Aitohso 4/2016 by Lukemisto

Tapahtumatohtori Helena Vallo: Tapahtumia WOW:n kera s. 16

PowerPointlukijasta lavatähdeksi s. 18

HSOt valtiolla: muutoksia ja nollalinjaa s. 26

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 4/2016 44. vuosikerta

Vuoden HSO 2016 Liisa Sirén-Salminen

Mentori, sparraaja ja tsemppari s. 12

4/2016

Virity ja Verkostoidu keräsi salin täyteen – tutustu tunnelmiin.

3 Puheenjohtajalta: Uusissa töissä 4 Alkupalat 6 TEEMA Tulevaisuuden työelämä: Osaamisen virittämistä ja innostusta verkostoista. Virity ja Verkostoidu -seminaari 3.11. oli menestys. 11 Opiskelijat: Kummi tuo terveiset työelämästä. Ryhdy sinäkin työelämäkummiksi! 12 Uratarina: Vuoden HSO 2016 Liisa Sirén-Salminen on uupumaton mentori, sparraaja ja tsemppari. 16 Tapahtumia WOW:n kera. Tapahtumatohtori Helena Vallo vinkkaa, miten yritystilaisuus voi hemmotella kaikkia aisteja. 18 PowerPoint -lukijasta lavatähdeksi. Sinäkin pystyt siihen, sanoo esiintymisvalmentaja Niina Sainius. 20 TEEMA Tulevaisuuden työelämä: Asiantuntijana työelämässä. Somejuristi Elina Koivumäen neuvoilla vältät somen juridiset sudenkuopat.

22 TEEMA Tulevaisuuden työelämä: Linda Liukas: Väliviiva-ammatteja rajattomassa maailmassa 25 Tutkittua: Tavoitekeskustelut alkavat – haasta itsesi ja hurmaa asiakas 26 Järjestö: Valtio HSOiden työnantajana: Muutoksia ja nollalinjaa 30 Uutiset

Aito Afterit

22 Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 44. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 4/2016 Kannen kuva Janica Lönn 2 AITO 4/2016

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimittajat 4/2016 Sini Ala-Kanto Pauliina Elgbacka Kari Eskola Jaana Jakovlev Pia Kangasniemi Anni Piipponen Sari Soinoja Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Libris Oy, Helsinki

Aito HSO ry Aito HSO ry on HSOiden oma ammattijärjestö. Valvomme jäsentemme etuja työmark kinoilla ja edesautamme verkostoitumista. Vahvistamme HSO-identiteettiä ja edistämme HSO-tutkinnon tunnettuutta.

Taitto Nymandesign Oy

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2016 1,1 % bruttopalkasta. Kannatusjäsenmaksu 65 €. Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Puheenjohtajalta KUVA UZI VARON

Uusissa töissä 13.11.2016 julkaistu artikkeli sihteerien ja assistenttien töiden katoamisesta muun muassa digitalisaation vuoksi haastoi meidät yhdessä opinahjomme Haaga-Helian ja keskusliittomme Akavan Erityisalojen kanssa mielipidekirjoitukseen. Sinnikkyytemme palkittiin vihdoin perjantaina 25.11.2016, kun vastineemme julkaistiin. Kiitos tehotiimillemme. Me, jos ketkä tiedämme, että HaagaHelian johdon assistenttikoulutusohjelmasta valmistuneet tradenomi, HSOt ja edeltäjänsä HSO-sihteerit työllistyvät hyvin ja etenevät urallaan. Hyvä tutkinto yhdistettynä oman osaamisen kehittämiseen on varmistanut ja varmistaa työpaikan näille osaajille myös tulevaisuudessa. Jo nyt urapolut ja tehtävät ovat hyvin erilaisia ja ”uusia töitä” on tehty jo pitkään. Sitä kuvastaa jäsenrekisterimme yli 300 ammattinimikettä. Mutta nimikkeet eivät kerro koko totuutta, vaan tehtäväsisällöt sekä niiden osaavat tekijät. HELSINGIN SANOMISSA

korkean ammattitaidon omaavat HSOt eivät siis ole ”kuolemassa sukupuuttoon” eivätkä työpaikat ole katoa massa. Työtehtävät ovat kuitenkin muuttuneet jo tovin ja muuttuvat jatkossakin. HSOilla on huippuosaamista ja olemme vahvasti mukana kehittämässä työelämää omissa organisaatioissamme. Jäsenistömme työskentelee pääosin yksityisellä sektorilla. Sunnuntain 27.11.2016 KOULUTETUT JA

Hesarissa oli asiaan liittyvä kolumni ”Löydä omat saappaasi”. Kirjoittajan mukaan Suomen työmarkkinat ovat erityisesti yksityisellä sektorilla siirtyneet ”piiloon” ja näitä piilossa olevia työpaikkoja löydetään omin saappain ja verkostojen kautta. Sitran tutkimusten mukaan ns. piilotyöpaikkoja on 270 000 – huikea määrä työpaikkoja, jotka eivät näy työpaikkailmoituksissa tai työnvälityksessä. Mitä ihmettä? Missä ne sitten ovat? Työpaikat löytyvät verkosta, tuttujen ja kollegoiden kautta, alumnijärjestön kanavien kautta, suosituksilla tai omalla aktiivisuudella. Työpaikkoja haetaan siis aivan uusilta areenoilta ja uusilla tavoilla. Monet yritykset käyttävät jo videohaastatteluita ja tarkistavat tehtävästä riippuen, millainen somettaja hakija on tai onko lainkaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa tai millaisia verkkojalanjälkiä hakija on jättänyt.

vitsemaa osaamista. Kannattaa siis olla rohkeasti esillä eri foorumeilla ja kanavissa, mikäli on tarvetta uuteen työpaikkaan. AKTIIVISUUS RATKAISEE

vinen! n

– ole siis aktii-

myynti- ja markkinointitaidot ovat myös tarpeen. Yrityksessä tai organisaatiossa ei välttämättä ole lainkaan avoimena työpaikkaa, mutta oikeilla argumenteilla voi onnistua myymään itsensä töihin. Tunnetulle osaajalle saatetaan soittaa ja tarjota töitä, jos hän on jossain kohtaa osoittanut omaavansa yrityksen tarOMAN OSAAMISEN

»Työpaikkoja haetaan aivan uusilta areenoilta ja uusilla tavoilla.» Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 4/2016 3

4/16

Alkupalat Akavan Erityisalojen jäsenkoulutuksia alkuvuoteen 2017 AKAVAN ERITYISALOJEN alkuvuoden 2017 jäsenkoulutukset on julkistettu ja osassa on jo ilmoittautuminen käynnissä. Valitse itsellesi kiinnostavimmat ja ilmoittaudu mukaan. Lisätietoa Akavan Erityisalojen ja Aito HSOn verkkosivuilla.

TAMMIKUU 12.1. Yhdeksän työyhteisön loistavaa tyyppiä – tunnista omasi, Helsinki 17.1. Miten neuvottelen palkkani, Turku 24.1. Aivojen oikotiet vaikuttavaan esiintymiseen, Tampere 26.1. Viisi askelta piilotyöpaikkaan -webinaari, valtakunnallinen

Tuoksuvaa glögiä ja joulutunnelmaa Haaga-Helian tapahtumatorilla

27.1. Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa (ammatinharjoittajat), Helsinki

muodostunut opiskelijoiden glögitys pidettiin Haaga-Helian tapahtumatorilla tiistaina 29.11. Hiljaisesta koulupäivästä huolimatta kävi noin 50 assia ja mubbaa tervehtimässä Aito HSOn ja HSOYn edustajia ja päivittämässä kuulumisia. Saimme myös

2.2. Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja / yrittäjä?

JO PERINTEEKSI

Virity & Verkostoidu -seminaarista erinomaista palautetta tilaisuuteen osallistuneilta opiskelijajäseniltä. Toivottavasti näemme siis lisää opiskelijoita ensi vuoden seminaarissa sekä muissakin tapahtumissa ja koulutuksissa! n

31.1. Etäjohtaminen – tulosta joustavalla työllä -webinaari, valtakunnallinen HELMIKUU

21.2. Vaeltavat ammattilaiset – erilaisten työsuhteiden juridiikkaa, Joensuu 28.2. Digi tuli, ura suli! Helsinki

Tapahtumatorilla HSOYn ständillä oli tarjolla myös bilelippuja.

Yhteenvedon mukana uusi jäsenkortti – ota talteen! AKAVAN ERITYISALOJEN

4 AITO 4/2016

Yhteenveto-lehden mukana viime viikolla lähetettiin myös uusi jäsenkortti, muistithan napata sen talteen? Kortti on voimassa toistaiseksi. n

Laatulaina Love us – we will love you back SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

mitä jokainen voi koska »Ystävällisyys on jotain, ä , että se on mitään itselt vain antaa toiselle ilman at. Ystävällisyys laajem pois. Kun annat, niin sa sta isi to yhteisöllisyy ttä: massa mittakaavassa on yhteishenkeä ja ymmärvälittämistä, auttamista, sä kaikki samassa venees rystä siitä, että olemme – tai (maa)pallossa.» Kaija Pitkäniemi blogi Eventolehden kumppani 6 18.11.201

Aidot appsit Kartoita kokousaikaa, tee töitä virtuaalisessa työtilassa tai tsekkaa vuoden aluksi avoimet työpaikat. Aidot appsit hyödyksesi ja iloksesi. 1 Microsoft Teams Tarkoitus: Interaktiivinen työtila Kieli: englanti Käyttöjärjestelmä: Android / iOS 9 tai uudempi Kuvaus: Microsoft Teams on keskusteluihin perustuva Office 365 -työtila. Voit käyttää kaikkea ryhmän sisältöä yhdestä ja samasta paikasta, jossa viestit, tiedostot, ihmiset ja työkalut toimivat yhdessä. Voit myös kuljettaa sitä mukanasi mobiililaitteessasi. Huom, vaatii sopivan Office 365 -tilauksen. n

• play.google.com/store/apps/ details?id=com.microsoft.teams • itunes.apple.com/us/app/ microsoft-teams/id1113153706?mt=8 2 Verohallinto Tarkoitus: Verohallinnon Tärkeät päivämäärät -palvelu Kieli: suomi Käyttöjärjestelmä: Android, iOS Kuvaus: Verohallinnon Tärkeät päivämäärät -palvelu on sekä henkilö- että yritysasiakkaille suunnattu mobiilipalvelu. Sovellus muistuttaa asiakasta tärkeistä verotukseen liittyvistä päivämääristä puhelimeen tulevilla ilmoituksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi maksujen eräpäivät. Kalenterimuistutusten lisäksi asiakkaille annetaan myös lyhyitä toimintaohjeita. n • play.google.com/store/apps/ details?id=fi.vero.hallinto • itunes.apple.com/fi/app/verohallinto/ id1171399970?mt=8

3 Doodle Tarkoitus: Löydä paras aika tapaamisille tai tapahtumille Kieli: englanti Käyttöjärjestelmä: Android, iOS-versio 8.0 tai uudempi. Kuvaus: Käytä Doodlea apuna löytääksesi sopivin aika tapaamiselle tai tapahtumalle. Voit ehdottaa useaa eri ajankohtaa ja pyytää muita valitsemaan näistä parhaiten heille sopivan. n

• play.google.com/store/apps/ details?id=com.doodle.android • itunes.apple.com/us/app/doodle schedule-maker/id938182547?mt=8 4 Työpaikkahaku Tarkoitus: Aika vaihtaa työpaikkaa tai olet juuri valmistumassa opinnoista? Kieli: suomi Käyttöjärjestelmä: Android, iOS 6 tai uudempi Kuvaus: Sovelluksen avulla voit etsiä ja selata työpaikkailmoituksia, joita työnantajat ovat ilmoittaneet avoimeksi työ- ja elinkeinoministeriön Avoimet työpaikat -palveluun. n • play.google.com/store/apps/details?id=fi. netum.tem.tpt.android • itunes.apple.com/bw/app/tyopaikkahaku/ id693972931?mt=8

AITO 4/2016 5

Tulevaisuuden työelämä TEKSTI SINI ALA-KANTO KUVAT JANICA LÖNN

Osaamisen virittämistä j Aito HSO ry:n ensimmäinen suuri seminaariavaus, Virity ja verkostoidu, järje Seminaari keräsi paikalle lähes 200 henkeä, joukossa Suvi-Anne Siimes

