3 / 2014
Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti 3/2014
Kuntapalveluja kaikille Harvaanasutussa Iniössä kirjasto on saaristolaisten keskus ja syksyllä kirjasto lähtee myös merelle. s. 8
3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 1
1
5.9.2014 13.08
Sisällys 3/2014
4
2 / 2014
3 Pääkirjoitus
Viranhaltija puun ja kuoren välissä.
4 Uudistuva kuntalaki pitää ovet auki tulevaisuuteen
Haastattelussa kuntalain valmistelijat.
8 Lukuhetki saaristossa
Kirjasto perusoikeutena edellyttää joskus luovia ratkaisuja.
12 Ajaako valtio kunnat perusoikeuspaitsioon? Kuntauudistuksessa perusoikeudet jäävät liian vähälle huomiolle.
14 Johtosäännöt tehokkuuden ja demokratian asialla Uusi kuntalaki tuo muutoksia johtosääntöihin.
Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi Ts. järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi
Eva Lettinen huolehtii saaristokirjastosta myös merellä.
Päätoimittaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi
8
Toimituskunta Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Raili Sihvonen, Mika Vertainen, Tarja Vuorinne Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén Taitto Nymandesign Oy
17 Kolumni: Vaalipiiriuudistusta jatkettava
Paino Forssa Print 2014
18 Ajankohtaista
Painos 2 800 kpl 441
Reilun työelämän luotettava asiantuntija
14 2
428
ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) PAINOTUOTE
9. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa. Kansikuva: Vastavalo.fi / Jaakko Vähämäki
KUMINA 3 2 • 2014
kumina_314_b.indd 2
5.9.2014 13.08
Pääkirjoitus 3/2014
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty
V
käänny vaikka kuinka asiaa perustelisi uoden 1919 Hallitusmuoto voimassa olevalla lainsäädännöllä. Päälausuu juhlavasti : ”Kaikessa virkatoiminnassa on tarkoin tösvalmistelunkaan merkitystä on vaikea lakia noudatettava”. Vaikka perustella kuntalaisille jos mielikuva jullain kirjainta vuoden 2000 kishallinnosta rakentuu iltapäivälehtien perustuslakiuudistuksessa muutettiinkin otsikoille ja Facebookin huhupuheille. vastaamaan tämän päivän puheenTässä lehdessä yritämme partta, säilyi perustuslain kuvata, kuinka paljon tarkoitus samana. Virka lainsäädännön ja ja virantoimitus oikeusjärjestelmän perustuu lakiin jota Päätösvalmistelunkaan osaamista kuntien on noudatettava merkitystä on vaikea asiantuntijatyö tarkoin. Tarkoin perustella kuntalaisille jos edellyttää. Omien noudattamimielikuva julkishallinnosta ammattialojemnen puolestaan rakentuu iltapäivälehtien sisältää ajatuksen me merkityksen otsikoille. siitä, että ratja osaamisen esiinnostaminen on kaisutoiminnan ammatillisen edunvaltulee perustua lakiin ja toisaalta viranomainen vontatyömme ytimessä. Hyvin ei saa myöskään jättää lakia toimiva ja demokraattinen päätöksensoveltamatta. tekojärjestelmä edellyttää asiantuntevaa hallintoa ja mahdollisuutta valmistella Viikoittain sosiaalisessa mediassa kiertäpäätökset hyvin. On aika nostaa esiin hyvän hallinnon merkitys kuntalaisten vät kummastelut viranomaisratkaisuista hyvinvoinnin takaajana. Hallintohimja byrokratiakukkasista keräävät kymmeniä, jopa satoja kommentteja. Miksei meleistä onkin riittänyt puhetta jo aivan jäätelöä voi myydä pakettiautosta? Miksi tarpeeksi. pitää kilpailuttaa? Miten niin en voi ostaa tilalta raakamaitoa?
e
t
Viranhaltija on puun ja kuoren välissä toteuttaessaan julkista tehtäväänsä ja toisaalta ottaessaan vastaan kritiikin ”turhasta byrokratiasta”. Kun leimakirves on kerran heilahtanut, ei kansalaisen pää
5
ki
Päivi Hytönen Hallituksen puheenjohtaja
20 Tuo kaveri Kumulaan!
Suosittele Kumulan jäsenyyttä kaverillesi. Jokaisesta uudesta jäsenestä saat hienon palkinnon! 2 • 2014 KUMINA 3
kumina_314_b.indd 3
3
5.9.2014 13.08
Kuntalakiuudistus
Uudistuva kuntalaki pitää ovet auki tulevaisuuteen Kuntalaki tuo kunnan johtamisen, viestinnän ja vaikuttamismahdollisuudet nykyaikaan. Talouden hoidossa korostuu aiempaa tiukemmin tavoitteellinen tasapaino. Teksti: Leena Filpus | Kuvat: Susanna Junnola
K
un nykyinen kuntalaki tuli voimaan vuonna 1995, maailma oli kovin erinäköinen kuin tänään. Silloin ei ollut Euroopan unionin jäsenyyttä säätelyineen ja sähköisen toimintaympäristön mahdollisuuksista unelmoivat vain kaikkein visionäärisimmät nörtit. Kuntalaki tarvitsi nykyaikaistamista, sillä se ei enää vastannut tämän päivän tarpeisiin monella tasolla tapahtuneen rakennemuutoksenkaan vuoksi. Muun muassa kuntaliitokset, käynnissä oleva Sote-uudistus ja jo sitä edeltävä Paras-hanke ovat muuttaneet kunta- ja palvelurakennetta. Myös kuntalaisten halu vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon on toisenlainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Oli siis aika kirjoittaa laki uusiksi. Pari vuotta käynnissä ollut työ on nyt loppusuoralla. Jutun kirjoitusvaiheessa hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on lausuntokierroksella kunnissa. Lain varsinainen työstäminen on jaettu neljälle valmistelujaostolle, Demokratiajaostolle, Toimielimet ja johtaminen -jaostolle, Talousjaostolle sekä Kunnat ja markkinat -jaostolle. Valmistelua on tukenut parlamentaarinen seurantaryhmä. Johtava lakimies Heikki Harjula Suomen Kuntaliitosta oli kirjoittamassa jo edellistä kuntalakia. Nyt hän oli
4
jäsenenä Toimielimet ja johtaminen -jaostossa. – Laki on kompromissi sen suhteen, miten vastataan tulevaisuuden haasteisiin ja miten tarkkaan säädellään asioita. Siksi lakiin on jätettävä tiettyä väljyyttä, Harjula sanoo.
