Kumina 2/2016 by Lukemisto

2 / 2016

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Paikallinen sopiminen Yrittäjäjärjestöt toivovat juhannukseksi valmista, mutta luottamus ei synny tulipaloja sytyttämällä. s. 4 •

Kumina 2 2016

SISÄLLYS 2/2016

4 Paniikkinappula vai kehittämisen työkalu? Paikallisen sopimisen tulppana ei ole sääntely vaan luottamuksen puute, sanoo Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren.

8 Hyvä johtaminen ei ole sukupolvikysymys Kaksi kunta-alan opiskelijaa pohtii asiantuntijuutta ja johtamista sekä kuntatyön ja asiantuntijuuden olemusta.

7 4 Vakiot 10 Omaa osaamista etsimässä

3 Pääkirjoitus

Vinkit ja työkalut osaamisen tunnistamiseen uravalmentajalta.

Sanelua vai sopimista?

12 Neuvottelisinko oman palkkani?

16 Puheenjohtajalta:

13 Muutos tuo huolta myös luottamusmiehelle

Lähtisitkö mukaan?

Joensuulainen Seija Salminen kantaa huolta henkilöstön jaksamisesta muutosten keskellä.

17 Kolumni:

14 Valtuustossa verkostoituu!

18 Ajankohtaista

Joensuulainen informaatikko Kai Sormunen kertoo nelivuotiskaudestaan Kumulan valtuustossa.

Tampere on tulevaisuuden kunta

19 Svensk resumé

15 Ryhdy ehdokkaaksi liittovaltuuston vaaleissa!

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 2•2016

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Kehittämisasiantuntija Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Marianne Lindblad Jussi Näri Saara Paavola Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

PÄÄKIRJOITUS 2/2016

Sanelua vai sopimista?

”Paikallinen sopiminen on mahdollista monin paikoin jo nyt, sillä työehtosopimuksella määritetään vain työehtojen vähimmäistaso.”

yömarkkinaosapuolten ja yrittäjäjärjestöjen kesken toiveissa on ollut, että juhannukseksi olisi valmista kilpailukykysopimuksen osalta. Samaan aikaan yrittäjäjärjestöjen esittämät hätäiset tulkinnat paikallisen sopimisen sisällöstä eivät juuri ole luottamusta vahvistaneet. Halu sivuuttaa työntekijän turvaksi tarkoitettu luottamusmiesjärjestelmä on kytevässä tilanteessa kuin bensan kaatamista liekkeihin. Paikallisesta sopimisesta keskusteltaessa unohtuu helposti, että paikallinen sopiminen on mahdollista monin paikoin jo nyt, sillä työehtosopimuksella määritetään vain työehtojen vähimmäistaso. Työehtosopimus olisi siis hyvinkin joustava silloin, jos työntekijöiden työehtoja haluttaisiin parantaa. Siitä tulee kuitenkin työnantajalle kankea ja vaikea silloin, kun vähimmäistasostakin haluttaisiin tinkiä.

Paikallinen sopiminen edellyttää myös tasapuolisuutta. Jos edessä on joko tai -vaihtoehto työehtojen heikentämisestä, niin todellinen ja tasapuolinen sopimustilanne on niistä sopimuksista kaukana. Tässä lehdessä valotamme mistä paikallisessa sopimisessa oikein on kyse. Näyttäisi siis siltä, että tulevaisuudessa palkkaneuvottelut saavat entistä enemmän merkitystä. Haastattelimme alan asiantuntijaa ja listasimme vinkkejä siitä, miten oma osaaminen kannattaisi tuoda neuvottelutilanteessa esiin. Tapasimme myös kaksi tulevaa viranhaltijaa. Mitä miettivät opiskelijat asiantuntijuudesta, osaamisesta ja kuntajohtamisesta? Syksyllä käydään järjestömme liittovaltuustovaalit. Kerromme hieman tarkemmin vaalien kulusta ja liittovaltuutetun toimenkuvasta. Miten siis olisi, lähtisitkö ehdokkaaksi? Lähetämme tämän lehden mukana pienen muistilapun tulevien vaalien ehdokasasettelusta.

KUVA: HENRI ILANEN

Keskustelu uutta kirjastolakia koskevan ehdotuksen ympärillä on alkanut. Myös me annamme siitä lausuntomme. On selvää, että ehdotukseen kirjatut kelpoisuusvaatimusten muutokset huolestuttavat. Oikein hyvää kesää kaikille jäsenillemme.

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2016

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Kansikuva Vastavalo.fi / Jari Hakala Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2016

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

•

Kumina 2 2016

TYÖELÄMÄ

”Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta, eikä sitä aina välttämättä ole. Se on iso huoli.”

4 Kumina 2•2016

Paniikkinappula vai kehittämisen työkalu? Paikallisen sopimisen tulppana ei ole sääntely vaan luottamuksen puute. Teksti: UP/Kari Leppänen | Kuvat: Jarno Mela

uomen yrittäjissä idearikkaus näyttää kuplivan yli järjestön todellisuustajun. Palkansaajajärjestöt haluavat vahvistaa luottamusmiesten asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi. Samaan aikaan Suomen yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esittää luottamus miesten syrjäyttämistä kokonaan paikallisesta sopimisesta. Hän korvaisi luottamusmiehet jonkinlaisella lakisääteisellä järjestelyllä. Akavan työelämäasioiden johtajan Maria Löfgrenin mielestä yrittäjäjärjestön neronleimaus ei ole tästä maailmasta. Se ei edistä paikallista sopimista, päinvastoin. – Jos ehdotus otetaan tosissaan, se vaarantaa koko kilpailukykysopimuksen. Paikallisen sopimisen kehittäminen kuuluu parhaillaan alakohtaisissa neuvotteluissa olevan kilpailukykysopimuksen asialistalle. Löfgren pitää varmana, ettei luottamusmiesjärjestelmän sivuuttaminen nouse neuvotteluihin. – Ei ole mitään järkeä romuttaa jo olemassa olevaa ja toimivaa luottamusmiesjärjestelmää. Sitä pitää kehittää ja vahvistaa, ei romuttaa. Luottamusmiehet ovat Löfgrenin mukaan paikallisen sopimisen kivijalka

palkansaajien näkökulmasta. Osaava luottamusmies on myös työnantajan etu.

Tärkeintä on luottamus Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat jo nykyisellään hyvin laajat. Löfgren pitää sen esteiden korostamista liioitteluna. – Esimerkiksi kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES mahdollistaa paikallisen sopimisen lähes kaikesta. Paikallinen sopiminen ei kuitenkaan läheskään aina luonnistu ja tarjotut mahdollisuudet jäävät usein käyttämättä. Tulppana on Löfgrenin mukaan luottamuksen puute. – Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta, eikä sitä aina välttämättä ole. Se on iso huoli paikallisessa sopimisessa.

Kummankin pitää hyötyä Akava suhtautuu myönteisesti paikalliseen sopimiseen. Kunhan sopiessa otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan tarpeet. – Paikalliseen sopimiseen painostuksen alla suhtaudumme ehdottoman kielteisesti. Sopimisen pitää olla aitoa ja vapaaehtoista, Löfgren painottaa. Kuntatyönantajien työmarkkinajoh-

taja Markku Jalonen on valittanut palkansaajapuolen jähmeyttä sopia paikallisesti. Sopimuksissa on usein ollut kyse säästämisestä. On haluttu esimerkiksi vaihtaa lomarahoja vapaiksi. Iso kuva on Löfgrenin mukaan juuri tässä. – Paikallinen sopiminen on työnantajan näkökulmasta useimmiten tinkimistä alanpäin minimityöehdoista, Löfgren sanoo. – On turha odottaa työntekijöiden olevan innoissaan tällaisesta sopimisesta. Kun sovitaan, kummankin sopijapuolen pitää hyötyä. Muuten sopiminen ole tasapuolista. – Asetelma on toinen, jos kumpikin saa sopimalla jotain ja sopimus pitää puolin ja toisin.