Jari Hakanen

järjestää tilaisuus, jonka teemat puhuttelisivat mahdollisimman monia HSO-jäseniä eri aloilta. Osallistujien keskuudessa tulikin kiitosta siitä, että tarjonta oli riittävän monipuolista ja siitä oli helppo ammentaa osaamista itselleen, työnkuvasta riippumatta. Seminaarin avasi Suvi-Anne Siimes, joka johdatti meidät miettimään omia vahTAVOITTEENA OLI

6 AITO 4/2016

vuuksiamme työntekijänä. Hän muistutti meitä siitä, että HSOlle on tyypillistä toimia tulkkina tilanteissa, joissa oma ja toisen osaaminen eivät kohtaa. Suvi-Anne puhui myös uuden ajan johtamiskulttuurista. Heti avauspuheenvuoron aikana kävi selväksi, että paikalle oli onnistuttu kasaamaan kovatasoinen puhujakaarti.

puhuja Jari Hakanen Työterveyslaitokselta puhui positiivisuudesta, inspiraatiosta sekä lempilapsestaan, työn imusta. Työn imun mahdollistaa ennen kaikkea se, että kokee työnsä mielekkääksi, mitä edellyttää muun muassa mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja niin sanotusti ”tuunata” työtä mieleisekseen. Jarin puheenvuoro herätti kuulijoissa palPÄIVÄN TOINEN

Tutustu seminaarin puhujiin ja esityksiin osoitteessa aitohso.fi/virity_verkostoidu sekä kävijöiden mietteisiin hashtageilla #virityjaverkostoidu ja #aitohso.

a innostusta verkostoista stettiin marraskuisena torstaina 3.11. Jätkäsaaren uudessa Clarion-hotellissa. niin HSO-jäseniä kuin yhteistyökumppanien edustajiakin.

Niina Sainius

jon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten työn imu eroaa työholismista ja mitä tehdä, jos työympäristö on sellainen, ettei työn tuunaaminen ole mahdollista. Kahvitauon jälkeen syvennyimme tapahtumatohtori Helena Vallon johdatuksella tapahtuman järjestämiseen ja siihen, mikä tekee hyvän tapahtuman. Helenan mukaan WOW-kokemus ei tule niinkään

Helena Vallo

päälleliimatuista erityiskomponenteista vaan siitä, että osallistuja tuntee olevansa erityinen ja huomioitu. tapaus oli esiintymisvalmentaja Niina Sainius, joka otti yleisön haltuun ensi sekunneista lähtien. Niina puhui täyttä asiaa kehonkielen voimasta vaikuttavaa ja vakuuttavaa esiintymisPÄIVÄN RÄISKYVIN

tä ajatellen ja räjäytti salin hörötysnauruun rempseällä esiintymisellään, joka ei säästellyt rehellisiä huomioita perinteisestä suomalaisesta esiintymistyylistä ja epävarmuuksista. ESITYSTEN VÄLISSÄ osallistujia virkistivät kahvitarjoilut sekä runsas lounasbuffet. Ylläpidosta oli huolehdittu sen verran AITO 4/2016 7

Tulevaisuuden työelämä

Sanna Eulenberger

hyvin, että nälkä ei varmasti jäänyt kenellekään. Seminaarisalin ulkopuolella olivat edustettuina myös 12 Aito HSO ry:n yhteistyökumppania, muiden muassa matkailuja kokouspalveluja tarjoavat Visit Espoo, Hotelli Korpilampi, Hotelli Gustavelund ja Eckerö Lines sekä Sibelius-Akatemian ohjelmatoimisto Primo.

8 AITO 4/2016

Piritta Seppälä Elina Koivumäki

LOUNAAN JÄLKEEN ohjelmaa jatkoi Senior

Marketing Manager Sanna Eulenberger, joka loi visioita tulevaisuuden työelämään. Jo 90-luvulla digilähettiläänä toiminut Sanna uskoo, että tulevaisuuden nuorista aikuisista 65 % työskentelee ammateissa, joita ei ole vielä keksittykään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi digiarkeologi, kyborg-assistentti tai avatar-suhteiden koordinaattori.

Sannan ajatusta digitaalisesta henkilöbrändäyksestä jatkoivat Elina Koivumäki ja Piritta Seppälä. Vastikään asianajotoimiston osakkaasta yrittäjäksi hypännyt Elina sekä sosiaalisen median kouluttaja Piritta puhuivat muun muassa someviestinnän oikeudellisista sudenkuopista sekä erilaisista rooleista ja tavoista toimia sosiaalisessa mediassa.

Liisa Sirén-Salminen

Marina Paulaharju

Anne Lahnajärvi

Sanna Wikström

kumppaneita yhteen koonnut seminaari mahdollisti myös iloisia jälleennäkemisiä. Yksi tällainen oli vanhojen opiskelutoverien, Leena Paatelaisen ja Laila Liukan ensikohtaaminen 30 vuoden jälkeen. Johdon assistenttina Cisco Systemsillä toimiva Leena ja Suomen ympäristökeskuksen assistentti Laila kertasivat kokemuksiaan seminaarista. Molemmat HSOITA JA

olivat iloisia siitä, että Aito HSO on järjestänyt tämän mittakaavan tapahtuman, joka juurikin mahdollistaa verkostoitumisen isomman HSO-joukon kanssa. esiintyjä, Hidasta elämää -sivuston perustaja ja päätoimittaja Sanna Wikström sai ainakin allekirjoittaneen mietteliääksi. Sanna puhui filosofoiPÄIVÄN VIIMEINEN

den siitä, miten ihminen on kokonainen ja voidakseen hyvin täytyy kaikkien elämän osa-alueiden olla tasapainossa. Sannan mukaan avain onnellisuuteen on myös läsnäolossa: hengittämisessä ja tämän hetken arvostamisessa. oli aika julkistaa Vuoden HSO, joksi tänä vuonna vaESITYSTEN PÄÄTTEEKSI

AITO 4/2016 9

Tulevaisuuden työelämä

Kiitos osallistujille KAIKKIEN AIKOJEN ensimmäisen Virity ja Verkostoidu -seminaarin ohjelma ja järjestelyt saivat osallistujilta erittäin hyvää palautetta – tällaiselle seminaarille on toden totta tilausta. Ensi vuonna jatkamme uusilla työelämäaiheilla. Seuraa siis viestintää sosiaalisessa mediassa, Aitoa asiaa -tiedotteessa ja muissa Aito HSOn viestintäkanavissa, kerromme alkukeväästä lisää.

Muutamia osallistujapalautteita ohjelmasta:

” Kaikki puheenvuorot olivat

todella antoisia ja silmiä avaavia.

” Monipuolinen ja hieno kokonaisuus!

” Sanna Wikström oli piste i:n päälle päivän lopuksi tuoden ihanaa harmoniaa ympärilleen ihanalla esityksellään. Ja tietysti Vuoden HSO:n julkistuksesta tunsi ammattiylpeyttä omasta ammattikunnastaan ja hienoa, että se tehtiin julkisesti ja juhlallisesti. Hieno arvostus!

” Kiitos! Ohjelma oli oikein onnis-

tunut ja hyvin mietitty. Puhujina oli henkilöitä, joita en ole ehtinyt kuulla liikaa aikaisemmin.

” Upea päivä ja todella ajan her-

moon osuva ohjelma. Sain paljon hyötyä ja vinkkejä sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiini sekä omaan työhöni. Näitä lisää! n

littiin Konecranes Oyj:n johdon assistentti Liisa Sirén-Salminen. Marina Paulaharjun arvostava johdanto syihin valita Liisa vuoden HSOksi sai omien sanojensa mukaan sanavalmiin konkarinkin hiljaiseksi. luentosalissa esityksiä tuki interaktiivinen viestiseinä, johon heijasPÄIVÄN AJAN

10 AITO 4/2016

tettiin kuulijoiden twiittejä. Seinä oli hyvä keino vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi ja mahdollisti välittömän palautteen antamisen – nostettiinpa sitä kautta myös esiin kysymyksiä puhujille. Osallistujat twiittasivatkin innokkaasti: seminaarin aihetunniste #virityjaverkostoidu oli Guggenheimin ohella päivän suosituimpia.

YHTEENVETONA VOIDAAN todeta, että päi-

vä lunasti lupauksensa. Seminaaripaikkana siisti ja moderni, vastavalmistunut Clarion Hotel Helsinki toimi hyvin. Erityisen vaikutuksen tekivät ylimmän kerroksen Sky Room ja matka huipulle näköalahissillä. Siellä saimme asiaohjelman jälkeen verkostoitua kuohuviinin ja cocktail-palojen äärellä ihaillen maisemia yli hämärtyvän Helsingin. n

TEKSTI JA KUVA MAARIT RAPP

Opiskelijat

Kummi tuo terveiset työelämästä Mesi Poittinen työskentelee digitaalisia ratkaisuja tarjoavassa Talent Base Oy:ssä Office Managerina. Hän on pitkän linjan HSO-aktiivi ja toiminut muun muassa ohjelmatoiminnan vetäjänä ja Aito HSOn hallituksessa. HSOkummitoimintaan Mesi tuli mukaan ensimmäistä kertaa kuluvana syksynä. – OLEN kyllä huomannut, et-

tä Aito HSOn uutiskirjeessä etsitään pari kertaa vuodessa työelämäkummeja, mutta tähän mennessä ei oma työtilanne ole oikein antanut myötä lähteä mukaan. Nyt tuntui siltä, että vihdoinkin voisin osallistua, Mesi sanoo. Mesi on käynyt HaagaHeliassa puhumassa syksyllä opintonsa aloittaneille assistenttiopiskelijoille kaksi kertaa. Hänen ensikokemuksensa ovat yksinomaan positiivisia: – Oikein kivaa on ollut ja opiskelijat vaikuttivat kiinnostuneilta. Ensimmäisellä vierailulla kerroin omasta urastani, opinnoistani ja nykyisistä työtehtävistäni. Olin etukäteen valmistellut lyhyen presentaation, minkä jälkeen opiskelijat saivat tehdä tarkentavia kysymyksiä ja keskustelimme yleisesti työelämään liittyvistä asioista. Tunnilla syntyikin oikein rentoa ja mukavaa ajatustenvaihtoa. – Toisen vierailukerran aiheena oli oma osaamisalueeni eli HR. Kerroin rekrytointiprosessista ja siitä, millaisia haasteita rekrytoinnissa saattaa tulla vastaan. Kävimme läpi rekrytointikanavia, erilaisia työpaikkailmoituksia ja työsuhde-etuja – eli ihan konkreettisia asioita, mitä pyörittelen omassakin työssäni, Mesi kertoo. – Samalla siinä keskustelun lomassa sain erilaista perspektiiviä ja uusia ideoita omaankin työhöni.

