Kumina 2/2017

2 / 2017

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Kesälaitumille!

Kesän kynnyksellä vilskettä riittää niin Tammelan toukotöissä kuin työmarkkinajärjestöissä s. 4 ja 16

•

Kumina 2 2017

1

SISÄLLYS 2/2017

4 Pienen viljelijän puolella

Kuntien maaseutuyksikössä kevät on kiireistä aikaa. Maaseutuasiamiehet

Veli-Matti Pura ja Riikka Gustaffsson tukevat viljelijöitä byrokratiaviidakossa, mutta pelkona on palveluiden karsiminen.

9

9 Kirjavinkkejä kesään

Kirjavinkkariyhdistyksen jäsen Esko Nousiainen antaa

parhaat tärpit kesäloman lukemiseksi.

10 4

10 Hossan kansallispuisto tuo elinvoimaa erämaahan

Suomi100-kansallispuistosta iloitaan Suomussalmen kunnassa,

3 Pääkirjoitus

missä luontomatkailun merkitys elinkeinona on ymmärretty.

Tavoitteena on luoda Hossaan satoja työpaikkoja.

Kasvu alkaa keväästä

20 Puheenjohtajalta

13 Työharjoittelun ABC

Hyvin suunniteltu harjoittelu takaa molemminpuolisen hyödyn. Opiskelijat ja kokenut esimies kertovat vinkkinsä harjoittelujaksojen suunnitteluun työpaikalla.

16 Kohti liittokierrosta

Tampereen työmarkkinaseminaarissa keskustelua herättivät erityisesti

Vakiot

talouden tunnusluvut ja edessä oleva työmarkkinaratkaisu.

18 Valtuusto identiteettitalkoissa

Ahdistusta ja inspiraatiota

21 Kolumni:

Ole rohkea, kokeile, erehdy ja opi itsestäsi

22 Ajankohtaista 23 Svensk resumé

Liittovaltuuston kevätkokous hahmotteli suuntaviivoja Kumulan tulevaisuudelle.

Uudesta strategiasta toimiva työkalu liiton toiminnan kehittämiseen, uskoo valtuuston uusi puheenjohtaja.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 2•2017

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Järjestökoordinaattori Hanna Harrison puh. 040 159 9397 hanna.harrison@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com

PÄÄKIRJOITUS 2/2017

Kasvu alkaa keväästä

K

untien maaseutusihteerit ovat tärkeä viranomainen luovittaessa maataloustukien pykäläviidakossa. Vaikka tukioptimointi ja muu neuvonta onkin muiden palveluntarjoajien markkina-aluetta, on kuntien maaseutuasioista vastaavat viranhaltijat tärkeä tuki viljelijöille. Me kävimme katsomassa Tammelassa, miten toukotyöt ovat lähteneet käyntiin ja miten kuntatyö on muuttunut maaseutuasioissa.

Kevät ja uusi kasvu tulee Kumulaankin.

Valtuusto kokoontui pohtimaan tulevaisuuden suuntia ja totesi, että enemmän pitää saada aikaan. Hyvä näin, ja siltä pohjalta syntyikin palvelujen kehittämiseen pohjaava uusi strategia. Jatkossa tarjoamme enemmän jäsenillemme. Takataskussa on uusia palveluavauksia, joita ei taida muilta liitoilta löytyä. Toivomme, että entistä paremmalla kattauksella yhä useampi löytää meidät.

Tampereen työmarkkinaseminaari kokoaa

yhteen niin kuntatyönantajien kuin kunta-alan palkansaajajärjestöjen ajankohtaisasiat. Mielipiteitä löytyy asiaan kuin asiaan, ja niistä riittää keskusteltavaa pitkälle iltaan.

Tässä lehdessä myös työmarkkinatulevaisuuden pohdinnat ja kunta-alan seminaarin kuumimmat puheenaiheet.

”Entistä paremmalla kattauksella yhä useampi löytää meidät.”

Tätä kirjoittaessa Suomen vienti

osoittaa ensi kertaa vuosikausiin jonkinlaisia elpymisen merkkejä. Myös teollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto arvioivat tulevaisuutta aiempaa valoisammaksi. Olisiko niin, että tästä keväästä alkaa uusi kasvu?

Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Kesällä suurin osa meistä lomailee, mutta

KUVA: HENRI ILANEN

lomakausi on myös monen korkeakouluharjoittelijan etsikkoaikaa. Kunnissa ja kirjastoissa hankitaan tämänkin kesän aikana oman alan arvokasta työkokemusta. Me kysyimme missä on hyvän harjoittelun ABC. Pyysimme myös Kirjavinkkariyhdistyksen jäsentä vinkkaamaan pomminvarmat kesälomalukemiset.

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Hanna Harrison puh. 040 159 9397 hanna.harrison@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2017

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Pentti Sormunen, vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti Ilmestyy 7.9.2017

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

•

Kumina 2 2017

3

MAASEUTUHALLINTO MUUTOKSESSA

Maaseutuyksikössä maajussin sanaan luotetaan

Pienen viljelijän puolella Vuonna 2013 Forssan, Tammelan ja Someron maaseututoimet yhdistettiin.

Maakuntauudistuksen myötä järjestely joudutaan kuitenkin purkamaan, sillä yhteistoiminta-alue keikkuu kahden maakunnan rajalla. Edessä on toimipisteiden karsiminen, maanviljelijän tuki ja turva etääntyy.

Teksti ja kuvat Armas Töykkälä

4 Kumina 2•2017

K

unnan maaseutuyksikkö on lähinnä tuottajaa oleva taho. Se käsittelee tukihakemukset ja opastaa niiden teossa. Helppoja sisäistettäviä eivät tukipykälät ole, kädestä pitävälle neuvonnalle on tarvetta.

Maanviljelijä joutuu rämpimään monenlaisessa byrokraattisessa suossa, ennen kuin tilille ropsahtaa senttiäkään rahaa. Tukilajeja on pitkä liuta, jokaisessa on omia vaatimuksiaan.

Hakemukset täytyy myös osata täyttää oikein. Pienistä virheistä peritään liika maksettu tuki takaisin, mutta lakiin perustuvien, täydentävien ehtojen rikkomisesta voi seurata isojakin rahallisia sanktioita.

Jotta tavallinen maajussi, tuo rehvakas, traktoreita rakastava, omaperäistä maalaisjärkeään käyttävä raskaan työn raataja ei joutuisi yksin tuskaisena karjakeittiön nurkassa hikoilemaan tukilappujen kanssa, on maaseutuyksikössä ovi auki.

Ihminen pöydän takana Asiamies Riikka Gustafsson Someron maaseutuyksiköstä ei ole kylmäkiskoinen virastotäti, vaan näkee ihmisten kanssa alan asioiden pohtimisen olennaisena osana työtään.

– Olen itse maajussi myös, asiat kiinnostavat henkilökohtaisella tasolla. Ja toisaalta olen kokenut sen, että on enemmän annettavaa, kun tietää mistä on kyse. Tiedän tikittävän kellon tuskan.

Kevät on hermostuttavaa aikaa. Kylvö täytyy tehdä riittävän aikaisin, mutta silti tarpeeksi lämpimällä säällä.

Maaseutuasiamies on usein se henkilö, joka aistii ensimmäisenä mihin suuntaan ollaan menossa. Onko viljelijöillä uskoa tulevaisuuteen vai pessimismi valloillaan. >

Veli-Matti Pura on maaseutuasiamies ja maanviljelijä. Sukutila, vanha rustholli Tammelan Portaan kylässä on peräisin 1600-luvulta ja koostuu yhä isojaon aikaisesta pitkulaisesta sarkasta.

•

Kumina 2 2017

5

MAASEUTUHALLINTO MUUTOKSESSA

Riikka Gustafssonin työajasta 99 prosenttia kuluu toimistolla. Hän neuvoo asiakkaita huolissaan kasvokkain ja inhimillisellä otteella. Kunnan maaseutuasiamiehen ei tarvitse epäillä viljelijää vilpistä, hän vain käsittelee hakemukset.

Gustafsson pelkääkin sitä, että ELY:n ja kuntien yksiköiden yhdistyessä myös maaseutuasiamiesten tehtäviin voitaisiin lisätä tilatarkastuksia.

Maatalous on viime vuosikymmenet heitellyt kriisistä toiseen ja tuottajien jaksaminen on taas kovilla.

Tukihakemuksen ottaa vastaan ihminen, eikä kone tai kaukainen keskusvirasto.

– Tietyissä tilanteissa tietyt isännät purkavat huoliaan. Se on tämän työn suola. Joskus puhutaan asiasta ja joskus asian vierestä. Maaseutuvirastosta läh­tien oletetaan, että me ollaan ajan hermolla ja tunnetaan mitä tapahtuu.

Luomu on nyt buumi, Gustafsson toteaa.