Tieto on valtaa Paikallisella sopimisella osapuolet sopivat työehdoista toisin kuin työ- tai virkaehtosopimuksessa sanotaan. Usein kysymys on myös valtakunnallisen sopimuksen soveltamisesta. Paikallisen sopimisen osapuolina voivat olla luottamusmies tai muu työntekijän edustaja, henkilöstö yhdessä tai yksittäinen työntekijä. Akava on selvittänyt luottamusmiesten kokemuksia paikallisesta sopimisesta. > •

Kumina 2 2016

TYÖELÄMÄ

Varsin hyvin luottamusmiehet näyttävät saavan tietoa työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Sen sijaan luottamusmiehen edustamien työntekijöiden ansiokehityksestä, tulospalkkioiden kohdentumisesta ja palkkaryhmittelystä tieto on useimmiten kiven alla. Joka toinen luottamusmies kokee, ettei hän saa tietoa vaikka pyytäisit. Vain pieni osa luottamusmiehistä saa tietoa pyytämättä. – Asiat eivät ole kohdallaan, jos paikallisen sopimisen tueksi tarvittavaa

tietoa joutuu nyhtämään työnantajalta, sanoo Löfgren. – Neuvotteluasetelma ei voi olla tasapuolinen, jos luottamusmies ei saa riittävästi tietoa neuvottelujen pohjaksi. Luottamusmies joutuu lähtemään neuvotteluihin altavastaajana. Löfgrenin mukaan kiinnostus paikalliseen sopimiseen hiipuu, jos neuvottelupöytään joutuu heikoilla tiedollisilla eväillä.

Yhteinen tilannekuva Löfgren korostaa, että yhteisen tilannekuvan muodostamisella on tärkeä

merkitys paikallisen sopimisen onnistumiselle. Aivan keskeiseksi hän näkee koulutuksen paikalliseen sopimiseen ja luottamusmiestehtäviin. – Ei riitä, että osataan virka- ja työehtosopimuskirja, tarvitaan paljon muutakin osaamista. Koulutusta tarvitsevat niin työntekijöiden kuin työnantajienkin edustajat. Järjestöt järjestävät koulutusta jäsenilleen, mutta Löfgren näkisi mielellään, että työnantajat ja työntekijät saisivat myös yhteistä koulutusta. – Se auttaisi varmasti yhteisen tilannekuvan hahmottamiseen työpaikalla.

Valtakunnallinen raami tärkeä Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen selvityksistä on käynyt selväksi, että paikalliseen sopimiseen suhtaudutaan työpaikoilla epäilevästi. Pelätään työnantajan vahvaa neuvotteluasemaa ja sanelua. Sopimisen ehdottomaksi edellytykseksi nähdäänkin valtakunnallisen sopimuksen selkänoja. – Valtakunnallisesta sopimuksesta halutaan turvallinen kehikko työnantajan sanelua vastaan. Ettei käy niin, että työnantaja vie ja henkilöstö vikisee. Tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten ”perälaudat”. Perälaudalla tarkoitetaan valtakunnallisen sopimuksen määräystä, jota noudatetaan sellaisenaan, ellei paikalliseen sopimukseen päästä.

6 Kumina 2•2016

Vuosisadan uudistus Kilpailukykysopimuksessa lähtökohtana on, että paikallista sopimista kehitetään työ- ja virkaehtosopimuksilla. Poikkeuksena ovat ns. villit työnantajat, eli työnantajajärjestöön järjestäytymättömät yritykset. Myös niille annetaan mahdollisuus poiketa yleissitovasta sopimuksesta paikallisesti. Asiasta pitää säätää lailla. – Tämä on tosi iso asia. Voidaan puhua jopa vuosisadan työmarkkinauudistuksesta. Löfgreniä on harmittanut julkinen keskustelu, jossa vähätellään kilpai-

lukykysopimusta ja siihen liittyvää paikallisen sopimisen laajennusta. Sitä harrastavat lähinnä Suomen yrittäjät ja jotkut poliitikot. Löfgrenin pitää itsestään selvänä, että etuja saadessaan järjestäytymättömiä työnantajia koskevat samat velvollisuudet kuin järjestäytyneitäkin. – Jos saa jotain, pitää myös kantaa vastuu. Järjestäytymättömien yritysten rooli saattaa vahvistua, kun sote-palveluja ja niiden tukipalveluja yhtiöitetään ja kilpailutetaan vireillä olevien uudistusten toteutuessa.

Selviytymissopimukset – Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta, eikä sitä aina välttämättä ole, sanoo Maria Löfgren.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Kilpailukykysopimuksessa pyritään tilanteeseen, jossa paikalliset sopimukset voivat tulla voimaan ilman liittotason valtuutusta. Eli kunnissa paikalliset sopimukset eivät edellytä julkisalan koulutettujen järjestön Jukon hyväksyntää. Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen sisältyvät ns. selviytymissopimukset voidaan ainakin teoriassa tehdä työpaikkatason päätöksillä. Selviytymissopimus tarkoittaa, että taloudellisten vaikeuksien selättämiseksi ja toiminnan jatkumisen turvaamiseksi työehdoissa voidaan poiketa valtakunnallisesta sopimuksesta. Se ei kuitenkaan Löfgrenin mukaan merkitse, että selviytymislauseketta voitaisiin soveltaa pelkästään paikallisella sopimuksella. – Niiden kriteerien arviointi, joiden perusteella selviytymissopimus voidaan tehdä, jää työ- ja virkaehtosopimuksen solmineiden osapuolten asiaksi. – Sopimuksen tulkinta on sopimuksen tehneiden valtakunnallisten osapuolten asia. Osapuolet hakevat oikean tulkinnan ja vastaavat siitä viime kädessä vaikka työtuomioistuimessa. Löfgren ei ole täysin vakuuttunut, että kuntatyönantajalla on asiasta sama tulkinta. – Kuitenkaan täysin keskustasosta riippumattomaan paikalliseen sopimiseen ei ole mahdollista päästä. Eikä se ole järkevääkään.

Maakuntauudistus tuo muutoksia Sote- ja maakuntahallintouudistuksen yhteydessä yli 220 000 palkansaajaa vaihtaa työnantajaa kunnasta tai kuntayhtymästä maakuntaan. Samalla tapahtuu noin 350 liikkeenluovutusta ja kuntayhtymiä puretaan. Mullistus tuo muutoksia myös paikalliseen sopimiseen. Vielä ei ole selvää millaisia. – Sitä keskustelua ei ole vielä käyty, Löfgren sanoo. Hän katsoo kuitenkin, että muutos on teknisesti toteutettavissa. Sopimukset eivät katoa mihinkään, vaikka työnantaja vaihtuu maakunnaksi. Sote-palvelujen ja niihin liittyvien tukipalvelujen yhtiöittäminen ja avaaminen kilpailulle on vielä arvaamaton kortti. – Ei ole vielä selvää kuvaa miten tämä tulee menemään. Elämme tässäkin suhteessa mielenkiintoisia aikoja.

”Täysin keskustasosta riippumattomaan sopimiseen ei ole mahdollista päästä. Eikä se ole järkevääkään.” Kehittämisen työkalu Löfgren ennakoi paikallisen sopimisen lisääntyvän kunnissa, kuten muuallakin työmarkkinoilla. Taloudellisesti vaikeina aikoina kunnissa on pyritty säästösopimuksiin, jotka ovat merkinneet työehtojen heikennyksiä. Se vuoksi paikalliseen sopimiseen liittyy myös pelkoja ja epävarmuutta. Löfgren korostaa, ettei paikallinen sopiminen saa olla paniikkinappula, johon turvaudutaan kriisiaikoina. – Paikallisen sopimisen pitää olla työpaikkaa kehittävää sopimista. Tätä ei pitäisi päästää unohtumaan huonoinakaan aikoina. Paikallinen sopiminen on Löfgrenin mielestä positiivinen asia, mutta ei missään tapauksessa itsetarkoitus. – Se on työkalu työelämän ja työpaikan kehittämiseksi. •

Kumina 2 2016

KUNTATYÖ

Kunta-alan opiskelijat:

Hyvä johtaminen ei ole sukupolvikysymys Kaksi kunta-alan opiskelijaa pohtii asiantuntijuutta ja johtamista. Miten nuorempi viranhaltijapolvi kokee kuntatyön? Entä millaisia ominaisuuksia vaaditaan asiantuntijalta? Teksti ja kuvat: Jussi Näri

ampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa koulutetaan kuntien ja alueiden johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoita. Sellaisiksi aikovat myös Suomussalmelta lähtöisin oleva Erno Heikkinen ja Porista kotoisin oleva Ville Rajahalme.