Johtaminen ammattimaistuu Yksi näkyvimmistä muutoksista kuntalakiehdotuksessa verrattuna voimassa olevaan lakiin on kunnallisvaalikauden muuttuminen. Kunnallisvaalipäivän on tarkoitus siirtyä lokakuusta huhti kuuhun, jolloin huhtikuun toisesta sunnuntaista tulisi yleinen vaalipäivä. Muutos tarkoittaisi myös sitä, että uuden valtuuston kausi alkaisi kesäkuussa. – Kuntien näkökulmasta etuna on se, että uusi kunnanvaltuusto pääsee näin vaikuttamaan seuraavan vuoden talousarvioon. Mikäli laki astuu voimaan suunnitellussa aikataulussa, tämänhetkisten valtuutettujen kausi jatkuu puoli vuotta alkuperäistä pidempään, toukokuun loppuun 2017, Heikki Harjula sanoo. Uudessa kuntalaissa halutaan uudistaa myös johtamista kunnissa. Tavoitteena on vahvistaa poliittista johtamista kunnanjohtajan harjoittaman ammattijohtamisen rinnalla. Kunnan-
hallituksen puheenjohtajan asemaa ja toimintaedellytyksiä halutaan parantaa esimerkiksi tunnustamalla hänen asemansa laissa. Mikäli kunnassa halutaan, puheenjohtaja voi saada jatkossa vapaata siviilityöstään hoitaakseen puheenjohtajan työtään kokopäivätoimisesti. – Lisäksi kunnille annetaan arvioitavaksi työn- ja vastuunjako kunnanjohtajan kanssa. Tällä tavoitellaan sitä, että kunnan johtamisesta saadaan nykyistä toimivampi kokonaisuus. Kunta pyritään ylipäätään näkemään nykyistä laajemmassa, kuntakonsernin mittakaavassa. Ettei kunnissa pidättäydytä miettimään vain oman organisaation tehtäviä ja tavoitteita, vaan että näkökulma olisi laajempi ja toiminta pysyisi paremmin kasassa, Harjula sanoo. Nykyaikaisen johtamisen pelisääntöihin liittyy myös kunnanjohtajan kanssa tehtävä johtajasopimus. Uusi laki ei määrittele yksityiskohtaisesti, mitä sopimukseen tulisi kirjata, vaan että sopimuksessa on sovittava johtamisen edellytyksistä. – Johtajan saamien etujen lisäksi siinä voidaan tuoda esiin esimerkiksi pelisäännöt siitä, mitä kunnanjohtajalta odotetaan, minkälaisia tavoitteilla hänen työlleen asetetaan, ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan. Yksi tärkeä osa on sopia menettely->
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 4
5.9.2014 13.08
”Velvollisuudet tuppaavat säilymään ennallaan tai jopa lisääntymään.” Arto Sulonen
”Laki on kompromissi sen suhteen, miten vastataan tulevaisuuden haasteisiin.” Heikki Harjula
3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 5
5
5.9.2014 13.08
tavoista joilla mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan, ja mikä on johtajan mahdollinen erokorvaus. Monessa kunnassa tällainen sopimus on toki jo tehty kunnanjohtajan kanssa, Harjula sanoo.
Talouden alijäämä syyniin Kuntakonserni-ajattelu ulottuu myös taloudenhoitoon. Kuntalakia valmistelleen Talousjaoston puheenjohtajan, Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulosen mukaan kuntien on jatkossa oltava aiempaa tarkempia budjettialijäämän seurannassa. – Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee nykyisin vain peruskuntia, mutta lakiuudistuksen myötä se ulotetaan myös kuntayhtymiin. Tällä tavoitellaan sitä, ettei alijäämiä voi piilottaa kunnan yhteistyöelimiin. Mikäli alijäämää havaintaan, kunnalla on neljä vuotta aikaa kirittää talous tasapainoon. Jos se epäonnistuu, kunnassa voidaan käynnistää kriisikuntamenettely, Arto Sulonen sanoo. Lakimuutos liittyy Euroopan unionista lähtevään julkisen talouden sääntelyyn. Julkiselle taloudelle, joka kattaa valtiontalouden, kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastot, asetetaan keskipitkän aikavälin tasapainotavoite. Se koskee sekä julkista taloutta kokonaisuutena että kutakin julkisen talouden lohkoa. Nykyinen peruspalveluohjelma korvataan kuntatalousohjelmalla, jossa tulee esittää yksilöidyt toimenpiteet, joilla tasapainotavoite kuntataloudessa saavutetaan. – Valtionkin on siis katsottava tarkemmin, että kunnat onnistuvat hoitamaan tehtävänsä ilman, että alijäämää kertyy. Tämä on nykyisin iso ongelma. Kun talous mataa, kuntien verotulokertymä on aiempaa pienempi. Samalla valtio on merkittävästi vähentänyt valtionosuuksia kuntapalveluihin. Velvoitteet tuppaavat säilymään silti ennallaan tai jopa lisääntymään, Arto Sulonen sanoo.
Osallistuminen monipuolistuu Uuden kuntalain on jatkossakin tarkoitus olla kuntien hallintoa ja taloutta sääntelevä yleislaki. Haasteena lain 6
valmistelussa oli Demokratiajaoston puheenjohtajan, valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Inga Nyholmin mukaan kuntien erilaisuus. – Niissä on erilaisia vaikuttamisen ja osallistumisen tarpeita, ja lain on hyvä antaa tilaa vaihtoehtoisille tavoille toimia. Samalla lain on kuitenkin turvattava kuntalaisille tasavertainen osallistumisen edellytykset. Tämän vuoksi pohdimme lain valmisteluvaiheessa paljon velvoittavuuden ja mahdollistavuuden suhdetta, Inga Nyholm sanoo. Suurimmat uudistukset Demokratia jaoston tontilla koskivat kuntalaisten osallistumiskeinojen kehittämistä. Vuorovaikutusta kuntalaisten ja päättäjien välillä esitetään parannettavaksi esimerkiksi siten, että kunnan tulisi asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuorison vaikuttamismahdolli suuksia halutaan parantaa monin tavoin. Yhtenä keinona on kansan äänestysaloitteen ikärajan laskeminen 15 vuoteen. – Toisaalta lakiehdotukseen on kirjattu myös tiedottamista koskevia muutoksia. Kunnan hallintokoneisto on monimutkaistunut ja palvelutuotanto hajautettu, joten kuntalaisten näkökulmasta läpinäkyvyys on vähentynyt. Uudessa laissa korostetaan tiedottamisvelvoitteiden koskevan koko kunnan toimintaa. Se tarkoittaa myös asioiden valmisteluvaiheessa tapahtuvaa, aktii vista viestintää ja vuorovaikutusta. Ajatuksena on, että kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin riittävän ajoissa, eikä vasta sitten, kun asia on nuijankopautusta vaille päätetty, Inga Nyholm sanoo.
yhteytensä yritysmaailmaan. Lakiehdotuksessa esitetään myös, että kokopäiväisillä luottamushenkilöillä olisi jatkossa mahdollisuus saada virka- tai työvapaata luottamustoimen hoitamiseksi. – Luottamustyöhön käytetty aika on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Muutos parantaa luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä, Nyholm sanoo.
