Aito 4/2018

Resilienssi: puhetta työstä ja työn tekemisestä s. 6

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on asenteista kiinni s. 14

Palvelumuotoilu ja lean laadun takeena s. 22

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 4/2018 46. vuosikerta

Viittä vaille valmiin assiopiskelijan kolme kultaista vinkkiä s. 24

18

4/2018

Opittavaa riittää

Marianna Karjanlahden arkea Trademark Specialistina

3 Puheenjohtajalta

4 Alkupalat 6 TEEMA. Puhetta työstä ja työn tekemisestä 10 Työympäristö: Koppikonttorista monitilaan 14 TEEMA. Työ ja perhe-elämä: Yhteensovittaminen on asenteista kiinni

17 Uusi järjestökoordinaattori esittäytyy: Loikka järjestöaktiivista toimihenkilöksi 18 Uratarina:

Oikeuden alalla opittavaa ja omaksuttavaa riittää 20 TEEMA: Vuorovaikutustaidot voimavaraksi työelämässä 22 Palvelumuotoilu:

Palvelumuotoilu ja lean laadun takeena 24 Opiskelijat:

Kolme kultaista ohjetta opiskeluun 26 Terveiset järjestöstä

14 10 24 Päätoimittaja Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi

Taitto Nymandesign Oy

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Aito on hiilineutraali painotuote LPIAPAIN IRP AIIN AAL RAALA IN UT UTURT

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen 40414041 4041 02090209 0209 Painotuote Painotuote Painotuote

E UOTE OTTUOT O TE UO OT

Numero 4/2018 Kannen kuva Pasi Henriksson 2 AITO 4/2018

Toimittajat 4/2018 Sini Ala-Kanto Annika Karjalainen Hanna Mäkinen Tarja Nenonen Piia Pellinen Anni Piipponen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo

Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi

HIILIN E HIILIN HIILINE E

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 46. vuosikerta

ClimateCalc CC-000025/FI ClimateCalc CC-000025/FI ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO HÄMEEN KIRJAPAINO OYOY HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Painosmäärä 3 000 kpl

Aito HSO on laadun tae Aito HSO ry on alumni- ja ammattijärjestö hallinnon ja toimistotyön korkeasti koulutetuille osaajille.

Jäsenmaksu vuonna 2018 1,1 % bruttopalkasta.

Kannatusjäsenmaksu 65 €.

Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Puheenjohtajalta KUVA JANICA LÖNN

Muutoksen tuulet puhaltavat AITO HSO RY:N SYYSKOKOUS teki marraskuussa historiallisen päätöksen muuttaa yhdistyksen sääntöjä niin, ettei jäsenyys enää ole sidottu yhdestä oppilaitoksesta ja yhdestä ainoasta koulutusohjelmasta valmistuneisiin. Näin me vastaamme ympäristön, koulutuksen ja työelämän muutoksiin, jotta toimintamme voi jatkua – ja parhaimmassa tapauksessa kasvaa.

Tällaiselle ns. vanhalle hosolle tässä onkin työstämistä: miten nyt käy historiamme ja perinteidemme, sen vahvan pohjan ja perustan, jonka HSO-koulutus ja sen saaneet ovat luoneet? Heitetäänkö romukoppaan uuden ja kiiltävän tieltä? Ei tietenkään! Tukeva pohja ja perinteet nimenomaan mahdollistavat myös uuden rakentamisen, entisen ehostamisen ja uuden nousun. Se, että olisimme jatkaneet toimintaamme entiseen tapaan ei enää ollut vaihtoehto: toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksen tilassa ja on luonut voimakkaita muutospaineita myös meille yhdistyksenä.

Koulutuspohjamme oli vuosikymmeniä meitä yhdistävä tekijä mutta totuushan on, että Sihteeriopistoa ei ole ollut olemassa enää yli 20 vuoteen. Vastaava koulutusohjelma nykyisessä Haaga-Heliassa on ansiokkaasti jatkanut ja jalostanut tuota hienoa koulutusta mutta sekin on vuosien myötä muuttunut jo paljon.

Ja toinen totuus on, että lähitulevaisuudessa vieläkin rajumpia muutoksia on varmasti edessä. Tapa opiskella, koulutusohjelman sisältö ja nimikin ovat kaikki asioita joita kehitetään ja jotka muuttuvat lähitulevaisuudessa. Meillä on Haaga-Helian partnerina mahdollisuus ja etuoikeus olla mukana tuossa kehittämisessä – mutta se tarkoittaa juuri sitä: kehitystä ja uudistamista. Menneisyydessä ja historiassa on arvonsa, mutta takaisin entiseen ei ole paluuta.

on vuosien saatossa muuttunut, se ei enää ole ainoa meitä yhdistävä tekijä, kuten yhdistyksemme säännöt ovat tähän asti määritelleet. Osittain varmasti tästäkin syystä ovat monet jäsenet erkaantuneet joukostamme, kun jatkokoulutukset ja työelämä ovat vieneet eteenpäin ja muualle.

Sen sijaan meitä jäseniä yhdistävät lukuisat, työelämään liittyvät tekijät: meillä on kaikilla yhteisiä piirteitä tehtäväalueissa, tavassa tehdä töitä ja kanssakäymisessä toistemme ja ympäristömme kanssa.

Meitä yhdistää myös halu ja pyrkimys tehdä tehtävämme hyvin ja olla siitä ylpeitä. Näissä asioissa haluamme yhdistyksenä tukea jäseniämme – nyt ja tulevaisuudessa. Se on yhtä paljon – jollei enemmänkin – »hosoutta» kuin tähänastinen yhteinen koulutus.

KOSKA KOULUTUS

paljon positiivista. Ne kannattaa ottaa vastaan uteliaana ja niiden tuomien mahdollisuuksia tarkastellen sekä yhdessä ratkaisuja pohdiskellen. Tällä tavalla myös muutokset ovat rikkaus, josta voi kummuta ihan uudenlaista voimaa. Otetaan siis myös muutokset vastaan tällä mahtavalla joukollamme ja hyödynnetään muutosten mukanaan tuomia mahdollisuuksia: tehdään niistä yhdessä meille toimivat ratkaisut!

Olethan myös sinä mukana?

RAUHAISAA JOULUNAIKAA

ensi vuoteen! n

kaikille ja

TIETO ON VALTAA, sanoo vanha sa-

nonta. Tuo sanonta on onneksi jo menettänyt merkitystään. Paljon enemmän pidämme Aito HSOssa ajatuksesta, että tiedon jakaminen on valtaa. Sääntömuutoksen ansiosta meillä on tulevaisuudessa paremmat edellytykset tietotaidon jakamiseen muiden meidänkaltaisten hallinnon moniosaajien ja koulutettujen asiantuntijoiden kesken – ja tehdä sitä nimenomaan yhdessä – meidän kaikkien hyödyksi, eduksi ja iloksi.

Näin pystymme paremmin ajamaan ja nostamaan yleiseen keskusteluun meille tärkeitä työelämäaiheita.

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos on toinen – ehkä jo hieman kulunutkin – sanonta.

Muutokset tuovat tullessaan myös

ANNETTE WIKSTRÖM

puheenjohtaja annette.wikstrom@aitohso.fi

AITO 4/2018 3

4/18

Alkupalat

Aito HSOn alkuvuoden 2019 tapahtumia: 22.1.2019 Johdatusluento palvelumuotoiluun, aamutilaisuus 4.2.2019 Hyvinvointi-ilta Gustavelundissa 2019

Tulossa alkuvuodesta: viestintäilta

Seuraa tapahtumakalenteria verkkosivuilla, Aitoa asiaa -jäsentiedotetta ja ilmoittelua somessa.

Akavan Erityisalojen alkuvuoden 2019 tapahtumia: 22.1.2019 Uramuotoilu – kuinka löydän paikkani työelämässä?, Oulu

Some-illasta eväitä ammatillisen osaamisen markkinointiin MIKSI OLLA SOMESSA? Minkä

teemojen ympärillä haluan tulla tunnetuksi? Muun muassa näiden kysymyksien kautta Rettig Groupin viestintäjohtaja Pia Dahlqvist alusti keskustelua Somesta vauhtia oman ammatillisen osaamisen markkinointiin -jäsentilaisuudessa marraskuussa.

Organisaatioilla on jo strategioita ja ohjeistuksia sosiaalisessa mediassa toimimiseen, joten miksi ei myös sinulla! Pian neuvo jäsenillemme onkin miettiä omaa henkilökohtaista somestrategiaa esimerkiksi seuraa­ vien kysymyksien kautta: 1. Miksi olet somessa?

Mitä sillä tavoittelet?

2. Missä kanavissa haluat olla tai missä kanavissa tulisi olla?

Mitkä kanavat ja tilit ovat julkisia ja mitkä salaisia?

3. Mikä on oman osaamisen ja substanssin tai alan kannalta paras kanava? Missä oman alan 4 AITO 4/2018

ihmiset toimivat ja esiintyvät eniten?

4. Mitä julkaiset? Minkä teemojen ympärillä haluat tulla tunnetuksi?

Mitkä ovat minulle mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita?

AIHE HERÄTTI tilaisuudessa runsaasti pohdintaa. Erityisesti keskustelimme, mitä somessa voi jakaa, jos oman organisaation luonne on sellainen ettei sen toiminnasta voi esimerkiksi tviitata. Lisäksi keskustelimme pitäisikö eri some-kanavien sisältöjä linjata vain vapaa-aikaa koskevaksi vai voiko seassa olla työhön liittyvää.

Pia opasti, että jokaisen kannattaa laatia henkilökohtainen some-strategia ja tehdä päätöksiä oman mielenkiinnon mukaan. Hyvä tapa on myös valita itselle tärkeät aiheet ja teemat, ja tviitata niihin liittyen, ilman että tviittaa varsinaisesti omaan työhönsä liittyen. Epävarmoissa tilanteissa voi aina kääntyä oman esimiehen puoleen. n

28.1.2019 Fyysisen hyvinvoinnin merkitys työssäjaksamisessa, webinaari 30.1.2019 Esimiestyön rajat – oikeudet ja velvollisuudet haastavissa työyhteisötilanteissa, Helsinki 31.1.2019 Mielipide-survival – lyhytkurssi kirjoittamiseen, webinaari Ilmoittautuminen kevään AE-koulutuksiin käynnistyy 17.12. Seuraa ilmoittelua Akavan Erityisalojen uutiskirjeessä ja verkkosivuilla.

Ovathan jäsenmaksusi ajan tasalla?

MAKSAMALLA JÄSENMAKSUSI ajoissa var-

mistat kaikkien Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen jäsenpalveluiden säilymisen.

