Asiantuntija 4/2016 by Lukemisto

JÄSENLEHTI 4. 2016 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

Kymmenen teesiä monimuotoiseen työelämään Specian tavoitteena on tasa-arvon edistäminen, myös työpaikoilla. s. 8

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 1

4.2016

Tehtävät vaihtuvat – Specia saa uuden toiminnanjohtajan s.4 | Specia monimuotoistuu työelämän mukana s. 8 | Moni-muotoisen työyhteisön kymmenen teesiä s.8 | Opiskelijakolumni: Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys s.10 | Svensk resumé s.11 |

Pääkirjoitus

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991.

Kaikkien maakuntien specialaiset, osallistukaa toimintaan!

Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

len ollut yli kymmenen vuotta töissä Speciassa, ensin kehittämispäällikkönä ja sittemmin toiminnanjohtajana. Näiden vuosien aikana paljon on ehtinyt vettä virrata. Specia on ollut siinä mielessä hyvässä asemassa, että järjestö on tarpeeksi pieni ollakseen nopea muuttumaan samalla kun jatkuva jäsenkasvu on antanut resursseja uusille toiminnoille.

Päätoimittaja Simon Huldén Painosmäärä 6 700 SPECIAN TOIMISTO Toiminnanjohtaja Saara Paavola saara.paavola@specia.fi Järjestöasiantuntija Netta Metsäaho 040 839 5988 netta.metsaaho@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676 JÄSENMAKSUT JA JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

KANNEN KUVA: THINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit • Jäsensihteerit 0800 135 370 • Yksityisen sektorin lakimiehet 0800 135 350 • Julkisen sektorin lakimiehet 0800 135 380 (maksuttomat palvelunumerot, toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00–15.00)

2 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi

Konkreettisesti tämä on viime vuosina näyttäytynyt jäsentilaisuuksien ja jäsentapahtumien moninkertaistamisessa sekä pyrkimyksessä tavoittaa jokaista Specian jäsentä, asuinpaikasta, iästä ja työelämätilanteesta riippumatta. Tässä tavoitteessa voidaan sanoa, että ollaan osittain onnistuttu. Erilaisia tilaisuuksia on tämän vuoden aikana ollut jo niin paljon etten itse niitä kaikkia muista. Tapahtumia on järjestetty eri puolella Suomea ja myös webinaarimahdollisuutta on otettu laajemmin käyttöön. Osallistujaporukka on laajentunut, mikä on ehdottoman tärkeätä. Ammattijärjestöjen haasteena usein on, että koulutuksissa käy pitkälti samoja jäseniä. Toivomme, että näiden lisäksi tulisi aina uusia kasvoja. Näin Specian tarjoamat hedelmät jakautuisivat tasaisesti kaikille jäsenille. Osallistu siis ja hyödynnä Specian tarjontaa! Kaikki kuuluu jäsenmaksuun ja jos muualta satut löytämään hyvää koulutusta, käytä Specian koulutustukea! Paljon on tietenkin edelleen tekemistä. Esimerkiksi perusedunvalvonnan tekeminen selkeämmäksi sekä näkyvämmäksi jäsenille on asia missä edelleen on työnsarkaa. Iloksenne voin kertoa, että muun muassa tätä asiaa tulee Speciaan tekemään uusi toiminnanjohtaja Saara Paavola, josta voi lukea enemmän seuraavilla sivuilla. Saara on aivan varmasti nainen paikallaan, joka tulee yhdessä muiden kanssa nostamaan Specian seuraavalle tasolle. Itse olen lehden ilmestyttyä vaihtanut työpaikkaa. Haluan kiittää kaikkia ajastani Speciassa! Järjestö voi hyvin ja on valmistautunut huomisen haasteisiin. Iloa ja voimia uuteen vuoteen! Simon Huldén Specian entinen toiminnanjohtaja

Työn orjat Roope Alho

Specian jäsenet esittelyssä

Sanna Söderlund

Päivitä tietosi!

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy”

Kasvatustieteilijät työelämässä Ajankohtaista tietoa kasvatustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta ja palkkauksesta sekä tukea työnhakuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen jo opiskeluaikana

Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

SPECIAN JULKAISUSARJA 1/2016 Kasvatustieteilijät työelämässä | SPECIA 1

SPECIA_kasvatustieteilijät_205x265_100216.indd 1

Muistathan ilmoittaa meille, jos • osoitteesi muuttuu • työnantaja muuttuu • jäät äitiyslomalle tai hoitovapalle • olet vuorotteluvapaalla • jäät työttömäksi • lähdet ulkomaille työhön • opiskelijana valmistut.

