Kumina 2/2018

KUMINA Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti 2/2018

Merenkurkun kaksoiskaupunki siintää horisontissa kun Vaasassa kehitetään Suomi–Ruotsi yhteistyötä s.10 KUMULA Kumina 2 | 2018

1

SISÄLLYS 2/2018

14

4 Kuntatyön arvostus pysyy ja ehkä jopa paranee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan yleiset asenteet kuntatyötä kohtaan ovat jakautuneet, vaikka mielikuvat ovatkin pääpuolisesti myönteisiä.

10

4

6 Lomarahat vapaapäiviksi vai palkaton vapaa?

Vakiot

Viimeisin sopimuskierros osoitti, että ammattijärjestötoiminnan kovassa ytimessä on paljon kehitettävää. Lisäksi avaamme jutussa lomarahojen vaihtoa vapaapäiviksi.

3 Pääkirjoitus

Muutakin kuin Ei-liike

9 Kolumni:

8 12 vuotta Kuminaa!

Tämä on viimeinen Kumina-lehti. Lämmin kiitos kaikille tekijöille ja lukijoille!

Valtuuston asema osana Kumulan päätöksentekoa

17 Puheenjohtajalta

10 Matkalla kohti Merenkurkun kaksoiskaupunkia

Minne menet AY-liike?

Kävimme Vaasassa tutustumassa miten laivaliikenne vie Suomi–Ruotsi -yhteistyötä eteenpäin.

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

14 Kirjastoalan koulutustarpeista on moneksi Koulutustarvekyselyymme vastasi viime syksynä yli 800 kirjastoalan ammattilaista ja opiskelijaa. Mitkä koulutusteemat kiinnostivat vastaajia eniten ja millaista koulutusta vastaajien työnantajat tarjoavat?

KUMULA 2 Kumina 2 | 2018

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 F 13 00170 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Palvelu- ja koulutussuunnittelija Meeri Väänänen puh. 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Meeri Väänänen 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

PÄÄKIRJOITUS 2/2018

Muutakin kuin EI-liike

T

ässä lehdessä nostamme keskusteluun ammattijärjestön uudistumisen. Ammattiyhdistysliikettä moititaan usein vanhanaikaisuudesta ja kankeista rakenteista. Että ammattiyhdistysliike on EI-liike, joka ei ota huomioon työelämän realiteetteja. Jotkut näistä syytöksistä saattavat osua maaliinsa ja osan voi laittaa työnantajaleirin piikittelyyn.

Ammattijärjestön pitäisi heijastella tämän päivän työelämää, eli millainen ammattijärjestö parhaiten huolehtii perustehtävästään, jäsentensä edunvalvonnasta. Onko toimielinedustukseen ja muodolliseen päätöksentekoon pohjaava järjestörakenne todellakin se, millä joukot yhdistetään voimaksi? Enpä usko, ja siksi mekin pohdimme vakavasti sitä, miten järjestämme oman toimintamme jäsentemme kannalta parhaiten. Tällä hetkellä suunta näyttäisi olevan vahvasti kohti jäsentemme näköistä palveluorganisaatiota.

Tästä lisää puheenjohtajiemme puheenvuoroissa.

Olemme aiemmissa lehdissämme pyrki-

Sitä on tehty säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen. Lehteen on vuosien saatossa koottu työmarkkina-asiaa, juttuja jäsenistä, eläkkeistä, työhyvinvoinnista ja välillä kevyemmistäkin aiheista. Olemme kertoneet kunta-alaan liittyvistä asioista ja valottaneet kiemuraisia työmarkkina-asioita ja ammattijärjestön merkitystä. Olemme tähdänneet lähelle kumulalaisen työelämän arkea, ja toivoaksemme onnistuneet siinä. Nyt haluamme kohdistaa voimavaramme kuitenkin muualle. Teemme jatkossa enemmän verkkoviestintää mm. blogissamme, ja suuntaamme painetun lehden resurssimme jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Järjestölehden toimittaminen on ollut

haastava tehtävä, mutta toivottavasti pieni toimituskuntamme on selviytynyt siitä mallikkaasti.

Kiitos kaikille lukijoillemme, viimeinen lehti on nyt valmis painoon.

KUMULA

Jussi Näri päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Paino Libris, Helsinki, 2017

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

ISTÖME

R I

Kansikuva Thinkstock

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

R PÄ

KK

Painos 2 500 kpl

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

YM

KUVA: HENRI ILANEN

neet kertomaan maakuntien ja kaupunkien erityspiirteistä ja siitä, millaisten asioiden kanssa kuntahallinto joutuu eri puolilla maatamme painimaan. Tällä kertaa kävimme Vaasassa, jossa Merenkurkun lauttaliikenne näyttää pitkästä aikaa valoisammalta kuin aikoihin.

“Ammattijärjestön pitäisi heijastella vahvasti tämän päivän työelämää joten eilispäivän rakenteilla ei vastata jäsenten edunvalvontatarpeisiin”

Kumina-lehti päättyy tähän numeroon.

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

Kumina 2 | 2018

3

KUNTATYÖ

Kuntatyön arvostus pysyy ja ehkä jopa paranee Kunnissa tehtävän työn arvostus pysyy ja paranee, tuumii Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n asiamies Antti Mykkänen toiveikkaasti.

Teksti UP/Kari Leppänen Kuvat Jarno Mela

K

untatyön arvostus riippuu Mykkäsen mukaan ihmisten arjen kokemuksista.

Kunnat ovat keskeisiä hyvinvointivaltion palvelutarjonnan tuottajia. Kun ne toimivat, ihmiset ovat tyytyväisiä.

Arvostuksen paranemisen näkymä liittyy Mykkäsen mielestä soteen ja maakuntauudistukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakuntiin kunnissa vapautuu resursseja kuntiin jäävien ydintehtävien hoitamiseen.

– Kovin moni pieni ja keskisuuri kunta ei nytkään tosiasiallisesti pääse päättämään resursseja nielevistä sote-palveluista. Suurissa kuntayhtymissä ei yhdellä tai kahdella edustajalla paljoa päätetä.

Mykkäsen mukaan suhtautumisessa soteen ja maakuntauudistukseen on kaksi koulukuntaa. Toinen harmittelee päätösvallan siirtymistä kunnilta maakuntiin, toinen näkee resurssien ja voimavarojen vapautuvan asioihin, joissa kunnilla on aidosti päätösvalta.

Keskeisiä ovat sivistys, kasvatus ja koulutus sekä elinkeinopolitiikka.

Yleinen mielikuva hyvä Ihmisten yleiset mielikuvat kuntatyöstä ja sen arvostuksesta jakautuvat.

Mykkänen korostaa niiden olevan 4 Kumina 2 | 2018

kuitenkin voittopuolisesti myönteisiä.

Sanojensa vakuudeksi hänellä on esittää säätiönsä Kantar TNS:llä teettämä tutkimus, jonka mukaan 57 prosenttia kansalaisista antaa kuntatyölle hyvän tai erittäin hyvän arvosanana.

Vastaavasti huonon tai erittäin huonon arvosanan antaa joka neljäs tutkimukseen vastannut. Kunnan omista

työntekijöistä 2/3 antaa kuntatyölle hyvän arvosanan.

Tutkimus on toteutettu viime syksynä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kuntatyöntekijöiden hyvinvointia ja kuntien johtamiskäytäntöjä koskevassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa.

Varma työpaikka Suurinta luottamusta nauttii kuntatyön varmuus ja pysyvyys. Tutkimuksessa peräti 2/3 vastaajista antoi tässä suhteessa kunnille hyvän arvosanan. Myös usko sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja kuntien hyvään työilmapiiriin on laajaa.