Sidonnaisuudet pöydälle
Maailma ja toimintaympäristöt muuttuvat koko ajan, joten on selvä, ettei uudistuva kuntalaki ole ikuinen ja kiveen hakattu. Lisäyksiä ja täydennyksiä voidaan joutua tekemään hyvinkin nopeasti lain tultua voimaan. Jo yksin sote-uudistus asettaa muutostarpeita kuntalaille. Kummankin lain on oltava synkronissa keskenään. Hallituksen esitysluonnos uudeksi kuntalaiksi lähti lausuntokierrokselle toukokuun 8. päivänä ja siihen odotetaan kommentteja elokuun loppuun mennessä. Jos lakiesitys etenee suunnitelmien mukaan, se päätyy eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä ja astuisi voimaan vuoden 2015 alussa.
Päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja riippumattomuuteen liittyy myös esitys siitä, kuka voi toimia luottamushenkilönä. Henkilö ei voi olla samanaikaisesti kunnanhallituksessa ja kuntakonserniin kuuluvan yhtiön hallituksessa eli vastata oman toimintansa valvonnasta. Luottamushenkilöiden on myös ilmoitettava sidonnaisuuksistaan. Esimerkiksi kunnanhallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, kunnanjohtaja sekä maankäyttöä ja rakentamista koskevista asioista päättävien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ja
Viestintä siirtyy verkkoon Uuden kuntalain tarkoituksena on myös edistää sähköisten toimintatapojen hyödyntämistä. Sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksenteko sekä myös kuntalaisten mahdollisuus seurata kokouksen ja päätöksenteon kulkua halutaan tehdä mahdolliseksi. – Kukaan ei vielä tiedä, miten vaikkapa sähköiset tietoverkot ja sähköinen asiointi kehittyvät. Lainsäädännössä näkyy jo, että sähköisten menetelmien ja tietotekniikan hyväksikäytössä otetaan vasta ensiaskeleita. Esimerkiksi sähköinen äänestys on vasta valmisteluvaiheessa. Lähes sata vuotta vanha laki fyysisestä kunnan ilmoitustaulusta siirtyy verkkoviestinnän myötä historiaan. Jatkossa kaikki viralliseen tiedottamiseen liittyvät asiat löytyvät verkosta. Oletuksena on, että jollei kuntalaisella ole pääsyä nettiin kotoaan tai kannettavailta päätelaitteilta, julkisia nettipisteitä löytyy riittävästi julkisista paikoista kuten kirjastoista.
Ehkä jo ensi vuoden alusta
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 6
5.9.2014 13.08
”Kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin riittävän ajoissa, eikä vasta sitten kun asia on nuijankopautusta vaille päätetty.”
Lain on turvattava kuntalaisille tasavertainen osallistumisen edellytykset, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm.
Inga Nyholm
3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 7
7
5.9.2014 13.08
Kirjastotyö
Lukuhetki s Julkisen palvelun täytyy toimia sielläkin, missä ihmiset asuvat harvassa.
8
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 8
5.9.2014 13.08
Iniö
ki saaristossa
assa.
Iniön idylliseen saaristokirjastoon tullaan yhteysaluksilla ja veneillä. > Teksti: Laura Rantanen | Kuvat: Jussi Vierimaa
3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 9
9
5.9.2014 13.08
1
M
aalattu aita ympäröi pihaa, jolla seisoo komea keltainen puutalo. Talon pihalla on omenapuita ja lasten kiipeilyteline. Aika tuntuu pysähtyneen sellaisella hyvällä tavalla, kuin aikoina, jolloin ei ole huolta huomisesta. Lapsuuden kesinä. Lomalla. On elokuun lopun perjantai, ja talon sisällä on juuri siivottu askartelutarvikkeet sivuun. Talo on koulu, jossa suorittaa peruskouluaan 20 oppilasta. Osan koulumatka ulkosaarista kestää toista tuntia. Koulun oven pielessä lukee Bibliotek. Eteisessä parinkymmenen lapsen ulkojalkineet, tulijan ottaa vastaan oven takaa kantautuva laulu ja soitto. Kirjaston tiloissa hymyilevä kirjastosihteeri Eva Lettinen on juuri ottanut esiin yhteysaluksen lainausvihkon. Syksy on tullut.
Kirjasto merellä Syyskuun alussa avataan kesätauolla ollut lainauspiste ulkosaarille liikennöivässä yhteysaluksessa. Se tarkoittaa käytännössä, että Lettinen kärrää lautalle viisi laatikkoa kirjoja ja vie sinne 10
2
vihkon, johon lainaaja voi kirjoittaa muistiin omat tietonsa ja lainaamansa kirjat. – Saaristolaiset ovat luotettavia. He kirjaavat lainansa ja palauttavat kirjat. Kesällä palvelu ei toimi, sillä kaupunkilaiset vain ottavat kirjoja, eivätkä tuo niitä takaisin, Lettinen kertoo. Lomasesonki alkaa juhannuksena, joten Lettinen haki kirjalaatikot lautalta pois juuri ennen juhannusta. Mökkiläiset löytävät mukavasti tiensä kirjastoonkin ja kesällä lainataan etenkin Ruotsissa suosittuja teoksia. Se johtuu siitä, että moni kesäasukas asuu Ruotsissa. Usein sinne on muutettu Iniöstä töiden perässä.