Tarkemmat ohjeet jäsenmaksun maksamisesta Akavan Erityisalojen Jäsenmaksut-sivuilla.

Lisätietoja myös Aito HSOn toimistolta osoitteesta jasenasiat@aitohso.fi n

Laatulaina

Love us – we will love you back SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked­ Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

en liitty y häpeää, ”Työpaikkakiusaamise esimerkiksi omantunnon nolostumista, pelkoa ja . Moni seuraa asioita ja itsetunnon kysymyksiä utuvansa sivusta, koska pelkää jo usaamisosalliseksi konfliktiin. Ki atapauksissa on kolme os tut puolta: kiusaajat, kiusa ja sivustakatsojat.”

Yritysvalmentaja Antti Nevalainen, 018 Talouselämä-lehti 9.12.2

Aidot appit 1 Calm Tarkoitus: Calm tarjoaa apua arjen paineisiin. | Kieli: Englanti, saksa | Käyttöjärjestelmä: Android 4.1 tai uudempi, iOS 9.0 tai uudempi | Kuvaus: Sovelluksessa voi asettaa itselleen tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi stressin vähentämiseen, nukkumiseen ja keskittymiskykyyn. Mukana on myös viikon mittainen meditaatio-ohjelma.

2 YourHour Tarkoitus: Sovellus ruutuajan seurantaan. | Kieli: Englanti | Käyttöjärjestelmä: Android 4.1. tai uudempi | Kuvaus: Voit asettaa itsellesi päiväkohtaisia ja sovelluskohtaisia rajoituksia ja seurata omaa ruutuaikaasi.

3 Monday.com Tarkoitus: Projektinhallinnan työkalu.

Kieli: Englanti Kuvaus: Visuaalinen, yksinkertainen ja kustomoitava projektinhallintasovellus.

Monday:n avulla hallitset projekteja, tehtäviä, prosesseja ja tehtävienhallintaa yhdellä sovelluksella.

Visuaalisuus auttaa hallitsemaan määräpäiviä. Yhteensopiva useimpien muiden järjestelmien kuten Excelin, Drop­boxin, Google Calenderin, Slackin ja Trellon kanssa.

Käyttöjärjestelmä: iOs 10.0 tai uudempi. Yhteensopiva iPhonen, iPadin ja iPod Touchin kanssa. Android 4.1 tai uudempi. Selainpohjainen.

Suosittele jäsenyyttä kollegalle – voit voittaa matkalahjakortin KUN SUOSITTELET Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen jäsenyyt-

tä voit voittaa 1 000 euron matkalahjakortin. Akavan Erityisalat arpoo kolme Aurinkomatkojen lahjakorttia kaikkien 1.12.2018 - 31.1.2019 liittyneiden jäsenten ja jäsenyyttä suositelleiden kesken. Lisäksi saat aina, kun suosittelet Akavan Erityisalojen jäsenyyttä ystävillesi ja tuttavillesi jokaisesta uudesta jäsenestä palkinnoksi 50 euron arvoisen Superlahjakortin. Superlahjakorttia voi käyttää yli 100 liikkeeseen tai elämykseen. Joukossa on mm. matkailun, muodin ja kodintuotteiden huippumerkkejä – jokaiselle jotakin! Kulttuurin ystävät voivat hyödyntää lahjakorttia esimerkiksi Museokortin hankinnassa. n

AITO 4/2018 5

Parempaa työtä TEKSTI PIIA PELLINEN KUVAT ADOBESTOCK JA TTL

Puhetta työstä ja työn tekemisestä

»Resilientillä työpaikalla pystytään yllätyksistä ja ennakoimattomista tilanteista huolimatta pääsemään onnistuneeseen lopputulokseen ja tavoitteisiin.»

6 AITO 4/2018

Pieneltä kuulostava tehtävä paisuikin parin päivän selvittelytyöksi.

Työhön, johon aiemmin meni vartti, meneekin nyt kaksi tuntia…

Työssämme ja työpäivissämme on periaatteessa käsikirjoitus, mutta se tuntuu kovin harvoin toteutuvan, sillä yllätyskäänteitä riittää. Törmäämme pieniin ja suuriin pulmiin, sujumattomuuksiin, jotka vaikuttavat kokemukseemme työstä.

Pitääkö tätä vain sietää, vai voiko asialle tehdä jotain?

ASIAT MENEVÄT työssä harvoin niin kuin on suunniteltu. Sekä

työn että sen tekijöiden on joustettava, sovellettava ja ennakoitava. Tätä kutsutaan resilienssiksi, joka tunnetaan myös muutosjoustavuutena tai selviytymiskykyisyytenä.

– Kyse ei ole mistään upouudesta asiasta vaan resilienssiä on itse asiassa suomalaisilla työpaikoilla paljon, vaikka sitä ei

sanana olisikaan käytetty, sanoo resilienssiä tutkinut Työter­ veyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo. – Resilientillä työpaikalla pystytään yllätyksistä ja ennakoimattomista tilanteista huolimatta pääsemään onnistuneeseen lopputulokseen ja tavoitteisiin. >

AITO 4/2018 7

Parempaa työtä

Vaikka viikko ei mene niin kuin oli itse ajatellut, lopputulos voi olla onnistunut ja asioita saadaan aikaan. Kaikki pulmat eivät kerro laajemmista ongelmista, mutta jos jokin pulma toistuu usein tai alkaa tulla uudenlaisia häiriöitä, niitä on hyvä pysähtyä arvioimaan.

– Työn muutos on jatkuvaa, koska asiakkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat ja työvälineet kehittyvät. Muutos on vähän salakavalaakin, koska se on jatkuvaa, mutta vähittäistä. Välillä pitää pysähtyä analysoimaan. Jos sitä ei tehdä ja jatketaan niin kuin ennen, työ voi »tökätä» jossain vaiheessa. työt ovat moniulotteisia ja sidoksisia, tehtäviin sisältyy paljon yhteistyötä, jossa tekemiset vaikuttavat puolin ja toisin. Yksittäisen ihmisen oma näkemys omasta työstään on välillä kapea, sillä itse ei aina näe, miten oma osuus vaikuttaa muiden työhön tai päinvastoin. Kun työtä käsitellään yhdessä, saadaan laajempaa ymmärrystä työstä ja työprosesseista, mikä antaa valmiuksia selviytyä paremmin jatkossa. Työstä ja sen tekemisestä on sen vuoksi hyvä puhua yhdessä.

– Työn käsittely yhdessä on iso oppimisen paikka. Käsitellään työprosesseja, tiedonkulkua, työn puitteita. Silloin työ tehdään yhteisesti näkyväksi ja on helpompaa nähdä, että jos minä teen näin, se näkyy sinulle noin, Uusitalo sanoo.

Säännöllisissä yksikköpalavereissa voidaan käsitellä arkisia tilanteita yhdessä, puhua työstä ja sen tekemisestä. Kun keskitytään puhumaan työstä, vältytään syyllistämiseltä. Työstä on hyvä keskustella kaikkien niiden kanssa, joita työ koskee, siten voidaan parantaa myös eri yksiköiden välistä yhteistyötä.

– Työt ovat yhteisöllisiä. Yksin ei oikein voi vain päättää, että toimin näin.

TÄMÄN PÄIVÄN

TYÖHÖN KUULUVA ilmiö on, että on myös

sujumattomuuksia. Kun niitä käsitellään, myös halu esittää kehittämisideoita kasvaa.

Jos työssä ei toimita, niin kuin itse haluaisi tai on ehdottanut, yhteisen keskustelun kautta ymmärtää kuitenkin perusteet, miksi. Työ kaikkineen tulee ymmärrettävämmäksi, kun mukana on laajempi näkemys.

8 AITO 4/2018

Tällä hetkellä puhutaan paljon ihmisten ja tiimien itseohjautuvuudesta. Työn kehittämisen tulee kuitenkin olla strategiasta juontuvaa ja systemaattisesti johdettua. Sen vuoksi esimiehen rooli on tärkeä.

Häntä tarvitaan johtamaan yhdessä oppimista ja töiden organisointia sekä päätöksentekoon.

Työn yhteisessä kehittämisessä saadaan näkyviin myös onnistumisia, jotka muuten jäisivät piiloon. Samalla tulee näkyväksi se ammattitaito, jolla työtä tehdään.

Moni ei itsekään huomaa, että asioiden ratkominen parhain päin vaatii osaamista ja kokemusta.

– Työn pulmat voivat olla myös innostuksen lähteitä, kun pääsee käyttämään osaamistaan.

TYÖN KEHITTÄMISEEN on varattava

aikaa. Kiireen keskellä ei aina malteta pysähtyä tai ei löydetä aikaa ja paikkaa yhteiselle keskustelulle. Palavereissa saattaa olla niin paljon muuta asiaa, että työstä ei ehditä puhua. »Meidän työn» tulisi olla palavereiden asialistalla, ei vain lukujen läpikäynnin.

– Jos tiimi on hajallaan, on enemmän opettelemista, että päästään yhteiseen keskusteluun.

Kun aloitetaan kehittäminen, ainakin aluksi on hyödyllistä kokoontua yhteiseen tilaan,

se auttaa keskustelua, Hanna Uusitalo sanoo viitaten tutkimushankkeen tuloksiin.

Kun työ halutaan ottaa osaksi palaverikäytäntöä, aluksi voi olla esimerkiksi käytössä yhteinen fläppitaulu, johon jokainen voi kirjata aiheita, joita haluaa käsiteltävän.

Siten esimieskin voi varautua palaveriin etukäteen. Aluksi aiheita voi olla laidasta laitaan, joista vähitellen löydetään ne, joita kannattaa yhdessä käsitellä.

Palaverikäytäntöön voi myös ottaa ”pariporinat”, jotka helpottavat kaikkien pääsemistä ääneen.

– Ihmisillä on erilainen tempo, osalla ajatuksen työstäminen kestää kauemmin.

Puheliaampien ja nopeampien on joskus vaikea malttaa odottaa, että joku muu sanoo jotain. summaa tutkimushankkeessa löydetyt resilienssin hyödyt näin: – Puhumisen kulttuuri helpottui, ihmiset tulivat tutummiksi toistensa kanssa.

Avoimuus lisääntyi ja alkoi kehittyä luottamuksen ilmapiiri, jossa ei tarvitse arastella tuoda asioita esiin.