Molempien kunta- ja aluejohtamisen opinnot ovat loppusuoralla ja valmistuminen hallintotieteiden maisteriksi häämöttää viimeistään syksyllä. Molemmat ovat myös ehtineet jo alan töihin ja Villellä onkin tiedossa töitä taloushallinnon parissa. Ernon Pro Gradu -työ käsittelee julkisten palve-

lujen käyttäjätietoa ja päätöksentekoa, Villeä puolestaan kiinnostaa sosiaali- ja terveyshallinto, ja hän pohtii gradussaan kuntakonsernien strategioiden toimeenpanon haasteita. Molemmilla on myös kokemusta järjestöistä. Erno on parhaillaan Kumulan hallituksen opiskelijaedustajana ja Ville toimi

Ville Rajahalme ja Erno Heikkinen (oik.) ovat nuoria kunta-alan asiantuntijoita.

8 Kumina 2•2016

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

samassa tehtävässä pari vuotta sitten. Molemmat ovat myös ainejärjestönsä aktiiveja. Mutta mitä miettivät kunta-alan asiantuntijoiksi valmistuvat nuoret miehet? Miten juuri yliopiston penkiltä lähteneet mieltävät kunta-alan osaamisen ja asiantuntijuuden? Istuimme Villen ja Ernon kanssa hetkiseksi juttelemaan ”syvällisiä” ja kaveruksilta tuli varsin särmiä näkemyksiä. – Oikeastaan se ei ole kauhean mielenkiintoista mitä ne vaadittavat tiedot ja osaaminen on, vaan mielenkiintoisempaa on miten pystytään toimimaan verkostoissa ja omaksumaan uusia, hyviä käytäntöjä, Erno täräyttää heti alkuun. – Kyllä, esimerkiksi joku hankintapuolihan on hyvin strukturoitu ja säännönmukaisesti etenevä prosessi. Sen perusjutut pitää olla hallussa, mutta osaaminen tulee ehkä siinä näkyviin miten tällaisissa asioissa pystyy tekemään asioita paremmin esimerkiksi oppimalla miten muualla on tehty kenties aiemmin, Ville pohtii.

Ihmisten vai asioiden johtamista? Mutta miten sitten tullaan hyväksi viranhaltijaksi? Millaisia valmiuksia tarvitaan, jotta niissä opiskelijoiden mainitsemissa verkostoissa sujuvasti luovitaan? Ja on kai kuntien asiantuntijatyö muutakin kuin eri yhteistyöryhmissä surffailua? – Äh, tietenkin, Ville aloittaa. Itselläni oli tilaisuus kerran seurata vierestä erinomaista päätösesittelyä. Todella monimutkainen kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva asia, johon liittyi paljon erilaisia tekijöitä. Silti asian esittelijä pystyi hyvin pienessä asiassa tiivistämään esittelyyn kaiken olennaisen, selvittämään taustat ymmärrettävästi ja siten, että luottamushenkilöiden oli helppoa tehdä siitä järkevä ratkaisu. – Just näin, Erno täydentää. Totta kai asiantuntijuus on sitäkin, että nimenomaan tuntee esiteltävän asian niin hyvin, että sen pystyy selittämään ymmärrettävästi. Tässä olen itse huomannut, että suomen kielen opinnot ja

täsmällisen kielen hallinta olisivat ehkä nykyistä tärkeämpiä. Tai sitä pitäisi kenties olla lisää. Ja tässä me palataan leadershipiin, Ville jatkaa. Siihen, että se asiantuntija ja johtaja pystyy paitsi vakuuttamaan ihmiset myös saamaan ihmiset lähtemään mukaan. Meillä rekrytoinneissa nojataan edelleen aika paljon sellaiseen, että varmuuden vuoksi palkataan johtajaksi se, jolla on paras asiantuntemus riippumatta siitä millainen tyyppi hän on. – Ja on vähän oikeastaan nurinkurista puhua enää ihmisten johtamisesta ja asioiden johtamisesta julkishallinnossa. Mehän puhutaan palvelutuotannon johtamisesta ja ihmiset ne palvelut tekevät. Meillä on tolkuttomasti ihmisiä jotka tietävät tasan tarkkaan miten jonkin asian pitäisi juridisesti mennä, mutta yhtäkään ihmistä ei saa valjastettua sen asian taakse. Sitten ihmetellään kun moni asia kriisiytyy.

”Suomen kielen opinnot ja täsmällisen kielen hallinta olisivat ehkä nykyistä tärkeämpiä.” Erno: Niin, tai omissa lopputyötäni koskevissa keskusteluissa nousi pariin kertaan esiin pohdinta siitä miksi päätösesityksessä pitäisi olla vain yksi päätösvaihtoehto. Miksei voisi olla vaikka kolme, jossa olisi nostettu ennakkovaikutusarviointien tai ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointien kautta eri kärkiä ja luottamushenkilöt päätyvät ratkaisuihin eri vaihtoehtojen kautta. Musta tää on ollut mielenkiintoista pohdintaa. Tuodaan laaja-alaisesti ja ymmärrettävästi tietoa eri ratkaisuvaihtoehtojen taakse. Ville: Eli siis laaja-alainen ymmärrys asiasisällöstä yhdistettynä hyviin sosiaalisiin taitoihin viedä asiaa eteenpäin monella eri rintamalla.

Uudet työn tekemisen tavat Erno: Nyt täytyy kuitenkin muistaa,

että kun tässä puhutaan niin tämähän ei ole sukupolvikysymys. Ei ole

tietenkään niin, että se olisi vain nuori sukupolvi joka osaisi menetellä kuten Ville aimmin totesi. Onhan meillä kunnissa tuollaista väkeä paljonkin. Nuo ovat sitä paitsi hyvin pitkälti sosiaalisia ominaisuuksia, joissa voi myös jonkun verran harjaantua. Ville: Niitä asioita, missä jotain eroja tällaisen nuoremman sukupolven välillä voi tulla on elektroniikka, ict-infra, teknologia ja sen sellaiset. Ehkä meillä nuoremmilla on paremmat valmiudet hyödyntää näitä. Tai sitten joku sosiaalinen media. Toisaalta olen vähän pohtinut sitä, että mikä sitten oiken on sen viranhaltijan tehtävä. Että eikö luottamushenkilöiden kuuluisi olla ennemmin siellä Facebookissa keskustelemassa asioista mutta viranhaltijoita sinne jatkuvasti halutaan mukaan. Erno: Toinen on sitten ehkä työn tekemisen tavat. Aika monessa kunnassa taitaa esimerkiksi etätyöskentely olla vähän vieraampi asia, vaikka rehellisesti sanoen, eihän joidenkin dokumenttien kirjoittaminen katso aikaa eikä paikkaa. Esimerkiksi mun näkemys hallintojohtajan työstä on sellaista, että sitä voisi osaltaan tehdä hyvinkin jostain muualta kuin kunnan talon työhuoneesta. Ville: Just näin. Ja tässä tullaan ehkä siihen paikalliseen sopimiseen. Että ehkä ay-liikkeellä ja kumulallakin voisi olla enemmän sanottavaa työelämäasioista. KVTES ei ehkä ihan enää istu tulevaisuuden kunnan kollektiiviseksi sopimukseksi ainakaan johtavien viranhaltijoiden osalta. Vaikka moni onkin jo johtajasopimuksella, mitä pidän pelkästään hyvänä, enemmän pitäisi voida sopia paikallisesti työn tekemisen tavoista, ajoista ja totta kai palkastakin. Parituntinen on vierähtänyt nopeasti. Olikohan tässä kaikki? Käymme vielä ottamassa kuvat Tammerkosken rannassa. – Olisihan tänne kiva jäädä mutta täältä hakee töitä sen satatuhatta muu takin, Ville ja Erno kertovat. – Pakko katsoa aika laaja-alaisesti töitä ja mennä sen perässä, mutta jutellaan tästä toiste. Se on moro! •