Minustako työelämäkummi? AITO HSO ry hakee syksyisin ja keväisin

Mesin mukaan kummitoiminta ei edellytä erityistä valmistautumista ja mukaan kaivataan hyvinkin erilaisia uratarinoita. – Turha nostaa kynnystä liian korkeaksi ja olettaa, että työelämäkummien pitäisi olla täydellisen uran tekeviä ohjuksia. On vain hyväksi, että opiskelijat saavat kuulla mahdollisimman monenlaisia tarinoita työelämästä – myös niitä, joissa kaikki ei mennytkään ”kuin Strömsössä”. Omakin urani on polveillut eri suuntiin ja välillä olen miettinyt jo alan vaihtoakin. Sellaistahan elämä on! n

työelämäkummeja opintonsa aloittaville assistenttiopiskelijoille. Kummi toiminnan tavoitteena on esitellä opiskelijoille jo työelämässä olevien HSOiden työtehtäviä ja työnantajia ja näin motivoida opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun. Tyypillisesti työelämäkummi vierailee Haaga-Heliassa 2–3 kertaa ensimmäisen lukukauden aikana ja mahdollisesti kerran myös kolmannella lukukaudella. Myös etävierailu esim. Skype-yhteyden välityksellä on mahdollista. Ensimmäisellä vierailukerralla kummi kertoo omasta työurastaan sekä opiskeluhistoriastaan sekä tuntemuksistaan opintojensa edetessä. Kummi myös esittelee nykyisen työnantajansa ja työnkuvansa käytännön esimerkkejä hyödyntäen. Seuraavilla vierailukerroilla kummi kertoo yhdessä vastuuopettajan kanssa sovitusta erityisaiheesta, joka liittyy vastuuopettajan kurssiin ja on kummin työhön liittyvä kokonaisuus. Aihe voi koskea esim. talous- tai henkilöstöhallintoa, markkinointia, viestintää tai jotakin muuta kummin omaa vahvuusaluetta. Aito HSOn kummihaku on käynnissä juuri nyt. Ota yhteyttä järjestöpäällikkö Maarit Rappiin, puh. 040 575 5996 tai sähköpostitse maarit.rapp@aitohso.fi, jos haluat kuulla lisää. n AITO 4/2016 11

Uratarina TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT JANICA LÖNN JA ANTERO SALMINEN (KOTIARKISTO)

Esittelyssä Vuoden HSO 2016

Uupumaton mentori, sparraaja ja tsemppari – Sanaton fiilis, sanoi Liisa Sirén-Salminen vastaanottaessaan Vuoden HSO 2016 -tunnustusta Virity & Verkostoidu -seminaarin päätteeksi Clarion Hotel Helsingissä. – Olen todella otettu, äärimmäisen iloinen ja nöyrä, kun tiedän, millaiselta porukalta tämä tunnustus on tullut. johdon vuonna 2013 ja se puolestaan kokoontuu mä tekee verkostolle perussuunnitelman assistenttina työskentelevä Liisa on kym- Skypen kautta 4 kertaa vuodessa. Globaa- vuodeksi kerrallaan eli sopii muun mumenes Vuoden HSO -tunnustuksen saa- leissa kokouksissa on aina joku ylimmän assa seuraavan vuoden aiheet ja puhujat. ja. Liisa toimii henkilöassistenttina kon- johdon edustaja puhumassa. – Yleensä sernin CDO:lle (Chief Digital Officer) ja taustoitetaan, miksi jotain tapahtuu sekä LIISAN TIE HSOksi ei ollut ilmiselvä, sillä on IT-osaston ainoa assistentti. Kysyttäes- mitä lähiaikoina on tulossa, Liisa kertoo. alun perin hän opiskeli oikeustieteellisessä, millainen on tyypillinen työpäivä, Liisa Kokouksissa puhutaan myös päivittäisiin sä tiedekunnassa. Kahden vuoden opiskenaurahtaa: – Ei sellaista ole. Päivän sisältö töihin liittyvistä aiheista ja niissä voi olla lun jälkeen elämäntilanne muuttui ja Liivaihtelee paljon ja työ on kausittaista. Työ- eri yksiköiden esittelyjä. Kotimaan verkos- sasta tuntui, ettei oikeustieteiden opiskelu tehtävät koostuvat muun muassa kokous- ton kokouksissa on lisäksi kokouspaikka- ollut siinä tilanteessa hänen juttunsa. Hän järjestelyistä eli esimerkiksi esityslistojen tai lentoyhtiöesittelyjä. Liisan vetämä ryh- mietti matkailualan opintoja, mutta päätyi kokoamisesta ja pöytäkirjojen pikuitenkin Helsingin Sihteeriopistämisestä sekä johtajan matkavatoon liikelinjalle, koska ala tuntui rauksien ja kalenterin hallinnan kiinnostavalta. Opiskelu olikin hoitamisesta. Konecranesilla on monipuolista ja tuntui, että pitää oma Office Pro -verkosto, johon hallita montaa eri alaa. Mielenkuuluu sihteereitä, assistentteja kiintoisimpiin aineisiin lukeutui ja koordinaattoreita sekä muita luonnollisesti oikeustieto, mutta vastaavissa työtehtävissä toimimyös kielet olivat aina kiinnostavia henkilöitä. Suomen verkosto neet Liisaa. Työharjoittelun hän kokoontuu noin kerran kuussa. suoritti Postissa, josta jäi lämpiVerkoston toimintaa koordinoi mät muistot. Vuonna 1990 Liisa ryhmä, jonka puheenjohtaja on valmistui HSO-sihteeriksi. TyöLiisa. Verkosto perustettiin sihharjoittelujakso poiki valmistuteereiden ja assistenttien omasta misen jälkeen muutaman kuualoitteesta vuonna 2010 ja melkauden sijaisuuden Postissa. VAELTAMINEN on Liisalle itsensä koettelemista ja elämyksiä kein alusta saakka Liisa on ollut siinä puheenjohtajana. Vastaava – maisemat ovat mielettömiä ja samoin tunne itsensä ylittämisestä. globaali verkosto on perustettu KONECRANESILLA IT-OSASTON

12 AITO 4/2016

»Sihteerit ja assistentit ovat ja ovat aina olleet asioiden ja ihmisten linkittäjiä.»

AITO 4/2016 13

Uratarina lama iski, vaikutti se Liisaankin ja hän jäi pitkäksi aikaa työttömäksi. Joitakin lyhyitä työpätkiä oli ja yksi jopa Irlannissa, kun Liisa hankki tutun kautta työpaikan työvoimatoimiston järjestämää kansainvälisen kaupan kurssia varten. Konecranesille Liisa päätyi helmikuussa 1996, kun hän tuli tilapäiseksi kiireapulaiseksi kahdeksi viikoksi. Kaksi viikkoa kuitenkin venyi, sillä Konecranes oli juuri listautumassa pörssiin ja silloiset johdon assistentit tarvitsivat ylimääräisiä käsiä avustamaan erilaisissa käytännön töissä. Ensimmäisen vakituisen pestin Liisa onnistui saamaan jo seuraavana syksynä Konecranesiin Nosturi-instituutin puolelta. Siellä hän muun muassa auttoi järjestämään koulutuksia ympäri maailmaa tulleille huoltoteknikoille ja teki heille myös hotelli- ja kuljetusvaraukset. – Reilun vuoden jälkeen marssin kysymään töitä silloiselta sijoittajasuhdepäälliköltä ja jonkin ajan kuluttua aloitinkin konserniviestintä ja sijoittajasuhteet -osastolla, Liisa muistelee. Osasto oli hänen aloittaessa pieni, vain kaksi henkilöä kattava, mutta ajan kuluessa se kasvoi. Lopulta sijoittajasuhteet muodosti oman yksikkönsä ja Liisan yksiköstä tuli markkinointi- ja viestintäosasto. Lähes 14 vuoden työrupeaman jälkeen Liisa päätti, että oli aika nähdä jotain muutakin. Konecranesilta hän ei halunnut lähteä ja sopivasti hän kuulikin, että IT-osastolle haettiin johdon assistenttia. Liisa haki ja sai paikan.

sen jäsen kaudella 2012–2013. Hallitukseen hän päätyi, kun luki yhdistyksen tiedotteita ja huomasi, että hallitushaku oli käynnissä. Kiinnostus saman koulutuspohjan omaavien verkostoon innosti hakemaan ja niin hän tuli valituksi hallitukseen. Hallituskauden aikana hän alkoi toimia työelämäkummina johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelijoille Haaga-Heliassa. Työelämäkummi kertoo opintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille uratarinansa, miten on edennyt urallansa ja mitä päivittäisiin työtehtäviin kuuluu. – Mielestäni opiskelijoiden on tärkeää saada monipuolinen kuva monenlaisten uratarinoiden kautta siitä, millaista työ voi olla, Liisa toteaa. Hän on myös käynyt kertomassa tarkemmin eri teemoista kuten tapahtumien järjestelystä, erilaisista viestintätyökaluista ja ajanhallinnasta.

KUN 1990-LUVUN

myötä tulleet uudet työkaverit ja -tehtävät sekä uudet työkalut ovat pitäneet työn mielekkäänä. Liisa ei ole halunnut lähteä hyvältä työnantajalta, vaan on osastoa vaihtamalla nähnyt toimintaa aina eri kantilta. Parasta työssä on ihmisten kanssa tekeminen. Liisa on pystynyt vaikuttamaan omiin tekemisiinsä melko paljon, sillä hän on aina ollut töissä YRITYKSEN KASVAMISEN

14 AITO 4/2016

eri medioissa annetaan ymmärtää, että assistentit ja sihteerit ovat katoavia ammattikuntia. Liisa ei kuitenkaan ole tätä mieltä: – Rutiinityöt jäävät pois, työnkuva ja työn sisältö muuttuu ja kehittyy, ohjaava työ lisääntyy tulevaisuudessa, mutta ei ala katoa, hän toteaa. – Sihteerit ja assistentit ovat ja ovat aina olleet asioiden ja ihmisten linkittäjiä. Koneesta ei voi esimerkiksi koskaan tulla henkilökohtaista assistenttia. Pitää vain olla utelias ja aktiivinen, kehittää uusia taitoja, hän toteaa. Tämän lisäksi uudet taidot ja tiedot pitää Liisan mielestä viedä kouluun, jotta jatkossakin valmistuu ammattitaitoisia assistentteja. Toki Liisaakin välillä hirvittää ikääntyminen ja se, miten pärjää ja kelpaa tulevaisuudessa. Hän kuitenkin pitää tärkeänä, että oma uteliaisuus ja aktiivisuus säilyvät, kuten myös halu oppia uutta. – Asiat ovat aika paljon itsestä kiinni, hän huomauttaa. n AINA VÄLILLÄ

osastoilla, joissa ei aiemmin ole ollut sihteeriä tai assistenttia. Työn tekeminen itsenäisesti ja sen päättäminen, milloin ja mitä tekee lisäävät myös viihtyvyyttä. Office Pro -verkosto on tärkeä: – Siitä saa valtavasti virtaa! Verkostossa on sekä nuoria että pitkän työuran tehneitä, on kokemusta ja uusia näkemyksiä. Nuoret haastavat näkemyksillään ja tarjoavat mahdollisuuksia oppia uutta. Toisaalta taas pitemmän työuran tehneet voivat auttaa nuorempia, Liisa kertoo innostuneena. Vaikka koulusta ei juuri kavereita jäänyt, löytyy Konecranesiltä myös muita HSO-koulutuksen käyneitä. Liisan laskujen mukaan heitä on ainakin 5–6! Yksi HSO-kollega töistä oli mukana kukittamassa, kun Liisalle annettiin Vuoden HSO -tunnustus. Liisa on ollut aktiivinen myös Aito HSOssa. Hän on ollut hallitukTYÖN LISÄKSI

ILMOITUS

Mankkaan Taksilla on laaja valikoima erikokoisia Mercedeksiä henkilöautoista 16 henkilön pikkubussiin asti.

”Hyvän tiimihengen ja tsemppaamisen ansiosta Lehtimäki Tilausajot voi toteuttaa vaativiakin kuljetustehtäviä”, Sanna Lehtimäki (kuvassa toinen vas.) kertoo.