Tiedot voi päivittää kätevästi jäsenkanavalla www.akavanerityisalat.fi

1.3.2016 16.21

Humanisteja tarvitaan 1

SPECIA_humanisteja_tarvitaan_söderlund_050716.indd 1

16.8.2016 10.41

Kasvatustieteilijöiden ja humanistien työelämäoppaat verkossa! Nettisivullamme löydät Materiaali-sivulla ajankohtaista tietoa kasvatustieteilijöiden humanistien työelämään sijoittumisesta ja palkkauksesta. www.specia.fi

Käy tykkäämässä Specian Facebook-sivusta osoitteessa facebook.com/speciary

Haluatko olla mukana Akavan Erityisalojen Suomi 100 -juhlavuoden kampanjassa, jossa esitellään 100 Akavan Erityisalojen jäsentä? Akavan Erityisalat nostaa tulevan Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi esille jäsenistöään ja heidän ammattejaan teemalla ”Me rakennamme Suomea”. Kampanjaan osallistuvien tulee suostua kuvaan ja pieneen gallup-haastatteluun, ja varautua siihen, että hänen kuvansa on mukana kampanjailmoituksissa mm. sosiaalisessa mediassa. Specialta esitellään kampanjassa 15 jäsentä. Lähde mukaan kampanjaan laittamalla viestiä Specian toimistolle osoitteeseen toimisto@specia.fi.

Seuraa meitä Twitterissä: @speciary

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 3

| Terveiset Speciasta |

Tehtävät vaihtuvat – Specia saa uuden toiminnanjohtajan Speciassa vaihtuu vetovastuu, kun Simon Huldén siirtyy toiseen liittoon ja toiminnanjohtajana aloittaa vuoden 2017 alusta Saara Paavola. Akavan Erityisalat on hänelle entuudestaan tuttu työvuosista Kumulassa. Teksti: Tuija Heikkilä | Kuvat: Olli Ruokolainen (SP) ja Uzi Varon (SH)

SAARA PAAVOLA, 32, ja Simon Huldén, 41, ovat molemmat uuden edessä. Suuren muutoksen kynnyksellä he istahtivat pohtimaan työtään ja ay-toiminnan tulevaisuutta.

Aiemmasta työurasta Ay-työhän voi ponnistaa varsin erilaisista lähtökohdista. Ennen pestiään Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:ssä Saara Paavola oli hanketehtävissä Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen yksikössä sekä Tapahtumatoimistossa. Hän on työskennellyt myös valtion palveluksessa Rajavartiolaitoksella sekä myynti- ja markkinointitehtävissä. Kumulassa Saara aloitti työnsä neljä vuotta sitten. – Olen työskennellyt Kumulan kehittämisasiantuntijana vastaten yhdistyksen pitkäjänteisestä kehittämisestä viestinnän, jäsenpalveluiden ja työelämäkysymysten saralla. Myös sidosryhmäyhteistyö on ollut tärkeä osa työtäni. Lisäksi olen hoitanut taloushallintoa, vastannut tapahtumien ja koulutusten 4 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi

järjestämisestä ja toiminut tarvittaessa toiminnanjohtajan sijaisena. Jäsenlehti Kuminan toimitussihteerinä olen vastannut sen toimituksellisen prosessin läpiviemisestä. Kumulan toiminta-alue, kuntasektori, kiinnostaa minua niin paikallisdemokratian kuin hallinnon näkökulmasta. Simon Huldén puolestaan tuli Speciaan akateemisesta maailmasta: hän oli kaksi vuotta amanuenssina Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa CERENissä. Speciassa Simon ehti työskennellä yli kymmenen vuotta tehden omien sanojensa mukaan kaikkea, mitä liitossa voi tehdä.

On ollut upeaa kuulla, että neuvoistani on ollut hyötyä. Saara Paavola

Sekä Simonin työssä Speciassa että Saaran työssä Kumulassa on ollut merkittävä osuus liittojen opiskelijatoiminnalla ja yhteyksillä korkeakouluihin. – Opiskelijoiden kanssa työskentely on ollut aina todella hauskaa, Simon kertoo. Saara on pitänyt Kumulassa cv-klinikoita ja auttanut jäseniä näiden työhakemusten ja ansioluetteloiden hiomisessa. – On ollut upeaa kuulla, että neuvoistani on ollut hyötyä, ja jäsenemme ovat päässeet työhaastatteluihin parantuneilla hakupapereillaan. Jäsenten auttaminen työelämän ongelmatilanteissa onkin ollut työni rikkaus.

