Kumina 3/2016

3 / 2016

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

TEEMA

Kuntien kehittämishankkeilla virtaa työelämään

Kempeleessä vietetään uran huippuvuosia s. 8 •

Kumina 3 2016

1

SISÄLLYS 3/2016

4 Kunnilla on lupa kehittää KunTeko 2020 tarjoaa koulutusta, verkostoja ja asiantuntija-apua

7 Kunta-ala vastasi: muutos on mahdollisuus kehittymiseen Kumula ja Akavan Erityisalat kysyivät kuntatyötä tekeviltä jäseniltä ajatuksia tulevaisuuden kunnasta.

20

8 4 Vakiot 8 Arvokkuutta ja virtaa työuran loppuvuosille

3 Pääkirjoitus

Kempeleen kunnassa havahduttiin siihen, että työntekijöiden into ja motivaatio hiipuivat viimeisten työvuosien aikana.

Kuntamuutoksesta hallinnon kehittämiseen?

12 Vantaan kirjaston toimintaa ohjaa Lean, pysyykö henkilöstö mukana?

16 Puheenjohtajalta:

Kehittämispäällikkö Ritva Nyberg kertoo miten Lean parantaa kirjaston toimintaa.

Kehittymisen keskellä

17 Kolumni: Ihmisten kaupunki

14 Työelämä on koventunut

18 Ajankohtaista

Jukon pääluottamusmies Leila Varkila-Saukkola

19 Svensk resumé

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 3•2016

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Kehittämisasiantuntija Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Marianne Lindblad Jussi Näri Saara Paavola Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

PÄÄKIRJOITUS 3/2016

Kuntamuutoksesta hallinnon kehittämiseen

”Äänestä vaaleissa ja tee kanssamme kuntatyöstä hivenen parempaa.”

H

allinnon kehittäminen ja työn tuloksellisuuden parantaminen on useimpien jäsentemme arkipäivää. Siitäkin huolimatta, että tuloksellisuuden kehittäminen on tarkoittanut enemmän tekemistä vähemmällä, ovat kumulalaiset tehtäväänsä sitoutunutta sakkia.

Kysyimme nimittäin alkukesästä Akavan Erityisalojen kuntatyötä tekevien jäsenten mielipiteitä ja käsityksiä tulevaisuuden kunnasta.

Pyysimme myös arvioimaan millaista osaamista tulevaisuuden kunnassa tarvittaisiin. Sen lisäksi, että vastauksia saapui paljon (yli 310) ne olivat myös mielenkiintoisia. Vastauksista nimittäin välittyi melkoisen vahva innostus ja tarve oman työn kehittämiselle eikä niinkään huoli ja murhe tulevasta uudistuksesta.

Kuntatyön kehittämiseen on ryhdytty myös valtakunnallisesti. KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kunta-alan työelämähanke kokoaa yhteen työelämän kehittäjät ja kehittämiskohteet. Vihjaisimme muutama lehti sitten KunTeko 2020 -hankkeesta, ja nyt kurkistamme miten projekti on lähtenyt lentoon ja tutustumme muutamaan työelämän kehittämishankkeeseen. Ainakin Kempeleessä on laitettu hihat heilumaan ennen eläkkeelle siirtymistä.

Myös kirjastoissa tehdään asioita toisin. Vantaan kaupunginkirjastossa käynnistettiin Lean-hanke tehostamaan kirjaston prosesseja. Kävimme katsomassa millaisia reaktioita uudet toimintatavat ovat synnyttäneet.

Kun tämä lehti on jäsenillämme, on liittovaltuustovaaliemme ehdokasasettelu päättymässä ja on äänestämisen aika. Lue lisää liiton verkkosivuilta, äänestä vaaleissa ja tee kanssamme kuntatyöstä hivenen parempaa, inhimillisempää ja mukavampaa.

KUVA: HENRI ILANEN

Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2016

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Petri Jauhiainen/ Vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti ilmestyy 14.12.2016

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

•

Kumina 3 2016

3

TEEMA: HANKKEET

Projektipäällikkö Anniina Tuomen (vasemmalla) ja ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanun mukaan kehittämis­ ideat leviävät myös uutiskirjeissä, twitterissä ja facebookissa.

