2 / 2014
Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti
Akava: tarjolla lääkkeitä työelämän murrokseen s. 4
Tulevaisuuden kuntavirkamies osaa verkostoitua Etätyö vaatii suunnitelmallisuutta Kolumni sukupolvien välisestä ystävyydestä 2 • 2014 KUMINA
1
Sisällys 2/2014
4
3 Pääkirjoitus
Muutosvoimaa työelämän muutokseen
Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti
4 Tavoitteena ihmisen kokoinen työelämä
Työelämä on murroksessa, mutta lainsäädäntö laahaa perässä
2 / 2014
7 Kolmen päivän koulutusoikeus
Porkkana henkilöstön osaamisen kehittämiseen
8 Tulevaisuuden kuntatyö vaatii yhteenpelaamista Millaista osaamista kunnissa tulevaisuudessa tarvitaan?
11 Kolumni sukupolvien välisestä ystävyydestä
Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi Ts. järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi Päätoimittaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi
12
Jos kyky itsenäiseen ajankäytön hallintaan puuttuu, ei etätyössä ole mahdollista saavuttaa toivottuja tuloksia.
Toimituskunta Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Raili Sihvonen, Mika Vertainen, Tarja Vuorinne Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén Taitto Nymandesign Oy Paino Forssa Print 2014
12 Etätyö vaatii suunnitelmallisuutta ja toimiii rekrytointivalttina
Painos 2 800 kpl
Etätyön kaksi puolta: työnteon tehostaja vai kuormittava kahle? 441
15 Tietotyö hyväntekeväisyydestä palkkatyöksi Informaatikko Salla Palmi-Felin tutki väitöskirjassaan tietotyön muutosta
17 Opiskelijat: Bobcatsss 2014 18 Ajankohtaista
8
Mistä on tulevaisuuden kuntavirkamies tehty?
2
KUMINA 2 • 2014
428
ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) PAINOTUOTE
9. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa. Kansikuva: Thinkstock
Pääkirjoitus 2/2014
Muutosvoimaa työelämän muutokseen
T
ässä lehdessä pohditaan työelämän muutosta. Se työ, jota suuri osa jäsenistämme tuli tekemään voi olla nykyi sin aivan jotakin muuta. Se työympäristö, jonka olemme rakentaneet voikin olla tyystin erilainen. Ei ole enää välttämättä työyhtei söäkään.
Asiantuntijatehtävät eivät ole aina sidot tuja työaikaan ja paikkaan. Yhä useampi jäsenistämme tekee töitä muualta kuin työpisteeltään ja yhä useampi pystyisi tekemään etätöitä jos se olisi hallinnolli sesti mahdollista. Suuri osa etätyöskente lyn esteistä perustuu edelleenkin vääriin käsityksiin ja tietä mättömyyteen. Paljon huolta laitetaan val Moni kytkee työ vonnalle. Siitäkin Suuri osa elämän muutok huolimatta, että etätyöskentelyn esteistä seen myös ikära asiantuntijatehtä perustuu edelleenkin kenteen. Samalla vissä työskentele vääriin käsityksiin ja unohtuu helposti vä tekee muuten tietämättömyyteen. se, että me emme kin pääsääntöisesti ole luoneet omaa itsenäisesti töitä. työelämäämme vaan Luutuneet käsityk edellinen sukupolvi, ja set johtamisesta elävät se työelämä, mitä me nyt valitettavan tiukassa. Näitä kä rakennamme, ei tule olemaan sityksiä meidän pitää pystyä korjaamaan. meidän työelämämme. Tässä lehdessä Tuomas Saloniemi puhuu kolumnis Toivotamme iloista ja aurinkoista kesää saan suurten ikäluokkien rakentamista lukijoillemme. muureista. Työelämän kestävän uudista misen edellytys on, että uudistustyöhön pääsee helposti mukaan, ikään katsomat ta. Tähän tulisi jokaisen liiton pyrkiä eikä ketään saa unohtaa muurien ulkopuolel le. Työelämän kehittyminen on työ urien pidentämisen kannalta keskeinen Päivi Hytönen vaatimus. Tässä työssä me olemme Hallituksen puheenjohtaja kunta-alan liittona mukana.
20 Tule mukaan Lintsipäivään!
Akavan Eriyisalat järjestää jälleen jäsentapahtuman Helsingin Linnanmäellä lauantaina 23.8.2014. Katso ilmoittautumis ohjeet ja tarkemmat tiedot tämän lehden takakannen ilmoituksesta. Tervetuloa viettämään iloista päivää yhdessä! 2 • 2014 KUMINA
3
Työhyvinvointi ja lainsäädäntö
Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren:
Tavoitteena ihmisen kokoinen työelämä Työelämä on niin isossa murroksessa, että sitä ohjaava lainsäädäntö laahaa perässä. Sen vuoksi Akavassa laadittiin uudenlaisen työelämän tavoitteet. Työmarkkinoiden halutaan kannustavan työnantajia työllistämään ja työntekijöitä tekemään pitkän uran. Teksti: Leena Filpus | Henkilökuva: Veikko Somerpuro
A
kavan työelämäasioiden johtaja, lakimies Maria Löfgren pitelee käsissään kirkkaan keltaista asiakir jaa. Sen reiluun 30 sivuun on saatu mahdutettua lähes 100 erilais ta aloitetta ja ehdotusta, jolla nykyistä työelämää kehitettäisiin kestävämpään ja modernimpaan suuntaan. Helmi kuun puolivälissä valmistunut Akavan työelämän tavoitteet – Ihmisen kokoista työelämää nostaa keskusteluun ja eri osapuolien kehitettäväksi epäkohtia, joihin moni tämän päivän työikäinen on törmännyt. Sinänsä asiakirjassa ei ehdoteta mitään täysin uutta. Nyt vain on koottu yksiin kansiin erilaisia toimenpideehdotuksia. Ajankohta on kuitenkin harkittu. Puolueiden ja työmarkkina osapuolten neuvotteluhuoneissa val mistaudutaan jo kiivaasti ensi vuoden eduskuntavaaleihin, vaikka Eurovaalit kin ovat vielä käymättä. – Puolueet kirjaavat jo hallitusoh jelmatavoitteitaan ja tämä on meidän tapamme vaikuttaa niihin. On selvä, että vain osa ehdotuksista pääsee esiin, saati hallitusohjelmaan. Jo asioista kes kustelukin on kuitenkin merkittävää, Maria Löfgren sanoo. Ajattomampi syy asiakirjalle on työelämän murros. Nykyinen työelä män lainsäädäntö on laadittu teollisen
4
KUMINA 2 • 2014
yhteiskunnan tarpeisiin, jossa töitä tehtiin kiinteästi samassa paikassa ja pääasiassa myös samanlaisia tehtäviä. Maailma on muuttunut. Yhä pienempi osa tekee töitä kiinteässä toimipisteessä ja toimintatavatkin ovat muuttuneet.
”Toimintaympäristön muutos ja työelämän rakenteet eivät vastaa nykyaikaisia työnteon tapoja.” – Toimintaympäristön muutos ja työelämän rakenteet eivät vastaa nykyaikaisia työnteon tapoja. Työelä män rakenteista ei saa tulla työllistä misen esteitä. Meillä on Akavassa iso huoli, ettei korkeakoulutus enää suojaa työttömyydeltä. Työvoimahallinnos sakaan ei ole riittävästi palveluja, jotka oikeasti palvelisivat korkeakoulutet tuja työnhaussa. Viidessä vuodessa korkeakoulutettujen työttömien määrä on tuplaantunut yli 40 000:een, Löfgren sanoo.
