Aito 4/2014

6

Sisällys 4/2014

Reetta Meriläinen: Naisten pankki osoittaa verkostojen vahvuuden

3 Puheenjohtajalta Kohti uutta HSO-aikakautta 4 Alkupalat 6 Verkostoituminen. Reetta Meriläinen: Naisten pankki tuo toivoa kehitysmaiden naisille 10 Yhteistyössä. Klaus K – designhotelli inhimillisellä otteella 12 Vuoden HSO 2014. Anna Nurkse, valoisa tehopakkaus – Uskon esimerkin voimaan 14 Verkostoituminen. Some-verkot vesille Vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen työelämässä 18 Edunvalvonta. Tuumasta toimeen – yritysyhdistystä perustamassa 21 Kolumni. Onko pakko, jos ei taho? Akavan Erityisalojen tuleva puheenjohtaja Maarit Helén

¡Ay, caramba!

24

14

22 Opiskelijat. HAAGA-HELIA tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen yhteistyöhön 24 ¡Ay, caramba! HSO-päivää juhlittiin kuumien kuubalaisrytmien tahtiin 28 Verkostoituminen. Tieto on voimaa 32 Koulutus. HSO-sihteeristä tradenomi, HSOksi: »Kivaa tämä on, mutta aluksi hirvitti.»

34 Tätä mieltä. Pukeudu näkyvästi – näy positiivisesti 36 Terveiset Eerikinkadulta. Uusi strategia: Keskiössä jäsen ja tulevaisuuden työelämä

12

37 Kielen kiemurat. Kielestä verkossa.

Kielen ilmiöitä käsitteleviä blogeja, verkko-oppaita ja FB-tilejä

Vuoden HSO Anna Nurkse

38 Uutiset

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 42. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 4/2014 Kannen kuva Kirkon Ulkomaanapu/ Ville 4/2014 Asikainen 2 AITO

aitohso_414_181114.indd 2

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimituskunta Sini Ala-Kanto Pauliina Elgbacka Anni Piipponen Sari Soinoja Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Eeva Vänskä Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Erweko Oy, Helsinki

Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

HSO-missio: Aito HSO ry:n tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta.

Jäsenmaksu vuonna 2014 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

HSO-visio 2017: Aito HSO ry on yli 3 000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

2.12.2014 11.07

Puheenjohtajalta KUVA: PETRI JUNTUNEN

Kohti uutta HSO-aikakautta Aito HSO ry:lle 24.11.2014 uuden strategian. Strategiatyö aloitettiin reilu puoli vuotta sitten hallituksen aloitteesta todetessamme, ettei muutaman vuoden takainen strategia haastanut järjestöämme ja hallitusta enää riittävästi.

Kävimme perinpohjaisen lähtökeskustelun, otimme mukaan työhön järjestömme luottamushenkilöitä, ainejärjestö HSOY:n hallituksen jäseniä ja toimiston väkeä saadaksemme mahdollisimman laajan näkökulman strategiatyöhömme. Työtämme ohjasi meille entuudestaan tuttu Rambol Managementin liikkeenjohdon konsultti Janne Marniemi. Etenimme hyvin aikataulussa ja saimme valmiiksi uuden strategian hyvissä ajoin ennen syyskokousta ja vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintaa.

SYYSKOKOUS HYVÄKSYI

aktiivijoukostamme, joka koostuu eri toimikuntien jäsenistä, hallituksesta, HSOY:stä ja toimiston henkilökunnasta sekä saavutetusta lopputuloksesta. Tämä on myös verkostotoimintaa parhaimmillaan. Aktiiviverkosto toimii jäsenten verkostoa edistäen. Hienoa! Olen myös ylpeä jäsenistämme, jotka hyväksyivät uuden strategian. Sen viitoittamana lähdemme heti alkuvuodesta tekemään jäsenyyden syväluotausta sekä valmistelemaan kumppanuusstrategiaa. Jatkamme toki tässä rinnalla vähintään nykytasoista jäsentoimintaamme. Lisäksi huolehdimme jäsentemme työmarkkinaedunvalvonnasta ja toimimme tärkeiden kumppaneiden kanssa yhteistyössä jäsenten etu kärkenä. Aktiivinen vuosi on siis edessä ja itse ainakin OLEN HYVIN YLPEÄ

odotan sitä innolla. Aito HSOta, sen jäseniä ja toimintaa arvostetaan laajasti eri taholla. Haluamme tämän arvostuksen pysyvän ja toivon mukaan jopa laajentuvan sekä syvenevän. on meidän kuitenkin kaikkien hyvä hiljentyä kuuntelemaan joulun sanomaa sekä viettää ihania hetkiä läheistemme kanssa. Aito HSO tekee yhden verkostonsa kanssa hyvää sydänsairaille lapsille perinteisen joulukonsertin muodossa. On aina yhtä koskettavaa nauttia loistavista musiikkiesityksistä tunnelmallisessa Vanhassa kirkossa ja samalla tietää voivansa auttaa sairaita lapsia ja heidän perheitään. Toinen yhtä vaikuttava hetki on käydä Lastenklinikalla luovuttamassa kolehtina kerätyt varat tarpeellisen laitteen muodossa ja tuntea loistavan ammattitaidon omaavan henkilökunnan kiitollisuus. Siitä on minun jouluni alkanut jo yli 10 vuoden ajan.

NÄIN JOULUN ALLA

»Aktiivinen vuosi on edessä ja odotan sitä innolla.»

jäseniä, luottamushenkilöitä, yhteistyökumppaneita ja toimiston henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua sekä parempaa vuotta 2015.

HALUAN KIITTÄÄ

Rauhallista joulua. n

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 4/2014 3

aitohso_414_181114.indd 3

2.12.2014 11.07

4/14

Kauden kasvo voi olla uusi jäsen, yhteistyö­kumppani tai muulla tavoin ajankohtainen henkilö. Voit lähettää ehdotuksia Kauden kasvoksi sähköpostitse maarit.rapp@aitohso.fi.

KAUDEN KASVO

Alkupalat

Tervetuloa jäseneksi, Henriikka! arpoi kaikkien elo–lokakuu välisenä aikana liittyneiden uusien jäsenten kesken Asus MeMoPad -tablettitietokoneen. Onnetar suosi tällä kertaa syksyllä opintonsa HAAGA-HELIAssa aloittanutta Henriikka Pastilaa. Tavoitimme arvontaonnesta iloisesti yllättyneen Henriikan opiskelukiireiden keskeltä.

AITO HSO

Miksi päätit liittyä Aito HSOn jäseneksi?

– Liityin koululla pidetyn rekrytointitilaisuuden yhteydessä. Yhdistyksellä on paljon mielenkiintoisia ja hyviä etuja, eikä jäsenyydestä ole mitään haittaakaan opiskelijalle.

Jäsenedut.fi

Oletko jo ehtinyt hyödyntää jäsenetujasi?

– En ihan vielä, mutta varasin tällä viikolla ulkomaanmatkan, johon minun ei nyt tarvitse erikseen ottaa matkavakuutusta, kun se tulee liiton puolesta.

Myös palkkaneuvonta on palvelu, jota varmasti jossakin vaiheessa tarvitsen.

Miten syksy on sujunut opintojen parissa?

– Opinnot ovat alkaneet hyvin, on ollut kivaa. Tämä koulutusohjelma tuntuu oikealta valinnalta. Olen aiemmin ollut yliopistossa, mutta tämä on huomattavasti käytännönläheisempää opis-

kelua. Työelämänkummien vierailut ovat olleet todella mielenkiintoisia, on hienoa kun saa oikeasti kuulla erilaisia kokemuksia käytännön työelämästä.

Oletko jo alkanut suunnitella tulevaisuuden urapolkuasi?

– En vielä kovinkaan paljon. Kokemuksen kautta varmaankin selviää, millaiselle assistentin urapolulle lähden. Vielä toistaiseksi on vaikea sanoa, mutta en sulje pois ulkomailla työskentelyäkään.

On hyvä tietää että tämän koulutuksen myötä on monta ovea auki, että eri vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. n TEKSTI JA KUVA SARI SOINOJA

Kaikki jäsenedut kätevästi yhdestä osoitteesta

Ammattiliiton jäsenyys ei ole vain työelämän turvaa, tapaturmavakuutuksia ja satunnaisia lehtitilausetuja. Akavalaisten ammattiliittojen jäsenille on

tarjolla monipuolinen etusivusto Jäsenedut.fi, jonne on koottu kiinnostavia tarjouksia autonrenkaista matkailuun ja harrastusvälineistä hyvinvointiin yli 140 yritykseltä.

Yhteisakavalainen Jäsenedut.fi kerää saman osoitteen alle mel­ koisen valikoiman ostoetuja.

Muistathan hyödyntää omasi! n

4 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 4

2.12.2014 11.08

Laatulaina

ua?

Onko sinun työssäsi im työn imua, voi hy vin Työntekijä, joka kokee kkisesti. Organisaatiolle sekä fy ysisesti että psyy tekijät tarkoittavat työn imua kokevat työn rempaa laatua, esimerkiksi palvelun pa ja enemmän vähemmän poissaoloja tuottavuutta.

»

Vielä ehtii!

HSO-tilaisuudet joulukuussa ja alkuvuodesta 2015 Joulukonsertti sydänlasten hyväksi 14.12. klo 17.00

Lämpimästi tervetuloa Lastenklinikan sydänosasto K4:n hyväksi järjestettävään joulukonserttiin sunnuntaina 14.12. klo 17.00 alkaen Helsingin Vanhaan kirkkoon. Esiintyjinä Jaakko Kortekangas säestäjänään Sanna Vaarni, Kanteeleensoittaja Ida Elina ja Lähetysseurakunnan Perhekuoro, Olli Ilmolahti ja Rami Kangas Band sekä Anna Tuohino säestäjänään Nelli Erma. Konsertti on ilmainen, mutta tilaisuudessa kerätään kolehti, jonka tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Lastenklinikan sydänosasto K4:n hyväksi. n Vierailu Tiedekeskus Heurekaan 22.1.2015

Tiedekeskus Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista mutta siellä voit myös järjestää esimerkiksi kokouksen, seminaarin tai henkilöstön kehityspäivän. Lähde Aito HSOn mukana tutustumaan Heurekan moniin mahdollisuuksiin torstaina 22.1.2015 klo 17.00–20.00. Esittelykierroksen jälkeen sinulla on mahdollisuus tutustua Maan alle -näyttelyyn. Ilmoittaudu 12.1. mennessä Jäsenen extranetissä. n Eduskuntavierailu torstaina 19.2.2015. n Lisätietoja netistä

Lisää tietoa tapahtumista Aitoa asiaa -tiedotteessa ja Jäsenen Extranetissä.

Akavan Erityisalojen tapahtumista tietoa Akavan Erityisalojen verkkosivuilla. n

»

Wilmar Schaufeli pisto.

Professori, Utrechtin ylio ittäjä. keh n ee sitt -kä imu Työn w.ttl.fi Lue lisää työn imusta: ww

Hyödyllisiä appseja Kännykällä voi puhua, kyllä vain.

Mutta sen lisäksi se pitää sinut myös kunnossa tai ohjaa herkullisen ruoan äärelle… Aidon toimitus kokosi lukijoi­ den hyödyksi ja iloksi muutamia käyttö­ kelpoisia sovelluksia älypuhelimiin ja tabletteihin. Tunnetteko jo nämä:

sykkeen, poltetut kalorit, verensokerin sekä kolesterolin tiedot. Voit luoda myös hätätapauksia varten kortin, joka sisältää tärkeät terveystietosi (esimerkiksi veri­ ryhmäsi tai allergiasi) ja joka on saatavilla suoraan lukitulta näytöltä. Yhdistettävissä myös Polarin Flow- ja Beat-sovelluksiin. n

Android- iOS- ja Windows Phone -käyttöjärjestelmille on olemassa omat terveyssovelluksensa. Androidilla se on Google Fit, Applella HealthKit ja Windowsilla sovellus on nimeltään Terveys ja fitness (Health and fitness).

3 MSN Terveys ja fitness http://www.windowsphone.com/fi-fi/ store/app/terveys-ja-fitness/cbb8c3bd99e8-4176-ad8c-95ec6a3641c2 Tarkoitus: Terveyden ja liikunnan seuraaminen | Kielet: suomi (useita) | Käyttöjärjestel­ mä: Windows phone | Kuvaus: Käytä monipuolisia työkaluja ja sisältöjä kaikessa terveyteen liittyvässä. Voit hyödyntää lukuisia treeni- ja harjoitus­ videota, ravintotietoja, lääketieteellisiä tietoja ja ruokavalion sekä harjoitusten seurantatoimintoja. Voit synkronoida sovelluksen tiedot ja asetukset useiden laitteiden kesken. n

1 Google Fit https://play.google.com/store/ apps/details?id=com.google. android.apps.fitness Tarkoitus: Liikuntaharjoitusten seuraaminen | Kieli: englanti | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Fitin avulla voi asettaa harjoitustavoitteita, seurata edistymistäsi päivän mittaan sekä tilastoida liikuntasuo­ ritukset. Fit antaa myös tavoitesuosituksia suoritustesi perusteella. Yhdistettävissä myös muihin sovelluksiin (varmistettuihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat mm.

Nike, RunKeeper ja Polar). n 2 HealthKit http://www.apple.com/fi/ios/ whats-new/health/ Tarkoitus: Terveyden ja liikunnan seuraaminen | Kieli: suomi, englanti | Käyttö­ järjestelmä: iOS | Kuvaus: Terveys-ohjelmassa voit pitää kaikki terveys- ja kuntoilutietosi yhdessä paikas­ sa laitteellasi ja hallita niitä itse. Terve­ ys- ja kuntoiluohjelma kokoaa sydämen

Lounaspaikka.fi http://www.lounaspaikka.fi/ Tarkoitus: Koko maan lounaslistat | Kieli: Suomi | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS, Windows | Kuvaus: Kat­ tava lounaslistatietoja tarjoava palvelu Suomessa. Näet päivän lounaat yhdellä silmäyksellä lähimmistä ravintoloista tai haluamastasi muusta paikasta. Voit hakea ravintoloita kartan avulla tai etsiä niitä ravintolan nimessä olevan sanan, sijaintipaikkakunnan tai kaupunginosan perusteella. Näet ravintolat kartalla, etäisyyden kuhunkin ravintolaan ja ravin­ toloiden osoitteet. Voit myös käynnistää navigaation valitsemaasi ravintolaan. n AITO 4/2014 5

aitohso_414_181114.indd 5

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen

Reetta Meriläinen:

Naisten pankki tuo toivoa kehitysmaiden naisille Tapasin toimittaja Reetta Meriläisen alkutalven harmaana päivänä idyllisessä kahvilassa päätoimittajan tehtävistä kolmisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Meriläinen on toiminut ryhmän puheenjohtajana. Keskustelutuokiomme vei nopeasti ajatukset sateisesta Suo joille Naisten Pankki on kerännyt seitsemän vuoden toiminta-aikanaan yli seitsemän mil 6 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 6

2.12.2014 11.08

Sena maal mest joon

lassa minut Suo n mil

TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVAT KIRKON ULKOMAANAPU

MERILÄINEN SAI alku-

sysäyksen Naisten Pankin toimintaan jo Helsingin Sanomien aikana, kun järjestö sai alkuvuosinaan sovittua ison yhteistyösopimuksen lehden kanssa. Naisten Pankin toiminta sopi hyvin Helsingin Sanomien perusideologiaan ja sitä kautta myös Meriläisellä syttyi halu toimia vahvemmin järjestön toiminnassa. Järjestön ohjausryhmässä hän on ollut vuodesta 2008 lähtien.