Ay-toiminnan iloista ja suruista Kun Simon aloitti työnsä Speciassa, oli liitolla 30 % vähemmän jäseniä kuin nyt. – Specia oli siis paljon pienempi, ja työntekijöitä oli ennen tuloani vain yksi, Markku Saarinen. Tänään tarjoamme jäsenille paljon tuolloista enem-

Saara Paavola Mikä on koulutuksesi?

Missä asut? Millainen on perheesi?

Olen valmistunut Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta hallintotieteiden maisteriksi. Sivuaineena olen opiskellut muun muassa henkilöstöjohtamista.

Olen kotoisin Nokialta ja asun vielä tällä hetkellä Tampereella puolisoni työn vuoksi. Toivottavasti saan pian jättää pendelöinnin ja pääsemme muuttamaan Helsinkiin.

Mikä sinusta piti tulla isona? Lapsena toiveammattini oli valtakunnansovittelija. Ajatus saattoi lähteä siitä, että pyrin koulunpihalla olemaan sovittelija ja pysymään rauhallisena riitatilanteissa.

Mitä harrastat? Rentoudun joogan ja lukemisen parissa. Toimin myös Eurooppalaisen Suomen alueyhdistyksen puheenjohtajana.

Kenen kanssa haluaisit ottaa ja julkaista itsestäsi selfien? Linda Liukkaan! Lastenkirjailija ja ohjelmoija Liukas on huikean inspiroiva persoona!

Mistä sosiaalisen median välineistä sinut löytää? Twitteristä, Facebookista, Instagramista ja LinkedInistä.

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 5 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 5

| Terveiset Speciasta |

Simon Huldén Mikä on koulutuksesi? Olen valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi pääaineena sosiologia

Mikä on paras luonteenpiirteesi? Entä pahin? Olen aika sosiaalinen, sekä hyvässä että pahassa.

Missä asut? Millainen on perheesi?

Millainen on kahvimukisi työpaikalla?

Rivitalossa Helsingin Haagassa vaimon sekä yhdeksän- ja kuusivuotiaan pojan kanssa.

Ne ovat vaihdelleet, eikä minulla ole nimikkomukia. Olen yrittänyt välttää Specia-mukeja, joista irtosi pohja.

Mitä harrastat?

Mitä viet vanhalta työpöydältäsi uudelle?

Kaikkea urheilua, mutta liikkuminen on viime aikoina jäänyt kahden polvileikkauksen vuoksi vähemmälle.

Kenen kanssa haluaisit ottaa ja julkaista itsestäsi selfien? Modern Talkingin Dieter Bohlenin. Hän on edelläkävijä, näytti hallitsevan oikean selfieposeerauksen jo 1980-luvulla.

Mikki Hiiri -kynätelineen. Se annettiin minulle ensimmäisenä päivänä, kun tulin Speciaan. Tai ehkä jätän sen sittenkin seuraajalleni.

Mistä sosiaalisen median välineistä sinut löytää? Facebookista ja LinkedInistä. Twitterissä olen tehnyt yhden päivityksen. Olen enemmän seuraaja kuin päivittäjä.

Akavalaiset ammattiyhdistykset tekevät kaikkensa ollakseen jäsentensä näköisiä. 6 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi

män tilaisuuksia, tapahtumia ja palveluja. Tämän kehityksen on mahdollistanut erinomainen henki työpaikalla, loistavat kollegat sekä ennakkoluuloton hallitus, Simon kiittelee. Haastavaa on kuitenkin ollut se, että kasvavaa järjestöä on pitänyt pyörittää vain muutaman hengen voimin. – Viime vuosina on mennyt enemmän aikaa hallintoon kuin jäsenten kanssa. Asian kuuluisi olla toisin päin, Simon pahoittelee. Myös Kumulaa on pyöritetty kahden hengen toimistolla. – Vastuualueeni on ollut laaja ja tehtävien kirjo monipuolinen. Tämä on ollut rikkaus, mutta samalla haaste. Toisaalta omat ideat on ollut helppo viedä läpi ja toteuttaa niitä, mutta täyttynyt kalenteri ja oman työn johtaminen ovat välillä tuottaneet harmaita hiuksia. Vaikuttamistyössä hitaus tuntuu Saarasta haasteelliselta. – Edunvalvonnassa kaaret ovat pitkiä. Erityisesti KV-TES eli kunnallinen virkaja työehtosopimus on sellainen järkäle, jossa uudistusta ja kehitystä tapahtuu hyvin hitaasti. Välillä tämän unohtaa, ja sinisilmäisesti uskoo siihen, että voimme saada näkyviä muutoksia aikaisesti nopealla tahdilla. Pienistäkin voitoista pitää kuitenkin iloita!

