Kumina 1/2018

1 / 2018

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Voihan Venäjä!

Itäturismi pitää Lappeenrannan vireänä, kun Pulkovo Westistä lennetään maailmalle s.10

•

Kumina 1 2018

1

SISÄLLYS 1/2018

4 Kansainvälistymisestä elinvoimaa kuntaan Kuntaliiton kv-koordinaattori Arja Puukko kertoo, miten ystävyyskaupunkitoiminta on muuttunut.

10 4

7 Kiperät kuntaneuvottelut

Vakiot

Kunta-alan sopimusneuvotteluissa loppumetrien yllätyskäänne.

Asiamies Jaakko Korpisaari valottaa neuvottelutoimintaa.

Lappeenranta-reportaasissa kerromme miten venäläiset tuovat rajakaupunkiin työtä ja elämää ja miten Venäjä näkyy ja kuuluu kaupunkikuvassa.

15 Kansainvälistä konferenssitunnelmaa Riiassa Tamperelaisten opiskelijoiden matkaraportissa kerrotaan, mikä ihme on BOBCATSSS ja millaista on olla kirjasto- ja informaatioalan konferenssissa opiskelijana.

2 Kumina 1•2018

Kuntien kv-yhteistyö

10 Voihan Venäjä!

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

3 Pääkirjoitus

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 E 15 00170 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

vie yrityksiä maailmalle

9 Puheenjohtajalta

Minun kuntani

– matkailijan unelma?

17 Kolumni:

Kunnat ja vuosi 2018

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Palvelu- ja koulutussuunnittelija Meeri Väänänen puh. 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com

PÄÄKIRJOITUS 1/2018

Kuntien kv-yhteistyö vie yrityksiä maailmalle

K

untien kansainvälinen yhteistyö on muuttunut. Kun se aiemmin on nojannut vakaasti ystävyyskaupunkitoimintaan, on sen rinnalle tullut entistä voimakkaammin kansainvälisen yritysyhteistyön tukeminen. Silti edelleenkin kuntien valtiorajat ylittävän yhteistyön ytimestä löytyvät leirikoulut ja kummikunnat. Eiköhän siellä jokunen viirikin vaihda edelleen omistajaa.

Perinteistä on hyvä pitää kiinni.

Tässä lehdessä kerromme siis kuntien

kansainvälisestä yhteistyöstä. Koska Venäjä on meille tärkeä rajanaapuri, me kävimme rajakaupungissa Lappeenrannassa katsomassa, miten Venäjä näkyy ja kuuluu kaupungin hallinnossa ja katukuvassa. Raja-asemia viritellään myös ystävyyskuntatoiminnan kautta.

Kansainvälistä yhteistyötä harjoitellaan

”Vanha sanonta edestään löytämisestä taitaa pitää paikkansa.”

Jussi Näri

päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2017

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Mari Hirsikallio, vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti Ilmestyy kesäkuussa 2018

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

R PÄ

ISTÖME

R I

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

KK

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Meeri Väänänen 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

YM

KUVA: HENRI ILANEN

jo opiskeluaikoina. Kaksi tamperelaista informaatiotieteiden opiskelijaa kirjoittavat kokemuksistaan alan konferenssimatkalta Riiasta. Parhaimmillaan alan opiskelijoiden akateemiset konferenssit toimivat lähtösykäyksenä omille tutkimushankkeille. Vaikka esiteltävät työt ovat usein ruohonjuuritason hankkeita, näkyy niistä tekijöiden aito kiinnostus omaan projektiin.

Tätä kirjoittaessa kuntasektorin virkaja työehtosopimusten neuvottelut ovat loppusuoralla. Nykyinen kv-tes -sopimus päättyi 31.1.2018. Neuvottelujärjestö JUKO on ilmoittanut jo aiemmin että siirryttäessä sopimuksettomaan tilaan myös järjestölliset toimenpiteet ovat mahdollisia. Selkokielelle käännettynä tämä tarkoittaa sitä, että työtaistelutoimenpiteisiin varaudutaan, mikäli yhteisymmärrystä uudesta sopimuksesta ei ala syntymään. Meillä kunta-alan asiantuntijoissa hiertää myös aiemmassa kilpailukykysopimuksessa tehdyt lomarahojen leikkaukset ja työaikojen pidennykset.

Kunta-alan naisvaltaisiin alipalkka-aloihin kipeästi osuneet leikkaukset puhuttavat edelleen. Vanha sanonta edestään löytämisestä taitaa pitää paikkansa.

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

•

Kumina 1 2018

3

KANSAINVÄLISYYS

Ystävyyskuntatoiminta kuuluu verkostoituvaan maailmaan

Kansainvälistymisestä elinvoimaa kuntaan Ystävyyskuntatoiminta elää ja voi hyvin. Lähes 90 prosentilla Suomen kunnista on ystävyyskuntia. Niitä on yli tuhat kaikkiaan 44 maassa ympäri maailmaa.

Teksti UP/Kari Leppänen Kuvat Jarno Mela

K

untaliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Arja Puukko arvelee, että ystävyyskuntia saattaa olla hieman enemmänkin, sillä kaikki eivät ole välttämättä Kuntaliiton tiedossa.

Ystävyyskuntatoiminta saattaa särähtää monen korvaan vanhakantaiselta kunnan johtohenkilöiden tapaamisilta kuntaviirien vaihtamisen merkeissä. Tämä ei ole kuitenkaan totuus, ei ainakaan koko totuus.

– Johtajien tapaamiset voivat avata yhteistyön, mutta toiminta on todella

monipuolista. Se voi olla ihmisten kohtaamisia ja ruohonjuuritason toimintaa.

Kunnat kansainvälistyvät Ystävyyskuntatoiminta on vanhin kuntien kansainvälistymisen muoto.

1

26

120

00

>2

109

4

>200

5

70 3

6

6 5 72 4

14

2

2

17 3 8 3 1 55 1 7

11 7

1 5

5 3 3

2

14

24

1

Yli 200 3

1

100–200

1

50–99

5 1

4 Kumina 1•2018

1

Suomen kunnilla ja maakunnilla on yli 1 000 ystävyyskuntaa noin 40 eri maassa.

LÄHDE: Kuntaliitto

10–49 2–9 1

– Monelle kunnalle se on ollut ensimmäinen askel kansainvälistymiseen.

Joidenkin ystävyyskuntasuhteiden käynnistämisestä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 80 vuotta.

Ensimmäisiä ystävyyskuntasuhteita käynnisteltiin 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa. Kumppani löydettiin Ruotsista ja muista Pohjoismaista.

Alkuvaiheessa se oli kummikuntatoimintaa, jonka tarkoitus oli auttaminen. Suomi oli köyhä ja taloudellisesti jäljessä vauraista Ruotsissa ja Tanskasta.

Sodan jälkeen toiminnan lähtökohta oli jälleenrakennus. Se oli naapuriapua sodan runtelemille kunnille.

Apu saattoi olla hyvin konkreettista. Esimerkiksi Kokemäen kuntaan palkattiin ruotsalaisen ystävyyskunnan Falköpingin raha-avulla toinen kunnan kahdesta kodinhoitajasta.

Lisäksi Falköping toimitti Kokemäen äitiys- ja lastenneuvoloihin valohoito­ lamppuja ja lastenvaakoja. Niitä ei Suomessa ollut siihen aikaan saatavilla.

”Ystävyyskuntatoiminta ei ole enää erillinen kansainvälisen toiminnan palikka, vaan liittyy luontevasti kunnan muuhun toimintaan.

Arja Puukko

Ystävät läheltä

YYA:n hengessä

Ystävyyskuntaparit haetaan Arja Puukon mukaan useimmiten lähialueilta.

Suosituimpia ovat Pohjoismaat, Viro ja Venäjä.

– Ystävyyskaupunkikartan muodostumiseen on Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, vaikuttanut maantieteellinen läheisyys, kieli- ja kulttuurisukulaisuus sekä poliittinen ja taloudellinen kehitys.

Pohjoismaissa ystävyyskuntia on kaikkiaan 365, Virossa yli 200, Venäjällä 120.

Esimerkiksi Kotkan ystävyyskaupungit ovat Kiinan Taizhouta lukuun ottamatta satamakaupunkeja Itämeren rannalla.