Naisten Pankin toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Reetta Meriläinen onkin ylpeä 3 500 vapaaehtoisesta toimijasta 40 eri paikkakunnalla. Suurin osa heistä on naisia, mutta on mukana muutamia miehiäkin. Paikallistoimijat järjestävät Naisten Pankin hyväksi joulumyyjäisiä, erilaisia tempauksia, kotikonsertteja, kirppiksiä, zumba-tapahtumia, virsitoivekonsertteja: vain mielikuvitus on rajana.

»Naisten Pankin tavoitteena on tulla ideoiltaan ja esiintymiseltään johtavaksi vapaaehtoisjärjestöksi.»

Reetta Meriläinen (vas.) ja Kirkon Ulkomaanavun kehittämisjohtaja Marja Jörgensen maistelivat paikallisia herkkuja Sierra Leonessa Makenin koulutuskeskuksen pitopalvelulinjan opiskelijoiden järjestämästä juhlapöydästä.

Kuva: Antti Reenpää

Senaatintorin laidalla. Helsingin Sanomien maaliskuusta lähtien Naisten Pankin ohjausmesta auringonpaahtamiin Afrikan ja Aasian kyliin, joonaa euroa.

Reetta Meriläinen korostaa, että vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa ilmapiiri on erittäin tärkeä. Mottona onkin, että työtä tehdään ilon kautta. Toiminnassa tarvitaan tiimityötä ja tehtävissä vetopareja, jottei yksi ihminen väsähdä liikaa. Tavoitteena on myös, että verkosto on mahdollisimman iso, jotta saadaan pidettyä yllä ideointikykyä ja etsittyä uusia tahoja, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

– Naisten Pankki eroaa perinteisestä vapaaehtoistyöstä eniten siinä, että mukana on paljon bisnestaustaisia ihmisiä, jotka toimivat siviiliammateissaan erilaisissa

AITO 4/2014 7

aitohso_414_181114.indd 7

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen johtotehtävissä. Käytännön töissä tästä on hyötyä, kun mukana on niin tilintarkastuksen kuin vaikkapa median ja markkinoinnin asiantuntijoita, Meriläinen kertoo. Tällä hetkellä vapaaehtoistoimijoiden keski-ikä on selvästi neljänkymmenen paremmalla puolella, mutta kaikenikäiset naiset ja miehet ovat tervetulleita mukaan joukkoon. apu hallinnoi Naisten Pankin toimintaa ja ehdottaa sille kehitysyhteistyöhankkeita. Itse Naisten pankilla on vain yksi palkattu työntekijä, joten vapaaehtoistoimijoiden verkostoa ei voi liiaksi korostaa. Parasta työssä on yhdessäolon lisäksi työn konkreettiset tulokset.

Lahjoitusvaroilla rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksien toteutumista. Naisille myönnetään pienlainoja ja heitä koulutetaan ammatteihin ja yrittäjyyteen.

Esimerkiksi Kambodzhassa kylän naiset ovat perustaneet Naisten Pankin turvin kyläpankin, jonka yhteisö omistaa ja hoitaa itse muun muassa kyläläisten säästö- ja laina-asiat. Reetta Meriläinen kertoo naisesta, joka pystyi Naisten Pankin lainan avulla ostamaan itselleen mopon: – Nainen asuu kylässä, jossa ei ole sähköjä, mutta mopon avulla hän pääsee päivittäin ajamaan lähimpään kaupunkiin lataamaan kyläläisten akkuja ja palattuaan takaisin kerää siitä ihmisiltä pienen korvauksen. Näiden tulojen ansiosta hän on KIRKON ULKOMAAN

Yllä: Reetta haastattelee ompelijaopiskelijaa Sierra Leonessa. KUVA: ANTTI REENPÄÄ

Yllä: Pukuompelua FAWEn ammattikoulussa Makenissa, Sierra Leonessa.

KUVA: REETTA MERILÄINEN

Alla: Cecelia Zangar, 24v, työskentelee Naisten Pankin tukemassa kanalassa joka toinen päivä. KUVA: KIRKON ULKOMAANAPU, JARI KIVELÄ

Naisten Pankki numeroina

• Perustettu vuonna 2007 • Koulutusta tai lainarahaa saanut 16 000 naista • Parantanut 65 000 ihmisen elämänlaatua • Hanketoimintaa 12 kehitysmaassa • Hankkeita 17 kpl • 7 163 000 euroa kerättyä rahaa • Bisnesenkeleitä mukana 3 024 kpl • Osakkaita mukana 1 433 kpl • Toimintaa 40 paikkakunnalla • Kuluprosentti 16

8 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 8

2.12.2014 11.08

»Lahjoitusvaroilla rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksien toteutumista.» pystynyt rakentamaan itselleen talon ja saanut lapsensa kouluun.

Koulutus on kyläpankkien perustamisen ohella olennainen osa hankkeita.

Esimerkiksi Sierra Leonessa toimii kaksi tyttöjen ammattikoulua, joista vuosittain valmistuu noin 120 tyttöä muun muassa ravintola-alalle, kampaajiksi, ompelijoiksi ja maataloustyöhön. Liberiassa on puolestaan perustettu äitikerhoja, joissa on luku- ja laskutaidon opetusta, ammattiopetusta, laillisuusneuvontaa, terveys- ja hygienianeuvontaa sekä perhesuunnitteluneuvontaa.

Jotta kehitysyhteistyöhankkeiden määrä saadaan pysymään toivottuna, täytyy Naisten Pankin kerätä vähintään miljoona euroa vuodessa. Meriläinen kertoo, että Naisten Pankin tavoitteena on myös tulla ideoiltaan ja esiintymiseltään johtavaksi vapaaehtoisjärjestöksi. Siihen tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä.

Naisten Pankin pääkampanja on vuosittainen Kävele naiselle ammatti -tapahtuma, joka toimii monikulttuurisena perhetapahtumana lähes kolmellakymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Keväällä naistenpäivän tietämillä järjestetään puolestaan

vuosijuhla. Tapahtumien avulla on myös tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita tukemaan toimintaa. Lisäksi yritysvarainhankintaan ja kuukausilahjoitustoimintaan panostetaan tällä hetkellä vahvasti.

Haasteita siis riittää, mutta Reetta Meriläinen voi olla hyvillä mielin, koska Naisten Pankin verkostossa on runsaasti innokkaita ja idearikkaita ihmisiä. Meriläisellä itselläänkin riittää energiaa ja halua muiden auttamiseen. Naisten Pankin lisäksi hän on mukana Suomen Mentoreissa, jotka auttavat vastavalmistuneita korkeakoulututkinnon suorittaneita saamaan työpaikkoja. Myös tämä verkosto on hänelle tärkeä.

Lisäksi hän on mukana Kirkon ulkomaanavun hallituksessa ja kirjoittaa edelleen säännöllisesti kolumneja Helsingin Sanomiin. Tärkeää on myös kolmen lapsenlapsen kanssa vietetty aika. Palkitsevinta on Reetta Meriläiselle auttamisen mukanaan tuoma hyvä mieli.

– Erään tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka tekevät hyväntekeväisyystyötä, elävät myös pidempään, Meriläinen vinkkaa vielä haastattelun päätteeksi. n

Reetta Meriläinen • 64-vuotias Reetta Meriläinen on toiminut Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosina 1991 – 2011. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Sanomien toimittajakoulun johtajana. Meriläisellä on kolme lasta ja kolme lastenlasta.

• Kuvaa itseään seuraavin määrein: journalisti, mummo, naistenpankkilainen, musiikin ja urheilun ystävä.

Syyskuussa käveltiin lähes 2 000 ammattia naisille NAISTEN PANKIN viidettä kertaa järjestetyssä Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumassa kävel­ tiin lauantaina 14.9. yhteensä 27 paikkakunnalla. Kolmenkymmenen euron osallistumismaksulla pys­ tytään antamaan yhdelle naiselle koulutus ja sen mukanaan tuoma ammatti. Tänä vuonna ammatteja kertyi yhteensä 1991 naiselle.

Helsingissä kävelytapahtuma jär­ jestettiin aurinkoisessa syyssäässä.

Tapahtumapaikkana toimi EY-talo ja sen ympäristö. Sisätiloissa nähtiin hienoja monikulttuurisia esityksiä ja myytiin erilaisia tuotteita Naisten Pankin hyväksi. Piha-alueella tehtiin yhteinen lämmittelyjumppa ja kuultiin tapahtuman suojelijana toi­ mineen Anja Snellmanin lukema koskettava avausruno. Yhteensä kävelijöitä Töölönlahden ja Eläin­ tarhanlahden ympäri kiertäneellä lenkillä oli noin 280.

Otin tapahtumaan mukaan 11-vuotiaan tyttäreni, jolle tapah­ tuma oli varsin ajatuksia herättävä.

Kävelyn lomassa pohdimme muun muassa afrikkalaisen tanssin erikoi­ sia liikkeitä, ihmisten erilaisuutta, auttamisen tärkeyttä ja jokaisen ihmisen kunnioittamista. Pieni rahallinen panostus ja muutaman kilometrin rauhallinen kävelylenkki toivat hyvän mielen niin äidille ja tyttärelle. Pienillä teoilla saa yhtei­ sesti jo paljon aikaan.

Ensi vuonna Kävele Naiselle ammatti -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 13.9.2015. n MV

AITO 4/2014 9

aitohso_414_181114.indd 9

2.12.2014 11.08

Yhteistyössä TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT KLAUS K JA MAARIT RAPP

Klaus K – designhotelli inhimillisellä otteella Bulevardin alkupäässä sijaitseva tyylikäs designhotelli Klaus K on kiehtova kokonaisuus historiaa ja nykypäivää. Klaus K tarjoaa bisnestasoista majoitusta aivan Helsingin ytimessä ja joustavat kokoustilat moniin eri tarpeisiin. on ollut Klaus K:ssa toiminnantäyteinen. Keväällä Klaus K liittyi yritysjärjestelyjen kautta osaksi Kämp Groupia. Syksyllä taas hotelliin valmistui 30 ainutlaatuista Sky Lofts -luksushuonetta. – Yhdistyminen Kämp Groupin kanssa toi toimintaamme paljon lisäarvoa: saimme massaa ja volyymiä, sanoo Klaus K:ta luotsaava Mia Cederberg-Skvorc, perheyrittäjä neljännessä sukupolvessa.

– Voimme nyt paremmin keskittyä asiakaspalveluun, kun prosessit ovat kunnossa. Myös Kämp Groupin ja Klaus K:n myyntipalvelut yhdistyvät. Vuodenvaihteen tienoilla yhdestä palvelunumerosta saa koko ryhmän majoitus- ja kokouspalvelut ja pystymme paremmin toteuttamaan laajempiakin yhteistyöprojekteja, CederberSkvorc kertoo.

KULUVA VUOSI

Mia Cederberg-Skvorc vastaa Klaus K:n toiminnasta.

on Helsingin lifestyle-hotellien kärkikastia. Jo sisääntuloaula kertoo, että kyseessä ei ole tavanomainen ketjuhotelli. Ensimmäisenä vierailijan katse pysähtyy pienistä mystisistä pallukoista valmistettuun kookkaaseen valaisimeen. Mia Cederberg-Skvorc paljastaa, että valaisimen valmistusmateriaalina on käytetty silkkitoukan kotiloita. – Välillä henkilökunta valittaa, että kaikki hypistelevät sitä kulkiessaan ohi. Olenkin sanonut, että hienoa – silloin valaisin on tehnyt tehtävänsä, Cederberg-Skvorc naurahtaa.

Klaus K:n sisustuksen inspiraation lähteenä on ollut kansalliseepos Kalevala ja tämä näkyy monessa yksityiskohdassa. Hotellikäytäviä koristavat Kalevala-aiheiset graffitit, joita on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa 13-vuotias graffititaiteilija Santeri S. Huikein esimerkki Kalevalateemasta on kuitenkin yhden uuden sviitin KLAUS K

uniikki, sotkanmunan muotoa jäljittelevä sänky, joka on valmistettu tilaustyönä vuodevaatteita myöten.

»Kuulostaa kliseeltä, mutta Klaus K:n paras valttikortti on täällä työskentelevät ihmiset. » Sky Lofts -huoneissa on miellyttävä kokemus. Jokainen huone on yksilöllinen ja sisustettu modernisti korkealaatuisilla materiaaleilla. Tunnelma on harmoninen ja tyylikäs – jopa kylpytakit on sävytetty sisustuksen väriin.

Uusien huoneiden sisustussuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto dSign Vertti Kivi & Co. ja sisustusmateriaalit ovat pitkälti kotimaisen Vallila Interiorsin tuotantoa.

Kokoustiloja Klaus K:ssa on moneen tarpeeseen kuuden hengen aamiais- tai lounaskabineteista juhlavaan Rake-saliin, joka on suosittu kokous- ja hääpaikka. Rakesali on vuosien saatossa taipunut moneksi ja sen historia on kiinnostava: Alun perin saksalaisen tyttökoulun jumppasalina toiminutta salia sai 1800-luvun loppupuolella lainaksi oppilasnäytöksiinsä Helsingin musiikkiopisto, joka tunnetaan paremmin nykyisellä nimellään Sibelius-Akatemia.

Siellä on muun muassa eräs lahjakas nuorukainen nimeltään Jean Sibelius esiintynyt ensimmäisiä kertoja yleisön edessä.