Yrittäjä vai työntekijänä? Jotta Suomen työllisyysaste saadaan nousuun, työelämän muutokset ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet on otettava aiempaa paremmin huomioon. Akavalle keskeisiä työelämän arvoja ovat työhyvinvointi, työnteon ja sosiaa liturvan kannustavuus sekä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä. – Esimerkiksi työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. On syntynyt entistä enemmän välimuotoja, jolloin ei tiedetä, onko ihminen yrittäjä vai palkansaaja. Tämä vaikuttaa siihen, miten sosiaaliturva muodostuu. Me toivoisimme, että työsuhteen kritee rit määriteltäisiin niin, että alisteiset toimeksiantosuhteet katsottaisiin automaattisesti työsuhteeksi. Näin työn teettäjä huolehtisi myös työnantaja maksuista. Osalla meistä toimeentulo kerääntyy välillä yrittäjänä, välillä toimeksian noista ja toisinaan yhtä aikaa molem mista. Tämän vuoksi työttömyysva kuutusturvaan tarvitaan Löfgrenin mielestä yhdistelmävakuutus. – Sellainen palvelisi tämän päivän työelämää paremmin kuin nykykäy täntö. Myös työaikakysymykset ovat mo nella alalla ongelmallisia. Työaikaa ei kaikkialla seurata, ylitöiden tekemistä >
Kuka? Maria Löfgren on ollut Akavan työelämäasioiden edunvalvonnasta vastaava johtaja viimeiset 2,5 vuotta. Sitä ennen hän vastasi työelämän lainsäädännön kehittämisestä lakimiehenä. Mitä tehtäviisi kuuluu? – Vastaan perinteisestä kolmikantaisesta työelämän ja erityisesti työlainsäädännön kehittämisestä. Pohdin esimerkiksi työoikeuteen, tasa-arvoon, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Yhä enemmän tehtäväni liittyvät ihmisten jaksamiseen, terveyspolitiikkaan ja työterveyteen. Ne asiat ovat nyt pinnalla ja kertovat tästä ajasta. Yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen on Akavassa myös isosti esillä. Teen yhteistyötä myös niistä asioista vastaavien kanssa. Mitä vaikuttamistyö on käytännössä? – Koetan saada Akavan edunvalvonnallisia asioita läpi erilaisilla foorumeilla. Työmarkkinajärjestöillä on puhevaltaa esimerkiksi kolmikantaneuvotteluissa. Koetan siis saada äänemme kuuluviin ministeriöissä ja eduskunnassa. Miten sosiaalinen media on vaikuttanut työhösi? – Vielä ei sentään tarvitse twiitata koko ajan. Mutta toki pitää olla valppaana ja ajan hermolla, että pysyy keskustelussa mukana. Meillä onneksi viestintäosasto vastaa tästä mallikkaasti. Ei siis ole katas trofi, jos itsellä ei aina ole valmiutta olla läsnä somessa. Some on tuonut lisähaastetta minunkin ajankäyttööni. Mitä harrastat ja mistä haaveilet? – Olen innokas juoksija ja talvisin hiihdän vapaalla tyylillä. Siitä haaveilen, että nyt ala-asteikäiset lapseni voivat hyvin, ovat onnellisia ja löytävät paikkansa tulevassa työelämässä. Tämä haave pätee myös yleisemmällä, yhteiskunnallisella tasolla: eli työelämän pitää olla inhimillinen myös tuleville sukupolville.
2 • 2014 KUMINA
5
pidetään itsestäänselvyytenä, eikä niistä makseta erillistä korvausta. – Säännönmukainen ylitöiden tekeminen johtaa siihen, että etenkään asiantuntijatyössä ei jää aikaa palautu miseen. Monella työn positiivinen imu kin on niin kova, ettei töistä irtauduta ollenkaan. Älypuhelimet, työhön liit tyvä sosiaalinen media ja esimerkiksi jatkuva matkustaminen ovat johtaneet siihen, että töissä ollaan käytännössä kellon ympäri. Kukaan ei jaksa tällaista määrättömästi, mutta kovin harva uskaltaa sanoa sen ääneen. Huoli työ paikan säilymisestä vie voiton. Löfgren painottaa, ettei nykykäytän tö ole työnantajankaan etu. Työkyvyttö myyseläkkeelle jäädään eniten tuki- ja liikuntaelinten vaivojen perusteella, toiseksi eniten mielenterveysongelmien vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on kuitenkin eniten mielenterveyspe rusteilla. Tämä johtuu siitä, että näiden syiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään huomattavasti nuorempana kuin muilla perusteilla. Heistä yhä suurempi osa on ikäpolvea, joilla olisi ikänsä puolesta edessään vielä pitkä ura.
– Jos asiantuntijoiden työn kuormi tukselle ei tehdä mitään, mielenterveys perusteisten eläköitymisten määrä kasvaa. Miten sitten käy työurien pidentämisen, Löfgren kysyy.
Töihin, edes pätkäksi Pätkätyöt ovat arkea monella akavalai sella alalla. Löfgrenin mukaan määrä aikaisia työsuhteita käytetään usein irtisanomissuojan kiertämiseen. – Toivomme, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin siten, että työnantaja joutuisi määrittelemään aiempaa tar kemmin määräaikaisuuden perusteet. Toisaalta esitämme, että määräaikaisen työn tekijä voisi halutessaan irtisanou tua tehtävästä kesken sopimuskauden. Tämä voisi vähentää työnantajan halua käyttää määräaikaisia työsuhteita. Toisaalta työntekijällä olisi mahdolli suus siirtyä joustavammin vakituiseen työhön sellaisen löytäessään. Kaiken tämän takana on huoli akateemisista pitkäaikaistyöttömistä. Heitä, yli vuoden työttöminä olleita, on reilusta 40 000 korkeasti koulutetusta
työttömästä noin neljännes. Harva tietää, että jo kolmen kuukauden mittainen työttömyys heikentää työn saantimahdollisuuksia. Se on tutkimus ten mukaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen työnsaanti vaikeutuu. – Olemme miettineet lisäisikö se työllistymistä, jos työnantaja saisi palka ta pitkäaikaistyöttömän ilman erityisiä määräaikaisuuden perusteita, mikäli työsuhde kestäisi vähintään 10 kuukaut ta? Työssä ollessa on helpompi löytää töitä kuin työttömänä, Löfgren sanoo. Kun Maria Löfgreniä pyytää veikkaamaan, mitkä Akavan Ihmisen kokoisen työelämän ehdotuksista toteutuvat varmimmin, hän nostaa työ aika-asiat ja työn tekemisen muuttuvat muodot kärkeen. – Raportissamme on monia tärkeitä huomioita ihmisten jaksamisesta ja työurien pidentämisestä sekä siitä, etteivät kaikki enää tee töitä kiinteissä toimipisteissä. Eri työntekijäjärjestöt kulkevat näissä aika tasatahtiin, eroja on vain nyansseissa. Ainakin näihin asioihin uskon tulevan muutoksia, Maria Löfgren sanoo.
6
KUMINA 2 • 2014
THINKSTOCK
”Kolmen kuukauden mittainen työttömyys on tutkimusten mukaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen työnsaanti vaikeutuu.”
Koulutus
Kolmen päivän koulutusoikeus
T
yönantajan on ollut vuoden 2014 alusta alkaen mah dollista saada työntekijän koulutuksesta verovähen nys tai muu taloudellinen kannuste. Porkkanaksi henkilöstön osaamisen kehittämiseen suunniteltu taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen tulee kehittää työn tekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta maksetaan palkkaa. Työnantajalle suoritettavaan talou delliseen kannusteeseen oikeuttavia koulutuksia ovat esimerkiksi ulko puolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit
Kommentti
V
uodenvaihteessa voimaan tullut laki kolmen päivän koulutusoikeudesta ei ole juurikaan herättänyt intohimoja kuntakentällä. Soittokierros kuntiemme hallinto- ja henkilöstöpäälliköille kertoi, että lakimuutos on kyllä huomioitu mutta se ei ole ainakaan kevään aikana lisännyt eikä vähentänyt juuri lainkaan kuntien henkilöstön osaamisen kehittämistä. Viime syksyn palkkaratkaisussa hiertämään jäänyt työntekijöiden oikeus osaamisen kehittämiseen muuttui alkuasetelman koulutuksen subjektiivisesta oikeudesta työantajalle myönnettäviin verohelpotuksiin henkilöstön koulutuksesta. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia
Teksti: Jussi Näri
sekä sisäiset koulutukset. Sen sijaan työhön perehdyttäminen tai opastami nen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta. Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäi vien keskimääräisestä palkkakustan nuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.