Resilientissä työpaikassa siis työskennellään avoimessa luottamuksen ilmapiirissä, etsitään yhdessä ratkaisuja pulmiin ja opitaan yhdessä. Samalla ammattitaito tulee näkyväksi. Kuulostaa työpaikalta, jossa myös työhyvinvointi ja työnantajamielikuva saattavat hyvinkin olla kohdillaan. n HANNA UUSITALO

Lue lisää resilienssistä: www.ttl.fi/resilienssi

Hanna Uusitalo / TTL

3.–4.4.2019 Messukeskus, Helsinki

Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Ilmoittautuminen on avattu osoitteessa kongressimessut.fi

Vielä ehdit mukaan myös näytteilleasettajaksi, viimeiset paikat ovat nyt myynnissä!

Vielä ehdit mukaan myös näytteilleasettajaksi, viimeiset paikat ovat n

AITO 4/2018 9

Työympäristö TEKSTI: TARJA NENONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI / KAMERA-AITTA JA ADOBESTOCK

Koppikonttorista monitilaan En pysty keskittymään. Muiden äänet häiritsevät. Puhelin soi – äkkiä toiseen tilaan. Tutkija Annu Haapakangas on vuosikausia tutkinut monitilatoimistojen toimivuutta. Häntä kiinnostaa eniten melu, josta hän teki väitöskirjan 2017.

10 AITO 4/2018

tarkoittaa yleensä tilaa, jossa työntekijä etsii aamulla vapaana olevan tilan, Haapakangas kertoo. – Suomessa ollaan oltu varovaisempia tilasuunnittelussa. Meillä on myös monitilatoimistoiksi kutsuttuja tiloja, joissa henkilöillä on edelleen myös oma työpiste.

Perinteisessä koppikonttorissa huoneet ovat usein peräkkäin käytävän molemmin puolin. Monitilatoimistossa ei ole omia seiniä eikä ovea.

– Pelko työrauhan menetyksestä on suuri. Tämä tunnistetaan myös psykologiassa.

MONITILATOIMISTO

Tilasuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon henkilöstön työtehtävät. Hiljaista tilaa keskittyä pitää olla riittävästi. Tärkeää on hyvä akustinen suunnittelu.

– Normaali puheääni erottuu häiritsevänä kolmen metrin päähän, jos akustiikka on toteutettu hyvin. Pahimmillaan se kuuluu 20 metrin päähän ja jopa kauemmaksi, Haapakangas toteaa. – Jos kokee työkaverin äänekkääksi, monitilatoimistossa on ainakin periaatteessa mahdollisuus siirtyä sopivampaan työpisteeseen.

»Pelko työrauhan menetyksestä on suuri. Tämä tunnistetaan myös psykologiassa.»

AITO 4/2018 11

Työympäristö Haapakangas selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka tärkeää on vähentää melua. Parhaimmat tulokset saadaan, kun tilassa käytetään vaimentavia materiaaleja, sermejä ja peiteääniä. Tutkimustulokset perustuvat kokeisiin, jotka on tehty laboratorio-olosuhteissa sekä 21 toimistossa tehtyihin kyselyihin ja akustisiin mittauksiin.

– Ihminen on rakennettu niin, että ei täysin pysty sulkemaan puheääntä pois.

Osalle meistä häiriöäänet aiheuttavat stressiä. Peiteäänillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka kaukana puhujasta puheen sisällöstä saa vielä selvää.

Peiteääninä voi käyttää esimerkiksi kaiut­timesta tulevaa huminaa. Haapakangas on kokeillut tutkimuksissaan myös puron solinaa.

– Laboratorio-olosuhteissa solinasta saa positiivisia tuloksia. Työpaikoilla asiaa ei ole paljon tutkittu, ja ääni saattaa häiritä. Peiteäänen pitää olla sellainen, johon totutaan eikä sitä edes huomata. ilmeni, kuinka paljon hiljaisilla tiloilla on merkitystä työviihtyvyyteen. Tutkimuskohteet olivat julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatioita pääkaupunkiseudulla. Toisessa toimistossa oli paljon hiljaisia tiloja, toisessa vähän.

– Kumpikin työyhteisö työskenteli ennen muuttoa toimistossa, jossa oli omat huoneet. Kysely tehtiin ennen ja jälkeen muuton. Kyselyssä tutkittiin melua, keskeytyksiä, yhteistyön kokemusta ja stressioireita, Haapakangas kertoo.

Toimistossa, jossa hiljaisten tilojen määrä oli suuri, tutkimuksen tulokset olivat hyviä. Hiljaiseen yksilötyöhön oli runsaasti tiloja joka kerroksessa. Tiloja riitti kerrallaan 40 prosentille työntekijöitä.

Uuteen työympäristöön oltiin keskimäärin tyytyväisiä, ja työhyvinvointi jopa parani.

Toisen toimiston työtilat olivat kahdessa kerroksessa. Hiljaiset tilat olivat vain yhdessä kerroksessa, ja niitä oli kahdeksalle prosentille työntekijöistä. Hiljaisiin tiloihin siirtyminen koettiin olevan huomattavasti vaikeampaa kuin vertailutoimistossa. Tutkimus osoitti, TUTKIMUKSESTA VUONNA 2017

12 AITO 4/2018

LÄHTEET Ylen uutiset 8.6.2017 klo 12:01 | Työsuojelurahasto 114399 Tutkimus.

Monitilatoimistot ja työntekijäin hyvinvointi – vertailu huonetoimistoihin 2017

että häiriötekijät ja stressioireet lisääntyivät ja tyytyväisyys työympäristöön ja kokemus yhteistyöstä heikentyivät.

– Ratkaiseva tekijä oli tyytyväisyys hiljaisiin työtiloihin, Haapakangas selittää tuloksia.

– Mitä tyytyväisempi vastaaja oli hiljaisiin tiloihin, sitä vähemmän hän kärsi työympäristön häiriötekijöistä ja stressioireista ja oli tyytyväisempi työympäristöön ja yhteistyöhön. Hiljaiseen tilaan pitää olla mahdollisimman helppo siirtyä.

Sen pitää olla lähellä, ja tavarat pitää saada nopeasti mukaan.

Paperiton toimisto on päivän termi.

Muutos paperittomaan työskentelyyn on melko iso.

– Ihminen on aika hidas oppimaan, ennen kuin asiasta tulee rutiini. Liian usein pidetään itsestään selvänä, että opitaan nopeasti uusia asioita. Paperit työpöydällä auttavat muistin ja asioiden jäsentämisessä. Aika harva pystyy täysin paperittomaan työskentelyyn.

Uusien tapojen oppiminen vaatii myös paljon harjoittelua. Työpäivä kuluu työtehtävissä, ja uusien tapojen kokeilu unohtuu helposti. Kaikkia toimintatapoja on vaikea etukäteen muuttaa. Tähän voi kuitenkin valmistautua.

– Olisi hyvä, jos työyhteisössä olisi käytössä yhteinen oppimisen foorumi, Haapakangas ehdottaa. – Työkaverit voisivat kertoa toisillensa omia vinkkejänsä, kuinka ovat onnistuneet tekemään asioita toisin kuin aiemmin.

MONI PELKÄÄ, että monitilatoimistossa ei

Annu Haapakangas • tutkija, psykologi, PsT • 2007 lähtien tutkinut avotoimistoja ja monitilatoimistoja • väitöskirjan aihe melun vaikutuksesta työhyvinvointiin: Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance, 2017.

• kouluttaa ja konsultoi yrityksille • työskentelee tutkijana Turun Ammattikorkeakoulussa

helposti löydä tuttuja työkavereita. Voi kokea, ettei enää kuulu työyhteisöön. Myös tiedonkulku voi vaikeutua.

Haapakangas pitää yrityksen johdon esimerkkiä tärkeänä. Jos johto esimerkiksi istuu samoissa avotiloissa, on se hyvä esimerkki muulle henkilöstölle.

– On myös hyvä pitää mielessä, että työympäristöä kehitetään koko ajan. Muuton jälkeen voidaan muuttaa jotain, esimerkiksi lisätä hiljaisia tiloja.

IHMISET EIVÄT AINA TIEDÄ, missä pitää olla hiljaa ja missä voi puhua työkaverin kanssa. Etätyö ei tarkoita saldovapaata. Kollegaan voi olla yhteydessä vaikka tämä on etänä. Etätyö ei sovi kaikille eikä kaikkiin tehtäviin.

– Tärkeintä työssä on, mitä saa aikaiseksi. Etätyössä voi myös käydä niin, että päivä venyy toimistopäivää pidemmäksi. Tärkeää on muistaa, että nousee välillä ylös jaloittelemaan.

Ovatko tutkijan omat työtilat ovat kunnossa?

– Huonot ovat, Haapakangas nauraa. – Meillä on viiden henkilön työyhteisö pienessä perinteisessä avotoimistossa. Muutamme monitilatoimiston muutaman vuoden kuluttua. Kotona minulla on hyvät tilat tehdä etätyötä. n

Herkullinen

TARJOUS

62€ /henkilö

TERVEHTIKÄÄ TOISIANNE TÄYDELLISELLÄ AAMIAISELLA. NAUTTIKAA KEHUTTUA LOUNASTAMME KOLLEGOIDEN KESKEN JA KOKOONTUKAA ILTAPÄIVÄLLÄ VIRKISTÄVIEN VÄLIPALOJEN ÄÄREEN HERKKUTORILLA.

HERKULLINEN KOKOUSPÄIVÄ 62 €/HLÖ (NORM. 69 €) 2 PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI 111 €/HLÖ (NORM. 119 €) MAJOITUS ALK. 142 €/1HH (NORM. 155 €)

TARJOUKSET KOSKEVAT VAIN UUSIA VARAUKSIA. HINNAT VOIMASSA KOKOUKSILLE 7.1.–31.3.2019.

PYYDÄ TARJOUS JO TÄNÄÄN! MYYNTIPALVELU

JA ALK. 162 €/2HH (NORM. 175 €)

PUH. (09) 2959 9139 TAI MYYNTIPALVELU@LANGVIK.FI

HERKULLISEN KOKOUSPÄIVÄN SPA-TARJOUS

VOIT LÄHETTÄÄ TARJOUSPYYNNÖN OSOITTEESSA

SUKLAAHIERONTA ALK. 30 €/HLÖ (NORM. 42 €)

WWW.LANGVIK.FI/TARJOUSPYYNTO

Tanska r l a nt i e 9, 0242 0 Kirk ko nummi

|

puh. (0 9) 2 959 93 01

|

vastaanotto@langvik.fi

|

www.langvik.fi AITO 4/2018 13

Parempaa työtä TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT MEERI UTTI, HANNELE SALMEN KOTIALBUMI JA ADOBESTOCK

Työ ja perhe-elämä

– yhteensovittaminen on asenteista kiinni Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen mietityttää usein jo etukäteen tulevia vanhempia. Miten vanhemmuuteen suhtaudutaan työpaikalla?