Lappu tiskillä Iniön kirjasto on osa ruotsinkielisen Turunmaan saariston BLANKA-kirjastoyhteistyötä. Samalla kortilla voi lainata kaikista alueen kirjastoista, joita on niin Taalintehtaalla kuin Houtskarissa. Opetusministeriö suosittelee, että taajamissa kirjastopalvelut olisivat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa noin kahden kilometrin säteellä. Saaristossa välimatkat lähipalveluiden
luo ovat pidempiä. Kirjasto vetää silti asukkaita puoleensa ja kaukolainat ovat mahdollistaneet monen täydennyskoulutuksen. – Pienimmät asiakkaat ovat päivä kotilapsia. Keväällä tein kaikille Iniön dagislaisille omat kortit, joilla he kävivät lainaamassa kirjoja, Lettinen kertoo. Virallisesti kirjat lainattiin päiväkodin kortilla, mutta lapsilla oli omat pahviset kortit omalla nimellään, joihin Lettinen kirjoitti käsin lainat. Käsityö on Iniön kirjastossa eri tavalla voimissaan kuin suurten kaupunkien kirjastolaitoksissa. Kaikkia kirjaston kirjoja ei ole vielä viety tietokantaan, ja lainaajatkin saattavat jättää tiedon lainoistaan lainaus tiskille paperilappusilla. Koulun yhteydessä toimiva kirjasto on virallisesti auki vain 14 tuntia viikossa. Sen ovi on kuitenkin aina koulun aukioloaikoina avoinna, ja etenkin oppilaat ja opettajat käyvät lainaamassa kirjoja silloinkin, kun kirjastosihteeri ei ole paikalla. – Kirjaan lainat lapuilta koneelle tultuani töihin. Samalla kirjaan ylös myös palautukset, joita on jätetty pöydällä olevaan laatikkoon.
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 10
5.9.2014 13.08
3
1. Kaukolainoista on ollut hyötyä kirjastosihteeri Eva Lettiselle itselleenkin, kun hän on tehnyt tutkimustyötä. | 2. 7-luokkalainen Kaapo Sjölund käy koulua samassa rakennuksessa, jossa on kirjasto. | 3. Vaikka nuoret käyttävät yhä enemmän tietotekniikkaa, ovat kirjatkin säilyttäneet suosionsa. Emil Mattsson lainaajana. | 4. Iniön koulun 1–9 luokilla on yhteensä 20 oppilasta. Opetuskieli on ruotsi.
4
Lapsenvahtina tarpeen mukaan Aamuisin Lettinen tulee töihin veneellä. Hän ei edes omista autoa, joten nykyiseen kuntakeskukseen Paraisille lähteminen kokouksiin ei useinkaan houkuttele. Matkaan pitäisi varata julkisilla kulkuneuvoilla aikaa kaksi päivää. – Kuljen yhteysaluksilla vain heikkojen jäiden aikoihin tai silloin, jos kuntoni ei kestä kylmää. Veneeni on avovene. Lettinen aloitti työssään Iniön kirjastosihteerinä kolmetoista vuotta sitten, ja on viihtynyt työssään hyvin. Kirjaston monipuolisuudesta ja laadukkuudesta on inspiroivaa huolehtia, ja iniöläisten kanssa työskentely on kodikasta. Suomalaiset ovat perinteisesti kovia kirjaston käyttäjiä, ja EU:n tekemän selvityksen mukaan suomalaiset käyttävät eniten kirjastoja ja ovat tyytyväisimpiä niiden palveluihin. Yli 15-vuotiaista 67 prosenttia on käyttänyt kirjaston palveluja viimeisen vuoden aikana. EU:n keskiarvo on 23 prosenttia. Keltaisen puutalon lapsille Iniön kirjasto on yksi arjen turvallisista peruspilareista. Juuri nytkin eräs opettajista huikkaa Lettiselle kysymyksen, voiko
tämä hiukan katsoa iltapäivällä pienen lauttaa odottavan oppilaan perään. Kyllähän se käy. – Ulkosaariin menevät lapset joutuvat välillä odottamaan lauttaa koulun päätyttyä ja opettajien lähdettyä kotiin. Olen heidän turvanaan kirjastossa, Lettinen hymyilee. Samalla hän kiinnittää huomionsa erään seiskaluokkalaisen kirjavalintoihin, joita tämä esittelee lehden kuvaajalle. – Ei hän oikeasti lue tuollaisia kirjoja. Hän pelleilee, selventää Lettinen, ja hetken kuluttua koululainen palauttaakin mustakantiset dekkarit vähin äänin takaisin hyllyyn.
Suomenruotsalaiset suosituimpia Dekkareitakin Iniössä kyllä lainataan, mutta kirjaston suosituimpia ovat uudet suomenruotsalaiset kirjat. Ulla-Lena Lundbergin Jäätä piti tilata kerralla kolme ruotsinkielistä ja kaksi suomenkielistä kappaletta, kun kaikki halusivat lukea samaan aikaan Finlandia-palkitun teoksen. Saaristosta kertovat kirjat ovat hyvin kysyttyjä, ja teoksia lainataan väestön
kielisuhteen mukaan. 80 % lainattavista kirjoista on ruotsinkielisiä ja 20 % suomenkielisiä, aivan kuin asukkaistakin. Monelle Iniössä vierailevalle kirjasto on linkki menneisyyteen. Seinällä roikkuvia mustavalkokuvia on useampi ikäihminen tullut varta vasten katsomaan. – Ihmiset tykkäävät tunnistaa 20-luvun luokkakuvista sukulaisiaan. Joku on tunnistanut itsensäkin, mutta kuvien pikku koululaiset ovat nyt yhdeksänkymppisiä. Uusia kirjastonkäyttäjiä on syntynyt Iniöön kiitettävästi viime vuosina. Pienimmät heistä tutustuvat kirjastoon esimerkiksi Lettisen vetämillä satutunneilla. Hän virittää lattialle teltan, jonka sisällä pienimmät ja vilkkaimmatkin rauhoittuvat kuuntelemaan vanhoja suomenruotsalaisia satuja, jotka on kerätty ympäröivästä saaristosta. – Lapsia on täällä niin vähän, etten ole laittanut satutunneille mitään ikärajaa. Niin lasten satutunneilla kuin aikuisille järjestetyillä kirjailijavierailuilla on aina ollut mukavasti osallistujia. Käytävältä kuuluu taas askelten ääniä. Asiakkaat saapuvat sukkasillaan. 3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 11
11
5.9.2014 13.08
12
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 12
5.9.2014 13.08
Kuntapalvelut
Ajaako valtio kunnat perusoikeuspaitsioon? Kun kuntatalous ajetaan ahtaalle, päätyvät reuna-alueiden palvelut helposti suurennuslasin alle. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, tulisiko kaikkien kuntapalveluiden ylipäätään olla kaikkien saavutettavissa. Onko meillä resursseja ylläpitää nykyisen kokoista palveluverkkoa? Kenelle kirjastopalvelut kuuluvat ja ollaanko ruuhka-Suomessa iniöläistä yhdenvertaisempia? Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Vastavalo.fi / Jussi Rytkönen, Riitta Weijola
K
untien vahva autonominen asema on johdettu perustuslaista. Sen mukaan hallinnon tulee perustua kuntalaisten itsehallintoon ja paikallishallintoa koskevan sääntelyn edellytetään tapahtuvan lailla. Kun sääntely koskee pääosin niiden palvelujen järjestämistä, jotka kuntien tehtäväksi on annettu, voidaan siis todeta, että kuntapalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu perustuslakiin. Siitä, miten palvelut järjestetään, säädetään lailla.