Koulutussuunnitelma kannustimen edellytyksenä Taloudellinen kannuste ei kuitenkaan kilise työnantajan pussiin automaatti
koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan siis koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista. Järjestelyllä pyritään kehittämään entistä suuremman henkilöstöryhmän osaamista sekä täydennyskouluttaa niitä ryhmiä, jotka eivät aiemmin ole juuri päässeet koulutuksiin. Järjestely oli näin ollen kädenojennus varsinkin SAK:laisille ja STTK:laisille liitoille, olihan uudistuksen taustalla osaltaan myös epäluulo henkilökoulutuksista vain asiantuntijatoimihenkilöiden ja esimiesten etuoikeutena, joiden ajateltiin pääsevän koulutuksiin jo muutenkin. Lain ”taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisen” keskeinen tavoite onkin että osaamisen kehittämis-
sesti, vaan kannusteen saamiseksi työn antajan on laadittava koulutussuun nitelma. Suunnitelman sisältö tulee yhteistoimintalaista. Suunnitelmassa on esittävä arvio koko henkilöstön am matillisesta osaamisesta ja osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisesti ryhmiteltynä. Suunnitelmassa tulee kiinnittää lisäksi erityisesti huomiota ikääntyvien työn tekijöiden erityistarpeisiin, keinoihin joilla työntekijät voivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää, osatyökykyisten tarpeisiin sekä joustaviin työaikajärjes telyihin.
toimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi työtekijät, jotka nykyisin useimmiten jäävät niiden ulkopuolelle. Akavalaisien esimies- ja asiantuntijatehtävien kannalta lain onkin arvioitu jäävän suhteellisen vähälle käytölle. Suurempi ongelma akavalaisessa katsannossa oli koulutusten verottaminen. Kun työnantajalle tuli verovähennysoikeus 50 prosentista koulutuksen arvosta, voi ratkaisu pahimmillaan tuoda verohelpotukset työnantajalle mutta mätkyt työntekijälle. Akavalle olisi ollut tärkeää, että koulutuspaketin yhteydessä henkilöverotusta olisi muutettu ottamaan huomioon veroetuna myös ns. eteenpäin suuntaava koulutus eikä vain nykyisiin tehtäviin saatava koulutus.
2 • 2014 KUMINA
7
Kuntatyö
Tulevaisuuden kuntatyö vaatii yhteenpelaamista Mistä on tulevaisuuden kuntavirkamies tehty? Kysyimme asiaa kolmelta pitkän linjan henkilöstöpäälliköltä. Teksti: Leena Filpus | Kuvat: Thinkstock
8
KUMINA 2 • 2014
Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, Hämeenlinna
Hallintolainsäädäntö ja yhteistyötaidot haltuun
K
THINKSTOCK/ARI NYMAN
”Dynaamiset ja laaja-alaiset tiimipelaajat ovat kunta-alankin menestyjiä.”
untavirkamiehen uransa jo 1970-luvulla aloittaneella Raija Hätisellä on perspektiiviä koko hyvinvointivaltion rakentamisen alusta lukien. Maailma on totisesti muuttunut. Jossain vaiheessa 1980-lukua organi saatioiden henkilömäärät kasvoivat niin, että sopivasti koulutettu käveli suoraan sisään toimeensa. Vastaavasti 1990-luvulla lama johti organisaa tioiden karsimiseen ja kokonainen sukupolvi jäi sijoittumatta etenkin kunta-alan johtopaikoille. – Edellinen lama kosketti vahvasti hallintoväkeä. Työt eivät kadonneet silti mihinkään. Niitä on nytkin paljon, mutta hommia tehdään pienemmällä porukalla. Vastavalmistuneilla voi olla vaikea löytää töitä. Toisaalta nyt on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Me 1970-luvulla aloittaneet olemme jää mässä eläkkeelle, Raija Hätinen sanoo. Pitkän linjan kuntavirkamiehen näkövinkkelistä huolta herättää virkamiestaitojen taso. Tutkinnot ovat kyllä laadukkaita, substanssiosaamista löytyy, mutta löytyykö lainsäädäntö osaamista riittämiin? – Toki hallintotieteilijöillä taidot ovat hallussa, mutta muiden alojen asiantuntijoilla saattaa olla kova työ kiriä perustus- ja hallintolailliset prinsiipit kuntoon, kun he etenevät virkamiesurallaan. Osaamista on kehi
tettävä, katsottava maailmaa laajemmin kuin vain oman peruskoulutuksensa näkövinkkelistä, Hätinen sanoo.
Diskuteeraus kunniaan Hätinen nostaa esiin myös monessa yhdessä parjatun ruotsalaisten dis kuteeraamis-kulttuurin. Se on tullut meillekin kuntiin, mutta mollaamiseen ei ole mitään syytä. Päinvastoin. – Organisaatiot ovat madaltuneet ja vanhakantainen hierarkkisuus on kadonnut kunnissa. Tämä suuntaus jatkuu edelleen. Toisin kuin ennen, ny kyään virka-asema ei rajoita keskuste lua organisaatiossa. Ei ole enää sellaisia statusasemia, joita pitäisi pönkittää. Voidaan keskustella vapaasti. Se onkin todella antoisaa, Hätinen sanoo. Tulevaisuudessa Hätinen uskoo työntekijätaitojen merkityksen korostu van nykyistäkin enemmän. On oltava joustava ja innokas viemään asioita eteenpäin yhdessä toisten kanssa. – Kukaan ei pärjää yksinäisyyteen linnoittautumalla. Näin pitkän linjan virkamiehen näkökulmasta työnteko on tänään paljon hauskempaa kuin ennen. Ennen saattoi joutua puurta maan yksin, nyt töitä tehdään paljon enemmän ryhmässä ja toisia kuullen. Eri näkökulmista asiaa katsovat tuovat tekemiseen rikkautta, Raija Hätinen sanoo. >
Kommentti Joskus oli aika, jolloin virkamiehelle riitti, kun substanssiosaaminen oli
kunnossa, hoiti oman tonttinsa mallikkaasti ja kehitti sektorinsa toimintoja parhaan kykynsä mukaan. Tänään sektorirajat ovat madaltuneet ja sekoittuneetkin. Tarvitaan avarasti ja laaja-alaisesti kokonaisuutta luotaavaa tiimipelaajaa. Tulevaisuudessa kuntavirkamieheltä vaaditaan yhä vahvemmin hallintorajatkin ylittävää ja yhdistävää osaamista ja kykyä toimia. Omaa osaamistaan pääsee takuuvarmasti kehittämään. Tarvitaan ketteriä yhteispelaajia. Riippumatta asemastaan organisaatioissa, he pitävät koko ajan mielessään sen, miten oma toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen. Dynaamiset ja laaja-alaiset tiimipelaajat ovat kunta-alankin menestyjiä.
2 • 2014 KUMINA
9
Henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen, Oulu
Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi, Lappeenranta
Oma-aloitteinen tiimipelaaja saa paikan!