KIERROS UPOUUSISSA

K ko yk

10 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 10

Te al

2.12.2014 11.08

puhuu lämpimästi hyvän palvelukulttuurin puolesta: – Kuulostaa kliseeltä, mutta Klaus K:n paras valttikortti on täällä työskentelevät ihmiset. Tiimimme koostuvat ”hyvistä tyypeistä”, jotka ovat eri ikäisiä ja joilla on erilainen kokemus ja tausta. Heitä yhdistää innostus ja motivaatio kehittää palveluitamme aina vain paremmaksi, Cederberg-Skvorc sanoo.

Tässä Klaus K onkin onnistunut hyvin.

Tästä kertoo muun muassa pari vuotta sitten saatu arvostettu World Travel Award -tunnustus, jonka myöntävät riippumattomat matkailualan ammattilaiset.

Cederber-Skvorc toivoo, että vierailu Klaus K:ssa olisi asiakkaalle elämys. – Meidän tehtävänämme on rikastuttaa asiakkaiden elämää. On tärkeää, että jokaisesta vierailusta jää positiivinen muistijälki. Se saa asiakkaan palaamaan takaisin. n MIA CEDERBERG-SKVORC

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

KE 25.3.2015 klo 9.30-16.30 TO 26.3.2015 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

Tervetuloa mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

aitohso_414_181114.indd 11

Ilmoittaudu! www.kongressimessut.fi AITO 4/2014 11

2.12.2014 11.08

Uratarina TEKSTI JA KUVA EEVA VÄNSKÄ

Vuoden HSO 2014, Anna Nurkse

Valoisa tehopakkaus

Anna Nurksen tie Sinisen Meteoriitin projektitoimituksetyksikön johtajaksi on ollut monipolvinen.

Hän on ponnistanut HSO-koulutuksesta, ja nojaa edelleen siitä omaksuttuun jämptiyteen.

sanoo, että nimitys Vuoden HSOksi pääsi yllättämään hänet: – Ensin ajattelin, että enhän minä ole oikeanlainen ihminen tähän! Mutta sitten ymmärsin, että on kyse siitä, että meistä HSOista on moneksi.

Hän toteaa olevansa leimallisesti Aito HSO:n jäsen jo toisessa polvessa, ja samalla akavalainen. – Pidin HSO-koulutuksen koulumuotoisuudesta. Siellä kaikki aloitettu saatettiin loppuun. Totuin siihen, että teen asiat annetulla aikataululla, Nurkse sanoo.

– Olen varmaan jotenkin myös sisäsyntyisesti pelkäämätön. Tartun toimeen kuin ANNA NURKSE

toimeen ja menen jos pitää, vaikka en tiedä mitä vastaan tulee.

Keskustelemme johtamisesta. Mikä on hyvää johtamista ja miten johdetaan? – Ei pärjätäkseen tarvitse olla liideri, joka kävelee joukkojen edellä, vaan kysymys on enemmän ryhmädynamiikasta.

Eli vaikka siitä, että jos joku ryhmässä pääsee hyvään alkuun projektissa, niin muut ryhtyvät tukemaan tätä hyvää alkua.

– Minulle oma itse ei ole niin tärkeä johtamisessa, vaan yhteiset saavutukset.

Anna kannustaa naisia hakeutumaan johtotehtäviin. Johtamisessa ei tarvitse

koko ajan pitää ohjia, vaan varmistaa että ”juna liikkuu”.

– Ei nykyään enää tarvita päsmäröintiä, vaan enemmän sitä, että johtaja on alaistensa tukena. mielestä kaikkein haastavinta johtamisessa on henkilöstö. Paljonko yksilö tarvitsee huomiota ja aikaa suhteessa kokonaisuuteen, jotta kaikki toimii.

– Haluan kehittyä motivoijana ja palautteen antajana. Opettelen myös sitä, että voin välillä vain viettää aikaa yhteisessä työpaikan olohuoneessa työkavereiden ANNA NURKSEN

12 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 12

2.12.2014 11.08

»Positiivisuudella pääsee pitkälle.»

LISÄÄ VUODEN HSO 2014 -VALINNASTA JA HSO-PÄIVÄSTÄ TÄMÄN LEHDEN SIVUILLA 22–25.

kanssa. Haluan siis pystyä olemaan läsnä.

Anna ottaa tilan haltuunsa valoisalla energialla niin, että vuorovaikutus toimii.

Kuinka merkitsevää mielestäsi ihmisten välinen vuorovaikutus on niinkin teknisellä alalla kuin it:ssä?

– Vaikka tämä on tekninen ala, niin yllättävän humaania työtä tämä on. Olen itse saattamassa ihmisiä yhteen, jotta asiat onnistuvat.

Anna Nurkse miettii, että ehkä pahin virhe hänen työssään olisi jotenkin olettaa, että tässä on nyt tällaisia ”nörttejä”.

Ihmiset pitää saada keskustelemaan avoimesti. Olen osaltani herättämässä keskustelua. Tarvittaessa nostan myös kissoja pöydälle.

Vuoden HSO uskoo esimerkin voimaan. – Kun olen lasin takana näkyvillä tai yhdessä ihmisten kanssa, pyrin olemaan istumatta otsa rypyssä. Positiivisuudella pääsee pitkälle. käväisi HSO-opintojen jälkeen matkatoimistotöissä assistenttina, minkä jälkeen hän täydennyskouluttautui it-alalle.

– Tiesin heti, että it-puoli on minun juttuni. Lähdin tietoisesti tekemään itselleni siitä urapolkua.

Aluksi Anna työskenteli kouluttajana eli siinä, miten järjestelmien käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta ihmisten kannalta. Tämän jälkeen kului vuosia konsultin työssä sekä projektipäällikkönä. Matkan varrelle mahtuu monta yritystä, kun firmoja fuusioitui toisiinsa.

– Lopulta yhdeksän vuoden it-töiden jälkeen kaipasin jotain luovempaa.

Ja sitä Anna sai A-lehdissä mediatalon digisisältötuotannossa.

– Se oli mielenkiintoista, mutta turbulenttia. Olin A-lehdissä vain pari vuotta, kun minua pyydettiin tekemään mainontaa, ja lähdin kokeilemaan sitä.

Anna teki Veikkaukselle brändiuudistusta. Hän pääsi tutustumaan tv- ja radiotuotantoihin projektipäällikkönä. Lopulta mutkien jälkeen aukeni digiratkaisuja tarjoavan Sinisen Meteoriitin työmahdollisuus.

– Ajattelin, että ymmärrän tehtävän problematiikan kaiken kokemukseni kautta. Tästä työstä voisi myös saada uutta irti.

Tällä hetkellä Anna Nurksen alaisuuANNA NURKSE

dessa on kolmisenkymmentä henkilöä ja kolmasosa koko yrityksen liiketoiminnasta.

– Olen kuin kala vedessä, Anna sanoo ja hymyilee leveästi.

Hän on toiminut kaksi vuotta Sinisessä Meteoriitissa yksikön johtajana.

– Ensimmäisenä vuonna en tiennyt mitä pitää tietää, nyt tiedän, mitä pitää ottaa selville.

Anna Nurkse

• Valittiin HSO-päivässä loka kuussa vuoden HSOksi.

• Aito HSO vuosimallia 1995 • It-alan rautainen ammattilainen • Aloitti johtajauransa partiossa 12-vuotiaana • Vastaa työnantajafirmansa liiketoiminnasta kolmasosalta • Käynyt muun muassa Antarktik sella, Vietnamissa sekä Tansaniassa (lomalla saa ”henkisen kuonan” pois) • Motto: Ole rohkea & Älä kadu mitään • Tärkeät arvot elämässä ja uralla: itsenäisyys, sinnikkyys, rohkeus, läsnäolo ja empaattisuus.

Kerro vielä yksinkertaistaen, mitä teet käytännössä?

– Toimitamme esimerkiksi intranettejä ja webbiratkaisuja. Autan projektipäälliköitä onnistumaan työssään, annan siis taustatukea. Muistan, kuinka sitä itse kaipasin ollessani projektipäällikkönä.

Nurkse on tulosvastuullinen. Hän seuraa yksikön kannattavuutta ja liikevaihtoa.

– Yksinkertaistaen teen mitä tahansa, että myytävät ja yksikössäni tehtävänä olevat projektit onnistuvat. Itse en varsinaisesti saa mitään konkreettista aikaan, paitsi toivottavasti sen, että yksikkö menestyy.

Tämä on sellaista asioihin vaikuttamista.

Anna muokkaa aikatauluaan päivittäin. Aamu alkaa tarkistamalla, että mikä on tämän päivän tärkein hoidettava asia.

Siis päivätason priorisointia.

– Itse asiassa pidän päällekkäin kahta kalenteria. Toinen on se virallisempi, johon merkitään pakolliset palaverit ja

muut. Taustalla kulkee toivomuslista, josta yritän saada mukaan mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita.

Anna suorittaa trade­ nomi-täydennyskoulutusta. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa on saada pakolliset opinnot pois vuodessa.

– Tarjolla on paljon hyviä kursseja, joten otan varmaan lisäkursseja ennen varsinaista valmistumista. Näin saan tutkinnosta parhaan mahdollisen hyödyn nykyiseen työhöni.

Tällaisia hyötylisiä ovat esimerkiksi neuvottelutaidon oppiminen. Anna Nurkse sanoo, että pystyy hyödyntämään opinnoissaan kaikkea sitä, mitä on työssään tehnyt tai haluaisi tehdä. Ja toisinpäin.

– Omaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa voi räätälöidä niin, että ottaa siihen juuri niitä opintoja, joiden taitoja tarvitsee. Samalla opiskelu muuttuu suoraan motivaatioksi ja tuloksiksi arkityössä.

TÄLLÄ HETKELLÄ

ihminen on Anna Nurkse, sen lisäksi että hän on valoisa persoona ja varsinainen tehopakkaus? Hän myöntää itse olevansa suorittaja.

– En kestä jaarittelua. Siitä ei synny mitään. Tarvitaan selkeä fokus siitä, mihin esimerkiksi joku palaveri tähtää. Lopputulema on tärkeä.

Ehkä Anna ei kuitenkaan ole niin armoton suorittaja kuin voisi olla.

– Harrastan muun muassa meditointia ja pilatesta. Salahippeilyn kautta saan tasapainoa elämään.

Anna ei tunnusta olevansa paheellinen. Joskin: – Tarvitsen rutiineja. Jos en pääse aamulla ylös sängystä kun kello soi, tiedän että olen sairas. Sitten pitää tehdä jotain: lisätä liikuntaa tai unta, vähentää kahvia tai alkoholia tai käydä lääkärissä.

Jossain tulevaisuudessa siintää MBItutkinto, eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

– Toivottavasti olen edelleen Sinisessä Meteoriitissa, ja olen hankkinut lisää tietotaitoja työssä menestymiseen.

Toivotamme Annalle kaikkea hyvää jatkossa! n MUTTA MILLAINEN

AITO 4/2014 13

aitohso_414_181114.indd 13

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen TEKSTI SINI ALA-KANTO KUVA THINKSTOCK

Olethan jo oissa?

Aidoissa verk

si Aito O-kollega Löydä HS oista: st o rk e e-v HSOn som

Twitter

ista jankohtais .

Twiittejä a is e ih ta työelämäa

Facebooak-

v etoa ja ku Ennakkoti tumista ja tapah raportteja taisia a. Ajankoh st si k u ä. tilaisu m työelä äst huomioita

LinkedIn

n a HSOide Keskustelu atilliseen m am työhön ja istä een liittyv is m ty it h e k eä rk Tä . aiheista sto. o rk e v n e ammatillin

14 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 14

2.12.2014 11.08

Some-verkot vesille ammatillisessa verkostoitumisessa ja työnhaussa Vir tuaaliverkostojen kautta uuteen työhö n?

Blogilla arvostusta työnantajien silmissä ?

Miksi ei – somesta on moneen muuhun kin kuin ajantappamiseen.

NIIN ORG ANIS AAT IOT kuin yksit yishenkilötkin luovat kuvaa itsestään toiminnallaan sosiaalisessa mediassa. Oikein toimimalla työntekijä tai -hakija voi vahvistaa henkilöbrändiään ja herättää mielenkiintoa työnantajien keskuudessa. Viestintäkonsultti Piritta Seppälä suosittelee tähän usean eri kanavan käyttämistä.

– Esimerkiksi LinkedInin ja Twitterin kautta voi tuoda hyvin esiin osaamistaan ja ajatuksiaan työhön liittyvistä kiin-

nostuksen kohteista. Oleellista on tietää, mitä asioita ja asiantuntemustaan haluaa korostaa. Toiset ovat esimerkiksi innokkaita bloggaajia ja jakavat blogeissaan näkemyksiään yhteiskunnasta, työhön liittyvistä asioista tai muista ajankohtaisista aiheista. Kun tämän lisäksi osallistuu aktiivisesti itseään kiinnostaviin keskusteluihin somessa, voi lopulta hyvinkin helposti luoda kuvan itsestään alansa huippuosaajana, Seppälä korostaa.

AITO 4/2014 15

aitohso_414_181114.indd 15

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen Sosiaalisen median kautta organisaatio voi olla suorassa vuorovaikutuksessa kohderyhmäänsä ja saada välitöntä palautetta.

Myös rekrytointiin somea hyödynnetään yhä enemmän ja yhä useammalla alalla.

– Suomen LinkedInissä on edelleen eniten alakohtaista edustusta viestinnän, markkinoinnin ja IT:n osalta, mutta myös muut alat saapuvat sinne hyvää vauhtia.

Näkemykseni on, että ainakin isot firmat ovat jo tavalla tai toisella aktivoituneet LinkedInissä rekrytoinnin osalta.

Piritta Seppälä •

Ammatti: Viestintäkonsultti ja -kouluttaja, yrittäjä, kirjailija.

•

Yritys: Viestintä-Piritta (toiminut vuodesta 2010).

•

Teokset: ”Kuuntele ja keskustele – näin järjestösi toimii tavoitteellisesti

•

Koulutus: Medianomi, amk 2003 ja ylempi amk 2009 /

Erikoistunut sosiaalisen median ja verkkoviestinnän tehokkaaseen käyttöön järjestöissä ja julkishallinnon organisaatioissa.

sosiaalisessa mediassa” (2014, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi) sekä ”Kiinnostu ja kiinnosta – näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa” (2011, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi).

USA:N PIILAAKSOSSA somen käyttäminen

IT-alan rekrytoinneissa on enemmän sääntö kuin poikkeus: koodarit löydetään heidän Githubiin tekemien sovellusten perusteella ja työnantaja saattaa tyrmätä hakijan, jos tämän LinkedIn-profiili ei ole kunnossa. Yksi uusista trendeistä on myös videohakemukset.