Uusiin tehtäviin Simon Huldén siirtyy joulukuussa 15 000 jäsenen Journalistiliittoon palvelujohtajaksi vetämään liiton järjestötoimintaa ja uusien jäsenpalvelujen kehittämistä. Kannukset valintaan olivat kertyneet siitä kasvusta, palvelutarjonnasta ja opiskelijatoiminnasta, mitä Speciassa oli saatu aikaan. – Minua kiinnostaa juuri näiden palvelujen kehittäminen, ja niihin pääsen nyt keskittymään. Se on hienoa, Simon iloitsee. Myös Saara miettii tyytyväisenä uutta pestiään Specian toiminnanjohtajana. – Specia on kiinnostava, kehittyvä ja

kasvava ammattijärjestö, jonka ohjaksiin on upeaa siirtyä! Jäsenistö edustaa laajasti eri sektoreita, ja se tekee toiminnanjohtajan työstä mielenkiintoista. Saara tulee vastaamaan Specian toimiston arjen pyörittämisestä tiimin esimiehenä. – Aloitamme Specian uuden strategian työstämisen hallituksen kanssa, ja toki liiton syyskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma antaa konkreettisia askelia, joita on mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Tarkoitus on esimerkiksi kehittää eri jäsenryhmiä koskevaa viestintää, parantaa jäsenten verkostoitumismahdollisuuksia ja vahvistaa specialaista identiteettiä. – Pyrimme myös arvojemme mukaisesti edistämään tasa-arvoa eri näkökulmista, esimerkiksi herättämällä keskustelua palkkauksen epäkohdista ja levittämällä hyviä käytäntöjä työpaikkakulttuurien muuttamiseksi, Saara kertoo suunnitelmista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja työelämän kehittäminen ovat lähellä Saaran sydäntä. – Olisi tärkeää herättää julkista keskustelua Specian edustamilta aloilta ja saada läpimenoja valtakunnan medioissa. Tässä on paljon tekemistä ja haasteita, samoin kuin edunvalvonnan näkyväksi tekemisessä. Hallintotieteilijänä minua kiinnostaa myös liiton hallinnollisten prosessien kehittäminen, Saara sanoo.

Henkisestä perinnöstä Mikä sitten on tehtävistään siirtyvien Saaran perintö Kumulalle ja Simonin perintö Specialle? – Erityisen ylpeä olen ollut Kumulan viestinnän kehittymisestä. Olemme uudistaneet jäsenlehteä ja tiivistäneet vastuualueellani ollutta jäsenviestintää. Uskon, että myös jäsenten kynnys kysyä neuvoja on laskenut. Lisäksi olen saanut luotua hyvät verkostot ja tiivistyneen yhteistyön korkeakouluihin, Saara summaa.

Specia on ketterä ammattijärjestö, joka analysoi jatkuvasti toimintaympäristöään ja tunnistaa sen muutokset nopeasti. – Olen onnellinen ja ylpeä siitä, että olen saanut melko vapaasti kehittää ja rakentaa kivojen ihmisten kanssa järjestöä, joka on kasvanut koko ajan. Se kertoo hyvästä jäsentyytyväisyydestä. Kasvava ammattiyhdistys alkaa olla valitettavasti harvinaisuus nykymaailmassa, Simon sanoo. Simonilla on seuraajalleen Saaralle tärkeä neuvo. – Priorisoi jäsenille näkyvät asiat! Kannattaa muistaa, että tässä työssä voi laittaa kaiken ajan siihen, että tekee toimiston ja hallinnon sisäisiä asioita, mutta niiden pitää aina olla toissijaisia. Mitä Simon sitten jää kaipaamaan Speciasta? – Varmasti montaa asiaa, mutta luultavasti Journalistiliiton Speciaa isommassa organisaatiossa tulen kaipaamaan sitä tietynlaista vapautta, mikä työssäni on ollut. Myös Saaralla on edessään työpaikan konkreettinen muutto. Kumulan toimisto on nimittäin sijainnut Helsingin LänsiPasilassa Akavan Erityisalojen toimitiloissa. – Ihania kollegoita niin AE:stä kuin muista jäsenyhdistyksistä tulee ikävä, mutta toki yhteistyö heidän kanssaan pysyy tiiviinä edelleen. Ja onneksi Specian toimistossa ja hallituksessa on uusia mahtavia tyyppejä!