Löytyykö tarvittavaa joustoa esimerkiksi lapsen sairastaessa? Perheystävällinen työpaikka -hankkeen hankepäällikkö Lassi Köppä kertoo työelämän perheystävällisistä käytännöistä ja Vuoden HSO-lähettiläs sekä tuore äiti Hannele Salmi pohtii työn ja perhe-elämän yhdistämistä. työelämä, johon sisältyy aidosti tasapainoinen ja tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen, on nostettu myös yhdeksi Akavan Erityisalojen ensi kevään eduskuntavaalien vaaliteemoista. Tätä edistää muun muassa perhevapaajärjestelmän uudistaminen niin, että perhevapaat jakautuvat tasaisemmin äidin ja isän kesken. Sitä tukee myös työnteon ja työaikojen joustavuuden parantaminen työaikapankki- ja osa-aikatyöjärjestelyillä sekä etätyön hyväksyttävyyden parantaminen eri aloilla.

Hankepäällikkö Lassi Köppä on samoilla linjoilla: – Tyypillisin haaste työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on päivähoitoon tai kouluun viemisen ja hakemisen sovittaminen yhteen työajan kanssa. Lassi näkisi yhtälailla tarvetta asennemuutokselle kuin perhevapaajärjestelmän uudistamiselle, kun puhutaan perhevapaiden jakamisesta vanhempien kesken.

– Lähtökohtaisesti lainsäädäntö ja työehtosopimukset ovat hyviä, ongelma on asenteissa.

TASA-ARVOINEN

ja kovat tulostavoitteet ovat syitä, miksi perheystävällisyys ei aina työpaikoilla näy. Muutama vuosi sitten kun oli tiukempaa, ei uskallettu ehdottaa esimerkiksi lyhempää työaikaa. Pelättiin, mitä käy seuraavalla yt-kierroksella.

– Nämä ovat haastavia ja ikäviä viestejä, jos töissä ei uskalleta ehdottaa lakisääteisiäkään käytäntöjä, Lassi toteaa.

Perhevapaajärjestelmän muuttaminen ei Lassin mukaan välttämättä lisää vapaiden jakautumista tasaisemmin vanhempien kesken. – Isille on jo tietty osuus perhevapaista sälytetty, mutta osa heistä ei niitä kuitenkaan pidä, Lassi sanoo. Asennemuutosta kaipaavat niin isät kuin työpaikat. Isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta perhe-elämästä ja työpaikoilla pitäisi puolestaan kannustaa perhevapaiden pitämiseen.

HEKTINEN YHTEISKUNTA

14 AITO 4/2018

– Edelleen löytyy vanhakantaisia organisaatioita, joissa ei ole ollut tapana, että isä pitää perhevapaata, Lassi huomauttaa.

– Vapaan pitämättömyyteen voi vaikuttaa myös se, että isän perhevapaan ajaksi ei välttämättä hankita sijaista, toisin kuin äitien kohdalla. Mies voi tällöin kokea velvollisuudekseen palata pian takaisin töihin. joustavammaksi, työaikojen joustavuus ja asenteiden muuttaminen ovat Lassin mukaan tärkeimpiä muutoksia kohti perheystävällisempää työpaikkaa. Etätyön tekeminen on usein vain asenteesta kiinni – sitä olisi usein mahdollista tehdä, mutta ei uskalleta luottaa, että työt hoituvat kotoa käsin. Työaikojen joustavuutta edistäisi työaikapankkien käyttö, joka mahdollistaa mm. liukumien käytön eli joustavan töihintulo- ja lähtöajan.

– Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa on tuotu esiin myös ydintyöajan käsitettä. Se tarkoittaa, että sovitaan aika, jolloin ollaan tavoitettavissa, esimerkiksi klo 10–15 ja lopputyöaika sijoittuu niin kuin työntekijä parhaaksi näkee. Toki riippuu toimialasta ja työtehtävästä, kuinka paljon läsnäoloa työpaikalla tarvitaan, Lassi sanoo. Osa-aikatöistä voisi hänen mielestään ottaa mallia muista Pohjoismaista.

ETÄTYÖSKENTELYN LISÄÄMINEN

– Suomi on kaikki tai ei mitään -yhteiskunta, kun vertaa esimerkiksi Norjaan tai Ruotsiin, joissa voi helposti tehdä osa-aikatöitä. Lyhennettyä työaikaa tehtäessä pitäisi myös tehtäviä karsia. Edelleen saatetaan törmätä siihen, että samat työt pitää suorittaa vain lyhemmässä ajassa.

Perheystävälliset ratkaisut voivat olla persoonallisiakin. Lassi on törmännyt pariin erityisen innovatiiviseen käytäntöön.

– DNA on ottanut käyttöön viikon pituisen isovanhempainvapaan. Sen saa jokainen, joka tulee isovanhemmaksi, Lassi kertoo. Näin isovanhemmilla on mahdollisuus olla tukena lastensa perheelle.

– Toinen innovatiivinen ratkaisu on Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kesän päivähoitojärjestelyt 1–2-luokkalaisille.

Ensimmäistä kertaa oli kaupunki tarjoamassa tällaista palvelua. Kesäajat

ovat perheellisille haasteellisia, jos turvaverkot ovat kaukana. Lapsiperheet arvostavatkin nykyään työelämässä enemmän joustoja kuin rahaa.

– Työnantajamielikuvan rakentaminen on tulevaisuudessa iso asia, Lassi toteaa.

– Seuraava kilpailu käydään hyvistä työntekijöistä. kun työpaikalla otetaan huomioon työntekijän tilanne yksilöllisesti ja asioista uskalletaan puhua.

– Työntekijällä tulisi olla kokemus, että hän pystyy vaikuttamaan työn ja vapaaajan tasapainoon. Työntekijät sitoutuvat ja antavat panoksensa työntekoon, kun heidän toiveitaan kuunnellaan ja yksilöllisiä ratkaisuja löydetään, Lassi ohjeistaa. Täytyy myös muistaa, että asenteen muutos koskee kumpaakin osapuolta.

– Molemmin puolin täytyy löytää joustoa. Työntekijä ei voi vain vaatia, vaan molempien osapuolien pitää hyötyä järjestelyistä. n PERHEYSTÄVÄLLISYYS TOTEUTUU,

»Lähtökohtaisesti lainsäädäntö ja työehtosopimukset ovat hyviä, ongelma on asenteissa.»

PERHEYSTÄVÄLLINEN työpaikka

-hankkeen hnkepäällikkö Lassi Köppä kertoo, kuinka työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voi helpottaa.

AITO 4/2018 15

Parempaa työtä

Vuoden HSO-lähettiläs Hannele Salmenkin mukaan asenne ratkaisee saanut Hannele Salmi ja hänen miehensä ovat alusta asti jakaneet vastuuta vauvanhoidosta. – Reinon isä oli heti alussa pari viikkoa isyysvapaalla, jolloin opettelimme molemmat vauvanhoitoa, Hannele kertoo. Loput isyysvapaasta mies pitää myöhemmin, eikä hoitovapaan mahdollisuuskaan ole poissuljettu. Hannele puolestaan pitää koko vanhempainvapaan. Mitään aatteellista syytä jäädä äitinä lapsen kanssa kotiin ei ole, vaan hän tekee niin käytännön syistä. – Jos aikoo imettää pitkään, tuntuu töiden tekeminen ja imettäminen hankalalta yhtälöltä, hän toteaa. Sekä tuttavapiirissä että yleisesti Hannelen mielestä kuitenkin huomaa, että ilmapiiri on muuttunut eikä kotiin vanhempainvapaalle jääkään aina automaattisesti äiti.

ESIKOISENSA ELOKUUSSA

yhdistämistä helpottaa Hannelen mielestä niin työnantajan kuin työntekijän asenne. – Kerroin töissä aika aikaisessa vaiheessa raskaudestani. Sain heti ensimmäiseksi onnittelut esimieheltäni, joka myös kiitti, että ilmoitin asiasta ajoissa. Esimieheni ensireaktio oli todella tärkeä. Vaikka kertominen jännittikin, halusin kertoa ajoissa, sillä se oli mielestäni reilua työnantajaa ja ennen kaikkea omaa tiimiäni kohtaan. Näin poisjäämiseeni pystyttiin valmistautumaan, Hannele kertoo. Yhteyttä äitiysloman aikana on pidetty puolin ja toisin. Hannele on esimerkiksi käynyt kahvittelemassa työpaikalla Reinon kanssa. Ajatusta töihin paluusta helpottaa, kun pysyy perillä työpaikan tapahtumista ja on nähnyt vierestä, miten perheelliset kollegat ovat sovittaneet yhteen työn ja perheelämän. – On mahdollista esimerkiksi tehdä etätöitä. Myös työaika joustaa - lapset saa vietyä hyvin hoitoon tai käytettyä vaikka neuvolassa. Vastaavasti ollaan pidempään töissä silloin, kun se on mahdollista.

TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN

VANHEMPAINVAPAAN JÄLKEINEN aika mah-

dollisine hoitovapaineen ja töihin paluineen tuntuu kuitenkin vielä tässä vaiheessa kaukaiselta ajatukselta. Lapsen kehitys määrää, milloin töihin palataan. Nyt Vuoden HSO-lähettiläs keskittyy täysillä vauva-arkeen. n

16 AITO 4/2018

Terveiset HSO-toimistolta TEKSTI ANNIKA KARJALAINEN KUVA MAARIT RAPP

Uusi järjestökoordinaattori esittäytyy

Loikka järjestöaktiivista toimihenkilöksi

Hei, olen Annika Karjalainen, Aito HSO:n uusi järjestökoordinaattori!

Täysin uusi tuttavuus en suurimmalle osalle toivottavasti ole – olenhan ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo kymmenisen vuotta.

TÄHÄNASTINEN POLKUNI yhdistyksessä

on tuttu monille aktiiveille. Aloitin ainejärjestön hallituksessa opintojen aikana, josta jatkoin muun muassa yhdistyksen opiskelijatoimikuntaan ja Akavan Erityisalojen opiskelijantoiminnan neuvottelukuntaan.

Valmistumisen jälkeen pyörin hetken aktiivina muun muassa ohjelmatoimikunnassa kunnes hain Aito HSO:n hallitukseen.

Kolmas kauteni hallituksessa jäi kesken nyt syksyllä, kun tulin valituksi yhdistyksen järjestökoordinaattoriksi.

Järjestökoordinaattorin työpaikkailmoitusta lukiessani lokakuussa havahduin yhtäkkiä, että vastaan kaikkiin ilmoituksen kysymyksiin ja esitettyihin tehtäviin ”kyllä!”. Ilmoituksessa oli kaikki kohdallaan ja pystyin samaistumaan kaikkeen täysillä.