– Nousussa oleva videobloggaaminen näkyy jo jonkin verran myös rekrytoinneissa. Video kiinnittää ihmisen huomion paremmin, ja se, että uskaltaa puhua kameralle suoraan, antaa myös ihmisestä kuvan rohkeana ja alttiina henkilönä, jolla on oikeasti sanottavaa.

Jos työnhaku ei ole ajankohtaista tai ei koe omaavansa painavia mielipiteitä tai resursseja aktiiviseen osallistumiseen some-keskusteluissa, on sosiaalinen media kuitenkin hyvä paikka verkostoitua oman alansa asiantuntijoiden kanssa, seurata mitä työkentällä tapahtuu ja hakea vertaistukea ja neuvoja omaan työhön.

– Esimerkiksi Twitteristä saa parhaiten tiedon itseä kiinnostavista asioista seuraamalla hashtagien avulla erilaisia keskusteluja. Vastaavasti eri kanavilla voi seurata tiettyjen organisaatioiden tai eri alojen aktiivisten viestijöiden päivityksiä ja pysyä näin hyvin kärryillä, vaikka ei itse niin paljoa sisältöä tuottaisikaan.

Tampereen ammattikorkeakoulu. n

KUVA: JUHA MYLLYMÄKI

VERTAISTUKEA JA vinkkejä kollegoilta voi

saada esimerkiksi Facebookin ja Linked­ Inin julkisissa tai suljetuissa ryhmissä, kuten Aito HSO:ille suunnatussa LinkedInryhmässä ”Aito HSO Group for Members”.

– Verkostoitumista on osoittaa olevansa kiinnostunut toisten päivityksistä tykkäämällä, jakamalla tai kommentoimalla niitä.

Seuraamalla Twitterissä kiinnostavaa sisältöä tuottavaa tahoa voi tämä myös alkaa seura-

16 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 16

2.12.2014 11.08

Yes-some MARKKINOINTISUUNNITTELIJANA MESSUKESKUK­

SESSA työskentelevä Henna Väärälä käyttää somea aktiivi­

sesti sekä työn puolesta että henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

– Käytän samoja kanavia työssäni ja vapaa-ajallani: Face­ bookia, Instagramia ja LinkedIniä. Työn kautta olen tutus­ tunut jonkin verran myös Twitteriin, mutta henkilö­kohtaista tiliä minulla ei siellä ole. Työssäni onkin tärkeää, että tutustuu aktiivisesti ja innokkaasti uusiin kanaviin eikä tipu kelkasta.

– LinkedIniin liityin vasta viime kesänä – olikin jo korkea aika! Se on ehdottomasti paras paikka ammatilliseen verkostoitumiseen. LinkedInistä löytyy myös itselle sopivia ryhmiä, joissa pääsee vaihtamaan mielipiteitä ja vinkkejä kollegoiden kanssa, mikä pitää yllä yhteisöllisyyttä. LinkedIn ei ole enää yhtä vahvasti profiloitunut työnhaun kanavaksi kuin mitä se oli ehkä aiemmin. Nyt sinne oikeasti uskaltaa liittyä ja pyytää samalla työkaverit ja esimiehenkin omaan verkostoon. n

No-some ASSISTENTTINA ASIANAJOTOIMISTO Borenius Oy:ssä

työskentelevä Suvi Vuori ei ole vielä käyttänyt somea ammatillisiin tarkoituksiin. Hänen työnantajansakaan ei ole vielä aktivoitunut sosiaalisessa mediassa.

– Some-kanavista käytän vain Facebookia. Se on yksi tapa, jolla pidän yhteyttä ystäviini. Olen jokseenkin kriittinen somen käytössä siinä mielessä, että kaikki, mitä kirjoittaa tai päivittää nettiin, jää sinne käytännössä ikuisesti ja voi päätyä sellaistenkin tahojen nähtäville, joille sitä ei ole alun perin tarkoitettu. Sen vuoksi mietin tarkkaan, mitä somessa julkaisen. n

Sosiaalisen median foorumit työnhaussa LinkedIn: huolehdi, että profiilisi on ajan tasalla ja edustava (tarkista myös julkisen profiilin asetukset ja näkymät kuntoon).

Seuraa sellaisten yritysten sivuja, joihin haluaisit joskus päästä töihin. Liity työnhakua ja alaasi ja kiinnostuksen kohteitasi koskeviin ryhmiin ja osallistu keskusteluun. Voit myös edistää työnsaantia maksamalla palvelulle jonkin verran siitä, että oma profiili nousee rekrytoijien hakutuloksissa paremmin esille. n

Bloggaus: perusta oma työnhakuun ja asiantuntijuuteesi liit­ tyvä blogi ja/tai tarjoa tekstejäsi alan blogeihin – niitä otetaan usein enemmän kuin mielellään vastaan. Jaa linkkejä blogiisi muilla some-tileilläsi. n

Twitter: Ota käyttöön relevantit asiantuntijuuteesi ja kiin­ nostuksen kohteisiisi liittyvät hashtagit eli risuaitamerkillä varustetut aihetunnisteet, seuraa niiden tiimoilta käytävää keskustelua ja osallistu siihen rohkeasti. n

Facebook: seuraa kiinnostavien työnantajien sivuja ja osallistu keskusteluihin siellä. Liity työnhakua koskeviin ryhmiin. n

ta sinun tiliäsi, mikä luo verkostoitumissuhteen. LinkedInissä verkostoitumiskutsun voi lähettää puolitutuillekin saman alan edustajille, valottaa Seppälä some-etikettiä. sosiaalista mediaa pääasiassa henkilökohtaisiin tarkoituksiin, saattaa herätä kysymys siitä, onko oma some-kuva tarpeeksi ammattimainen, mikäli työnhaJOS KÄYTTÄÄ

Videobloggaus: rohkeimmat tekevät lyhyitä videoita omista nä­ kemyksistään YouTubeen ja jaettavaksi muilla some-kanavilla. n

LÄHDE: PIRITTA SEPPÄLÄ

ku tulee ajankohtaiseksi. Seppälä on kuitenkin sitä mieltä, että henkilökohtainen persoona saa näkyä myös työnantajan silmiin.

– Ihminen on kokonaisuus, niin työntekijänä, työnhakijana kuin omien kavereidensa kanssa somessa viestiessä. On epäilyttävämpää, jos henkilöstä ei esimerkiksi löydy verkkohaussa muuta kuin siloteltu täydellinen ammattilaiskuva. Olen luke-

nut artikkeleita, joissa rekrytoijat sanovat mieluummin näkevänsä ihmisestä myös tämän ns. omaa elämää, vaikka harrastuksiin liittyvinä päivityksinä ja jopa ihan niinä juhlakuvina, joita toisinaan kauhistellaan.

Kuitenkin järki kädessä tietoa jakamaan someen, sillä kaikki verkkoon laitettu on lopulta aina julkista ja siitä jää jälki, Seppälä muistuttaa. n AITO 4/2014 17

aitohso_414_181114.indd 17

2.12.2014 11.08

Tuumasta toimeen – voisiko meidänkin työpaikalle perustaa yritysyhdistyksen?

Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN:n työpaikkatoimintaan luetaan luottamusmiestoiminta, työsuojelu ja yritysyhdistystoiminta.

Kahdesta edellisestä useimmat ovat todennäköisesti kuulleet jotain, mutta mitä ihmettä on yritysyhdistystoiminta?

18 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 18

2.12.2014 11.08

Edunvalvonta TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVA THINKSTOCK

jotka kuuluvat YTN-liittoihin ja ovat yritysyhdistyksen jäseniä. Yritysyhdistys on linkki jäsenten ja YTN:n välillä.

YRITYSYHDISTYKSEN PERUSTAMISEEN,

tai minkä tahansa yhdistyksen, tarvitsee vain kolme ihmistä. Tämän lisäksi ainoa kriteeri yritysyhdistyksen perustamiselle on se, että perustajilla pitää olla halu vaikuttaa ylempien toimihenkilöiden tilanteeseen yrityksessään. Apua alkuvaiheen käytännön asioihin saa YTN-liitoista eli Aito HSOn ollessa kyseessä Akavan Erityisaloista. Käytännössä yhdistys perustetaan siten, että kutsutaan koolle perustamiskokous. Kokouksessa päätetään yhdistyksen perustamisesta, hyväksytään yhdistykselle nimi ja säännöt ja sovitaan jäseniksi liittymisestä. YTN:n nettisivuilta saa avuksi yritysyhdistyksen mallisäännöt. Lisäksi tehdään perustamiskirja, jossa ovat muun muassa edellä mainitut asiat. Perustaminen voi myös tapahtua vapaamuotoisesti esimerkiksi netissä tai puhelimitse. Yhdistyksen rekisteröiminen tapahtuu tekemällä ilmoitus yhdistysrekisteriin.

REKISTERÖITYNEELLÄ YRITYSYHDISTYK-

on mahdollisuus sopimustoimintaan. Se on laillinen sopijaosapuoli työnantajan suuntaan eli vastaa paikallisesta edunvalvonnasta muun muassa tekemällä sitovia paikallisia sopimuksia ja työehtosopimuksia. Yhdistys ajaa jäsenten etuja, luo luottamukselliset keskusteluyhteydet yritysjohtoon ja pitää yhteyttä YTN-liittoihin.

Tärkeimmät edunvalvontatehtävät liittyvät palkkaus- ja työsuhdeasioihin. Paikallisia sopimuksia, joissa YRYt ovat mukana, voivat olla matka-ajan korvaaminen, työaikapankki, liukumajärjestelmä ja bonuspalkkausjärjestelmä.

SELLÄ

valitsee, valtuuttaa ja velvoittaa yritysyhdistyksen hallituksen toimimaan haluamallaan tavalla eli se toimii niin kuin jäsenistö parhaaksi katsoo. Hallitus voi esimerkiksi järjestää keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan liittojen ja työnantajien edustajia YRITYSYHDISTYKSEN JÄSENISTÖ

tai pienen joukon asia ei ole kyseessä, sillä YTN:n yritysyhdistyksiä on toiminnassa lähes 120 ja vanhimmat niistä ovat jo yli 40-vuotiaita.

Käytännössä yritysyhdistys (lempinimelMIKÄÄN UUSI

tään YRY) on työpaikalla perustettu yhdistys, joka edustaa ylempiä toimihenkilöitä. Se voi olla yksikkö-, yritys- tai konsernitasoinen. Yhdistys edustaa kaikkia työpaikan ylempiä toimihenkilöitä,

AITO 4/2014 19

aitohso_414_181114.indd 19

2.12.2014 11.08

Edunvalvonta keskustelemaan organisaation toimintatavoista. Näiden tilaisuuksien lisäksi yhdistys voi halutessaan järjestää erilaista sosiaalista toimintaa yhteishengen lisäämiseksi. Yritysyhdistyksen pyörittämiseen liittyy sen verran byrokratiaa, että yhdistyslaki velvoittaa huolehtimaan jäsenrekisteristä ja kirjanpidosta sekä laatimaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Rekisteröidyn yhdistyksen hallinnossa pitää myös olla hallitus ja toiminnantarkastajat.

»Ainoa kriteeri yritysyhdistyksen perustamiselle on se, että perustajilla pitää olla halu vaikuttaa ylempien toimihenkilöiden tilanteeseen yrityksessään.»

YTN TUKEE perustettavaa yritysyhdistystä myös taloudellisesti. YRY on oikeutettu perustamistukeen, joka on 1 000 euroa.

Tuen tarkoituksena on kattaa mahdollisia perustamiseen liittyviä kuluja sekä mahdollistaa jäsenhankinnan aloittaminen ja kohtuullinen toiminta ensimmäisen vuoden ajan. Perustoimintaa sen sijaan rahoitetaan vuosittain haettavalla jäsentuella. Lisäksi on mahdollista saada projektitukea jäsenpitoa ja -hankintaa edistäviin, koko

Ylempi toimihenkilö

• Toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä.

• Työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu.

• Ylemmän toimihenkilön työtehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta tai työkokemuksen tuomia vastaavia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia.

Korkealla koulutuksella tarkoitetaan mm. ammattikorkea koulutusta tai siihen verrattavissa olevaa koulutusta (esim. ennen ammattikorkeakoulutusta suoritetut HSO-sihteeritutkinnot).

• Ylempi toimihenkilö ei toimi yrityksen ylimmässä johdossa.

• Toimiminen ylempien toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje henkilöä ylempien toimihenkilöiden käsitteen ulkopuolelle. n

YRYn merkittävä sopimus on YTN:n kanssa solmittu yhteistyösopimus. YTN tekee yritysyhdistyksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan yritysyhdistykselle osoitetaan kummiasiamies. Tämä muun muassa tukee ja kouluttaa luottamusmiestä, auttaa ohjeiden luomisessa, tukee jäsenhankintaa ja osallistuu yritysyhdistyksen tilaisuuksiin kerran pari vuodessa. Sen lisäksi sopimuksessa sovitaan muun muassa edunvalvonnan hoidosta, tiedotuksesta ja jäsenhankinnasta. Yritysyhdistyssopimuksen tarkoitus on vahvistaa YTN:n ja yhdistyksen välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on myös ylempien toimihenkilöiden kattava järjestäytyminen yritysyhdistykseen ja YTN:n jäsenliittoihin. Osa yhteistoimintaa on yritysyhdistysryhmän toiminta, joka pääasiallisesti tarkoittaa kaksi kertaa vuodessa pidettäviä YRY-päiviä.

YLEENSÄ ENSIMMÄINEN

jäsenistölle avoimiin tilaisuuksiin. Myös koulutukseen saa tukea. Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio TJS Opintokeskus järjestää koulutusta muun muassa yhdistystoiminnasta.

YTN tarjoaa yritysyhdistysten toimijoille (puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, hallituksen jäsen) mahdollisuuden osallistua näille kursseille ilmaiseksi. n

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

• On Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö.

• Jäseniä ovat Akavalaiset liitot.

Yksityishenkilöt kuuluvat YTN:ään oman ammattiliittonsa kautta.

• Päätehtävä on neuvotella teollisuuden ja palvelualojen ylemmille toimi henkilöille työehtosopimukset.

Tällä hetkellä YTN:llä on yli 20 valta kunnallista tai yrityskohtaista työehtosopimusta.