KunTeko 2020 tarjoaa koulutusta, verkostoja ja asiantuntija-apua

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Kuvat: Jarno Mela

Kunnilla on lupa kehittää TEEMA

KunTeko 2020 Koulutukset ovat osallistujille edullisia. Sisäiset kehittäjät -koulutuksia voivat hakea kuntaorganisaatiot ja niiden yksiköt. Koulutus on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja työntekijöille.

Sparrauksiin pääsee, kun kuntayhtymällä, kunnalla, työyhteisöllä tai verkostolla on valmis idea tai ongelma, jonka työstämiseen he

4 Kumina 3•2016

tarvitsevat asiantuntijan apua.

Kehittämisverkostot ovat useiden kunta-alan asiantuntijoiden ja työntekijöiden yhteisiä verkostoja, jotka toimivat määräajan.

Oppimisverkostot ovat jatkuvia, niihin voi hakea mukaan koko ajan.

Tekojen torilla kunta-alan toimijat jakavat hyvä käytäntöjä ja ideoita.

KunTeko 2020 jatkuu ainakin vuoteen 2017 saakka.

Lisätietoa: kunteko.fi | youtube.com (hakusana: kunteko) | fb: kunteko2020 | twitter: @kunteko2020, #kunteko2020 |

J

o toista sataa kunta-alan yksikköä on osallistunut KunTeko 2020 -ohjelmaan. Tarjolla on neuvontaa, kehittämiskoulutusta, sparrausta ja verkostoja. Lisäksi hyvät ideat halutaan saada laajempaan käyttöön.

– Tavoitteet ovat laajoja eli ohjelmalla lisätään kuntatyön tuloksellisuutta ja työelämän laatua, KunTeko 2020:n ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu sanoo.

– Kuitenkin joka paikassa on pieniä ja isoja hyviä käytäntöjä.

Haasteena on saada ihmiset jakamaan tietoa niistä.

Yksi tapa on kirjoittaa hyvistä käytännöistä kunteko.fi:n Tekojen torille. Viime marraskuussa siellä oli 21 ideaa tai käytäntöä, nyt miltei sata. Niistä kolme koskee kirjastoja.

Jaanu arvelee, että pahin hidaste hyvien ideoiden levittämisessä vaikuttaa olevan aikapula. Jonkun pitää malttaa kirjoittaa idea jakoon.

– Varmaan kymmeniä ideoita on odottamassa. Olemme kuulleet monista hyvistä käytänteistä.

Projektipäällikkö Anniina Tuomi kertoo, että ideoita levitetään myös uutiskirjeissä, twitterissä ja facebookissa.

Ajatus tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittävästä ohjelmasta syntyi syksyllä 2013. Mukaan lähtivät Kuntatyönantajat ja kaikki kunta-alan ammattiliitot.

Rahoitusta saatiin myös Euroopan sosiaalirahastolta ESR:ltä ja Hämeen Ely-keskukselta.

Kiinnostus ohjelmaan nousi esiin jo Kuntatyönantajien tuloksellisuuskyselyssä. Varsinaiseen työhön päästiin viime syksynä. Tulokset ovat lupaavia: Palautteissa osallistujat ovat kertoneet työmotivaation kasvaneen, asiakkaille olevan enemmän aikaa ja yhteistyön toimivan aiempaa helpommin.

Ideoita kuntatyön kehittämiseen riittää, esimerkiksi digitalisaatio, tulevaisuuden kuntatyö tai ammatillisen koulutuksen asiakkuuksien kehittäminen.

Tukea työyhteisöille

Mukana sparrauksissa ja koulutuksissa on sekä yksittäisiä kuntia ja työyksikköjä että verkostoja.

– Alkuun ajattelimme, että sisäisten kehittäjien koulutukset olisivat usean kunnan yhteisiä. Nyt mukana on myös yhden kunnan koulutuksia. On ihan hyvä jakaa tietoa kunnan toimialojen kesken, Tuomi kertoo.