Perhevapaalta käsin töiden hakeminen ei ole kaikkein helpointa, mutta koska ilmoituksessa kuvattu työ oli kuin vastaus omiin urahaaveisiini, päätin rohkaistua ja hypätä tutusta ja turvallisesta, lähes yhdeksän vuotta kestäneestä työsuhteesta uuteen.

Videohakemuksen tekeminen oli itselleni hakuprosessin vierain osuus, mutta sitä tehdessä haluni päästä yhdistykseen töihin kirkastui entisestään.

Entisenä aktiivina ja hallituksen jäsenenä tiedän ja tunnen yhdistyksen ja sen toimintaympäristön entuudestaan hyvin.

Onkin ollut erittäin luontevaa siirtyä luottamustoimesta työntekijäksi. Järjestökoordinaattorina pääsen kuitenkin tekemään ja osallistumaan niin paljon monipuolisemmin kuin hallituksen jäsenenä, että tylsistymään ei pääse. uudistustyö ja strategian päivittäminen tämän vuoden ajan ovat olleet erittäin mielenkiintoista.

Siinä työssä mukana oleminen hallituksen YHDISTYKSEN MITTAVA

jäsenenä on antanut itselle paljon puhtia ja eväitä uuteen rooliin työntekijänä. Tiedän, mikä merkitys yhdistyksellämme on nyt ja tulevaisuudessa, ja ennen kaikkea ymmärrän paremmin oman työni merkityksen yhdistykselle ja etenkin sen jäsenille.

»Työpaikkailmoitusta lukiessani havahduin yhtäkkiä, että vastaan kaikkiin ilmoituksen kysymyksiin ”kyllä!”.»

palveluita ja merkityksellisempää toimintaa jäsenillemme. Haluan olla mahdollistamassa, että me yhdistyksenä olemme jatkossakin #paremmintyössä, ja että meidän jäsenemme ovat myös tulevaisuudessa työelämän edelläkävijöitä. Tätä tukemaan olen jo päässyt tekemään hieman uudenlaista viestintää niin Aitoa asiaa -uutiskirjeiden kuin sosiaalisen median kautta, kuten myös suunnittelemaan ensi vuoden jäsentilaisuuksia ja -palveluja. n Minut tavoittaa arkisin toimistolta Eerikinkadulta, sähköpostitse annika.karjalainen@aitohso.fi tai puhelimitse: 040 571 1038.

Moikataan kun törmätään!

Järjestökoordinaattorina vastaan muun muassa opiskelijatoiminnastamme ja opiskelijajäsenhankinnasta yhdessä ainejärjestön hallituksen ja muiden opiskelija-aktiiviemme kanssa. Olen päässyt tapaamaan opiskelijoita koululla jo pariin otteeseen, ensin Uratorilla ja sitten HSO-päiväkahveilla. Kohtaamiset opiskelijoiden kanssa ovat olleet erittäin piristäviä ja antoisia.

Odotan innolla, että pääsen tapaamaan opiskelijoita uudestaan, kertomaan omasta polustani, ja ennen kaikkea muistuttamaan olemaan armollisempi itseään kohtaan. Muistan, kuinka opiskellessa työelämäkummien vierailut ja erilaiset paneelit olivat todella merkityksellisiä ja antoisia hetkiä. Olen kiitollinen päästessäni nyt luomaan samanlaisia merkityksellisiä hetkiä.

HALUAN AIDOSTI

olla mukana yhdistyksen ytimessä, tekemässä parempia

AITO 4/2018 1/2018 17

Uratarina TEKSTI JA KUVAT SINI ALA-KANTO

Oikeuden alalla opittavaa ja omaksuttavaa riittää Asiakkaan immateriaalioikeuksien puolustaminen ja tavaramerkkioikeudellinen neuvonta – nämä tehtävät ovat Marianna Karjanlahden arkea hänen työssään Trademark Specialistina Borenius Asianajotoimistossa.

MARIANNAN URAPOLKU on osoitus siitä, että avoin

asenne ja halu oppia uutta voivat viedä pitkälle. Samankin yrityksen palveluksessa voi luoda uusia toimenkuvia ja edetä tehtävästä toiseen, kun on Mariannan tavoin määrätietoinen ja ennakkoluuloton.

Onnekkaista sattumistakaan ei ole toki haittaa.

Valmistuttuaan HSO:ksi vuonna 2007 Marianna aloitti työt assistenttina Ulkoasiainministeriössä, missä hän oli jo harjoittelunsakin tehnyt. Pian hän päätyi kuitenkin hakemaan ystävän vinkkaamana Borenius Asianajotoimistoon, missä pääsikin aloittamaan vielä saman vuoden puolella.

Mariannan työhön juristien henkilöassistenttina kuuluivat vaihtelevat assistentin tehtävät liikejuridiikan eri osa-alueilla riippuen avustettavan juristin työnkuvasta. Tavaramerkit ja muut immateriaalioikeuksiin liittyvät asiat olivat kuitenkin alusta lähtien osa hänen työnkuvaansa ja eräänlainen oppimisaihe.

– Mulle on aina ollut tärkeää se, että ymmärrän mitä teen ja miksi teen, jotta työ ei ole pelkkää manuaalista suorittamista. Siksi myös assistentin työssä halusin oppia ja todella ymmärtää aihealueita, joissa juristeja avustan. Koin, että ymmärtämällä sisältöä laajemmin pystyn olemaan paremmin hyödyksi muille. assistenttina olivat tavaramerkkeihin liittyvät tehtävät tulleet jo niin suureksi osaksi Mariannan työtä, että hän tajusi, että voisi tehdä niitä kokopäiväisesti. Hänestä nimitettiinkin Boreniuksen ensimmäinen tavaramerkkiassistentti.

– Nimikkeen muutos sai alkunsa omasta aloitteestani. Koin, että työnkuvani oli jo muuttunut siiTYÖSKENNELTYÄÄN NELJÄ VUOTTA

18 AITO 4/2018

hen suuntaan niin paljon. Onneksi esimieheni kokivat samalla tavalla ja näkivät, että toimenkuva olisi tärkeä ja tarpeellinen.

Muutamaa vuotta myöhemmin Marianna päätti syventää osaamistaan entisestään ja hakea opiskelemaan Hankenin englanninkieliseen immateriaalioikeuden maisteriohjelmaan.

– Kun paikka koulutusohjelmassa aukesi, jäin 1,5 vuodeksi työelämästä pois, jotta pystyin keskittymään vain kouluun. Opiskeluaika oli mukavaa ja huomasin, että intensiivinen työtahti asianajotoimistossa oli kehittänyt myös opiskelutaitojani, Marianna naurahtaa. Tietoja pystyi omaksumaan ihan eri tavalla kuin aiemmin.

Hankenin maisteriohjelmasta alkuvuonna 2015. Hän suoritti sen perään myös tavaramerkkiasiamiestutkinnon, minkä myötä sai oikeuden käyttää nimikettä auktorisoitu tavaramerkkiasiamies. Auktorisoituna tavaramerkkiasiamiehenä Mariannalla on oikeus edustaa asiakkaita Suomen ja EU:n tavaramerkkiviranomaisten tai markkinaoikeuden kanssa toimittaessa.

Nämä tutkinnot sekä vuosien saatossa kertynyt osaaminen mahdollistivat sen, että kun Marianna palasi töihin, muuttui hänen työnkuvansa entistä itsenäisemmäksi – assistentista asiantuntijaksi.

– Pidän nimenomaan asiakkaiden kanssa työskentelystä ja tämän kontaktipinnan lisääntyminen on ollut yksi mukavimmista asioista, mitä viimeisin työnkuvan muutos on tuonut itselleni. Työ on myös hyvin kansainvälistä.

Nykyään Mariannan tehtävät eivät juuri eroakaan juristien vastaavista ja hän avustaa asiakkaita MARIANNA VALMISTUI

monipuolisesti niin koti- kuin ulkomaisissa tavaramerkkeihin ja brändeihin liittyvissä asioissa.

– Työhöni kuuluu asiakkaidemme avustamisen erityisesti kaikissa tavaramerkkiliitännäisissä kysymyksissä, aina uuden tavaramerkin hakemisesta, rekisteröinnistä ja sen suojan ylläpidosta mahdollisiin riitatilanteisiin ja asiakkaan oikeuksien puolustamiseen niissä. Vaikka työ on itsenäistä, niin toki siihen kuuluu paljon sitä, että yhdessä kollegojen kanssa pallotellaan asioita ja keskustelemalla mietitään oikeita ratkaisuja. Mulla on onneksi aina ollut hyviä kollegoita, joiden kanssa on kiva tehdä töitä.

»Mulle on aina ollut tärkeää se, että ymmärrän mitä teen ja miksi teen, jotta työ ei ole pelkkää manuaalista suorittamista.»

TOISIN KUIN VOISI AJATELLA, oikeus ei ollut Mariannalla pääaineena Haaga-Heliassa ja hän jopa ajatteli, että etenkään työ asianajotoimistossa ei kuuluisi hänen tulevaisuuteensa.

– Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, näinkin monen vuoden jälkeen, Marianna naurahtaa.

Hän kehuukin pohjaa, jonka johdon assistenttityönkoulutus antaa opiskelijoilleen.

– On hienoa, että koulutus on niin monimuotoinen, että sen avulla oppii laajasti liiketalouden eri osa-alueista. Itselläni tästä on ollut hyötyä esimerkiksi siinä, että olen voinut ymmärtää asiakkaidemme asiakokonaisuuksia paremmin ja tuoda siten lisäarvoa heidän palvelemiseensa, unohtamatta tietenkään kieliopintojen tärkeyttä.

– Omalla urallani on ollut myös hienoa se, että olen päässyt tekemään samassa yrityksessä monenlaisia asioita. Tavallaan ajautumalla olen sitten vain löytänyt oman juttuni tavaramerkkien parista. Ikinä en ole siirtynyt työtehtävästä toiseen sen takia, että en olisi pitänyt siitä, mitä aiemmin tein, Marianna toteaa kiitollisena. – Myös aiemmissa tehtävissäni olen kokenut, että ne ovat jotain mitä voisin tehdä. Kuitenkin halu oppia uutta sekä tietysti mielenkiinto tavaramerkkien ja brändien maailmaan ovat vieneet eteenpäin.

Intensiivisen työn vastapainoksi Marianna rentoutuu vapaa-ajalla muun muassa musiikin parissa. Rehtori Murto -nimisessä coverbändissä laulaminen ja keikkailu tuo mukavaa tasapainoa elämään. n

AITO 4/2018 19

Parempaa työtä TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVA ADOBESTOCK

Vuorovaikutustaidot

voimavaraksi työelämässä

Mitä jää automatisoinnin, digitalisoinnin ja robottien jälkeen ihmisten työksi?