Suomen suurimmalla kapasiteetilla palvelukyky vailla vertaa

Kaikki henkilökuljetukset yhdellä soitolla Mankkaan Taksi ja Lehtimäki Tilausajot tarjoavat yhdessä yli 200 auton ja 350 kuljettajan palvelut, jotka ovat aina tavoi tettavissa. Molempien liikennöitsijöiden toimistot päivystä vät ympäri vuorokauden 365 päivää vuodessa ja niiden pal velukyky on vertaansa vailla. Mankkaan Taksin ja Lehtimäki Tilausajojen luotettavuus ja täs mällisyys ovat tunnetusti huippu luokkaa. Yritysten autot kuljettavat kansainvälisten suuryritysten pää johtajia, ministeritason vieraita, viihdetähtiä ja urheilusankareita joukkoineen. Samat autot ja palve lut ovat tarjolla myös kaikille muil le laadukkaan kyydin tarvitsijoille. ”Olemme oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja autoja riittää, asiakkail le ei tarvitse sanoa ei”, Mankkaan Taksin yrittäjä Pekka Lounio toteaa. ”Elämme asiakkaan maailmassa ja ajattelemme hänen puolestaan miten asiat varmistetaan – meillä on siitä monipuolista kokemusta”, Lehtimäki Tilausajojen myyntijoh taja Sanna Lehtimäki kertoo. Räätälöityä palvelua Mankkaan Taksi ja Lehtimäki Tilausajot ovat tehneet yhteistyö tä vuosien ajan. Yritykset tuntevat toistensa palvelut ja voivat raken taa niistä yhdessä tai erikseen toi mivia paketteja mitä erilaisimpiin henkilökuljetuksiin. ”Tarpeen mukaan koetamme tar jota asiakkaille muutakin kuin pel kän kuljetuksen. Haluamme olla avuksi ja räätälöidä palvelut käyt täjien toiveiden mukaisiksi”, Pekka Lounio toteaa. ”Laskemme aikatauluja, reititäm me kuljetuksia, seuraamme lento jen aikoja. Jos lentokentälle saapuu 25 ulkomaista vierasta eri lennoilla, järjestämme kaikille heille kuljetuk sen ja annamme vieraille tyylikkään ensivaikutelman asiakkaastamme”,

Jokereiden Nathalie Vaittinen:

Auto tulee aina

”Mankkaan Taksilla on hyvä palvelu. Soittipa heille mihin numeroon hyvänsä, suoraan toi mistolle tai palvelunumeroon, aina auto tulee ja asiat hoituvat. Tietysti palvelu toimii säh köpostiviestilläkin”, Jokereiden johdon assis tentti Nathalie Vaittinen toteaa. Mankkaan Taksi hoitaa joukkueen johdon ja valmennusjohdon perusajot, vie ihmiset lento kentälle ja hakee heidät sieltä. ”Käytämme Mankkaan Taksia myös VIP vieraiden kuljettamiseen – esimerkiksi kun KHL:n presidentti oli täällä, hänellä oli auto käytössä koko ajan”, Vaittinen kertoo. ”Laskut tulevat minulle koosteena kerran kuussa ja niissä on aina ni met ja kaikki muut kohdallaan niin että ne on helppo tiliöidä. Mankkaan Taksia käyttävän asiakkaan ei tarvitse maksaa odottelusta, autot liikku vat tehokkaasti ajantasaisen tiedon mukaan”, hän lisää. Lehtimäki Tilausajot puolestaan hoitaa joukkueen viemisen lentoken tälle pelimatkoille lähdettäessä ja hakee pelaajat kentältä, kun he pa laavat kotiin. Lehtimäen palvelu on samaa taattua tasoa kuin Mankkaan Taksilla. Lehtimäen tilausajobussit palvelevat myös Jokereiden faneja, jotka hiljattain tekivät kaikkien aikojen tuhannen hengen bussimatkan KHL otteluun Riikaan Latviaan.

yrittäjä Pekka Lounio kertoo. Tinkimättömän hyvä kalusto Yhdessä Mankkaan Taksi ja Lehti mäki Tilausajot tarjoavat Suomen laajimman henkilökuljetusten pal veluvalikoiman. Mankkaan Taksin autot ovat pää asiassa uusinta tekniikkaa sisältäviä mustia MercedesBenzejä, mutta

kalustossa on myös yksittäisiä sak salaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia laatuautoja. Lehtimäen Liikenteen sadas ta bussista puolet on tilausajossa ja kalustossa on autoja pikkubus sista 67paikkaiseen suurbussiin. Lehtimäen tilausajobussit eivät ole tavallisia pitkän matkan linjaauto ja vaan nimenomaan tilausajoihin

varusteltuja autoja ja joukossa on erityisiä kokousbussejakin. MM-kisojen kuljetuskumppani Lehtimäen bussit voivat kuljettaa jopa parintuhannen ihmisen jouk koja ja alihankkijaverkoston kaut ta kapasiteettia voidaan kasvattaa siitäkin tarpeen mukaan. Kun kon serniin kuuluu ryhmämatkatoimis to, se järjestää tarvittaessa muut matkapalvelut bussikuljetusten ohella. ”Yleensä pystymme toteuttamaan asiakkaiden yllättävätkin toiveet, vaikka joukkoon tulisi joku henkilö lisää tai ohjelmaa olisi tarpeen sää tää kesken matkan. 24/7 päivys tyksemme palvelee matkan aikana mahdollisesti syntyvissä muutos ja lisätarpeissa”, Sanna Lehtimäki sanoo. Lehtimäki Tilausajot on esimer kiksi vuoden 2017 Lahden MM kisojen virallinen kuljetuskumppa ni, joka tulee tapahtuman myötä liikuttelemaan huimia ihmismääriä. Edustusauto Mankkaalta Mankkaan Taksi voi korvata yrityk sen edustusauton, sillä yhtiön am mattitaitoiset kuljettajat hoitavat kuljetukset hienostuneesti – asi akkaat eivät edes huomaa istuvan sa taksissa. Erilaisten taustojensa ja monipuolisen kielitaitonsa an siosta kuljettajat pystyvät myös moniin ajoihin liittyviin esittely ja opastustehtäviin. Nähtävyyksiä kiertävät Taxitourajotkin kuulu vat Mankkaan Taksin palveluvali koimaan. AITO 4/2016 15

Tapahtumat TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVA JANICA LÖNN

Tapaan tapahtumatohtori Helena Vallon kahvikupposen äärellä Virity ja puhuvista päistä WOW-elämyksiin mutta ennen kaikkea juttelemme TAPAHTUMA-ALAN ASIANTUNTIJANA

ja yhtenä esiintyjistä Helena kiittelee Virity ja Verkostoidu -tapahtuman järjestelyitä, mutta toteaa samalla, että valitettavan monen tapahtuman anti jää edelleen usein kovin vähäiseksi. Olen itsekin järjestänyt ja osallistunut lukuisiin tapahtumiin, mutta harvassa ovat ne, jotka ovat jääneet mieleen. Mikä sitten on mennyt vikaan? – Todennäköisesti tavoitteiden ja muutoskokemuksen puuttuminen, Helena kertoo. Oli tapahtuma sitten henkilöstökoulutus tai yhteistyökumppaneille suunnattu markkinointitapahtuma, on sillä oltava konkreettinen ja mitattava tavoite. Mielessäni pyörivät lukuisat laivaseminaarit ja kehittämispäivät, joissa olen ollut mukana. Vuosittaisilla kevätpäivillämme on saattanut olla hienot otsikot, mutta olemmeko oikeasti miettineet sitä, miten seminaarin avulla esimerkiksi kehitämme palveluprosessejamme? – Jos kysymykseen ”Miksi tapahtuma järjestetään” ei löydy kunnon vastausta, olisi paras unohtaa koko tapahtuma, Helena kärjistää. Pohdin, että en kai nyt minä assistenttina voi tällaista mennä edes ehdottamaan johtajalle, joka antaa minulle tehtäväksi kevätpäivien järjestämisen. 16 AITO 4/2016

Helena kuitenkin sanoo, että tavoitteita on oikeasti uskallettava kysyä, sillä kaiken toiminnan, myös tapahtumien järjestämisen, lähtökohtana on oltava strategia ja siihen pohjautuva toiminta. Tavoite on oltava siinä, miten henkilö toimii tai ajattelee tapahtuman jälkeen. Osallistujilla on oltava olo, että tapahtuma on jollakin tavalla muuttanut heitä ja että tilaisuus on ylittänyt heidän odotuksensa. Tapahtuma on voinut vaikkapa lisätä uusia ideoita, antaa tärkeää tietoa tai herättää kiinnostuksen uusiin toimintatapoihin tai koko organisaatioon. Ennen kaikkea osallistujalla on on olo, että hän on hyötynyt tapahtumaan käyttämästään ajasta. KEVÄTPÄIVIÄKÄÄN EI siis kannata unohtaa, kunhan vain yhdessä käymme läpi, miksi ja kenelle tapahtuma järjestetään. Sen jälkeen on tärkeää miettiä tapahtuman sisältöä. – Se että ei yhtään ajatella, miten sisältöä tilaisuudessa jaetaan, on ihmisten pettämistä, Helena painottaa. Esiintyjät täytyy olla mietitty kohderyhmän mukaisiksi ja toisaalta esiintyjävalintojen täytyy tukea tapahtuman tavoitteita. Paras sisältö syntyy silloin, kun se voidaan sitoa yhdeksi punaiseksi langaksi alusta loppuun.

Helena ottaa muistivihkostani sivun ja piirtää siihen tapahtumatalon, jonka pohjana toimii tavoite, kohderyhmä ja viestit ja kattona tapahtuman teema. Idea ja sen ympärille punottu sisältö ovat sen tärkeimmät elementit. – Jos yksikin osa on huonosti suunniteltu, talo romahtaa, ja tapahtuma epäonnistuu, Helena kuvaa. Kun tapahtuman tavoite, kohderyhmä ja teema on mietitty, on itse tapahtuman myös tunnuttava kaikilla aisteilla. On oikeasti mietittävä, miltä tapahtuma näyttää, tuntuu, kuuluu, maistuu ja tuoksuu. Brändin mukainen visuaalisuus, ihmisten osallistaminen, musiikin valinta, teemaan sopivat tarjoilut ja vaikkapa tuoksuyliherkkien huomioiminen ovat tästä hyviä esimerkkejä. Itsekin olen monet seminaarit istunut tuntitolkulla takapuoli puutuneena kuuntelemassa, miten ihmiset lukevat ääneen PowerPoint-kalvojen tekstejä, jotka olisin voinut lukea itsekin kotona. Ajatuksia herättävät tunteet syntyvät yllätyksellisyydestä ja vaikkapa siitä, että osallistujat saadaan nousemaan välillä ylös tuoleistaan. Standup-esitys kesken luennon, tarjoilijat, jotka yhtäkkiä alkavat esittää oopperalauluja, aarteenetsintä rakennuksen sisällä, ideoita on loputtomasti. Kunkin

Verkostoidu -tapahtuman jälkitunnelmissa. Keskustelumme polveilee tapahtumien järjestämisestä ja siitä miten aika on kallein resurssimme. henkilön wow-tunne syntyy elämyksistä, jotka nostavat arjen yläpuolelle. Jos omat ideat eivät riitä, voi tapahtuman toteuttamisessa käyttää apuna tapahtumatoimistoja, mutta niiltäkin Helena peräänkuuluttaa lisää luovuutta. On muistettava, että hyväksi havaittu konsepti ei toimi kaikilla kohderyhmillä. Toisaalta myös organisaation omia osaamisvaroja olisi hyvä käyttää hyödyksi. Löytyisikö talon sisältä moderoijaa, joka hyvänä haltiana saa aktivoitua yleisön ja saa niin vieraat kuin esiintyjät tuntemaan olonsa erityisen tärkeiksi? Kaikkea ei ole tarvetta toteuttaa isolla rahalla. Juhlatilaisuutta ei aina tarvitse aloittaa samppanjalla, vaan jokainen voisi vaikka itse koota oman aloitusdrinkkinsä valmiiksi annetuista raaka-aineista. KESKUSTELEMME HETKEN myös digitaalisista välineistä, jotka ovat nykyään luonnollinen osa tapahtumamarkkinointia. Kutsuprosessi, osallistaminen ja verkostoituminen on helppoa erilaisten sovellusten avulla ja sosiaalisen median kanavia voidaan käyttää kaikissa tapahtumaprosessin vaiheissa. Helena kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi hashtageja on oikeasti hyödynnettävä ja eri kanavista tuleva palaute

on ehdottomasti analysoitava tapahtuman jälkeen. – Toisaalta ylenpalttinen somettaminen alkaa olla jo out, joten myös some-viesteillä on oltava oikeasti sisältöä, Helena kertoo.