Unkarissa Suomen kaupungeilla ja kunnilla on peräti noin 60 ystävyyskaupunkia ja -kuntaa. Arja Puukko arvelee, että syynä suureen määrään on kielisukulaisuus.

Ystävyyskuntatoiminta on Puukon mukaan kehittynyt ja muuttanut muotojaan aikojen saatossa. YYA-aikana tärkeiksi tulivat Neuvostoliiton ystävyyskaupungit ja -kunnat. Ystävyyskuntatoiminta myötäili Suomen virallista ulkopolitiikkaa YYA-sopimuksen hengessä.

Viron itsenäistyttyä uudestaan ystävyyskuntasuhteita solmittiin runsaasti Viroon. Arja Puukko puhuu Viro-buumista 1990-luvulla.

Virossa on noin 200 ystävyyskuntasuhdetta Suomen eri kuntien kanssa.

Määrä supistuu jonkin veran, sillä Viron kuntauudistus karsi kuntien lukumäärän 213:sta vuoden vaihteessa 79:ään.

– Meneillään on Suomen ja Viron välisen ystävyyskuntatoiminnan päivittäminen. Molemmissa maissa on käyty läpi kuntauudistuksia.

Kulttuurivaihtoa ja leirikouluja Ystävyyskuntatoiminta on perinteisesti nuorisovaihtoa, kulttuurivaihtoa, oppilaitosten välistä yhteistyötä, urheiluseurojen vastavuoroisia vierailuja kilpailun merkeissä.

Kulttuuriyhteistyötä ovat esimerkiksi museoiden kokoelmien, taidenäyttelyiden ja kuorojen vaihtoa. Nuorisoyhteistyö on vaikkapa leirikouluja.

– Tällä vuosituhannella elinkeinopoliittinen näkökulma on tullut vahvasti esiin ystävyyskuntatoiminnassa.

Kunnan elinvoimaa haetaan tukemalla kunnassa sijaitsevien yritysten kansainvälistymistä.

Ystävyyskuntatoiminta voi toimia päänavaajana ja yhteyksien rakentajana.

Kiinan nousu merkittäväksi tekijäksi maailmantaloudessa näky myös ystävyyskuntatoiminnassa. Kiinassa on 24 ystävyyskuntaa ja -kaupunkia suomalaisten kanssa. >

•

Kumina 1 2018

5

KANSAINVÄLISYYS

– Esimerkiksi hissiyhtiö Koneella on tehtaat sekä Hyvinkäällä että sen kiinalaisessa ystävyyskaupungissa Kunshanissa. Kone toimi aloitteellisesti ystävyyskaupunkisuhteiden luomisessa.

Kiinassa henkilösuhteet ovat tärkeitä, Puukko muistuttaa. Ystävyyskaupunkisuhteet voivat toimia tärkeinä päänavaajina yhteistyösuhteiden luomisessa. Ne voivat avata suomalaisille yrityksille ovia, jotka muuten pysyisivät suljettuina.

– Kiina presidentin Xi Jinping viime huhtikuisella Suomen-vierailulla julkistettiin Suomen ja Kiinan kansantasavallan välinen kumppanuussopimus.

Yhtenä kohtana on maiden paikallishallintojen yhteistyön kehittäminen.

Elinkeinopolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä Elinkeinopolitiikka on noussut tärkeäksi teemaksi ystävyyskuntatoiminnassa. Käytännön työtä tekevät Puukon mukaan kuntien omistamat seudulliset kehitysyhtiöt.

Hämeenlinnan seudullinen kehittämisyhtiö Linnan Kehitys Oy on vuodesta 2008 kehittänyt erilaisia pk-yritysten Venäjä-palveluja ja auttanut pk-yrityksiä etabloitumaan Venäjän markkinoille.

Kuusamon ja Louhen piirin tiiviin ystävyyskaupunkitoiminnan tuloksena Kuusamoon saatiin kansainvälinen rajanylitysasema Kuusamo – Suoperä.

Imatran lobbaa yhdessä Tihvinän kanssa virnaomaisia rajan kummallakin puolella Niiralan rajanylityspaikan kehittämiseksi ja kansainvälisen junaliikenteen avaamiseksi.

Arja Puukko korostaa, että uusista tuulista huolimatta ei pidä unohtaa

6 Kumina 1•2018

perinteisiä toimintamuotoja ruohonjuuritasolla.

– Koululaisille ja nuorisolle ystävyyskuntatoiminta tarjoaa hyvän mahdollisuuden kansainvälistymiseen ja tutustumiseen vieraisiin kulttuureihin ja kieliin.

Aktiivinen kouluyhteistyö kertoo Puukon mukaan myös siitä, että hyvässä maineessa olevaa suomalaista koulutusta kohtaan tunnetaan kiinnostua muualla.

Ystävyystoiminta kurkottaa lähialueilta Afrikkaan asti. Esimerkiksi Tampereen ystävyyskaupunkien joukosta löytyy tansanialainen Mwanza.

Kehitysyhteistyöprojekteihin perustuva ystävyyskaupunkitoiminta käynnistettiin jo vuonna 1988.

Kehitysyhteistyömäärärahojen karsimisen yhteydessä päättyi vuonna 2015 ulkoministeriön rahoittama ja hallinnoima pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelma. Sen tuloksena oli syntynyt 16 yhteistyökuntaparia Afrikassa sijaitsevien kuntien kanssa.

Aktiivisuus vaihtelee Aktiivisia ystävyyskuntakaupunkeja on useita. Tampereella ystävyyskaupunkeja on 18, Turulla ja Kuopiolla 15, Espoolla 10, Salolla ja Vaasalla 9.

– Ystävyyskuntien määrä on kasvanut jatkuvasti. Eniten niitä solmittiin 1980- ja 1990-luvuilla. Tällä vuosikymmenellä uusia tulee varsin verkkaiseen tahtiin.

Ystävyyskuntasuhteiden intensiteetti voi vaihdella paljonkin ajan myötä. Jotkut ovat purkaneet kokonaan ystävyyskuntayhteistyön, kun asiassa ei ole tapahtunut mitään pariinkymmeneen vuoteen.

– Kuitenkin yleisempää on, ettei ystävyyskuntasopimuksia irtisanota, vaikka ne olisivat hiljentyneet. Kontaktit pidetään tavallaan lepäämässä siltä varalta, että yhteistyön tarve jossakin vaiheessa tulee ajankohtaiseksi.

– Jos käynnistetään projekteja, ystävyyskuntasuhteiden kautta voidaan luoda kätevästi yhteistyö- ja kumppanuussuhteita.

Verkostoituva maailma Ystävyyskuntatoiminta ei ole suomalainen keksintö. Sitä harjoitetaan laajasti ympäri maailman.

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMRin (Cousil of European Muncipalities and Regions) mukaan Euroopassa on kaikkiaan 15 000 ystävyyskuntaparia.

EU:lla on Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, josta voidaan myöntää tukea ystävyyskuntien verkostoille ja tapaamisille.

Kuntaliiton internetsivustolta löytyy International Forum, johon kerätään kuntia ja maakuntia koskevia kansainvälisiä uutisia ja asioita.

Arja Puukon mukaan ystävyyskuntatoiminta sopii hyvin nykyiseen kansainvälistyvään ja verkostoituvaan maailmaan.

– Kansainvälisyys on nykyisin arkipäivää. Toimintaympäristö muuttuu ja se on muuttanut myös ystävyyskuntatoiminnan luonnetta ja sisältöjä. Ystävyyskuntatoiminta ei ole enää erillinen kansainvälisen toiminnan palikka, vaan liittyy luontevasti kunnan muuhun toimintaan, Arja Puukko arvioi.

KUNTANEUVOTTELUT

Kiperät kuntaneuvottelut Kunta-alan sopimukset irtisanottiin marraskuun lopulla. Kunta-alan pääsopijajärjestöt ilmoittivat tällöin, että järjestölliset toimenpiteet ovat mahdollisia helmikuun alusta lukien. Neuvottelut uuden KVTES-sopimuksen aikaansaamiseksi käynnistyivät tuolloin toden teolla.