– Kunnissa työskentelevät pitävät työilmapiiriä vieläkin parempana kuin kansalaiset keskimäärin. Jos asia olisi toisin päin, se voisi olla jopa huolestuttavaa, Mykkänen kommentoi.

Entä ovatko käsitykset ja tosiasiat kuntatyöpaikkojen varmuudesta ja pysyvyydestä mennyttä aikaa?

Sote ja maakuntauudistus myllää­vät kuntakentän uuteen uskoon ja yli 200 000 kuntien palkollista joutuu vaihtamaan työpaikkansa kunnista uusiin maakuntiin.

Mykkänen muistuttaa, että kuntien sote-työntekijät siirtyvät maakuntiin vanhoina työntekijöinä. Työpaikan menettämisestä ei ole välitöntä vaaraa.

Näin käy tosin vain aluksi. Mikäli valinnanvapaus toteutuu hallituksen tarkoittamassa muodossa, Yleiset mielikuvat yksityisille sokuntatyöstä ja te-alan yrityksille sen arvostuksesta raivataan tilaa jakautuvat. Antti Mykkänen korostaa markkinoille. Se niiden olevan johtaa julkisen kuitenkin voittopuopalvelutuottajan lisesti myönteisiä. korvautumiseen jossakin määrin yksityisillä.

Se puolestaan merkitsee joillekin työpaikan vaihdosta julkiselta sektorilta yksityiselle tai jopa työpaikan menetystä.

– Tämä nähdään vasta, kun tiedetään missä muodossa uudistus toteutuu. Varmaankin epävarmuuden tunne lisääntyy

riippuen siitä, kuinka markkinaehtoiseksi sote-palvelut muodostuvat.

Muutos koskee maakuntiin siirtyviä palveluita, jotka eivät jatkossa ole enää kuntatyötä. Kuntiin jäävien palvelujen osalta tilanne ei muutu.

Palkat saisivat olla paremmat Myönteisten arvioiden lisäksi kuntatyöhön katsotaan myös liittyvän kielteisiä puolia. Keskeinen on palkkaus.

Kuntien palkkatasoa ei tutkimuksessa pidetä kummoisena. Vieläkin varauksellisemmin kansalaiset suhtautuvat työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin omaan työhönsä sekä mahdollisuuksiin edetä uralla.

Kansalaisten käsitykset eivät ole pelkkiä ennakkoluuloja. Myös kuntien palkkalistoilla työtään tekevät näkevät kuntatyön suurimmiksi heikkouksiksi palkkauksen, vaikutusmahdollisuudet ja uralla etenemisen. Nämä kolme seikkaa nimeää kuntatyön ongelmiksi 70–80 prosenttia kuntien palkollisista.

Tutkimuksessa kiinnittää huomiota vaikutusmahdollisuuksien arvioiminen heikoiksi. Tässä suhteessa kuntatyön ei luulisi jäävänä jälkeen yksityisestä sektorista.

Mykkänen näkee keskeiseksi selittäjäksi suurten kuntien suuret organisaatiot. Vaikutusmahdollisuudet ja työuupumus ovat yleisempiä juuri suurissa kuntayksiköissä.

Tämän suuntaisia tuloksia on saatu ARTTU2-tutkimuksessa, jossa työtyytyväisyys oli suurimmillaan pienissä kunnissa. Kuntakoon kasvaessa tyytyväisyys hiipuu ja tyytymättömyys kasvaa.

– Mitä isompi organisaatio, sitä vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, Mykkänen päättelee.

Kuntatyön tuottavuuteen ei luoteta Työn tuottavuutta ja tehokkuutta koskevat näkemykset jakautuvat kahteen, joskaan eivät yhtä suureen osaan.

Kolmannes antaa kuntatyön tuottavuudelle ja tehokkuudelle hyvät

arvosanat. Peräti puolet vastaajista on päinvastaista mieltä.

Kuntatyön tehokkuuden epäilijät ovat usein ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä ja kokoomuksen kannattajia.

Mykkänen näkee tulosten taustalla keskustelun työn tuottavuudesta, jossa julkinen sektori leimataan usein tehottomaksi. Hän ei halua vetää suoraa johtopäätöstä, että kokoomuslaiset ja yrittäjät katsoisivat ideologisista syistä yksityisen sektorin tehokkaaksi ja julkisen sektorin tehottomaksi.

– Kuitenkin kuntavaalien alla käydyssä keskustelussa oli selkeä jakauma. Tämä kuuluu normaaliin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kuntatyön imagon kannalta saattaa olla tietenkin huolestuttavaa, että yksityisen sektorin kannattajat ja julkisen sektorin väheksyjät näyttävät olevan kansalaisten mielipiteissä niskan päällä.

Kilpailua työvoimasta Esimiestyötä ja johtamista koskevat arviot painottuvat kielteiseen suuntaan.

Tässäkin selvästi kriittisimpiä ovat yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt.

Enemmistö kuntatyöntekijöistä pitää johtamista ihan hyvänä.

Mykkäsen mukaan esimiestaitojen kehittämistä on tutkittu pitkään.

– Tässä asiassa työsarka ei lopu koskaan, eikä kysymys rajaudu pelkästään esimies-alainen suhteeseen.

Samalla kun esimiestaitoja kehitetään, pitää kehittää myös koko työyhteisön vuorovaikutustaitoja.

Väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena työmarkkinoille saapuvien ikäluokkien koko pienenee.

Sen odotetaan synnyttävän kilpailua työvoimasta.

Mykkänen ei epäile kuntien pärjäämistä kilpailussa työvoimasta. Kuntatyöllä on vetovoimaa, hän uskoo.

– Monelle palkkaakin enemmän merkitsee työn mielekkyys. Kunnissa tehtävä työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Se on yksi kuntatyön vetovoimatekijä.

KUMULA

Kumina 2 | 2018

5

KVTES

Uusi KVTES – mitä tästä eteenpäin?

Uusi kunnissa sovellettava työ- ja virkaehtosopimus on nyt voimassa ja sen suurimpiin kysymysmerkkeihinkin on saatu jo selkoa. Sopimus on voimassa maaliskuulle 2020, mutta mitä tapahtuu tämän nykyisen sopimuksen voimassaolokaudella? Edellinen sopimuskierros kireäksi menneine neuvotteluineen osoitti, että tehtävää on paljon ihan tässä ammattijärjestötoiminnan kovassa ytimessä.

Teksti: Jussi Näri Kuvat: Thinkstock

V

iime neuvottelukierros osoitti, että tarvitsemme lisää käsipareja maakuntiin kun neuvottelut ajautuvat siihen pisteeseen, että toimintavalikoimaamme tulevat järjestölliset toimenpiteet. Luottamushenkilömme ovat tässä toki avainasemassa, mutta tarvitsemme apuun joka ainoan jäsenemme, joka haluaa olla mukana kehittämässä kumulalaisten työelämää. Se voi tarkoittaa some-osallistumista, alueellisen toiminnan suunnittelua ja toteutusta, tiedottamista oman kunnan sisällä tai melkeinpä mitä vain 6 Kumina 2 | 2018

jäsentemme aktivointia.

Tarvitsemme lisäksi lisää kumulalaisia luottamusmiehiä, ja siksi olemmekin osaltaan kääntäneet katseemme jo v. 2019 kesään, jolloin järjestetään neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesvaalit. Tulemme jatkossa kiertämään eri paikkakuntia tapaamassa pääluottamusmiehiä ja kertomassa jäsenillemme luottamusmiestehtävästä ja sen tärkeydestä. Laita siis jo nyt pohdintaan luottamusmiehenä toimiminen. Kiinnostaisiko sinua osallistua työpaikkasi kehittämiseen?