Virkamiehen on oltava rohkea verkostoituja
K
L
eskushallinnon näkökulmasta kunta-alaa noin 25 vuotta seurannut Unto Lehtonen ei ole varma, onko nykysuuntaus ihan oikeanlainen. Pysähtymiselle, ide oinnille ja fundeeraamiselle ei tunnu löytyvän aikaa. Kehitysprojekteja kyllä piisaa. – Aikataulut ovat tiukkoja ja kalenterit täyttyvät, eikä kaikkeen voi itse edes vaikuttaa. Isossa organisaatiossa kehittämistyö tulee monesti varsi naisen tekevän organisaation ulkopuolelta. Silloin ne, jotka käytännössä tekevät kehittämisen kohteena olevaa työtä, eivät aina pääse itse riittävästi mukaan vaikuttamaan siihen, mitä ja miten tehdään. Varmasti on monta kertaa niin, että ulkopuolinen näkee viisaasti, mutta ei aina. Paljon tehdään hyviäkin asioita, mutta usein herää kysymys, kehitetäänkö vain kehittämisen vuoksi, Unto Lehtonen sanoo. Yksi kehitysprojekteja tuottava taho on EU. Se on mah dollistanut jo pitemmän aikaa suuren määrän erilaisia ja eri laajuisia projekteja. – Osa niistä on sellaisia, ettei niitä tehtäisi, jos niihin ei tulisi ulkopuolista rahoitusta. Moniin projekteihin on kui tenkin mentävä mukaan, sillä jos rahaa ei ota vastaan, hanat voivat mennä kiinni. Silloin joku tähdellisempikin projekti jää toteutumatta. Suuntaus on johtanut siihen, ettei kunnis sa pystytä aina keskittymään riittävästi siihen, mikä voisi toiminnan kannalta olla olennaisempaa.
Motivaatio kunniaan Toki tässä ajassa on hyvääkin. Kun organisaatioita on madallettu ja hierarkkisuutta vähennetty, vastuuta on voitu hajauttaa laajemmalle. Lehtosen mukaan tämä on myös tulevaisuuden suuntaus. – Henkilöstön tehtävien ja roolien rajat eivät ole enää yhtä tiukat kuin aiemmin. Ne ylittävät parhaimmillaan eri sektorit ja hallintokunnat ja kannustavat ihmisiä kantamaan vastuuta kokonaisuudesta yhteisvastuullisesti. Tämä on minusta hienoa. Nyt osataan nähdä, että tärkeintä on osaaminen, ei se, millä organisaation portaalla työntekijä on. Laaja-alainen tekeminen vaatii myös oma-aloitteisuutta työntekijöiltä. Uudet vaatimukset asettavat haasteita myös kuntatyönteki jöiden rekrytointiin. Työnteon motivaation on oltava kunnossa. – Toki pätevyys ja tutkintotodistus ovat tärkeitä jatkossakin, mutta niiden rinnalla on vahvana sopivuus sekä motivaatio, jota ei ole ehkä korostettu riittävästi. Sen esiinkaivaminen rekrytoin titilanteessa ei ole aina kovin helppoa, Lehtonen sanoo. Lehtonen nostaa esiin tulevaisuuden kuntaosaajien kou luttamisessa myös oppisopimuskoulutuksen. – Sitä pitäisi kehittää ja käyttää aiempaa enemmän teo reettisen koulutuksen rinnalla. Ja toisaalta meillä on nykyi sellään koulutusajat tehty tarpeettoman pitkäksi. Mietintään voisi pistää myös sen, tarvitaanko ihan joka virkaa tai toimea hoitamaan ylemmän korkeakoulutason osaajia. Muualla maailmassa alemman tason tutkinto on perustutkinto. Ken ties se riittäisi meilläkin, Unto Lehtonen sanoo. 10
KUMINA 2 • 2014
appeenrannan ja seitsemän muun kunnan muodostama Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on muut tanut alueensa kuntavirkamiesten työtä isosti. Aiemmin sosiaali- ja terveyshuolto oli Lappeenrannassakin kunnan omissa käsissä, nyt kaikki palvelut alan palvelut vanhusten hoitoa, lastensuojelua ja hammashoitoa myöten ostetaan Eksotelta. Se ei ole nappikauppaa. Volyymit ovat aivan toiset kuin aiemmin, vuositasolla 250 miljoonaa euroa. – Kun puhutaan näin isoista summissa, huteja ei saa tulla. Se tarkoittaa sitä, että etenkin johtavien kuntatyöntekijöiden osaamisalue on laajentunut huomattavasti. Lainsäädännön muutokset ovat mittavia, on oltava omistajaohjauksen ja ostamisen osaamista, sanoo kunta-alalla 18 vuotta, joista 13 henkilöstöjohtajana, työskennellyt Päivi Savilampi. Tämän tason tietämystä ei polkaista hetkessä. Savilampi uskoo, että vastaavanlaista osaamisen kartuttamista tarvitaan myös monessa muussa kunnassa. Mallia voitaisiin hänen mukaansa ottaa vaikka teollisuudesta. Siellä osaamisen kehit täminen on järjestelmällistä ja pitkälle vietyä.
Tiedolla johtamista Savilammen mukaan ylempien virkamiesten työ on muuttu nut myös sisällöltään siten, että olennaisinta substanssiosaa mista ei ole enää se, että tuntee vain oman alansa. – Työ on pitkälti tiedolla johtamista. On osattava ana lysoida, vetää johtopäätöksiä ja kehittää sen perusteella. Menestys vaatii uskallusta muuttaa omaa toimintaansa ja tehdä päätöksiä. On verkostoiduttava aiempaa rohkeammin. – Nykyisin, saati tulevaisuudessa, virkamies ei pärjää nysväämällä itsekseen omassa huoneessaan ja etsimällä lakikirjasta vastauksia. Pitää uskaltaa avata suunsa, hakeutua erilaisille foorumeille, pitää yhteyttä yhteistyökumppaneiden ministeriöitä myöten. Kuntarakenneselvitykset ovat Savilammen mukaan tehneet ainakin heillä hyvää, kun on päässyt vertailemaan kollegoiden kanssa, miten naapurissa on hoidettu asioita. – Sanonkin aina uusille, nuorille kollegoille, ettei kan nata elää vain päivän kerrallaan. Sen sijaan on syytä katsoa maailmaa avoimin silmin ja pitempiä syklejä. Aina voi oppia muilta, heidän onnistumisistaan ja takapakeistaan, Päivi Savilampi sanoo. Suuren yleisön käsitys kuntavirkamiehen työstä vähän tylsänä hommana taitaakin olla harhainen. – Tämä on paljon kiinnostavampaa kuin luullaankaan. Kunnallishallinnossa on vaativia ja haasteellisia tehtäviä. Julkinen sektori on muuttunut todella paljon viime vuosina, Päivi Savilampi sanoo.
Kolumni
Sukupolvien välisestä ystävyydestä
M
THINKSTOCK
Tuomas Saloniemi on kulttuurialalla työskentelevä asiantuntija, jolta eivät mielipiteet lopu. Twitterissä: @tuomassaloniemi
inua pyydetään aina välillä puhumaan sukupolvisodas ta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Mikäpä siinä. Se homma on toki hävitty aikaa sitten. Ei sitä suuremmin kannata sotaa käydä kun maito on jo maassa. Ei ole oikeu denmukaisuutta, mutta se on maailman tola yleisemminkin. Suuresti arvostamani Sixten Korkman sen sijaan lietsoi sukupolvisotaa taannoisessa Hesarin kolumnissaan (HS 18.4.). Korkman kertoi kuinka hä nen sukupolvensa haalii itselleen etuja, joita minun sukupolveni maksaa. Sixten kuitenkin puijasi vähän. Korkmanin mainitsemista eläkeuudis tuksista, sosiaaliturvasta sekä hoitoja hoivapalveluista pääsivät epäreilusti nauttimaan ainoastaan hyvin toimeen tulevat kultahampaat, joille jäi aikaa purjehtia ja nauttia elämästä. Levyseppähitsarin, kansakoulun keittäjän tai kunnalliskodin hoitajan eläkepäiviä tuskin kukaan ilkeää ka dehtia, jos sinne asti on ilman isompia kremppoja päässyt. Vastakkainasettelu ei nimittäin ole ikäluokkien välinen vaan edelleenkin kipeästi yhteiskunnal liseen asemaan sidottu. Silloiset köyhimmätkin toki hyötyi vät Korkmanin ja kavereiden tempusta, mutta se oli sivuseikka. Yhteiskunnan ylimmillä tikkailla seisseet ihmiset siinä varmistivat itsel leen kaunista vanhuutta. Muille kävi siinä samalla tuuri. Ny kypäivänäkin Euroopan köyhimmät ja
hädänalaisimmat maksavat kovimman hinnan taitamattomasta talouspolitii kasta ja hölmöistä ideologioista. Usein köyhimpiä ovat Euroopassa kaiken lisäksi minun sukupolveni edustajat, niin kutsuttu tonnin sukupolvi. Ja ikävähän se on sanoa, mutta nykyinen talouskriisi on ennenkaikkea viisikymppisten johtajasetien aikaan saannosta. Työmarkkinamekanismit toimivat niin, että nuorisotyöttömyys on alle kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut 23,5 prosenttiin. Joten minun sukupolveni tehtäväksi jää siis maksaa eläkkeet, hyvinvointi valtio, työttömyyden hoito ja kaikki tämä silloin kun työttömyys on sillä ta solla, että se uhkaa yhteiskuntarauhaa. Ja ei tämäkään olisi vielä hankalaa, ellei koko yhteiskunta olisi viritetty näiden samojen setien bisneksien tuke miseen vielä hetken aikaa. Sanomalehtien levikkiluvut ovat laskussa ja ala murroksessa. Mitä tekee valtio? Tukee sanomalehtiä 30 miljoo nalla eurolla. Sen sijaan että etsittäisiin uusia toimialoja tai uusia ansainta mekanismeja, kaadetaan tappiolliseen bisnekseen vielä vähän yhteistä rahaa. Tämä on yksittäinen esimerkki, mutta kuvaa hyvin nykyisen poliittisen eetoksen näköalattomuutta. Setiä kiin nostaa oma bisnes ja sen kannattavuus. Ja nuoriso, no, se ei edes äänestä. Hyvinvointivaltio on aina puolusta misen arvoinen. Setien määrittelemillä reunaehdoilla se on vain hyvin, hyvin hankalaa.