Teksti ja kuva Jussi Näri

T

ätä kirjoittaessa kuntasektorin neuvottelut ovat siis loppusuoralla. Pari vuotta voimassa ollut KVTES -sopimus päättyy 31.1.2018. Neuvotteluja on käyty KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen kanssa. Neuvottelujen lähtökohtana on pidetty teknologiateollisuuden aiemmin saavuttamaa palkkaratkaisua, joissa palkankorotukset sidottaisiin n.

3,2 % korotuksiin sopimuksen ollessa vähintään kaksivuotinen. Todennäköisesti sopimus ulottuisi kevääseen 2020.

Neuvottelut eivät ole tietenkään koskaan helppoja. Palkansaajaosapuoli haluaa ratkaisun, joka on suotoinen palkkakehityksen kannalta ja työnantajaosapuolen mielestä korotuksiin ei ole joko tarvetta, mahdollisuuksia tai kumpiakaan. Maan talouden kehitystä seurataan palkansaajajärjestöissä nyt tarkkaan, ja osaksi siihen myös korotusvaatimuksissa vedotaan. Työnanta-

jaosapuolen mielestä orastavaa talouskasvua ei kuitenkaan saisi tukahduttaa julkisen sektorin palkankorotuksilla.

Vaakakupissa on myös kilpailukykysopimuksella sovitut lomarahaleikkaukset ja työajanpidennykset. Nämä kaikki osuivat kipeästi julkisen sektorin työntekijöihin, ja niille on haettu nyt kompensaatiota. Pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kävivät pääministeri Sipilältä kyselemässä valtion mahdollisuuksista kompensoida jo leikattuja etuuksia, mutta pääministeriltä ei toivomuksille herunut myötätuntoa. On siis selvää, että nyt käytävien neuvottelujen taustalla on myös jo aiemmasta sopimuksesta hiertämään jääneet työehtojen heikennykset.

Irtiottoja sopimusjärjestelemästä Nyt neuvoteltava KVTES -sopimus koskee n. 420 000 työntekijää

ja viranhaltijaa. Sen yhteenlaskettu palkkasumma on n. 21 miljardia euroa.

Kyse on siis todella isosta ja merkittävästä sopimuksesta. Sillä sovitaan niin kirjastonhoitajien kuin sairaanhoitajienkin palkoista ja KVTES-sopimuksen vahvuus on perinteisesti ollut juuri sopimuksen kattavuudessa.

Sopimuksesta on kuitenkin ilmennyt irtiottoja. Terveydenhoitoalan kaksi suurta järjestöä, Tehy ry ja Super ovat suunnittelemassa omaa sopimustaan.

Terveydenhuoltoala ei ilmeisesti halua, että samassa sopimuksessa päätettäisiin muidenkin henkilöstöryhmien työehdoista. Sopimusneuvotteluihin tämä tuo ylimääräisiä mutkia. Erillinen sopimus tarkoittaisi näet todennäköisesti myös omaa siivua kuntasektorin palkkapotista. Olisikin tärkeää, että pääsopijajärjestöt pysyisivät tässä linjakkaina ja samassa neuvottelupöydässä. >

•

Kumina 1 2018

7

KUNTANEUVOTTELUT

Jaakko Korpisaari: yllätyskäänne neuvotteluissa

A

kavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies on seurannut kunta-alan neuvotteluja jo pitkään.

Tällä hetkellä kvtes-neuvottelut ovat keskeytyneet, sillä työnantajaosapuolen on ollut vaikeaa hyväksyä neuvottelujärjestö JUKOn esittämää vaadetta lomarahaleikkausten kompensaatiosta. Me kysyimme Jaakolta, miltä nyt käytävät neuvottelut vaikuttavat.

– Neuvotteluihin valmistauduttiin hyvin. Tavoitteenasettelu alkoi jo syyskuussa ja siitä alettiin etenemään kohti sopimuskauden päätöstä ja tulevia neuvotteluja työnantajaosapuolen kanssa.

– Ehkä kuitenkin poikkeuksellista oli se, että tällä kertaa neuvottelut alkoivat aika myöhään, vasta tässä ihan muutamia viikkoja sitten. Viime metreillä tuli mukaan tämä lomarahakompensaatio, johon ainakaan tällä hetkellä työnantajaosapuolelta ei riitä ymmärrystä. Tosin on näitä viime hetkien vaatimuksia ollut ennenkin.

No se on poikkeuksellista, sillä yleensähän neuvotteluja aletaan käymään jo hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä. Kertooko tämä jostain?

– Kyllä se ehkä osaltaan voisi kertoa sitäkin, että odotetaan viimeiseen asti ja sitten vasta lyödään kortit pöytään. Ehkä tässä voisi olla uuden neuvottelutavan alkua.

Miten arvioi­sit sitten KT Kun­ta­työnantajaa

8 Kumina 1•2018

ehkä myöhemmin niin tuleeko näissä neuvotteluissa kuitenkaan yllätyksiä?

Onko tässä Juko-koneisto joka jauhaa työnantajakoneiston kanssa kunnes sieltä putkahtaa päätös ulos.

– No, kyllä tässä on yllätyksiäkin nähty, mutta usein ne tosiaan liittyvät näihin loppumetrien iltalypsyihin eli edun hankkimiseen esimerkiksi yksittäiselle ammattiryhmälle. Harvemmin sitten tulee isompia yllätyksiä, sillä kyllä osapuolet tuntevat toisensa aika tarkkaan.

Entäpä helmikuun alun poliittinen mielenosoitus. Oliko sillä vaikutusta samaan aikaan käytäviin neuvotteluihin? Ainakin julkisuudessa on hämmästelty, miten näin kriittiseen aikaan ja neuvottelujen ollessa kesken voidaan ryhtyä Jaakko Korpisaari poliittisiin mielenosoituksiin. vastaa Akavan – Tottakai asia vaikuttaa Erityisalojen kuntaneuvotteluihin, vaikka ajansektorin neuvottelutoiminnasta. kohtaa valittaessa ei SAKlla ollut tiedossa, että neuvottelut ovat vielä kesken. Kyse oli aktiivimallin vastustamisen lisäksi järjestövoiman näyttämisestä ja sitä mukana olevat kuntasektorin liitot halusivat osoittaa.

Haussa olisi siis 3,2 % palkankorotukset kunta-alalle jaksottuen kahdelle vuodelle.

Se, missä määrin vientialojen neuvottelema sopimus toteutuisi myös kunta-alalla on vielä lopullisia neuvotteluja vaille valmis. Parhaillaan ratkotaan kuitenkin lomarahaleikkausten kompensaatiosta syntynyttä KVTES-neuvottelujen keskeytymistä. Kompensaation kustannusvaikutus on 300 miljoonaa euroa. Tähän kuntatyönantajan on ollut vaikeaa taipua.

neuvottelukumppanina. Sujuuko kaikki hyvässä hengessä vai joutuuko jatkuvasti olemaan varpaisillaan?

– Meillä on kyllä hyvä neuvottelusuhde. Ensinnäkään ei työnantajaosapuolenkaan intresseissä ole kuntapalvelujen huonontaminen, vaan kyllä tässä on halu pitää huolta toimivista palveluista. Toisaalta emme mekään lähde nokittelemaan. Me emme vaadi kuuta taivaalta vaan sen mikä meistä on reilua. Me vaadimme saman minkä muutkin, emme vähempää emmekä enempää.

Jos siis neuvotteluihin on valmistauduttu hyvin ja ne etenevät tasaiseen tahtiin vaikka alkavatkin

PUHEENJOHTAJALTA

Minun kuntani – matkailijan unelma?

Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

S

amaan aikaan kun moni kunta kamppailee kutistuvan asukasluvun, katoavien palveluiden ja kasvavien sote-menojen kanssa on Suomeen suuntautuva matkailu kovassa nosteessa ja kasvaa muuta taloutta nopeammin. Suomi on yhä useammin saanut kansainvälistä huomiota nousevana matkakohteena, ja matkailutrendien kärjessä olevat luonto- ja kulttuurimatkailu tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia myös lukuisille suomalaisille kunnille.