Kunnan maaseutuyksikkö saa antaa vain teknistä neuvontaa, varsinaisesti suositella ei saa. Tukioptimoinnissa ja laskelmissa auttavat Pro Agrian kaltaiset neuvontapalvelut.

Maaseutuvirasto, eli MAVI taas on ylin viranomainen, joka toimeenpanee tukien hakuprosessin ja hoitaa niiden varsinaisen maksatuksen kunnan viranomaisten tekemien päätösten perusteella.

Mikään edellä mainituista tahoista ei tee tarkastuksia tiloilla, siitä vastaavat ELY-keskukset. Kunnan maaseutuyksikön ei siis tarvitse epäillä viljelijää vilpistä tukihakemuksissa.

6 Kumina 2•2017

– Tässä me ollaan niin sanotusti viljelijän puolella, valvontapuoli ei kiinnosta minua. Toki mekin voimme jättää myöntämättä tukia ja teemme erinäisiä ristiin tarkistuksia hakemuksille, mutta emme varsinaista peltovalvontaa.

”Tässä me ollaan niin sanotusti viljelijän puolella, valvontapuoli ei kiinnosta minua.”

Riikka Gustafsson

Maakuntauudistus huolettaa Gustafssonia. Ei siksi, että oma työpaikka olisi uhattuna, mutta työnkuvaan saattaa tulla epämieluisia muutoksia.

– Kun mennään maakuntahallintoon, tuodaan yhteen kunnan ja ELY:n virkamiehet. On väläytelty, että tehtäviä voisi lomittaa. Voi olla, että joudun vielä tekemään peltotarkistuksia.

Maaseutuyksikössä elettiin ennen kevään korvilla kiireisiä aikoja. Tukihakemukset olivat paperisia ja ne piti jättää huhtikuun loppuun mennessä.

Portaan kaltaisten kylien kehittäminen oli Veli-Marri Puran työn keskiössä ennen Tammelan maaseutuyksikön yhdis­ tämistä Forssan ja Someron kanssa.

Nyt hän on huolissaan kylien kehittä­ misen jatkuvuudesta.

Forssan kaupungintalolla sijaitsee Someron maaseutuyksikön päällikön Mari PenttiTuomiston toimisto. Viime ajat hän on saanut raahata mukanaan painavaa kassia, jossa on kaksi isoa mappia. Toista mapeista tarvitaan Turussa ja toista Hämeenlinnassa. Forssan, Tammelan ja Someron vasta neljä vuotta toiminnassa ollut yhteinen maaseutuyksikkö tultaneen maakuntauudistuksen myötä jakamaan kahtia.

Nyt päätukihakemukset ovat sähköisiä, ja aikaa on kesäkuun puoliväliin.

Enää toimiston ovi ei käy entiseen tahtiin, mutta yhä on asioita, joihin hyviä neuvoja tarvitaan.

– Viikonloppujen tai pääsiäisen jälkeen, kun viljelijöillä on ollut enemmän aikaa miettiä, enemmän myös käydään. Tukioikeuksien siirrot työllistävät myös paljon, joka toisella kävijällä on tukioikeuksiin liittyvää asiaa.

Kylien kehittäminen jäi taka-alalle Kun Forssan ja Tammelan maaseututoimistot vuonna 2013 yhdistettiin Someron kanssa, päivysti Tammelan kunnantalolla kaksi täyspäiväistä maaseutuasiamiestä. Nyt toimistolla on yksi henkilö kahtena päivänä viikossa.

Veli-Matti Puralta vaihtuivat niin toimipiste, kuin työnkuvakin yhdistämisen myötä. Forssa ja Tammela ostavat palvelun Somerolta, jossa yhteistoiminta-alueen maaseutuyksikön päätoimipiste sijaitsee.

Ennen työ oli enimmäkseen Tammelan kylien kehittämistä, nyt se on > •

Kumina 2 2017

7

MAASEUTUHALLINTO MUUTOKSESSA

pääosin tukihakemusten käsittelyä ja neuvontaa.

Yhdistäminen tehtiin alun perin EU:n asetuksella siksi, ettei pienissä yksiköissä syntyisi riskialttiita päätösketjuja. Maaseutuyksiköllä piti olla vähintään kahdeksansadan maatilan toimialue, jotta henkilöstöä olisi riittävästi valvomaan toistensa tekemisiä.

– Nyt kolme eri henkilöä tarkastaa toistensa töitä. Yksi valmistelee, toinen tallentaa ja kolmas tarkastaa.

Yksi henkilö ei enää pysty tekemään petosta. Tämä on tällaista katolista ajattelutyyliä, Veli-Matti Pura lausahtaa suorasanaisesti.

”Kunta voi kuitenkin olla pitkäjänteisen kylien kehittämisen tukena.”

Veli-Matti Pura

Työ ei muutoksen jälkeen ole tullut sen tehokkaammaksi, ja joitain ongelmakohtia on jouduttu ratkaisemaan luovuudella. – Meillä on 6–7 hallinnollista ATK-ohjelmaa ja saman ihmisen papereita hoitaa monta eri ihmistä. Ei tiedä koska kukin mitäkin tekee, ei voi huudella ja kysyä mitä on tekemättä. Se on hankalaa. Me ollaan kehitetty itse google-taulukko, josta näemme mitä toinen tekee.

Pura seilaa taajaan Tammelan ja Someron väliä. Mukana kulkee niitä paperitöitä, joiden hoitaminen ei ATK:n ihmeellisessä maailmassa onnistu verkon välityksellä.

Tilanne olisi kustannuksiltaan lähes ±0, mikäli Veli-Matti Pura tekisi työtään kokonaan Somerolla. Tammela on kuitenkin halunnut pitää Forssan tavoin kiinni omasta maaseutuasiamiehen toimipisteestä.

– Outo olo on, kun on yksin Tammelassa, vaikka enemmän olen sinne integroitunut kuin Somerolle. Kun teen somerolaisten puolesta päätöksiä, en välttämättä ole niin perillä niistä. Tarkkana pitää olla, ettei tule virheitä.

8 Kumina 2•2017

Viljelijän tekemänä virhe voi joissain tapauksissa tulla kalliiksi. Puran mielestä järjestelmässä on turhan ankaria ehtoja. Virhe voi tulla vaikka siitä, että tarkastuksessa havaitaan väärä määrä vesikuppeja eläintä kohti.

– Nämä täydentävät ehdot ovat kohtuuttomia. Jos niitä rikkoo, leikkaus menee kaikista viljelijän tuista, eikä vain siitä, jota virhe koskee. Parin prosentin leikkaus voi isolla tilalla olla tuhansia euroja.

Tammela oli ennen maaseututoimensa yhdistämistä profiloitunut aktiivisten kylien kuntana. Suurin osa Veli-Matti Puran työajasta oli omistettu kyläasioiden hoidolle, nyt siihen heltiää keskimäärin päivä viikossa.

– Monessakaan kunnassa ei ole ollut viranhaltijaa, joka olisi kylien kanssa tekemisissä. Tammelahan oli Suomen kylämyönteisin kunta. Nyt hankkeita on jäänyt monia pois ja viime keväänä oli koulukiista. Luottamus on mennyt kylien ja kunnan väliltä.

Tammela suunnitteli neljän kylä­ koulun lakkauttamista juuri niistä kylistä, joihin aktiivinen kyläpolitiikka toi asukkaiksi lapsiperheitä. Kustannussäästöjä ei lakkauttamisella olisi saatu.

Veli-Matti Pura asuu ja viljelee sukutilaansa Tammelan Portaan kylässä.

Hänellä on aktiivisena kyläläisenä omaa paloa taistella työssään kylien elinvoiman säilyttämisen puolesta.

– Tulin vuonna 1990 projektia vetämään. Alussa olin maailmanlopun saarnaaja, kyläläisten pitää itse ottaa vastuuta asukkaiden hankinnasta.

Kunta voi kuitenkin olla pitkäjänteisen kylien kehittämisen tukena, koska yhdistysten vastuuhenkilöt vaihtuvat ja osaamista tulee pitää yllä.

Johtoporras on kovilla maakuntauudistuksen kanssa Sote ei suinkaan ole ainoa hallinnonala, jota lähestyvä maakuntauudistus koskettaa. Kuntien maaseututoimea ollaan yhdistämässä nykyisten ELY-keskusten kanssa maakuntien alaisuuteen.

Someron maaseutuyksikön pääl-

likkö Mari Pentti-Tuomisto sahaa tällä hetkellä edestakaisin Hämeenlinnan ja Turun väliä. Maakuntauudistuksen suunnittelu työllistää häntä kaksinkertaisesti, sillä yksikön toimialue on kahden maakunnan alueella.

– Meillä on valmistelukokouksia, joissa käsitellään sitä, kuinka paljon henkilöstöä, aikaa ja rahaa on käytetty maaseutuasioiden hoitamiseen tähän mennessä. Taas muuttuu kaikki, tämä on jatkuvaa muutosta. Lopulta maakunta päättää, kaikki on vielä spekulointia, Pentti-Tuomisto kommentoi kiireiden keskeltä.