• Tärkeimpänä tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden ansiotason ja työehtojen parantaminen. n

Yritysyhdistys eli YRY •

Yritysyhdistyksen eli YRY:n tavoitteena on alan ja yrityksen ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan tehostaminen ja ylempien toimihenkilöiden kattava järjestäytyminen sekä yritysyhdistykseen että YTN ry:n jäsenliittoihin. n

LÄHTEET: WWW.YTN.FI, WWW.PRH.FI, YTN:N SIVUILTA LADATTAVA YRY-OPAS

20 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 20

2.12.2014 11.08

Kolumni MAARIT HELÉN

Onko pakko, jos ei taho? mieleeni on noussut Jope Ruonansuun laulun sanoin kysymys: ”Onko pakko, jos ei taho”, kun kuulen tai luen patisteluita verkostoitumiseen? Miksi vastustaisin jotakin sellaista, joka todistettavasti tuottaa etua ja hyötyä? Vastahankaisuudessani ei ole ehkä kyse sittenkään itse asian vastustamisesta, vaan siitä, että verkostoitumisesta puhutaan nyt aivan kuin se olisi jotakin uutta, tai toisaalta asiana, joka ratkaisee lähes kaikki ongelmamme talousvajeesta ilmastonmuutokseen.

MIKSI VIIMEAIKOINA

jastojärjestelmä. Nyt olemme siinä tilanteessa, että kirjastomme ovat luoneet vapaaehtoisesti alueellisia yhteisjärjestelmiä, yhteisiä tietokantoja ja yhteishankintoja, ja asiakas saa lainaksi kirjan vaikka Argentiinasta, jos sitä ei lähempää löydy. Kirjastoissa olemme tilanteessa, jossa kaikki mahdollinen verkostoituminen on tehty ja seuraava vaihe on enää organisaatioiden yhdistyminen.

VIIMEKSI KEKRIN aattona kuunte-

lin esitelmöitsijää, joka todisti verkostoitumisen olevan nyt yhteiskunnallinen perustrendi. Hänen mukaansa hyperverkottuneessa, tiiviisti linkittyneissä yhteiskunnissa syntyy lisää mahdollisuuksia yhteistoiminnalle. Hyvä. Mutta miksi nyt? Ihmisethän ovat verkostoituneet jo vuosikymmeniä ja -satoja ennen kuin some ja internet keksivät linkittää ihmiset yhteen yhteisesti tuotettuine wikipedioineen ja peukuttamisineen. En nyt puhu mistään Émile Durkheimin tai muiden sosiologien tutkimuksista 1960-luvulta, vaan omasta työympäristöstäni eli kirjastolaitoksesta.

»Verkostoitumalla meistä jokainen saa mielihyvää kuulumalla joukkoon.»

1960- ja 1970-luvuilla kirjastomaailmassa voimakas ajatus yksittäisten kirjastojen toiminnan tehostamisesta verkostoitumalla muiden kanssa, jotta asiakkaamme saisivat paremmat palvelut. Näin kehitettiin kaukolainausta, joka tosin oli ollut kirjastojen välinen yhteistyö jo vuosikymmeniä sitä ennenkin, ja rakennettiin maakuntakir-

KUVA: MARKKU OJALA

SUOMESSA KUKOISTI

halu toimia yhdessä, löytää samanhenkisiä tai samoista asioista kiinnostuneita, ollut koskaan mitään muuta kuin sitä, mitä me nyt kutsumme verkostoitumiseksi? Jos ajattelemme ammattijärjestötoimintaa, niin harva meistä taitaa olla tässä mukana vuodesta toiseen vain aatteenpalosta tai ideologisesta unelmasta parantaa toisten palkkoja.

Eiköhän useimmille meistä suurimman palkkion ja ilon tuota toimiminen toisten samaan tapaan ajattelevien kanssa. Tilanne on sama varmasti muussakin harrastustoiminnassa, olipa kyse sitten koirakerhosta tai kuorolaulusta.

ONKO IHMISTEN

VERKOSTOITUMALLA MEISTÄ jo-

kainen saa siis itselleen mielihyvää kokemalla kuuluvansa joukkoon, mutta monesti hyöty voi olla myös konkreettisempaa. Voimmehan aina kysyä apua salibandykaverilta hyvien mailojen hankintapaikasta tai löytää työyhteisöstämme apua uralla etenemiseen. Siis verkostoituminen on hyväksi!

Mutta toivottavasti siinäkin yksilöille jätetään mahdollisuus toimia omien tuntemustensa ja halujensa mukaan. n

MAARIT HELÉN on Akavan Erityisalojen puheenjohtaja vuoden 2015 alusta lähtien. Hän on toiminut pitkään sekä Kumulan että

Akavan Erityisalojen hallituksissa. Hän työskentelee kokoelmapäällikkönä Tampereen kaupunginkirjastossa.

AITO 4/2014 21

aitohso_414_181114.indd 21

2.12.2014 11.08

Opiskelijat TEKSTI SARI SOINOJA KUVA TUULI ITKONEN

Assistenttiopiskelijat apuna arjen haasteissa

HAAGA-HELIAsta opiskelijoita työelämäprojekteihin Asiakastilaisuudet, seminaaritapahtumat ja messut ovat usein organisaatiolle suuri panostus. Ne sitovat henkilöstöä sekä suunnitteluvaiheessa että itse tapahtuman aikana. Nyt tapahtumiin ja moneen muuhunkin työelämäprojektiin voi saada avuksi innokasta opiskelijatyövoimaa entistä joustavammin HSOiden omasta opinahjosta HAAGA-HELIAsta. varma, että yrityksillä on paljon tehtäviä ja toimeksiantoja, joiden toteuttamisessa opiskelijamme voisivat olla suurenmoisena apuna. Hankaluutena tässä on ollut vaikeus yhdistää yritykset ja opiskelijat juuri silloin, kun työhön tarvittaisiin tekijät. Uuden joustavamman opetussuunnitelman myötä olemme valmiita tarttumaan tähän haasteeseen, lupaa koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen HAAGAHELIAn Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmasta.

Yhteistyö yritysten kanssa voi olla muodoltaan hyvin moninaista. Tavoitteena kuitenkin on, että opiskelijat pääsevät mukaan oikeisiin työelämän tehtäviin.

Palkkioksi työpanoksestaan opiskelijat saavat opintopisteitä ja tietenkin arvokasta kokemusta käytännön työelämästä. Toimeksiannon tarjonnut yritys saa puolestaan käyttöönsä uutta innovatiivista apuvoimaa ja tuoreita ideoita toteutettavaksi.

Assistenttiopiskelijoita voidaan pyytää esimerkiksi auttamaan vieraiden vastaanotossa tai vaikkapa infopisteen hoitamisessa. Toimeksiannossa opiskelijoiden työpanos voi olla laajuudeltaan muuta-

masta tunnista useisiin päiviin, riippuen toimeksiannon tai tapahtuman luonteesta. Esimerkkinä Tuomainen mainitsee, että ensi keväälle on jo sovittu erään suuren tapahtumanjärjestäjäyrityksen kanssa joukko yleisötapahtumia, jonne assistenttiopiskelijat pääsevät auttamaan – ja oppimaan.

– OLEN

opinnoissaan edenneillä opiskelijoilla on mahdollisuus päästä mukaan myös laajempiin työelämähankkeisiin, kuten järjestämään tapahtumia aina suunnittelusta toteutukseen saakka sekä erilaisiin pääaineopintojen yhteydessä tehtäviin projekteihin. Yksi tällainen projekti toteutettiin viime vuonna markkinointia ja viestintää pääaineena opiskelevien toimesta Ylelle: Yle nuorten silmin. Opiskelijat tekivät projektissa mm. haastattelututkimuksia sekä loivat mobiiliHIEMAN PIDEMMÄLLE

Tuula Tuomainen

»Monesti käy jopa niin, että työelämäprojektissa mukana olevien joukosta löytyy uusia työntekijöitä toimeksiantajalle.»

22 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 22

2.12.2014 11.08

applikaation Ylelle. Toimeksiantaja oli tuloksiin erittäin tyytyväinen.

Lisäksi kaikkien assistenttiopiskelijoiden opintoihin kuuluu puolen vuoden palkallinen työharjoittelu, joka on monelle myös ponnahduslauta ensimmäiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen. Opiskelujen loppuvaiheessa tehtävät opinnäytetyöt ovat olleet kautta aikojen arvostettuja yhteistyön muotoja. Pääsääntöisesti yritykset ovat olleet lopputuloksiin hyvin tyytyväisiä ja tuloksia on voitu suoraan hyödyntää yritystoiminnan kehittämisessä.

Huolellinen suunnittelu ja pohjatyö takaavat työelämäprojektin onnistumisen.

– On tärkeää sopia, mitä tehdään, millä aikataululla, minkä laajuisena ja mikä on projektin tavoite. Yksityiskohdista sovitaan toimeksiantajan, vastuussa olevan opettajan sekä opiskelijoiden kesken ennen kuin opiskelijat tarttuvat toimeen, Tuomainen selvittää. – Projekteissa opiskelijat ovat aina toimijoita eli he tekevät varsinaisen työn. Toimeksiantajan ja HAAGA-HELIAn opettajien rooli on toimia toimeksiannon ohjaajina.

HAAGAHELIAlle tärkeitä. – Kaikki kontaktit työelämään ovat meille arvokkaita, sillä niiden avulla pysymme ajan tasalla siinä, mitä tietoja ja taitoja työelämässä tarvitaan, Tuomainen toteaa. Pysymällä ajan tasalla työelämän tarpeista HAAGA-HELIAsta valmistuvat johdon assistentit jatkavat HSOiden ainutlaatuisen osaajajoukon kasvattamista.

– Myös työelämän toimeksiantajat hyötyvät monin tavoin: Opiskelijat tarjoavat oman osaamisensa ja työpanoksensa organisaation käyttöön. Monesti käy jopa niin, että työelämäprojektissa mukana olevien joukosta löytyy uusia työntekijöitä toimeksiantajalle, Tuomainen huomauttaa. Yhteistyön ansiosta yrityksellä on myös mahdollisuus kasvattaa mainettaan hyvänä työnantajana potentiaalisen työvoiman silmissä.

– Toivoisinkin, että työelämän toimijat tarttuisivat rohkeasti tarjoukseemme yhteistyöstä. Opiskelijat tulevat oppimaan tekemällä ja yritykset hyötyvät työn tuloksesta. Tämä on hieno mahdollisuus kaikille osapuolille. n TYÖELÄMÄPROJEKTIT OVAT

Aito HSO yhteistyössä edelläkävijänä

AITO HSO:LLA ja

HAAGA-HELIAlla on pitkät perinteet yhteis­ työssä, joka tukee sekä Aito HSOn että HAAGAHELIAn toimintaa. Aito HSO osallistuu mm. HAAGA-HELIAn järjestämään Duuniin.net-rekrytoin­ titapahtumaan ja järjestö on mukana kaksi kertaa vuodessa järjestettäväs­ sä assistenttipaneelissa.

Aito HSOn kautta haetaan myös työelämäkummeja aloitteleville opis­ kelijoille sekä järjestetään alumneja puhujiksi eri tapahtumiin. Lisäksi Aito HSOlla on edustaja johdon assistenttikoulutuksen neuvottelutoi­ mikunnassa tuomassa esiin työelä­ mänäkemystä.

YHTEISTYÖ SAI aivan uudenlaisia muotoja, kun viime syksynä toteu­ tettiin pilottiprojekti, jossa assistent­ tiopiskeljat tuottivat järjestölle kaksi eisttelyvideota. Aito HSOn järjestö­

päällikkö Maarit Rapp kertoo, että yhteistyö opiskelijoiden kanssa sujui todella saumattomasti ja joustavasti.

– Opiskelijat saivat taustatietoja Aito HSOn toiminnasta ja kerroim­ me, mitä tavoitteita meillä videoille on. Briefin pohjalta opiskelijat kirjoit­ tivat käsikirjoitukset, joiden mukaan videot kuvattiin, Rapp sanoo. Yhteis­ työ oli koko projektin ajan tiivistä ja lopputuloksena syntyi kaksi hienoa ja persoonallista esittelyvideota, jotka ovat käytössä jäsentyön ja markki­ noinnin tukena mm. jäsentapahtu­ missa ja messuilla. n

Kiinnostuitko?

OTA YHTEYTTÄ suoraan koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomaiseen,

joka ohjaa pyynnöt oikealle henkilölle. Yhteydenotot joko sähköpostitse: tuula.tuomainen@haaga-helia.fi tai puhelimitse: 050 305 3209. n

AITO 4/2014 23

aitohso_414_181114.indd 23

2.12.2014 11.08

Conga-ketju.

Baila–baila.

HSO-päivää juhlittiin kuumien kuubalaisrytmien tahtiin Lokakuun pimenevä syysilta vaihtui yhdellä oven avauksella kuumaakin kuumemmaksi Club HSO Havanaksi, kun satapäinen joukko HSOja saapui viettämään kolmannen kerran järjestettyä HSO-päivää Kilta-saliin Kamppiin.

24 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 24

Illan emännät, tai siis isännät, erottuivat naisväestä edukseen.

2.12.2014 11.08

n Illan paras puku oli Laura Nurmisella.

VIERAITA VASTAANOTTAMASSA oli jolla-

kin tavalla tutun oloinen joukko viiksekkäitä Carloksia ja Pedroja, kun HSO-emännät olivat sonnustautuneet kuubalaisiksi herrasmiehiksi. Ensimmäiseksi vieraat saivat käteensä värikkään Buena Vista -cocktailin ja sitten pääsikin halutessaan ottamaan lomakuvia – Pedron kanssa tai ilman.

Illan juontaja Janne Virtanen ja yhdistyksen puheenjohtaja Marina Paulaharju toivottivat juhlaväen tervetulleeksi.

Jo tutuiksi tulleet MagnumLiven “sekatyömiehet” Kimmo Junttila ja Thomas Gromoff olivat jälleen tuoneet mukanaan juhlapaikalle valoa, ääntä, menoa ja meininkiä. Kimmo kertoi juhlien ideointipalaverista, kuinka Kilta-salista tuli elävästi mieleen kuubalainen valtuustosali. Ja siitä se ajatus sitten lähti… Yhteistyön voimalla (ja Havannan pormestarin suosiollisella luvalla) tämä valtuustosali muuttui säkenöiväksi juhlapaikaksi.

Share Catering oli loihtinut suussasulavat herkut juhlaväelle.

HAAGA-HELIAN TERVEISET juhlaan toi koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen.

Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola puolestaan nauratti tervehdyspuheellaan juhlakansaa toteamalla, että ”akavalaisessa edunvalvontatyössä mennään tes-tangon tai SOPU-salsan tahtiin ja usein partnerina on juurikin Aito HSO.” Karin mukaan Aito HSO ei näissä karkeloissa kuitenkaan vikise, vaan pikemminkin pyrkii viemään.

Tervetuliaispuheiden jälkeen päästiinkin jo käsiksi karibialaishenkisiä herkkuja notkuvaan noutopöytään, jonka antimet katosivat hetkessä parempiin suihin. Share-catering oli todellakin pistänyt parastaan. ”Upea buffet!”, tiivisti eräskin osallistuja ytimekkäästi.

Kuumaa tunnelmaa nostatti vielä entisestään Bohemio Latino -yhtye, joka esitti muiden muassa ikivihreät Besame Muchon ja Guantanameran. HSOjen tanssijalka vipatti tuttuun tyyliin heti ensi rytmeistä lähtien.

valittiin Sinisessä Meteoriitissä yksikön johtajana työskentelevä Anna Nurkse. Kiitospuheessaan hän korosti HSO-tutkinnon monipuolisuutta ja sitä, miten hyvän pohjan se antaa monille erilaisille urapoluille. Evento-lehti palkitsi vuoden HSOn pääsylipulla maaliskuiseen Evento Awards -palkintojuhlaan.

VUODEN HSOKSI

ILLAN YLLÄTYSOHJELMANUMERONA

nähtiin tanssikoulu Baila Bailan esitys. Juhlavieraat pääsivät itsekin kokeilemaan tanssikoreografiaa, eikä HSOja tarvinnut kahta kertaa käskeä takaisin parketille. Yhteistanssi huipentui letkeään conga-ketjuun.

Illan päätteeksi palkittiin paras puku.

Voiton vei Laura Nurminen aidolla kuubalaisella asullaan.

Ohjelma Kilta-salissa päättyi kymmenen aikoihin illalla. Moni HSO innostui lähtemään jatkopaikaksi valittuun yökerho Maxineen. Siellä aiemmin illalla opituille tanssiliikkeille oli runsaasti käyttöä! n

TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVAT SININEN AKKA

AITO 4/2014 25

aitohso_414_181114.indd 25

2.12.2014 11.08

Teija Toroskainen ja Tuula Jokela kertovat HSO-tapah­ tumissa käymisen olevan perinne opiskeluajoista lähtien. – Tilaisuuksista saa hyviä ideoita ja pääsee vir­ kistäytymään. He seuraavat aktiivisesti lehteä ja nettisivu­ ja. – Edellinen lehti oli täynnä asiaa, kaksikko kiittelee.

Marketta Kiviharju ja Tuija Valkeinen kiittelivät HSO-verkoston tarjoamaa samanhenkistä, iloista seuraa ja hyviä vinkkejä.

26 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 26

Maarit ja Marina.

Äiti ja tytär, Maarit ja Emma Raessalo saapuivat mielellään HSO-juhliin, sillä heidän mielestään ne ovat aina hyvin järjestettyjä. Maa­ rit suositteli HSO-koulutusta tyttärelleen, koska tietää sen olevan hyvä pohja monelle alalle ja ylipäätään elämää varten.

Nuppu Suvanto kertoo Pirkanmaan verkoston olevan korkeata­ soinen ammattiverkosto, mutta myös tärkeä ystäväverkosto, jota HSOus yhdistää. – Verkosto pitää aktiivisesti yhteyttä ja “puska­ radio” toimii erinomaisesti, esimerkiksi tieto avoimista työpai­ koista kulkee nopeasti, Nuppu kehuu.

2.12.2014 11.08

Lämmin kiitos HSO-päivän yhteistyökumppaneille Kilta-sali ja Share-catering, MagnumLive, Evento-lehti, Robinex ja Akavan Erityisalat!

Anna Nurkse valittiin Vuoden HSOksi.

Carita Kestilälle ja Janika Vallilalle HSOus merkitsee yhteenkuuluvuutta, hauskaa yhdessäoloa, muistoja opis­ keluajoilta ja hyvä kollegoita.

Taina Alameri saapui juhliin Tanskasta asti. Hänen mielestään parasta HSO-ver­ kostossa ovat samanhenkiset ihmiset. Yhteiset tapahtumat ovat hyvä paikka tavata entisiä kollegoja.

aitohso_414_181114.indd 27

Illan juontaja Janne Virtanen toimii myös The Bubble -bändin solistina

Riikka Poimula ja Nina Aarnio ovat ystävystyneet HSOuden kautta, mutta toisin kuin monet muut, he tutustuivat vasta työelämässä.

HSO-verkostosta kysyttäessä tuli mieleen Aito-lehti. – Lehti luetaan aina, se pitää menossa mukana. Itse asiassa lehti lue­ taan paremmin kuin sähköpos­ tiviestit. Myös puheenjohtaja Marina Paulaharjun kasvot ovat tulleet tutuiksi lehden kautta.

AITO 4/2014 27

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen TEKSTI KATARIINA VIITASALO KUVA THINKSTOCK

tulee usein vastaan tilanteita, joissa joko me itse tai joku muu henkilö ei ole tiennyt jotain tärkeää seikkaa ja on sen vuoksi toiminut tietyllä tavalla – eli yleensä ”väärin”. Kenties palaveri pääsee alkamaan myöhässä, mikä tietysti harmittaa. Vahinko on usein korjattavissa, mutta kun siirrymme ajattelemaan ilmiötä laajemmin organisaation tasolla, tiedon ja tietämisen vaikutukset ovat jo merkityksellisempiä.

PÄIVITTÄISESSÄ ELÄMÄSSÄ

HAAGA-HELIAN OPETTAJA Martin Sten-

berg on tutkinut väitöskirjassaan tiedon

jakamista organisaatiossa ja aineettoman pääoman kasvattamista. Vaikka kyseessä onkin yksittäistä logistiikka-alan yritystä tarkasteleva tapaustutkimus, siitä on nostettavissa esiin mielenkiintoisia seikkoja, joita varmasti moni voisi pohtia omaan organisaatioonsa peilaten.

Minä tiedän + sinä tied ät =

Tieto on v

Koska viimeksi sadattelit tusk astun tietoa on pantattu?” tai ”Oli sihan

Tutustu koko tutkimukseen netissä: Martin Stenberg, Tiedon jakaminen organisaatioissa – kuinka aineetonta pääomaa kasvatetaan

http://tampub.uta.fi/ bitstream/handle/ 10024/66908/ 978-951-44-8831-3.pdf? sequence=1

28 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 28

2.12.2014 11.08

tied ät = me tiedämme?

n voimaa

t tusk astuneena ”Missähän tätäkin i ”Oli sihan hänen pitänyt tietää!”?

Stenbergin määritelmän mukaan dataa käytetään esimerkiksi faktojen tai tapahtumien mittana tai ominaisuuksien kuvaamiseen. Tieto (information) on merkitys, joka on johdettu datasta tietämyksen (knowledge) avulla. Nämä kolme ovat pohjana aineettomalle pääomalle, joka voidaan ilmaista toisin esimerkiksi yksilön, organisaation ja sen sidosryhmien tietoina, taitoina, osaamisena, toimintamalleina ja -kulttuurina sekä tietojärjestelminä ja teknologioina. aineettomalla pääomalla sitten on? Stenbergin mukaan nopeasti kasvavia yrityksiä yhdistää aineettomaan pääomaan ja tietojohtamiseen panostaminen. Tietojohtaminen voidaan selittää organisaation yhteydessä tiedon hankkimisena, luomisena, koodaamisena ja jakamisena. Pelkkä data ja tieto voidaan helposti kopioida, mutta jalostamalla aineetonta pääomaa jatkuvasti ja innovaMITÄ MERKITYSTÄ

»Nopeasti kasvavia yrityksiä yhdistää aineettomaan pääomaan ja tietojohtamiseen panostaminen.»

AITO 4/2014 29

aitohso_414_181114.indd 29

2.12.2014 11.08

Verkostoituminen tiivisesti yritys voi kehittää siitä itselleen merkittävän kilpailuedun, jolla se erottuu kilpailijoistaan. Hyvä tietojohtaminen taas edistää resurssien tehokasta käyttöä. Tämän luulisi kiinnostavan yrityksiä talouslaman aikana.

Organisaatio kehittyy, jos yksilöt kehittävät itseään ja jakavat osaamisensa muiden kanssa samalla vuorovaikutuksessa uutta luoden. Miksi tieto ja tietämys kuitenkin niin helposti jäävät jumiin?

Ihmisillä on eri syitä jakaa tietoa ja vaieta siitä. Tutkitussa logistiikkayrityksessä henkilöstö oli laajoissa varastotiloissa usein fyysisesti erillään toisistaan mutta yhtä lailla toimistotyötä tekevät saattavat työskennellä eri konttoreissa tai kotoa käsin – ja joku istuu aina palavereissa muiden ”tavoittamattomissa”. Viestintävälineistä ei kuitenkaan ole nykyään pulaa, joskin tutkimuksesta kävi ilmi, että sekä alaiset että useimmat esimiehet pitivät tapaamisia kasvokkain erittäin tärkeinä kommunikaatiolle. Alaiset toivoivat niitä tietoisesti järjestettävän lisää. jakamiseen kannustivat paitsi halu tehdä työtä tehokkaasti ja kehittää itseä ja työtapoja, myös onnistumisten huomiointi ja kannustus, työntekijöiden reilu kohtelu ja avoin ilmapiiri, henkilön persoona ja innostuneisuus sekä halu saada arvostusta omalle työlle ja osoittaa sitä muiden työtä kohtaan.

Yrityksessä maksettiin palkkioita hyvistä, käytäntöön viedyistä ideoista sekä hyvästä ESIMERKKITAPAUKSESSA TIEDON

toiminnan ja palvelun laadusta. Tiedon jakamisen taas koettiin parantavan toiminnan laatua ja edelleen asiakastyytyväisyyttä. Kun tietoa jaetaan, työ sujuu paremmin, mikä nostaa työn mielekkyyttä, työilmapiiriä ja keskinäistä luottamusta. Tämä kannustaa jälleen tiedon jakamiseen.

Osittain kannustimena oli halu saada puhtaasti etua itselle tai päästä jossain työtehtävässä helpommalla. Nämä ajatukset saatettiin tosin kytkeä yhteisen edun tavoitteluun; jakamalla tietoa voidaan tehdä asioita nopeammin, virheettömämmin tai paremmin, jolloin kaikki hyötyvät. Ongelmalliseksi tunnistettiin tilanne, jossa henkilö väittää toimivansa yhteisen edun nimissä mutta todellisuudessa ajaa vain omia etujaan vaikkapa uralla etenemiseen liittyen.

Kuitenkin myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaan työhön sekä omien ideoiden esiin tuominen ja muiden auttaminen olivat itsessään tiedon jakamiseen motivoivia tekijöitä. Jotkut halusivat saada työssään uusia tehtäviä ja lisävastuuta, joiden todettiin osaltaan lisäävän tiedon jakamista. Tehokkuuteen liittyvät seikat motivoivat työntekijöitä heikoimmin. Toimivat tiedon jakamisen työkalut koettiin erittäin tärkeiksi työn onnistumisen kannalta. estäviä tekijöitä olivat puolestaan muun muassa asenteet, kuten välinpitämättömyys tai osallistumattomuus, puutteelliset yhteistyö- ja viestintätaidot, halu pysyä tutuissa toiTIEDON JAKAMISTA

mintatavoissa, yksilöiden valtaan liittyvät pyrkimykset, omien reviirien puolustaminen ja mustasukkaisuus omista töistä, työkavereiden vähättelevä tai muuten negatiivinen asenne, yksittäisen esimiehen suuri alaismäärä (ei aikaa kommunikointiin tai kuuntelemiseen), epäreilu kohtelu kuten epäjohdonmukaisuus palkitsemisessa ja aiemmat kokemukset tiedon panttaamisesta tai negatiivisesta tai väärin ymmärretystä palautteesta. Myös viestisisältöjen muuttuminen eri viestintäkanavissa koettiin ongelmalliseksi. Oman haasteensa toivat ikä- ja koulutustasoerot samoin kuin se tosiasia, että logistiikkakeskuksessa työntekijät ovat pitkiä aikoja fyysisesti erillään suurissa tiloissa.

Sekä tiedon jakamista edistävät että estävät tekijät vaikuttavat monin eri tavoin toisiinsa. Mikäli edistäviä tekijöitä on paljon, ne ruokkivat helposti itseään, samoin on estävien tekijöiden laita.

Organisaatiokulttuurilla, arvoilla ja niiden toteutumisella (systemaattisuus puheiden ja toiminnan kesken, esimerkiksi työntekijöiden arvostus), hyvillä työvälineillä, mielekkäällä työkuormalla ja tiimikoolla, esimiesten käytöksellä, läsnäololla ja omalla esimerkillä, oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkitsemisella ja työntekijöiden huomioimisella voidaan tukea edistäviä tekijöitä ja vähentää estävien tekijöiden vaikutusta.

Nämä kuulostavat ennen kaikkea ihmisiin liittyviltä asioilta – ja ihmisiähän on jokaisessa yrityksessä. n

30 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 30

2.12.2014 11.08

Koulutus TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT TUULA PÖRHÖ (HANNA HILTUNEN), MAARIT RAPP (TYTTI TARKIO)

HSO-sihteeristä tradenomi, HSOksi:

”Kivaa tämä on, mutta aluksi hirvitti” Ryhmä HSO-sihteereitä on elokuusta lähtien täydentänyt opistotasoista tutkintoaan tradenomi, HSO -tutkinnoksi HAAGA-HELIAssa. Ensi syksynä aloittaa toinen ja tätä tietoa viimeinen ryhmä täydennysopiskelijoita. Jäsenlehti Aito kävi kyselemässä kahdelta täydentäjältä ensitunnelmia opinnoista. työskentelee Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa rahoitusyksikössä sihteerinä. Hänen työtehtävänsä ovat hyvin monipuolisia ja edellyttävät laajaa osaamista. – Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että olen eräänlainen fasilitaattori meidän yksikössä, Hanna kertoo.

Hannan edellisistä opinnoista on jo vierähtänyt muutama vuosi aikaa ja hänestä tuntui, että on vihdoin aika päivittää opistotasoinen tutkinto tämän päivän työelämävaatimuksia vastaavaksi.

– Omasta osaamisesta täytyy huolehtia, jotta on edelleen varteenotettava vaihtoehto työmarkkinoilla, Hanna sanoo.