Kumina 2 2016

OSAAMINEN

Omaa osaamista etsimässä Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää jos haussa on uusi työ tai valmistautuminen kehityskeskusteluun tai palkkaneuvotteluihin. Kysyimme uravalmentajalta vinkkejä ja työkaluja osaamisen tunnistamiseen. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Montevista Oy

almennusyritys Monte vistan perustaja ja uravalmentaja Riikka Pajusella on takanaan pitkä ura rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen ja uraohjauksen tehtävissä. Hän on juuri oikea henkilö vastaamaan osaamista koskeviin kysymyksiin. Hyvä tapa lähteä liikkeelle on miettiä mitä vahvuudet oikeastaan tarkoittavat. Riikka itse näkee vahvuuden taitona, jossa on hyvä ja jota tekee intohimoisesti. – Ensimmäiseksi voisi miettiä minkä tekeminen on innostavaa. Voisi tehdä itselleen vaikka mindmapin, siitä mikä kaikki kiinnostaa elämässä eli mistä on luontaisesti innostunut ja mitkä asiat vetävät puoleensa. Useimmiten asiat joista olet innostunut ovat myöskin vahvuuksiasi tai ainakin haluat tulla hyväksi niissä. Töissä voisi esimerkiksi miettiä mihin työaika kuluu ja mitä kaikkea tekee työpäivien aikana. – Tehtäviesi perään voit laittaa plussia ja miinuksia, esimerkiksi kolme miinusta sellainen työ, joka ei innosta lainkaan ja kolme plussaa sellaiselle joka on todella innostavaa. Tämä on selkeä tapa huomata omia vahvuuksiaan ja niitä juttuja joista innostuu. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää myös työelämässä jaksamisen kannalta. Jos oma potentiaali on käytössä ja pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan, pysyy myös työuupumus loitolla.

10 Kumina 2•2016

”Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää myös työelämässä jaksamisen kannalta.”

– Virtaa riittää kun toimit omien vahvuuksiesi varassa. Kun omat vahvuudet ovat tiedossa pystyt myös valintatilanteissa tekemään oikeita päätöksiä. Otatko uuden työtarjouksen vastaan tai millaisen opiskeluvalinnan teet? Päätöksiä on helpompi tehdä kun voit miettiä niitä omien vahvuuksiesi kautta.

Työkaluista apua osaamisen tunnistamiseen Osaamisen tunnistamiseen löytyy monia erilaisia työkaluja. Aiemmin mainittujen kiinnostus -mindmapin ja omien työtehtävien arvioinnin lisäksi Riikka kehottaa kaikkia tekemään oman osaamis- ja vahvuuskartan. – Jokaisella pitäisi lista kaikesta hyvästä mitä itsessä on: osaamiset, lahjat, taidot, työkokemukset, kielitaidot ja oman persoonan vahvuudet. Tämän voi tehdä ihan kynällä ja paperilla mindmapiksi tai vaikkapa powerpointille. – Kun haet uutta työtä tai kaipaat kehittymistä nykyisessä työssäsi, voit katsoa mitä näistä vahvuuksistasi haluat ottaa käyttöön ja mitä kehittää seuraavaksi. Kun ikää ja työkokemusta tulee lisää, niin aina ei halua samoja juttuja. Tämä lista myös päivittyy koko ajan ja se onkin hyvä pitää ajan tasalla. Toinen hyvä työkalu on työkokemuksen listaaminen. Käy läpi kaikki tehtävät, joita olet tehnyt työurallasi ja listaa ne exceliin. Kirjoita jokaisen alle mistä olit vastuussa työtehtävässä ja mitä piti osata, jotta tehtävän pystyi hoitamaan. – Tällä tavoin saat selville myös itsestään selvän osaamisesi! Listaa myös mitä vahvuuksia hyödynsit tehtävässä, onnistumiset ja kohokohdat sekä mitä työtehtävä opetti sinulle. Tämän kun ruotii koko työuran ajalta, saa todella järeän työkalun työnhakuun ja oman työuran suunnitteluun! – Tästä saat myös hyviä esimerkkejä työhaastatteluun: tällaisia onnistumisia olen saavuttanut ja tällaisia vahvuuksia olen käyttänyt sekä erikoisosaamistani on tämä. Riikalta löytyy myös kotitehtävä lehtemme lukijoille: valitse lähipiiristäsi

tai tuttavistasi 5–10 sinut hyvin tuntevaa henkilöä ja kysy mitä osaamista tai vahvuuksia näette minussa. Millainen tyyppi minä olen? – Pyydä vastaukset vaikka meilitse ja kokoa ne yhteen. Siitä voit sitten katsoa millaisena sinut nähdään. Näitä esimerkkejä on hauska kertoa työhaastattelussa! Jos vaikka itsensä kehuminen tuntuu hankalalta, niin voit sanoa, että tein tällaisen harjoituksen, minua kuvaillaan näin ja minua pidetään tällaisena henkilönä.

Liika vaatimattomuus on edelleen ongelma

Tyypillisiä kompastuskiviä omien vahvuuksien löytämisessä ovat edelleen liiallinen nöyryys ja vaatimattomuus. Emme uskalla nähdä omia vahvuuksia, kun pelkäämme, että se on jotenkin itsekästä tai omakehua. – Meillä on tämä pelko edelleen vahvasti kulttuurissamme läsnä. Mielestäni se on tietojen pimittämistä, jos työntekijä ei kerro omia vahvuuksiaan tarpeeksi selkeästi! Pitää myös seistä omien sanojensa takana ja oppia tuntemaan itsensä sekä olla ylpeä omasta itsestään. Toki aina kannattaa miettiä myös kehityskohtia, koska niitä kuitenkin kysytään työhaastattelussa, uravalmentaja Riikka Pajunen toteaa. Jos tuntuu, että vahvuuksia pitäisi vielä harjoitella kannattaa hankkiutua tilanteisiin, joissa niitä saa käyttää. – Jos tykkäät olla sosiaalinen ja jopa esiintyä, niin mieti missä kaikissa arjen tilanteissa näitä taitoja pääsisi harjoittelemaan. Pidä vaikka spontaani minuutin puhe sukujuhlilla! Harjoitusmahdollisuuksien ei tarvitse tulla työelämästä, vaan taitoja voi harjoitella hyvin vapaa-ajalla.

toisissa tehtävissä on ihan must, että luot oman brändin. Tosiasia kuitenkin on, että jokaisella meistä on brändi haluttiin me sitä tai ei. Brändi on muiden mielikuva sinusta. Jos ajattelee vaikka millainen tyyppi se Maija on siellä työpaikalla. Kun hänellä loppuu työt ja pitäisi hakea uusia, muilla on tietty kuva hänestä ja hänen osaamisestaan. Sen kuvan perusteella häntä suositellaan tai hänelle vinkkaillaan uusia työmahdollisuuksia. – Brändiä ei tarvitse tietoisesti luoda ja kirjoittaa blogia, vaan voi hyvin miettiä minkälainen muiden kuva minusta on ja millainen haluaisin sen olevan? Jos haluan olla yhteistyökykyinen ja asiakasystävällinen, niin onko se myös muiden kuva minusta? Jos ei ole, voi sitä vielä parantaa ja kehittää haluamaansa suuntaan.

Työnhakuun pitkän työuran jälkeen Kysyimme Riikalta myös vinkkejä pitkän työuran jälkeiseen uuden työpaikan hakuun. Ensimmäiseksi hän käskee unohtamaan ikäkysymykset ja tarttumaan omiin vahvuuksiin. – Unohda ikäsi, tunnista vahvuutesi ja mieti mitä oikeasti haluat! Ota rohkeasti yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin ja keskity piilotyömarkkinoihin. Käy alasi tapahtumissa, kysele kuulumisia ja kerro työnhaustasi. Kun tarvitaan uusia tekijöitä 90% työpaikoista miettii ensimmäiseksi verkostoja, että tunteeko kukaan ketään hyvää tyyppiä. Vasta viime hädässä 10% miettii, että pitäisikö laittaa ilmoitus molliin. Kun taas työntekijä lähtee etsimään uutta työpaikkaa 90% selailee työpaikka ilmoituksia. Oma aktiivisuus on edelleen se ratkaiseva tekijä. Se miten haet töitä, kertoo siitä miten teet töitä!