Someron maaseutuyksikkö tullaan todennäköisesti hajottamaan. Tammela ja Forssa siirtyvät Hämeen maakuntahallintoon ja Somero Varsinais-Suomen.

“Taas muuttuu kaikki, tämä on jatkuvaa muutosta.”

Mari Pentti-Tuomisto

Henkilöstön osalta ylimenokausi on todennäköisesti turvattu, uudistuksen myötä ainakaan työmäärä ei pienene.

Sähköinen hakuprosessi saattaa kuitenkin tulevaisuudessa johtaa siihen, että luontaisen poistuman myötä kaikkia virkoja ei täytetä.

Maakuntahallinnon alaisissa toimipisteissä tulee näillä näkymin työskentelemään sekä nykyisten ELY-keskusten, että kuntien maaseutuyksiköiden henkilöstöä. Työpaikan tuleva sijainti on kaikille arvoitus.

Viljelijöille muutos voi olla järkytys.

Saattaa olla, että Somerolla ja Tammelassa ei jatkossa ole enää toimistoa.

Toimipisteitä tulee muutenkin olemaan maakunnissa paljon vähemmän.

– Viljelijät eivät välttämättä tiedosta, että toimipiste lähtee pois. Ennen niitä oli joka kunnassa ja yhteistoiminnassakin näin oli. Nyt ei jää lähelle toimipistettä, johon voisi poiketa kysymään vaikka tukioikeuksien siirrosta.

HETKI VAPAALLA

Kirjavinkkejä kesään Onneksi tulee kesä, sillä silloin opiskelut taukoavat ja on enemmän aikaa nauttia kirjallisuudesta. Kirjavinkkariksi minulla on ollut viime aikoina valitettavan vähän aikaa lukea kirjoja ja lukuvinkkejä onkin päässyt itselleni kertymään kiitettävästi.

Kirjavinkkejä on toki mukava saada, mutta niitä on myös mukava antaa, joten nyt on minun vuoroni jakaa teille vinkkejä kesälukemiseksi.

K

esä on tietenkin myös festareiden aikaa. Moni on varmasti miettinyt: millaista mahtaa olla maita kiertävän muusikon elämä? Sentenced-yhtyeestä tunnetun Sami Lopakan esikoisteos Marras tarjoaa kysymykseen yhdenlaisen vastauksen. Kirjan alussa Oululaisen metalliyhtyeen jäsenet Hautamaa, Raunio, Korpisuo, Maaninen ja Suopunki ovat aloittelemassa loputtomalta tuntuvaa Euroopan kiertuetta. Hautamaalle

keikkakiertue tulee huonoon aikaan: isä ei voi hyvin ja vaimo on viimeisillään raskaana. Ahdistunut ilmapiiri on läsnä jo heti lähdössä, kun miehet kiipeävät kiertuebussin kyytiin yhdessä toisen yhtyeen kanssa. Loputtomat kilometrit bussissa sekä pieleen menneet keikat ajavat miehiä pisteeseen, jossa sekä psyykkinen että fyysinen terveys ovat vaakalaudalla. Loistavasti kirjoitettu teos luo inhorealistista kuvaa kiertue-elämästä, josta glamour on kaukana. Äärimmäisen koomisuuden ja äärimmäinen ahdistuksen risteyksessä lukijakin joutuu miettimään, tulisiko itkeä vaiko nauraa?

P

ituutta pelkäämättömälle suosittelen Gre-

gory David Robertsin

yli tuhat sivuista teosta Shantaram. Tarina kertoo australialaisesta vankikarkurista Lindsaysta, joka päätyy väärennetyn henkilöllisyyden turvin ääri-ilmiöiden Intiaan. Linin uskomaton matka kulkee aina kurjien slummien kautta Intialaiseen vankilaan aina Afganistanin sotatantereille asti. Matkalla Lin saa kokea sydämellistä ystävyyttä, rakkautta, raakuutta, iloa, surua, kuolemaa ja elämää.

novellikokoelmassa Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina lukija pääsee tutustumaan mm. mieheen, joka tahtoo päästä sisään täytettyyn karhuun, ja Saimaalla soutelevaan ja sieluja naaraavaan Luciferiin. Jos ennemmin absurdit tarinat kiinnostavat, kuten vaikkapa kertomus Rumien ihmisten yhdistyksestä, joka kaavailee ydiniskua Espooseen tai yhtäkkisestä alien-invaasiosta junassa juuri ennen Seinäjokea, kannattaa tarttua Juhani Karilan Gorillaan.

Lukuiloa kaikille!

Esko Nousiainen

• Kirjavinkkariyhdistys ry:n •

entinen puheenjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen Kumula ry:n hallituksen opiskelijaedustaja

E

i kuitenkaan pidä unohtaa, että usein lyhytkin on kaunista, ja usein novellit maittavat pienissä lukuhetkissä. MikkoPekka Heikkisen

KUVA: VEERA KUURE

K

esällä työnteon saa hetkeksi unohtaa. Mikäli ikävä kuitenkin iskee, on Charles Bukowskin esikoisromaani Postitoimisto hyvä muistutus siitä, kuinka hullunkurista työelämä voikaan olla.

Tarinan päähenkilö Henry Chinaski rahoittaa harrastuksiaan käymällä töissä postitoimistolla ekstraajana.

Ongelma kuitenkin on, että postinkantajan työ ei ole maailman mielekkäintä hommaa: hulluja asiakkaita, verenhimoisia koiria ja erittäin surkeaa säätä on tarjolla enemmän kuin riittävästi.

Kurjuuden kruunaa ikävät esimiehet – erityisesti ihmishirviö herra Jonstone. Vuosien piinan jälkeen Henrylle vihdoin tarjotaan vakinaista virkaa postilaitoksesta, mutta juuri silloin mies päättääkin jättää hullun instituution kantolaukut taakseen. Vaan Henry ei tiedäkään, että vielä koittaa se päivä, jolloin ankea paluu postin palvelukseen on edessä.

•

Kumina 2 2017

9

KUNNAT JA ELINVOIMAISUUS

Hossan kansallispuisto tuo elinvoimaa erämaahan Hossan Suomi100-kansallispuistosta iloitsevat Suomussalmella nykyisin kaikki.

Kunnassa paiskitaan nyt töitä alueen yrittäjyyden ja kaavoituksen kehittämiseksi.

Teksti Anne Seppänen Kuva Hannu Huttu

K

un Suomussalmen Hossaan perustettavan Suomi100-kansallispuiston avajaisjuhlia vietetään 17. kesäkuuta, on taustalla kovaa tahtoa ja monenlaisia vaiheita myös Suomussalmen kunnassa.

Kunnanjohtaja Asta Tolonen joukkoineen on viime vuosina tehnyt paljon työtä kansallispuistostatuksen saamiseksi Hossalle.

Nyt kun status on saatu, kunnassa suuntaudutaan Hossan kaavoituksen uudistamiseen ja yhdessä matkailuyrittäjien kanssa matkailun kehittämiseen hankkeiden kautta.

Suomussalmella ollaan nykyisin hyvin yksimielisiä, että Hossan kansallispuisto on kunnalle hyvä asia.

10 Kumina 2•2017

Tähän saakka Hossa on ollut statukseltaan retkeilyalue, jossa on saanut harjoittaa myös metsätaloutta.

– Kansallispuistostatus on erittäin tärkeä asia matkailun kannalta.

Ulkomaiset matkailijat eivät tiedä mitä retkeilyalue tarkoittaa. Kiinnostus Hossaa kohtaan on lisääntynyt jo pelkästään sen myötä, että siitä on tulossa kansallispuisto, Tolonen näkee.

Muutos ajattelutavassa Viime vuosien yksimielisyys kertoo suuresta muutoksesta ajattelussa. Kansallispuiston uskotaan nyt tuovan alueelle elinvoimaa ja tulevaisuudentoivoa.

Takavuosina esityksiä kansallispuiston perustamiseksi on Suomussalmen

kunnassa lähes yhtä yksimielisesti vastustettu. Pääasiallisin syy suojelun vastustamiselle on ollut pelko metsätalouden työpaikkojen menettämisestä.

Hossaan on ehdotettu kansallispuistoa ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla. Vielä vuonna 2002 kunnanhallitus vastusti yksimielisesti Suomen luonnonsuojeluliiton tekemää kansallispuistoaloitetta.

Vuonna 2012 yksityiset suomussalmelaiset tekivät taas uuden aloitteen Hossan kansallispuiston perustamiseksi.

– Silloin meillä oltiin jo riittävän kypsiä asialle. Kunnanhallitus kannatti aloitetta yksimielisesti, mutta Hossa ei tullut valituksi tuolloin ehdolla olleiden 18 alueen joukosta, Tolonen muistelee.

