myös johtajana menestymistä.

Jos omassa työssä kokee, että suhde esimieheen ei toimi toivotulla tavalla, on ensiarvoisen tärkeää yrittää ensin saada mahdolliset ongelmat ratkeamaan puhumalla. Jos se ei onnistu oman esimiehen kanssa, kannattaa asia ottaa puheeksi vaikka hänen esimiehensä kanssa. Tarvittaessa myös työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto tai ammattiliitto voi viime kädessä auttaa ratkaisemaan kiperäksi kääntynyttä tilannetta. tapauksessa vaikea esimiestilanne ratkesi esimiesvaihdoksiin.

Tuskaisista hetkistään oppineena Sanna korostaa ennen kaikkea avoimen viestinnän merkitystä johdon ja assistentin välillä. Toisen ajatuksia kun on vaikea mennä arvailemaan.

– Olisin toivonut, että esimieheni olisi nähnyt, kuinka tärkeitä myös kahdenkeskiset palaverimme olisivat olleet. Siellä olisimme voineet käydä läpi juuri niitä tärkeitä asioita, joiden ansiosta olisin tiennyt oman roolini ja tuntenut, että oikeasti olen hyvä juuri tässä työssä, mitä teen, hän summaa. n MARIN JA SANNAN

Toimintaohje epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen hallintaan työpaikalla • Työpaikkakiusaaminen on työyhteisön ongelma, johon täytyy puuttua työpaikan kaikilla tasoilla. Tavoitteena pitää olla kiusaamisen nollatoleranssi.

• Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen ehkäisyyn laaditun toimintaohjeen tulisi sisältää ainakin seuraavat kohdat: • johdon selkeä ilmaus siitä, että minkäänlaista epäasiallista kohtelua, häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä • kiusaamisen määrittely, esimerkkejä kiusaavasta käyttäytymisestä sekä toivotusta ja myönteisestä työkäyttäytymisestä • kiusaamisen työperäiset taustat • häirintää ja epäasiallista kohtelua koskeva lainsäädäntö: johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut ja velvoitteet sekä mahdolliset seuraamukset • kiusaamiskokemuksen selvittämisessä käytettävä etenemismalli sekä selkeä ohjeistus eri toimijoille, kiusaamista kokevalle, sitä havaitsevalle, kiusaamisesta syytetylle sekä esimiehelle • tukitahot ja niiden rooli: johto, työsuojeluhenkilöstö, luottamusmies, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelu­ viranomainen ja ammattiliitto • toimintamallin seurannan ja arvioinnin käytännöt ja menetelmät sekä • ilmoituslomake koetusta epäasiallisesta ja kiusaavasta kohtelusta.

• Toimintaohjeen hyvä jalkauttaminen työpaikalle on yhtä tärkeää kuin ohjeen olemassaolo. Johdon tulee varmistaa, että jokainen henkilöstön jäsen on tietoinen ohjeesta ja toimintamallista.

Lähde: Työterveyslaitos, www.ttl.fi

AITO 2–3/2018 25

Teema: Parempaa työtä | Kohtuus TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVA SEIJA-SISKO HAKALA JA PEXELS

Vedä välillä henkeä, perfektionisti!

Työelämässä tahti kiihtyy ja itsestään pitäisi muokata parempi versio myös vapaa-ajalla. Mikä ihme ajaa meitä tavoittelemaan täydellisyyttä?

KASVATUSTIETEILIJÄ JA FILOSOFI Juha T. Hakalan

mukaan perfektionismi on perusteetonta pyrkimystä täydelliseen suoritukseen.

– Siihen liittyy aika usein pelkoa siitä, että ei pysty täyttämään ulkopuolelta annettuja tai sisältä tulevia tavoitteita ja odotuksia. Perfektionisti on säälimätön itseään kohtaan ja kuluttaa energiaansa ilman riittävää palautumista. Se on huolestuttavan yleistä työssäkäyvien keskuudessa.

Moni meistä kokee asettavansa itselleen liian korkeita vaatimuksia ja tavoitteita, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat perfektionisteja. Ylisuorittajalle vaaditun

26 AITO 2–3/2018

tason saavuttaminen ei riitä, vaan hän panee parastaan kritiikittömästi. Mikä ajaa meitä piiskaamaan itseämme?