Kunta-alan ammattilaisen brändi Omasta brändistä puhutaan nykyään paljon ja kysyimmekin uravalmentajalta pitäisikö Kumulan jäsentenkin brändätä itsensä? – Ammattien välillä on eroja ja

Halutessasi lisää vinkkejä ja tsemppausta työnhakuusi, liity Montevistan verkostoon Facebookissa: montevistavalmennus ••

Kumina Kumina 2 2 2016 2016

11 11

OSAAMINEN

Neuvottelisinko oman palkkani? Palkka on hyvin henkilökohtainen asia. Palkasta kaikilla on oma näkemyksensä, mutta keskustelua siitä käydään erittäin vähän. Teksti: Saara Paavola

alkka ja sen määrittely on aina kahden osapuolen välinen sopimus: työntekijän työpanos suuntautuu organisaation tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan ja organisaatio taas palkitsee työntekijää kannustavalla tavalla.

Palkan perusteet Kunnan tai kuntayhtymän henkilöstön palkkaus perustuu työehtosopimuksen määräyksiin ja paikalliseen tehtävien arviointiin. Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä. KVTESissä eli alamme virka- ja työehtosopimuksessa osalle tehtävistä on määritelty alaraja sopimuksesta löytyvässä hinnoitteluliitteessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjasto- ja kulttuurialat. Tarkoitus näissä tehtävissä on, että tehtäväkohtainen palkkaus määriteltäisiin tehtävien arviointijärjestelmän (TVA) kautta ja se ei olisi määritellyllä alarajalla. Myös osalle hallinnon tehtävistä löytyy hinnoitteluliite ja palkan alarajat, mutta osa on ns. hinnoittelemattomia tehtäviä. Näissä tehtävissä palkan neuvottelumahdollisuus on suurin. Työkokemuslisää ansaitaan viiden

(työkokemuslisä 3 %) ja kymmenen vuoden (työkokemuslisä 5 %) työkokemuksen perusteella. Yhteensä työkokemuslisä on kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen 8 prosenttia. Työkokemuslisä lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta. Osa palkasta voi olla henkilökohtaista lisää, joka määräytyy työsuorituksen ja osaamisen perusteella. Henkilökohtaisesta lisästä päättää työnantaja.

Huomioi hiipivät muutokset Hiipivät muutokset ovat palkkauksen sudenkuoppia. Ajan kuluessa tehtävät muuttuva vaativammiksi, osaaminen lisääntyy ja suoritukset paranevat. Tällaiset hitaasti tapahtuvat muutokset jäävät usein huomioimatta ja palkka laahaa jäljessä. Kehityskeskustelut ovat hyvä paikka omasta palkasta keskustelemiseen oman esimiehen kanssa. Kysy rohkeasti hänen mielipidettään palkkasi tasosta! Jos esimiehesi on samaa mieltä kanssasi, vie hän palkantarkistusesityksesi eteenpäin. Ota yhteyttä myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n luottamusmieheen. Hänellä on tiedot edustamiensa jäsenten tehtävä-

kohtaisista palkoista. Luottamusmies tietää myös kuinka palkantarkistuksia viedään eteenpäin ja kuinka niitä pitää perustella. Jos tehtävänkuvauksesi ei ole ajan tasalla, se pitäisi päivittää. Mitä eri tehtäväkokonaisuuksia kuuluu toimenkuvaasi? Pyri luonnehtimaan myös tehtäviesi vaativuusastetta. Esimerkiksi onko työssä jotain erityisen syvää osaamista edellyttäviä tehtäviä? Ajantasaista tehtävänkuvausta kannatta verrata aiempaan tehtävän kuvaan. Tehtävien arviointi tehdään yhdessä luottamusmiehen ja esimiehesi kanssa.

Muista myös meidät Neuvoja saat myös meiltä ja Akavan Erityisaloista. Asia- ja lakimiehemme antavat työehtosopimuksiin ja palkan määräytymiseen liittyvää palkkaneuvontaa. Erityisesti uutta työpaikkaa hakiessa kannattaa palkkatoiveen esittämiseen kysyä apua! Tutustu myös palkkapuntariin. Puntari on kätevä keino vertailla eri palkkatasoja. Se hyödyntää tilastokeskuksen aineistoa ja sinne on koottu alallamme toteutuneita palkkatietoja. Puntariin pääset Akavan Erityisalojen jäsensivustolla.

Palkkaneuvottelijan muistilista Valmistaudu! • Tutki palkkatilastoja • Analysoi omat työtehtäväsi ja niiden vaativuus • Analysoi myös tapahtuneet muutokset • Käy läpi omaa osaamistasi • Aseta oma neuvottelutavoite • Tee muistilista perusteluistasi

12 Kumina 2•2016

Neuvotteluun • Perustele jämäkästi • Käy läpi tehtäviesi lisääntyminen ja vaativuuden kasvu • Kerro oman osaamisesi kehittymisestä • Kerro myös omasta kehittymisestäsi työssäsi • Kerro myös työn määrästäsi, kiireestä ja joustoista • Korosta taitojasi, joista organisaatio hyötyy

Tee jälkiarviointi • Toteutuiko tavoitteesi • Jos ei, mikä oli syynä? • Käy läpi vahvuutesi ja heikkoutesi neuvotteluissa • Puuttuiko jotain tietoja? • Missä on parannettavaa seuraavalle kertaa? Lisätietoa löydät Akavan Erityisalojen jäsensivustolta tai ota meihin yhteyttä!

LUOTTAMUSMIEHELTÄ

Muutos tuo huolta myös luottamusmiehelle Seija Salminen on pitkän luottamusmiesuran tehnyt kirjastolainen, joka jaksaa puurtaa edustettaviensa eteen. Teksti ja kuva: Saara Paavola

oensuun seutukirjaston luottamusmies Seija Salmisen luottamusmiesura sai alkunsa perinteiseen tapaan. – Aikoinaan kun edellinen luottamusmies jäi eläkkeelle, minä tulin hänen tilalleen varaluottamusmiehen paikalta. Tämä on nyt kolmas ja viimeinen kauteni luottamusmiehenä. Tämän jälkeen minä vuorostani jään eläkkeelle ja toivon todella, että jatkaja löytyy. Salminen toimii kirjaston lisäksi myös museon ja nuorisotoimen luottamusmiehenä. Varaluottamusmies tulee museolta, joten museopuolen edunvalvonta hoituu sitä kautta. Joensuun seutukirjastosta Salmisella on edustettavia kolmisenkymmentä.

Uran huippu loppumetreillä Salmisen uran kohokohtaa kysyttäessä hän nostaa heti esille viime vuonna toteutetun palkkahinnoittelun muutokseen liittyvän TVA-tasojen tarkistuksen. – Olin aktiivisesti mukana prosessissa, jossa saimme rukattua kirjastonhoitajien, informaatikkojen, palvelupäällikköjen ja kirjastonjohtajien TVA-tasot paikoilleen. Prosessi kesti melkein vuoden, mutta työ kannatti, koska saimme samalla palkkoja yhdenmukaistettua. Se on kyllä upea juttu! Rustasin myös eri ammattinimikkeiden mallitehtävänkuvia uusiksi johtoryhmän kanssa

Johtoryhmä on vaikuttamisen paikka Joensuussa luottamusmies on mukana kirjaston johtoryhmässä, jossa istuu viisi henkilöä. – Siellä käsitellään henkilöstöön liittyviä asioita, rekrytointeja, koulutusta,

työhyvinvointia ja ajankohtaisia asioita. Sen kautta pysyy tosi hyvin kuulolla henkilöstön asioista. Luottamusmiehen työ vaatiikin asioista kiinnostumista sekä kirjaston kuin kaupunginkin kehityksen seuraamista. Kun vaikuttamispaikkoja tarjotaan, niihin on tartuttava ja niitä on hyödynnettävä henkilöstön eduksi.