Yhteistyöllä hallituksen kärkihankkeeksi Asia rupesi uudestaan etenemään, kun Asta Tolonen pääsi mukaan Suomi100-juhlavuosihankkeen hallitukseen. Hallituksessa pohdittiin, millaisia lahjoja satavuotiaalle Suomelle voitaisiin antaa. Tolonen ehdotti Suomi100-kansallispuiston perustamista, Hossa salaisena taka-ajatuksenaan.

Kun kävi niin, että Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin aie perustaa Suomi100-kansallispuisto, oli aika ryhtyä tekemään hartiavoimin töitä Hossan eteen. Etelä-Suomessa Hossalla oli kova kilpailija, Porkkala.

Kuntalaisten keskuudesta nousi kansanliike, joka keräsi nettiadressiin yli

6 000 allekirjoitusta Hossan kansallispuiston perustamiseksi.

Paikalliset yhdistykset Hossan metsästäjistä Suomussalmen yrittäjiin lähtivät kannattamaan kansallispuistohanketta. Kunnanhallitus oli koko ajan yksimielinen asiasta. Luontomatkailun merkitys elinkeinona ymmärrettiin.

– Olemme saaneet erittäin hyvää tukea kaikilta. Kaikki ovat halunneet, että Hossaan perustetaan kansallispuisto, Tolonen kiittelee.

– Hossaa oli helppo esittää Suomi100-kansallispuistoksi. Se oli jo valtion maata, joten erillistä rahoitusta ei tarvittu maanhankintaa varten. Retkeilyalueella oli jo valmis infra ja alueen luontoinventoinnitkin oli jo tehty, Tolonen kertoo.

Viimeisen sinettinsä kansallispuistohanke sai 2. toukokuuta 2017, kun eduskunta hyväksyi lain Hossan kansallispuistosta.

Viimeisen vuoden aikana Metsähallitus on kohentanut alueen infraa lähes kolmella miljoonalla eurolla.

Metsähallituksen selvityksistä tiedetään yhden kansallispuistoon sijoitetun euron tuottavan jopa kymmenen euroa aluetalouteen.

Asta Tolonen näkee, että Suomussalmella pitää osata viisaasti yhdistää metsätalous ja metsien suojelu.

– Molemmat ovat tärkeitä. Metsä työllistää, mutta niin myös matkailu. >

•

Kumina 2 2017

11

KUNNAT JA ELINVOIMAISUUS

”Tavoite on saada Hossaan kymmeniä tai satoja työpaikkoja.”

Asta Tolonen

KUVA: VASTAVALO.FI, EERO VILMI

Työpaikkoja syrjäseudulle Hossasta halutaan kansainvälinen luontomatkailukohde, joka toisi syrjäseudulle työpaikkoja ja vahvistaisi aluetaloutta. Suomussalmella välimatkat ovat pitkiä. Hossa sijaitsee sadan kilometrin päässä kuntakeskuksesta, jossa suuri osa alueen työpaikoista sijaitsee.

– Tavoite on saada Hossaan kymmeniä tai satoja työpaikkoja, Tolonen sanoo.

Kunta on sijoittanut Hossan kehittämiseen omaa rahaa viime vuosina arviolta 200 000 euroa ja useiden EU-rahoitteisten hankkeiden kautta noin puoli miljoonaa euroa.

Projektipäällikkö Venla Karkola vetää kunnan hallinnoimaa Hossa-hanketta, jossa alueen matkailuyrittäjiä autetaan kehittämään ideoita valmiiksi matkailutuotteeksi. Tiedossa on muun muassa luontojoogakursseja ja keskiyön SUP-lautailua Julma-Ölkyn kanjonijärvellä.

12 Kumina 2•2017

Hossan Suomi100 -kansallispuisto

• Suomussalmella. Pieniltä osin • • • • • •

myös Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan alueilla.

Yksi hallituksen kärkihankkeista.

Laki Hossan kansallispuistosta hyväksyttiin lopullisesti 2.5.2017.

Aiemmalta statukseltaan Hossa on retkeilyalue.

Hossan maisemat ovat pääosin mäntyvaltaisia melko karuja metsiä ja kirkkaita vesiä.

Kansallispuistoon kuuluu myös Julma-Ölkyn kanjonijärven alue Kuusamossa.

Hossan Värikallion esihistoriallinen kalliomaalaus on yksi Suomen suurimmista.

Hossan kansallispuiston avajaisia vietetään 17.6. Hossan juhlaviikkoa vietetään 9.–18.6.

www.hossa.fi

Hankkeessa mukana oleville yrityksille on tehty yhteiset www.hossa.fi-nettisivut ja yhteinen esite. Matkailumessuilla on käyty porukalla esittelemässä Hossaa.

– Alussa hankkeessa oli mukana 15 yritystä, nyt 23. Hossaan on syntynyt uusia yrityksiä ja alueelle on muuttanut yrittäjiä muualta, Karkola kertoo.

Hossassa on puutetta majoitustiloista, samoin tarvittaisiin toimintatiloja, joita yrittäjät voisivat vuokrata tapahtumia varten. Kunnassa on ryhdytty vastikään valmistelemaan Hossaan uutta kaavoitusta, jossa kiinnitetään huomiota näihin asioihin.

Kuitenkin ihan ensimmäiseksi Hossassa vietetään riemukkaan juhlalliset kansallispuiston avajaiset. Juhlien osanottajia kannustetaan yöpymään kesäyössä. Avajaisissa tavataan tasavallan presidentti Sauli Niinistön lisäksi myös lumesta tehty Urho Kekkonen.

TYÖELÄMÄ

Miten varmistaa molemminpuolinen oppiminen ja hyöty?

Työharjoittelun ABC Kirjastoissa ja kunnissa harjoittelijat tuovat apua arkeen, kun vakityöntekijät lomailevat. Opiskelijan kannalta hyödyllinen harjoittelu vaatii suunnittelua myös esimiesten taholta – parhaimmillaan löytyy molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Kysyimme vinkkejä esimiehille harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyen hallintotieteiden opiskelijoilta Markukselta ja Saaralta sekä informaatiotutkimuksen opiskelijoilta, Jasmiinalta ja Siljalta.

Teksti Hanna Harrison

KUVA: THINKSTOCK

Varmista, että harjoittelu on hyvin suunniteltu.

Esimiehen on hyvä ajoissa pohtia, mitä tehtäviä harjoittelijalle annetaan ja kuka vastaa ohjauksesta? Tampereen kaupunginkirjastossa työskennellyt Jasmiina Sillanpää sai heti ensimmäisenä päivänä harjoitteluohjelman, jossa oli eritelty millä osastoilla ja kenen ohjauksessa hän tulisi työskentelemään. >

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

•

Kumina 2 2017

13

TYÖELÄMÄ

Jasmiiina Sillanpää

KUVA: JUKKA SILLANPÄÄ

– Valmis ohjelma auttoi valmistautumaan viikottain vaihtuviin työympäristöihin ja asettamaan itselleni oppimistavoitteita, Jasmiina toteaa.

Markus Hirvilammi puolestaan sai kattavan perehdytyksen kunta-alan tehtäviin ammattitaitoisen esimiehen ansiosta.

Joka päivä oppii jotain uutta.

Saara Asikainen

– Esimiehen on oltava valmis käyttämään aikaa ja kärsivällisyyttä harjoittelijan perehdyttämiseen tai vaihtoehtoisesti on huolehdittava harjoittelijalle riittävä tukiverkosto, Ilmajoen kunnalla työskennellyt Markus painottaa.

KUVA: JUUSO RANTANEN

Markus Hirvilammi

14 Kumina 2•2017

Muista, että harjoittelija ei ole vain kiireapulainen.

Korkeakouluharjoittelun on tarkoitus antaa opiskelijalle apua ja valmiuksia työelämään. Kesällä kirjastoissa voi olla haastavaa löytää tarpeeksi monipuolisia tehtäviä, Maikkulan lähikirjastossa heinäkuussa työskennellyt Silja Lahdenperä toteaa. Toisaalta kesäharjoittelussa pääsee todella tuuraamaan jonkun muun työpanosta. Saara Asikaisen tehtävät Kangasalan kunnalla tänä kesänä keskittyvät Suomi.fi palveluvarantoon.

– Pääsen tutustumaan palvelutietovarannon tietojen keräämisen kautta erittäin monipuolisesti kunnan tehtäviin ja palveluihin, sekä niistä vastaaviin henkilöihin. Voin sanoa oppivani joka päivä jotain uutta ja kiinnostavaa, Saara kuvailee.

Jasmiinakin yllättyi positiivisesti tehtävien monipuolisuudesta: – Olin valmistautunut ennakolta myös tuuraajan ja kiireapulaisen toi­menkuvaan, mutta harjoitteluohjelman ja henkilökunnan ansiosta pääsin aidosti kehittämään omaa asiantuntijuuttani. Tutustuin eri osastoihin ja palveluihin, ja näin mitä kirjastotyö on käytännössä.