”Käsillä on tilanne, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus julkisiin palveluihin ei toteudu välillä laisinkaan.” Juha Lavapuro
Mitkä palvelut sitten kuntalaisille on järjestettävä? Nekin johdetaan perustuslain taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista. Oikeus käydä peruskoulua tai keskiasteen oppilaitosta on sivistyksellinen perusoikeus, niinpä kunnan on järjestettävä tällainen palvelu. Oikeus saada lapsi päivähoitoon on sosiaalinen perusoikeus, niinpä kunnan tulee järjestää päiväkoti. Oikeus kehittää itseään varallisuudesta riippumatta on sivistyksellinen perusoikeus ja siksi meillä on kirjastot. Hyvä näin.
Miten perusoikeudet sitten on turvattu perustuslaissa? Vastaus lienee, että vaihtelevasti. Jotkin perusoikeudet ovat jo perustuslaissa suoraan velvoittavia. Perustuslain 19 §:ssä todetaan, että kansalaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Pykälä ei jätä kunnille tulkinnanvaraa, vaan järjestämisvelvollisuus on järkkymätön: ”minulla on oikeus”. Toisaalta tavallisella lailla voidaan muodostaa yhtä kiveenhakattu oikeus hyvinvointiin, vaikka perustuslaissa ei sellaisesta suoraan määrättäisikään. Ei perustuslaissa puhuta mitään perustoimeentulosta työttömyyden va-
ralta vaikka lailla sellainen on säädetty. Perustuslaissa voidaan turvata myös kuntalaisten oikeus riittäviin palveluihin, joista on säädettävä lailla. Kunnille annetaan siis velvollisuus järjestää riittävät palvelut esimerkiksi juuri kirjastopalvelujen osalta. Miten ja missä laajuudessa lieneekin sitten ennemmin taloudellinen kuin juridinen kysymys. Perustuslaki voi velvoittaa edistämään perusoikeuksien toteutumista ilman sen kummempaa perustuslaista johdettua järjestämisvelvollisuutta. Siksi esimerkiksi työllisyyttä edistetään, edistetään mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja niin edelleen. Kirjasto siis toteuttaa kansalaisen perusoikeutta itsensä kehittämiseen varallisuudesta riippumatta ja tämän oikeuden pitäisi toteutua siten, että kaikilla kansalaisilla on tähän oikeus asuinpaikasta riippumatta. Iniössä tai Tampereella asuvalla on siis perustuslain 6 §:stä johdettu yhdenvertainen oikeus kirjastopalveluihin. Miten siis perusoikeudet toteutuvat kuntapalvelujen järjestämisessä jos > 3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 13
13
5.9.2014 13.08
”Olisi suotavaa, että perusoikeudet tulisivat paremmin ja konkreettisemmin esiin kuntauudistusta tehtäessä.” Juha Lavapuro kunnat kuitenkin – itsehallinnollisesta asemastaan riippumatta – ovat myös riippuvaisia valtionavuista? Varsin hyvin, jos vertailuna käyttää listaa perustuslain velvoittavuudesta. Toisin sanoen, kunnat huolehtivat tällä hetkellä palvelutuotannossaan perusoikeuksien toteutumisesta varmasti mallikelpoisesti siinä laajuudessa kuin perustuslain velvoite edellyttää. Tulevaisuus onkin sitten toinen asia. Ja nyt jos koskaan asiaa olisi syytä pohtia tarkoin. Maan hallituksen viime syksynä laatima rakennepoliittinen suunnitelma kaikessa laajuudessaankin ottaa huomioon perusoikeudet sinänsä hienosti. Suunnitelmassa kuntarakennemuutoksen edellytyksenä olleet ja suunnitelman myötä vireille tulleet lainsäädäntöhankkeet eivät merkitse suoria heikennyksiä subjektiivisten oikeuksien toteutumiselle. Se, mikä kuntapalvelujen järjestämisestä kuitenkin unohtuu tyystin, on kuntien eriarvoinen ja entisestään eriarvoistuva asema. Perustuslaissa kansalaisten yhdenvertaisuuden 14
suojalle kuitenkin annetaan varsin paljon painoarvoa. Rakennemuutosta valmisteleva poliittinen johto ei vaikuttaisi kuitenkaan olevan perusoikeuskysymyksestä edes järin kiinnostunut. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun apulaisprofessori OTT Juha Lavapuro kummastelee asiaa: – Meillähän on käsillä tilanne, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus julkisiin palveluihin ei toteudu välillä laisinkaan. Siinä missä ruuhka-Suomessa poliisi saapuu paikalle nopeasti, odotellaan virkavaltaa syrjäseudulla paikalle parikin tuntia, vaikka kansalaisen oikeus turvallisuuteen on ylitsekäymätön perusoikeudellinen suoja. Tai että reuna-alueilla asuvien mahdollisuus saada terveydenhoitoa voi poiketa huomattavasti kasvukeskuksista jolloin voidaan jälleen pohtia toteutuuko kansalaisten yhdenvertaisuus. Lakeja säätäessä olisi tärkeämpää varmistaa, että lailla varmistetaan kuntapalvelujen perustuslaillisuus ja perusoikeuksien toteutuminen. Lavapuron mielestä näin ei tällä hetkellä tapahdu: – Kuntia koskevaa lainsäädäntöä ollaan merkittävällä tavalla muutta-
massa ilman että samalla arvioitaisiin muutosten konkreettisia vaikutuksia kuntien mahdollisuuksiin toteuttaa perusoikeuksia. – Perustuslakivaliokunta toki esitti huolensa valtionosuusmuutosten aiheuttamista vaikutuksista kuntapalveluiden tuotantoon. Samoin se on pitänyt perusoikeuksia hyvin esillä silloin, kun säädetään kuntia koskevista pakkoliitoksista. Silti olisi suotavaa, että perusoikeudet tulisivat paremmin ja konkreettisemmin esiin kuntauudistusta tehtäessä. Aika ajoin esiin nousee pohdintoja kuntapalvelujen saavutettavuudesta ja yhtä usein näitä esityksiä tehdään taloudellisten reunaehtojen nimissä. Näyttäisikin siltä, että kuntamuutosta tehdään sivuille vilkuilematta. Perusoikeudet luovat perustan sille, mitä palveluja tulisi järjestää. Lait määrittävät miten palvelut tulisi järjestää. Kuntapalveluja koskevaa sääntelyä purettaessa perusoikeudet asettavat kuitenkin omat reunaehtonsa, joiden ylitse normitalkooväenkään ei kannattaisi loikkia.