”Vastakkainasettelu ei nimittäin ole ikäluokkien välinen vaan edelleenkin kipeästi yhteiskunnalliseen asemaan sidottu.” 2 • 2014 KUMINA
11
Työelämä
Etätyö vaatii suunnittelua ja toimii valttina rekrytoinnissa Etätyössä on kaksi puolta: parhaimmillaan etätyö tehostaa työntekoa ja auttaa selviämään perhe arjesta, pahimmillaan siitä saattaa muodostua kuormittava kahle. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Thinkstock
Y
hteiset pelisäännöt ovat toimivan etätyösuhteen ytimessä. Sekä työnteki jän että työnantajan tulisi olla tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja niistä olisi sovittava ennen etätyön aloittamista. Eri sektoreiden henkilöstöpäättäjille vuonna 2013 teetetyn etätyöbaromet rin mukaan yksi merkittävimmistä etätyötä rajaavista tekijöistä oli yhteis ten pelisääntöjen puuttuminen. Kun yhteiset toimintamallit ja säännöt ovat tiedossa, voidaan helpommin saavuttaa etätyön onnistumisen kannalta tärkeä luottamussuhde työntekijän ja työnan tajan välille. Etätyö ei saa olla veruke palkat tomien ylitöiden teettämiselle eikä etätyö tarkoita työntekijän jatkuvassa hälytystilassa olemista. Etätyöstä pitäi sikin tehdä sopimus, jossa määritellään etätyötehtävät, etätyön ajankohta ja tavat, joilla etätyöstä raportoidaan esimiehelle. Etätyö ei ole erillinen työsuhteen muoto vaan vain yksi tapa organisoida työtä.
12
KUMINA 2 • 2014
Toimivan etätyösuhteen saavutta minen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii suunnittelua ja työsuhteen juridiikkaan ja työyhteisöjen sosiaaliseen vuorovai kutukseen perehtymistä. Esimerkiksi työaikalakia ei voi ongelmitta soveltaa etätyöhön. Etätyön suurin riski ja toisaalta myös suurin hyöty liittyy työntekijän mahdollisuuteen määritellä itse työ aikansa ja -paikkansa. Parhaimmillaan etätyö tarjoaa tekijälleen vapauden va lita itselleen sopivin työnteon rytmin. Pahimmassa tapauksessa työpäivät saattavat venyä pitkiksi ja etätyö muo dostua kahleeksi.
Haasteena etätyön johtaminen Etätyöbarometrin mukaan suurimpia ongelmia etätyössä on esimiehen osaa mattomuus johtaa etätyössä olevaa. Esimiehen ja työntekijän välisen luot tamuksen lisäksi olennaista olisi luoda etätyölle yhteiset tavoitteet ja sitoutua niihin. Etätyö vaatiikin uudenlaisia
”Etätyön suurin riski ja toisaalta myös suurin hyöty liittyy työntekijän mahdollisuuteen määritellä itse työaikansa ja -paikkansa.”
esimiestaitoja. Esimiehen olisi seurattava etätyötä säännöllisesti, luomatta kuitenkaan ”isoveli valvoo” -asetelmaa. Sähköpos tijohtamisen ei pitäisi olla esimiestyön ensimmäinen väline, vaan palaute pitäi si pyrkiä antamaan työntekijän ollessa työpaikalla tai käyttäen esimerkiksi virtuaalisia palaverimahdollisuuksia. Olennaisinta on, että työntekijällä on etätyöpäivän aikana hyvä yhteys esimieheen, jotta ongelmatilanteen sattuessa on apua ja neuvoja helposti saatavilla. Vaikka etätyötehtävät ovatkin itsenäisiä työkokonaisuuksia, aina voi tulla hetki, jolloin esimiehen neuvoja tarvitaan.
Etätyö ei sovi kaikille ja kaikkiin elämäntilanteisiin Etätyö on jokaisen työntekijän vapaa ehtoinen valinta. – Kaikille etätyö ei sovi, eivätkä kaikki elämäntilanteet tarjoa mahdollisuutta etätyön teke miselle, toteaa työelämän tutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta. Pyöriä kirjoittaa artikkelissaan Riskit, pelot ja pelisäännöt etätyössä, että elämäntilan teiden muutosten vaikutukset unohde taan usein. Toisilla kotona olevat pienet lapset saattavat häiritä työntekoa, toisilla taas samassa elämäntilanteessa etätyö voi olla perheen pelastus ja hyvin perheystävällinen käytäntö. Elämänti lanteiden muuttuessa työntekijällä on aina mahdollisuus kumota etätyöpäätös ja palata takaisin perinteiseen työjär jestelyyn. Etätyötä tutkinut FM Sanna Ojala Tampereen yliopistosta toteaa tutki muksessaan Työn tilallinen hajautuminen, että kotona tehtävä työ vaatii teki jältään erityisesti hallinnan taitoja. Jos kyky itsenäiseen ajankäytön hallintaan puuttuu, ei etätyössä ole mahdollista saavuttaa toivottuja tuloksia.
Etätyö vs. tiimityö Tiimissä työskentely on työelämässä hyvin yleistä, mutta miten etätyö vai kuttaa tiimiin? Pasi Pyöriä toteaa, että lähtökohtaisesti tiimityö on ristiriidassa etätyön idean kanssa. Mitä jatkuvam paa ja tiheämpää yhteydenpitoa työ edellyttää, sitä haasteellisemmaksi etätyön mahdollistaminen käy. Tähän kin ongelmaan auttaa hyvä suunnit telu. Etätyöpäivät olisi valittava niin, että tiimin kokoontumiset ja yhteiset palaverit eivät kärsisi. Tiimityössäkin > 2 • 2014 KUMINA
13
Etätyöntekijöiden määrä vuosina 2012–2013 koko työväestöstä % 30
2012
2013
25 20 15 10 5 0
Teollisuus
Yksityinen palvelusektori
Valtio
löytyy kuitenkin tehtäviä, esimerkiksi asiakirjoihin tutustumista tai kirjoit tamista, jotka vaativat keskittymistä ja näiden tehtävien tehokasta toteuttamis ta etätyö edesauttaa. Tekniikka mahdollistaa tiimin ja etätyöntekijän yhteydenpidon ja esi merkiksi puhelinpalaverit voitaisiinkin vaihtaa skype-palavereiksi. Etätyötä tekevää ei pidä myöskään unohtaa tiimin sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaan hänet olisi pidettävä ajan tasalla työyhteisön kuulumisista.