Jaanu huomauttaa, että joskus tiedon leviäminen organisaation sisällä törmää esteisiin. >

•

Kumina 3 2016

5

TEEMA: HANKKEET

– Porissa koottiin eri toimialoilta yhteistyöryhmä viemään kehittämistyötä KunTekon hengessä eteenpäin.

KunTekoon pääsee mukaan, jos ohjelman palveluihin osallistuvat sekä työnantaja että työntekijät.

– Ikaalisten kaupunki on lähtenyt maakuntauudistusta ajatellen miettimään, kuinka kunnan toimintoja ja prosesseja voisi kehittää. Olemme tarjonneet koulutusta ja sparrausta.

Asiantuntija on innostanut ja antanut työkaluja kehittämiseen, Jaanu kertoo.

– Alkuun kunnan 70 työntekijää ja esimiestä sai sisäisten kehittäjien koulutusta, joka kesti kaksi päivää.

KunTekon sparrauksen lisäksi he saivat hankkeeseen lisärahoitusta Tekesiltä.

Kemissä on mukana koko kaupungin henkilöstöä kaikilta toimialoilta.

– Ideana on luoda uudenlaista kulttuuria, jossa kehitetään omaa työtä.

Kaupunginjohtaja jakoi kehittäjäkoulutuksessa osallistujille pinssit: Lupa kehittää. Siitä tässä on kysymys, Jaanu toteaa.

Ideoita joka tasolta Kehittämisideoita tulee sekä esimiestasolta että työntekijöiltä.

– Kolarin sosiaali- ja terveystoimen työntekijät esittivät esimiehelleen toiveen lähteä mukaan KunTekoon. Esimies otti asiasta selvää, ja kehittämis­ ideaa vietiin yhdessä työntekijöiden kanssa eteenpäin, Jaanu kertoo.

Sparrauksen saamiseksi riittää, että kunta tai kuntayhtymä lähettää sähköisen hakemuksen, valitsee KunTeko 2020:n listalta asiantuntijan, sopii tapaamisesta ja laittaa tiedon KunTeko 2020:lle.

– Kun idea on riittävän hyvin perusteltu ja se täyttää ohjelman kriteerit, lähdemme mieluusti mukaan.

Hän ottaa esimerkiksi neljän kirjaston yhteishankkeen: – Kunnat ovat pieniä ja henkilöstöä todella vähän. Kirjastonhoitajat halusivat virtuaalikirjaston, joka voisi palvella kuntalaisia vuorokauden ympäri.

Yhteisiä askelia työstettiin kaksi päivää asiantuntijan kanssa. Tavoitteena on 6 Kumina 3•2016

luoda verkossa toimiva neuvonta- ja opastuspalvelu, jossa jokainen kirjastonhoitaja päivystää vuorollaan.

Vertaistukea verkostoista Asiantuntija-avun ja sparrauksen lisäksi uutta puhtia kuntatyöhön haetaan kehittämisverkoista. Kussakin on mukana 4–10 kuntaorganisaatiota. Eri verkostoissa pohditaan mm. digitalisaatiota, aikuissosiaalityötä, osaamisen ennakointia ja oppilaitosten asiakkuuksien kehittämistä.

Jaanu ja Tuomi kehuvat, että verkostoissa ihmiset voivat jakaa hyviä kokemuksia ja kehittää ideoita eteenpäin.

– He oppivat yhdessä toisiltaan, Tuomi sanoo.

Kaikki syksyllä alkavat kehittämisverkostot ovat miltei täynnä, mutta uusia verkostoideoita otetaan vastaan.

Oppimisverkostot ovat kaikilla avoimia, ja niihin otetaan uusia osallistujia koko ajan. Tuomi kertoo, että tilaa on mm. Lean- sekä tulevaisuuden työ -verkostoissa.

– Tulevaisuuden työ -oppimisverkostossa on nyt sata osallistujaa, mutta mukaan mahtuu.