Miten siis voisimme hyödyntää kansainvälisen

näkyvyytemme yhtenä kiinnostavimmista matkailukohdemaista ja saada turistit yhä sankemmin joukoin suuntaamaan kohti Suomea?

Erinäisten lehtijuttujen mukaan kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa Suomessa erityisesti luonto, puhtaus ja turvallisuus. Näiden lisäksi toki kaivataan monipuolisia palveluita ja jonkinlaista wau-aspektia. Sen vuoksi onkin hyvä pohtia, kuinka moni meidän kunnistamme pystyy tällä hetkellä tarjoamaan matkailijoille näitä?

Toivomme kyllä kovasti matkailun kasvua ja siitä tuleville rahoille olisi käyttöä, mutta harva kunta haluaa investoida matkailuun ja luoda turisteja houkuttelevia kohteita ja palveluita.

Kulttuuripalveluista pikemminkin halutaan säästää, sen sijaan että

kehitettäisiin niistä kansainvälisestikin vetoavia kohteita. Monessa kaupungissa ei myöskään ole tarjota kovin houkuttelevia hotelli- ja ravintolavaihtoehtoja elämyshakuisille matkailijoille. Luontoelämyksiinkään ei usein panosteta ja monen kunnan luontopoluilla matkailija saa harhailla vailla opasteita - saati sitten että tarjoaisimme opastettuja retkiä nuotiokahveineen ja marjanpoimimisineen.

Hyvin tunnettu suomalainen matkailuhaaste on myös tarjonnan sesonkiluonteisuus sekä se, että suurin osa Suomesta on heinäkuussa suljettuna. Eli juuri silloin kun matkailusesonki olisi kuumimmillaan.

Toki matkailun suhteen tehdään jo nyt paljon ja viime vuosina on monissa kaupungeissa otettu isoja harppauksia matkailun edistämisen suhteen. Yhä useammin saamme lukea Suomessa vierailleista ulkomaisista bloggareista tai muista julkkiksista ja näiden Suomea esittelevät Instagram-kuvat markkinoivat meitä tehokkaammin kuin mikään perinteisempi mainos voisi tehdä.

Vaikka kunnissa on perinteisesti haikailtu isojen tehtaiden ja muiden vastaavien suurtyöllistäjien perään, voisiko luonto- ja kulttuurimatkailu ollakin se, johon tulevaisuudessa kannattaisi satsata yhä enemmän? Matkailuhan on varsin työvoimavaltainen ala, joka työllistää myös paljon nuoria. Se voi myös tarjota mahdollisuuksia syrjäisempienkin alueiden kukoistamiseen, sillä luonnon läheisyys on juuri sitä eksotiikkaa, jolla Suomi voi erottua edukseen turisteista käytävässä kilpailussa. Ehkä jokaisen meistä tulisikin tarkastella omaa asuinkuntaansa uusin silmin ja pohtia mitkä tekijät juuri siellä voisivat tehdä kunnasta kansainvälisen matkailuhelmen.

”Pitäisikö kuntien satsata tulevai­ suudessa enemmän luonto- ja kulttuurimatkailuun? Matkailu on työvoimavaltainen ala ja voisi tarjota mahdollisuuksia syrjäisempienkin alueiden kukoistamiseen.”

•

Kumina 1 2018

9

KANSAINVÄLISYYS

10 Kumina 1•2018

Kalatuotteisiin erikoistunut Disa´s Fish -myymälä myy elintarvikkeiden ohella myös esimerkiksi kodin- ja autotarvikkeita kuten tuulilasin pesunestettä, jota venäläisasiakkaat mielellään ostavat.

VOIHAN VENÄJÄ! venäläisten tahdissa. Suurvallan Lappeenranta elää ja hengittää Venäjän ja itänaapureihin, jotka tuovat naapurikaupungin asukkaat ovat tottuneet on myös pakko sopeutua kaupunkiin työtä ja elämää. Lappeenrannan udellisiin suhdanteisiin. > Venäjän nopeasti vaihtuviin poliittisiin ja talo Teksti Outi Salovaara Kuvat Juha Metso •

Kumina 1 2018

11

KANSAINVÄLISYYS

P

ikasilmäyksellä kaupan pihassa näkyy vain Venäjän rekisterissä olevia autoja. Mutta tämä onkin kalatuotteisiin erikoistunut myymälä kaakkoisrajalla Lappeenrannassa, Nuijamaan raja-asemalle johtavan tien varressa.

Disa´s Fish -myymälän kalatiskiltä evästä hakevat muun muassa Juri Tonev ja Olga Toneva.

– Täällä kala on tuoretta ja edullista, perustelee rakennusyrittäjä Tonev.

Bulgarialais-venäläinen pariskunta asuu vakituisesti Moskovassa, mutta lomailee sekä Sysmässä että Bulgariassa.

He ovat ajaneet lähes tuhat kilometriä ja 16 tuntia Moskovasta Lappeenrantaan, mistä he jatkavat Sysmään.

Tonev ei pidä matkaa pitkänä – hän ajaa myös tuplaten pidemmän matkan Moskovasta Bulgariaan omalla autolla, sillä se on edullisinta.

Puhtaaseen ja lainkuuliaiseen Suomeen Tonev ihastui aikoinaan ajaessaan Euroopasta Venäjälle Suomen kautta.

– Kun ei juo eikä huuda ja käyttäytyy muutenkin hyvin, täällä pärjää, sanoo kolme tai neljä kertaa vuodessa Suomessa käyvä Tonev.

Disa´s Fish -myymälä avautui Nuija-

maantien varteen 2012 ja tuli kuuluisaksi Suomen pisimmästä kalatiskistä.

Kaakkois-Suomessa avautui epätavallisen runsaasti muitakin kalakauppoja,

Juri Tonevin reitti Moskovasta Sysmään mökille kulkee Lappeenrannan kautta.

sillä kalaan hullaantuneita venäläis­ asiakkaita riitti.

– Melkein kaikki asiakkaamme ovat venäläisiä, sanoo seitsemän vuotta Disa´s Fishin palveluksessa ollut Anastasija Kugauppi kassakoneensa ääressä.

Vuonna 2014 venäläisasiakkaiden virta tyrehtyi äkkiarvaamatta. Taustalla olivat Ukrainan sota, Krimin anastus, pakotepolitiikka ja ruplan voimakas heikkeneminen. Romahdus tuntui karusti Lappeenrannassa, missä kaupankäynti hiljeni ja kaupan alan työttömyys kasvoi.

Suurin notkahdus on kuitenkin taas kerran ohi. Nuijamaan raja-asema on noussut Vaalimaan ohi itärajan

Disa´s Fishissä työskentelevä Anastasija Kugauppi saa työssään käyttää enemmän venäjän kuin suomen kieltä.

12 Kumina 1•2018

vilkkaimmaksi, ja siellä rajanylitysten määrä kasvoi viime vuonna 15 prosenttia edellisvuodesta 2,6 miljoonaan. Se näkyy Disa´s Fishissäkin.

– Venäläisiä asiakkaita on 30–40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Uutena vuotena heitä oli ihan älyttömästi, sanoo Kugauppi.

Venäjä ja venäläiset tulevat Lappeen-

rannassa vastaan lähes joka askeleella, mutta 70 000 asukkaan maakuntakeskus uinui hiljaiseloa aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

60 kilometrin päässä sijaitsevan Viipurin tai 200 kilometrin päässä sijaitsevan Pietarin, silloisen Leningradin, asukkaat eivät juuri rautaesiripun takaa Suomeen tulleet.

Kun raja aukesi Neuvostoliiton hajottua 1991, Lappeenranta oli yhtäkkiä täynnä Ladoja, pimeän viinan ja tupakan myyjiä ja muovikasseissa seteleitä kantavia venäläisiä ostosmatkailijoita.

Idästä tulevia varkaita peläten kaupat ripustivat kieltokylttejä oviinsa: ”Vain yksi venäläinen kerrallaan.”

Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen, ja venäläisten tuomat eurot ja työpaikat otetaan riemuiten vastaan.

Vuonna 2017 venäläisten asiakkaiden Lappeenrantaan jättämä euromäärä oli arviolta 145 miljoonaa euroa.

Italialainen Gioia Dinca tuli töihin venäläisten suosimaan Grande Orchidéemuotitavarataloon Pietarista.