– Siihen on monia syitä; se voi olla tapa saada arvostusta ja päästä pätemään tai toisaalta se voi syntyä jonkunlaisista itsetunnon ongelmista, Hakala arvioi. – Moni kokee, että työ vaatii paljon, mutta tarjoaa liian vähän resursseja vaatimusten toteuttamiseen. Täydellisyyden tavoittelu näyttää siirtyvän myös vapaa-aikaan. – Suhtaudumme moniin asioihin itsessämme hyvin vaativasti, Hakala sanoo ja ottaa esimerkiksi jatkuvasti pinnalla olevan oman kehon muokkaamisen ja vaikkapa terveellisen ruokavalion.

HAKALAN BLOGIN yksi luetuimmista kirjoituksista on huijarisyndroomaan liittyvä teksti.

– Pelätään jonkun huomaavan, että ollaan päästy ansaitsemattomaan asemaan riittämättömillä lahjoilla. Sekin heijastelee työelämän odotuksia huippusuorituksista.

Hakalan mielestä olisi hirveän tärkeää uskaltaa ajatella niin, että valtaosa töistä hoituu kyllä heikommallakin tasolla. Kaikkeen sitä ei tietenkään voi yleistää, mutta on paljon aloja ja asioita, joissa ihan turhaan hinkataan. Pitäisi löytää sopiva taso, jolla pärjätään ennen kuin työmäärä kasvaa, aikarajat paukkuvat ja töitä joudutaan viemään kotiin.

– Jokainen voi kokeilla laskea tasoa hiukan. Siihen saattaa kehittyä rutiini, jonka kautta tulee työajan ja voimien säästöä, Hakala kannustaa.

Meillä kaikilla on myös tärkeitä asioita, joita pitää tehdä suurin piirtein koko sydämellään.

– Kaikki työt pitää tehdä niin huonosti kuin voi, Hakala täräyttää. – Se on ikävän kuuloista, mutta siinä piilee viisaus: että on monia töitä, joita ei kovin huonosti voi tehdä. Täytyy löytää riittävä taso. Joskus se on kymppi plussa, aika usein se on seiska miinus.

Juha T. Hakala on kasvatustieteilijä ja filosofi, Jyväskylän yliopiston professori ja Oulun yliopiston dosentti, opettajankouluttaja ja opinnäytetöiden ohjaamisen asiantuntija. Hän on kohtuullistamisen puolestapuhuja, joka on sekä kirjoissaan että blogissaan pohtinut työelämän muutosta.

tekemään tavoiteltava ja muodikas asia, kuin se olisi tehokkaan ihmisen merkki. Kiireinen työnkaikilla meillä pitäisi olla jokin rakas harrastus, johon voimme tekijä ei välttämättä ole kaikkein tehokkain. siirtää ajatuksemme työstä.

– Meillä on yhä enemmän työhömme liittyviä ennakoimatto– Varsinkin tietotyössä meillä on aika vähän palkkiokokemukmia ärsykkeitä, kuten keskeytyksiä, yhtäkkisiä toiveita ja tavoitteisia. Toisaalta käsityön tekijöitä on tänä päivänä kenties enemmän ta. On nopeasti muuttuvia, houkutteleviakin tilanteita, jotka vaakuin koskaan aiemmin. Sehän on palkkiokokemus jos mikä, kun tivat, että lukuisia asioita viedään eteenpäin ikään kuin yhtä aikaa. saat vaikka villasukat valmiiksi.

Todellisuudessahan niitä ei viedä eteenpäin yhtä aikaa, vaikka – Mikä on työpaikalla sellainen kaunis asia, jonka on saanut syntyy sellainen vaikutelma. Seurauksena on usein tehottomuuaikaan tai joka synnyttää mielihyvän tunnetta? Hakala kysyy. den tunne, joka uuvuttaa. Työpäivä voi olla yhtä suurta keskeytys– Voi olla, ettei päivän aikana sellaisia tule saati että olisi saatä ja ennakoimattomia asioita. Jos esimerkiksi kollega työpaikalnut valmiiksi jotakin. Meidän pitäisi pystyä ajattelemaan myös sila sairastuu, saattavat kaikki suunnitelmat mennä uusiksi. Enää tä, mitä meistä jää jäljelle jos meiltä otetaan työ ja ammatillinen ei myöskään ole selkeitä raja-aitoja työn ja vapaa-ajan välillä. On status pois. Jos tuntuu, että murenee todelyksilöllistä, miten nämä kaksi maailla paljon, niin silloin pitäisi olla huolissaan. maa pystyy erottamaan. Monilla tie– Erityisesti sosiaalisessa mediassa on paltotyön tekijöillä aivot surraavat vielä Luettavaa jon vertailua. Se ei helpota yhtään, että omaa tunteja työajan päättymisen jälkeen.