Työn mielekkyys kasvaa Osallistujat ovat kiittäneet KunTekon antia. Arvosana on sparrauksessa 4,8 viiden asteikolla. – Yksi ihminen kirjoitti koulutuksesta, että hän meni työpaikalleen uutena ihmisenä. Hän huomasi, että on mahdollista kehittää omaa työtään, Tuomi kertoo.

Jämsän kaupungin ateria-, tekstiili- ja puhdistuspalvelujen henkilöstö totesi sisäisten kehittäjien koulutuksen jälkeen, että ”teemme itsellemme tulevaisuuden työpaikkoja kehittämällä arjen työtä”.

– Kun innostus tarttuu henkilöstöön ja esimiehiin, ihmiset kokevat voimaan­tuvansa, Jaanu sanoo.

Osallistujista 80 prosenttia on ollut henkilöstöä ja 20 prosenttia esimiesasemassa olevia.

Hanke on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Esimerkiksi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY (ETUC) on halunnut lisätietoa KunTekosta, ja Jaanu on kertonut hankkeesta mm. pohjoismaisessa julkisen sektorin liittojen kokouksessa. – Vastaanotto on ollut hyvää. Tämä on eurooppalaisittain ainutlaatuinen hanke.

HANKKEET

TEEMA

Kunta-ala vastasi: muutos on mahdollisuus kehittymiseen

Kumula ja Akavan Erityisalat kysyivät kuntatyötä tekeviltä jäseniltä ajatuksia tulevaisuuden kunnasta ja suunnitellusta kuntauudistuksesta.

Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Karoliina Pertamo

M

iten koetaan sotesektorin siirtyminen maakunnille? Mihin kuntakuvaan oma kunta sijoittuisi?

Millaisena tulevaisuus näyttäytyy oman toimialan kannalta? Samalla pyysimme myös pohtimaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Millaisia taitoja ja millaista osaamista uudenlaisessa kunnassa työskentely vaatisi?

Luottavaisena kuntamuutokseen Vastaukset olivat kenties yllättäviäkin. Päällimmäisenä vastauksista huokuu voimakas kehittämismyönteisyys. Toki vastaajista moni jakoi myös huolen oman toimialan näivettymisestä, mutta valtaosasta avoimista vastauksista kävi ilmi toisaalta luottamus tulevaan ja omaan osaamiseen. Monessa kommentissa tuli esiin myös kokemus aiemmista organisaatiouudistuksista. Jos on itse ollut tekemässä paria kuntaliitosta, yhtiöittämistä ja fuusiota, ei yksi organisaatiouudistus enää maailmaa mullista.

Kuntien elinvoimaisuus, yrittäjyys ja vetovoimatekijät nousivat monien listoilla kuntien tärkeimmiksi kehittä-

miskohteiksi. Näin myös kulttuuripuolella. Kirjastojen ja museoiden markkinointi ja viestintä nostettiin esiin lähes poikkeuksetta.

Yhteistyötä yli rajojen Moni peräänkuulutti myös aktiivisempaa verkostoitumista ja vaikuttamista.

Yli kunta- ja sektorirajojen toimiva yhteistyö, palvelumuotoilu ja kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen kokonaisuutena oli työn kehittämisen kohteita.

Samalla haluttaisiin myös entistä ketterämpiä organisaatioita olemaan läsnä siellä, missä kuntalaisetkin ovat.

Yritysyhteistyötä sekä toivottiin että pelättiin. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö nähdään toisaalta uhkana lähinnä yksityistämiskokemuksien kautta, mutta myös mahdollisuutena tuottaa joustavasti uudenlaisia palveluja kuntalaisille. Tässäkin peräänkuulutettiin silloin ymmärrystä businesskielestä, rohkeutta lähteä hahmottelemaan uusia palveluntuotantotapoja sekä enemmän stressinsietokykyä ja valmiutta nopeisiinkin suunnanmuutoksiin. Samalla muistutettiin myös hallinto-osaamisen ja ”arjen pyörittämisen” tärkeydestä.