Vaikka mitä, mutta siinä tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta sekä halua ja taitoa jakaa tietoja, osaamista, ideoita ja näkemyksiä, kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tunteita ja kokemuksia – siis vuorovaikutusta.

MONI TEKEE tietointensiivistä työtä, mut-

ta koska tietoa ja erilaisia viestejä on nykyään maailma tulvillaan, on selvää, ettei kukaan pysty omaksumaan tai seuraamaan tätä kaikkea ja vielä vähemmän yksin. Olisi arvokasta, että se osuus, jonka ehdimme ja pystymme havaitsemaan, tiedostamaan ja jossa olemme aktiivisesti mukana muiden ihmisten kanssa, olisi onnistunutta ja sujuvaa. Tiedon ja muun aineettoman pääoman jakaminen, jalostaminen ja hyödyntäminen ovat nimittäin yksi tehokkaan liiketoiminnan edellytys, jopa kilpailuvaltti.

Oman ulottuvuutensa vuorovaikutukseen tuo se, että yhä useammin työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan pelikentät ovat nykyään globaaleja ja monikulttuurisia. Suomalainen murahdus aamulla kahvikoneen äärellä tai tapamme mennä suoraan asiaan turhia jaarittelematta saattaa hämmentää vaikkapa aasialaista kollegaa. On siis erilaisia opittuja ja vallitsevia käytösmalleja,

LÄHTEET Läsnäoleva kohtaaminen, Tony Dunderfelt, PS Kustannus 2016, ISBN 978-952-451-755-3 | Viestinnän vallankumous, Elisa Juholin, WSOYpro 2008, ISBN 978-951-0-33859-9

20 AITO 4/2018

arvoja, uskomuksia ja tapoja. Taustalla on kuitenkin muutakin, sillä myös suomalaisten kesken ihmetellään, miksei tieto ”kulje”, miksi ihmiset joskus eivät millään ymmärrä toisiaan tai mikseivät ”yhteisesti sovitut” asiat tapahdu.

ON SYYTÄ TIEDOSTAA, että vuorovaiku-

tuksessa on eri tasoja, ja onnistunut vuorovaikutus edellyttää, että vuorovaikutuksen eri tasoilla onnistutaan. Hyvä vuorovaikutus on helppo tunnistaa; kommunikaatio toisen ihmisen kanssa on sujuvaa, helppoa, lämmintä, positiivista ja innostavaa. Myös vaikeista asioista on mahdollista puhua rakentavasti ja ymmärtäen, joustavasti. Päinvastaisissa kohtaamisissa on turhautumista, ärsytytystä, surua, ahdistusta, pelkoa, vihaa, kateutta tai panettelua.

Vuorovaikutuksessa voidaan katsoa olevan viisi tasoa: puheviestintä, fyysinen viestintä, intuitiivinen viestintä, tunneviestintä ja voimien viestintä. Puheviestintää ovat käyttämämme sanat, niiden välittämä informaatio, merkitykset ja myös tunnetilat. Valitut sanat ja lauseet voivat olla (kulloisenkin kohdeyleisön) helppoja tai vaikeita ymmärtää, ne voivat olla positiivisia tai negatiivisia, kohteliaita tai ilkeitä ja vähätteleviä. Puhe voi olla selkeää tai vaimeaa mutinaa. On helppo havaita, millaista puhetta kukin todennäköisesti toivoo.

FYYSISEEN VIESTINTÄÄN kuuluvat ilmeet,

eleet, katseet, liike ja ulkoasu sekä myös tuoksut. Uskottava, miellyttävä fyysinen

Vuorovaikutuksessa voidaan katsoa olevan viisi tasoa; puheviestintä, fyysinen viestintä, intuitiivinen viestintä, tunneviestintä ja voimien viestintä. viestintä sisältää asiantuntemuksen, esiintymistaidon, tilanteeseen sopivan pukeutumisen, hyvän ryhdin ja läsnäolon. Pelkät faktat eivät vie pitkälle, jos puhe on tasapaksua, innotonta ladelmaa, jonka aikana puhuja tuijottaa takaseinää tai toistaa maneereita, kuten nykii vaatteitaan.

Intuitiivista viestintää ovat ne todelliset merkitykset ja ajatukset, jotka välittyvät ihmisten kesken fyysisen ja puheviestinnän lisäksi tai jopa niistä huolimatta.

Hyvän intuitiivisen viestinnän vallitessa olemme samalla aaltopituudella ja aidosti läsnä, aistimme herkästi toisen mietteet ja mielipiteet ja niistä voidaan keskustella avoimesti ja arvostaen. Jaamme myös yhteisiä näkemyksiä. Jonkun toisen kanssa asia ei tunnu menevän perille millään eikä viestinnän sävy miellytä.

Ensivaikutelma voi vaikuttaa merkittävästi intuitiiviseen viestintään, mutta tilanne voi ajan myötä myös muuttua. Avainasemassa ovat toisten kuuntelu ja yritys ymmärtää heitä sortumatta heti arvosteluun, tulkintaan omien ennakkokäsitysten varassa, mitätöintiin tai torjuntaan, liittyipä se itse viesteihin tai vaikkapa ulkonäköön ja harrastuksiin. Jos ei oikeastaan kuuntele, vaan miettii vain vasta-argumentteja tai huomio herpaantuu toisaalle, ei anna oikeaa mahdollisuutta. Jokainen voi myös miettiä, toimiiko orjallisesti jonkin roolin mukaan (kiirehtivä esimies, tunnollinen alainen, ammattitermejä viljelevä kollega) ja miten tämä vaikuttaa tilanteisiin töissä. Ulospäin suuntautuneet, usein reipas-

tahtiset ja puheliaat henkilöt voivat antaa välillä suunvuoron hiljaisemmille, asioita pidempään pohtiville työkavereille ja introvertit voivat opetella ottamaan puheenvuoroja osoittaen, että he ovat kiinnostuneita ja aktiivisia.

Tunneviestintä on sanatonta viestintää; tunteita, suhtautumista ja olotiloja jotka aistitaan. Sanat ja välittyvät tunteet voivat olla ristiriidassa, jolloin yleensä uskomme tunteiden välittämää sanomaa. Tunnetila voi olla hetkellinen, vaikkapa suuttumus tai pettymys, mutta jos taustalla vaikuttaa hyvin rakentunut intuitiivinen viestintä, toisen arvostus, yksittäiset tunteet voi olla ”helppo” käsitellä. Tunneviestinnän hallinnan opettelu on tärkeää. Tunteet itsessään ovat hyväksyttäviä, mutta kannattaa miettiä, mitä tunteen vallassa toisille kommunikoi, provoisoituuko turhasta, tulkitseeko liian vapaasti ja niin edelleen. Voi käydä myös päinvastoin, vallitsevat tunteet ovat kepeitä ja kohteliaita, mutta ymmärrys toisen kanssa ei tunnu syntyvän. Ongelma voi olla tällöin intuitiivisen viestinnän puolella, ei jaeta käsitteitä, ideoita, ymmärrystä toisen ydinminästä.

Viides vuorovaikutuksen taso on voimien viestintä, jossa ilmentyvät tahto, tarpeet ja erilaiset halut, jotka voivat yhdistää tai erottaa, synnyttää valtataisteluita tai huikeaa tiimityötä ja jotka tyypillisesti koetaan tunteita syvempinä, voimakkaina virtauksina. Tunteita tulee ja menee, ja niitä ilmaistaan näkyvämmin. Käyttäytymisnormit ja sopivuussäännöt sen sijaan voivat rajata voimakkaasti sitä, kuinka avoimesti tahto ja halut sellaisinaan tuodaan esiin.

Tosin joiltakin sensuuri puuttuu täysin, ja kaikki reaktiot näkyvät hyvässä ja pahassa, mikä voi olla hyvin raskasta ja koettelevaa. Aikuisen ihmisen onkin oleellista osata kontrolloida tahdon ilmaisuaan ja käyttäytymistään – tai ainakin harjoitella tätä ja ottaa vastuu omasta toiminnastaan.

On myös ymmärrettävä, että ihminen on kokonaisuus, joka koostuu muun muassa työminästä ja yksityisestä kotiminästä.

Jos jompikumpi näistä sakkaa, se vaikuttaa heti toiseen puoleen. Jos jokin asia painaa, se vie helposti kaiken keskittymiskyvyn ja kalvaa niin, ettei ihminen ole parhaimmillaan, voi ärtyä ja tiuskia tai loukkaantua tavallista helpommin. Tämä ei edistä vuorovaikutusta muiden kanssa. Kotiasioihin voi töissä vaikuttaa rajallisesti; toki allapäin olevalta kollegalta voi kysyä, onko kaikki hyvin, mutta töissä esimiehellä on suuri rooli tiimin hyvinvoinnin ja siten tunnelman osalta. Töiden tasapuolinen jakaminen, mahdollisuudet oppia uutta, kannustaminen ja onnistumisten sopiva esiin tuominen sekä tietysti ihmisten asiallinen kohtelu ovat hyviä peruspilareita.

MYÖS YLEINEN TUNNELMA, ihmisten ja-

kamien tunteiden summa, vaikuttaa vuorovaikutukseen. Mitä paremmin organisaatiolla menee ja mitä enemmän yrityksen suunnasta, suunnitelmista ja asioista yleensä tiedetään, sitä vähemmän on todennäköisesti pelkoja, kireyttä, epäluuloa ja minulle kaikki -asennetta. Yrityksen ulkoisiin olosuhteisiin ei yleensä pysty paljon vaikuttamaan, mutta esimerkiksi avoin, tasapuolinen viestintä ja osallistava johtamistyyli sekä ihmisten kunnioittaminen ja heistä välittäminen voivat tehdä jo paljon. n

AITO 4/2018 21

Palvelumuotoilu TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVA ELINA FLEMMING JA ADOBESTOCK

Palvelumuotoilu ja lean laadun takeena Tyttäreni ihmetteli viime lauantaina, miten maksan nykyään kaikki kännykällä.

Olimme tulleet lähijunalla Tikkurilaan ja jatkoimme bussilla matkaa elokuviin.