Riihimäellä etätyö on rekrytointivaltti Riihimäen kaupunki toteutti vuonna 2013 etätyökokeilun, jota jatketaan hyvien kokemuksien ansioista tänä kin vuonna. Riihimäen kaupungin henkilöstöjohtaja Taina Köninki näkee etätyön rekrytointivalttina: – Etätyö on imagoasia. Haluamme saada houkutel tua tiettyjen asiantuntija-alojen osaajia Riihimäelle kauempaakin, Köninki kertoo. Etätyökokeiluun osallistui alku vaiheessa vain viisi työntekijää, joista kolme työskenteli hallinnossa ja kaksi muissa asiantuntijatehtävissä. Hen kilöitä, joilla etätyö on työn luonteen vuoksi mahdollista, on henkilöstö johtaja Köningin mukaan kaupungin palveluksessa melko vähän. Riihimäellä työnjoustoon on pa nostettu jo aiemmin, kunnan työnteki jöiden on nimittäin ollut mahdollista hyödyntää mobiilijoustotyötä työmat koillaan jo useiden vuosien ajan. Riihimäen kokeilussa etätyö rajattiin 14
KUMINA 2 • 2014
Kunnat
Vuonna 2013 kuntien työntekijöistä 12 % teki etätöitä. Etätyöntekijöiden määrä on kunnissa kasvanut vuoden 2013 aikana 7 % edellisestä vuodesta.
10 etätyöpäivään vuodessa ja hyvien kokemuksien jälkeen etätyömäärää nostettiin 22 etätyöpäivään vuodessa. Määrää haluttiin rajata, jotta tiimi työ sujuisi edelleen saumattomasti ja jotta henkilöstöryhmien välille ei pääsisi syntymään eriarvoisuutta. – On olemassa henkilöstöryhmiä, joissa etätyö ei ole lainkaan mahdollista ja jos etätöitä olisi mahdollisuus tehdä rajattomasti saattaisi syntyä eriarvoi suuden tuntemuksia, Köninki kertoo. Riihimäellä kokemukset olivat kokei lujakson aikana todella hyviä ja eikä muiden työntekijöiden joukossa koettu vastustusta. Riihimäellä ei sovita etätyöpäiväksi vain tiettyä työtehtävää vaan määritel lään myös työpäivän tavoitteet, mistä on ollut apua esimiestyössä. Työnteki jän on myös ilmoitettava esimiehelleen etukäteen etätyöpäivän pituus, näin saadaan esimiestyö sujumaan saumat tomammin ja riski työn kuormituk sesta minimoitua. – Etätöissä päivät saattavat venyä ja haluamme varmistua siitä, että työstä ei tule liian kuormitta vaa, Taina Köninki kertoo.
Etätyöntekijöiden määrä nousi vuonna 2013 Työ- ja elinkeinoministeriön työssä olobarometrin mukaan etätyöt ovat kunnissa edelleenkin suhteellisen harvinaisia. Vertailtaviin lukuihin vaikuttavat kunta-ammattien laaja-alai suus, sillä suorittavassa työssä etätöitä ei ole mahdollista tehdä samaan tapaan kuin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä. Myös kunnan rooli julkisena toimijana
tuottaa etätyölle haasteita, sillä osana julkista sektoria kuntiin kohdistuu korostuneita velvoitteita ja vastuita. Kunnilla on esimerkiksi erityinen vas tuu tietoturvatason säilyttämisestä. Etätöiden määrä kuntasektorilla on kaikesta huolimatta kasvanut viimei sen vuoden aikana, mutta silti jäädään kauaksi valtion etätyömääristä. Syynä on tähän saattaa olla myös kuntatyön kulttuuri, jossa kuntatyöntekijät ovat perinteisesti tulleet joko saman kunnan alueelta tai korkeintaan lähikunnista. Lyhyempi työmatka saattaa ymmär rettävästi vähentää etätyön kiinnos tavuutta. Työmatkojen pidentyessä ja työntekijöiden tullessa muualtakin kuin oman kunnan alueelta, etätyö mahdollisuuksien kehittäminen alkaa todennäköisesti kiinnostamaan laa jemminkin kuntakentällä. Esimerkiksi Riihimäen kaupungilla on työntekijöitä Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Etätyöt mahdollistamalla näiden työn tekijöiden työmatkakuormitusta voitiin helpottaa.
Kunnissa etätöitä asiantuntijatehtävissä Etätyöstä on tehty Euroopan työmark kinaosapuolten kesken puitesopimus ja Suomessa hallituksen periaatepäätös, jotka luovat yleiset puitteet etätyön toteuttamiselle niin kunnissa kuin muillakin sektoreilla. Puitesopimuksen suositukset toimivatkin monen kunnan etätyömallin pohjana. Etätöiden järjestäminen kuntaken tällä ei ole aivan yksinkertaista. Kuten sanottua, julkisen hallinnon toimiessa on otettava eri tekijöitä huomioon hyvinkin laaja-alaisesti. Työturval lisuuden ja työajan määrittämisen lisäksi olennaista on myös tietoturvan säilyminen tehtävien liittyessä niin kuntalaisiin kun heille tuotettaviin palveluihin. Etätöitä on kunnissa mahdollista tehdä pääsääntöisesti vain asiantun tijatason tehtävissä, joissa ei toimita esimerkiksi esimiehenä. Esimiesroolin toteuttaminen etätyönä on haastavaa, eikä sitä suosita esimerkiksi Riihimäen kokeilussa. Etätyöstä ja sen haasteista: Pasi Pyöriä, Riskit, pelot ja pelisäännöt etätyössä. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2009.
Kirjastotyö
FT Salla Palmi-Felin:
Hyväntekeväisyydestä palkkatyöksi: tietotyö Salla Palmi-Felin käsittelee tietoa. Hän välittää sitä, kokoaa sitä ja etsii sitä lisää. Hän myös myy asiantuntemustaan eli tietoaan muille ja hankkii näin elantonsa. Harva tulee ajatelleeksi, että tätä Lahden kaupunginkirjaston johtavan informaatikon työ todellakin on, tiedon myymistä. Vielä harvempi ajattelee, että tietotyön kuuluisi olla vastikkeetonta. Teksti ja kuvat: Jussi Näri
N
äin ei kuitenkaan aina ole ollut. Salla Palmi-Felin perehtyi aiheeseen tarkem min, ja väitteli tammikuussa filosofian tohtoriksi tiedon
myymisen muutoksesta hyväksytyksi palkalliseksi työksi. Tutkimuksessaan hän keskittyi 1200-luvun tietoammatti laisiin: asianajajiin, opettajiin ja lääkä reihin. Ajateltiin, että tieto on Jumalalta
tullut lahja, jonka jakamisesta otettu maksu oli synti. Ainoastaan fyysinen työ osana luomistyötä oli kirkon silmissä työtä, josta tuli saada korvaus. PalmiFelinin mielenkiinnon kohteita olikin, >
”Ajateltiin, että tieto on Jumalalta tullut lahja, jonka jakamisesta otettu maksu oli synti.”
2 • 2014 KUMINA
15
ajajien, lääkäreiden ja opettajien työstä maksettava palkka oikeutettiin vasta kun todettiin heidän olevan oikeutet tuja palkkioon vastineeksi työstään, ei siis suoranaisesti tietonsa myymisestä. Merkitsevämpää olikin tietotyöstä maksettavan palkan kannalta miten vastikkeellisuus perusteltiin kirkolle, ei niinkään se pitikö työstä maksaa palkkaa.
”Kirjastolla on edelleenkin valtavan tärkeä valistava ja sivistävä tehtävä.”