Ay-toiminnan tulevaisuudesta Millaisena työnsä aloittava Saara Paavola haluaa kuvitella tulevaisuuden Specian? – Kymmenen vuoden kuluttua Specia on yhä kasvava järjestö, joka on löytänyt roolinsa työelämän kehittäjänä. Tuotam-

me palveluja, joita ilman jäsenemme eivät pärjää työelämän muutoksen keskellä. Uskon nimittäin, että muutostahti tulee vain kiihtymään entisestään. Rakennamme aktiivisesti verkostoja ja solmimme kumppanuuksia jäsentemme kannalta tärkeiden tahojen kanssa. Keskustelemme aktiivisesti edustamiemme alojen tulevaisuudesta ja herätämme keskustelua itse. Olemme mukana tuomassa uusia työtapoja ja annamme esimerkkiä omalla toiminnallamme. Specia on ketterä ammattijärjestö, joka analysoi jatkuvasti toimintaympäristöään ja tunnistaa sen muutokset nopeasti. Tunnistamme myös jäsenten muuttuvia tarpeita ja kehitämme jäsenpalvelujamme sen mukaisesti, Saara listaa. Media maalaa mielellään ay-toiminnan nyky-Suomessa synkin värein. Kokeneen toimijan näkemys on toinen. – Tulevaisuus on erittäin valoisa, kunhan pystymme tarjoamaan jäsenille vastinetta jäsenmaksuille. Se on itse asiassa aika yksinkertaista: jäsentä kiinnostaa aiempaa enemmän juuri se, mikä auttaa häntä hänen omassa työelämässään. Kärjistäen voi sanoa, että ihmiset eivät enää liity ammattijärjestöön ideologisesta syystä. Mutta toisaalta ay-liikettä haukutaan ideologisista syistä. Tämän toivoisin loppuvan. Asiaan perustuvaa kritiikkiä pitää aina olla, se on kaiken kehityksen lähde. Mutta osa kritiikistä tuntuu unohtavan, että jäsenyys on täysin vapaaehtoista ja, että akavalaiset ammattiyhdistykset tekevät kaikkensa ollakseen jäsentensä näköisiä, Simon vakuuttaa. Myös Saara uskoo, että ammattijärjestöjä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. – Siitä kertoo lähes 50 000:n korkeasti koulutetun työttömän työnhakijan määräkin. Mutta maailma muuttuu, ja ammattijärjestöjen on pysyttävä muutoksessa mukana ja oltava jopa kaksi askelta edellä työelämän kehittämisessä. Koen, että juuri työelämän aktiivisen kehittäjän rooli on se, joka meidän pitää löytää. Sen etsimisessä ja löytämisessä haluan itse olla mukana! www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 7

| Kansainvälinen toiminta |

Specia monimuotoistuu työelämän mukana Specian yhtenä tärkeänä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen eri näkökulmista, joten myös maahanmuuttajien osallisuuden edistäminen on tärkeä osa järjestön toimintaa. Teksti: Aino Harinen ja Anne Kolehmainen | Kuva Thinkstock

ulevan vuoden toiminta suunnitelmaankin on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi, että vuonna 2017 korkeasti koulutetut maahanmuuttajat saavat entistä enemmän tietoa ay-toiminnasta ja Specian palveluista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Specian toimisto ja luottamushallinto ovat sitoutuneet edistämään asiaa konkreettisesti ensi vuoden aikana. Toiminta on jo käynnistynyt julkaistuilla artikkeleilla Asiantuntija-lehdessä ja Specian materiaalien kääntämisellä eri kielille: järjestön esittelytekstit on jo saatu niin arabiankuin somalinkielisiksi. Seuraavaksi tekstit käännätetään viroksi ja venäjäksi.

Specia osallistuu aktiivisesti myös

Akavan erityisalojen ja Akavan maahanmuuttajille suunnattuihin kampanjoihin: korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on juuri alkamassa Akava-yhteistyönä mentorointiohjelma, johon Specia osallistuu Akavan erityisalojen kautta. Ensi vuoden aikana kokeillaan myös erilai8 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi

sia toimintamalleja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan Specian toimintaan. Suunnitelmissa ovat muun muassa erilaisten verkostoitumismahdollisuuksien ja tapaamisten järjestäminen sekä materiaalipakettien valmistaminen monimuotoiseen työelämään liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää niin

maahanmuuttajajärjestöjen kuin korkeakoulujen kanssa kohderyhmien tavoittamiseksi. Myös toimintaa yhteistyössä eri paikkakuntien monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön keskusten kanssa lisätään. Näin Specia tulee tutuksi niin kyseisten organisaatioiden henkilöstölle kuin heidän asiakkailleen.