Lappeenrantalaisia häiritsee enää lähinnä venäläismatkailijoiden huoleton parkkeeraus- ja jonotuskulttuuri, vaikka kaupunkiin sijoitettu Sorjonen-televisiosarja rakensi kuvaa itämafian pesäpaikasta.

Matkailijoiden ohella Lappeenrantaan on pysyvästi asettunut asumaan merkittävä venäjänkielinen vähemmistö, reilut 3 000 ihmistä.

Lappeenrannan kaupungin mark-

kinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman on vuodesta 2009 lähtien työnsä puolesta näköalapaikalta seurannut Venäjä-ilmiötä.

Kaupungin matkailu- ja markkinointihankkeet veivät hänet viime vuonna Venäjälle noin kerran kuussa, ja Lappeenrannassa vierailee taajaan venäläisiä virkamiehiä, toimittajia ja yrittäjiä.

– Joskus kollegani esimerkiksi Keski-Euroopasta ovat kysyneet, että eikö minua pelota näin lähellä Venäjää. Olen sanonut, että ei pelota, nauraa Rahman.

Venäläisissä on hänen mukaansa positiivista nopea innostuminen uusista ideoista.

– Sen takia me vilkkaat karjalaiset ehkä ymmärrämme heitä paremmin, sanoo Rahman.

Toisaalta ideoiden vieminen käytäntöön voi viedä aikaa, ja jo sovituksi oletetusta asiasta voi joutua neuvottelemaan venäläisen kanssa useamman kerran. Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus on myös huomioitava.

– Venäjä on arvaamaton, ja mitä vain voi tapahtua. Sen takia emme voi olla vain Venäjän varassa, vaan on katsottava muuallekin, sanoo Rahman.

Mirka Rahman käy työnsä puolesta usein Venäjällä.

Arvaamattomuus on näkynyt esimer-

kiksi Ikea-tavaratalohankkeessa, josta kaupunki aloitti neuvottelut jo 2007.

Tavaratalolle löytyi tontti Nuijamaan raja-asemalle johtavan tien vierestä.

Ikea on sanonut perustavansa tavaratalonsa kotimaisen kysynnän varaan, mutta yhtiö tuskin olisi edes harkinnut sijoittautumisvaihtoehdoksi Lappeenrantaa ilman Venäjä-lisää.

Kaupunki ehti investoida Ikea-tontin valmisteluihin kaikkiaan yli kymmenen miljoonaa euroa ja tavaratalo oli suunniteltu avattavaksi 2015, kun rupla romahti ja hanke siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Ikea osti 2016 tontin kaupungilta kymmenellä miljoonalla eurolla, mutta tontilla on edelleen hiljaista. 2017 yhtiö ilmoitti, että lopullista rakentamispäätöstä joudutaan odottamaan vielä vuosia.

Myös Lappeenrannan lentokenttä

on elänyt – ja kuollut – venäläisten varassa. Syksyn 2015 jälkeen kentältä on lennetty vain satunnaisia charter- ja muita lentoja. Tuolloin Ryanair lopetti viimeisetkin lentonsa venäläisten > •

Kumina 1 2018

13

KANSAINVÄLISYYS

matkailijoiden kaikottua talouskriisin seurauksena.

Koko 2010-luvun lentokenttä oli pysynyt pystyssä venäläisten, Eurooppaan matkanneiden transit-matkustajien varassa. Kenttää kutsutaankin leikkisästi Pulkovo Westiksi Pietarin Pulkovon-kentän mukaan.

Vilkkaimmillaankin kenttä kuitenkin tuotti noin miljoona euroa tappiota valtiolliselle Finavialle joka vuosi.

Vuoden 2016 alusta kenttä siirtyi Finavialta maakunnallisen säätiön omistukseen, ja liiketoimintaa pyörittää nyt Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö.

Tarkoitus on saada kenttä uudelleen auki ja toiminta kannattavaksi kustannusrakennetta keventämällä ja houkuttelemalla venäläisten ohella uusia, etenkin keskieurooppalaisia asiakkaita Etelä-Karjalaan.

Kentän pitkä hiljaisuus rikkoutuu ensi kesänä, kun Ryanair aloittaa Lappeenrannasta reittilennot Kreikan Ateenaan ja Italian Bergamoon.

Lappeenrannan matkailun veturina

on 2011 valmistunut Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli entisen Joutsenon alueella, noin 30 kilometrin päässä keskustasta. Se houkuttelee etenkin venäläisiä turisteja vesi- ja seikkailupuistoineen.

Matkailullisesti venäläisturisteissa on silti vielä paljon hyödynnettävää.

– Venäläiset turistit käyvät täällä tyypillisesti vain päivämatkalla. Heidän viipymäänsä pitäisi saada pidennettyä, sanoo Rahman.

Lappeenranta on muiden Saimaan kaupunkien eli Imatran, Savonlinnan ja Mikkelin kanssa rakentamassa yhteisiä matkailutuotteita sekä venäläisten että muiden turistien saamiseksi Saimaalle.

Toisaalta kaupungit tekevät matkailuyhteistyötä Pietarin kanssa etenkin kiinalaisten turistien saamiseksi alueelle. Pian käynnistyvän EU-rahoitteisen hankkeen turvin pyritään rakentamaan Saimaa-Pietari-matkailukäytävää, joka tarjoaisi turisteille nähtävää ja koettavaa molemmin puolin itärajaa.

Rahman kertoo, että myös Pietarissa 14 Kumina 1•2018

ensi kesänä järjestettävät jalkapallon MM-kisat näkyvät kaupungissa: jalkapalloturisteille tarjotaan Pietaria edullisempaa yöpymistä Lappeenrannassa ja miljoonakaupungin ruuhkat välttävät kuljetukset Lappeenrannasta suoraan stadionille.

Venäläisten tuotannolliset investoin-

nit Lappeenrantaan ovat olleet varsin vähäisiä.

Merkittävimpiä niistä ovat käynnistysvaikeuksien jälkeen menestyksekkäästi toimivat Cytomed-lääketehdas ja Eltechnika-sähkötarviketehdas.

Molempien yhtiöiden omistajat ovat Pietarista, ja molemmat työllistävät noin 15 ihmistä.

Venäläiset ovat myös jonkin verran perustaneet erityisesti venäläisasiakkaille suunnattuja kenkä-, vaate-, autovaruste- ja muita myymälöitä Lappeenrantaan.

”Venäläiset turistit käyvät täällä tyypillisesti vain päivämatkalla.

Heidän viipymäänsä pitäisi saada pidennettyä.”

– Meillä käy lähes pelkästään venäläisiä asiakkaita. Suomalaiset luulevat, että meillä on kallista, sanoo italialais-venäläisessä omistuksessa olevan Grande Orchidée -muotitavaratalon myyjä Gioia Dinca.

Syyskuussa Lappeenrantaan muuttanut Dinca asui aiemmin vuosia Pietarissa, missä hän oppi työssään tarpeellisen venäjän kielen.

Venäläiset ovat myös tehneet kiin-

teistökauppoja. Omakotitalojen ja mökkien lisäksi kaupaksi on mennyt liikekiinteistöjä kuten komea 1930-luvulla pappilaksi valmistunut talo paraatipaikalla Lappeenrannan satamassa.

500-neliöisen talon ostivat 2015 noin 700 000 eurolla moskovalaiset Galina ja Aleksei Trofimov, äiti ja poika.

He hakivat tontille kaavamuutoksen remontoidakseen kiinteistöön ravintolan. Ulkokuori on jo kokenut täydellisen muodonmuutoksen, ja jo puolitoista vuotta kestänyt remontti jatkuu nyt sisätiloissa. Ravintolan avautumisen aikataulu on kuitenkin edelleen auki.

Trofimovien asiamies Suomessa on työmaaparakista löytyvä lappeenrantalainen Svetlana Kela. Mitä Kela arvelee, milloin Trofimovien ravintolasta voi katsella auringonlaskua Saimaalla ruokalautasen äärellä?

– En kommentoi ravintolan avautumista mitenkään. Tämä on yksityinen hanke, ettekä saa ilman lupaa kirjoittaa tästä yhtään mitään. Jos kirjoitatte jotakin, haastan teidät oikeuteen, täräyttää Kela.