• Ajattelua ja IDEOita identiteettiä rakennetaan jatkuvan vertailun – Ihmisten pitäisi entistä enem blogi.ideo.fi kautta. Siihen liittyy myöskin sellainen itsemän nojata omiin vahvuuksiinsa, • Tylsyyden ylistys. tuntoajatus, että toisten kulkema tie on jotenHakala neuvoo. Niitä ei tietenkään Alma Talent. Ilmestyy 10/2018 kin arvokkaampi kuin oma, Hakala pohtii. nuorella työntekijällä ole vielä pal• Kohtuuden kirja.

– Maailma on lopulta aika epätäydellinen joa, eikä niitä ole oppinut näkemään.

Näkökulmia ääriyhteiskuntaan. paikka. Meidän pitäisi uskaltaa ajatella niin, Meni 15–20 vuotta ennen kuin löysin Alma Talent. 2016 että epätäydellisyys ja roso saisivat kuulua eläomat vahvat alueeni. Ne eivät todel• Luova laiskuus. Anna ideoille siivet. mään. Meidän pitäisi olla armollisempia sekä lakaan ole samantyyppisiä rutiineita Gummerus. 2013 itsellemme että muille. Se toisi rentoutta, kosja asioita, kuin naapurityöhuoneen • Pakattu aika. Kiireen imusta ka ei elämän tarvitse olla niin ohimosuonia asiantuntijalla, Hakala kertoo. pakottava asia, Hakala lohduttaa. n Hän kannattaa Peter Druckerin hallittuun hidasteluun.

Gummerus. 2010 30-luvulla kehittelemää ajatusta, että KIIREESTÄ ON ONNISTUTTU

AITO 2–3/2018 27

Opiskelijat | HSOY:n Hyvinvointikysely 2018 TEKSTI SILJA RAJALA KUVA HSOY RY

Perhe, ystävät ja harrastukset tasapainottavat tiukkaa opiskelutahtia Johdon assistenttityön opiskelijat HSOY ry:n toukokuussa toteuttaman hyvinvointikyselyn perusteella assistenttiopiskelijat voivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka opintojen ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa olikin haasteensa.

Kysely toteutettiin nyt toista kertaa ja siinä kartoitettiin opintoja, opiskelija­ elämää, hyvinvointia sekä ensimmäistä kertaa myös oppimisvaikeuksia.

Kyselyyn vastasi yli 60 Assi- ja Mubba-opiskelijaa. keskuudessa on varsin suorituskeskeinen ilmapiiri, mistä kertoo se, että suurin osa vastaajista ilmoitti suorittavansa opintonsa joko suositusajassa tai nopeammin. Sama trendi on havaittavissa myös uusien opisKOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOIDEN

28 AITO 2–3/2018

kelijoiden keskuudessa. Yhä useampi haluaa suorittaa opintonsa joko kolmessa vuodessa tai nopeammin. Monet opiskelijoista haluavat pärjätä erinomaisesti kaikilla kursseilla, mikä saattaa aiheuttaa stressiä ja paineita opintoihin.

Yhteystiedot opiskelijoiden terveyspalveluista löytyvät uudistuneesta MyNetistä: Muut ohjeet Palvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut.

opiskelijat viettävät aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä harrastavat itselleen mieluisia asioita, kuten liikuntaa. Myös levolle on annettava aikansa: riittävä unensaanti sekä myös hidastettu opintojen suoritustahti mainittiin hyvinvointia edistävinä tekijöinä.

Stressiä vapaa-ajan ja opintojen yhteensovittamisessa tuottavat aikatauluongelmat, kun tenttikiireet ja tehtävien palautusten aikarajat osuvat päällekkäin. Yleinen työmäärä ja motivaatio-ongelmat sekä haasteelliset kieliopinnot nousivat myös esiin. Ne opiskelijat, jotka ilmoittivat, että heillä on oppimisvaikeuksia tai esim. lukihäiriö toivoivat, että asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Suurin osa oli vastannut, että on saanut opettajalta henkistä tsemppausta tai tarvittaessa lisäaikaa kokeeseen, mutta myös monipuolisemman tuen tarve nousi esiin.

VASTAPAINOKSI OPINNOILLE

olivat kokeneet ajoittain uupumuksen tunnetta, eikä heillä välttämättä aina ole ollut tiedossa, mistä apua on saatavissa, jos tilanne käy raskaaksi. Kysely osoitti, että avun hakeminen on myös saattanut viivästyä häpeän tunteen vuoksi. Haaga-Helian opiskelijoille on tällaisissa tilanteissa tarjolla opiskeluhyvinvointiin kuuluvia palveluita, kuten terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut.