Hanna asuu Oulussa eikä voi osallistua lähiopetukseen kuin harvakseltaan. Onneksi opintoja voi suorittaa hyvin myös etänä, vaikkapa verkkototeutuksena tai kirjatentteinä.

– Todella mielenkiintoista on ollut, vaikka aluksi hieman hirvittikin. Suurin haaste näin alkuvaiheessa on ollut ”opiskelun opettelu”. Ja tietenkin ajankäytön kanssa saa painiskella koko ajan, kun pitää yhdistää työ, opinnot, perhe-elämä ja harrastukset, Hanna kertoo.

HANNA HILTUNEN

Hanna Hiltunen suorittaa täyden­ nystutkintoa Oulusta käsin.

32 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 32

2.12.2014 11.08

Pitkistä välimatkoista huolimatta on Hanna jo saanut tuntumaa lähiopetukseenkin. Hän otti työstään lomaa ja osallistui syksyllä strategiatyön kurssille. Hän sanoo, että opetus oli antoisaa ja että kurssista on ollut paljon konkreettista hyötyä myös oman työn kannalta.

– Olen ollut itse mukana oman yksikköni strategiaprosesseissa ja on ollut hienoa kokea, miten teoria linkkautuu käytäntöön. Oli myös mahtavaa, kun kurssilla oli sekä nuoria päiväopiskelijoita että meitä hieman kokeneempia aikuisopiskelijoita.

Opimme kaikki toisiltamme, Hanna sanoo.

Ensimmäiset opintopisteet ovat Hannalla jo plakkarissa. Valmistumisen osalta hän ei kuitenkaan aio kiirehtiä: – En aio asettaa itselleni kovin tiukkoja aikatauluja.

Tavoitteena on, että tutkinto on 2,5 vuodessa suoritettu ja siihen kyllä pääsen.

TYTTI TARKION työpaikka, kansainvälinen

lääkeyhtiö Astellas Pharma sijaitsee Länsiväylän varrella Espoon Otaniemessä. Tytin työtehtäviin kuuluu matkajärjestelyjä, markkinointimateriaalien lokalisointia, sopimushallintaa ja laaja kirjo muita pienen toimiston työtehtäviä.

– Aito HSOn jäsenlehdessä ja sähköisessä jäsenkirjeessä oli juttua täydennyskoulutuksesta. Nyt tuntui oikealta ajankohdalta tarttua haasteeseen, kun lapsetkin ovat jo teini-iässä, Tytti kertoilee.

Tytti osallistui Hannan lailla strategiakurssille ja löysi sieltä vertaistukea muista täydentäjistä. Hän suositteleekin lämpimästi myös lähiopetukseen osallistumista, mikäli elämäntilanne suinkin sen sallii: – Perustimme muutaman muun täydentäjän kanssa ”kriisiryhmän” ja olemme kurssin jälkeenkin vaihtaneet ajatuksia ja sparranneet toisiamme sähköpostitse.

Se on ollut todella mukavaa, hän sanoo.

Tytti kannustaa muitakin HSO-sihteereitä opintojen pariin, vaikka töitä tutkinnon eteen pitääkin tehdä.

– Uuden oppimisessa pitää aina mennä pois omalta mukavuusalueelta, mikä on tietenkin hieman työlästä. Lisäksi aikuisopinnoissa on hyvin paljon asioita omalla vastuulla, kukaan ei ole holhoamassa. Ei tätä tutkintoa vasemmalla kädellä suoriteta, mutta jos asennoituu positiivisesti ja on valmis tekemään töitä, opiskelu antaa enemmän kuin ottaa, Tytti sanoo. n

Tytti Tarkion mielestä verkostojen luominen opiskeluvaiheessa on tärkeää.

Kiinnostuitko?

Toimituksen vinkki

TÄYDENNYSKOULUTUK-

MIKÄLI TÄYDENNYSTUTKINTO sellai­

SEN HSO-SIHTEERISTÄ

senaan tuntuu liian isolta palalta, voi HAAGA-HELIAssa suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja jousta­ vasti ja omaan tahtiin. Lukukausimaksu on 150 euroa. Avoimessa ammattikor­ keakoulussa voi osallistua yksittäisille opintojaksoille tai suorittaa laajempia opintokokonaisuuksia. n

tradenomi, HSOksi voi suorittaa työn ohessa. Opiskelu on joustavaa ja mo­ nimuotoista. Myös muualla kuin kou­ lunpenkillä hankitun osaamisen voi liittää osaksi täydennysopintoja esim. ahotoimalla tai hyväksi lukemisella.

Haku täydennysopintoihin on ensi keväänä nuorten yhteishaun yhtey­ dessä 17.3.–9.4.2015. Koulutukseen valitaan 25 opiskelijaa HSO-sihteerin päättötodistuksen keskiarvon ja valin­ takokeen perusteella. Täydennyskou­ lutus on maksutonta.

Lisätietoja saat koulutusohjelma­ johtaja Tuula Tuomaiselta HAAGAHELIAsta, tuula.tuomainen@haagahelia.fi. Myös HAAGA-HELIAn ja Aito HSOn verkkosivuille sekä Aitoa asiaa – jäsentiedotteeseen tulee täyden­ nyskoulutuksesta tietoa lähempänä hakuajankohtaa. n

Toimitus suosittelee MONIPUOLISESTA HAAGA-HELI­ AN avoimen ammattikorkeakoulun

tarjonnasta silmiin osui Pro-paketti: Liike-elämän monikulttuurinen vies­ tintä. Kyseessä on 15 opintopisteen kokonaisuus, jossa globaalin työelä­ män tärkeät teemat linkittyvät toisiin­ sa ajantasaisena tietona ja käytännön tekemisenä. Kannattaa tutustua tarkemmin: www.haaga-helia.fi n

AITO 4/2014 33

aitohso_414_181114.indd 33

2.12.2014 11.08

Tätä mieltä TEKSTI TUIJA KAUPPINEN KUVA THINKSTOCK

ASIAKASTILAISUUKSISSA, MYYNTITYÖS-

ja messuilla on tärkeää olla tyylikäs, huomattavissa ja näkyvillä. Kilpailu on kovaa, on hyvä erottautua asiallisesti ja laadukkaasti. Tapahtumissa asiakas saattaa tarvita apuasi ja neuvojasi, on hyvä olla sen verran näyttävä, että erottuu muista ympärillä olevista ihmisistä. Erottautuminen on asiakaspalvelutyössä edellytys ja etu, ei haitta.

Kansainvälinen Business Insider -julkaisu julkaisi sosiaalisessa mediassa tutkimuksen, miten henkilön pukeutuminen vaikuttaa menestykseemme työssä ja urakehityksessä.

Pukeutuminen nimittäin vaikuttaa – pidettiin tästä faktasta tai ei.

SÄ

Pukeudu näkyvästi – näy positiivisesti

Sanalliseen viestintään ja eleisiin kiinnitetään yrityskontakteissa paljon huomiota. Mutta oletko miettinyt, mitä pukeutumisesi viestii sinusta?

34 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 34

2.12.2014 11.08

On hämmästyttävää, kuinka bisnespukeutumista ja imagoasioita vähätellään yritystoiminnassa ja työpaikoilla. Ulkoisen olemuksen ja pukeutumisen viesti on sanaton, puhumaton ja äänetön, mutta viestinnän välineenä se toimii samalla tavalla kuin yrityksen esitteet, käyntikortit ja kotisivut.

Yritystapahtumissa kannattaa uskaltaa tuoda itsensä ja henkilökuntansa tyylikkäästi esille. Korostakaa siis parhaita puolianne, käyttäkää sopivasti näkyviä värejä ja pyytäkää ammattilaisilta neuvoja! Olkaa rohkeita, asiallisia ja näkyviä.

Asiakaskohtaamisessa asiakkaan tulee ensisijaisesti oppia luottamaan sinuun, jotta hän haluaa ostaa sinulta tuotteita tai palveluita. Tee tämä hänelle helpoksi. Saavutat asiakkaan luottamuksen parhaiten olemalla oma itsesi: ammattiosaamisellasi, kohteliaalla ja luontevalla käytökselläsi sekä pukeutumalla työpaikan tai yritysimagonne suosittelemalla tavalla, oma persoonallista otetta unohtamatta. n

Tuija K:n ammattilaisneuvot PIDÄ ITSESTÄSI kokonaisvaltaisesti hyvää huolta: liiku tarpeeksi, syö terveellisesti ja elä tasapainoista elämää. Kun tarvitset uusia vaatteita, käy ensin läpi vaatekaappisi sisältö ja harkitse, mitä sinun todella tarvitsee ostaa. Osta mieluummin yksi laadukas tuote kuin viisi huonolaatuista, kohenna tyyliä ja pukeutumisen tasoa vähitellen, vältä alennusmyyntejä ja outlettejä: niissä myydään usein tuotantovirheellisiä tai ongelmaisia tuotteita. Osta toki haluamasi merkkitrenssi alennettuun hintaan, jos sitä niin tarjotaan, mutta huolehdi, että vaatteen koko ja väri ovat juuri sinulle sopivia. Näy ja erotu tyylillä ja laadulla. n

Artikkelin kirjoittaja on Tuija Kauppinen, Tuija K Bisnespukeutu­ misen kouluttaja ja -konsultti, joka kouluttaa bisnespukeutumista yrityksissä, luennoi messuilla ja tapahtumissa sekä suunnittelee asiakkailleen uuden tai kohennetun pukeutumistyllin tai koko imagon. Tuija K palvelee myös englannin kielellä.

www.tuijak.fi

Tee näin

• älä näytä työ- ja liike-elämässä liikaa paljasta pintaa • älä koskaan käytä likaisia tai ryppyisiä vaatteita • käytä vaatteita, jotka istuvat hyvin ylläsi ja sopivat sinulle • käytä tyylikkäitä ja laadukkaita kenkiä ja lisäasuja • pukeudu aina pyydetyn pukeutumiskoodin mukaisesti,

mieluummin yli kuin ali

• näytä aina alasi ammattilaiselta Näillä yksinkertaisilla ohjeilla (Business Insider 09/2014) on helppo onnistua ja antaa pukeutumisen tukea ammattiosaamista sen sijaan, että huono pukeutumistyyli vaikuttaisi negatiivisesti siihen vaikutelmaan, minkä annat ammatillisesta osaamisestasi ja luotettavuudestasi. Asiakas näkee ja rekisteröi kaiken. n

AITO 4/2014 35

aitohso_414_181114.indd 35

2.12.2014 11.08

Terveiset Eerikinkadulta TEKSTI MAARIT RAPP

Aito HSOn uusi strategia:

Keskiössä jäsen ja tulevaisuuden työelämä tukea jäsentemme asemaa muuttuvilla työmarkkinoilla? Millaisia palveluja, koulutuksia ja jäsentilaisuuksia jäsenemme tarvitsevat? Miten huolehdimme ammattijärjestönä kilpailukyvystämme? Muun muassa näitä kysymyksiä on Aito HSOn hallitus pohtinut yhdessä HSO-aktiivien kanssa keväästä 2014 lähtien. Työskentelyn tuloksena syntyi järjestön uusi strategia, joka hyväksyttiin syyskokouksessa 24.11.

Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju toteaa, että edellisen strategian mukaiset tavoitteet oli pitkälti saavutettu ja aika oli nyt kypsä uudelle strategialle: – Mukana proseeissa olivat Aito HSOn työntekijät ja luottamushallinto. Löysimme melko nopeasti ne asiat, joihin tulevassa strategiassa tulisi keskittyä, hän kertoo.

– Uusi strategia antaa meille uutta virtaa ja johtaa yhdistystä uuteen aikakauteen. Nyt hyväksytty strategia tukee myös osaltaan keskusjärjestömme Akavan Erityisalojen strategiaa, mutta HSO-kärjin.

Työskentelemme aktiivisesti paitsi Akavan Erityisalojen, myös muiden toimijoiden kanssa, jotta onnistumme edistämään HSO-jäsenten työelämää, Paulaharju toteaa.

MITEN VOIMME

ta. Merkitykselliset palvelut tukevat jäsenten ammatillista osaamista, ne antavat tukea ja turvaa ja edistävät verkottumista HSO-kollegojen kanssa. Palvelut tuotamme usein yhteistyössä vakiintuneiden ja vahvojen yhteistyökumppanien kanssa. Nämä kumppanit ovat meille tärkeitä ja takaavat toiminnan jatkuvuuden ja laadun. Työympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja nämä muutokset koskettavat meitä jokaista. Aito HSOsta on tärkeää olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuden työelämään osana akavalaista yhteisöä.

Strategian kantavana perustana ovat luonnollisesti moninaisissa työtehtävissä ja monilla toimialoilla työskentelevät jäsenet, jotka muodostavat ainutlaatuisen osaajaverkoston. Menestyksekkään toi-

• Jäsenprofiilitutkimus • Kumppanuusstrategia • Monikanavainen viestintä

Katto korkealla ja neljä vahvaa seinää Uusi strategia nojaa neljään keskeiseen painopistealueeseen: jäsenyyden syvälliseen ymmärtämiseen, merkityksellisiin palveluihin, vahvoihin kumppanuuksiin ja tulevaisuuden työelämään vaikuttamiseen.

Jokaisella osa-alueella on tärkeä merkitys strategian onnistumisen osalta.

Jäsenyyden ja jäsenten ymmärtämisen kautta Aito HSO osaa paremmin

ajaa jäsenkunnan etuja työmarkkinoilla ja edistää juuri HSOille tärkeitä tavoittei-

minnan perustana on tasapainoinen talous, jonka takeita ovat onnistunut jäsenpito ja -rekrytointi sekä tarkka taloudenpito.

Strategian toteutumista edistetään puhuttelevalla viestinnällä, jossa hyödynnetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti käytössä olevia eri viestintäkanavia.

Vuonna 2015 Aito HSOn toiminnassa keskitytään jäsenkuntaa ja yhteistyökumppaneita koskeviin osa-alueisiin. Myös viestintäasiat ovat tapetilla ainakin alkuvuodesta. – Uusi strategiamme haastaa meitä tästä eteenpäin noin 3–5 vuotta ja onnistumiseen tarvitsemme mukaan jäseniä, luottamushallintoa, kumppaneita sekä kattojärjestöämme Akavan Erityisaloja.