Helena Vallo on intohimoinen tapahtu mien puolestapuhuja ja oikea tapahtu matohtori, joka on urallaan toiminut markkinoinnin, viestinnän ja henkilöstön kehittämisen tehtävissä. Nykyisin Helena toimii tapahtuma-alan kouluttajana ja tietokirjailijana. n

marraskuiset kahvitunnit näin valaisevia. Olen saanut roppakaupalla ideoita niin omaan työhöni kuin organisaationi johdolle. Keskustelun päätteeksi en maltakaan olla mainitsematta Helenalle erään kollegani muutaman viikon takaista kommenttia siitä, miten vastuullista hänen työnsä on, mutta ”miten kuka tahansa nyt osaa jonkun tapahtuman järjestää, kun taas näissä tärkeissä projekteissa pitää olla tosi tarkkana, ettei maine mene”. Helena naurahtaa, että toki tapahtuman varsinainen käytännön järjestäminen onkin suhteellisen yksinkertaista, kunhan suunnitteluvaihe ja jälkimarkkinointi on ajatuksella toteutettu. Vaikka varsinaisen tapahtuman käytännön toteutus onkin vain noin kymmenesosa varsinaisesta tapahtumaprosessista, organisaation mainetta pidetään yllä juuri näissä kohtaamisissa. Ehkä otan kollegani mukaan seuraavien kevätpäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta hänkin näkee, miten monivaiheista ja rikastavaa elämyksiä tuottavan tapahtuman järjestäminen voikaan olla. n OLISIVATPA KAIKKI

AITO 4/2016 17

Esiintyminen TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVA JOUNI LAMPINEN TAPAHTUMAKUVA JANICA LÖNN

Kukoistava kehonkieli haltuun

PowerPoint-lukijasta lavatähdeksi

Kommunikoinnin pitäisi aina tapahtua ihmiseltä ihmiselle, sydämestä sydämeen, ei esiintyjältä yleisölle tai johtajalta alaisille, opastaa esiintymisvalmentaja Niina Sainius. ALKAA NAURATTAA, kun esiintymisvalmentaja Niina Sainius kuvaa tyypillistä tilannetta suomalaisilla työpaikoilla tai seminaareissa. Ensin puhuja vetäytyy lähelle seinää ollakseen mahdollisimman huomaamaton ja odottaa kuumeisesti, että PowerPoint ALKAA ESITTÄÄ. Sitten hän lukee esitysmateriaalin, joka täyttää sivut ääriään

Esiintymisvalmentaja Niina Sainiuksen tavoite on innostaa suomalaisia vaikuttamaan tehokkaasti erilaisilla työelämän estradeilla. Perusteita harjoittelemalla jokaisesta voi tulla innostava mestarivaikuttaja.

18 AITO 4/2016

myöten, täysin lukutaitoiselle kuulijakunnalle mahdollisimman neutraalisti ja asiaa kuvaillen. Osa paikallaolijoista lukee sähköpostia ja ”kuuntelee”. Sitten ”keskustellaan” ja ehkä päätetään jotain. Kahvihuoneessa syntyy se oikea keskustelu, miksi ei tehdä niin tai miksi pitäisi tehdä näin. Jos kyse oli seminaarista, muistikuvat jälkikäteen

ovat hataria: ehkä muistetaan aihe, mutta sisällöstä ei jää mieleen mitään konkreettista. Mieleen tulee väistämättä, että mikä oli puhujan lisäarvo kuulijoille vai hukattiinko kymmenien tai peräti satojen ihmisten aikaa? Missä oli innostus aiheeseen? Niina painottaa, että kommunikoinnin pitäisi aina tapahtua ihmiseltä ihmiselle, sy-

dämestä sydämeen, ei esiintyjältä yleisölle tai johtajalta alaisille. Monesti jo siviilipersoonan (isoäiti, harrastusporukan jäsen) esiin tuominen toisi esitykseen lämpöä ja särmää. Sähköisen viestinnän lisääntyessä kasvokkain ja samassa tilassa tapahtuvalla viestinnällä on entistä suurempi arvo ja näitä tilaisuuksia pitäisi aidosti käyttää ja hyödyntää – jotain pitäisi muuttua ja tunteita tulisi herättää, sillä ne aikaansaavat motivaatiota ja tekoja! Kaikki alkaa huolellisesta valmistautumisesta. Jokaisen tulisi miettiä ennen mitä tahansa tilaisuutta, mitä mieltä olen käsiteltävästä aiheesta ja miksi. Jos minut on kutsuttu puhumaan, mikä on se ydinsanoma ja lisäarvo, jonka voin kuulijoille antaa ja jonka haluan heidän vievän mukanaan. Mitä haluan heidän tekevän ja riittääkö muutokseen se, että menen paikalle kuvailemaan jotakin vailla tahtoa ja päämäärää? SUOMALAISET OVAT suorastaan allergisia

myymiselle ja vaikuttamiselle, mutta ilman niitä ei mikään yritys pyöri. Moni meistä on mukana luomassa mielikuvaa omasta työnantajastaan. Tämä on hyvä muistaa ja harjoitella luontevaa esillä oloa – siitä voi tulla oman uran valttikortti. Niina oli itse nuorena koulukiusattu, ja hän haki pitkään ja monin tavoin apua esiintymispelkoon. Nyt hän haluaa, että me muutkin voimme voittaa esiintymispelkomme ja neuvookin meitä ei-myyjä-sieluisia kääntämään ajatuksemme myyntitilanteissa auttamismoodiin. ”Mitä sellaista minulla on ja mitä tiedän, mistä olisi kuulijalle hyötyä, mikä kasvattaisi hänen liiketoimintaansa, minkä avulla hän voisi paremmin” ja niin edelleen. Tämä malli sopii monesti suomalaiseen suuhun ja ajatuksiin paremmin. Kun lava sitten vihdoin on meidän, sinne ei harpota katse varpaissa tai tilan takaseinässä. Emme puhu seinille vaan ihmisille. Puhujan ei myöskään ole tarkoitus nostattaa heti alussa kuulijoissa stressintunnetta kiirehtimällä. Siksi valitaan ryhdikäs asento ja määrätietoiset liikkeet ja katseet ja ollaan aidosti läsnä. Tilanteeseen sopiva ja itselle luonteva asu tuo sekin varmuutta. Ihmiset kiinnittävät huomioita ul-

konäköön (kuten asu, kengät ja hiukset), liikkumiseen ja olemiseen (asento, liike, suunta) sekä primitiivireaktiona ilmeisiin ja kehonkieleen. Ensimmäisinä hetkinä onkin hyvä asettua lavalle neutraalissa asennossa, jotta saa herätettyä kuulijoiden luottamuksen ja hyvän puheyhteyden.

»Puhujan on tarkoitus säteillä, kertoa asiansa jämäkkänä asiantuntijana, joka seisoo sanojensa takana ja vaikuttaa yleisöönsä.» kannattaa muistaa, että paikalla on yksilöitä, inhimillisiä ihmisiä. Puhujana olemme tilassa heitä varten, mutta meidän ei tarvitse ”miellyttää” ketään. Jotta miellyttävä yhteys kuulijoiden kanssa kuitenkin voi syntyä, puhujan tulee suunnata katseensa ja kehonsa, ei takaraivoaan, kuulijoiden suuntaan ja osoittaa puheensa ja huomionsa ihmisiin. Näin osallistujat kokevat olevansa huomioituja. Monille tulee kuitenkin muiden ihmisten edessä tunne ylimääräisistä käsistä, mitähän niillä tekisi. Niina kehottaa miettimään, mitä käsillään tekee tuttujen seurassa. Toisaalta kädet saavat olla rennosti sivuilla tai niitä voi hyödyntää eleissä – mitä isompi tila ja mitä merkittävämpi viesti, sitä suuremmat liikkeet. Selkeä lausuminen ja puheen tahti ovat ensiarvoisia – jännittäessä puheen nopeus tai äänen korkeus helposti nousevat. Tällöin voi vetää henkeä ja pitää pienen tauon. Niina korostaa, että tauot ovat muutenkin erittäin hyvä tapa jaksottaa omaa puhetta, ne ovat ikään kuin kappalejakoja ja paljon vaikuttavampia ja miellyttävämpiä kuin täytesanat ”niinpä” ja ”mutta”. Rytmitystä esitykseen tuo se, että aihetta vaihtaessaan liikkuu hieman eri kohtaan. Kuulijat saavat JOS JÄNNITTÄÄ,

aikaa työstää kuulemaansa ja puhuja ajatuksiaan. Liike tuo myös energiaa ja pitää yllä hyvää dynamiikkaa puhujan ja muiden paikalla olijoiden kesken. sävy? Ehdottomasti innostava ja energinen, jos se vain sopii tilanteen luonteeseen. Puheen tempo voi esimerkiksi hallitusti vaihdella, ja äänellä on helppo välittää tunteita. Tunteet tuovat väriä, kun taas monotoninen kalvosta lukeminen henkeä vetämättä puuduttaa kuulijat. Puhe on puhujan instrumentti, ja sitä tulisi käyttää omiin tarkoituksiin sopivasti, sillä siinä on muitakin toimintoja kuin on ja off. Niina myös sanoo, että PowerPoint tai muu materiaali on tuki- eikä lukimateriaali, se ei ole pääosan esittäjä. Puhuja on tähti. Puhujan on tarkoitus säteillä, kertoa asiansa jämäkkänä asiantuntijana, joka seisoo sanojensa takana ja vaikuttaa yleisöönsä. Esiintymismateriaalin osalta vähemmän on aina enemmän; se toimii runkona ja sen avulla voi tehdä painotuksia. Esityksen sisältö pitää aina muokata joka tilaisuuteen – vain tarpeelliset asiat näytetään. Niina vinkkaa myös, että esityksen painoarvoa voi lisätä miettimällä yhden ydinsanoman, jota toistaa läpi esityksen. Tämä koukku jää yleisölle mieleen. ENTÄPÄ PUHEEN

vertausta, jossa puhujan esitys on herkullinen vanukas, jonka valmistamiseen hän panostanut kaiken taitonsa. On normaalia, että joku ahmii sitä kauhalla ja joku maistaa lusikalla – tämä ei sinänsä kerro vielä esityksen hyvyydestä. Ei pidä siis loukkaantua, jos joku vain näprää kännykkäänsä – toisaalta nykyään se voi olla myös merkki siitä, että osallistuja parhaillaan twiittaa olevansa aivan mahtavassa tilaisuudessa! Joka tapauksessa huomion kohteena olemista voi ja kannattaa harjoitella. Niina korostaa, että ihminen oppii paljon paremmin, jos tulee jano oppia uutta ja kokea kivoja asioita. Epämukavuusalueelle meneminen vain ahdistaa. Ihminen alkaa varoa, ahdistua ja mollata itseään. Ennemmin voi kokeilla uutta, kuten pieniä hiljaisia taukoja, ja kehua heti itseä, jos muistaa toteuttaa uuden asian. Näin voi tulla onnistumisen kokemuksia ja säteilyä askel askeleelta! n NIINA KÄYTTÄÄ

AITO 4/2016 19

Tulevaisuuden työelämä TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVAT OSMO LASSILA

Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa Yhä visuaalisemmaksi muuttuva maailma edellyttää, että organisaatiot ja asiantuntijat ovat esillä myös sosiaalisessa mediassa. Kysyimme digija somejuristi Elina Koivumäeltä, mitä olisi hyvä ottaa huomioon, jotta välttää sudenkuopat. ASIANTUNTIJANA ELINA KOIVUMÄKI

Virity ja Verkostoidu -seminaari 3.11.2016 Piritta Seppälä ja Elina Koivumäki: Minustako organisaationi somelähettiläs slideshare.net/AitoHSO/virity-ja-verkostoidu-seminaari-3112016-piritta-seppl-ja-elinakoivumki-minustako-organisaationi-somelhettils

SOSIAALISEN MEDIAN eri kanavissa voi toimia eri rooleissa. Monet käyttävät esimerkiksi Facebookia kokonaan työn ulkopuolisiin asioihin, Twitterissä voi keskustella ajankohtaisista asioista ja LinkedIn on tarkoitettu tiedon jakamiseen asiantuntijaroolissa. – Se, kannattaako työpaikka ylipäätään mainita some-profiilissa, riippuu paljon työpaikasta, työtehtävistä ja siviilielämän toiminnasta. Jokaisen kannattaa itse pohtia, missä roolissa haluaa sosiaalisessa mediassa olla: enemmän siviiliroolissa vai enemmän ammattiroolissa ja toimia sen mukaan, Elina neuvoo. Olitpa sitten maininnut profiilikuvauksessasi työnantajasi tai et, hyvä nyrkkisääntö on käyttää aina minä-muotoa omissa päivityksissäsi, ettei kirjoitustasi voitaisi tulkita työpaikkasi viralliseksi kannaksi.