Lisäksi opinto-ohjaajan, korkeakoulupapin tai ainejärjestö HSOY ry:n opiskelijahyvinvointivastaavan puoleen voi kääntyä ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Oppimisvaikeuksiin apua voi saada erityisopettajalta ja opintopsykologilta. Tarvittaessa psykiatriselta sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta voi saada lähetteen kaupungin avun piiriin.

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja jaksaminen ovat paljon esillä sekä mediassa että korkeakoulupiireissä, mikä on sinällään hyvä asia, sillä tämä todennäköisesti neutralisoi mielenterveysongelmiin liittyvää leimaa. Tärkeintä on, että asian kanssa ei jää yksin vaan uskaltaa hakea apua jo varhaisessa vaiheessa. n

ETELÄ-SUOMEN UPEIMMAT BUSINESS RESORT -KOHTEET

BILLNÄS

MONET VASTAAJISTA

»Vastapainoksi opinnoille opiskelijat viettävät aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä harrastavat itselleen mieluisia asioita kuten liikuntaa.»

Kirjoittaja on Johdon assistenttityön opiskelijat HSOY ry:n hyvinvointivastaava.

KIELORANTA

BOISTÖ

TOLKKILAN K AR TANO

10 – 100 H E N K I LÖ N K O K O U K S E T, T I L A I S U U D E T J A J U H L AT. Royal Resorts tiedustelut: Visa Heinonen p. 0400 666 654 visa.heinonen@royalresorts.fi / www.royalresorts.fi

AITO 2–3/2018 29

Sosiaalinen media TEKSTI SUSANNE SJÖBLOM KUVA ADOBESTOCK

Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa Asiantuntija toimii usein sosiaalisessa mediassa organisaationsa edustajana ja tuo myös omaa osaamistaan ja mielipiteitään näkyväksi. Miten somea kannattaa hyödyntää asiantuntijaroolissa ja mitä kanavia ottaa käyttöön? on tänä päivänä kaikkialla. Organisaatioiden oletetaan olevan somessa ja asiantuntijoiden jakavan siellä mielipiteitään. Monet organisaatiot miettivät vielä, miten veisivät omaa asiantuntijuuttaan someen ja missä kanavissa kannattaa olla läsnä. Eikä vain organisaatiot, vaan myös työntekijät. Osa haluaa olla somessa vain henkilökohtaisella profiililla, osa tekee erillisen profiilin työminälleen ja osa miettii miten yhdistäisi nämä kaksi yhteen somepresenssiin.

Sosiaalisen median asiantuntija Katleena Kortesuon keväällä ilmestynyt kirja Sano se Someksi (1+2=3) - Sosiaalisen median suuri laskuoppi (Helsingin seudun kauppakamari/Helsingin Kamari Oy ja Katleena Kortesuo, 2018) antaa vinkkejä asiantuntijoille ja organisaatioille sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Kirja toimii oppaana niin ensimmäisiä askeliaan somessa ottaville kuin uusien ajatusten herättäjänä siellä vuosia toimineille konkareille.

SOSIAALINEN MEDIA

sosiaalisessa mediassa kannattaa aina esiintyä omalla nimellään, varsinkin jos julkaisee asiantuntijasisältöä. Omalla nimellä julkaistu teksti on aina vakuuttavampi ja luotettavampi kuin nimimerkillä julkaistu kirjoitus. Omalla nimellä esiintyminen tuo toki jokaiselle vastuuta. “Ajatukset ja mielipiteet ovat omiani” -tyyppiset lausekkeet profiilin tiedoissa ovat nimittäin yhdentekeviä. Asiantuntijan katsotaan usein edustavan työnantajaansa myös vapaa-ajalla. Some-käyttäytymistään kannattaa siis miettiä myös työnantajan kannalta.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu ja kommentointi on nopeatempoista. Ennen julkaisua kannattaakin miettiä, onko todella aikaa lähteä keskusteluun mukaan. Etenkin jos aihe voi nostattaa tunteita tai aiheuttaa kuohuntaa. Hyviin some-tapoihin kuuluu vastata omaan julkaisuun kirjoitettuihin kommentteihin mahdollisimman nopeasti. Sosiaalisessa mediassa harva jaksaa odottaa vastausta tuntia pidempään ja etenkin somekohun noustessa vastaamattomuus usein pahentaa tilannetta. Toki asiantuntijan on hyvä tunnistaa asiattomat kommentit ja turhat provosoijat, ja miettiä kannattaako käyttää sellaisten henkilöiden kanssa keskusteluun aikaa.