Lomarahojen vaihto vapaapäiviksi puhuttaa Jos uuden sopimuksen kiemuroista on yleisesti ottaen saatu selkoa, puhuttaa lomarahojen vaihto vapaapäiviksi jäseniämme. Avaamme tässä mistä neuvotteluissa sovittiin.

Paikallisen sopimisen lisääminen oli yksi työnantajaosapuolen tärkeimmistä tavoitteista KVTES-neuvotteluissa. Uudessa KVTES-sopimuksessa paikallista sopimista lisättiin mahdollistamalla lomarahojen vaihtaminen vapaapäiviksi.

Tähän asti neuvottelujärjestö JUKO on yksituumaisesti kieltäytynyt sopimasta asiasta paikallisesti.

JUKOn nuiva suhtautuminen on ollut hyvin ymmärrettävää. Lomarahat ovat osa työntekijän ansioita, joista luopuminen ei työntekijäjärjestön näkökulmasta ole oikein. Toisekseen kielto on ollut yhteydessä myös työn kuormitukseen ja palvelutuotantoon.

Miten taataan laadukas palvelutuotanto, jos loma-ajaksi ovet pitäisi sulkea työntekijöiden jatkaessa vuosilomaan-

sa lomarahavapailla? Työntekijöiden keskuudessa JUKOn kanta on välillä kiukuttanut, kun lomarahoilla olisi mieluusti järjestänyt muutaman ylimääräisen lomapäivän perheen parissa.

Mutta nyt JUKOn kanta on sopimuksen tuloksen mukainen. KVTES -sopimuksen mukaan vuosilomapäiviä on mahdollista vaihtaa vapaiksi v. 2019 asti. Silloin sopimus on neuvoteltava

uudelleen, koska määräaikainen lomarahaleikkaus päättyy, ja esimerkiksi korvaustaso on pohdittava uudelleen.

Uudistuksesta on kuulunut pääasiassa kiitosta, mutta epäselvää on ollut mitä lomarahojen vaihtaminen vapaapäiviksi käytännössä tarkoittaa ja paljonko yksi ylimääräinen lomapäivä ”maksaa”.

KUMULA

Mitä lomarahojen vaihtaminen vapaaksi käytännössä tarkoittaa?

· Vaihtamisen periaatteista tehdään paikallisen sopimus.

· Sopimuksen lisäksi vaihto sovit-

tava viranhaltija-/työntekijäkohtaisesti.

· Lomarahavapaapäivien määrä

on 35 % vuosilomapäivien lukumäärästä • 23 vuosilomapäivää > 8 lomarahavapaapäivää • 28 vuosilomapäivää > 9 lomarahavapaapäivää • 30 vuosilomapäivää > 10 lomarahavapaapäivää • 38 vuosilomapäivää > 13 lomarahavapaapäivää Periaatteessa lyhyissä vapaa-jaksoissa lomarahan vaihdon sijaan työntekijälle tulee edullisemmaksi käyttää palkattomia vapaapäiviä, kuin vaihtaa lomarahoja lomarahavapaapäiviksi. Pidemmissä jaksoissa lomarahavaihto on edullisempaa, koska yhdessä viikossa kuluu viisi lomapäivää, mutta seitsemän työloma/virkavapauspäivää.

Aiemmin ilmestyneen Kuntatiimi-tiedotteen (Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat) esimerkkilaskelmassa on esitetty lomarahavapaan hinta.

Jos esimerkiksi työntekijällä/ viranhaltijalla on täysi lomaoikeus 12 kuukaudelta palkka on 2 500 €/kk lomarahassa kiky-sopimuksen mukainen 30 % lomarahaleikkaus 2017–2019.

· · ·

Voidaan lomaraha ja yhden lomarahavapaapäivän hinta laskea euroina seuraavasti:

· Lomaoikeus 30 päivää:

Lomaraha 3,5 % x 12 kk x 2 500 = 1 050, jonka jakajana 10 • 1 lomarahavapaapäivän hinta on 105 €

· Lomaoikeus 38 päivää:

Lomaraha 4,2 % x 12 kk x 2 500 = 1 260, jonka jakajana 13 • 1 lomarahavapaapäivän hinta on 96,92 € Palkattoman vapaapäivän hinta, euroa • 2 500 / 31 – 28 (pvä/kk) = 80,65 – 83,33 – 89,29 • painotettu keskiarvo 82,26 €

· Lomaoikeus 23 päivää:

Lomaraha 2,8 % x 12 kk x 2 500 = 840, jonka jakajana 8 • 1 lomarahavapaapäivän hinta on 105 €

· Lomaoikeus 28 päivää:

Lomaraha 3,5 % x 12 kk x 2 500 = 1 050, jonka jakajana 9 • 1 lomarahavapaapäivän hinta on 116,67 €

Kumina 2 | 2018

7

KIITOS KUMINA 2006–2018!

12 vuotta Kuminaa!

T

2013

2015

2017

8 Kumina 2 | 2018

2006

2008

2010 2007

2009

2011

2012

2014

2016

2018

KUMULA

ämä on viimeinen Kumina-lehti. Jäsenlehteä on toimitettu vuodesta 2006 ja se on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Lehden päätoimittajina ovat toimineet liiton hallituksen puheenjohtajat Maarit Helén, Päivi Hytönen ja vuodesta 2015 liiton toiminnanjohtaja Jussi Näri. Kiitos kaikille lehden teossa avustaneille kumulalaisille!

KOLUMNI

Valtuuston asema osana Kumulan päätöksentekoa

A

mmattiyhdistyskentälle on yleistä eri ammattiryhmien yhteenliittymät, jotta asetettujen neuvottelutavoitteiden ajaminen olisi helpompaa. Edelläoleva toiminta toistuu toimialoista riippumatta. Ilman suuruuden ekonomiaa sekä joukkovoimaa on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta saada asioita aikaiseksi.

Viimeisellä neuvottelukierroksella esiintyneessä ”mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu” -näytelmässä periaatteessa kaikki sopimustavoitteet olivat kaupan. Tämä on eräs työmarkkinapolitiikan lähtökohta, joka edellyttää osapuolilta kykyä yhteistyöhön sekä kompromisseihin.

Kumulan perusta on vuoden 1994 Kirjastonhoitajaliiton, Kunnan kouluhallintovirkamiesten, Kuntien johtavien hallintovirkamiesten sekä Nuoriso- ja liikunta -alan ammattijärjestön päätöksessä ryhtyä yhteistyöhön saman järjestön nimissä. Arkistolähteenä toimineen Kumina -lehden mukaan tarkoituksena oli saavuttaa edunvalvonnallisesti paremmat asetelmat kokoamalla kuntasektorin jäseniä yhden liiton alaisuuteen.

V

aikka tuoretta ammattiyhdistystä olisi järkiavioliiton tavoin yhdistänyt kuntasektori, on tietynlaiselle etsikkoajalle ollut varmasti perusteltu tarpeensa.

Jotta vähäisellä toimihenkilömäärällä pyörivä ammattiyhdistys tavoittaisi Kumulan edustamien kuntasektorin ammattikuntien edunvalvontatarpeet, näyttää liittovaltuusto tästä näkökulmasta olleen perusteltu ratkaisu.

Liittovaltuustotyöskentely on lisännyt jatkuvuuden ohella päätöksenteon ennalta-arvattavuutta, minkä kuvittelisin karsineen järjestöpoliittisia epäluuloja uutta yhteistyötä kohtaan. Institutionaaliset rakenteet tulevat tarpeeseen viimeistään vastoinkäymisten sattuessa, jolloin olemme taipuvaisia palaamaan lajimme peruskysymysten äärelle.