Verkosto-osaamista, taloustaitoja ja viestintää Tulevaisuuden osaamistarpeista päällimmäisenä nousivat kyky toimia luontevasti verkostoissa sekä talousjohtaminen. Lisäksi korostettiin markkinointia ja viestintää käyttäen hyväksi eri kanavia. Moni piti tulevaisuuden kannalta merkityksellisenä myös osaamista oikea-aikaisesta viestinnästä oikeille kohderyhmille Kyselyn taustana oli valtiovarainministeriön hahmotelma neljästä kuntakuvasta. Pyysimme Akavan Erityisalojen kuntatyötä tekeviltä arvioita omasta työstään, kunnastaan ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Kyselyssä ei ollut monivalintatehtäviä vaan vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin kokemuksistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Kaikkiaan kyselyyn osallistui 310 kuntatyötä tekevää korkeastikoulutettua. Vastaajista yli puolet olivat kumulalaisia.

•

Kumina 3 2016

7

TEEMA: HANKKEET

Arvokkuutta ja virtaa työuran loppuvuosille TEEMA

Kempeleen kunnassa havahduttiin siihen, että työntekijöiden into ja motivaatio hiipuivat viimeiset työvuosien aikana.

Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Honkanen

E

läkeikää lähestyvät kokivat jäävänsä vaille ansaitsemaan­ sa arvostusta. Uran huippu­ vuodet -hanke saattoi työyhteisöt hyvään vireeseen. ”Kun teet kaksi ihmistä onnelliseksi, olet tavallisesti itse se toinen”, lukee vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksikön seinälle kehystetyssä lehtileikkeessä.” Kodinhoitaja Aira Makkonen, 62, istahtaa sohvalle Lauri Oikarisen vierelle ja nappaa lankakerän käteensä.

– Hyvinhän me toimeen tullaan, hyvät

“Olen tehnyt sen verran pitkän työuran, että annan mielelläni paikkani nuoremmille.”

Aira Makkonen

8 Kumina 3•2016

kamut, Oikarinen sanailee hyväntuulisena.

Makkonen on viimeistä vuottaan töissä ennen lähellä siintäviä eläkevuosia. Kempeleen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla hän on työskennellyt vuodesta 1997. Kunta-alalla työtä on riittänyt 42 vuoden ajan: aina keskuspesulan sijaisuuksista vammais- ja vanhustyöhön. Lankakerä on hänellä käsissään myös vapaalla. Voimia raskaaseen työhön antavat käsityöt ja monipuoliset liikuntaharrastukset.

– Olen tehnyt sen verran pitkän työuran, että annan mielelläni paikkani nuoremmille. Työttömyyttä on paljon ja saan jäädä ilman sairauksia eläkkeelle, hän sanoo.

Siirtyminen hoivayksikköön ja osa-aikainen työrytmi on tuonut sen lisäksi lisää keveyttä aiempiin työvuosiin nähden. Edellinen tehtävä kiertävänä kodinhoitajana oli raskas.

– Mutta jos tuulispäänä aina tekee ja kokee asiat raskaana, saisi sen kiireen tännekin, hän sanoo.

Tämän Makkonen oppi Kempeleen kunnan Uran huippuvuodet -hankkeen koulutuksissa ja työpajoissa, joihin hän osallistui. Kyseessä on Axicon työyhteisökehittäjä Tiia Kallion Kempeleelle suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, jolla tähdättiin lähivuosina eläkkeelle jäävien kunnan työntekijöiden motivointiin sekä siihen, että he pysyivät paremmassa työkunnossa aina varsinaiseen eläkeikään saakka.

Kempeleen henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki sanoo, että hän havaitsi eläkkeelle jäävien työntekijöiden nostavan toistuvasti lähtökeskusteluissa esille sen, miten tärkeää heille olisi olla vielä viimeisinä työvuosinaankin työyhteisön ja esimiesten arvostamia jäseniä. Esimerkiksi tunne siitä, että koulutusasioissa sivuutettiin, koettiin harmillisena. Uran huippuvuodet –hankkeella on autettua työntekijöitä tunnistamaan omia motivaatiotekijöitään, löytämään voimavaroja ja keinoja voimavarojen palauttamiseen.