20 AITO 4/2016

– Jos olet esimerkiksi Twitterissä maininnut työnantajasi ja vaihdat työpaikkaa, voit jatkaa twiittailua omalla tililläsi kuten ennenkin, mutta on suositeltavaa tuoda esiin työpaikan vaihdos some-kanavan bio-esittelytekstissä ja vaikka uusissa twiiteissä, Elina ohjeistaa. – Työroolissa voi myös toimia nimimerkillä, jos sellaisesta on nimenomaan sovittu työnantajan kanssa. Tällöin some-sisällöt tehdään työnantajan nimissä, heidän valvontansa alla, Elina muistuttaa. Näin toimii esimerkiksi Akavan Erityisalojen Facebook-sivulla vilahteleva Saara Järjestö. – Sosiaalisessa mediassa ei ole pakko kertoa mitään työelämäänsä liittyvistä asioista, vaan voi käsitellä puhtaasti siviilielämän asioita. Siitäkin huolimatta on mahdollista, että henkilö voi joutua työoikeudellisiin ongelmiin, jos tekee sosiaalisessa mediassa jotain laitonta tai typerää

Yrittäjä, lakimies, tietokirjailija, bloggaaja | www.elinakoivumaki.com | Twitter: @ElinaKoivumaki

ja se tulee työnantajan tietoon. Lojaliteettivelvoite ei edellytä, että henkilö olisi kertonut nimenomaan, missä on töissä, Elina huomauttaa. LOJALITEETTIVELVOITE TARKOITTAA, että

työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä kattaa sosiaalisen median käytön myös vapaa-ajalla. Ongelmia saattaa ilmaantua, jos omat arvot menevät pahasti ristiin työnantajan arvojen ja toiminnan kanssa. – Omien arvojen mukaisten mielipiteiden esiin tuominen somessa voi johtaa työoikeudellisiin ongelmiin, jos mielipiteiden voidaan katsoa olevan lojaliteettivelvoitteen vastaisia eli johtavan työnantajalle haitallisiin asioihin, Elina muistuttaa.

»Hyvillä käytöstavoilla ja terveellä järjellä pärjää yleensä pitkälle, sama pätee myös someen.» – Lojaliteettivelvollisuus ja sananvapaus ovat kaksi ristikkäistä asiaa, joiden välillä käydään aina tapauskohtainen rajanveto. Kumpikaan ei ole toista vahvempi, vaan jokaisessa tapauksessa erikseen arvioidaan, kumpi kyseisessä tilanteessa, kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen, on vahvempi, hän selventää. Työnantaja voi direktio-oikeudellaan kieltää tai teknisesti estää sosiaalisen median käytön työaikana. Harvoilla toimialoilla on nykyään perusteltua kieltää some-toimintaa, vaan henkilöstöä pitäisi ennemminkin kannustaa laadukkaaseen someviestintään antamalla apua ja opastusta selkeillä ohjeilla ja linjauksilla. – Työnantajan omistamia kuvia saa laittaa sosiaaliseen mediaan vain työnantajan luvalla. Muiden ottamia kuvia ei voi koskaan ladata nettiin ilman, että selvittää kuvien oikeuksienhaltijoilta luvat. Siihen

ei tarvitse lupaa, että jakaa linkin työnantajan julkaisemaan aineistoon, jolloin some-ohjelma luo automaattisesti pienen thumbnail-kuvan kyseisestä materiaalista. ERILAISTEN TILAISUUKSIEN livekuvaami-

nen on yleistynyt ja esimerkiksi YouTube tulvii videoita erilaisista yritystilaisuuksista. Tilaisuuden kuvaamisesta pitää mainita jo kutsussa, jos tallennetta käytetään markkinointiviestinnässä ja siinä näkyy tunnistettavia ihmisiä. Ketään ei saa ilman lupaa kytkeä kaupalliseen markkinointimateriaaliin. Muissakin käyttötarkoituksissa esimerkiksi journalistisessa uutiskäytössä Elina suosittelee, että lähetyksestä kerrotaan osallistujille, koska se voi vaikuttaa ihmisten halukkuuteen osallistua keskusteluun tilaisuuden aikana. Jos some-sisältö laaditaan suomeksi ja toiminta on suomalaisille suunnat-

tua, siihen sovelletaan Suomen lakia. Suomen laissa ei kuitenkaan edelleenkään ole termiä ”sosiaalinen media”, joten kiistatilanteissa on pärjättävä olemassa olevalla lainsäädännöllä, oikeuskäytännöllä ja viranomaismateriaaleilla. On tärkeää huomioida myös some-palvelun omat ehdot. ja terveellä järjellä pärjää yleensä pitkälle, sama pätee myös someen. Jos et ole vielä sinut sosiaalisen median kanssa, kannattaa seurata keskusteluja ajankohtaisista asioista. Voit ensin jakaa ja uudelleentwiitata muiden viestejä ja vähitellen kirjoittaa myös omia kommenttejasi keskusteluihin. Päivityksiin kannattaa suhtautua niin kuin julkaisisit ne täysin julkisella foorumilla. Keskity tuomaan omaa osaamistasi ja muita positiivisia asioita esiin. n HYVILLÄ KÄYTÖSTAVOILLA

AITO 4/2016 21

Tulevaisuuden työelämä TEKSTI SARI SOINOJA KUVAT HELLORUBY.COM / OTSO KAIJALUOTO

Linda Liukas:

Väliviiva-ammatteja rajattomassa maailmassa Linda Liukas on tarinankertoja, jonka omakin tarina kuulostaa kuin sadulta: nuori nainen kaukaa Pohjolasta lähtee maailmalle etsimään tietään ja törmää Ruby-nimisen tytön maailmaan, kuvittaa sen eläväksi, kerää joukkorahoituskampanjalla kirjalleen suuren summan rahaa ja kirjaa myydään ympäri maailman. Tämän kaltainen satu voi toteutua vain nykypäivänä ja sen toteutuminen vaatii myös koko joukon onnekkaita sattumia, vai mitä? että ihan hirveästi hyvää tuuria on ollut. Olen ollut onnekas siinä, että ne asiat, joista olen välittänyt, ovat olleet samoja asioita, joista muutkin ihmiset on välittäneet. Myös aika on ollut kypsä kaikelle tälle, mutta olen mä tehnyt tosi paljon töitäkin! Linda vakuuttaa hymyillen. Mutta palataanpa askel tarinassa taaksepäin, vuoteen 1993, kun Lindan isä osti tietokoneen. Viisas isä sanoi lapsilleen, etteivät he voisi tehdä koneelle mitään peruuttamatonta. Mutta kyllä he yrittivät: – Poistettiin sisarusteni kanssa varmaan parikin kertaa siitä koneesta käyttöjärjestelmä ja teimme muutakin tuhoa, mutta siinä samalla oppi luottavaisen, rohkean ja uteliaan asenteen teknologiaa kohtaan, Linda nauraa. – SANOISIN,

VAIKKA TEKNOLOGIA kiinnosti, Lindasta ei kuitenkaan tullut koodaria ehkä osittain siitä syystä, että teini-ikäisenä tulevaisuuden päätöksiä miettiessä teknologia-ala tuntui melko maskuliiniselta ja sieltä puuttui hyviä roolimalleja. Hän kuitenkin ajautui Turun kauppatieteiden ja Aallon tuotekehityskurssin jälkeen Stanfordin yliopistoon opiskelemaan ja kohtasi siellä ihan uudenlaisen tavan ajatella teknologiasta. – Siellä Hewlett-Packardin, Facebookin ja Googlen ympäröimänä on helppoa nähdä, kuinka teknologia muuttaa maailmaa. Meitä opiskelijoita kannustettiin ideoimaan, miten me haluaisimme muuttaa sadan miljoonan ihmisen elä-

22 AITO 4/2016

mää. Ja silloin ajattelin, että mitä jos minulla olisi ollut silloin 7-vuotiaana kirja, joka olisi kannustanut näkemään teknologiamaailman värikkäänä ja jännittävänä: millä tavoin se olisi vaikuttanut valintoihini? Siihen aikaan Linda opetteli Rubyohjelmointikieltä ja alkoi piirrellä pienen tytön hahmoja miettien, miten Ruby-niminen tyttö olisi vaikeasti hahmotettavat asiat selittänyt. Hahmotelmista syntyi ajatus kirjasta, jonka myöhemmin Kickstarter-kampanja ja siinä kerätyt 380 000 dollaria konkretisoivat: – Harrastuksestani tuli ammatti. Nyt koen, että tehtäväni on miettiä, miten teknologiamaailmasta tehdään lähestyttävämpää ja hauskempaa kaikenlaisille lapsille, ei pelkästään niille, jotka luonnostaan ajautuvat tietokoneiden ja ohjelmoinnin pariin. Ja tässä tehtävässä Linda onkin onnistunut. Hello Ruby -kirja on käännetty 20 kielelle ja Linda on kiertänyt ympäri maailmaa esittelemässä sitä. Myös Suomessa on alettu tänä syksynä opettaa peruskouluissa ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua, johon varmasti myös Lindan tekemisillä on ollut vaikutuksensa. sitten Lindan itsensä mielestä teknologia voisi muuttaa maailmaa? – Teknologian maailmaa muuttava voima pystytään hyödyntämään parhaiten, kun saadaan monenlaiset ihmiset kiinnostumaan siitä, mitä kaikkea teknologialla voidaan tehdä. Teen lastenkirjoja, koska koen, että hyvin tehty lasten kulttuuri palvelee koko yhteiskuntaa: lapsia muuttamalla voidaan muuttaa kokonainen sukupolvi ja pikkuhiljaa kokonainen yhteiskunta. Sen sijaan, että listaisin isoja ja vaikeita ongelmia jotka pitäisi ratkaista, haastaisin ihmisiä miettimään, mikä on heidän oma alansa, jolla voidaan hyödyntää teknologiaa uudella tavalla. Kannattaa antaa itseluottamusta ja uskallusta kokeilla ja nähdä mahdollisuuksia sen sijaan, että näkisi pelkästään mörköjä. ENTÄ MITEN

AITO 4/2016 23

Tulevaisuuden työelämä

kysyy, miten hän näkee tulevaisuuden työelämän Suomessa, hän alkaa kuitenkin epäröidä. – En ole makroekonomi, vaan lastenkirjailija, joten minun on vaikea ottaa kantaa isoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, Linda aloittaa varovasti. Vauhtiin päästyään ideoita alkaa kuitenkin tulla: – Uskon, että ihmiset tulevaisuudessa tekevät monenlaisia töitä elämässään ja että väliviiva-identiteetit lisääntyvät. Väliviiva-identiteetillä Linda tarkoittaa sitä, miten hän kuvaa myös omaa ammatti-identiteettiään: kuvittaja-kirjailija-koodari. Ihminen, jolla on osaamista monella eri alalla. – Näen tämän myös mahdollisuutena Suomen kaltaiselle maalle, jossa on todella korkea osaamistaso ja hyvät mahdollisuudet kouluttautua eteenpäin. Sekin on ollut pelastus myös Lindan uran kannalta, että enää ei tarvitse ajatella Suomea markkinana. Kun markkina-alueena on koko maailma ja yksittäiset ihmiset ympäri maailman voivat olla asiakkaita, se mahdollistaa ammattien ja alojen syntymisen, joita ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Miten sitten lähteä tavoittelemaan omaa väliviiva-identiteettiä? – Kannattaa sanoa asioita ääneen jo ennen kuin on ihan valmis niihin, Linda vastaa heti. Hänellä on omakohtainen kokemus tästä, sillä sanottuaan ääneen eräässä konferenssissa, että haluaisi olla lastentarKUN LINDALTA

»Kannattaa sanoa asioita ääneen jo ennen kuin on ihan valmis niihin.»