Viestintä on tärkeintä Viestintä ja edustettavien tiedottaminen ovat Salmisen mukaan luottamusmiehen ydintehtäviä nykyisin. – Käyn neuvottelujärjestömme JUKO ry:n yhteistyöryhmän kokouksissa, jotka meidän pääluottamusmies kutsuu koolle. Niissä kuulee ajankohtaiset henkilöstöön ja kaupungin talouteen liittyvät asiat. Luottamusmiehen työn tulevaisuuden haasteeksi Salminen nostaa nuorten tietoisuuden lisäämisen. – Tuntuu, että nykyisin kaikki eivät välttämättä tiedäkään, että talossa on luottamusmies, johon voi olla yhteydessä. Salminen vaikuttaa juuri sellaiselta ihmiseltä kuin luottamusmiehen pitääkin. Hän on helposti lähestyttävä ja tarkka kuuntelija. Seijan kanssa uskaltaa kyllä jutella. – Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät enemmän käyttää minua hyödyksi työsuhteen ongelmissa. Autan mielelläni, vaikka ihan pienissäkin ongelmissa, ja olen linkkinä työnantajaan päin.

oloa koko taloon sekä aamuihin lisää aukiolotunteja. Itsepalveluaikaa tulisi näin lisää. Myös omatoimikirjastot puhututtavat. Seutukirjaston alueella on yksi ja tulossa on joitakin lisää. Muutokset tuovat kuitenkin huolta luottamusmiehelle. – Minua tietysti huolestuttaa miten henkilöstö jaksaa tässä ja monissa muissa muutoksissa, joita on koko ajan päällä. Myös uudet työtavat haastavat tekijöitä. Me ollaan saatu onneksi täyttölupia eläkkeelle jääneiltä vapautuneisiin virkoihin, eli hyviä nuoria tekijöitä on saatu joukkoomme, Salminen iloitsee. Työpaikan arjessa luottamusmies on tärkeä viestinviejä. Henkilöstön jaksaminen, palkkauskysymykset ja työhyvinvointi ovat luottamusmiehen työn arkea. Tärkeitä asioita meille kaikille.

Henkilöstön jaksaminen huolettaa Tällä hetkellä Joensuun kirjastossa henkilöstöä puhututtavat aukioloaikojen pidennykset. – Meille kaavaillaan pääkirjastoon mm. sunnuntaiauki••

Kumina Kumina 2 2 2016 2016

13 13

JÄRJESTÖASIAA

Valtuustossa verkostoituu! Joensuulainen informaatikko Kai Sormunen on ollut Kumulan valtuustossa nyt ensimmäistä kauttaan. Kuinka nelivuotinen valtuustokausi on sujunut? Teksti ja kuva: Saara Paavola

lku meni ihmisiin tutustuessa ja saimme heti kauden alussa ison palan purtavaksi, kun aloimme suunnittelemaan uutta strategiaa Kumulalle. Työ on ollut mielenkiintoista ja olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Valtuuston on ollut oivallinen verkostoitumisen paikka, Kai Sormunen summaa kulunutta valtuustokauttaan. Antoisinta Sormusen mielestä työssä on ollut oman näkemyksen avartuminen. – Tuntuu, että silloin kun itsekin aloittelin tätä ammattia, näkökulmani oli varsin kirjastokeskeinen, enkä välttämättä ajatellut mitä sen ulkopuolella kunnassa tapahtuu. Valtuustotyössä olen tavannut muissa tehtävissä kuntasektorilla työskenteleviä ja näkökulmani on todella avartunut! Olen oppinut ajattelemaan laajemmin ja näkemään kokonaiskuvan paremmin. Kunnissa kun niin moni vaikuttaa moneen. Olipa asioista eri tai samaa mieltä muiden kanssa, toisten perustelut tarkentavat myös omia näkemyksiä asioista.

Kaikkien äänet saatava kuuluville Tärkeimpiä asioita valtuustotyössä on Sormusen mukaan ollut se, että valtuutetut tulevat eri puolilta Suomea ja tuovat mukanaan viestiä omilta työpaikoiltaan. – Yhteiset kannat muodostetaan siten koko Suomea kattavasti, ei vain sen mukaan miltä asiat etelässä tai 14 Kumina 2•2016

JÄRJESTÖASIAA

jollain yksittäisellä kuntasektorilla näyttävät. Mediassa ammattijärjestöistä käyty keskustelu tuntuu jotenkin tosi vieraalta verrattuna siihen miten meidän valtuustossa asioista ajatellaan. Meidän kokouksissa pohditaan mitä kehitetään ja mikä on järkevää. Yhdensuuntaiset sanelupäätökset ovat tosi kaukana meidän toiminnasta. Ainakin meidän valtuuston perusteella kunnissa on tosi terävää nuorta ja hieman vanhempaakin porukkaa meidän asioita hoitamassa.

Ideat ja ongelmat jakoon Kai Sormunen kannustaa lähtemään ehdokkaaksi vaaleihin. – Valtuuston jäsenyys antaa pikakurssin edunvalvontaan, verkostojen luomiseen sekä siihen mitä samalla sektorilla työskentelevät muut ihmiset ajattelevat. Painimme kuitenkin kaikki saman tyyppisten ongelmien kanssa, niin on hyvä päästä jakamaan ideoita ja saamaan uutta näkökulmaa omaan tekemiseen.

”Olipa asioista eri tai samaa mieltä muiden kanssa, toisten perustelut tarkentavat myös omia näkemyksiä asioista.” Sormunen on lähdössä mukaan myös syksyn vaaleihin ja toivoo pääsevänsä jatkamaan valtuutetun työtä. Motivaattorina toimii yhteisen hyvän edistäminen. – Yhteisten asioiden ajaminen tuntuu omalta ja siihen olen työnikin puolesta tottunut. On kiva päästä viemään oman alueen terveiset muidenkin kuultaviksi ja päästä kehittämään omaa ammattijärjestöä aktiivisesti siihen suuntaan mitä itse ja työkaveritkin toivovat! – Terveisenä jäsenille haluaisin sanoa, että kantakaa kortenne kekoon ainakin äänestämällä vaaleissa! Antakaa myös palautetta oman alueen valtuutetuille, näin oman alueen viesti on helppo saada eteenpäin ja vaikuttaa!

Liittovaltuuston vaalit – ryhdy ehdokkaaksi

yksyllä pyörähtävät käyntiin Kumulan liittovaltuustovaalit. Valtuustoon valitaan 20 varsinaista jäsentä ja heille saman verran varajäseniä. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Keväällä hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja käydään läpi talousasiat, tilintarkastuskertomukset ja niin edelleen. Syksyllä puolestaan arvioidaan ensi vuoden toimintaa ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja tälle talousarvio. Syyskokouksissa valitaan myös hallituksen jäsenet. Kokousten ohessa järjestetään seminaareja ajankohtaisista aiheista ja saamme kuulla mielenkiintoisia alustajia. Vaaleissa jokainen Kumulan jäsen on vaalikelpoinen. Ehdokkaaksi voit asettua elo–syyskuussa. Lähde mukaan tai vinkkaa kaverille! Äänestämään pääset lokakuussa ja kuun lopussa uusi valtuusto on selvillä. Vaalit pyritään järjestämään sähköisinä, jotta äänestäminen onnistuu mahdollisimman helposti.

ositoimiin ihka uusi liittovaltuusto pääsee keväällä 2017, kun valtuusto järjestäytyy ensimmäiseen kevätkokoukseensa. Nykyinen valtuusto päättää siis toimikautensa kuluvan vuoden syyskokoukseen. Monet kansalaisjärjestöt – me mukaan luettuna – kantavat huolta toiminnan uusiutumisesta. Toivottavasti saamme tälläkin kertaa mukaan myös paljon uusia toimijoita. Toivomme ehdokkaita niin työelämässä olevista jäsenistämme kuin opiskelijoidenkin joukosta. Näin saamme kaikkien jäsentemme äänen kuuluviin. Osaaminen, koulutus ja opiskelijat ovat tärkeitä ammattijärjestön tulevaisuuden kannalta!

Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan jäsen ja muutenkin tuntee ammattiyhdistyskentän hyvin. Kysäisimme valtuuston puheenjohtajan mietteet kuluneesta kaudesta: – Kuluneella toimikaudella valtuuston toiminta on ollut virkeää ja monin tavoin inspiroivaa. Kokoukset ja tapaamiset ovat olleet keskustelevia, ja asioita on tarkasteltu erilaisista näkökulmista. Tällaisen valtuuston puheenjohtajana on ollut helppo toimia – varsinkin kun valtuuston jäsenet ovat monipuolisella ammattitaidollaan olleet valmiina auttamaan puheenjohtajaa luovimaan kokoustekniikan kiemuroissa!

Lisätietoa vaaleista kumula.fi

– Kaiken kaikkiaan toiminta Kumulan luottamushenkilönä on tuonut paljon iloa ja hyötyä elämääni – olen saanut tutustua moniin kunta-alan ammattilaisin sekä saanut hyödyllistä tietoa ja tukea työelämään. Nykyinen valtuusto on myös maantieteellisesti kattava, kun valtuutettuja osallistuu kokouksiin Oulusta, Joensuusta, Kuopiosta, Tampereelta, Porista ja niin edelleen. Toivomme, että myös ensi valtuustossa istuu uten sanottua, valtuuston valtuutettuja eri puolilta Suomea. kokoukset ovat keskustelevia, Toivottavasti myös mahdollisimman joissa jokaisen valtuutetun monen eri ammattiryhon helppoa sanoa mielipimämme edustajia teensä. Näin ajattelee innostuu lähtemyös liittovaltuuston mään mukaan puheenjohtaja Tarja päättämään Vuorinne (kuvassa). liittomme Hän on ollut myös Osallistu & vaikuta! asioista! hallituksen jäsen,

Kumulan liittovaltuustovaalit 2016

••

Kumina Kumina 2 2 2016 2016

15 15

PUHEENJOHTAJALTA

Lähtisitkö mukaan?

umulan toiminnasta vastaavat hallitus ja valtuusto. Neljän vuoden välein käydään vaalit, joissa valitaan uusi, innokas valtuusto. Odotukset ovat monella korkealla. Hienoja joukkoja olemmekin saaneet vuosien varrella kokoon. Kesän jälkeen koittavat taas uudet vaalit. Olisitko sinä niissä mukana?

on omiaan palauttamaan uskoa yhteiseen työhön. Mekin voisimme olla muistuttelemassa siitä aktiivisemmin. Valtuustovaalit ovat helppo tapa

tulla mukaan rakentamaan parempaa ja tuloksellisempaa kuntatyötä ja rakentamaan työelämän pelisääntöjä. Ryhdy ehdokkaaksi, muuta maailmaa himpun verran paremmaksi. Olemme kesäloTässä ajassa Tässä ollaan kuitenkin luottamusman kynnyksellä. pitämässä heikompien Moni meistä pääsee tehtäviin puolia kovenevassa nauttimaan pitkistä ryhtyminen työelämässä. Ei sitä vuosilomista. Ansaivoi olla kuitee muut kuin tenkin monella tuista lomapäivistä. ammattijärjestöt. tuskan takana. Vuosilomaoikeuksia Voimia yhteisen on neuvoteltu aikojen hyvän eteenpäin kuluessa yhteistyössä työnanviemiselle voi olla tajan kanssa. Usein palkan sijaan vaikeaa löytää pitkän työon tarjottu vapaita kun rahaa ei ole ollut. Tuottavuutta haluttaisiin nyt tehostaa päivän päätteeksi. Monilla on pienempiä puuttumalla suurimpiin, 38 päivän vuotai isompia huolehdittavia ja omat arjen kivet käännettävänä. Omatkin voimat ovat silomaoikeuksiin. Jotakin tilalle, vaativat rajalliset ja itselleen sopii olla armollinen. useat. Mitä ja miten, sitä(kin) käymme Silti vastuun ottamisesta muiden työstämään. Liity keskusteluun ja tule hyvinvoinnissa on jotakin palkitsevaa. mukaan liittovaltuustoon. Valtuustotyössä tai hallitustyössä harvoin pääsee juhlimaan pikavoitoilla. Usein Hyvää kesää kaikille kumulalaisille luottamustehtävä voi tuntua pitkien kehityskaarien seuraamiselta, ja seuraamisen intensiteettikin on omasta aktiivisuudesta kiinni. Tässä ollaan kuitenkin pitämässä heikompien puolia kovenevassa työeläPäivi Hytönen mässä. Ei sitä tee muut kuin ammattijärHallituksen puheenjohtaja jestöt. Sen oivaltaminen ja muistaminen

16 Kumina 2•2016

KOLUMNI

2 / 2016

Tampere on tulevaisuuden kunta

uomi keskittyy vauhdilla. On arvioitu, että seuraavan parinkymmenen vuoden aikana vielä puoli miljoonaa suomalaista muuttaa maaseudulta kaupunkeihin ja pienistä taajamista suuriin kasvukeskuksiin. Samalla sote-uudistus sekä maahanmuuton haasteet ja mahdollisuudet myllertävät kuntakenttää kokonaisuutena. Meillä Tampereella muutokseen on varauduttu hahmottelemalla käsitystä Tampereesta elinvoimakuntana. Tulevaisuuden kunnan menestymiselle on mielestäni keskeistä johtavien poliitikkojen ja viranhaltijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja yritysmäinen yhteen hiileen puhaltaminen. Tampereella olemme tässä onnistuneet kohtalaisen hyvin. Olemme pyrkineet yli puoluerajojen olemaan luotettava sopimuskumppani poliittinen riski minimoiden. Näin olemme kyenneet houkuttelemaan muun muassa yksityisiä investoreita panostamaan kuntaamme. Rajankäyntiä on toki jouduttu käymään pohdittaessa kuinka paljon keskeisten päättäjien – pormestariston ja kaupunginhallituksen – on syytä vaikuttaa valmistelun suuntaviivoihin. Kuitenkin johtavien luottamushenkilöiden vahvan sitouttamisen myötä kaupungissamme päätöksenteon ennustettavuus on ollut varsin hyvällä tasolla.

Elinvoimakunnan keskeisenä elementtinä on yksityisen toimeliaisuuden edistäminen kunnan toimiessa mahdollistajana. Uusin esimerkki tästä on Tampereella kansi- ja keskusareenahanke, jossa kunta rohkeasti mahdollistaa puolen miljardin euron yksityisen kokonaisuuden rakentumisen rautatieaseman ympäristöön. Pidemmän päälle on tarkoitus kattaa koko rautatieaseman seutu ja muodostaa näin ollen uusi kaupunginosakokonaisuus. Myös muuten kilpailukykyisestä infrasta on huolehdittu muun muassa elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. On ymmärretty, että yksityisen sektorin toimeliaisuus luo kunnalle tulopohjaa, jolla voidaan turvata hyvät palvelut vähäosaisille, lapsille ja vanhuksille. Sivistys- ja kulttuuritarjonta ovat myös keskeisiä tulevaisuuden kunnan vetovoimatekijöitä. On toki ollut jo pitkään selvää, että monipuolinen tarjonta houkuttelee nuoria kasvaviin keskuksiin. On tärkeää, että esimerkiksi kunta-alaa opiskelevalle löytyy tekemistä niin päivällä kuin yölläkin. On kuitenkin syytä havaita, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle myös seniorit ovat liikkeellä. Mahdollistamalla monipuolinen sivistys- ja kulttuuritarjonta vaikkapa teattereineen vaikutetaan suoraan muuten hyvien vanhuspalveluiden ohella hyväkuntoisten ja vakavaraisten senioreiden halukkuuteen asua kunnassa.