Hän sanoo olevansa suivaantunut internetkeskusteluista, joissa on epäilty venäläisinvestoinnin onnistumismahdollisuuksia.

Kaakkoisessa Suomessa on kymmenittäin venäläisten omistuksessa olevia, joskus pahasti rapistuneita matkailukiinteistöjä, joiden innolla aloitetut bisnekset ovat joko täysin seis tai pyörivät kituliaasti.

Myös Trofimovienkien lupaavasti alkanut, mutta sittemmin venähtänyt ravintolahanke on herättänyt hieman pessimismiä.

Mutta mitä ajattelevat tavalliset kau-

punkilaiset venäläisistä? Sitä on parasta kysyä Kauppatorin kahvikioskeista.

– 1990-luvulla venäläisiä ilmestyi tänne ja alkoi myydä pimeää viinaa ja tupakkaa, muistelee perinteisiä vety- ja atomilihapiirakoita myyvä kahvikioskiyrittäjä Tiina Back-Martin huvittuneena.

Nyt hänellä ei ole pienintäkään moitittavaa venäläisissä, jotka ovat erityisen mieltyneitä Back-Martinin lohipiirakoihin. Samoilla linjoilla on kahville poikennut Back-Martinin sukulaismies, Helsingistä eläkkeellä sukujuurilleen Taipalsaarelle muuttanut Heimo Heikkonen.

– Minulla ei ole mitään venäläisiä vastaan. Kaupunki pysyy heidän ansiostaan elävänä, hän sanoo.

OPISKELIJAT

Kansainvälistä konferenssitunnelmaa Riiassa Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijat ovat vuosittain osallistuneet kolmipäiväiseen Bobcatsss-konferenssiin joko järjestäjinä tai konferenssivieraina.

Tänä vuonna matkalle lähti 12 opiskelijan joukko, jossa mukana oli myös Bobcatsss-konkareita. Riiassa pidettävän konferenssin teemana oli the Power of Reading, lukemisen voima.

Teksti Serafia Kari ja Jasmiina Sillanpää Kuvat Jasmiina Sillanpää ja Bálint Dániel

B

obcatsss on vuosittain eri puolilla Eurooppaa järjestettävä kirjasto- ja informaatioalan kansainvälinen konferenssi, joka on tarkoitettu alan opiskelijoille, ammattilaisille ja opettajille. Tampereen yliopistolla onkin pitkät Bobcatsss-perinteet, sillä yliopisto on ollut mukana järjestämässä ensimmäistä konferenssia.

Konferenssin teema vaihtuu vuosittain, ja tänä vuonna tapahtuman järjestäneet latvialaiset opiskelijat olivat valinneet teemaksi lukemisen. Teemaa tarkasteltiin monen eri alateeman kautta: esitelmissä käsiteltiin mm. lukemisen taitoja, tapoja ja

vuorovaikutusta, muisti-instituutioita ja teknologisia ratkaisuja lukemiseen.

Opiskelijan kynästä

K

umula on usein tukenut opiskelijajäsentensä kansainvälistä toimintaa, ja yksi perinteisistä tukikohteista on ollut Bobcatssskonferenssin matkatuki informaatiotutkimuksen opiskelijoille.

Tänä vuonna konferenssi sijoittui Riikaan, ja pyysimme matkaan lähteneiltä opiskelijoilta raportin paikan päältä. Haasteeseen vastasivat Tampereen yliopistolla opiskelevat Serafia Kari ja Jasmiina Sillanpää, jotka kertovat tässä jutussa konferenssin tunnelmista.

Konferenssipäivät avasivat alan professorit, joiden puheenvuoroissa käsiteltiin kirjallisuuden- ja lukemisen tutkimusta erilaisista näkökulmista: ensimmäisenä esiteltiin lukemisen prosessia kognitiotieteiden näkökulmasta ja toisena päivänä kerrottiin, miten kirjoja ja kirjallisuutta kuluttavia ihmisiä on kuvattu kuvataiteessa eri aikakausina. Viimeisenä päivänä kuultiin unkarilaisten kirjailijoiden kirjallisuusmieltymyksistä.

Professorien puheenvuorojen lisäksi päivät täyttyivät opiskelijoiden esityksistä ja työpajoista. Meidänkin > •

Kumina 1 2018

15

OPISKELIJAT

ryhmästämme osa esitteli tapahtumassa gradunsa tai piti valitsemastaan aiheesta työpajan. Suomi oli hyvin edustettuna konferenssissa muutenkin, sillä osallistujia saapui myös Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. Ammattilaisia osallistui konferenssiin myös Porvoon ja Tampereen kaupunginkirjastoista, sekä Tampereen yliopistosta. Kaiken kaikkiaan tapahtuma keräsi yhteen noin 200 kirjastoalan ammattilaista ja opiskelijaa ympäri maailmaa.

Mikä Bobcatsss?

• vuodesta 1993 alkaen järjes•

Hienointa konferenssissa oli tavata

alamme opiskelijoita ja ammattilaisia, verkostoitua ja laajentaa alamme kansainvälistä tuntemusta. Tämän vuoden suuri suomalaisedustus konferenssissa oli myös miellyttävä yllätys, sillä jokaisesta Suomen informaatioalan korkeakoulukaupungista oli saapunut väkeä paikalle! Bobcatsss-konferenssit ovat aikaisempinakin vuosina varmistaneet tapaamispaikan myös suomalaisten kollegoidemme kanssa, sillä etenkin opiskelijakollegoita Suomen muista korkeakouluista tapaa opintojen aikana harmillisen harvoin, jos laisinkaan.

Meille molemmille tämä oli neljäs Bobcatsss ja aiemmista kerroista poiketen emme osallistuneet itse konferenssin järjestelyihin. Olikin mukava päästä tällä kerralla seuraamaan konferenssia rennoissa tunnelmissa ja nauttia kansainvälisestä ilmapiiristä sekä alamme tuoreesta tutkimuksesta ilman järjestämiseen liittyviä paineita.

Konferenssipäivinä riitti nähtävää niin itse esityksissä, kuin Riian upeissa rakennuksissa ja kauniissa kaupungissakin. Jo puitteet konferenssissa olivat mahtavat: kansalliskirjaston ylväs tunnelma sekä Latvian yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan ihastuttavan moderni arkkitehtuuri valloittivat.

Päivät kuluivat konferenssiohjelman parissa, jonka jälkeen oli mahdollista lähteä opastetuille kierroksille kansalliskirjastoon sekä muihin Riian kulttuurikohteisiin. Kansainvälistä tunnelmaa vauhdittivat myös ensim16 Kumina 1•2018

•

tetty vuosittainen kirjasto- ja informaatioalan kansainvälinen konferenssi.

Akronyymi BOBCATSSS muodostuu niiden kaupunkien alkukirjaimista, joiden yliopistot olivat mukana perustamassa konferenssia vuonna 1993: Budapest, Oslo, Barcelona, Kööpenhamina, Amsterdam, Tampere, Stuttgart, Szombathely ja Sheffield.

Tapahtuma on järjestetty nyt 26 kertaa ympäri Eurooppaa ja 25. konferenssi järjestettiin vuonna 2017 Tampereella.

mäisen illan gaalaillallinen sekä toisen päivän perinteinen iltajuhla.

Viimeisenä päivänä päätösseremoniassa esiteltiin parhaiden töiden voittajat, vaikkakaan tällä kertaa palkintoja ei mennyt Suomeen. Seremoniassa paljastettiin myös, että vuoden 2019 Bobcatsss järjestetään Kroatiassa. Joka

vuosi järjestäjäyliopisto ja -kaupunki antaa oman mausteensa konferenssin teemaan ja tunnelmaan. Odotammekin innolla, mitä seuraavan vuoden Bobcatsss tuo tullessaan!