Tavoitteena on saada maahan muuttaneita niin jäseniksi kuin liiton aktiiveiksikin. Lisäksi Specia tukee maahanmuuttajatyössä toimivia jäseniään ja lisää tälläkin tavoin kulttuurista osaamista työpaikoilla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen ja harjoittelumahdollisuuksien edistäminen Akava-yhteisössä nähdään niin ikään tärkeäksi.

MONIMUOTOISEN TYÖYHTEISÖN KYMMENEN TEESIÄ Lisääntyvä maahanmuutto monimuotoistaa työyhteisöjä. Työntekijöiden edustaessa erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia ryhmiä myös työyhteisöjen dynamiikka ja toiminta saattavat muuttua. Speciassa nähdään, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kotoutumisen ja työelämään integroitumisen edistämiseksi monimuotoisissa työyhteisöissä olisi hyvä ottaa huomioon seuraavia asioita:

Monimuotoisissa työyhteisöissä työrooleihin liittyvät vastuut, velvoitteet ja toimintakäytänteet eivät välttämättä ole kaikille itsestäänselviä. Esimerkiksi käsitykset virkamiehen roolista voivat vaihdella eri maissa. Toimintamallit ja käytänteet olisi hyvä käydä perusteellisesti läpi työsuhteen alkaessa ja keskustelua niistä tulisi jatkaa työn edetessä.

Työyhteisössä tulee kunnioittaa kaikkien vakaumuksia ja arvomaailmaa. Mikäli joku ei esimerkiksi halua kätellä vastakkaisen sukupuolen edustajaa, ei tätä tule ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Toisaalta kenenkään ei myöskään tarvitse muuttaa pukeutumistaan tai käytöstään vain siksi, että työyhteisössä on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Kaikki työntekijät ovat yksilöitä eivätkä pelkästään tietyn kansallisen kulttuurin tai uskontonsa edustajia. Jokainen muslimi ei välttämättä rukoilekaan viittä kertaa päivässä tai automaattisesti kieltäydy alkoholista; toisaalta moni saattaa hyvinkin näin tehdä. Myöskään maahanmuuttajataustaisen työtoverin arvomaailmaan, kuten sukupuolten väliseen tasa-arvoon, liittyviä käsityksiä ei tule perustaa ennakkoluulojen tai olettamuksien varaan. Työtoverit tulee kohdata yksilöinä ja kysyä rohkeasti eri ihmisten taustoihin ja toimintatapoihin liittyvistä asioista.

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän ei voida katsoa vastaavan kaikkien

kansallisen kulttuurinsa edustajien toiminnasta. Esimerkiksi asiakastyössä ei voida olettaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän pystyvän kertomaan automaattisesti, miksi hänen kanssaan samaa kieltä puhuvat tai samaa kansallista kulttuuria edustavat asiakkaat toimivat niin kuin toimivat.

Maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä ei tule pyytää tulkkaus- tai käännösapua vain siksi, että he sattuvat olemaan paikalla ja osaavat kyseistä kieltä. Työntekijä tulkkaa tai kääntää ainoastaan silloin, kun hän on tulkin tai kääntäjän roolissa ja saa siitä asiaan kuuluvan palkan. Kääntäminen ja tulkkaus ovat myös asiantuntijatehtäviä, joiden suorittamiseen tarvitaan alan koulutus ja ammatillinen osaaminen.

Suomenkielisessä työyhteisössä olisi tärkeä puhua suomea kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kanssa on kuitenkin hyvä varmistaa, että viesti tulee ymmärretyksi – ja siirtyä tarvittaessa selkosuomeen. Suomen kielen käyttäminen työssä sekä osallistaa että tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin tukee kotoutumista.

Työyhteisössä vastuuta tulee jakaa kaikille tasavertaisesti. Mikäli tehtävä on kielellisesti haastava, on maahanmuuttajataustaista työntekijää hyvä tukea tehtävässä. Jos esimerkiksi eri tekstilajien kirjoittaminen tuntuu hankalalta, suomeksi kirjoittamista voi harjoitella yhdessä. Toisinaan

on myös hyvä miettiä, voisiko oikeinkirjoituksesta tai tyylilajien puhtaudesta tinkiä, mikäli tarkoitettu viesti kuitenkin välittyy tekstistä.

Muunkielisten ja/tai eri kulttuurista taustaa edustavien työntekijöiden kanssa on hyvä käydä heti työsuhteen alussa läpi myös vallan ja vastuun rajat. On kaikkien etu, että jokainen työyhteisössä tietää, millaista omatoimisuutta tai vastuun ottamista kultakin odotetaan. On hyvä muistaa, ettei läheskään kaikissa kulttuureissa esimerkiksi itseohjautuvuutta nähdä ollenkaan niin itsestäänselvästi positiiviseksi työntekiijän ominaisuudeksi kuin suomalaisessa työelämässä usein nähdään.”

Työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti oman alansa asiantuntijoina. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille ei tule antaa erityisvapauksia vain siksi, etteivät he ole syntyperältään suomalaisia. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille ei myöskään tule automaattisesti antaa tehtäviä, jotka liittyvät heidän kielelliseen tai kulttuuriseen taustaansa. Pääpaino tulee olla kunkin osaamisessa ja asiantuntijuudessa.

Kulttuurinen sensitiivisyys työelämässä on tärkeää, mutta sitäkään ei tule korostaa liikaa. Olisikin hyvä miettiä, tulisiko monimuotoisissakin työyhteisöissä keskittyä pikemminkin työntekijöitä yhdistäviin kuin erottaviin tekijöihin. Ihmisyys on yhteistä kaikille.

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 9 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 9

| Opiskelijakolumni |

Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys Y

Voisiko olla niin, että suorituskeskeisissä organisaatioissa on vaikeampaa ylläpitää hyvää työilmapiiriä? 10 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi

liopisto-opintojen aikana olen monesti törmännyt psyykkisen hyvinvoinnin suureen merkitykseen ihmisen elämässä. Hyvä mielenterveys on kuin valaiseva lamppu, jonka ympärillä on valoa, värejä ja iloa. Huono mielenterveys puolestaan on kuin himmeä tai rikkinäinen lamppu, jonka ympärillä ei näy juuri mitään ja kaikki on harmaata. Jos huoneeseen ei saada valoa, on lähes mahdotonta pystyä lukemaan tenttiin. Hyvinvointia painotetaan myös työpaikoilla aiempaa enemmän, sillä sen on todettu vaikuttavan olennaisesti työn tulokseen. On olemassa ainakin kahdenlaisia organisaatioita – niitä, jotka keskittyvät enemmän tuloksiin, tehokkuuteen ja kilpailuun, sekä niitä, joissa ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan kohderyhmän hyvinvointia. Voisiko olla niin, että suorituskeskeisissä organisaatioissa on vaikeampaa ylläpitää hyvää työilmapiiriä? Kuinka työhyvinvointia voisi työpaikoilla parantaa? Myönteistä ilmapiiriä edistää ainakin työntekijöiden sujuva yhteistyö. Kasvatustieteiden opinnoissa yhteistyötaitojen kehittäminen onkin erityisen keskeisessä asemassa. Olennaista on se, että osaa arvostaa erilaisia ihmisiä ja ottaa vastaan myös ne mielipiteet, joista on eri mieltä. Jos tämä toteutuu työympäristössä, on itsellä myös matalampi kynnys kyseenalaistaa muiden näkemyksiä. Jos työyhteisö kuitenkin esimerkiksi klikkiytyy,

vaarana on kielteinen ilmapiiri. Monesti huono työilmapiiri voi pahimmillaan johtaa töiden lopettamiseen tai työpaikan vaihtamiseen. Jos et voi hyvin työpaikallasi, ota asia puheeksi. Arvostaako työnantaja tarpeeksi tekemääsi työtä? Tuntuuko sinusta, että teet parhaasi, mutta et saa kiitosta? On totta, että työnantaja saa vaatia työntekijältä sitä osaamista, jota työssä tarvitaan. Esimiehen ja työntekijän suhde ei kuitenkaan ole yksipuolinen, sillä työntekijällä on vastavuoroisesti oikeus vaatia hyvää kohtelua esimieheltään. Oli organisaatio millainen tahansa, myös työkavereita on kunnioitettava. Hyvässä työilmapiirissä avainasemassa on luottamus. Siis ymmärrä erilaisuus, heittäydy tilanteisiin, ole aito, luotettava ja läsnä. Kaiken tämän lisäksi on muistettava pitää huolta fyysisestä hyvinvoinnista, sillä sekin vaikuttaa elämässä jaksamiseen: niin töissä kuin opiskelijana tai vaikkapa molemmissa samaan aikaan. Toisaalta olen oppinut sen, että vaikka kulttuurimme on melko suorituskeskeinen, on vältettävä ottamasta liikaa kaikkea kerralla. Sanan ”ei” sanominen voi joskus kaduttaa, mutta joskus se voi todella edistää hyvinvointiasi ja estää burn outin iskemistä. Heidi Mäkelä Erityispedagogiikan pääaineopiskelija Turun yliopisto

| Svensk resumé |

Följ oss på Facebook så hålls du ajour med vad vi erbjuder våra medlemmar. SPECIA är förutom på Facebook även aktiv på LinkedIn och på Twitter. På Twitter hittar du oss på @SPECIAry.