LÄHTÖKOHTAISESTI

30 AITO 2–3/2018

2+1 – lukuvinkkejä somemaailmasta

Kortesuo Katleena: Sano se someksi (1+2=3) – sosiaalisen median suuri laskuoppi Kauppakamari, 2018 Isotalus Pekka, Jussila Jari ja Matikainen Jane: Twitter viestintänä.

Ilmiöt ja verkostot.

Vastapaino, 2018.

Someco Oy:n blogi

Asiantuntijan on hyvä miettiä, millainen kirjoitustyyli ja kirjoituksen äänensävy sopii juuri itselle. Haluaako profiloitua tiukkaa asiantuntijatekstiä kirjoittavaksi tiedonjakajaksi vai hauskaksi some-hassuttelijaksi tai johonkin näiden kahden väliltä. Omaa tyyliä miettiessä kannattaa huomioida, että lukija ei välttämättä osaa lukea rivien välistä. Siksi sarkasmia ja ironiaa kannattaa käyttää harkiten, jos ollenkaan.

Kortesuo neuvoo, että oman äänensävyn ja kirjoitustyylin kehittämiseen kannattaa käyttää aikaa: tutkia omien suosikkikirjoittaijen tekstejä ja testata mikä sopii omaan näppäimistöön parhaiten. sosiaalinen media ja sen moniammatillinen kollegiaalinen verkosto mahdollistaa neuvojen kysymisen nopeasti, oman asiantuntemuksen kehittämisen ja uuden oppimisen. Samalla se on työkalu oman osaamisen jakamisen muille sekä tärkeistä asioista ajan tasalla pysymiseen. Some antaa myös puitteet oman henkilöbrändin kehittämiselle ja sen markkinoimiselle. Organisaatioille sosiaalisen median kanavat mahdollistavat rekrytoinnin somessa, asiakkaiden kontaktoinnin sekä paremman työnantajakuvan rakentamisen.

Lähes jokaisen suomalaisen tavoittaa, jostain sosiaalisesta mediasta. Siksi organisaatioiden ja asiantuntijoidenkin kannattaa olla ja näkyä siellä. n ASIANTUNTIJALLE

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa

Facebook 2,6 miljoonaa | YouTube 2,4 miljoonaa | WhatsApp 2,3 miljoonaa | Instagram 1,1 miljoonaa | LinkedIn 0,7 miljoonaa | Twitter 0,7 miljoonaa (twiittajia n. 150 t./kk) Lähteet: AudienceProject2016, Pinnalla.pyppe.fi 2017(Twitterin kk-luku), palvelut 03/2017. Tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017.

Twitter, YouTube, Instagram, LinkedIn – vinkit some-kanavan valintaan Erilaisia some-palveluita on monia. Asiantuntijan ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla kaikissa yhtä aikaa. Käytettävät some-kanavat kannattaa valita sen mukaan, mitä siellä haluaa tehdä ja kuinka paljon aikaa on käytettävissä somettamiseen.

Twitter ja LinkedIn toimivat hyvin omien näkemysten ja mielipiteiden jakamiseen sekä muiden asiantuntijoiden seuraamiseen. Twitterin käyttäjät voi jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: aktiivisesti twiittaavat ja seuraajat. Asiantuntija voi päättää oman ajankäyttönsä ja mielenkiintonsa mukaisesti kumpaan ryhmään haluaa kuulua. Twitterissä voi esimerkiksi jakaa omaan alaan liittyviä julkaisuja ja herättää niistä keskustelua. Vaihtoehtoisesti voi myös seurata takaalalla keskusteluja ja pysyä kärryillä siitä, mitä kentällä tapahtuu.

LinkedIniä kannattaa käyttää oman asiantuntijuutensa jakamiseen. Jos vaikkapa kirjoittaa asiantuntijablogia, on LinkedIn hyvä kanava jakaa kirjoituksiaan muille asiantuntijoille nähtäväksi. LinkedIn toimii myös työpaikkojen ilmoituskanavana, ja headhunterit etsivät siellä asiakkailleen potentiaalisia uusia työntekijöitä. Asiantuntijanäkyvyys LinkedInissä voi siis poikia myös uuden työpaikan.