Mönkään menneistä suunnitelmista sekä ikävistä yllätyksistä voi toisinaan seurata rettelöintiä.

Tämän päivän Kumulan päätöksenteossa ovat asiat hyvin. Liittovaltuusto on tukenut hallitusta. Olemme tehneet päätöksiä, joilla pyrimme rohkeasti vastaamaan työmarkkinoiden muutoksesta syntyneisiin tarpeisiin. Istuvaa liittovaltuustoa voisi kuvailla aikaansaavaksi strategiseksi toimijaksi.

M

utta riittääkö tämä ”strateginen johtaminen” linjapapereiden hyväksymisen muodossa kaikille valtuutetuille? Koetaanko liittovaltuustossa vaikuttaminen näennäiseksi, jolloin valtuuston kokoukset saatetaan priorisoida omassa kalenterissa toissijaisiksi?

Mikä liittovaltuustotyöskentelyn idea olisi ”strategisten linjapaperien” sekä muiden sääntömääräisten asioiden ohella? Jostain luin, että tiedollinen ja toiminnallinen lisäarvo syntyy eri lähteistä uutta tietoa omaksuneiden ihmisten ”joutenolon” sekä keskinäisen kohtaamisen lopputuloksena. Tärkeää on myös keskinäinen luottamus, jolloin emme pelkää kasvojen menetystä vaikka sanoisimmekin jotain ajattelematonta.

Peruskysymys valtuustotyöskentelyn osalta on, tarjoaako 39 jäsenen liittovaltuustotyöskentely jotain sellaista lisäarvoa, mitä perinteinen yhdistyksen kokous ei pystyisi tarjoa­maan? Istuva hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin totesi kevään 2018 liittokokouksessa, että Kumulassa on aineksia keskustelulle liittovaltuustotyöskentelyn sisällöstä sekä sen vaihtoehtoisista järjestämistavoista.

”Kumulan alkuvuosina liittovaltuustotyöskentely on lisännyt jatkuvuuden ohella päätöksenteon ennalta-arvattavuutta, mutta nyt valtuuston roolia on hyvä punnita uudelleen.”

J

os hallituksen puheenjohtajan sanoja on kuunteleminen, olemme syksyllä Kumulan identiteetin kannalta perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä. Toivoisinkin mahdolliseen keskusteluun paneuduttavan erityisellä pieteetillä.

Hallintotieteilijänä totean, että Kumulalla on käsillä mahdollisuus tuottaa lisäarvoa uusien rakenteiden kautta. Älkäämme hukatko mahdollisuuttamme kehnolla yrityksellä!

KUMULA

KOLUMNISTIVIERAS Mika Vertainen Hallintotieteilijä Kumulan liittovaltuuston puheenjohtaja

Kumina 2 | 2018

9

KUMULA VAASASSA

Matkalla kohti Merenkurkun kaksoiskaupunkia Monet suomalaiset pitävät Vaasaa ruotsinkielisenä kaupunkina, vaikka lähes 70 prosenttia kaupungin asukkaista on äidinkieleltään suomenkielisiä ja peräti kahdeksan prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vaasa on kuitenkin Suomen ehkä viimeinen aidosti kaksikielinen kaupunki, jossa ruotsinkieltä kuulee niin toreilla kuin turuilla.

Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Niko Siltaloppi

Uuden laivan käyttöönotto edellyttää mittavia investointeja myös Vaasan ja Uumajan satamiin.

10 Kumina 2 | 2018

T

arkemmin kuunnellessa huomaa, että kaikki puhuttu ruotsinkieli ei kuulosta Pohjanlahden rannikon murteelta, vaan puheen nuotti johtaa selvästi merta edemmäs Ruotsin puolelle. Nuo laulavaa riikinruotsia puhuvat turistit Vaasan lähimmästä naapurikaupungista, Uumajasta, ja sitä ympäröivästä Västerbottenin läänistä ovat löytäneet tiensä takaisin Vaasaan.

Pohjanlahden kapeimman kohdan, Merenkurkun, molemmin

puolin levittäytyvät maakunnat ovat aina olleet läheisiä keskenään. Siitä kertoo jo yhteinen Unescon maailmanperintöalue, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin Korkea rannikko ovat kuin kolikon kaksi eri puolta. Yhdessä ne antavat hyvän kuvan siitä, miten noin 10 000 vuotta sitten päättynyt jääkausi vaikutti luontoon ja vaikuttaa edelleen.

Pohjanmaalla ja Västerbottenilla on pitkä yhteinen historia.

Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti Korsholman kaupungin nykyisen Vanhan Vaasan paikalle vuonna 1606, mutta jo 1300-luvulla Pohjanmaalla sijainneesta Korsholman linnasta käsin hallittiin

koko Ruotsin Norrlantia.

Pohjalaiskauppiaat ja kalastajat ovat kautta aikojen olleet tekemisissä länsinaapurin kanssa, sillä Merenkurkussa etäisyys rannikolta toiselle on vain runsaat 80 kilometriä ja uloimpien saarien etäisyys toisistaan vain noin 25 kilometriä. Säännöllinen laivaliikenne Merenkurkun yli aloitettiin jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta ympärivuotinen liikenne alkoi vasta 1970-luvun alussa.

Merenkurkun laivaliikenne eli kukoistuskauttaan noin 30 vuotta

sitten. Vielä 1990-luvun alussa Merenkurkun reitit olivat Silja Linen kannattavimpia linjoja ja yli miljoona matkustajaa kulki vuosittain Merenkurkussa. Verovapaan myynnin loppuminen kesällä 1999 lopetti myös Silja Linen liikennöinnin, mikä tyrehdytti myös Suomen ja Ruotsin välisen turistiliikenteen alueella. Kotipizzayhtiön perustajana tunnetun Rabbe Grönblom RG Line aloitti matkustajaliikenteen Vaasan ja Uumajan välillä uudelleen vuonna 2001, mutta matkustajamäärät olivat vain muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. >

Kumina 2 | 2018

11

KUMULA VAASASSA Tomas Häyryn mukaan Vaasan ja Uumajan yhteisen satamayhtiön perustaminen oli luonnollista yhteistyön syventyessä.

Tomas Sikström sanoo.

Reilun 10 vuoden hiljaiselon jälkeen Vaasan ja Uumaja välinen yhteistyö on edennyt huimin harppauksin 2010-luvulla.

Tällä hetkellä Merenkurkun alue on yksi Euroopan unionin aktiivisimpia alueita unionin sisäisessä raja-alueyhteistyössä.

– Vaasan ja Uumajan kaupunkien välinen yhteistyö oli lähes olematonta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, vaikka vielä 1980-luvulla meillä oli toimikunta, jonka tehtävänä oli keksiä yhteistyöprojekteja kaupungeille, muistelee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Ilman Merenkurkun neuvostoa, Pohjoismaiden neuvoston alaista raja-aluetoimijaa, yhteys kaupunkien välillä olisi kuollut kokonaan. Merenkurkun neuvoston raja-alueyhteistyön ansiosta Vaasan ja Uumajan päättäjät ja virkamiehet tapasivat toisensa kuitenkin edes kerran vuodessa.