Svensk resumé S

om jag hoppas att du märkt så genomgår Specia och dess verksamhet en konstant förändringsprocess i och med att omvärlden och arbetslivet förändras. Under de senaste tio åren då jag jobbat vid Specia har vi strävat efter att öka antalet medlemstillställningar och komma medlemmarna närmare oberoende var de är bosatta. Från och med nästa år kan man följa med varje utbildningstillfälle via webben. Jag rekommenderar att du börjar följa Specia på Facebook, där du får aktuell information om allting som vi arrangerar plus en massa till. Ifall du inte hittar ett utbildningstillfälle som intresserar, kan du alltid använda dig av Specias utbildningsstöd till självvalda kurser och utbildningar. Mer information finns på våra hemsidor.

tt anpassa sig till omvärlden gäller även för Akava, vilket väckt en del kritik då man bland annat dragit sig ur centralorganisationernas gemensamma representation FinUnions i Bryssel. – FinUnions grundades 1991 och dess verksamhet har varit så gott som oförändrad i 25 år, även om verksamhetsbetingelserna i EU har förändrats. Akava betalar 109 000 euro till FinUnions per år, trots att Akavas experter och chefen för internationella ärenden under de senaste åren har skött intressebevakningen i EU genom direkta kontakter och i samarbete med internationella fackförbund. Det är helt enkelt inte längre ändamålsenligt att upprätthålla ett kontor i Bryssel, konstaterar Akavas ordförande Sture Fjäder.

ag vill påminna om arbetsgivarnas skyldighet att främja likabehandling på arbetsplatserna. Enligt diskrimineringslagen, som reviderades i början av 2015, ska större företag med minst 30 anställda ha en skriftlig likabehandlingsplan senast i början av nästa år. Hur är det på din arbetsplats?

fall du missat infon om att erhålla en Akava-fickkalender för år 2017 så kan du ännu få en genom att skicka ett e-postmeddelande till adressens adressen toimisto@specia.fi med rubriken ”kalender”. Kalendern kommer på posten inom kort. Kom ihåg att bifoga din adress!

S Jag skulle vilja rikta ett stort tack till alla medlemmar för de senaste tio åren jag har haft äran att jobba för dig! – Akava ska i första hand finansiera sådan intressebevakning som gynnar organisationens egna löntagare. Det innebär absolut inte att vi slutar samarbeta vare sig med de övriga löntagarorganisationerna eller med arbetsgivarna. Vi är dock i första hand redovisningsskyldiga för hur vi sköter vår ekonomi inför Akavas styrelse och våra medlemmar, säger Fjäder.

pecia får en ny verksamhetsledare, Saara Paavola. Saara har tidigare arbetat som utvecklingsexpert vid Kumula – Kommunala specialister rf och känner väl till vår verksamhet. Själv börjar jag jobba vid Finlands Journalistförbund. Jag skulle vilja rikta ett stort tack till alla medlemmar för de senaste tio åren jag har haft äran att jobba för dig! Som redan konstaterats så har mycket hunnit hända under ett årtionde och jag hoppas och tror att utvecklingen i Specia fortsätter. Tusen tack!

Ha en riktigt god jul och ett gott nytt år! Simon Huldén före detta verksamhetsledare

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 11 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2016 11

HAETKO SINÄKIN VESSASTA AJATTELURAUHAA? EI HÄTÄÄ. Keskittyminen on mahdollista myös toimiston puolella. Fiksussa organisaatiossa turvataan ajattelun laatu yhdessä.

Ylempi johto

Esimies

Kunnioittakaa aikaa. Hiljaiset huoneet ja etätyömahdollisuus tukevat keskittymistä. Muistakaa, työrauha parantaa työn tuottavuutta.

Kannusta kertomaan keskittymistä häiritsevistä ongelmista. Puhukaa niistä rohkeasti ja ratkaiskaa ne yhdessä.

S h h ..

Työryhmät ja tiimit

Asiantuntijat

Luokaa ajankäytölle pelisäännöt, kokeilkaa ”ei saa häiritä” -signaaleja, jolloin ei notkuta kollegan ovella.

Palauta fokus oleelliseen. Kokeile sähköposti- ja somepaastoa, jos työ sallii. Älä mieti ajankäytön ongelmia yksin, etsikää ratkaisuja esimiehen ja kollegoiden kanssa.

LISÄÄ AJAN HALLI N TATYÖKALUJA MAKSUTTA:

www.ttl.fi/ajanhallinta

12 Asiantuntija 4/2016 | www.specia.fi