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 14
5.9.2014 13.08
Kolumnistivieras Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan taustavaikuttajat.
Vaalipiiriuudistusta jatkettava
Y
Jussi Salonranta Kirjoittaja on poliittinen suunnittelija kokoomuksen puoluetoimistolla.
”Vaalimatematiikka ihmetyttää välillä ihan aiheesta.”
hdysvaltain presidentiksi kahdesti valittu Bill Clinton (dem.) ei saanut kummallakaan kerralla äänestäjien enemmistöä valintansa taakse. Seuraavissa presidentinvaaleissa demokraattien ehdokas Al Gore sai enemmän ääniä kuin republikaanien George W. Bush, mutta Bush valittiin lopulta Yhdysvaltain 43. presidentiksi. Pienellä 560 000 asukkaan Wyomingin osavaltiolla on Yhdysvaltain senaatissa yhtä monta edustajaa (2) kuin suurimmalla 37 miljoonan asukkaan Kalifornialla. Tuntuu ensiajattelemalta hassulta? Kuvatut tilanteet ovat kuitenkin totta ja seurausta Yhdysvaltain vaalijärjestelmästä. Meiltä Suomestakin löytyy vastaavanlaisia esimerkkejä vaalijärjestelmästä. Vihreiden taannoista puheenjohtajaa Tarja Cronbergia ei valittu eduskuntaan, vaikka lähes joka kymmenes pohjoiskarjalalainen äänestäjä niin tahtoi. Cronberg oli 7 800 äänellä vaalipiirin toiseksi suosituin ehdokas, mutta hän ei siitä huolimatta kuulunut vaalipiiristä valittaviin seitsemään kansanedustajaan. Tätä edeltäneissä vaaleissa eduskuntaan tuli valittua lainsäätäjäksi kansanedustaja, joka sai vain 1 600 helsinkiläisen tuen vaaleissa. Vaalimatematiikka ihmetyttää välillä ihan aiheesta. Presidentin valintaa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä. Martti Ahtisaaren (sd.) ja Elisabeth Rehnin (r.) esiintymisestä puolisoineen Tuttu juttu -ohjelmassa on kuitenkin vain 20 vuotta. Kekkosen 25 vuoden valtakauden jälkeenhän presidenttikaudet rajoitettiin kahteen. Meidän parlamentarismi on vielä niin nuori. Yleisradion kesällä teettämän puolueiden kannatuskyselyn valossa olisi mahdollista käydä jopa niin, että kansalaisilta eniten tukea saanut puolue ei saisi kuitenkaan eniten kansanedustajia valtiopäiville.
Suomessa puolue tarvitsee vaalipiiristä riippuen joko yli 10 prosentin kannatuksen tai toisaalla riittää pelkkä kolmen prosentin kannatus saadakseen vaalipiiristä kansanedustajia. 2000-luvulla toimitetuissa eduskuntavaaleissa suurimman ja pienemmän vaalipiirikohtaisen piilevän äänikynnyksen ero on ollut yli 11 prosenttiyksikköä. Näin merkittävästi toisistaan poikkeavat äänikynnykset vaalipiirien välillä asettavat suomalaiset demokraattisten oikeuksiensa osalta hyvin eriarvoiseen asemaan. Hyvään hallintoon kuuluu selkeys. Suomen perustuslain mukaan maa jaetaan eduskuntavaaleissa vaalipiireihin, joiden tehtävänä on vaalilain mukaan taata alueellista edustavuutta ja poliittista suhteellisuutta. Ongelma vain on se, että ne eivät ole käsitteinä yksiselitteisiä. Lapin vaalipiiriä ei voi juurikaan kasvattaa, koska se edustaa jo nykyäänkin neljännestä Suomen maapinta-alasta. Uudenmaan vaalipiirin jakaminen kahtia kasvattaisi lain hengen mukaista ”alueellista edustavuutta”, mutta toisiko se oikeasti mitään lisäarvoa lainsäädäntötyöhön, että espoolaiset valittaisiin eri vaalipiiristä kuin vantaalaiset. Suomalaisten yhdenvertaisuuden kannalta vaalipiiriuudistusta tehtäessä etusijalle tulisi asettaa poliittisen suhteellisuuden toteutuminen (kooltaan suuremmat matalan äänikynnyksen vaalipiirit) alueellisen edustavuuden (korkean piilevän äänikynnyksen pienemmät vaalipiirit) sijasta. Nykyinen eduskunta aloitti tämän työn yhdistämällä Itä- ja Kaakkois-Suomen pienempiä vaalipiirejä. Valitettavasti uudistus jätettiin puolitiehen muun Suomen osalta. Toivottavasti seuraava eduskunta jatkaa tätä uudistustyötä, koska se on pitkällä aikavälillä Suomen demokratiakehityksen ja parlamentarismin kannalta hyvin keskeistä. 3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 15
15
5.9.2014 13.08
Kuntatyö
Johtosäännöt tehokkuuden ja demokratian asialla Johtosäännöt herättävät mielipiteitä. Toiset pitävät niitä järjen korvikkeina ja tehokkuuden jarruina, toisaalta niiden avulla on mahdollistettu valtuuston vallan säilyminen vaikka valtaa siirretäänkin eteenpäin. Myös valtionhallinto haluaa puuttua johtosääntökysymykseen. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Thinkstock
E
nsisijainen toive kuntahallinnon toiminnalle on aina ollut tehokkuus. Mitä tehokkaammin hallinto toimii, sitä parempia palveluja kuntalaiset saavat ja sitä kustannustehokkaammin palvelut tuotetaan. Tehokkaan hallinnon takana on hyvä organisointi ja toimivat rakenteet. Tehokkuudesta puhuttaessa tulee mieleen usein kuultu väittämä: mitä vähemmän sääntöjä ja mitä joustavampi hallinto, sitä tehokkaampaa on toiminta. Kunta on kuitenkin julkista valtaa käyttävä organisaatio, jonka toiminnan on aina perustuttava lakiin. Kunnissa laillisuus varmistetaan johtosääntöjen avulla. Pahat kielet sanovat sääntöjä järjen korvikkeiksi ja tehokkuuden jarruiksi, mutta läheisyysperiaatteen mukaisesti johtosääntöjä voidaan pitää parempana tapana järjestää paikallisesti päätöksenteko ja työnjako.