Yhteistyö lähti viriämään uudelleen

2010-luvun alussa, kun Tomas Häyry ja Uumajan kaupungin logistiikan kehittämisen kanssa työskentelevä Tomas Sikström tapasivat Brysselissä. Illalliskeskustelujen yhteydessä miehet tulivat siihen tulokseen, että monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia olisi, kunhan vain säännöllinen liikenne kaupunkien välillä olisi turvattu – Yhteistyömahdollisuuksia ja -tarpeita on paljon esimerkiksi elinkeinoelämän, terveydenhuollon, korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin saralla. Toimiva laivayhteys on yhteistyön edellytys, sillä on vaikea pitää yllä yhteistyösuhteita, jollei välillä pääse tapamaan henkilökohtaisesti, 12 Kumina 2 | 2018

Merenkurkun neuvostolla on sormensa – tai pikemminkin kädet kyynärpäitä myöten – mukana tässä yhteistyössä.

Sillä aikaa, kun kaupungit lahden molemmin puolin nukkuivat Ruususen unta yhteistyön saralla, Merenkurkun neuvosto piti yllä suhteita Pohjanlahden yli.

Vuonna 1972 perustetun yhteistyöelimen tehtävänä on edistää Merenkurkun yli tapahtuvaa yhteistoimintaa, madaltaa rajaesteitä ja kehittää yhteisen alueen elinkeinoelämää, liikenneyhteyksiä, matkailua, kulttuuria ja koulutusta pääasiassa erilaisten hankkeiden avulla. Merenkurkun neuvostoon kuuluvat ja samalla sen toiminta-alueen muodostavat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, Vaasan, Seinä­joen ja Kokkolan kaupungit sekä Ruotsin puolella Västerbottenin maakunta ja Örnsköldsvikin kunta.

Monet Merenkurkun neuvoston – tai ruotsiksi lyhyesti ilmaistuna Kvarkenrådetin – hankkeista ovat keskittyneet logistiikkaan ja liikenneyhteyksiin.

Niissä on tehty vahva alkutyö Vaasan ja Uumajan logistiikkaan liittyville päätöksille. Kahden kaupungin lisäksi näistä hankkeista on hyötynyt koko neuvoston toiminta-alue Suomessa ja Ruotsissa sekä Norjan Helgelandissa asti.

Kun kaupunkien välistä laivareittiä ylläpitänyt RG Line meni konkurssiin,

Vaasa ja Uumaja perustivat yhteisen yhtiön, ostivat laivan ja aloittivat uudelleen säännöllisen laivaliikenteen Merenkurkussa vuoden 2013 alussa.

Wasaline -markkinointinimellä toimiva laivayhtiö toimii kannattavasti ja kuljettaa tällä hetkellä noin 200 000 matkustajaa vuodessa Vaasan ja Uumajan välillä. Ajoneuvoja reitillä kulkee enemmän kuin esimerkiksi Viking Linen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä.

– Vaasan kaupungin intressissä ei ole pyörittää matkailubisnestä, vaan varmistaa liikenneyhteys sosioekonomisesti tärkeälle yhteistyöalueelle.

Vaasan ja Uumajan välinen lauttayhteys on kuin mikä tahansa tärkeä tieyhteys – tämä tie vain on kelluva, Häyry huomauttaa.

Satamien kehittäminen oli luonnollinen

jatke kaupunkien yhteistyölle, kun laivayhteys saatiin toimimaan. Vaasan ja Uumajan satamien toimintaa ja kehittämistä varten kaupungit perustivat yhteisen Kvarken Ports Ltd. -satamayhtiön vuoden 2014 lopussa. Yhteinen satamayhtiö pyrkii vahvistamaan satamaparin asemaa Itämeren liikenteessä ja tarjoamaan elinkeinoelämälle entistä tehokkaampia kuljetusratkaisuja. Yhteistyöllä haetaan myös suurtuotannon etuja.

Vaasan seudun teollisuuden tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, joten toimiva satama on tärkeä osa seudun kuljetusinfraa. Vaasasta Uumajan kautta on lyhyt matka myös pohjoisen Norjan tärkeisiin satamakaupunkeihin Trondheimiin, Mo i Ranaan ja Narvikiin ja sitä kautta tulevaisuudessa vaikka Koillisväylälle. Uumajan seudun teollisuudelle Vaasan kautta kulkeva reitti on lyhin tie esimerkiksi Pietarin suurelle markkina-alueelle.

Viime aikoina eniten huomiota saanut

yhteistyöprojekti Merenkurkussa on uuden laiva hankkiminen Vaasan ja Uumaja väliseen liikenteeseen. Merenkurkun neuvoston hallinnoiman mittavan Midway Alignment of the Bothnian Corridor – liikenteen kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli suunnitella juuri tälle reitille soveltuva laiva.

Nyt tuon uuden laivan saaminen Merenkurkun liikenteeseen on lähempänä kuin koskaan, sillä sekä Vaasan että Uumajan kaupungit ovat tehneet myönteisen päätöksen uuden aluksen ja satamien parannustöiden rahoittamisesta ja lainatakauksesta. Myös Suomen ja Ruotsin valtioiden odotetaan osallistuvan hankkeen rahoittamiseen, ja ainakin Suomen hallitus on näin jo luvannut. Laivayhtiön lainahakemus on jo lähtenyt Euroopan investointipankkiin. Uuden aluksen uskotaan olevan liikenteessä vuoden 2021 alussa.

– Merenkurkun laivahankkeessa on kyse paljon enemmästä kuin uuden laivan rakentamisesta. Uusia innovaatioita hyödyntävä, ympäristöystävällinen alus toimii seudun meri- ja energiateknologiateollisuuden näyteikkunana ja mahdollistaa LNG-terminaalin rakentamisen Vaasan satamaan, iloitsee Vaasan

Uumaja

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand.

Uuden laivan uskotaan myös lisäävän Suomen ja Ruotsin välistä matkailua, sillä uutuusarvo saa ihmiset kokeilemaan uutta laivaa ja sen palveluja. Olihan Viking Linen Grace-laivakin täyteen buukattu käytännössä koko ensimmäisen liikennöimisvuotensa ajan.

Matkailu onkin yksi Merenkurkun alueen seuraavista panostusalueista.

Pohjanmaan maakunnat ja Västerbotten markkinoivat jatkossa aluettaan yhdessä Destination Kvarken -projektissa.

– Jokaisella projektin osallistujalla on omat vastuualueensa ja tulostavoitteensa, mutta haluamme aidolla yhteistyöllä nostaa tätä seutua kartalle niin kotimaassa kuin ulkomailla, Visit Vaasan johtaja Max Jansson sanoo.

Pohjalaismaakunnat ovat jo aiem-

Vaasa Merenkurkku

Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa.

Leveydeltään se on noin 70–80 kilometriä.

min tehneet yhteistyötä markkinoinnissa Ruotsin suuntaan. Esimerkiksi Kauhavalla toimivassa Power Park -huvipuistossa voi maksaa ostoksensa myös Ruotsin kruunuilla.

Merenkurkun alueen yhteistyössä

on muutenkin aukeamassa uusi sivu.

Rekisteröitynä yhdistyksenä toiminut Merenkurkun neuvosto haluaa entistä vahvemman raja-alueyhteistyön statuksen.

– Yhteistyö Pohjanmaan maakuntien ja Västerbottenin sekä Örnsköldsvikin kesken on edennyt niin pitkälle, että aiomme hakea alueelle Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) statusta. EAYY on perustettu helpottamaan EU:n jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä valtioiden ja alueiden välillä, kertoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.

EAYY-statuksen saaminen antaisi neuvostolle vahvemman mandaatin EU:n suuntaan ja helpottaisi jokapäiväistä kanssakäymistä. Enää ei tarvitsisi selittää, mikä on tämä kahden maan välillä toimiva yhdistys ja millä valtuuksilla se toimii, vaan pitkään jatkunut yhteistyö saisi arvoisensa statuksen.