Luota harjoittelijan taitoihin.

Siljan mielestä olisi hyvä, jos harjoittelupaikassa osattaisiin tarjota opiskelijalle projektin aiheeksi todellisia kehittämisen kohteita: – Näin sekä kirjasto että harjoittelija hyötyisivät, hän toteaa.

Myös Markus kannustaa esimiehiä antamaan vaativiakin tehtäviä harjoittelijalle. Hänen esimiehensä olisi itse tehnyt työt nopeammin, mutta tällä riitti rohkeutta ja kärsivällisyyttä jakaa vastuuta.

– Sain harjoitella ja kehittää itseäni palautteen avulla.

Itsenäinen tehtävänanto voi myös kannustaa harjoittelijaa antamaan parastaan. Saara esimerkiksi on tyytyväinen omaan itsenäiseen projektiin palvelutietovarannon parissa ja kuvaa harjoittelua näköalapaikaksi kunta-alalle.

Saara Asikainen

KUVA: ROSA MANNINEN

Harjoittelijan puolestaan kannattaa olla rohkea ja aktiivinen.

Jasmiinan mielestä parhaiten pärjää kirjastoissa, jos aidosti nauttii asiakaspalvelusta. Markus tuumaa, että kunnilla ei aina etsitä kaikista parasta ja osaavinta harjoittelijaa, vaan henkilöä joka on valmis oppimaan ja ottaa uudet asiat haltuun nopeasti.

– Ei kannata pelätä epäonnistumisia, vaan tehdä rohkeasti uusia asioita, Markus kannustaa muita harjoittelijoita. Harjoittelupaikan löytämiseen Saara vinkkaa, että kannattaa itse aktiivisesti lähestyä kiinnostavia tahoja.

KUVA: SILJA LAHDENPERÄ

Silja Lahdenperä

– Aina paikka ei edes ehdi avoimeen hakuun, itse Kangasalan kuntaan yhteyttä ottanut Saara kertoo.

Kaikki neljä opiskelijaa kannustavat siis työnantajia ja harjoittelijoita aktiiviseen kommunikointiin ja suun-

nitteluun, jotta työsuhteesta saadaan mahdollisimman paljon irti molemmin puolin. Kuten Jasmiina toteaa, harjoittelu antaa opiskelijalle harvinaisen tilaisuuden nähdä teorian taakse mitä työ todella käytännössä on. Kunnat

ja kirjastot puolestaan voivat oppia opiskelijoiden tuoreista ideoista ja ajatuksista, kun harjoittelijalle tarjotaan riittävästi haasteita.

Harkkari tuli taloon – käytännön kokemuksia Teksti Jussi Näri Kuva Annamaria Palsi-Ikonen

N

okian kirjastopalvelupäällikkö Airi Nummelin on tavannut useita harjoittelijoita vuosien varrella. Parhaimmillaan kirjastossa on kesällä ollut kolmekin korkeakouluharjoittelijaa. Nyt rahat ovat tiukalla, ja lupa heltisi vain yhden harjoittelijan rekrytointiin. Kysyimme Airilta työnantajan kokemuksia harjoittelijoiden kanssa työskentelystä.

Miten Nokialla valmistaudutaan kun harkkari tulee taloon?

– Meillä ei heitetä suoraan syvään päähän, ja laiteta sisäistä puhelinluetteloa käteen että tuossa on, katso siitä, varsinkaan kun puhelinluetteloista ei juuri organisaatiota opita. Meillä on erikseen kuitenkin nimetty henkilöt, jotka opastavat alkuasiat. Eri osa-alu-

eista vastaavat antavat perustiedot ja harjoittelija saa tehdä sen jälkeen itsenäisesti. Sitten kukin vuorossa oleva työskentelee hänen rinnallaan ja neuvoo tarvittaessa. Jokaiselle kuuluu osaltaan opiskelijoiden opastaminen.

Sitten on erikseen kaupungin työsuojelulliset perehdytysjutut, joissa harjoittelijat ovat toki mukana.

Onko opiskelija-aines muuttunut vuosien varrella? Onko tämän päivän korkeakouluharjoittelijat eri väkeä kuin aiemmin? Millaiset seikat korostuvat?

– No, onhan noilla nuorilla tekniset valmiudet aivan huippuluokkaa, ja se harjoittelijoiden kanssa työskentelyssä onkin palkitsevaa, kun siinä oppii niin paljon itsekin. Sen sijaan ymmärrys asiakaspalvelusta ja asiakaskohtaamisesta voi olla vähäistä ja erilaista kuin

on oletuksena. Työelämässä olemista voi olla taustalla vaihtelevasti.

Hetkinen, otetaanpa tästä kiinni hetkeksi. Mitä tarkoitat erilaisella?

– No, joskus näkee kuinka teoreettinen perusta voi olla todella hyvin hallussa. Samalla on ollut ehkä käsitys siitä, että työ olisi lähinnä tiedonhakujen tekemistä asiakkaille. Sitten tavalliset asiakaskohtaamiset voivat olla todella haastavia ihan perusasioista lähtien.

On ihan asiallista muistuttaa ajoissa, ettei omaa kännykää selata asiakaspalvelulussa. Yhtä lailla joskus alkuaikoina on joutunut huomauttamaan pukeutumisesta ja muistuttamaan, että me olemme kuitenkin kaupungin organisaatiota, ja meidän tulisi myös jotenkin erottua asiakkaista kun kaikki kulkevat kesäaikaan kevyesti puettuina.

Kiinnostavaa, ehkä tässä on todellakin miettimisen paikka myös siellä koulun puolella?

– Kyllä! Asiakkaiden mielestä kännykän käyttö saattaa olla normaalia joka paikassa. Toisaalta äkkiä kyllä tulee palautetta siitä, ettei henkilökunta huomioi tai tervehdi. Tällainen käsitys voi tulla, jos vaikka katse on ihan asiallisesti päätteessä eikä asiakkaassa.

•

Kumina 2 2017

15

TYÖMARKKINASEMINAARI

Kohti liittokierrosta Tampereella joka toinen vuosi järjestettävä työmarkkinaseminaari kokoaa yhteen kunta-alan palkansaajajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat.

Teksti ja kuva Jussi Näri

S

eminaarin pääanti muo­ dos­tuu ajankohtaisista kunta-alan ilmiöistä.

Tänä vuonna teemana oli muutos ja sen keskiössä maakuntauudistus. Seminaarihistoriassa (Tamperetta aiemmin seminaari

Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen tenttaa työmarkkinajohtajia.

16 Kumina 2•2017

järjestettiin Raumalla) on muodostunut likipitäen säännöksi, että teeman lisäksi puheenaiheeksi nousee jokin ulkopuolinen teema. Kaksi vuotta sitten työmarkkinaseminaarin kynnyksellä Juha Sipilän muodostama hallitus julkisti hallitusohjelmansa, jonka sääs-

tösuunnitelmia ruodittiin useammassa puheenvuorossa.

Tällä kertaa maakuntauudistuksen lisäksi keskusteluun nousi talouden tunnusluvut, ja edessä oleva työmarkkinaratkaisu. Eri lähteistä riippuen maan taloustilanteessa on tapahtunut

käänne parempaan. Seminaarissa taloustilannetta kuvannut valtiovarain­ ministeriön talouspolitiikan koordi­ naattori Sami Yläoutinen linjasi val­tiontalouden tilan huolestuttavaksi, ja jo toteutettuja säästötoimia riittämättömiksi, mutta tämä ei seminaariyleisöä hillinnyt. KT Kuntatyönantajat ry:n puheenjohtaja Markku Jalosella oli hikinen paneelikeskustelu kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa, kun korotusvaatimuksia sinkoili seminaariyleisöstä ja seminaarisalin Twitter-seinältä.

Marraskuun lopulla 2016 työnanta-

jajärjestö Elinkeinoelämän Keskusliitto julkisti näyttävästi valtuustonsa hyväksymän sääntömuutoksen, jolla järjestö lopetti keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tekemisen. Päätös ymmärrettävästi herätti palkansaajajärjestöissä kiukkua, kun toinen osapuoli ykskantaan ilmoitti näin kieltäytyvänsä neuvotteluista. Työnantajanosapuolen ajatuksena on, että jatkossa vientiteollisuuden kannalta olennaiset alat neuvottelevat itse palkkaratkaisunsa. Näille vientiherkille aloille kuten teknologiateollisuudelle palkankorotukset käyvät mainiosti, kunhan ne eivät valu myös muille aloille, varsinkaan julkiselle sektorille. Oppia tähän on haettu Ruotsin työnmarkkinamallista.