Tästä on hyvä aloittaa uusi kausi, Paulaharju sanoo. n

Puhutteleva viestintä

Jäsenyyden syvällinen ymmärtäminen

Merkitykselliset palvelut

Vahvat kumppanuudet

Tulevaisuuden työelämään vaikuttaminen

Tasapainoinen talous

Ainutlaatuinen osaajaverkosto

36 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 36

2.12.2014 11.08

Kielen kiemurat TEKSTI LEENA JAAKKOLA, VARPU JASKARA JA SANNA KUKKONEN

Kielestä verkossa vuotta sitten palstallamme kielenhuollon oppaita. Nyt aiheenamme ovat erilaiset verkosta löytyvät kielen ilmiöitä ja viestintääkin tavalla tai toisella käsittelevät blogit, www-sivustot, Facebook- ja Twitter-tilit. Sosiaalisen median etuhan on se, että se mahdollistaa ESITTELIMME PARI

vuorovaikutuksen. Blogeissa, Facebookissa tai Twitterissä saattaa syntyä innokastakin keskustelua kielestä, mikä on tietysti aina hyvä asia: kielen käyttöä ja merkitystä pohditaan monipuolisesti. Sosiaaliseen mediaan sopii kepeys, ja niinpä useissa esittelemissämme lähteissä on humoristi-

nen sävy. Kaikista ei siis ole oppaiksi, eikä se ole tarkoituskaan. Kuten Lari Kotilainen toteaa blogissaan Suomensuojelija, kielellä pitää leikkiä, jotta se säilyisi. Leikittelyyn pääsemme mukaan ainakin seuraavien sivustojen kautta. n

Blogeja, www-sivustoja ja FB-tilejä

Kiitämme

Huomautamme

Ajankohtaisia teemoja

Lempipostaus

AGRICOCACOLA Kevyt kieliblogi Agricolasta kolajuomiin agricocacola.wordpress.com, Twitterissä Lassi AC@Agricocalola

”Suomen kielen tuleva kisälli” Lassi AC bloggaa yleensä ker­ ran kuussa kieleen liittyvistä asioista, lähinnä sanastosta ja fraaseista. Tyyli on kepeän viihdyttävä ja Lassin havainnot hauskoja ja yllättäviäkin.

Näin mielenkiintoisen teks­ tin soisi olevan paremmassa paketissa: blogin ulkoasu on ankea ja käytettävyydessä parannettavaa.

Tänä syksynä Agricocacolassa on muun muassa puhuttu kiertoilmauksista ja ihmisten ominaisuuksien kuvailemi­ sesta eläinten nimillä sekä muunnettu vanhoja sanontoja nykyaikaiseen muotoon.

Työ tekijäänsä kiittää. = Tekijä talouskurimuksessa työtään kiittää. Uudistetut sanonnat kertovat ajas­ tamme. Myös huhtikuinen Oletko kielipoliisi? osui ja upposi.

EI OO TOTTA! eioototta.fi, Twitterissä Katleena Kortesuo

Kirjoittaja on monipuolisesti muun muassa selkeästä kielestä ja bloggaamisesta luennoiva osaaja. Monipuo­ lisuus näkyy blogissa sekä tviiteissä.

Ei sovi tosikoille, koska kie­ lestä kirjoitetaan viihdyttä­ västi, jopa ronskistikin.

Eniten kirjotuksia on asiasa­ nasta bloggaaminen.

Vaikea valita, koska kaikki selkeään kieleen, kielenhuol­ toon ja brändiin liittyvät postaukset ovat oivaltavia, kuten ”Tekstin tyylikeinot – silkkisolmio vai superhes­ sukravatti?”

KIRJOITUSKOULU À LA ALASILTA Facebookissa ja Anja Alasillan blogi Vaikuttavaa! www.alasilta.fi

Erityisesti Kirjoituskoulun oppijaksot ovat riittävän tiheään ilmestyviä, napakoita herätteitä, jotka kiireisinkin ehtii lukaista työpäivän lomas­ sa. Postauksia on koottu myös painettuihin Kirjoituskoulun vuosikirjoihin.

Bloggaajien tapaan Alasil­ taakin kiinnostavat monen­ laiset arjen ilmiöt. Tägi- eli tunnistepilvi auttaisi lukijaa löytämään kiinnostavia avainsanoja.

Syksyn mittaan on pureuduttu mm. virkakieleen, bloggaa­ miseen, myyvään kieleen ja kirjoitusjumien purkuun.

Kirjoitustaito uusiksi? vahvisti uskoa koulutuksen merkitykseen. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitsevat diginatiivitkin.

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi, myös Facebookissa

Sivustoa ylläpitävä Kimmo Svinhufvud toimii Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa ja on julkaissut kirjoittamisesta myös oppaita. Sisältö onkin luotettavaa laatua.

Kohderyhmäksi mainitaan kaikki kirjoittamisesta ja suullisesta viestinnästä kiinnostuneet, mutta sisällön akateemisuus ja artikkelien pituus voivat karsia lukijoita.

Aiheet liittyvät yleisesti kirjoittamiseen, mutta uusi sisarsivusto Plotti lupaa ”kaikkea kirjoittamisesta ja puheviestinnästä». Jäämme odottamaan.

Kun tviittaaminen alkaa olla kansalaistaito, Pieni Twitter-opas auttaa alkuun ja vinkkaa oikoteistä.

SUOMENSUOJELIJA Blogi kielen pelastamiseen www.suomensuojelija.fi, myös Facebookissa

Blogia kirjoittava Lari Kotilainen tuntee aiheen läpikotai­ sin. Hänen tekstiään lukee ilokseen, vaikka sillä onkin vankka tieteellinen pohja.

Postauksia tipahtelee harmillisen harvoin: viimeisin on helmikuulta. Suomensuo­ jelija on aktiivisempi Face­ bookissa, ja Kotilainen myös tviittaa ainakin Suomensuo­ jelijan Fb-postauksista.

Kotilainen perustelee mm. suomen kielen lautakunnan alkaa tekemään -päätöstä monipuolisesti. Facebookissa keskustellaan juuri nyt koulu­ tusjargonista: osaamisperus­ tan merkitys ei avaudu.

7-kohtaiset suojeluohjeet.

Näillä ohjeilla (suomen) kieli todella säilyy ja kukoistaa.

Eniten ilahduttaa kehotus leikkiä kielellä - sattumoisin ohje numero 1.

YKSITYINEN KIELITOIMISTO www.yksityinenkielitoimisto.net, Twitterissä ja Facebookissa nimellä Kielipoliisi, Riitta Suominen

Sivuoston pikaohjeet muun muassa sähköpostiviestintään ja intraan kirjoittamiseen sisältävät oivallisia vinkkejä kaikenlaisille kirjoittajille.

Olisi hyvä, jos aihealueiden alta löytyvät linkit toimisivat.

Jonkinlainen sivuston ulkoasun päivittäminen olisi paikallaan.

Sivuston kautta löytyy Twittertili sekä Fb:n Kielipoliisi, jois­ sa kuvia kaikenlaisista kielen kömmähdyksistä mainoksissa ja esitteissä.

Poiminta Fb:stä, jossa poh­ ditaan sanalle multitaskaa­ minen sopivaa vastinetta, koska »monen asian tekemi­ nen yhtä aikaa» on hankala ja pitkä. Vastineeksi on eh­ dotettu esimerkiksi ilmauksia hössötys, useuttaminen tai monisuorittaminen.

KIELEN KIEMURAT -palstaa toimittavat tulevia johdon assistentteja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opettavat Leena Jaakkola, Varpu Jaskara ja Sanna Kukkonen.

AITO 4/2014 37

aitohso_414_181114.indd 37

2.12.2014 11.08

Uutiset KOONNUT MAARIT RAPP

HSO Reward 2014 -tunnustus viestinnän lehtori Heta-Liisa Malkavaaralle myöntänyt HSO Reward 2014 -tunnustuksen filosofian lisensiaatti Heta-Liisa Malkavaaralle. Assistenttikoulutuksen suurlähettilääksikin tituleerattu Malkavaara on toiminut viestinnän lehtorina HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa vuodesta 2001.

Säätiö esittelee perusteluissaan Malkavaaran pedagogina, ”joka saa opiskelijoilta jatkuvasti hyvää palautetta ja jonka ote työhön on antaumuksella heittäytyvä”. Malkavaara uskaltautuu myös oman osaamisalueensa ulkopuolelle: hän tarttuu rohkeasti niin videoprojektihankkeisiin kuin yritysyhteistyöprojekteihin, jotka edesauttavat opiskelijoiden työelämälähtöistä, aitoa oppimista.

Aito HSO onnittelee! n HSO-SÄÄTIÖ ON

Teemu Kokko HAAGA-HELIAn uudeksi rehtoriksi Ab:n hallitus on valinnut uudeksi rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi Teemu Kokon 1.6.2015 alkaen. Kokko on kauppatieteiden tohtori ja dosentti, ja hän työskentelee tällä hetkellä HAAGA-HELIAn vararehtorina. n HAAGA-HELIA OY

Nappaa talteen uusi jäsenkorttisi matkustaja- ja tapaturmavakuutus siirtyy IFiltä vakuutusyhtiö Turvaan vuoden 2015 alussa. Uusi jäsenkortti, joka toimii samalla myös matkavakuutuskorttina postitetaan Akavan Erityisalojen Yhteenveto-jäsenlehden mukana joulukuun puolivälissä. Muista siis ottaa talteen uusi jäsenkorttisi. Mikäli olet lähdössä matkalle vuodenvaihteessa, mukaan kannattaa ottaa sekä vanha että uusi jäsenkortti.

Turvan vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan matkoilla. Matkustajavakuutukseen kuuluvat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat lapset. n JÄSENETUIHIN KUULUVA

Aito HSOn syyskokouksen päätöksiä hyväksyttiin järjestön uusi strategia ja valittiin hallituksen varapuheenjohtaja sekä uusia jäseniä hallitukseen.

Aito HSOn hallituksen varapuheenjohtajana kaudella 2015 – 2016 jatkaa Hanna Puura. Hallituksen jäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2015 – 2016 valittiin Petra Nikkinen, Anni Piipponen ja Annette Wikström. Lämpimät onnittelut kaikille ja lämmin kiitos hallituskautensa päättäneelle Annukka Häliselle.

Hallituksen puheenjohtajana kauden loppuun 2014 – 2015 jatkaa Marina Paulaharju ja hallituksen jäseninä Julia Anjala, Päivi Hyvärinen, Jaana Ohtonen ja Heidi Vikström. n SYYSKOKOUKSESSA 24.11.

Petra Nikkinen (vas.), Hanna Puura (keskellä) ja Annette Wikström.

38 AITO 4/2014 2–3/2014

aitohso_414_181114.indd 38

2.12.2014 11.08

Mikä on tulevaisuuTES? -seminaari pohti sopimuksettomien asemaa ajankohtaisseminaarissa perjantaina 28.11. pohdittiin sopimuksettomien jäsenten edunvalvonnan kysymyksiä ja haasteita. Paikalla oli runsaat 60 henkeä, joukossa myös paljon HSOita. Sopimuksettomia ovat jäsenet, joilla ei ole mitään työehtosopimusta turvanaan. Heihin voidaan laskea myös sellaiset jäsenet, joihin sovelletaan muuta kuin akavalaista työehtosopimusta mutta joita ei huomioida TES-neuvotteluissa.

Sopimuksettomien asemaa työmarkkinoille edistää mm. Akavan Erityisalojen SOPU-ryhmä, jossa Aito HSOlla on vahva edustus.

– Kun yritysten talous tiukkenee, työehtosopimusten ulkopuolella olevat ovat se joukko, joka ainakin jää ilman palkankorotuksia. Heidän työehtonsa ovat ainoastaan lakisääteisen tason varassa eikä heillä ole tukenaan luottamusmiestä, totesi Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. n AKAVAN ERITYISALOJEN

NEXT Hotel Aavaranta – Lähellä Helsinkiä, Espoon ja Kirkkonummen rajalla, Vitträsk-järven rannalla.

Täydellinen oppimisympäristö, herkullisten ideoiden virvoituskeidas.

NEXT Hotel Aavaranta on monipuolinen palvelukokonaisuus mittavine kokoustiloineen, Viekko-rivitalohuoneineen, uimahalleineen, kuntosaleineen ja savusaunoineen. Aavarannassa yhdistyy ison kokoushotellin kapasiteetti kartanomaiseen sijaintiin ja idylliin. Erilaiset koulutustilaisuudet ja kokoukset, mutta myös yritysjuh-

lat ja tärkeät perhejuhlat, ovat helppo toteuttaa reilun puolen tunnin päässä Helsingin keskustasta.

Korkealuokkainen keittiömme valmistaa ammattitaidolla gourmet-herkut arkeen ja juhlaan. Palveluksessasi ovat Kartanon tilausravintola ja Avaranda-sali.

Se Virkistävän Poikkeava kartanohotelliketju – www.nexthotels.fi NEXT Hotel & Apartments Rivoli Jardin, Helsinki • NEXT Hotel Aavaranta, Kirkkonummi • NEXT Hotel Patruunantalo, Pyhtää • NEXT Hotel Karhulan Hovi, Kotka • NEXT Hotel Satulinna, Hirvensalmi

Kokoustilat ovat hyvin varusteltuja, monimuotoisia ja muunneltavia. Suurimpaan tilaan mahtuu 120 henkeä; lisäksi Aavarannasta löytyy lukuisia pienempiä koulutus- ja kokoustiloja 5-50 hengelle sekä ryhmätyötiloja.

Kesäaikaan pystymme järjestämään jopa 800 henkilön tapahtumia.

Österbyntie 617, FI-02510 Oitmäki, Kirkkonummi puh. 010 7555 300, aavaranta@nexthotels.fi AITO 4/2014 39

aitohso_414_181114.indd 39

2.12.2014 11.08

Toivotamme lämmintä joulua ja onnea uudelle vuodelle 2015!

Aito HSOn toimisto hiljenee joulun viettoon maanantaina 22.12. ja avaa ovensa jälleen keskiviikkona 7.1.

Akavan Erityisalojen päivystysajoista on tietoa Akavan Erityisalojen ja Aito HSOn verkkosivuilla.

Jouluinen punssiglögi 2 dl 0,5 dl

2

4 dl 4 dl

•

•

•

•

omenamehua kandisokeria tai ruokosokeria pala inkivääriä pomeranssinkuorta hyvin pesty appelsiinin kuori valkoviiniä punssia kuorittuja manteleita

Kuumenna mehu ja sokeri sekä mausteet.

Anna maustua kymmenisen minuuttia.

Siivilöi mausteet liemestä ja kuumenna uudelleen.

Lisää alkoholit ja tarjoa kuumana manteleiden kera.

40 AITO 4/2014

aitohso_414_181114.indd 40

2.12.2014 11.08