Vallanjakoa Johtosäännön pohjimmainen merkitys on siirtää valtuuston toimivaltaa eteenpäin ja siten järjestää kunnan hallinto. Kyse on siis vallanjaosta niin luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden kuin eri hallinnon tasojen välillä. Johtosäännöllä määritellään myös toimielinten ja viranhaltijoiden asema päätösvallan käyttäjinä ja päätetään eri toimielinten 16
välisestä työnjaosta. Johtosäännöillä poliittinen päätöksentekijä voi ohjata viranhaltijan toimintaa eri tavoilla. Johtosäännöillä toteutetaan poliittisen päätöksentekijän antamaa määräystä tai päätöstä. Johtosäännön avulla poliittinen päätöksentekijä voi ohjata rekrytointia vaikuttamalla hallinnossa toimivien valintaperusteisiin. Poliittinen päätöksentekijä voi myös vaikuttaa hallinnon järjestämiseen säätelemällä esimerkiksi sen rakennetta tai toimintatapoja.
”Eikö kunnissa tiedettäisi itse millaisilla johtosäännöillä paikallista hallintoa ohjataan?” Johtosääntöjen tarkoitus on määrätä vain luottamus- ja viranhaltijaorganisaation perusrakenteesta ja toimivallan jaosta. – Kaikki muu sen ulkopuolella on ylimääräistä, toteaa Ylöjärven hallintojohtaja Jarkko Sorvanto, joka on ollut mukana useammankin johtosäännön valmistelussa. Vain välttämättömin on johtosäännön arvoista. – Esimerkiksi kunnan toiminnan kannalta niinkin
olennaisesta toiminnasta kuin viestinnästä ei ole tarvetta määrätä johtosäännöillä, Sorvanto toteaa. Suurimpana ongelmana Sorvanto näkee johtosääntömääräysten epämääräisyyden. Myös johtosääntöjä tarkistettaessa olisi syytä kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. – Kun johtosääntöjä tarkastellaan pitkän ajan kuluessa pistemäisesti, syntyy helposti sekavuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Jäykät toimivaltarajat Johtosääntöjen säätämistä toimivaltarajoista ei saisi ilman erillistä valtuutusta poiketa. Ylempi viranomainen ei saisi ottaa alemman päättämää asiaa käsiteltäväkseen, myöskään omaa toimivaltaa ei saisi siirtää alaspäin tai ylöspäin ellei siihen ole valtuutusta. Näin kuitenkin käy aina välillä, Sorvanto kertoo. – Toisinaan on sattunut tapauksia, joissa viranomai-
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 16
5.9.2014 13.08
Uudistusta vai takapakkia?
nen, jolle johtosääntö määrää toimivallan, viekin asian ylemmän viranomaisen päätettäväksi. Tämä on johtosäännön vastaista. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta toimivaltarajojen jäykkyyden näkökulmasta ongelmallinen. Miksi sitten ylläpidetään näin tiukasti säädeltyä järjestelmää, kärsiikö tavoiteltu hallinnon tehokkuus? Voitaisiinko yksittäisillä päätöksillä mahdollistaa joustavampi hallinto? Taustalla on pohjimmiltaan kunta laisten valitseman valtuuston vallan turvaaminen. Valtuuston päätösvallan siirtämistä yksittäisillä päätöksillä ei ole mahdollistettu, sillä yhtenäisten johtosääntöasiakirjojen avulla voidaan turvata sekä tiedon saatavuus, että selkeästi säätää kunnan hallinnosta ja toimivaltasuhteista. Siten turvataan myös tehokkuusvaatimuksien toteutuminen.
Uusi kuntalakiehdotelma velvoittaisi kuntia laatimaan vain yhden johto säännön, eli hallintosäännön, ja siirtämään kaikki määräykset sen alle. Osa kunnista onkin tämän jo tehnyt vapaaehtoisesti. Uuden lakiehdotelman velvoittava vaikutus herättää kuitenkin kysymyksiä kuntien itsehallinnosta. Vuoden 1976 kuntalaissa kuntien johtosäännöt alistettiin kuntien keskusjärjestön vahvistettavaksi, mutta jo seuraavassa lakiuudistuksessa johtosäännöt jätettiin kokonaan kuntien itse päätettäviksi. Uusinta ehdotelmaa voisi siten pitää jonkinlaisena takapakkina kuntien itsehallinnon näkökulmasta. – Nykyisen kuntalain sääntely siitä, että valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, on perustellumpi vaihtoehto kuin yksi ainoa johtosääntö. Jo kuntien itsehallinnon näkökulmasta on perusteltua, että johtosäännöistä päät-
täminen jätetään kuntien valtuustojen harkintaan, Sorvanto toteaa. Uuden kuntalakiehdotuksenkin taustalla on loppujen lopuksi toive mahdollisimman tehokkaasta hallinnosta. Voidaan kuitenkin kysyä, onko lainsäädäntö liian järeä työkalu kuntien hallinnon ohjaamiseksi? Koska kyse on kunnan oman hallinnon järjestämisestä, eikö kunnissa tiedettäisi itse millaisilla johtosäännöillä paikallista hallintoa ohjataan?