Kilpailukykysopimuksella palkansaajajärjestöt sitoutuivat koviin ehtoihin. Leikkaukset lomarahoihin ja sitoutuminen ns. nollakorotuksiin ovat isoja myönnytyksiä kansainvälisessä vertailussa. Näin mittaviin sopimusehtojen heikennyksiin on harvassa Euroopan maassa suostuttu neuvottelupöydän kautta. Palkansaajajärjestöt ottivat talkoot vakavasti ja ottavat edelleenkin.

kun – erilliselle liittokierrokselle lähdetään, on tavoitteenamme ostovoiman turvaavan palkkakehityksen lisäksi erillinen palkkaohjelma, joka kohdistuu juuri koulutetuille naisvaltaisille alipalkka-aloille. Tähän vaatimukseen yhtyy myös mm. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka mm. verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa väläytteli ”useiden satojen eurojen” korotusvaatimusta. OAJ:n jäsenistä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkkaus suhteutuu edustamiemme alojen palkkaukseen.

Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari arvioi tulevaksi sopimusmalliksi aiemman kaltaista 1+1 vuosi -ratkaisua.

Toisin sanoen syksyllä käynnistyvissä sopimusneuvotteluissa sovittaisiin ensi vuoden palkkauksesta sisältäen optiovuoden jatkosta. Erillisen palkkaohjelman lisäksi ostovoiman turvaava ja inflaatiokehityksen huomioiva palkkaratkaisu on tavoitteena, mutta

vaikeasti saavutettava koska tällöin tulisi yltää likipitäen 2, 5 % palkankorotuksiin.

Kilpailukykysopimuksessa sitoutuminen nollakorotuksiin ei tätä tue, mutta toisaalta myös työnantajaosapuolelta liikenee ymmärrystä kotimaisen kysynnän ylläpitämisen tärkeydestä vientiteollisuuden elpymisen ollessa vielä kovin hentoista.

Myös Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Kumulan liittovaltuuston puheenjohtaja Mika Vertainen pitää kunta-alan neuvottelujärjestö Jukon linjauksia perusteltuina: – Kyllä meille tärkeiden alojen palkkaongelma tulisi jo saada ratkaistua. Pidämme erillistä palkkaohjelmaa perusteltuna ja oikeudenmukaisena vaatimuksena. Ymmärrän toki kuntien taloustilanteen vaikeuden, mutta ei tätä meidän puolestamme kukaan tee, Vertainen summaa.

Koulutamme ja konsultoimme hallinnon kiemuroissa.

Tätä vasten on helppo ymmärtää pal-

kansaajajärjestöjen kasvavia vaatimuksia. Leikkaukset osuvat kipeiten naisvaltaisiin alipalkka-aloihin, esimerkiksi juuri kirjastoalan asiantuntijatehtäviin.

Me vaadimmekin yhdessä neuvottelujärjestö JUKO:n kanssa tulevalta työmarkkinaratkaisulta helpotusta juuri näille ammattiryhmille. Jos – ja

hallintoakatemia.fi

•

Kumina 2 2017

17

JÄRJESTÖASIAA

Valtuusto identiteettitalkoissa Valtuuston kevätkokouksen yhteydessä rakennettiin suuntaviivoja Kumulan tulevaisuudelle ja pohdittiin tulevan maakuntauudistuksen vaikutuksia. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittu puheenjohtaja Mika Vertainen uskoo, että strategiasta tulee hyödyllinen työkalu liiton toiminnan kehittämiseen. Teksti ja kuva Hanna Harrison

L

auantaiaamu valkenee harmaana Helsingin Katajanokalla, kun valtuutetut valuvat hiljalleen kokoushuoneeseen. Onneksi tarjolla on kahvia herättämään ajatuksia tulevaan päivään, joka on pakattu täyteen ohjelmaa. Moni valtuutettu on herännyt anivarhain saapuakseen Helsinkiin ajoissa, eikä sana ’strategiatyöpaja’ välttämättä luo odotuksia hauskasta päivästä.

Pian kuitenkin kuuluu jo naurun remakkaa ja kiivasta ajatusten vaihtoa, kun valtuutetut asettuvat paikoilleen ympäri salia.

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin ja toiminnanjohtaja Jussi Näri johdattelevat valtuutetut päivän teemaan ja ajattelemaan liiton

18 Kumina 2•2017

tulevaisuutta maakuntauudistuksen kontekstissa. Maakuntauudistuksen myötä kunnan työntekijöitä siirtyy maakuuntiin. Samalla kuntien tehtävät muuttuvat. Muitakin haasteita riittää – jäsenten eläköityminen, uusien jäsenten löytäminen ja palveluiden parantaminen.

Liiton on siis aika uusiutua, mutta kannattaako Kumulan kuntaidentiteettiä kadottaa prosessissa?

Valtuutetut ovat saaneet ennen strategiatyöpajaa vastattavaksi kyselyn, jossa on pohjustettu maakuntauudistukseen liittyviä haasteita. Erityisen vaativaa suunnittelutyöstä tekee se, että koko uudistus on vielä osittain hämärän peitossa. Eteenpäin on kuitenkin jo katsottava.

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Sumea tulevaisuus Näri ja Palmi-Felin esittelevät eri vaihtoehtoja tulevaisuudelle – Kumula voisi esimerkiksi lähteä edustamaan maakuntien työntekijöitä ja muuttua täysin, nimeä myöten. – Meidän ydinosaamista on kuitenkin kunnat, Näri toteaa.

Työryhmissä edustettuina on niin pitkän linjan kumulalaisia kuin aivan uusia valtuutettuja. He pääsevät heti isojen kysymysten äärelle, kuten millainen on Kumulan imago? Miten parannamme jäsenpalveluita? Onko maakuntauudistus uhka vai mahdollisuus?

Toiminnanjohtaja muistuttaa valtuutettuja vielä siitä, ettei liitolla ole aiemminkaan ollut staattista tilaa, vaan Kumula on syntynyt aikanaan fuusiona

Vahvistetaan kuntaidentiteettiä Päivän aikana valtuutettujen keskuudessa käydään vilkasta keskustelua eri vaihtoehdoista liiton suunnalle.

Ajatukset ryhmissä kirkastuvat samalla, kun aurinko ulkona tulee viimein esiin. Lounaaseen mennessä valtuusto on yhtämielinen: vahvistetaan Kumulan kuntaidentiteettiä ja ollaan parhaita osaajia tällä sektorilla.

Tuetaan kuntien työntekijöitä muutosten kourissa.

Samalla päätetään, että liiton jäsenyys avataan myös maakuntien työntekijöille, onhan kumulan jäsenistäkin moni siirtymässä sinne tulevaisuudessa. Viestintää tehostetaan ja jäsenpalveluita kehitetään.

Moni on tullut työpajaan ajatellen, että maakuntauudistus uhkaa toimintaamme – yhdessä pohtien ajatus kääntyi ja se nähdäänkin nyt mahdollisuutena erottautua ja vahvistua.

Valtuutetut tyytyväisiä Valtuuston ja hallituksen jäsen Timo Tammisen mukaan valittu suunta on oikea. – Valtuusto ymmärsi katsoa kokonaisuutta ja täytti tehtävänsä strategian suunnittelun suhteen. Päivän aikana oli mielekästä pohdintaa ja monipuolista ajattelua.

Haasteena Tamminen näkee erityisesti hallituksen politiikan ja mahdolliset lisäkiristykset kuntasektorille.

– Jäsenille voi tulla olo, että onko mitään tehtävissä, hän pohtii.

Ensimmäisen kauden valtuutettu Sari Seitajärvi vaikuttui päivän aikana valtuutettujen innosta tarttua toimeen.

Hänen mielestään on hyvä keskittyä vahvistamaan Kumulan osaamista kuntasektorilla nyt, kun ala on

Uudella puheenjohtajalla pitkä kokemus Kumulasta

muutosten kourissa. – Strategiapajassa koin ahaa-elämyksen kunta-alan osaamispainotuksen suhteen, hän kertoo.

Pidempään Kumulan toiminnassa mukana ollut aktiivi, hallituksen ja valtuuston jäsen Hanna Pitkänen oli jo ehtinyt pohtia, pitäisikö Kumulan muuttaa identiteettiään maakuntauudistuksen myötä. Kuntasektorin edunvalvontaan keskittyminen kuitenkin tuntui helpottavalta ratkaisulta. – Näin ei tarvitse kurkottaa jonnekin uuteen ja tuntemattomaan, vaan voidaan hyödyntää niitä vahvuuksia, joita meillä jo ennestään on.

V

Haastavat ajat houkuttavat mukaan liiton toimintaan Myös uusi valtuutettu Sonja Peschkow kokee strategiatyön lähteneen hyvin käyntiin ja tukee valtuuston valitsemaa linjaa kuntaidentiteetin vahvistamisesta ja jäsenyyden avaamisesta myös maakuntien työntekijöille. Peshckowia kannusti hakemaan valtuustoon ajatus siitä, että ammattiyhdistysliikkeen toiminta on nyt entistä tärkeämpää.