Matkaliput olivat sovelluksessa kännykässäni ja elokuvaliput skannattiin näytöltäni salin ovella. valitsin meille mobiilisovelluksesta lempihampurilaisannoksemme, jotka odottivat meitä kävelymatkan päässä valmiina maksettuina kassalla. Totesin tyttärelleni, että HSL, Finnkino ja Hesburger ovat onnistuneet ottamaan huomioon minunlaiseni asiakkaat, joille lompakko tarkoittaa nykyään taskussa kulkevaa puhelinta. Palvelukokemukset ovat yhä vaivattomampia ja monipuolisimpia ja ne osaavat ennakoida jo tulevia tarpeitanikin.

Myöhemmin luin, että kaikki nämä yritykset ovat kehittäneet toimintaansa palvelumuotoilun avulla. Finnkino on hakenut uusia ideoita niin työntekijöiltä kuin asiakkailtaan. Samoin HSL ja Hesburger ovat hankkineet ulkopuolisen palvelumuotoilun tuottajan mukaan kehittämään digitaalisia palveluitaan. Kaikissa kehittämisprojekteissa on ollut mukana myös niin kantaasiakkaita kuin työntekijöitä. Enää eivät siis perinteiset asiakastyytyväisyyskyselyt riitä mittamaan asiakkaan saamaa palvelukokemusta, vaan asiakkaat on otettava mukaan palveluiden kehittämiseen. Tärkeässä osassa on myös esimerkiksi kassajärjestelmän ja asiakasrekisteritietojen yhdistäminen. Laajan analytiikan avulla kehittäminen perustuu mitattuun tietoon, jonka ansiosta voidaan hyödyntää palveluita yhä toimivimmaksi. Kun prosesseja kehitetään mittaritiedon pohjalta, puhutaan usein myös lean-toimintamallista, joka perustuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Sekä palvelumuotoilussa että leanissa keskiössä ovat ketterä kehittäminen, moHETI LEFFAN PÄÄTYTTYÄ

22 AITO 4/2018

nialainen osallistaminen ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyys. Palvelumuotoilun avulla pyritään syvällisesti ymmärtämään asiakkaan maailmaa ja sitä kautta parantamaan yksittäisen asiakkaan saamaa arvoa ja kokemusta palvelusta. Leanissa taas pyritään parantamaan palveluprosesseja korostamalla asiakkaalle tuotettua arvoa.

Näiden molempien avulla saadaan luotua palveluita ja prosesseja, jotka ovat sekä sisäisesti että ulkoisesti kustannustehokkaita ja laadukkaita. kehittämispäällikkö Elina Flemmingillä on kokemusta sekä palvelumuotoilu- että Lean-kehittämisprojekteista. Elina on toteuttanut opiskelijaryhmien kanssa useita kehittämisprojekteja, milloin kehittäen auditoriotiloja, milloin kokonaisia kampuksia.

Opiskelijat ovat tutkineet korkeakoulun palveluja mystery shopping -menetelmän avulla, havainnoinneet ja haastatelleet henkilökuntaa ja asiakkaita sekä ohjanneet erilaisten tiimien työpajoja.

Tammikuun 2019 alusta Elina toimii 50 % työpanoksella lean- ja palvelumutoiluasiantuntijana Åbo Akademin, Laurean, Novian ja Tampereen yliopiston Hyvinvoiva Hoiva -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää ikäihmisten parissa työskentelevän henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja palveluprosesseja.

Elina vetää vanhustyön yksiköissä yhteiskehittämisen työpajoja, joissa hyödynnetään niin leanin kuin palvelumuotoilun menetelmiä ja periaatteita.

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN

vanhustyön asiantuntija, mutta kehittämismenetelmät ja ryhmätyöskentelyn fasilitoinnin hän tuntee. Omaan työhön liittyvää kehittämistä voi olla usein vaikeaa nähdä ulkopuolisin silmin, joten kehittämistyön vetäminen onkin usein hyvä ulkoistaa tai ainakin saada oman tiimin ulkopuolelta. Fasilitaattori auttaa kaikkia prosessissa mukana olevia – niin työntekijöitä, asiakkaita kuin sidosryhmiä – kehittämään toimintoja yhä paremmiksi.

– Monille tulee ensimmäisenä mieleen, että yhteiskehittäminen on pelkkiä seinille liimattavia post it-lappuja, mutta se on ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen ja analyysin tekemistä nykytilasta, nykyisten toimintatapojen näkyväksi tekemistä ja kyseenalaistamista, sekä uuden ja paremman ideointia ja lopulta ideoiden jalostamista toteutukseen, Elina kertoo.

ELINA EI OLE

Palvelumuotoilun käsitteitä

• Palvelupaketti: ydinpalvelut + liitännäispalvelut, jotka mahdollistavat ydinpalvelun käyttämisen + tukipalvelut, jotka tuovat lisäarvoa • Service Blueprint: palvelupaketin visuaalinen kuvaus • Palvelupolku: palvelun eteneminen asiakkaan näkökulmasta • Palvelutuokio: palvelun vaiheet, joissa palvelu kohtaa asiakkaan • Kontaktipiste: asia, joka kiinnittää asiakkaan huomion palvelutuokioissa

– Kun ei ole itse sisällä prosessissa, on helpompi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä siihen liittyvistä vaiheista. Jos vastaukseksi saa, että ”kun meillä on aina tehty näin”, toteavat monet osallistujista itsekin, että juurisyy voi olla juurikin joku historiallinen kulku, jota kukaan ei ole koskaan kyseenalaistanut, eikä kukaan enää muista, mihin tietty rutiini on perustunut. Fasilitaattori mahdollistaa siis henkilöiden itse oivaltaa asioita, Elina toteaa.

Palvelumuotoilu on luovuutta hellivää innovointia, jossa korostuu ihmiskeskeisyys, yhteistyö loppukäyttäjien kanssa, osallistuvuus, kokeilut ja visualisoinnit.

Sen menetelminä voidaan käyttää tulevaisuuteen peilaavia skenaarioita, palvelun tai mallin visuaalisia kuvauksia tai erilaisia käyttäjäprofiileja.

– Pitkään on myös kehitetty erilaisia design-pelejä. Pelillistäminen ruokkii luovuutta, joka pääsee valloilleen leikin varjolla. Lisäksi tarinallistaminen on tärkeää. Sen avulla voidaan kuvata palvelun vaiheet ja draaman kaari ja tätä kautta pystytään vetoamaan tunteisiin ja inhimillisiin puoliin palveluiden kehittämisessä, Elina summaa.

mitattavat asiat, tunnelmat ja tulevaisuus­ skenaariot, lean-kehittäminen korostaa tiukemmin dataa ja prosessien eri vaiheiden mittaroinnin avulla tuotettua vertailutietoa, joiden avulla keksitään ratkaisuja tehdä asioita viisaammin ja sujuvoittaa prosesseja. Leanin erilaisten työkalujen avulla pyritään löytämään juurisyy prosessin toimimattomuuteen esimerkiksi viiden miksi-kysymyksen avulla, tai hakemalla syitä niin työympäristöstä, tekniikasta kuin ihmisistä. Tavoitteena on tuottaa arvoa asiakkaalle ja poistaa kaikki ne ylimääräiset toimet eli hukka, joista ei ole hyötyä prosessin toimivuuden kannalta.

Palveluihin perustuvassa yhteiskunnassamme asiakaskeskeisen kehittämisen tarve on yhä merkittävämpi. Elina toivookin, että palvelumuotoilun ja lean-kehittämisen menetelmät otettaisiin yhä vahvemmaksi osaksi toiminnan kehittämistä niin kouluissa kuin työelämässä. Yhdessä on jo saatu paljon hyvää aikaan, mutta enemmänkin voisi vielä tehdä. Yhdessä kehittäminen tuottaa työ- ja asiakastyytyväisyyttä sekä laatua. Ja mitäpä muuta laatu onkaan kuin systemaattisista ja jatkuvaa kehittämistä. Näkyy se sitten onnistuneena leffailtana tyttären kanssa tai vanhustyön parissa työskentelevien ihmisten hyvinvointina. n

Leanin käsitteitä • Arvo: tärkein asia mitä asiakkaalle halutaan tuottaa • Arvoketju: arvoa tuottavat toiminnot prosessissa • Hukka: arvoa tuottamaton toimi prosessissa • Virtaus: arvoa tuottamien toimien lisääminen ja hukan vähentäminen • Jatkuva parantaminen: Toiminnan systemaattinen kehittäminen

ja leanissa pyritään molemmissa tuottamaan systemaattisen prosessin avulla arvoa asiakkaalle, ja molemmilla on paikkansa. Siinä missä palvelumuotoilun avulla kehittämisessä saattaa joskus korostua vaikeamminkin PALVELUMUOTOILUSSA

Elina Flemming, Laurea

AITO 4/2018 23

Opiskelijat TEKSTI HANNA MÄKINEN KUVAT PASI HENRIKSSON

Kolme kultaista ohjetta opiskeluihin Hanna Mäkinen on viittä vaille valmis assi-opiskelija. Lisäksi hän on lähes koko opiskelunsa ajan toiminut aktiivisesti sekä ainejärjestö HSOY:ssa että Aito HSO:ssa. Millaisen ”testamentin” Hanna haluaa jättää vielä koulunpenkillä puurtaville Asseille ja Mubbille? Ota vinkit talteen!

Sehän on ikuisuus.” Näin muistan ajatelleeni pidellessäni käsissäni kirjettä, jossa minulle ilmoitettiin päässeeni sisään Haaga-Helian Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan. Mutta kappas, niin vain tämäkin ikuisuus on nyt lopuillaan, ja tuosta kolmesta ja puolesta vuodesta on jäljellä enää yksi kuukausi. Opiskeluaika hujahti ohi kuin siivillä.

Kun aloitin opiskelut, olin kokopäivätöissä ja takana oli jo lukio, sen jälkeinen välivuosi ja ammattikoulu. Olin edelleen hieman hukassa siitä, mitä oikeasti haluaisin isona tehdä. Olin ollut työelämässä jo ”KOLME JA PUOLI VUOTTA.

24 AITO 4/2018

kuusi vuotta, kunnes koin valaistuksen ja hain Haaga-Heliaan. En ole katunut tuota päätöstä päivääkään. Ajattelin suorittavani koulun kolmessa vuodessa, ellen nopeamminkin. Uskoin että osa kurssien sisällöistä on jo niin tuttua työelämästä, että mitä sitä turhaan keksimään pyörää uudelleen.

Voi kuinka väärässä olinkaan. Haluankin nyt avata omia kokemuksiani ja oivalluksiani pienen ohjeistuksen kautta. Nämä ohjeet ovat tarkoitettu kaikille assistenttikoulutuksessa oleville, mutta ne on myös sovellettavissa kaikille, joilla on edessä hyppy tyhjyyteen uusien työtehtävien tai elämänmuutoksen myötä. n

»Heittäydy mukaan ja nauti. Tämä aika ei tule takaisin.»