24 AITO 4/2016

han opettaja Japanissa, Tokion suurlähetystöstä otettiin yhteyttä ja kysyttiin, oliko Linda tosissaan asian suhteen. Ja sitä kautta Ruby päätyi Japaniin. – Usein ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan, kunhan vain saavat kuulla, mistä haaveilet tai olet kiinnostunut. LINDA ON yrittäjä ja firmansa toimitusjohtaja, kirjailija, kuvittaja sekä koodaaja. Tällä hetkellä hänellä on työn alla kolmas Ruby-kirja ja tulossa on myös opettajille suunnattu kesäkoulukirja. Haastattelua tehtäessä Linda oli juuri palannut Washingtonista Valkoisen talon vierailulta ja lentää seuraavaksi Kööpenhaminaan yhdistetylle työ- ja lomamatkalle. Kiireinen

nainen kuitenkin kokee olevansa onnekas koska on löytänyt aiheen, jonka parissa haluaa viettää ainakin seuraavat 10–15 vuotta. Muun muassa Slushissa ja TedX:ssä puhunut Linda ei ole koskaan varsinaisesti valmistunut mistään tai opiskellut ”oikeita teknologiaopintoja”. – Ajattelin ennen, että olen jotenkin menetetty tapaus, kun en mennyt TTK:lle opiskelemaan sähköoppia ja nyt en voi oppia näitä asioita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että internet on demokratisoinut erityisesti jatkuvaa oppimista. Oppiminen ei enää vaadi välttämättä kallista kurssia tai täydennyskoulutuspakettia. Elämme ajassa, jossa voi opiskella lähes kaikissa huippuyliopistoissa ilmaiseksi verkkokurssin kautta. – Tulevaisuudessa työelämässä suuri osa vastuusta siirtyy työntekijälle itselleen: kannattaa olla utelias, oppia uutta ja kehittyä. Joistakin se saattaa tuntua uuvuttavalta ja vaikealta, mutta uskon, että kun löytää asian, josta on itse kiinnostunut ja jossa haluaa kehittyä, mahdollistaa digitalisaatio sen, että siitä voi tulla ammatti ihan eri tavalla kuin ennen vanhaan. Lindan sanookin, että teknologia ja digitalisaatio tarjoaa oman osaamisen kehittymiseen rajattomat mahdollisuudet: – Kun tuntee oman itsensä ja omat vahvuutensa, voi lähteä tekemään melkein mitä vain. Vaikkapa luoda maailman parhaan koodisatukirjan ja muuttaa sen myötä maailmaa. n

TEKSTI JAANA JAKOVLEV

Tutkittua

Tavoitekeskustelut alkavat – haasta itsesi ja hurmaa asiakas Tavoitekeskustelut käynnistyvät vuoden vaihteessa ja työntekijöiden tulisi ehdottaa itselleen tavoitteita peilaten omaa työtään yrityksen strategiaan ja vuosisuunnitelmaan. olla SMART-mallin mukaisesti täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, realistisia sekä aikasidonnaisia. Tavoitteiden tulee myös olla haastavampia kuin työnkuvan mukainen työ. Niiden eteen joutuu ponnistelemaan ja niiden avulla voi itse kehittyä tai kehittää prosesseja. Yleensä tavoiteasetanta on sidottu yrityksen palkitsemisjärjestelmään, joten tavoitteiden mitattavuus on olennainen asia. TAVOITTEIDEN TULEE

on helppo mitata, kun ne voidaan määritellä kappaletai euromääräiseksi tulokseksi. Moni työskentelee asiantuntijan tehtävissä, joissa ei synny säännöllisiä, konkreettisia ja mitattavia lopputuloksia. Assistentin työ on tyypillisesti tällaista. Palvelu koostuu useista pienistä toimeksiannoista tai suuremmista aikaan sidotuista tehtäväkokonaisuuksista, joita voi arvioida vasta suorituksen jälkeen. Johtajatkaan eivät aina tiedä, mitä assistentin työpöydällä liikkuu tai osaa ehdottaa tavoitteeksi muuta kuin ”kunhan teet työsi hyvin, olen tyytyväinen”. TYÖNTEKIJÄN TAVOITTEITA

TAVOITTEET TOIMIVAT yhdistävänä liima-

na OP:n assistentti- ja käännöspalveluissa. Tavoitteilla määritellään yhteiset toimintatavat ja pyrimme kehittämään yhdessä assistenttipalvelun prosesseja sekä osaamista. Se miten kohtaamme toisemme, asiakkaat tai sidosryhmät, vaikuttaa yhteiseen onnistumiseemme. Suoritusarvioinnissa huomioidaan sekä tiimitaso että henkilökohtaiset onnistumiset ja huippusuoritukset. Tiimitavoitteisiin motivoitumiseen vaikuttavat henkilön oma sitoutuminen tiimityöskentelyyn sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työnkuvien, työkuormien ja tavoitteiden välillä.

palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittaisella asiakastyytyväisyyskyselyllä, jossa arvioinnin kriteerejä ovat esim. haastavien tilanteiden ratkaisukyvyt, joustava palveluasenne, oma-aloitteisuus tai virheettömyys. Vuoden aikana seurantaa suoritetaan myös asiakastapaamisten ja henkilökohtaisten keskusteluiden avulla. Assistentin oma arviointi ja raportointi tiimipäällikölle ovat myös tärkeitä arvioinnin kannalta. n ASSISTENTIN HENKILÖKOHTAISTA

YKSI YHDISTÄVÄ tekijä, jolle voidaan aset-

taa tavoitetasot myös assistentin työssä on laatu. Onko kaikilla työntekijöillä sama näkemys palvelun laadusta? Onko työntekijän tavoitteena tehdä työ mahdollisimman hyvin ja se riittää, kun on itse tyytyväinen? Milloin laatu on ylilaatua aikataulun kustannuksella ja asiakas onkin tyytymätön? Vai onko tavoitteena yllättää ja hurmata asiakas tai toimeksiantaja? Tällöin saadaan oman tyytyväisyyden lisäksi myös tyytyväinen asiakas, joka arvostaa saamansa palvelukokemusta.

Jaana Jakovlev toimii palvelupäällikkönä OPn Assistentti- ja käännöspalveluissa. Assistenttien tavoitteista OPssa voit lukea lisää Jaanan ylemmän amk:n opinnäytetyöstä, jonka löydät osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052810547

AITO 4/2016 25

Järjestö TEKSTI KARI ESKOLA KUVA THINKSTOCK, AKAVA

Valtio HSOiden työnantajana:

Muutoksia ja nollalinjaa Työehtojen heikentäminen saa valtiolla työskentelevän HSOn soittamaan Akavan Erityisalojen lakimiehelle. Sopimuspöydässä liitto ajaa asiaasi neuvottelujärjestö JUKOn kautta. 2015 eduskuntavaaleista Kilpailukykysopimukseen (KIKY) on ollut koko akavalaiselle edunvalvonnalle pitkä ja vaikea. Ratkaisujen hintaa kantaa myös jokainen valtiolla työskentelevä HSO. Kaikkein kipein asia on varmasti lomarahojen leikkaus kolmanneksella vuonna 2017, 2018 ja 2019. Kyse on julkisen sektorin määräaikaiseksi sovitusta palkanalennukMATKA KEVÄÄN

26 AITO 4/2016

sesta. Sen vastapainona palkansaajat onnistuivat kuitenkin pitämään kiinni pitkistä vuosilomista ja palkallisista arkipyhistä. KIKY-SOPIMUS TUO koko työmarkkinoille

nollalinjan yleisille palkankorotuksille. Valtion väki on toki jo ehtinyt viime vuosina tottua äärimaltilliseen palkkapolitiikkaan. Kaiken taustalla on ajatus Suomen talou-

den ja työllisyyden vahvistumisesta julkisen puolen kustannusten pienentyessä ja yksityisen sektorin kilpailukyvyn vahvistuessa. Jos tässä onnistutaan, tämä palvelee myös valtiolla työskentelevää HSOita. Myös yksilön mahdollisuudet neuvotella omasta palkasta ovat tällä hetkellä tervettä työmarkkinatilannetta tuntuvasti heikommat. Esimerkiksi valtiolla työn-

antajan lähes ainoa yleinen periaate on laskea palkkatasoa ja karsia kustannuksia. Tätä tukee poliittisella tasolla tehty valtioneuvoston periaatepäätös 2014 valtion palkkaliukumien leikkaamisesta. Valtiolla ei myöskään avaudu monia uusia tehtäviä. Määräaikaisuudet on irtisanottu minimiin eikä lakkautettavia vakituisia virkoja juuri enää täytetä. Työaikaa lisätään valtiolla virastotyöajassa 6 minuuttia päivässä 1.2.2017 alkaen. Tämä työajanpidennys tarkoittaa vuositasolla kolmea työpäivää ja koskee käytännössä valtaosaa työmarkkinoita eri työehtosopimusaloilla. Valtiolla tässäkään ei ole juuri paikallisesti sovittavaa, vaikka paikalliset ratkaisut muuten ovatkin KIKYn johtava periaate. TYÖMARKKINANEUVOTTELUJEN NÄKÖ

valtiolla eletään normaalia arkea 30.1.2018 saakka, jolloin vastassa on ns. liittokierros. Silloin valtion sopimus on seuraavan kerran neuvoteltavana. Tätä varten Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO tulee muodostamaan neuvottelutavoitteet syksylle 2017. HSOt saavat äänensä kuuluviin Akavan Erityisalojen kautta. Jaamme pitkälti jukolaisen ja akavalaisen kentän tavoitteet, mutta lisäksi jäsenistöllemme tärkeitä ovat mm. tasa-arvonäkökulma sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus palkassa ja koulutuksen arvostuksessa. Virasto- ja laitostasolla muutosvauhti valtiolla jatkuu. Valtion Virsu-hanke pistää virastoja yhteen esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Toisaalta hallinnonalan rakenneuudistukset koskettavat jäsenistöämme esimerkiksi oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla. KULMASTA

hallintouudistus, sote- ja maakuntauudistus siirtää merkittävästi valtionhallinnon tehtäviä ja ihmisiä vuonna 2019 perustettavien maakuntien palvelukseen. Uudistus tulee merkitsemään mm. ELY-keskusten lopettamista ja julkisten työvoimapalvelujen yksityistämistä. JUKO on tehnyt töitä sen eteen, että

valtion väki tulee siirtymään liikkeenluovutuksen periaattein vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen. Uudistus tarkoittaa myös muuttuvia tehtäviä jäljelle jäävälle henkilöstölle nyt supistuvassa valtionhallinnossa. Yksittäisille HSO-jäsenille uudistukset voivat konkretisoitua toimenkuva-, nimike-, palkkaus- ja yksikkömuutoksina sekä yt-neuvotteluina. Toki muutos voi mahdollistaa myös mielekkäämmän työn. Joka tapauksessa valtion henkilöstön näkökulmasta lähivuosina on reilusti tarvetta oman ammattiliiton vaikuttamistyölle.

»Akavan Erityisalojen jäsenistölle on tärkeää, että kaikki asiantuntijatyö tulee säilymään työaikalain piirissä.»

ottavat tyypillisesti yhteyttä Akavan Erityisalojen virkaja työsuhdeneuvontaan palkanalennustilanteissa, ammatillisia tehtäviä riisuvissa toimenkuvamuutoksissa sekä erilaisissa siirto- ja työsuojelukysymyksissä. Myös määräaikaisuuksien perusteiden perään kysytään useasti. Perhevapaat toimivat yleisesti ottaen hyvin, mutta moni miettii myös valtiolla, mihin organisaatioon on lopulta hoitovapaiden jälkeen palaamassa. Akavan Erityisalat haluaa nostaa valtiolla työhyvinvointikysymyksiä JUKOn kautta virallisiin neuvottelupöytiin ja keskusteluun. Kova säästöpaine toimintamenoissa on vienyt valtion virastot ja laitokset esimerkiksi toimitilojen supistamiskierteeseen ja monitoimitiloihin. Tilaratkaisut koskettavat lähes aina myös HSO-jäsenistöä. Tilaratkaisuissa henkilöstöedustajien pitäisi nostaa esille kysymykset siitä, millaisessa toimintaympäristössä assistentti- ja asiantuntijatyön edellytykset toteutuvat parhaiten. Neliövuokrien lisäksi tulisi kyetä arvioimaan, mitä tilaratkaisut merkitsevät henkilöstön työkyvylle ja työn tuloksellisuudelle. VALTION HSO-JÄSENET

yksittäinen HSO-jäseniä koskeva työelämälainsäädäntöhanke tulee olemaan 2017 työaikalaki- ja vuosilomalakiuudistus. Akavan Erityisalat on kerännyt jäsenistön kantoja Akavalle, joka tulee tavoitteillaan ulos alkuvuonna 2017. Akavan Erityisalojen jäsenistölle on tärkeää, että kaikki asiantuntijatyö tulee säilymään työaikalain piirissä; samalla erityyppinen etätyö ja matkatyö tulisi saada osaksi lainsäädäntöä. Valtiolla työaikapankkien piirissä on vain reilu puolet henkilöstöstä. Liiton yhtenä tavoitteena onkin saada työaikapankit helpottamaan kattavasti koko työelämää. n EHKÄ SUURIN