– Ammattiyhdistysliikettä mustamaalataan paljon. On hyvä kerrata hieman historiaa ja muistuttaa ihmisiä siitä, mitä on saavutettu. Samalla täytyy toki uudistua, Peschkow toteaa.

Valtuutettu Salla Hyökki nautti oman alan kollegoiden kohtaamisesta päivän aikana ja aktiivisesta työskentelyotteesta, joka ryhmissä vallitsi.

Hyökki lähti mukaan valtuustotyöhön, sillä se tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa ay-liikkeen toimintaan sisältä käsin. – On tärkeää kuunnella kenttää ja siinä me valtuutetut olemme tärkeässä osassa, Tampereen kaupungilla työskentelevä Hyökki toteaa.

Yleisesti ottaen valtuutetut pitivät arvokkaana eri alojen kumulalaisten kohtaamista ja mielipiteiden vaihtamista päivän aikana. Moni toteaa, että tästä on hyvä jatkaa. Lopullinen strategia valmistuu liittovaltuuston syyskokouksessa. – Olen vaikuttunut valtuustolaisten innosta, Sari Seitajärvi vielä summaa päivän tunnelmia.

KUVA: MIKA VERTAINEN

kun Kirjastonhoitajien liitto, Johtavat kouluhallintovirkamiehet ja Opetusalan hallintovirkamiehet yhdistyivät.

Muutos on ammattiliittokentällä pysyvää, ja nyt Kumulan on aika jälleen uusiutua palvellakseen jäseniä entistä paremmin.

altuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 30-vuotias Mika Vertainen. Saarijärvellä asuva hallintotieteiden maisteri on ollut mukana luottamushenkilönä Kumulan toiminnassa jo vuodesta 2010.

– Olen entinen opiskelijaliikkeen aktiivi, ja työurallani olen ihmetellyt erilaisia virastoja sekä kuntien kehittämisen toimialalla työskenteleviä taloja, Vertainen esittäytyy.

Puheenjohtaja on tyytyväinen valittuun strategiseen linjaan ja uskoo, että se tulee olemaan käyttökelpoinen työkalu liiton käytännön toiminnan kannalta. Mitä odotuksia hänellä on puheenjohtajana toimimisesta?

– Kumulalla on ollut erinomaisia valtuuston puheenjohtajia, joilla kaikilla on ollut persoonallinen sekä johdonmukainen linjansa. Minulle puheenjohtajana on tärkeää, että valtuuston jäsenten on helppo seurata asioiden käsittelyä sekä niihin liittyviä prosesseja. Ennen asian loppuunkäsittelyä pyrin siihen, että valtuutetun on vaivatta mahdollista ymmärtää päätöksen seuraukset, Vertainen toteaa.

•

Kumina 2 2017

19

PUHEENJOHTAJALTA

Ahdistusta ja inspiraatiota – Maakuntauudistus Kumulan näkökulmasta Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

E

nsimmäinen vuoteni Kumulan puheenjohtajana ei tarjonnut pehmeää laskua ammattiyhdistystoimintaan, sillä heti alkajaisiksi olemme Kumulassa päässeet pohtimaan millaisia muutoksia maakuntauudistus toteutuessaan tuo myös Kumulan jäsenille. Toisaalta väistämätön muutos on myös herättänyt uusia ajatuksia, vanhojen tapojen kyseenalaistamista sekä aktiivista innostusta. Viime aikoina moni pitkäänkin toiminnassa mukana ollut jäsenemme ja aktiivimme on kokenut työnsä tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi kuin pitkään aikaan.

Kumulan uusi valtuusto kokoontui toukokuussa

ensimmäiseen kokoukseensa ja tavoitteemme ei ollut yhtään sen vähäisempi kuin päivittää strategiamme vastaamaan muuttunutta tilannetta. Eri toimintamalleja pohdittuamme päätimme hyvin yksimielisesti uudistaa Kumulan sääntöjä siten, että myös maakuntiin siirtyvät jäsenemme saavat yhä säilyttää jäsenyytensä. Totesimme kuitenkin, että ainakin toistaiseksi Kumulan erityisosaaminen on kunnissa ja muuttuvassa tilanteessa haluamme tukea kunnissa työskenteleviä jäseniämme vahvasti.

Samalla toivomme löytävämme uutta jäsenkuntaa myös sellaisista kuntien työntekijöistä, jotka eivät vielä tähän mennessä ole Kumulaan kuuluneet. Kumulahan on ainoa järjestö, joka on erikoistunut nimenomaan kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden asioihin ja tätä vahvuutta emme halua menettää. Muuten

uhkana on kunnan asiantuntijoiden jääminen sivurooliin ammattiliitoissa.

Keskustelimme hyvin aktiivisesti myös jäsenpalveluistamme ja siitä miten te jäsenemme voisitte saada vielä aiempaa enemmän vastinetta jäsenmaksullenne. Erityisesti keskustelua herätti jäsenpalveluiden uudistaminen ja ideoimme varsinkin monia jäsenten arkea helpottavia palveluvaihtoehtoja. Ehdotuksia heiteltiin muun muassa kauppa-asiointiin, siivoukseen, lastenhoitoon sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä arjessa ja työelämässä jaksamista tukevista palveluista. Uuden ajan ammattiliiton tuleekin kiinnittää yhä enemmän huomiota jäsentensä jaksamisen tukemiseen.

Samalla innostusta herätti myös keskustelu muun muassa mentoroinnin järjestämisestä sekä jäsenten työllistymismahdollisuuksien tukemisesta kohdennettujen koulutusten kautta.

Vaikka ammattiliittoja syytetään usein jähmey-

destä ja vanhaan lukittautumisesta, ei tällaisesta ainakaan Kumulan valtuustossa näkynyt jälkeäkään.

Tulevaisuutta ja mahdollisia muutoksia pohdittiin avoimin mielin ja eri ratkaisumalleja läpikäyden.

Onkin selvää, että Kumula on jo kovaa vauhtia matkalla kohti uuden ajan palvelevaa ammattijärjestöä, jonka keskiössä ovat jäsentemme työelämän tarpeet.

Ammattiyhdistyksen onkin ensiarvoisen tärkeää olla etulinjassa työelämän muutosten seurannassa ja kyetä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Näin hallituksen puheenjohtajan näkökulmasta valtuuston ensimmäinen kokoontuminen oli enemmän kuin onnistunut ja päivän aikana myös naurettiin enemmän kuin voisi ajatella strategiatyössä olevan mahdollista. Eräs päivän osallistuja totesikin sosiaalisessa mediassa jälkikäteen, että ”meillä on kerrassaan hienoa porukkaa Kumulan valtuustossa.

Jotain kertoo jo se, että strategian suunnittelu tuntui hauskalta (!!), melkeinpä helpolta.” Olen ehdottomasti samaa mieltä!

”Kumulahan on ainoa järjestö, joka on erikoistunut nimenomaan kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden asioihin ja tätä vahvuutta emme halua menettää.”

20 Kumina 2•2017

KOLUMNI

2 / 2017

Ole rohkea, kokeile, erehdy ja opi itsestäsi

O

pinnot korkeakouluasteella tuo mahdollisuuksia olla rohkea ja kokeilla opintojen aikana.

Erityisesti yliopisto-opinnoissa on joustovaraa opintojen suhteen, jotta voi avoimesti opiskella hieman laaja-alaisemmin erilaisia asioita. Tärkeintä on löytää sellainen itseään kiinnostava yhdistelmä opinnoista, josta saisi hyvän ponnistusalustan myös työelämään.

Erityisen tärkeää olisi pyrkiä jonkin verran jo työskentelemään sillä alalla, mille pyrkii, jotta voisi todeta, onko ala sitä mitä haluaa tehdä ja jotta voi todeta, missä asioissa tulisi vielä hakea lisäoppia päästäkseen hyvään alkuun työelämässä opintojen jälkeen. Keskustele opiskelijakollegoiden kanssa, kysy työelämään jo siirtyviltä ja hyödynnä alumniverkostoja Vaikka korkeakoulujen opetussuunnitelmia päivitetään muutamien vuosien välein, onko nykymaailmassa edes realistista odottaa, että saatu oppi aina toteuttaisi täydellisesti suunnitelman mukaan työelämän tarpeita?

Tämä on näkynyt omassa työssä kuntatalouden parissa.

Noin vuosikymmen sitten aloitin omat yliopisto-opintoni valmistuen muutama vuosi sitten ja opintopolun alussa kuntamaailma näytti erilaisilta kuin nykyisistä uudistuksista ja lakimuutoksista katsoen. Korkeakouluopintojen parhain anti itselleni oli kehittyneet tiedonhankintataidot sekä kuntasektorin toimintaympäristön kokonaisuuden ymmärrys. Moni muu asia on ollut käytännössä töiden kautta opittua.