Kuka? Salla Palmi-Felin Filosofian tohtori, historia. Väitös: ”God’s Gifth which Cannot be Sold”: Knowledge-Selling Professions in the Literature of Pastoral Care in the thirteenth and fourteenth Centuries”
•
• Lahden kaupunginkirjaston johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut. • Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n liittovaltuutettu, hallituksen varajäsen.
miten ammattikunnat itse vaikuttivat käytäntöjen muuttumiseen ja miten kirkko mukautui muutokseen. Kun koulutetut ammattikunnat alkoivat vaatia tehtävistään maksua, pohdittavaksi tulivat myös ammatti eettiset kysymykset: miten myydä omaa osaamistaan niin, että ei vaa ranna sieluaan toimiessaan yhteisön hyväksi? Köyhien auttaminen saikin varsin paljon huomiota tietoa myyviä ammatteja käsittelevissä teksteissä. Niin opettajilta, lääkäreiltä kuin asian ajajiltakin vaadittiin köyhien auttamis ta pyyteettä, mikä paitsi turvasi heidän sielunsa pelastumisen, oli myös yhteis kunnan ja kirkon intressien mukaista. Ajatus ahneudesta yhtenä seitsemästä 16
KUMINA 2 • 2014
kuolemansynnistä siis ohjasi myös tie totyön tekijöitä, sillä eettisissä ohjeissa määritettiin keneltä maksu voitiin ottaa ja keneltä ei tai paljonko oli sopivaa ottaa maksua esimerkiksi leskeltä. 1200-luvulla ahneudellakin oli siis rajo ja, joita tämän päivän bonusjärjestelyjä koskeneissa uutisissa niin monta kertaa on peräänkuulutettu. Hyväntekeväisyydestä ja pro bono -työstä tuli siis eettisten ohjeiden perusta eri ammattikunnille. Kun ennen tietotyö oli nojannut vankasti teologiseen tiedekuntaan ja kirkonmie hiin, tuli yliopistolaitoksen kehityksen myötä näiden ammattikuntien rinnalle myös muita oppineita. Yliopistokoulu tettujen tietoammattilaisten eli asian
Jos lääkäreiden, opettajien ja asianajajien eli oppineiden tietotyön tekijöiden edellytettiin toimivan myös pyyteettömästi yhteisön hyväksi, mitä olivat kutsumusammatit tuolloin ja mitä ne ovat nykyisin? Salla Palmi-Fe lin pohtii, voiko 1200-luvun ja tämän päivän yhteiskunnallisilla muutoksilla olla samankaltaisia piirteitä: – Kyllä niitä sieltä löytyy, eikä tarvitse edes kovin paljoa sormella osoittaa. Lehtiotsikot huutavat köy hyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä. 1200-luvulla alkoi kaupungistuminen joka merkitsi entisten kyläyhteisöjen pirstaloitumista. Ihmiset jäivät yksin. Aivan samaa tapahtuu tämän päivän Suomessa. Perinteisiä hyvinvointival tion tehtäviä pyritään siirtämään va paaehtoisvoimin järjestettäväksi. Tilaus velvoitetulle vapaaehtoisuudelle on olemassa ja monet poliitikot lähestyvät perustuloa tai kansalaispalkkaa tästä näkökulmasta. – Kyllä kirjastolla on edelleenkin valtavan tärkeä valistava ja sivistävä tehtävä, eikä näihin tehtäviin hakeu duta rahan tai urakehityksen takia. Varsinkin nuorison kannustaminen lukemaan on äärimmäisen tärkeää. Onkin vaikeaa ymmärtää kirjastojen säästötoimien lyhytnäköisyyttä, koska kirjastojen kustannukset kunnille ovat niin naurettavan vähäiset. Siinä mielessä meillä ollaan edelleen siellä keskiajalla.
Informaatioalan Bobcatsss-konferenssi 2014 Kumula ry tuki jälleen informaatioalan opiskelijoiden osallistumista alan konferenssiin. Barcelonassa tammikuussa järjestetty konferenssi toi uusia ajatuksia alasta ja sen tulevaisuudesta.
Konferenssimatkalla Barcelonassa
Kuulumisia BOBCATSSSsta
Teksti: Hanna Pitkänen
Teksti: Mace Ojala
V
ietin alkuvuodesta kahden kuukauden opintovapaita, ja tammikuun lopussa järjestetty Bobcatsss-konferenssi Barcelonassa oli mukavaa vaihtelua gradun kirjoittamiseen. Mielenkiintoisimpia puhujia olivat kirjastoalan modernisaatiosta, automatisaatiosta ja digitalisaatiosta puhunut Lluís Angalada. Hauskaan tyyliinsä hän esitti provokatiivisia väitteitä, kuten ”If it’s opened on Sunday... it’s not a library”. Puheenvuoro oli myös kirjastotyöntekijöitä voimaannuttava, sillä Angalada puhui kirjastojen merkityksestä kansalaiselle, jotka näkevät sen tärkeänä ja haluavat pitää sitä yllä. Opiskelijapuheenvuoroissa analysoitiin mm. eri maiden kirjastoalan koulutusta. Terry Weech puhui kirjastoista ja markkinoinnista. Mikä on tilanne Suomessa? Kuinka moneen alan koulutusohjelmaan kuuluu markkinoinnin opintoja? Kiinnostavaa antia olivat myös tutustumiskäynnit kirjastoissa. Pääsimme tutustumaan Katalonian kansalliskirjastoon, johon taltioidaan kaikki katalaaninkielinen ja Kataloniaan liittyvä aineisto. Kirjasto sijaitsee 1400-luvulla rakennetussa upeassa rakennuksessa. Toinen käyntikohde oli suunnattu hyvin erityyppiselle asiakaskunnalle, teknillisen yliopiston kirjasto, joka sijaitsi vastikään remontoidussa modernissa rakennuksessa. Kirjastolla oli avarat tilat ja paljon ryhmätyö- ja tutkijatiloja. Kirjaston erikoisuuksiin kuului myös pelihuone, jossa oli mahdollista pelata mm. Wiitä. Pääosa aineistoista oli matemaattis–luonnontieteellistä, mutta yllättäen pääsimme näkemään myös katalonialaisen runouden kokoelman, scifikokoelman ja teknologiaan liittyvää kertomakirjallisuutta. Minulle tämä oli ensimmäinen Bobcatsss-matka, mutta jo kuluvana vuonna olen mukana seuraavan konferenssin järjestelyissä: Bobcatsss 2015 järjestetään Brnossa, Tšekin tasavallassa, ja Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opiskelijat osallistuvat konferenssin järjestämiseen.
Opiskelijat
L
ähdimme Hanna Pitkäsen kanssa Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintojemme lomassa käymään BOBCATSSS -konferenssissa Barcelonassa. Olen osallistunut seminaarin 25. juhlavuonna Amsterdamissa pari vuotta sitten ja nyt siis toista kertaa. BOBCATSSS on sikäli mielenkiintoinen, että se noudattaa akateemisten konferenssien perinteitä, mutta on opiskelijoiden järjestämä. Tunnelma on välitön, mikä sopii minulle erinomaisesti. Seminaarin nimestä todettakoon, että kirjaimet ovat ensimmäisen yhdeksän mukana olleen kaupungin alkukirjaimet, ja T siellä keskellä on Tampere. Kansainvälistä kirjastoalaa jo nähneenä törmäsin useihin tuttuihin ja sehän on aina antoisaa, mutta toki uusia tuttavuuksia syntyi Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta ja Oulusta. On aina mielenkiintoista udella millaisia aiheita muissa yliopistoissa käsitellään ja millaista opiskelu, opetus ja tutkimus siellä on. Vuoden 2014 teema oli “Library (r)evolution: Promoting sustainable information practices”. Sustainability, eli kestävä kehitys voidaan tulkita eri tavoin. Ympäristöarvot olivat läsnä, ja vaihtoehtoiset tulkinnat tarjoavat mahdollisuuden tarkastella pilvipalveluiden, sosiaalisten verkostopalvelujen (Facebook, Twitter yms.) ja Googlen rooleja informaatioympäristössämme, sekä arvioida niitä kestävyyden kannalta. Seurasin tällaisia aiheita käsitteleviä esityksiä, ja yleisesti ottaen niissä kuultiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Toki myös tutkimusta esiteltiin. Abstraktit löytyvät konferenssin sivustolla http://bobcatsss2014.hb. Juuri pilvipalveluiden tai yleisemmin ottaen internetin lainsäädännöllinen epämääräisyys oli tapetilla. Myös tietosuoja (ja sen puute) oli arvattava näkökulma monilla tapaamillani opiskelutovereilla, ja huomio arvatusti kohdistui Facebookiin, Googleen sekä viimeistään nyt Wikileaksin ja Snowdenin vuotojen myötä länsimaiden hallituksiin. Näitä teemoja on herkullista käsitellä nimenomaan informaatiotutkimuksen opiskelijoiden seminaarissa, ja toivoisin että diginatiivit opiskelijat emansipoituisivat olemaan ottamatta asioita annettuina, vaan ymmärtäisivät että me itse olemme kaiken tämän ytimessä. Maailma avautuu edessämme suunnattoman mielenkiintoisena ja täynnä monenlaista tehtävää!