Ongelma vai ratkaisu? Tehokkuuden jarruiksikin väitettyjen johtosääntöjen avulla jaetaan valtaa poliittisilta päätöksentekijöiltä kunnallisille viranhaltijoille. Ilman niitä monipuolinen kuntaorganisaatio ei saavuttaisi tavoitettaan, tehokasta palvelutuotantoa. Johtosäännössä tiivistyy kunnan olemus. Tiukoilla säännöillä ja määräyksillä kasvatetaan turhautumista aiheuttavaa byrokratiaa. Toisaalta tasapainotellaan tehokkaan palveluntuotannon ja demokratian välissä. Oikeastaan kyseessä on näkökulman valinta, nähdäänkö johtosääntö ongelmana vai ratkaisuna. 3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 17
17
5.9.2014 13.08
Ajankohtaista
Vuorotteluvapaa uudistui
V
uorotteluvapaan uudistukset astuvat voimaan 1.9. Vuorotteluvapaalle voi jatkossa jäädä vasta 16 vuoden työhistorian jälkeen, nykyisen 10 vuoden sijaan. Jatkossa myös EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ huomioidaan työhistoriassa. Vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu myös yläikäraja. Yläikäraja on kolme vuotta vanhuseläkkeen alaikärajasta, joten vuorotteluvapaalta ei voi enää siirtyä vanhuseläkkeelle. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on työttömänä olleen sijaisen palkkaaminen. Sijaiseksi palkattavan työttömyyden on oltava työttömän sijaisuutta edeltävän 14 kuukauden aikana vähintään 90 päivää. Jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, riittää sijaiselta yhden päivän työttömyys. Samoin jos sijainen on alle 30-vuotias ja valmistunut vuoden kuluessa sijaisuudesta, yhden päivän työttömyys riittää. Vuorotteluvapaan kesto on syyskuusta lähtien 100–360 päivää. Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan.
Liittovaltuuston syyskokous 2014
Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita uusi osoitteesi (kumula@kumula.fi) ja pysyt ajan tasalla mitä liitossasi tapahtuu!
Kalenterit vuodelle 2015 Kumulan perinteisiä taskukalentereita voi jälleen tilata loka–marraskuun aikana. Kalentereita ei enää viime syksyn tapaan lähetetä suoraan kaikille jäsenille, vaan halukkaat voivat tilata kalenterin nettisivujemme kautta. Tarkempaa tietoa tilaamisesta uutiskirjeessä ja nettisivuillamme.
Hae tukea gradun tai opinnäytetyösi tekoon!
Kutsu liittovaltuutetuille ja valtuuston varajäsenille
K
untien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston syyskokous kokoontuu lauantaina 22. marraskuuta 2014. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston syyskokouksesta lähemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta, eli viimeistään 13. lokakuuta 2014. Hallituksen on annettava aloitteesta lausuntonsa liittovaltuustolle. Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus
Kumula on lokakuussa mukana Turun ja Helsingin kirjamessuilla, tule moikkaamaan!
18
Syksyn apurahahaku Kumulan opiskelijajäsenten on jälleen mahdollisuus hakea opiskelija-apurahaa. Kumulan opiskelija-apuraha on 500 euron arvoinen apuraha, joka myönnetään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Syksyn apurahaa voi hakea 1.–30.11.2014. Apurahoja myönnetään yksi sekä kevään että syksyn apurahakausilla.
Sinä huolehdit kuntalaisista, me huolehdimme sinusta.
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 18
5.9.2014 13.08
dit me nusta.
Svensk resumé Jäsentietoa
Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsenetuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fi-sivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/jasenyys/ jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.
I detta nummer försöker vi beskriva hur mycket kunskaper om vår lagstiftning och vårt rättssystem som kommunalt expertarbete kräver, berättar chefredaktören Päivi Hytönen i sin ledare. Förnyelsen av kommunallagen pågår för närvarande. Syftet med den nya kommunallagen är bland annat att uppnå ett mer professionellt kommunalt ledarskap, att inkludera samkommunernas underskott i budgetuppföljningen samt att få kommuninvånarna att delta på ett mångsidigare plan. Bland de föreslagna reformerna ingår även att utveckla en mer transparent beslutsprocess, att på begäran få information om kommunala bindningar och att främja elektroniska möten och elektroniska beslutsprocesser. Vi diskuterar också betydelsen av kommunernas instruktioner i denna tidning. Förvaltningsdirektör Jarkko Sorvanto från Ylöjärvi har varit med i beredningen av kommunala instruktioner i flera kommuner, och han ger synpunkter på instruktionernas betydelse. I tidningen ingår en intervju med en bibliotekarie på skärgårdsbiblioteket i Iniö. Hur ser vardagen ut på ett
bibliotek som ger biblioteksservice till exempel med hjälp av en biblioteksbåt? Skyldigheten att organisera kommunal service bygger på grundlagen. Till exempel biblioteken arbetar för medborgarnas grundrättighet att utveckla sig själv oavsett personernas ekonomiska resurser. Men hur genomförs grundlagens krav på medborgarnas likställighet i dagens Finland? – Medan polisen i tätt befolkade trakter kommer mycket snabbt till platsen får folk i glesbygden vänta kanske två timmar på att polisen ska uppenbara sig, även om medborgarnas rätt till trygghet är ett okränkbart grundrättsligt skydd, konstaterar biträdande professor Juha Lavapuro på Tammerfors universitets Ledarskapshögskola. Kumulas årskalendrar finns åter att få i höst. Liksom i fjol sänder vi inte kalendrarna direkt till alla medlemmar, utan de som vill kan beställa kalendern under oktober–november. Närmare information på våra webbsidor och i nyhetsbrevet. Kumula deltar åter på bokmässan i Åbo och i Helsingfors. Kom och hälsa på!
Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki 0201 235 385, kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestösihteeri Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi
Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi
3 • 2014 KUMINA
kumina_314_b.indd 19
19
5.9.2014 13.08
Suosittele jäsenyyttä - upeat palkinnot
Suosittele KUMULAN jäsenyyttä ystävillesi ja tuttavillesi – jokaisesta uudesta jäsenestä saat hienon palkinnon! • Kun kaverisi liittyy jäseneksi, saat lahjaksi upean lehden vuosikerran. Voit valita lukemiseksi Olivian, Divaanin, Costumen tai Matkaopas-lehden kokonaisen vuoden numerot. • Vaihtoehtoisesti voit ottaa palkinnoksi lahjakortin, jolla saat valita laadukkaan tuotelahjan lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Myös opiskelijan kannattaa liittyä jäseneksi.
Tuet hyvää asiaa
Jäsenyyttä suosittelemalla tuet vanhustyötä ja luonnon suojelua Suomessa. Jokaisesta uudesta jäsenestä lahjoitamme euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden aikana kertyvä summa jaetaan tasan HelsinkiMission ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kesken. Lue lisää ja kerro kaverille! www.akavanerityisalat.fi/suosittele
20
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 20
5.9.2014 13.08