Bobcatsss on näin opiskelijan näkökulmasta matalan kynnyksen konferenssi ja se on ollut myös monelle oman matkaryhmämme jäsenelle ensimmäinen ulkomaanmatka tai reissu lentokoneella. Lähes kaikille Bobcatsss on myös ollut ensimmäinen akateeminen tilaisuus, jossa pääsee näkemään laajasti kansainvälisiä esityksiä, verkostoitumaan ja julkaisemaan omia tieteellisiä töitään. Tampereen yliopistossakin tehdään vuosittain kiinnostavia ja ajankohtaisia opinnäytetöitä, joiden tulokset jäävät helposti vain tekijän ja työn ohjaajan tietoon.

Bobcatsss on ollut hieno tilaisuus

hankkia ensimmäisiä julkaisumerkintöjä ja esitellä omaa tutkimustaan kansainväliselle yleisölle. Suosittelemme sitä lämpimästi kaikille alan opiskelijoille ja miksei ammattilaisillekin!

Toivottavasti nähdään Kroatiassa ensi vuonna!

Kumula myönsi opiskelija-apurahat Ouluun ja Tampereelle

H

allitus myönsi viime joulukuussa kaksi 500 euron apurahaa Oulun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualaa opiskelevan HeidiMaria Hekkalan opinnäytetyöhön ja Tampereen yliopistolla hallintotieteitä opiskelevan Emmi Tanskasen pro gradu -tutkimukseen.

Hekkalan työssä tutkitaan kirjastoammatillisuuden uutta suuntaa Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa toteutetun osaamis-

Lyhyesti

kartoituskyselyn avulla. Tanskanen käsittelee tutkielmassaan kuntien tarkastuslautakuntia ja sitä, miten tarkastuslautakunnat kehittyvät sote- ja maakuntauudistuksen myötä lähitulevaisuudessa. Onnea molemmille ja voimaa lopputöiden viimeistelyihin!

Tämän vuoden apurahakierros alkaa lokakuussa 2018 ja siitä tiedotetaan Kumulan nettisivuilla ja uutiskirjeissämme.

KOLUMNI

1 / 2018

Kunnat ja vuosi 2018 Kuntien hallinnossa tapahtuu monenlaisia asioita vuonna 2018, joista useat ovat olleet keskusteluissa jo pidempään. Vuosi 2018 on kuitenkin monella tapaa kuntamaailmassa kiinnostava ja ehkä historiallinenkin.

Uudella kuntastrategialla johtaminen unnat ovat laatineet uuden kuntalain mukaisia strategioita ja nyt on ensimmäinen kokonainen vuosi, kun kuntia johdetaan uudella kuntastrategialla.

Strategian merkitys ja strategialla johtaminen ovat herättäneet jos jonkinlaista keskustelua. Toiset ovat nähneet sen innostavana visiointina ja kunnan tulevaisuuden pohdintana ja toiset taas turhana ”jauhamisena”. Tässä onkin haastetta, kun valtuustot ryhtyvät johtamaan uusilla strategioillaan ja ottavat sen huomioon syksyllä talousarviotyöskentelyssä. Saadaan nähdä, toteutuuko kuntastrategian konkretisointi käytäntöön vai ei.

K

Itsehallinto tsehallintokeskustelun toivoisi nousevan vielä aiempaa enemmän ja ehkä jopa hiukan arkisemmallakin tavalla esiin. Itsehallinnon merkitys näkyy kuntien arjessa monessakin asiassa, sillä useat asiat ovat edelleen kunnan omassa harkinnassa. Kuntalaisia lähellä oleva paikallishallinto on mahdollistanut monien paikallisten ideoiden kehittymisen ja syntymisen, joka näkyy kotiseudun ja kuntalaisidentiteetin merkityksen kasvuna. Kunta on kuntalaiselle koti, asuinpaikka ja syntymäpaikka. Tätä varmasti vaalitaan edelleen.

on esimerkiksi perustettu elinvoima- ja hyvinvointilautakuntia ja -jaostoja eri puolille Suomea. Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen jatkuu monin eri tavoin. Suurin osa kunnista on uusissa kuntastrategioissaan ottanut hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisen kärjekseen. Vuosi 2018 tulee näyttämään meille, mitä se käytännössä kuntamaailmassa tarkoittaa.

Maakunta- ja soteuudistus ästä ei liene tarvetta mennä sen syvemmälle: odotuksissa kuitenkin on, että nyt voisi vihdoinkin jotain tapahtua tällä saralla.

T

Kysymysmerkki: osallisuuden lisääminen untalaki toi mukanaan lisää keinoja osallistaa kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä mukaan päätöksentekoon ja osallisuutta onkin lähdetty lisäämään monin eri keinoin: on lisätty kuntalaisten osallisuutta kuntastrategioissa, kokeiltu osallistavia budjetointeja, lisätty kuntalaisraateja ja -kyselyitä ynnä muuta. Voiko vuosi 2018 olla osallistavien tapojen ottamista ns. normaaliin päiväjärjestykseen pysyvästi?

I

K

Nopea reagointi lämme nopean reagoinnin aikaa - tähän olemme tottuneet mm. somessa. Tämä tarkoittaa kunnillekin entistä enemmän valmistautumista muun muassa kriisiviestintätilanteisiin. Oleellista on nopeutuva tiedonvälitys sekä riittävän monilla kanavilla viestintä, mikäli jokin kanava ei kriisitilanteissa toimisikaan.

Työelämä äivittäisessä kuntatyössä vastaan tulee erityisesti kiihtyvä eläköitymistahti sekä työelämän muutos. Kuntatyö digitalisoituu entistä enemmän ja myös työelämän vaatimukset ylipäätänsä ovat muuttumassa esimerkiksi joustavuuden, etätyön ja 24/7 tavoitettavuuden suuntaan. Tämänkin takia kuntatyössä vaaditaan uudenlaista johtamiskulttuuria, jonka eteen saamme kaikki tehdä töitä. Ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa paiskia töitä tulevaisuuden entistä paremman kuntatyön eteen!

E

EU-tietosuoja-asetus mme malta olla nostamatta mukaan yhtä monista meneillään tai loppusuoralla olevista uudistuksista.

EU-tietosuoja-asetus tulee näkymään kunnissa käytännön arjessa esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn merkityksen ja riskien korostamisena, organisaation ryhdistämisenä tältä osin ja kuntalaisen oikeuksien laajentumisena. Lisäksi se merkitsee henkilötietojen käsittelijöille lisää koulutusta, lisää ohjeita ja mahdollisesti uusia tai uusittuja järjestelmiä.

E

P

KOLUMNISTIVIERAS Asiantuntijoiden pohdintoja kuntahallinnon trendeistä vuonna 2018

Tuuli Tarukannel Ulla Tirronen Hallintoakatemia

Panostukset hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen unnissa on eri tavoin valmistauduttu kunnan uuteen rooliin. Tästä olemme nähneet paljon esimerkkejä:

K

•

Kumina 1 2018

17

AJANKOHTAISTA

Muista tarkistaa yhteystietosi!

Kumina ilmestyy enää vain kerran, joten on tärkeätä päivittää sähköpostiosoite, jotta saat jäsenpostia jatkossakin. kumula@kumula.fi

1 / 2018

Jäsentietoa

Kumulan liittovaltuuston kevätkokous Kutsu liittovaltuutetuille

K

untien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston kevätkokous kokoontuu 28.4.2018 Helsingissä. Aloitteita liittovaltuustolle voivat tehdä liiton jäsenet ja esityksiä liiton hallitus. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti Kumulan hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 19.3.2018. Hallituksen on annettava aloitteesta liittovaltuustolle lausuntonsa. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston kevätkokouksesta lähempänä kokousajankohtaa!

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n hallitus

Jäsenedut täydentyivät verkkokursseilla!

K

umulan omien lähikoulutusten ja webinaarien lisäksi liitto tarjoaa jatkossa jäsenilleen myös Hallintoakatemian neljän viikon pituiset verkkokurssit edullisempaan hintaan! Jäsentemme ammattitaitoa ja osaamista kohottavilla verkkokursseilla aiheina ovat mm. digityökalujen käyttö kuntatyössä, asiakaspalvelu, hallintolain kiemurat, tietosuoja-asetuksen tuomat muutokset ja päätöksistä viestiminen. Kursseja alkaa tasaisin väliajoin ympäri vuotta!

Nyt saat kurssit Kumulan jäsenenä huippuedulliseen hintaan!