THINKSTOCK
BOBCATSSS-konferenssi Bobcatsss on vuosittain järjestettävä kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden konferenssi. Taustaorganisaationa toimii EUCLID (European Association for Library and Information Education and Research) Konferenssin järjestävät opiskelijat, ja järjestäjäyliopistoja on joka vuosi kaksi. Vuonna 2014 järjestäjiä olivat Barcelonan yliopisto Espanjasta ja Boråsin yliopisto Ruotsista.
• • • •
2 • 2014 KUMINA
17
Ajankohtaista
Akavan Erityisaloissa uusi kuntasektorin lakimies
A
kavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvonta on saanut uuden lakimiehen. Lakimiehenä aloitti huhtikuun alussa Anna Zibellini (kuvassa). Zibellini sijaistaa työvapaalla olevaa Tarja Kullanmäkeä 2015 helmikuuhun asti. Toisena kuntasektorin lakimiehenä toimii edelleen Harri Ikonen. Harriin ja Annaan voit ottaa yhteyttä esimerkiksi työsopimusten tarkistamisessa, palkkauskysymyksissä, työilmapiiriongelmissa ja yt-neuvottelutilanteissa.
Työttömyysturvan lainsäädäntö uudistui alkuvuodesta
O
lethan huomannut, että työttömyysturvan lainsäädäntöön tuli alkuvuodesta muutoksia? Perussäännökset työttömän ja lomautettavan kohdalla säilyivät samoina, mutta esimerkiksi ajanjaksojen pituuksiin tuli muutoksia. Muutoksista saat lisää tietoa työttömyyskassastamme Erkosta: erko.fi.
Työssäoloehto nyt 26 viikkoa Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että liiton jäsen on ollut työttömyyskassan jäsenenä ja työskennellyt ennen työttömyyden alkamista tietyn ajan. Vuoden alussa ehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Lyhentynyt työssäoloehto koskee niitä kassan jäseniä, jotka ovat työskennelleet 29.12.2013 jälkeen vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon eli vähintään 18 tuntia viikossa. Työttömän tuloille 300 € suojaosa Vuodenvaihteen jälkeen työttömän alle 300 euron kuukausittaiset tulot eivät ole enää vaikuttaneet ansiosidonnaisen päivärahan määrään. Jos tulot nousevat yli 300 euron, päivä raha maksetaan soviteltuna. Työttömyyden omavastuuaika lyheni Työttömyyden alkaessa ensimmäiset päivät ovat omavastuuaikaa, jolta ei makseta työttömyyskorvausta. Omavastuuaika lyheni vuoden alussa seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Omavastuuaika asetetaan myös jatkossa enintään kerran vuodessa.
18
KUMINA 2 • 2014
Kuminan lukijatutkimus
T
oteutimme alkuvuodesta lukijatutkimuksen Kumina-lehdestä. Kiitos vastauksistanne! Lukijatutkimuksen tulokset auttavat meitä kehittämään lehteä vastaamaan toiveitanne. Yhteystietojensa jättäneiden kesken on arvottu 500 € matkalahjakortti. Onnea voittajalle!
Kumula 020alkuiset puhelinnumerot poistuvat
K
umula luopui 020-alkuisten puhelinnumeroiden käytöstä. Jatkossa tavoitat toimiston väen matkapuhelinnumeroista ja sähköpostitse. Voit ottaa yhteyttä myös sivujemme kumula.fi palautelomakkeen kautta.
Kumulan strategia vuosille 2014–2017
K
umula ry:n valtuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 27.4 liitolle uuden strategian. Liittovaltuuston strategiapäätöstä edelsi yhteinen arvokeskustelu sekä valtuutetuille osoitettu Webropol-kysely liiton suuntaviivoista. Yhteisen strategiaseminaarin jälkeen strategiakaudeksi valittiin viisi toiminnan painopistealuetta. Liitto vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan, kohentaa jäsentyyytyväisyyttään, huolehtii sisäisestä yhtenäisyydestään, parantaa ammatillista edunvalvontaansa sekä kehittää viestintäänsä.
Svensk resumé Jäsentietoa
Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsenetuja jäsenvisuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fi-sivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/jasenyys/ jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.
Temat för detta nummer är förändringar i arbetet och i synnerhet i det kommunala arbetet. Direktören för Akavas arbetslivsärenden, juristen Maria Löfgren konstaterar att arbetslivet för närvarande genomgår en så stor brytningstid att till och med den styrande arbetslagstiftningen släpar efter. Därför har Akava utarbetat nya typer av mål för arbetslivet. Man vill att arbetsmarknaden ska uppmuntra arbetsgivarna att erbjuda arbete och arbetstagarna att förlänga sin yrkeskarriär. Samtidigt som det kommunala arbetet förändras har också de kommunala tjänstemännens kompetensbehov ändrats. Tidigare var det tillräckligt för en tjänsteman att substanskompetensen var i skick och att tjänstemannen skötte sitt eget område ordentligt. Idag har sektorgränserna tunnats ut och sammanblandats. Kommunerna behöver idag en teamarbetare som öppet och på bred front ser helheter, en teamarbetare som förstår vilken effekt den egna verksamheten har på helheten. Distansarbetet har ökat i den kommunala sektorn under det senaste året. År 2013 inledde Riihimäki stad ett distansarbetsexperiment, och
Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs. 00240 Helsinki 0201 235 385 kumula@kumula.fi kumula.fi
resultatet har varit positivt. Distansarbete kräver nya ledarskapskunskaper av cheferna och distansarbetarna ska kunna kontrollera sin tidsanvändning. Från början av 2014 har arbetsgivaren möjlighet att få skatteavdrag eller annan ekonomisk uppmuntran för att erbjuda utbildning till sina arbetstagare. Till staten, kommunerna och kyrkan betalas alltså en utbildningsersättning som utgör 10 procent av arbetsgivarens löneutgifter för utbildningstiden. På det kommunala fältet har lagen inte väckt särskilt stor entusiasm. Vi har infört en ny kolumn i vår tidning. Olika kolumnister berättar om samhället och arbetslivet ur sitt eget perspektiv. I den första kolumnen berättar Tuomas Saloniemi (AUS) om vänskapen mellan generationer. Informationsstuderandena Hanna Pitkänen och Mace Ojala från Tammerfors universitet reste till konferensen Bobcatsss i Barcelona med Kumulas stöd. På Akavas Special organisationer har Anna Zibellini inlett sitt arbete som jurist för den kommunala sektorn. Zibellini vikarierar för juristen Tarja Kullanmäki som är arbetsledig.
Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi
JÄSEN MEMB
HENKILÖTIEDOT / PERSONAL INFORMATIO Sukunimi / Surname
19
/ Social security number 2 • 2 0Henkilötunnus 14 KUM INA Lähiosoite / Address
Puhelin / Phone number
20
KUMINA 2 • 2014