”Asiantuntija on kuitenkin se henkilö, joka tietää käsiteltävänä olevasta asiasta enemmän kuin muut läsnä olevat.”

Työuransa alussa olevat saattavat tuntea opinnoista valmistuttuaan, että he eivät vielä varsinaisesti ole asiantuntijoita. Asiantuntija on kuitenkin se henkilö, joka tietää käsiteltävänä olevasta asiasta enemmän kuin muut läsnä olevat. Siten omaa näkemystään kannattaa tuoda aktiivisesti esille, koska yhdessä keskustellen näkemys voi vielä jalostua entistä ehommaksi.

Näin on hyvä muistaa, että opintojen sekä työelämän parhain kohtaanto tapahtuu aina yksilössä itsessään ja siten oma aktiivinen ote korostuu parhaimman hyödyn saamiseksi. Virheitä ja takaiskuja opintojaksojen valinnassa väistämättä tapahtuu, mutta ratkaisevaa on mennä eteenpäin. Mikäli työurallaan havaitsee osaamisessaan tai kyvykkyydessään parannettavaa, voi näitä asioita kehittää vielä työuransa aikana.

Korkeakoulut antavat hyvät valmiudet osaamisen kehittämisessä, mutta henkisissä ominaisuuksissa kehitys ei ole yksiselitteistä. Kuitenkin työelämässä osaaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Jo rekrytointivaiheessa tarkastellaan yksilön henkisiä ominaisuuksia: millainen persoona? Millaiset työskentelytavat?

Onko henkilö sopiva kokonaisuuteen? Siten kannattaa jo työuransa alussa sekä opintojen aikana kehittää itseään myös henkisiltä ominaisuuksiltaan: kuinka hyvin tunnet itsesi? Millä tavalla rentoudut? Miten hallitset monia yhtäaikaisia tai peräkkäisiä työtehtäviä? Onko esimies- ja alaistaidot riittävällä tasolla? Milloin olet aktiivisimmillaan työpäivän aikana?

Nämä ovat niitä kysymyksiä, mitä työurallaan jo edenneet ihmiset miettivät itsensä kehittämiseksi.

Oletko esimerkiksi huomannut yhtäläisyyttä suhtautumisessa esimerkiksi opintotehtävien tekemisen rytmittämisessä ja työtehtävien tekemisen rytmittämisessä?

Opintojen aikana omaksutut tavat voivat siirtyä myös työelämään. Siksi opintoja kannattaa hyödyntää jo siinä, että esimerkiksi harjoittelee oman töidensä ja tehtäviensä organisoimista.

KOLUMNISTIVIERAS Ajatuksia ja kokemuksia työelämästä opiskeluiden jälkeen

Henri Seppänen Taloussuunnittelupäällikkö, Siuntio

•

Kumina 2 2017

21

AJANKOHTAISTA

Päivitä tietosi!

Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

2 / 2017

Jäsentietoa

Maarit Helénistä kunniapuheenjohtaja

K

evätliittokokous päätti yksimielisesti nimittää Maarit Helénin Kumulan kunniapuheenjohtajaksi. Lämpimät onnittelut Maaritille ja kiitokset pitkäjänteisestä työstä liiton eteen!

Uusia koulutuksia luvassa syksyllä

A

kavan Erityisalojen koulutuskalenteri päivittyy. Syksyllä on luvassa muun muassa ”Fiksu työsopimus – pidä puolesi työsopimusneuvotteluissa”, ”Digi tuli, ura suli!” ja ”Etäjohtaminen – tulosta joustavalla työllä” koulutukset. Kevään suositusta ”Myötätunto työelämässä – enemmän tuloksia ja hyvinvointia” seminaarista on syksyllä tarjolla webinaari, joten niilläkin, jotka eivät viimeksi mahtuneet mukaan on nyt mahdollisuus osallistua. Syksyn koulutuksista noin puolet tarjotaan webinaareina ja tallenteiden avulla teemaan voi palata kun itselle sopii. Muista seurata Akavan Erityisalojen tapahtumakalenteria ja ilmoittautua ajoissa mukaan, ilmoittautuminen avataan aina noin kaksi kuukautta ennen koulutuksen ajankohtaa. Kesän aikana voit lisäksi hyödyntää urapalveluiden koulutustallenteet.

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15).

Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Tutustu Member+ palveluun!

M

ember+ on täysin uusi jäsenetupalvelu akavalaisille. Palvelu kokoaa yhteen sekä oman ammattiliittosi tarjoamat edut että kaikkien akavalaisten yhteiset edut lakimiespalveluista lomamökkeihin. Kirjaudu palveluun Akavan Erityisalojen sivujen kautta.

22 Kumina 2•2017

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: hanna.harrison@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé I nya Kumina riktade vi blicken mot sommaren och växtligheten. Vi besökte landsbygdsenheten i Tammela där stressade odlare får hjälp med stödansökningsbyråkratin och invecklade paragrafer. Ombudsman Riikka Gustafsson berättar att mötet med jordbrukarna är kryddan i arbetet. ”Ibland pratar vi mycket fakta och ibland lite mindre. Till och med Landsbygdsmyndigheten antar att vi har allt under kontroll och att vi vet vad som sker. Eko är nu en boom”. I framtiden bekymrar nedläggningen av verksamhetsenheter, jordbrukarens stöd finns allt längre bort.

“Eko är nu en boom.”

Riikka Gustafsson

På förbundsfullmäktiges vårmöte utarbetades riktlinjerna för Kumulas nya strategi. Fullmäktigeledamöterna fick diskutera Kumulas image, tjänster och landskapsreformens utmaningar för förbundets verksamhet. Strategin beslöts handla främst om att stärka den kommunala identiteten, men även landskapens anställda ska kunna söka medlemskap i Kumula. Förbundsfullmäktige valde 30-åriga Mika Vertainen till ny ordförande. Under hans ledning finslipas strategin på höstens förbundsfullmäktige.

I sin kolumn konstaterar styrelsens ordförande Salla Palmi-Felin att Kumula är på god väg att formas till en modern fackorganisation som erbjuder service, och som ställer medlemmarnas behov i främsta rummet.

På fullmäktigemötet kastades idéer fram om olika typer av tjänster som kunde underlätta vardagen för medlemmarna med allt från städhjälp till utbildning. ”Framtiden och eventuel-

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

la förändringar diskuterades öppet”, berömmer Palmi-Felin.

I sommar tar högskolepraktikanterna itu med uppgifterna i kommunernas förvaltning och bibliotek.

Markus Hirvilammi praktiserade på kommunens förvaltnings- och ekonomiavdelning i Ilmajoki där han fick sätta sig in en mängd olika uppdrag tack vare sin yrkeskunniga chef. ”Chefen borde vara beredd att ge tid och tålamod för praktikantens inskolning så att bägge parterna har nytta av praktikantens arbete. Praktikanten ska frimodigt våga ta sig an nya uppgifter och inte i onödan vara rädd för misslyckanden”, tipsar Hirvilammi.

I juni invigs Hossa nya nationalpark Suomi100. Alla kommuninvånare i Suomussalmi från jägare till företagare glädjer sig åt den nya nationalparken, man har förstått naturturismens betydelse som näringsgren. ”Parkens status som nationalpark är synnerligen viktig för turismen. Utländska turister vet inte vad ett strövområde betyder. Intresset för Hossa har redan ökat till följd av vetskapen om att det ska bli en nationalpark”, ler kommundirektör Asta Tolonen.

På arbetsmarknadsseminariet i Tammerfors samlades inflytelserika personer i kommunbranschen. Borgmästare Anna-Kaisa

Ikonen öppnade seminariet som under två dagar hann diskutera livligt bl.a. vårdreformen, arbetstidsändringar och kommunernas ekonomi.

Bland aktuella ärenden vill vi påminna våra medlemmar att följa med Akavas Specialorganisationers kurs- och evenemangskalender.

Under sommaren går det bra att utnyttja olika kursinspelningar och videofilmer. Dessutom kan vi berätta att förbundsfullmäktige enhälligt utsåg Maarit Helén till Kumulas hedersordförande. Grattis Maarit!

Och vi önskar alla våra medlemmar en skön sommar!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestökoordinaattori Hanna Harrison puh. 040 159 9397, hanna.harrison@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 2 2017

23

KOKO KANSAN KIRJASTO –HYVÄÄ JATKOA VAI HYVÄSTI? Akavan Erityisalat BePOP-lavalla Yrjönkatu 22, Pori Ti 11.7 klo 13.30 Keskustelijoina • seikkailija ja toimittaja Riku Rantala • uutisankkuri ja dekkarikirjailija Matti Rönkä • kansanedustaja (sd), kirjailija ja toimittaja Timo Harakka • ysärin lapsi, yrittäjä ja kirjailija Ronja Salmi • Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtaja Maarit Helén Keskustelun juontaa kulttuurin monitoimimies Jukka Relander.

Seuraa viestintää!

akavanerityisalat.fi