VUOSISADAN SUURIN

ASIANTUNTIJANA K ARI ESKOLA

Työmarkkinalakimies | Valtiosektorin ja kirkon sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta | Yksityinen museoala | YTN:n järjestösektorin edunvalvonta | www.akavanerityisalat.fi

AITO 4/2016 27

Aito Opiskelijat

TEKSTI JA KUVAT PIA KANGASNIEMI

Aito Afterit

hieman parempi pubikierros

Helsinkiläisen ravintola Black Doorin baaritiskille on marraskuisena torstaiiltana aseteltu kymmeniä kuohuviinilaseja joihin henkilökunta kaataa kuplivaa samalla, kun läheisestä nurkasta kuuluu jännittynyttä naurua ja puheensorinaa. On enää hetki siihen kun Aito Afterit pyörähtävät käyntiin.

on Aito HSO ry:n opiskelijatoimikunnan ja ainejärjestö HSOYn järjestämä ”hieman parempi pubikierros” HSO-opiskelijoille ja vastikään valmistuneille HSOille. Illan tavoitteena on verkostoitua, pitää hauskaa ja – niin – verkostoitua. Illan avaa Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju yhdessä hallituksen jäsenen ja opiskelijatoimikunnan vetäjän Julia Anjalan kanssa toivottamalla kaikki osallistujat tervetulleiksi sekä kertomalla illan kulusta. Alkumaljojen jälkeen alkaa itse verkostoituminen ja kierros kuudessa Deli fox-ravintolassa. Kussakin ravintolassa on mahdollisuus vaihtaa käyntikortteja ja kerätä pisteitä sekä pelata ”verkottumisbingoa”. Illan päätteeksi paras verkostoituja palkitaan, joten kortteja vaihdetaan ahkerasti ja juttua riittää, puhumattakaan naurusta. AITO AFTERIT

OSALLISTUJIEN JOUKOSSA on jo työelämässä

olevia jäseniä sekä juuri opiskelunsa aloittaneita

28 AITO 4/2016

HSOita. Fuksien ryhmästä löytyy monta alanvaihtajaa, joilla työkokemustakin on jo ehtinyt kertyä. Mukana on entinen metallialan työntekijä, ravintola-alan ammattilaisia sekä kampaaja. Intiasta Suomeen takaisin muuttanut sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelut aloittanut opiskelija mahtuvat myös joukkoon. Miten huikeita elämäntarinoita ja monesta eri syystä HSO-koulutukseen päädytäänkään! Vaikka suurin osa paikalla olleista kertoi käyvänsä muissakin opiskelijajuhlissa, heitä kiinnosti Aito Aftereiden erilaisuus haalaribileisiin verrattuna, joita opiskelujen aikana onkin tarjolla runsaasti. Aftereilta tultiin myös etsimään uusia kavereita opiskelijaelämään. Koulussa ei välttämättä pääse juttelemaan samalla tavoin omien opiskelutovereiden kanssa kuin verkostoitumistilaisuuksissa.

oA opiskelijajäseniltä verkostoitumismahdollisuuksia ei puutu. Opiskelijat ovat tervetulleita kaikkiin jäsentilaisuuksiin ja koulutuksiin. Näissä tapaa jo työelämässä olevia sekä iloksemme myös yhä useammin vielä opintojaan suorittavia HSOita. Vuonna 2015 jäsentilaisuuksia järjestettiin yli 30, vuonna 2016 lähes yhtä monta, joukossa koulutuksia sosiaalisen median työkaluihin sekä viestintään. Opiskelijat ovat tervetulleita myös Akavan Erityisalojen jäsentilaisuuksiin, joissa on usein tarjolla hyödyllisiä luentoja myös opiskelijoille; kuluvana vuonna mm. ”Tunnista osaamisesi, hyödynnä vahvuutesi” ja ”Innostu urasuunnittelusta, onnistu työnhaussa” -webinaarit. Kalenteriin kannattaa merkitä jo nyt maaliskuussa 2017 opiskelijoille suunnattu Turvaa voimavarasi opiskelussa ja työnhaussa -koulutus, joka tarjoaa tärppejä tehokkaaseen työnhakuun sekä oman hyvinvoinnin varmistamiseen. AITO HSON

HSOY:n hallituksen jäsenet Tiia Kinnunen ja Alina Rautava valmistautuivat vastaanottamaan vieraita.

Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju (vas.) ja hallituksen jäsen Julia Anjala toivottivat osallistujat tervetulleiksi.

HSOY:n Susanne Sjöblom ja Aito HSOn Kristiina Halme verkostoitumassa.

Ensimmäinen rasti, pientä jännitystä vielä ilmassa.

Verkostoituminen alkoi heti ensimmäisellä rastilla bingon merkeissä.

päätteeksi kaikki osallistujat kokoontuivat Olutravintola Lehtoon, jossa pisteenlaskennan päätteeksi verkostoitumisbingon ja käyntikorttikisan voittajaksi julistettiin Katariina Ahotupa ja toiseksi sijoittunut Aino Kimppa. Molemmat saivat palkinnoksi Eckerö Linen risteilylahjakortit. Onnea voittajille! Verkostoitumiskilpailun päätyttyä osallistujat jäivät vielä jatkamaan iltaa ja syömään sekä nauttimaan virvokkeita. Osa taisi siirtyä myöhemmin illalla vielä seuraaviin opiskelijajuhliin. Illan päätöspaikassa keskustelu oli jälleen vilkasta ja osallistujia puhutti muun muassa miksi opiskelijat hakeutuvat HSO- koulutukseen sekä millä keinoilla sukupuoli- sekä ammattistereotypiat saataisiin murrettua. AITO AFTEREIDEN

MITÄ NÄMÄ opiskelijat ja vastavalmis-

tuneet toivovat tulevaisuudelta? Kansainvälistä uraa jossa pääsee käyttämään laajasti kielitaitoa, työskentelyä ulkomailla ja unelmoipa joku jopa toimitusjohtajan työstäkin. n

HSOY:n hallituksen ja Aito HSOn opiskelijatoimikunta hoitivat järjestelyt mallikkaasti.

Pizza maistui osallistujille kierroksen päätteeksi.

AITO 4/2016 29

Uutiset

KOONNUT MAARIT RAPP

HSO-viestintäilta 17.1.2016:

Aito HSO ry:n syyskokouksen päätöksiä sääntömääräinen syyskokous pidettiin Hämeenlinnassa 16.11.2016. Syyskokouksessa hyväksyttiin järjestön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 2017. Aito HSOn hallituksen varapuheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2017 –2018 valittiin Hanna Puura. Hallituksen jäseniksi valittiin Kati Ilomäki, Anni Piipponen ja Pihla Steinberg. Hallituksen puheenjohtajana kauden 2016–2017 loppuun jatkaa Marina Paulaharju ja hallituksen jäseninä Joanna Aarrelampi, Julia Anjala, Kristiina Halme ja Annika Karjalainen. Lämpimät onnittelut uusille hallituksen jäsenille ja lämmin kiitos hallituskautensa päättäville Petra Nikkiselle ja Annette Wikströmille. n AITO HSON

Uudet iloiset HSOhallituksen jäsenet Kati Ilomäki (vas.) ja Pihla Steinberg. Hanna Puura ja Anni Piipponen olivat estyneitä osallistumaan kokoukseen.

Ensi vuosi on HSO-koulutuksen 50. juhlavuosi tarjoaa hyvän syyn juhlia, sillä Suomen 100-vuotissyntymäpäivän lisäksi vietetään myös assistenttikoulutuksen 50-vuotisjuhlaa. Merkkivuoden kunniaksi Haaga-Helia järjestää keväällä mm. seminaarin, johon myös alumnit ovat tervetulleita. Seuraa siis Aito HSOn viestintää Aitoa asiaa -jäsentiedotteessa ja verkkosivuilla. n VUOSI 2017

30 AITO 4/2016

Viestintätaidot ja vuorovaikutustilanteet työelämässä

viestintätaidot ovat keskeisessä asemassa työn onnistumisessa. Yhä useammin työssä kohdataan haasteellisia vuorovaikutustilanteita mutta tiedätkö millainen viestijä itse olet? Miten kukaan saa omaa viestiään läpi some-tulvasssa ja mitkä ovat viestinnän trendit? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Sari Lönnqvistin luennolla Hilton Strand hotellissa tiistaina 17.1.2017. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVAT

LUENNOITSIJA, KOULUTTAJA, men-

tori ja yritysten sparraaja, KTM Sari Lönnqvistillä on 20 vuoden kokemus kansainvälisten yritysten markkinoinnista, viestinnästä ja mediasuhteista. Tilaisuuden aluksi on tarjolla iltapalaa ja verkostoitumista, puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa keskustelulle sekä tutustumiskierrokselle Hilton Strand hotelliin. Ilmoittaudu tilaisuuteen 6.1.2017 mennessä Jäsenen extranetissä. n

HSOt työllistyvät hyvin – päinvastoin kuin HS:n marraskuinen artikkeli väitti MONI HSO luki sunnuntaina 13.11.2016 Helsingin Sanomien laajan artikkelin assistenttien ja muutaman muun ammattiryhmän huonosta työllisyystilanteesta. Juttu hämmästytti, sillä Aito HSOn kokemuksen mukaan HSO-koulutuksella työskentelevien assistenttien työllisyystilanne ei ole lainkaan huono vaan päinvastoin: HSOt työllistyvät hyvin ja myös etenevät urallaan, jos pitävät huolta omasta osaamistasostaan. Aito HSO, Haaga-Helia ja Akavan Erityisalat yhdistivät voimansa ja oheinen vastine julkaistiin Helsingin Sanomissa perjantaina 25.11.2016. n

Assistentit tekevät jo ”uusia töitä” Taloussivuilla (HS 13.11.) pohdittiin, mistä löytää uusia töitä ammattiryhmille, joiden työt vähenevät muun muassa digitalisaation vuoksi. Sihteerien ja assistenttien osalta jutun fokus oli vahvasti peruutuspeilissä. Korkeakoulutetut nykyajan assistentit tekevät jo kirjoituksessa ideoituja ”uusia töitä”. He työllistyvät hyvin ja etenevät urallaan usein myös asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Sihteeri- ja assistenttikoulutusta on monen tasoista. On ilmeistä, että työllisyystilanne on tukala niillä sihteereillä ja assistenteilla, joilla koulutus ei alun perinkään ole vastannut muuttuvan työelämän tarpeita. Haaga-Helian johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmasta valmistuu tradenomeja, joiden työtilanne on hyvä ja palkka kilpailukykyinen. Heillä on monipuolinen kielten, viestinnän, liiketalouden HELSINGIN SANOMIEN

ja assistenttityön osaaminen. Heitä edustavan ammatti- ja alumnijärjestö Aito HSO ry:n jäsenkunnassa on yli 300 tehtävänimikettä, mikä kertoo koulutuksen monipuolisuudesta. Tässä joukossa on mukana myös nykyistä korkeakoulututkintoa edeltäneen HSO-sihteeritutkinnon suorittaneita. Työelämälähtöinen tutkinto yhdistettynä oman osaamisen kehittämiseen oli ja on työllistymisen tae. On siis aika päivittää mielikuvia assistentin työstä. n Salla Huttunen johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Marina Paulaharju puheenjohtaja, Aito HSO ry Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat

AITO 4/2016 31

Toivotamme ihanaa joulua ja onnea uudelle vuodelle 2017! Me kylmän unohdamme ja talven tuiskuineen. Ja luottaa haluamme taas uuteen kevääseen. Luonto lepää hetken hankien alla, kun tuivertaa tuuli ja halla. Vaan joulu tullessaan myös mielemme kylmyyden poistaa. Luo tähti valoaan, kun se kirkkaammin pimeässä loistaa. Tove Jansson: Nyytin joululaulu, 2. säkeistö

Aito HSO ry:n toimisto hiljenee joulunviettoon perjantaina 23.12. ja avaa ovensa jälleen 9.1. Akavan Erityisalojen päivystysajoista on tietoa Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen verkkosivuilla.

32 AITO 4/2016