Instagram ja YouTube puolestaan ovat ennen kaikkea visuaaliseen ja interaktiiviseen sisältöön keskittyviä palveluita. Yritykset ovat Instagramin kauniiden kuvien ja napakoiden videoiden maailmassa saaneet tuote-esittelyilleen alustan, jolla kustannustehokkaasti tavoittaa yleisönsä. Toisaalta Instagramia voi käyttää myös asiantuntijakanavana, jossa jakaa visualisoitua tietoa aiheesta kiinnostuneille.

Suomalaisessa kontekstissa hyvinä esimerkkeinä voi nostaa tuotemarkkinoinnista Varustelekan ja asiantuntijaorganisaatioista WWF Suomen.

Molemmat ovat löytäneet oman, ja kohdeyleisöään miellyttävän tyylin.

YouTube on edelleen monelle suomalaiselle organisaatiolle ja asiantuntijalle vähän tuntemattomampi sosiaalisen median alusta. YouTube mielletään helposti henkilökohtaisten videoiden jakamispalveluksi tai sitä käytetään musiikin kuunteluun. Asiantuntijanäkökulmasta YouTube on hyvä palvelu esimerkiksi ohjevideoiden ja webinaarien julkaisemiselle. Hyvänä esimerkkinä toimii Verohallinto, joka YouTube-kanavallaan ohjeistaa kansalaisia palveluidensa käytössä, jakaa tietoa organisaatiostaan ja julkaisee webinaarejaan. n

AITO 2–3/2018 31

Järjestöasiaa TEKSTI AMALIA OJANEN KUVA UZI VARON

Kun työ päättyy: sujuva siirtymä uuteen Syksyn koittaessa voi monilla olla edessään askel uuteen.

Uusi työ tai esimerkiksi opinnot saattavat olla odottamassa.

Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon kun työsuhde päättyy?

Toimivat vinkit uusiin askelmerkkeihin antaa järjestöasiantuntija Amalia Ojanen Akavan Erityisaloista.

Työtodistus

Ensimmäinen mieleen tuleva asia on työtodistuksen pyytäminen. Työtodistus kannattaa pyytää omalta esimieheltä, jos työnantaja ei sitä oma-aloitteisesti tarjoa. Työtodistuksen voit pyytää suullisesti tai kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla, jolloin jää todiste siitä, että työtodistusta on pyydetty.

Työtodistus voi olla sisällöltään joko suppea tai laaja. Suppeassa on mainittu ainoastaan työ- ja virkasuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Laajemmassa työtodistuksessa on näiden tietojen lisäksi mainittu työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä. Usein kannattaa pyytää vielä laajempi, ns. osaamisperustainen työtodistus, joka antaa yksilöityä tietoa siitä, millaisia töitä olet tehnyt.

Jos työtodistukseen on kirjattu virheellisiä tietoja, on työnantajan velvollisuutena antaa uusi korjattu työtodistus. Jos olet esimerkiksi toivonut saavasi suppean työtodistuksen, mutta työtodistuksessa on myös arvio työtaidoistasi, tulee työnantajan korjata työtodistus vastaamaan alkuperäistä pyyntöä.

32 AITO 2–3/2018

Oman osaamisen tunnistaminen – mitä jäi käteen?

Kun työsuhde päättyy, ovat ajatukset usein jo uudessa työssä tai työnhaussa. Vaikka uusi työ olisikin tiedossa, on hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea osaamista vanhasta työstä tuli kerrytettyä. Oman osaamisen tunnistaminen työn päättyessä on tärkeää niin pidempään työelämässä olleille kuin opiskelijoille. Se auttaa hahmottamaan omaa urapolkuaan sekä työnhakua. Oman osaamisen kartoittamista on helpompi tehdä, kun vanhat työtehtävät ovat vielä kirkkaasti mielessä.

Yksi keino hahmottaa omaa osaamista on haastatella vanhoja työkavereita. Jos työsi on jo päättynyt, voit lähestyä heitä esimerkiksi sähköpostilla ja kysyä, missä työtehtävissä olit heidän mielestään hyvä. Saatat haastatteluiden avulla saada täysin uusia näkökulmia omista vahvuuksistasi.

Omaa osaamistaan voi hahmottaa myös miettimällä haastavinta tilannetta, jonka työssään kohtasi – mitä taitoja tarvitsit, jotta sait tilanteen ratkaistua?