Vaasalaisten ja uumajalaisten yhteisellä tehtävälistalla on vielä monta toteuttamatonta kohtaa. Osaamisen varmistaminen on korkeakoulukaupunkien yksi yhteinen tulevaisuuden huoli.

Onneksi myös yliopistot ja korkeakoulut tekevät yhteistyötä tämän asian eteen.

Vaasa jäi hallituksen sote- ja maakuntauudistusesityksessä ilman laajan päivystyksen sairaalaa. Uumajan yliopistollinen keskussairaala on lähempänä Vaasaa kuin yksikään suomalaisista yliopistosairaaloista. Ei siis ihme, että kiihkeän sote-keskustelun aikana katseet on Vaasassa käännetty välillä Uumajan suuntaan.

Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan Merenkurkun kaupunkien välinen yhteistyö jatkuu. Ainakin EU:n toiveissa on, että alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö lujittuisi entisestään.

KUMULA

Kumina 2 | 2018

13

PALVELU-UUDISTUS ETENEE

Kirjastoalan koulutustarpeista on moneksi Maailma muuttuu, ja myös ammattiliittojen on aika päivittää palveluitaan ja osaamisalueitaan. Kumula aloitti viime vuonna uudistustyön suunnittelemalla tätä vuotta uusista lähtökohdista. Yksi ensimmäisistä uudistuksista oli jäsenistön osaamista ja asiantuntemusta täydentävät palvelut. Niinpä aloitimme työn toteuttamalla kirjastoalalle suunnatun koulutustarvekyselyn viime syksynä.

Tässä jutussa kerromme kyselyn tuloksista ja siitä, miten tulokset vaikuttavat Kumulan palvelutarjontaan jatkossa.

Teksti Meeri Väänänen Kuvat Wordcloud

M

14 Kumina 2 | 2018

uun maailman ohessa myös kuntatyö on suuressa murroksessa. Työnkuvat ja -kestot muuttuvat,

työ sirpaloituu ja osa työpaikoista häviää. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että koulutus ei vastaa välttämättä tulevien töiden sisältöä, ja voi olla vaikea löytää oman koulutuksen hyötyjä tule-

via tai nykyisiä töitä ajatellen. Toisaalta oma osaaminen saattaa myös vanhentua, ellei sitä pääse päivittämään työn ohessa toteutettavissa koulutuksissa.

Näin on myös kirjastoalalla, jonka

työnkuvat ovat olleet suuressa myllerryksessä jo vuosien ajan. Niinpä lähdimme kartoittamaan sitä minkälaisia koulutustarpeita alalla ylipäätänsä on ja millaista koulutusta työnantajat tarjoavat. Kyselyä tehdessämme meillä oli toki oma lehmä ojassa: halusimme tietää, millaista palvelutarjontaa kehittäisimme jäsenillemme.

Yli 800 vastaajan joukko Koulutustarvekyselylle oli selkeästi mielenkiintoa, sillä kyselyyn vastasi yli 800 alan asiantuntijaa. 86% vastaajista oli työssäkäyviä, kun 14% oli opiskelijoita. Suurin osa työssäkäyvistä oli alan rautaisia ammattilaisia, sillä 59% vastanneista oli työskennellyt alalla 11 vuotta tai enemmän. Ammatti­ nimikkeittäin vastaajat jakaantuivat varsin tasaisesti: esihenkilötyössä toimivia oli 24%, informaatikkoja tai kirjastonhoitajia 37%, kirjastovirkailijoita 27% ja muita nimikkeitä loput 12%. Yllämainittuihin ammattiryhmiin on luettu myös pedagogiset informaatikot sekä erikoiskirjastonhoitajat ja -kirjastovirkailijat.

Merkittävimpiä olivat kysymykset, joissa tiedusteltiin vastaajien kiinnostusta eri koulutusteemoihin sekä työpaikan koulutustarjontaan liittyen. Koulutustarpeita löytyi vastauksissa nimittäin erittäin suuri skaala, joten työnkuvien muuttuminen yhä laaja-alaisemmaksi on selkeästi nähtävissä alan ammattinimikkeestä riippumatta.

“Kuulemme mielellämme ehdotuksiasi tai toiveitasi palveluidemme suhteen – ota meihin rohkeasti yhteyttä!” pedagogisten taitojen tärkeyttä, lastenkirjastotyön vaativuutta, esihenkilökoulutusten puutetta tai kirjastojen seniorityötä.

KaIken kaikkiaan erilaisten koulutusaiheiden määrä oli päätähuimaava: tulokset kertovatkin selkeää tarinaa siitä, kuinka työntekijää saattaa ahdistaa

työnkuva, jossa kaikkea pitäisi osata kiihtyvissä määrin samalla kun työhön liittyviä koulutuspäiviä ei ole välttämättä tarpeeksi. Monissa kunnissa henkilöstön kouluttamiseen suunnatut määrärahat ovat jo niin pienet, että työntekijä ei pysy osaamisen päivittämisessä mukana.

Koulutuksen tarjonnassa kokonaisuus hukassa Työnantajien suhtautuminen henkilökuntansa kouluttamiseen poikkesi selkeästi eri vastaajien välillä. Pääosin työnantajan suhtautuminen henkilö-

Koulutusteemat TOP 3 Kyselystä ilmeni, mitkä koulutusteemat kiinnostivat vastaajia eniten ammattinimikkeittäin. Yhteisiä teemoja löytyikin runsaasti nimikkeestä riippumatta. Top 5-listassa kiinnostuksen kohteet lähenivät entisestään: esimerkiksi markkinointi / viestintä löytyi jokaisesta ryhmästä.

Kirjastoalan esihenkilöt

Informaatikot ja kirjastonhoitajat

1. Henkilöstöjohtaminen / esihenkilötaidot

1. Tiedonhaku ja uudet tiedonlähteet

2. Markkinointi / viestintä

2. Kirjavinkkaus / sisältöjen avaaminen

3. Tapahtumatuotanto

3. Markkinointi / viestintä

Moninaiset koulutustarpeet Kaikkien vastaajien kesken selkeimpiä mielenkiinnon kohteita teemoittain olivat markkinointi ja viestintä, tiedonhaku ja uudet tiedonlähteet, kirjavinkkaus ja sisältöjen avaaminen sekä tapahtumatuotanto. Myös sosiaalinen media kiinnosti vastaajia varsin paljon. Äsken mainitut koulutusteemat olivat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, sillä avoimissa kysymyksissä yli 400 vastaajaa kertoi koulutustarpeistaan vielä tarkemmin: monet korostivat

Kirjastovirkailijat 1. Kirjavinkkaus / sisältöjen avaaminen 2. Tiedonhaku / uudet tiedonlähteet 3. Tapahtumatuotanto

Opiskelijat 1. Kirjavinkkaus / sisältöjen avaaminen 2. Tapahtumatuotanto 3. Asiakaspalvelu

Kumina 2 | 2018

15

PALVELU-UUDISTUS ETENEE

kunnan kouluttamiseen oli myönteistä, vaikkakin usein päätös sopivien koulutusten etsimisestä oli työntekijän harteilla. Isolla osalla vastaajista työnantaja mahdollisti eri tahojen järjestämiin koulutuksiin osallistumisen, vaikka ei omia koulutuksia tarjonnutkaan.

Kaiken kaikkiaan koulutustarjontaa oli lähes yhtä paljon kuin koulutustarpeita, mutta ongelmaksi muodostui se, että aiheet olivat niin pirstaleisia, että koulutuskokonaisuudet jäivät vajaiksi.

Toisin sanoen koulutuksia oli valtava määrä, mutta koulutuskokonaisuudet olivat suppeita: tällöin pitkäkestoisempi hyöty ja osaamisen syventäminen saattavat jäädä niukoiksi.