Ohje 1

Ä

lä kiirehdi. Olen nyt ainejärjestötehtävieni kautta seurannut läheltä kuuden fuksiryhmän saapumista koulun penkille. Osa innokkaista fukseista kahmii kursseja huimaa vauhtia ja suorittaa opintopisteitä intensiiviviikoilla ja iltatoteutuksina. Jostain syystä moni haluaa paperit käteen niin pian kuin mahdollista.

Tämä oli omakin tavoitteeni ensimmäisten jaksojen ajan. Sitten pysähdyin hetkeksi ja löin jarrun pohjaan.

Miksi kiirehdin? Miksi en käyttäisi tätä mahdollisuutta hyödykseni? Päätin suorittaa koulun tavoiteajassa, mutta suoritin myös omaa mielenkiintoani vastaavia kursseja muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Suoritin mm. valokuvauksen, visuaalisen viestinnän ja kuvankäsittelyn kurssit. Tilaisuuksia oppia näitä asioita erinomaisella opetuksella ei tule todennäköisesti enää koskaan eteen. Ota siis hetki happea. Mieti mikä sinua kiinnostaa ja mistä sinulle on oikeasti hyötyä. Valitse ylimääräisiä kursseja, jos uskot että niistä on sinulle hyötyä. Mutta samalla muista, että työelämä kyllä odottaa. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen työelämässä, ja todennäköisesti janoat jo uusia oppeja ja takaisin koulun penkille. Puoli vuotta tai vuosi elämästä on vähän. Käytä siis koko opiskeluaikasi hyödyksi.

Ohje 2

O

ta opiskelijaelämästä kaikki irti ja heittäydy. Niin minäkin tein. Tämäkään ei ollut alkuperäinen suunnitelmani. En ole koskaan ennen Haaga-Heliaa ollut mukana aktiivitoiminnassa.

Lukion oppilaskunta tuntui huuhaalta ja siellä olevat ihmiset tekopirteiltä ylisuorittajilta. Kelkka kääntyi tämän ajatusmaailman osalta täysin hypättyäni itse mukaan aktiivitoimintaan. Ensimmäisenä opiskelijasyksynäni osallistuin vapaaehtoistyöntekijänä Nordic Business Forumiin. Siellä tutustuin HSOY ry:n silloiseen tapahtumavastaavaan. Hänen ylipuhumanaan hain itse hallitukseen vuodelle 2016 sihteeriksi. Sen jälkeen en olekaan tuntenut arkea ilman aktiivitoimintaa.

Olen päässyt näkemään ja kokemaan opiskelujeni aikana todella paljon. Olen päässyt edustamaan yhdistystä Maanpuolustuskorkeakoulun sarkajuhlissa tanskalaisen kadetin avecina. Olen päässyt keskustelemaan Helsingin piispan kanssa tasa-arvosta. Olen päässyt järjestämään HSOY ry:n 50. vuosijuhlat ja pitämään siellä puheen (jota pelkäsin kuollakseni). Olen päässyt luomaan, suunnittelemaan ja visioimaan strategioita ja toimintasuunnitelmia. Olen päässyt tutustumaan uskomattomiin ihmisiin. Olen päässyt ottamaan kaiken irti opiskeluajoistani. Aktiivisuutta on monenlaista ja jokaiselle löytyy oma tapansa olla aktiivinen.

Oli se sitten yhdet haalaribileet vuodessa tai tutorina oleminen. Suosittelen lämpimästi nauttimaan opiskeluajasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Heittäydy mukaan ja nauti. Tämä aika ei tule takaisin.

Ohje 3

L

öydä tapasi oppia. Kurssien suorittaminen saattaa tuntua joskus tuskaiselta. Asiakirjastandardin vääntäminen, ryhmätyöt ja niiden vapaamatkustajat, pakollisten liikekielten vaikeat tentit ja pakolliset läsnäolot torstai aamuina bileiden jälkeen. Usko pois, tunnen tuskasi. Tulin kouluun opiskelemaan, jotta opin.

Opin sillä, että olen utelias. Kun tiedostat oman tapasi ja agendasi oppimiseen, kaikki menee kivuttomammin.

Utelias luonteeni auttoi minut läpi monesta kurssista sillä, että tiedonjanoisena kiinnostuin aiheesta kuin aiheesta. Keksin luovia tapoja presentoida kurssitöitä ja ryhmätöiden kohdeyritykset olivat oikeasti mielenkiintoisia (tein mm. yrityksen prosessit kurssin ryhmätyön pienpanimosta, koska rakastan olutta). Kannattaa pohtia omia strategioita oppimiseen ja hyödyntää niitä kursseilla. Luovuus ja uteliaisuus kunniaan!

Toivon, että kaikki jo valmistuneet samaistuvat minuun ja muistavat omat opiskeluaikansa ilolla ja lämmöllä. Tämä minun niin kutsuttu ”ikuisuuteni” on suuri osa elämääni vielä kauan valmistumisen jälkeenkin. Seuraava ajatukseni onkin; Eläkeikä, siihenhän on ikuisuus…. n

AITO 4/2018 25

Järjestöasiaa KOONNUT MAARIT RAPP

Uuteen vuoteen uuden hallituksen voimin SYYSKOKOUKSESSA VALITTIIN

Aito HSO ry:n hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi Kristiina Halme väistyvän, pitkäaikaisen varapuheenjohtaja Hanna Puuran tilalle.

Kristiina on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana pitkään.

Ensimmäistä kertaa Kristiina tuli mukaan aktiivitoimintaan vuonna 1985. Vuosien aikana hän on ollut niin Aito HSO:n kuin Akavan Erityisalojen hallituksissa ja luottamustehtävissä. Kokouksessa todettiinkin, että merkittävän työpanoksen yhdistyksen hyväk-

KRISTIINA HALME (vas.) otti

vastaan varapuheenjohtajan kapulan Hanna Puuralta

(keskellä). Mukana kuvassa

myös puheenjohtaja Annette Wikström.

si tehneen Hannan tilalle saatiin toinen kokenut ja osaava tekijä.

Varapuheenjohtajavalinnan lisäksi hallitusta täydennettiin. Kaksivuotiselle kaudelle 2019–2020 valittiin kolme uutta hallituksen jäsentä. Lisäksi varapuheenjohtajaksi valitun Kristiina Halmeen ja yhdistyksen järjestökoordinaattoriksi marraskuussa nimitetyn Annika Karjalaisen tilalle yksivuotiselle kaudelle vuoden 2019 loppuun asti valittiin kaksi uutta jäsentä. n

UUSIA JA VÄIST Y VIÄ hallituksen jäseniä yhteiskuvassa.

Hallituksen kokoonpano 2019 • Annette Wikström puheenjohtaja 2018-2019 • Kristiina Halme varapuheenjohtaja 2019-2020 (uusi, jäsenestä varapuheenjohtajaksi) • Katja Tujula jäsen 2018-2019 • Joanna Aarrelampi jäsen 2018-2019 • Heli Huurtomaa jäsen 2019-2020 (uusi) • Pauliina Elgbacka jäsen 2019-2020 (uusi) • Hanna Mäkinen jäsen 2019 (uusi) • Mesi Poittinen jäsen 2019-2020 (uusi) • Iida Tuunainen jäsen 2019 (uusi)

26 AITO 4/2018

Aito HSO ry:n sääntömuutos mahdollistaa laajemman jäsenpohjan syyskokous teki marraskuussa historiallisen päätöksen yhdistyksen jäsenperusteiden muutoksesta. Tulevaisuudessa Aito HSOn jäsenyys ei ole enää sidoksissa yhteen yksittäiseen koulutusohjelmaan, vaan yhdistykseen voi liittyä myös muita kuin HSO-tutkinnon suorittaneita tai kyseistä tutkintoa Haaga-Heliassa opiskelevia.

Syyt sääntömuutokseen kumpuavat ennen kaikkea toimintaympäristön muutoksista: työelämän rakenteet muuttuvat voimakkaasti, samoin jäsenten ammatit.

Myös Haaga-Helian koulutusohjelmiin on AITO HSON

tulossa muutoksia, joilla on suuria vaikutuksia Aito HSOn opiskelijarekrytointiin koululla. Sääntömuutos mahdollistaa, että yhdistys säilyy jatkossakin elinvoimaisena ja yhdistää toimiston ja hallinnon alan osaajat yhteiseen yhdistykseen.

Esitellessään sääntömuutosesitystä kokoukselle yhdistyksen puheenjohtaja Annette Wikström totesi, että Aito HSO on jatkossakin ennen kaikkea HSOiden oma alumni- ja ammattijärjestö.

– Arvostamme HSO-juuriamme suuresti, ne ovat tukirankamme ja näkyvät toiminnassamme aina. Olemme erittäin

iloisia, että voimme jatkossa tarjota samankaltaista ammatillista tukiverkostoa myös muille korkeasti koulutetuille hallinnon ja toimistoalan osaajille, Wikstöm totesi.

Muutoksia kannatusjäsenmaksuun Sääntömuutoksen ja sääntömääräisten asioiden lisäksi syyskokous päätti, että kannatusjäsenten jäsenmaksua korotetaan ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen vastaamaan nousseita kustannuksia. Kokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on 1.1.2019 alkaen 80 euroa/vuosi. n

KOKOUSHOTELLI JA KULTTUURIKESKUS MEREN ÄÄRELLÄ • Kokoushotelli meren rannalla 20 minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta ja lentokentältä

• Sopii erinomaisesti kansainvälisten kongressien ja symposiumien järjestämiseen

• 220-paikkainen auditorio ja useita muita kokoustiloja

• Pysyviä ja vaihtuvia taidenäyttelyitä ja kulttuuriseminaareja

• Majoitusta economy-huoneista tasokkaisiin sviitteihin

• Saunatilat, uima-allas, Retroklubi ja tunnelmallinen takkahuone illanviet- toihin

• Avara ravintola merinäköalalla tarjoaa herkullista ja monipuolista ruokaa, A-oikeudet

• Virkistävät ulkoilumaastot luonnonsuojelualueiden keskellä

Lisätietoja: sofia.fi Kallvikinniementie 35 00980 Helsinki myynti@sofia.fi p. 010 277 9102

TERVETULOA SOFIAAN!

AITO 4/2018 27

Toivotamme lämpöistä joulua ja onnea uudelle vuodelle 2019!

Aito HSO ry:n toimisto hiljenee joulunviettoon perjantaina 21.12. ja avaa ovensa jälleen 7.1. Akavan Erityisalojen päivystysajoista on tietoa Akavan Erityisalojen verkkosivuilla www.akavanerityisalat.fi.