Ympäristöstä huolehtiminen ja matkailu tarjoavat myös tulevaisuuden kunnalle mahdollisuuksia. Uskallan väittää, että etenkin järvien äärellä on Suomessa vielä valtava matkailupotentiaali hyödyntämättä. Lappi alkaa jo olla maailmankartalla, mutta Järvi-Suomi on vielä suuremmin löytämättä. Likaista ilmaa hengittävät ja luonnonvesiä kokemattomat aasialaiset ovat aivan innoissaan pulahtaessaan järviimme jos he vain löytävät ne. Turisteja Aasiasta kyllä riittäisi Suomen jokaiseen kuntaan.

Yksityisen sektorin toimeliaisuus luo kunnalle tulopohjaa, jolla voidaan turvata hyvät palvelut vähäosaisille, lapsille ja vanhuksille.

Tampereen seudulla asuu pian yli 400 000 ihmistä ja asukasluvun ennustetaan kohoavan myöhemmin puoleen miljoonaan. Islannin väkilukua suurempi kaupunkiseutumme on muiden kasvavien kaupunkien tapaan tilanteessa, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut yhdessä osaamisen ja sivistyksen kera näyttelevät entistäkin merkittävämpää osaa. Tampereella olemme pyrkineet siihen, että kaupunki on vähintäänkin maamme paras paikka elää ja asua, yrittää ja tehdä työtä. Tuloksena Tampere on vuodesta toiseen palkittu Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina. Vetovoimaisuus toimii hyvänä valttina myös henkilöstömme suuntaan. On selvää, että asiantuntijat kaipaavat pelkän palkanmuodostuksen lisäksi myös viihtyisää elinympäristöä jonka Tampere voi tarjota.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnissa vuorottelevat kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjät.

Ilkka Sasi Kirjoittaja on Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunkiseudun seutuhallituksen jäsen.

•

Kumina 2 2016

AJANKOHTAISTA 2/2016

Päivitä tietosi! Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

2 / 2016

Jäsentietoa

Akava ja Akavan Erityisalat palkitsivat kumulalaisia aktiiveja

kava jakaa vuosittain ansiomerkkejä akavalaisten liittojen aktiiveille. Kumulan esityksestä tänä keväänä palkittiin kolme pitkän uran tehnyttä luottamusmiestä pronssisin ansiomerkein. Luottamusmiehet Asta Märsy-Kiviniemi Kruunupyystä, Mielikki Matilainen Jyväskylästä ja Arja Nevanperä Ylivieskasta saivat ansiomerkit kiitokseksi työstään akavalaisten eteen. Myös Akavan Erityisalat jakaa vuosittain ansiomerkkejä aktiiveilleen. Kumulan esityksestä pitkä aikainen hallitusaktiivimme Arja Justander palkittiin hopeisella ansiomerkillä. Arjalla on toiminut 12 vuotta Akavan Erityisalojen aluetoiminnassa ja takana on uraa myös luottamusmiehenä. Onnittelut palkituille ja lämmin kiitos työstänne!

Kotouttamiskoulutus Hämeenlinnassa

Vuosilomalaki muuttui huhtikuun alussa

umula, Taide – ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku, Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Museoalan ammattiliitto MAL järjestivät yhteisen koulutuksen maahanmuuttajien parissa toimiville jäsenilleen. Koulutus perustui vuoden vaihteessa teetettyyn jäsenkyselyyn. Koulutuksessa kävimme läpi esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksia sekä konkreettisia esimerkkejä maahanmuuttajien parissa toteutetuista projekteista.

Kiitokset jäsentapahtumiimme osallistuneille

ärjestimme talven ja kevään aikana jäsentapahtumia ympäri Suomea. Lämmin kiitos tapahtumiin osallistuneille! Jatkamme tapahtumia myös syksyllä, olkaa kuulolla!

18 Kumina 2•2016

uutokset koskevat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata siten, että jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Aiemmin vuosilomaa on kertynyt vapaajaksoilta koko niiden pituuden osalta. Muutoksista riippumatta voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin niiden päättymispäivään saakka. Vuosilomalakia muutettiin myös yli neljä viikkoa ylittävien vuosilomien osilta. Työntekijän tai viranhaltijan sairastuttua työkyvyttömäksi vuosiloman aikana ovat kuusi ensimmäistä päivää omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon. Neljän ensimmäisen vuosilomaviikon aikana vuosilomia voi sairastumistilanteissa edelleen siirtää.

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsenetuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

Temat för detta nummer är kompetens. Vi berättar också hur du kan kandidera i vårt fullmäktigeval! Akavas chef för arbetslivsärenden Maria Löfgren skriver om lokala avtal och dess möjligheter inom kommunsektorn. Det kommunala tjänstekollektivavtalet ger möjligheter till lokala avtal om nästan allt redan i sin nuvarande form. Förtroende utgör kärnan i lokala avtal. – Lokala överenskommelser förutsätter att det råder ett förtroende mellan parterna, och så är inte alltid fallet. Bristen på förtroende utgör oftast proppen i lokala överenskommelser. Därför förblir möjligheten outnyttjad. Parterna i lokala avtal kan bestå av en förtroendeperson eller någon annan representant för arbetstagarna, hela personalen eller en enskild arbetstagare. Förtroendepersonerna får mycket information om arbetsgivarens ekonomiska läge och om framtidsutsikterna. Däremot är uppgifter om de personer som förtroendepersonen företräder, dvs. arbetstagarnas inkomstutveckling, målet för resultatarvoden och lönegrupperingarna oftast ytterst svåra att få tag på. Löfgren anser att den pågående reformen är stor. – Något verkligen stort. Man kan tala om århundradets arbetsmarknadsreform. Erno Heikkinen och Ville Rajahalme studerar kommun- och regionledarskap vid Tammerfors universitets ledarhögskola. De representerar samtidigt den unga tänsteinnehavargenerationen. Deras syn på expertis och ledarskap är att ledarskap alltid innebär att leda människor. Egentligen är det absurt att prata om att leda människor och leda verksamheter inom den offentliga förvaltningen. Vi pratar ju om att leda tjänsteproduktion, och de som utför tjänsterna är människor. Vi har en väldig massa människor som vet ex-

akt hur något borde skötas juridiskt, men vi får inte en enda människa att utföra det. Sen är man förvånad man när det krisas på så många ställen, funderar Ville och Erno.

likadana uppgifter, om uppgifterna förändrats eller ökat eller om arbetstagaren fått ansvar för chefsuppgifter är det skäl att justera lönen.

Vi intervjuade karriärtränaren Riikka Pajunen på Montevista Oy. Riikka beskriver olika verktyg för att analysera sin egen kompetens. Ett bra verktyg är en tankekarta, en mind map över sig själv. – Var och en borde skriva en lista över allt positivt hos sig själv: kunskaper, begåvningar, färdigheter, arbetserfarenhet, språkkunskaper och starka sidor. Det kan man göra med papper och penna, eller varför inte på en powerpoint, till en tankekarta. När du söker ett nytt jobb eller vill utvecklas i ditt nuvarande jobb kan du kolla vilka starka sidor som du vill utnyttja och vad du vill förbättra. När man blivit äldre och fått mera arbetserfarenhet kanske man inte längre vill det samma som tidigare. Listan förändras hela tiden, och därför är det bra att uppdatera den regelbundet!

I höst är det förbundsfullmäktigeval. Du kan ställa upp som kandidat under augusti-september, och komma med och besluta om våra gemensamma ärenden! Själva valet infaller i oktober.

Vi ger också tips inför dina löneförhandlingar. Utvecklingssamtalet är ett bra tillfälle att förhandla om lönen. Om lönen släpar efter jämfört med andra konstaterat

Vi önskar alla våra medlemmar en varm och trevlig sommar!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Kehittämisasiantuntija Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 2 2016

Kevyttaäkesaa! t. Kuminan toimitus

Mikä on Vuoden harjoittelupaikka? Vinkkaa ja voita! Onko Sinulla hyvä työharjoittelupaikka? Kerro siitä meillekin! Osallistumalla olet mukana Lippupalvelun 200 euron lahjakortin arvonnassa.

Anna vinkkisi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi/tyoharjoittelut 20 Kumina 2•2016