Myös tämän kyselyn vastaukset kertoivat siitä, kuinka kuntien välistä yhteistyötä tarvittaisiin myös kirjastoalan koulutusten suhteen entistä enemmän. Laajempi yhteistyö auttaisi koulutuskokonaisuuksien luonnissa ja toisaalta tarjoaisi vertaistukea työntekijöille eri kuntien välillä. Yhteistyö

auttaisi myös pienempien kuntien työntekijöitä: näissä kunnissa kirjastoalan koulutusta ei tarjota välttämättä lainkaan, jolloin työntekijä jää varsin yksin oman osaamisensa päivittämisen kanssa. Toki edellä mainittuun tarpeeseen vastataan ainakin jo osittain, sillä uudet alueelliset kehittämiskirjastot kouluttavat koko kyseisen alueen henkilöstöä tuoden pienemmät kunnat mukaan koulutusten piiriin.

Tuloksista tekoihin: Kumulan palvelu-uudistus etenee Kyselyn tuloksista oli varsin paljon hyötyä, sillä vastauksista ilmenneiden teemojen avulla pystymme suunnittelemaan palvelutarjontaa eteenpäin.

Niinpä aloitimme kirjavinkkauswebinaarien sarjan, jossa aiheen asiantuntijat kertovat jäsenillemme vinkkauksen saloista neljä kertaa vuodessa. Lisäksi järjestimme lähikoulutuspäivän kirjastoalan esihenkilöille, ja vastaavanlaisia

koulutuksia järjestämme myös jatkossa. Hallintoakatemian verkkokurssit ovat jäsentemme saatavilla ja kurssien joukossa on myös kirjastoalalle sopivia teemoja.

Kyselystä kävi selkeimmin ilmi koulutustoiveiden ja -alueiden monimuotoisuus. Koska olemme on varsin pieni liitto, on tarpeisiin vaikea vastata kattavasti. Yksi ratkaisu voisi olla suoraan jäsenille suunnattu koulutustuki. Tuki kattaisi kaikki Kumulan jäsenalat ja se kohtelisi jokaista jäsentä tasa-arvoisesti alueesta, työpaikasta ja työstatuksesta riippumatta. Uusi palvelu on nyt suunnitteilla, joten siitä kuulette varmasti myös myöhemmin!

Entä mitä muuta? Millaisia palveluita Kumulan pitäisi tarjota sinun mielestäsi? Lähetä ehdotuksesi meille osoitteeseen kumula@kumula.fi, ja katsomme mitä voimme asian eteen tehdä! Voit lähettää ehdotuksesi myös nettisivuilta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.

KUMULA

Kumulan syksyn tilaisuuksia ja koulutuksia Kumulan syksyssä on luvassa koulutuksia sekä kevyempiä verkostoitumistilaisuuksia. Tilaisuutemme ovat avoimia kaikille jäsenillemme ammattinimikkeestä tai opiskelualasta riippumatta!

23.8.

11.9.

26.9.

3.10.

5.10.

30.10.

22.11.

Kolmen askeleen malli asioiden hallintaan (webinaari) Hallintoalan koulutuspäivä, Helsinki Yläkouluvinkkaus: Miksi, miten ja millä keinoilla? (webinaari) Someviestintä kunnissa (webinaari) Opiskelijaviinit, Turku Kuntaviestijöiden päivä, Helsinki Tehokkuutta päivään ja ajanhallinnan onnistumisen resepti (webinaari)

Koulutuskalenterimme täydentyy vielä myöhemmin!

Lisätietoja koulutuksistamme löydät tuttuun tapaan osoitteesta www.kumula.fi/tapahtumat 16 Kumina 2 | 2018

TIM WRIGHT, UNSPLASH

Laita nyt jo ainakin seuraavat päivät kalenteriisi:

PUHEENJOHTAJALTA

Minne menet AY-liike?

A

mmattiliittojen tulevaisuus on puhututtanut viime vuosina niin AY-liikkeen sisällä kuin julkisuudessakin. Varsinkin elinkeinoelämän edustajat ovat väläytelleet liittojen olevan tarpeettomia ja vanhanaikaisia, mutta myös liitot itse ovat havahtuneet muuttuneen työelämän moninaisiin tarpeisiin.

Viimeisimpänä heittona Suomen yrittäjät ehdottivat että työnantajat maksaisivat henkilöstönsä ammattiliitoista riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan.

No mikä tässä sitten on ongelmana? Eikö ole

hienoa, jos työnantajan ja työntekijöiden intressit ovat niin yhteneväiset, että ammattiliitot ovat tehneet itsensä tarpeettomiksi? Tai että kaikki saisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan kautta?

Ikävä kyllä asiat eivät ole ihan näin ruusuisesti. Työntekijöiden turva ei ole kiveen hakattu, mikä nähtiin jo taannoin kunta-alaan varsin rajusti osuneen kilpailukykysopimuksen yhteydessä.

Samaan aikaan esillä olivat myös lomapäivien ja sunnuntaikorvausten leikkaukset ja olemme useamman kerran kuulleet näkemyksen, että suomalaisten palkat ovat liian korkeat. On helppo us-

koa, että jos ammattiliittojen voima katoaa, tulee muutoksia työntekijöiden asemaan tapahtumaan nopealla tahdilla. Sen vuoksihan AY-liikettä halutaan horjuttaa. Yleinen työttömyyskassa tarjoaa jäsenilleen vain työttömyyden aikaisen turvan, mutta ei ole neuvottelupöydissä ikävästi jarruttamassa työntekijöiden asemaan kohdistuvia heikennyksiä.

Työntekijöiden turva ei ole kiveen hakattu, mikä nähtiin jo kilpailu­ kykysopimuksen yhteydessä.

Lisäksi haluamme tehdä ammat­ tiliitosta aiempaa kuuntelevam­ man ja jäsenlähtöisemmän ja olla jäsentemme tukena työelämän eri vaiheissa.

Me Kumulassa uskomme, että meitä tarvitaan

yhä. Ehkä kipeämmin kuin useaan vuoteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö AY-liikkeen olisi tarve reagoida yhteiskunnan muutoksiin ja vastata jäsentensä muihin työelämää koskeviin tarpeisiin. Sen vuoksi olemme edunvalvonnan ja vaikuttamisen ohella panostaneet uusiin jäsenpalveluihin ja muun muassa paremmin toimiviin verkkopalveluihin.

Haluamme tehdä ammattiliitosta aiempaa kuuntelevamman ja jäsenlähtöisemmän ja olla jäsentemme tukena työelämän eri vaiheissa.

Kuulemme mielellämme toiveitanne sekä vaikuttamiseen että palveluihimme liittyen ja meihin voi olla yhteydessä niin sosiaalisessa mediassa kuin perinteisempiäkin väyliä. Mitä juuri sinä odotat ammattiliitoltasi?

KUMULA

Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

Kumina 2 | 2018

17

AJANKOHTAISTA

Saathan Kumulan uutiskirjeet?

Jos et, ota yhteyttä ja tarkistetaan yhteystietosi: meeri.vaananen@kumula.fi.

Kumulan nettisivut uudistuivat!

O

letko jo huomannut, että Kumulan nettisivut ovat uudistuneet ja intra on poistunut käytöstä?

Jatkossa löydät helposti kaikki liittosi edut ja palvelut samoilta sivuilta. Lisäksi pääset kirjautumaan sivujemme kautta Akavan Erityisalojen jäsenten verkkoasiointiin sekä lukemaan liittosi ajankohtaiset kuulumiset parilla klikkauksella. Käy kurkkaamassa uusia sivuja vanhassa tutussa osoitteessa www.kumula.fi

Verkkokurssit uutena jäsenetuna kumulalaisille!