Jos oman osaamisen tunnistamiseen haluaa perehtyä syvemmin, voi hyödyntää apunaan niin sanottua osaamisexceliä- tai mindmapia. Tällöin kir-

jaat ensin ylös kaikki arkipäiviisi kuuluvat tehtävät – myös ne, jotka ovat tulleet yllättäen eivätkä välttämättä ole kuuluneet toimenkuvaasi. Seuraavaksi kirjaat ylös, mitä työtehtäviä toimenkuvaasi kuului. Näiden vaiheiden jälkeen sinulla tulisi olla kokonaiskuva siitä, kuinka monipuolisesti olet tehnyt erilaisia töitä.

Kun sinulla on tehtävälistaus edessäsi, voit alkaa hahmottelemaan, mitä osaamista kukin tehtävä vaatii. Mitä vaati esimerkiksi se, että hoidit asiakaspalvelua? Jos tehtävälistauksen läpikäynti ja osaamisalueiden nimeäminen tuntuu haastavalta yksin, voit näyttää listausta lähipiirillesi ja voitte yhdessä pohtia, millaista osaamista eri työtehtävät pitävät sisällään.

Osaamisalueiden kirjaamisen lisäksi on hyvä kirjata ylös, mistä sait erityisesti työssäsi kiitosta ja missä koit onnistuneesi hyvin. Kun asiat on kirjattuna, niihin on helpompi palata tulevaisuudessa esimerkiksi työnhaussa. Rekrytoijat arvostavat perusteltuja vastauksia sekä tarinoita, joten jos pystyt kertomaan osaamisestasi konkreettis-

ten esimerkkien kautta, on vastauksesi aina vakuuttavampi.

Muistathan, että jäsenetuihisi kuuluu maksuton virtuaalisesti toteutettu urapalvelu, jota voit hyödyntää oman osaamisen tunnistamisessa! Voit varata henkilökohtaisen ajan uravalmentajalle, joka auttaa sinua osaamisen tunnistamisen lisäksi pohtimaan urasi seuraavia askelia.

Uravalmentajien henkilökohtaisten sparrausaikojen lisäksi käytössäsi on mm. videokirjasto sekä Career Storm Navigatorverkkotyökalu, joita voit hyödyntää missä ja milloin vain.

»Oman osaamisen päivittämisestä on kannettava itse vastuuta.»

Verkostoituminen

Yhä useampi suomalainen käyttää LinkedIniä. LinkedIn on kätevä työelämän verkostoitumisväline, joka auttaa käyttäjäänsä kontaktien luomisessa. Kun työsuhde päättyy ja mahdollisesti uusi työsuhde alkaa, on tärkeää, että päivität LinkedIn- profiilisi ajan tasalle.

LinkedIniä voit hyödyntää verkostoitumisen lisäksi myös muilla tavoin työsuhteen päättyessä. Olitko ajatellut, että voisit pyytää esimieheltäsi tai kollegaltasi suosituksen? Miksi et pyytäisi heitä kirjoittamaan sinulle suositusta LinkedIn-profiiliisi? Siellä suositus on kontaktiesi nähtävillä ja säilyy sinulla niin kauan kuin itse toivot.

Jos sinulla ei ole LinkedIn-profiilia, voit pyytää esimieheltäsi tai kollegalta myös perinteisen vapaamuotoisen kirjallisen suosituskirjeen. Joskus maininta suosituksesta voidaan yhdistää myös työtodistukseen.

Onnea ja menestystä uusiin haasteisiin! n

AITO 2–3/2018 33

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP

Etsitkö työtä? Joko tunnet työnhakuveturin? asiantuntijuus ei tee ihmisestä automaattisesti taitavaa työnhakijaa, vaan sparraukselle ja työnhakutaitojen terävöittämiselle saattaa olla tarvetta. Työnhakuveturin koulutuksista saat asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa tämän päivän työnhakuun. Tilaisuuksien aiheina on oman osaamisen tunnistaminen, työnhakutaitojen parantaminen ja voimavarojen lisääminen. Samalla verkostoidut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Työnhakuveturi on yhdeksän akavalaisen ammattiliiton palvelu Uudenmaan korkeakoulutetuille työttömille. Myös Aito HSOn jäsenet ovat tervetulleita toimintaan mukaan. Syksyn 2018 aikana on tarjolla runsaasti palveluja ja koulutuksia, tässä muutamia esimerkkejä: OMAN ALAN

24.10. Uramuotoilu työnhaun apuna -webinaarissa käydään läpi uramuotoiluprosessin vaiheet ja niissä hyödynnettävät ajattelutavat ja työkalut. Tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia ja raikas lähestymistapa työnhaun haasteisiin.