Verkkokurssi maksaa Kumulan työssäkäyville jäsenille 50 € (norm. 179,80 €) ja työttömille sekä opiskelijoille 20 €.

Käy tsekkaamassa verkkokurssit ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.videokoulutus.fi/hallintoakatemia ja klikkaa kohtaa ”kurssit”.

Kun haluat osallistua verkkokurssille Kumulan erityishinnalla, toimi seuraavasti: ilmoittautuessasi koulutukseen tilaa koulutuksen osallistujahinta maksettavaksi laskulla työssäkäyvät jäsenet: kirjoita viite -kohtaan sana KUMULAETU työttömät ja opiskelijat: kirjoita viite -kohtaan sana KUMULAISOETU

• • •

Listan Kumulan omista tapahtumista ja koulutuksista löydät takakannesta!

Kumulan intra poistuu käytöstä ja nettisivut uudistuvat!

K

umulan intra on poistumassa kevään 2018 aikana! Kumula tekee ilmeen ja nettisivujen uudistuksen, jonka jälkeen jäsen pääsee ottamaan lakimieheen yhteyttä suoraan sivustomme kautta.

Uudistus tulee arvioidun aikataulun mukaisesti voimaan huhtikuun alusta alkaen. Lisätietoa uudistuksesta saat Kumulan uutiskirjeistä!

Etkö saa uutiskirjeitä? Tarkista tilanne lähettämällä sähköpostia kumula@kumula.fi.

18 Kumina 1•2018

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Lisätietoja jäseneduistasi löydät helposti Akavan Erityisalojen nettisivuilta osoitteesta akavanerityisalat.fi/ palvelut_ja_edut. Lisäksi olemme koonneet jäsenetuja Kumulan omaan intraan: intra.kumula.fi.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Suosittele Kumulaa kiinnostuneelle niin saat palkkioksi 50 euron superlahjakortin! Lue lisää osoitteessa akavanerityisalat.fi/jasenyys/ suosittele_jasenyytta. Jäseneksi voi liittyä nettisivuillamme kumula.fi.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Tykkää Kumulasta ja seuraa meitä somessa!

Olethan jo tykännyt Kumulasta Facebookissa ja seuraat yhdistystä Twitterissä ja Instagramissa?

Tee se heti, sillä saat tuoreimmat kuulumiset ja kampanjauutiset somekanaviemme kautta!

Svensk resumé I årets första nummer av Kumina dyker vi direkt in i internationella stämningar, eftersom temat denna gång är kommuner och internationalitet. Vi går igenom förhandlingsnytt och påminner medlemmarna om vårens evenemangskalender.

I artikeln om vänkommuner berättar vi om vänrelationernas historia och om vänkommunverksamheten idag.

Närmare 90 procent av de finländska kommunerna har vänkommuner – totalt ca tusen från 44 olika länder.

De första vänskapsrelationerna knöts i slutet av 1930-talet, och då gällde det närmast biståndsrelationer. Idag är verksamheten väldigt mångsidig och kan omfattar allt från kultur till utvecklingssamarbete.

I tidningen ingår också en översikt av kommunsektorns avtalsförhandlingar. Avtalet som eftersträvas är minst tvåårigt och inkluderar en 3,2 procents löneförhöjning. Akavas Specialorganisationers ombud Jaakko Korpisaari uttalar sig.

Efter AKTA-nyheterna går vi tillbaka till de internationella stämningarna.

I ett reportage från Villmanstrand (Voihan Venäjä) kollar vi hur närheten till vårt östra grannland påverkar livet i staden. Ryssland har en stor inverkan på stadens livskraft. Men Villmanstrand måste också snabbt kunna anpassa sig till politiska och ekonomiska förändringar i Ryssland.

Ett bra exempel är året 2014, då de ryska kunderna minskade till följd av kriget i Ukraina och av den svagare rubeln. Då ökade arbetslösheten inom handeln.

Villmanstrandsborna har ingenting emot ryska turister, staden har ju en rysk minoritet på 3 000 personer.

Heimo Heikkonen från Taipalsaari sammanfattar situationen väl: ”Jag har ingenting emot ryssar. Tack vare dem hålls staden levande.”

I den sista artikeln tar vi oss till Riga med studerande inom informationsforskning, och diskuterar på vilka

Saathan Kumulan uutiskirjeet?

Jos et, ota yhteyttä ja tarkistetaan yhteystietosi: meeri.vaananen@kumula.fi.

Text: Meeri Väänänen Översättning: Ann-Katrin Huldén

sätt de finländska kommunerna kan locka till sig turister. Såhär i början av året är det också bra att gå igenom vad år 2018 för med sig till kommunerna.

Bland aktualiteterna ingår en kallelse av Kumulas förbundsfullmäktige till vårmöte och medlemmarna får höra om de nya medlemsförmånerna. Utöver kurser och webinars erbjuder Kumula nämligen förvaltningsakademins fyraveckors webbkurser till sina medlemmar till ett rabatterat pris! Webbkurserna koncentrerar sig på våra medlemmars yrkeskunskap och kompetens med teman som t.ex. användningen av digiverktyg i det kommunala arbetet, kundservice, ändringar till följd av dataskyddsförordningen och att informera om beslut.

Webbkursen kostar 50 € för Kumulas arbetande medlemmar (normalt 179,80 €) och 20 € för arbetslösa och studerande. Gå in och kolla webbkurserna, anmäl dig på adressen www. videokoulutus.fi/ hallintoakatemia och klicka på ”kurssit”.

Du som vill delta i en webbkurs till Kumulas specialpris, gör följande: • När du anmäler dig till kursen begär du betalning av deltagarpriset mot faktura - arbetande medlemmar: skriv in ordet KUMULAETU i punkten ”viite” • arbetslösa och studerande: skriv in ordet KUMULAISOETU i punkten ”viite” Dessutom hittar du Kumulas eveneman-

gskalender för våren på det bakre omslaget! Evenemangskalendern uppdateras regelbundet: kolla tilläggsuppgifter och anmälningsanvisningar till evenemangen här: kumula.fi/tapahtumat I detta nummer informerar vi våra medlemmar om att Kumulas egen intra tas ur bruk under våren 2018.

Kumula förnyar sina webbsidor och utseendet inom en nära framtid.

När de nya sidorna är färdiga tar du kontakt med Kumulas jurist direkt via webbsidorna.

Närmare information om de nya arrangemangen ges i Kumulas nyhetsbrev!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • palvelu- ja koulutussuunnittelija Meeri Väänänen puh. 040 159 9397, meeri.vaananen@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 1 2018

19

Kevät 2018

Kumulan tapahtumia Järjestämme vuonna 2018 joukon jäsenten ammattitaitoa ja uraa tukevia koulutuksia ja webinaareja. Lisäksi keväällä 2018 on luvassa muita jäsentapahtumia!

Merkitse kalenteriisi jo seuraavat päivämäärät ja huomaa, että tapahtumakalenterimme täydentyy vielä myöhemmin. Osaan tapahtumista ilmoittautuminen on jo alkanut, joten toimi nopeasti!

28.2. Kirjavinkkauksen ABC, webinaari 7.3.

Uusi tietosuoja-asetus tulee! Mitä täytyy huomioida rekisterinpitäjän näkökulmasta?, webinaarikatsomo, Tampere

21.3. Miten tietosuoja-asetus vaikuttaa käytännössä?, webinaari 4.4.

Hyppää verkostojen varaan! Verkostot apuna urallasi, Helsinki

12.4. Vinkkejä stressin- ja ajanhallintaan, webinaari 16.5. Kirjastoalan esihenkilöpäivä, Tampere 23.5. Kirjavinkkaus: aiheena sarjakuvat, webinaari Lisäksi tulossa jäsentapahtumia ainakin Vaasaan, Hämeenlinnaan ja Jyväskylään!

Seuraa somessa!

www.kumula.fi

Kaikki Kumulan tapahtumat ja koulutukset löytyvät osoitteesta kumula.fi/tapahtumat Sivulta löydät myös ilmoittautumisohjeet ja tapahtumien lisätiedot.

Tapahtumalista päivittyy jatkuvasti, joten seuraathan uutiskirjeitämme ja sivustoa aktiivisesti!