O

mien lähikoulutuksiemme ja webinaariemme lisäksi tarjoamme Hallintoakatemian neljän viikon pituiset verkkokurssit superedulliseen omavastuuhintaan!

Jäsentemme ammattitaitoa ja osaamista kohottavilla verkkokursseilla aiheina ovat mm. digityökalujen käyttö kuntatyössä, asiakaspalvelu, hallintolain kiemurat, tietosuoja-asetuksen tuomat muutokset ja päätöksistä viestiminen. Kursseja alkaa tasaisin väliajoin ympäri vuotta!

Nyt saat kurssit Kumulan jäsenenä huippuedulliseen hintaan! Verkkokurssi maksaa Kumulan työssäkäyville jäsenille 50 € (norm. 179,80 €) ja työttömille sekä opiskelijoille 20 €.

Oletko kesätöissä?

Kesäduunari-info palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä!

Jos olet kesätyöntekijänä, voit kysyä mm. työsopimuksen tekemisestä, työajoista, lomakorvauksesta sekä muista työsuhteeseen liittyvistä asioista soittamalla maksuttomaan Kesäduunari-infoon! Info palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Voit esittää kysymyksiä myös nettilomakkeen kautta osoitteessa www.kesaduunari.fi.

18 Kumina 2 | 2018

Käy tsekkaamassa verkkokurssit ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.videokoulutus.fi/hallintoakatemia ja klikkaa kohtaa ”kurssit”.

Kun haluat osallistua verkkokurssille Kumulan erityishinnalla, toimi seuraavasti: • ilmoittautuessasi koulutukseen tilaa koulutuksen osallistujahinta maksettavaksi laskulla • työssäkäyvät jäsenet: kirjoita viite -kohtaan sana KUMULAETU • työttömät ja opiskelijat: kirjoita viite -kohtaan sana KUMULAISOETU

Vastaa Akavan Erityisalojen jäsenkyselyyn!

Kattojärjestömme Akavan Erityisalat järjestää jäsenkyselyn, johon voi vastata kesän aikana. Kyselyssä kartoitetaan jäsenten arvoja ja mielipiteitä palveluista, ja siihen vastaaminen auttaa myös Kumulaa kehittämään omia palveluitaan.

Muista käydä vastaamassa kyselyyn, se lähetetään sähköpostitse jäsenistölle maanantaina 11.6.!

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan myös hienoja palkintoja.

Jäsentietoa Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Lisätietoja jäseneduistasi ja -palveluista löydät helposti Kumulan nettisivuilta osoitteesta www.kumula.fi/palvelut.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Suosittele Kumulaa kiinnostuneelle niin saat palkkioksi 50 euron superlahjakortin! Lue lisää osoitteessa

akavanerityisalat.fi/jasenyys/ suosittele_jasenyytta. Jäseneksi voi liittyä nettisivuillamme kumula.fi.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 70 €/vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa

akavanerityisalat.fi/jasenyys/ jasentietojen_paivitys

tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai opiskelijan jäseneduista?

Käy lukemassa lisää sivuiltamme osoitteessa www.kumula.fi/ opiskelijalle!

Tykkää Kumulasta ja seuraa meitä somessa!

Olethan jo tykännyt Kumulasta Facebookissa ja seuraat yhdistystä Twitterissä ja Instagramissa? Tee se heti, sillä saat tuoreimmat kuulumiset ja kampanjauutiset somekanaviemme kautta!

Svensk resumé Text: Meeri Väänänen Översättning: Ann-Katrin Huldén

Du läser nu historiens sista Kumina, för framöver kommer vi att lägga mer resurser på nya tjänster och på att utveckla medlemmarnas yrkeskunskaper. I vår sista tidning behandlar vi därför en förnyelse av fackrörelsen, intressebevakning och en förändring av fackorganisationerna mot en mer serviceinriktad organisation.

omorganiseringen av Kumulas tjänster.

Av enkäten framgår att behovet av utbildning är så stort och geografiskt utbrett över hela landet att en bra lösning kunde vara ett utbildningsstöd riktat till medlemmarna. Med utbildningsstöd till medlemmarna skulle tjänsten kunna utnyttjas jämlikt på alla håll i Finland. Mera om detta i höst!

I artikeln om kommunarbetet bedömer ombudet för kommunbranschens utvecklingsstiftelse (Kunnallisalan kehittämässäätiö) Antti Mykkänen kommunarbetet ur kommuninvånarnas perspektiv. Artikel behandlar delar av utvecklingsstiftelsens undersökning där största delen av respondenterna uppskattade kommunarbete. Dessutom uppskattade de ett tryggat och långvarigt arbete. Största delen av företagarna och personer som understödde samlingspartiet ansåg att kommunarbetet var ineffektivt.

Därtill diskuterar vår ordförande Salla Palmi-Felin fackföreningsrörelsens

Inom ramen för intressebevakningstemat diskuterar vi möjligheten att ersätta semesterpengen med ledighet i kommunsektorns nya kollektivavtal.

Vår verksamhetsledare Jussi Näri påminner även om FOSU:s (fi JUKO) förtroendepersonval år 2019. Vi behöver fler Kumulamedlemmar som förtroendepersoner, så det är skäl att lägga saken bakom örat redan nu. Är du intresserad av att medverka till att utveckla din arbetsplats?

I förra tidningen blickade vi mot öster, nu tittar vi västerut. I det intressanta reportaget talar vi om färjetrafiken från Vasa över Kvarken och hur den utvecklats under årens lopp. För närvarande ser framtiden för färjetrafiken ljusare ut än på länge, för samarbetet mellan Vasa och Umeå blir allt livligare.

Vi skriver om en kartläggning av biblioteksbranschens utbildningsbehov.

Kartläggningen är ett av verktygen vid

betydelse. Arbetsgivarsidan har redan framkastat ett förslag om att alla arbetstagare ansluts till den allmänna arbetslöshetskassan. Vi tror ändå att fackförbunden, utöver arbetslöshetskassans förmåner, behövs även som intressebevakare och förnyande serviceorganisation. ”Den allmänna arbetslöshetskassan erbjuder sina medlemmar trygghet endast under arbetslösheten, KUMULA men den sitter inte med vid förhandlingsbordet för att bromsa upp försök att försvaga arbetstagarnas ställning”, skriver Salla Palmi-Felin.

I kolumnen Aktuellt påminner vi medlemmarna om Hallintoakatemias webbkurser; årets nya medlemsförmån.

Därtill påminner vi våra medlemmar om ändringar i Kumulas utseende och webbsidor. Framöver tar medlemmarna kontakt med förbundets jurister direkt via kontaktuppgifterna

på webben, inte längre med tidigare intra.

Som sagt, detta är historiens sista Kumina. I I framtiden publicerar vi mer bloggtexter och artiklar på webben.

Det har varit en utmanande uppgift att redigera medlemstidningen, men vi hoppas att vår lilla redaktion klarat sig med den äran. Ett stort tack till alla våra läsare med önskan om en riktigt solig sommar!

KUMULA

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 F 13, 00170 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • palvelu- ja koulutussuunnittelija Meeri Väänänen puh. 040 159 9397, meeri.vaananen@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi Kumina 2 | 2018

19

Kumula toivottaa kaikille rentouttavaa kesää!

Iso kiitos kaikille Kuminan lukijoille! Tämä on viimeinen Kumina-lehti, eli seuraathan jatkossa kuulumisiamme uutiskirjeistä, sivuiltamme www.kumula.fi sekä somessa @kumulary.

KUMULA