7.11. Tunnista oman profiilisi vahvuudet -koulutuksessa pohditaan muun muassa, kuinka omat persoonalliset vahvuudet tuodaan esiin myös ammatillisesti.

4.12. Elinikäinen oppiminen – turvaa urakehityksesi -workshopeissa on tavoitteena työelämän muuttu­vien toimin­ta­ympäristöjen tunnistaminen ja niissä vaadittavan osaamisen kartoittaminen. Osallistujat tunnistavat, mikä on heille merkityksellistä ja kuinka he voivat sanoittaa osaami­sensa n Lue lisää Työnhakuveturista: www.tyonhakuveturi.fi

MITEN TEKOÄLY muuttaa työtäm-

me? Millaiselle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin workshopissa Dare to Learn -tapahtumassa Kaapelitehtaalla 18.9.

Alustajana workshopissa oli tutkija ja yrittäjä Harri Ketamo HeadAi:sta, joka keskittyy osaamisen tunnistamiseen tekoälyn keinoin.

Dare to Learn on kansainvälinen oppimisfestivaali, joka järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Viime vuonna osallistujia oli yli 3 000 yli 20 maasta. Myös tämän vuoden Dare-kävijämäärät lupasivat hyvää: ensimmäinen festivaalipäivä oli jo ennakkoon myyty loppuun.

Aito HSO osallistui tekoälyworkshopin järjestämiseen yhteistyössä TEK ry:n, Akavan Erityisalojen sekä Specia ry:n, KAJ ry:n, Kumula ry:n ja MAL ry:n kanssa. n

34 AITO 2–3/2018

KUVAT: ALLI ALHO

Tekoäly-workshop houkutti osallistujia jonoksi asti

Aito HSOn syksyn tapahtumia 4.10. Tutustuminen Amos Rexiin TÄYNNÄ (jonoon voi ilmoittautua) 8.10. Resilienssi-ilta HUONEella (kts. juttu vieressä) 9.10. HSO päiväkahvit ja CV-kuvaus opiskelijoille 7.11. Aito HSO – Syyskokous 2018 8.11. HSO päiväkahvit ja CV-klinikka opiskelijoille Tulossa syksyllä: Henkilöbrändäyksen tehovinkit ja viestintäilta. Seuraa tapahtumakalenteria verkkosivuilla, Aitoa asiaa -jäsentiedotetta ja ilmoittelua somessa.

Akavan Erityisalojen syksyn tapahtumia 10.10. YTN Kaupan ala: Tulospalkkaus ja palkitseminen 13.11. Opiskelijasta työelämään -sparrausilta

Mistä puhumme, kun puhumme resilienssistä RESILIENSSI MERKITSEE selviytymis- ja sopeutumis-

kykyä yllättävissä muutos- ja murrostilanteissa. Resilienssiin liittyy stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua vastaan.

Taitoja, joita tarvitsemme välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity pelkästään isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

MITEN KOHTAAT vastoinkäymiset ja millainen on psyykkinen palautumiskykysi? Tule kuulemaan kiinnostava puheenvuoro ja keskustelmaan aiheesta kollegoiden kanssa! Aiheesta alustaa liikkeenjohdon konsultti Eva Wathén Bravemotion Oy:sta. Nopeat ilmoittautumiset jäsenen extranetissä! n

Seuraa myös ilmoittelua Akavan Erityisalojen uutiskirjeessä!

KLASSIKON PALUU Muhkeat lepotuolit, istuinten väliin sijoitetut tarjoilupöydät, A-oikeudet ja maittava tapas-tarjoilu.

Uuden tulemisen tehnyt Finnkino Maxim Helsingin Kluuvikadulla ylittää elämyksellisyydessään yritysasiakkaidenkin odotukset.

Finnkino Oy | 09-1311 9205 yritysmyynti@finnkino.fi | finnkinob2b.fi

HELSINKI | ESPOO | VANTAA | LAPPEENRANTA | LAHTI | TURKU | TAMPERE | PORI | JYVÄSKYLÄ | KUOPIO | OULU AITO 2–3/2018 35

Ainutlaatuiset majoitus- ja kokouspalvelumme sijaitsevat upean luonnon keskellä tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Toivotamme vieraamme tervetulleeksi kokoustamaan tai viettämään ikimuistoisia juhlahetkiä.

INSPIROIVA KOHTAAMISYMPÄRISTÖ JA AINUTLAATUINEN PALVELUKOKEMUS

www.billnas.fi