Myös esimiehet ovat osallistuneet tilaisuuksiin, jotka ovat tähdänneet heidän ja ikääntyvien työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen kohentamiseen.

Yksi merkittävä kehityskohde on esimiesten ja ikääntyvien alaisten vuorovaikutuksessa. Vinkki arvioi, että työuran lopulla olevat työntekijät ovat niin vahvoja ja arvostettuja ammattilaisia ettei heille välttämättä jaeta kiitosta samaan tapaan kuin nuoremmille ja kokemattomammille työntekijöille.

– Vanhemmille sukupolville esimiehen arvostus ja huomio on kuitenkin tärkeämpää kuin nuoremmille, Vinkki huomauttaa. >

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

•

Kumina 3 2016

9

TEEMA: HANKKEET

Anna aikaa hengähtämiselle Aira Makkoselle koulutuksen tärkeintä antia oli oppiminen pysähtymään kiireenkin keskellä. Pieni, mutta merkittävä neuvo oli esimerkiksi se, ettei edellisen asiakkaan tai käynnin kiire saisi siirtyä seuraavalle. Kotikäynneillä voi riittää sekin, että hengittää oven takana kerran syvään ennen ovikellon soittamista.

Makkoselle koulutus toi aikaa ajatella ja löytää arvostusta omaan työhön. Ennen hanketta hän odotti liki malttamattomana eläkkeelle pääsemistä. Hän pohtii, että nyt töissä voisi hyvin jatkaakin, mutta päätös eläkkeelle jäämisestä pitää edelleen – entistä paremmin mielin.

– Ei kaikki voi olla aina huonosti töissä, mutta osalla on sellainen verho silmien edessä. Työn voi kuitenkin menettää, tai sitten jää eläkkeelle. Silloin on myöhäistä miettiä, että olisiko siellä töissä pitänyt nähdä ne hyvätkin puolet.

Kempeleen kunta on noin 1000 työntekijän organisaatio, jonka ammattilaisista jää vuosittain eläkkeelle Vinkin mukaan 25–30 henkeä. Keskimääräinen eläkeikä on suomalaisittain korkea, 64 vuotta ja viisi kuukautta.

Vuonna 2015 kunnasta ei jäänyt yhtään työntekijää ennenaikaiselle eläkkeelle ja vuotta aiemmin ennenaikaisesti eläkkeelle jäi vain yksi työntekijä.

Kempele käy hyvin esimerkiksi keinoista, joilla työuria voidaan menestyk-

sekkäästi pidentää loppupäästään. Kallion kehittämä Uran huippuvuodet on yksi työurien tukemisen tapa. Käytössä on myös korvaavan työn malli, minkä lisäksi erilaisia työaikajoustoja ja tehtäväalueen mukauttamisia hyödynnetään yleisesti. Uran huippuvuodet -hanke tuo töissä pärjäämisen rinnalle työn imua.

Tiia Kallio sanoo, että motivaatiota ja voimavaroja aiottiin aluksi kehittää koulutuksilla. Hän alkoi kuitenkin epäröimään, ettei yksittäisillä koulutuspäivillä saada aikaiseksi motivaatioon, voimavaroihin ja arvostuksen kokemiseen ulottuvaa muutosta.

– Monituntiset koulutukset ovat väsyttäviä ja niihin voi olla vaikea löytää aikaa. Vaikuttavuus tulee pidemmästä prosessista ja niin päätimme lähteä kulkemaan työntekijöiden rinnalle.

Koulutukseen on kuulunut esimiesten ja työntekijöiden yhteiset aloitus- ja lopetustilaisuudet sekä työhyvinvoinnin työpajoja ja vertaisryhmätapaamisia.

Työpajoja pidettiin neljä kappaletta, erityisen onnistuneina pidettyjä puolitoistatuntisia vertaisryhmätapaamisia viidesti.

– Osallistujat pääsivät myös vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin.

Esittelin ensimmäisessä tapaamisessa sisällön ja he pääsivät miettimään mitä ryhmissä pitäisi painottaa. Mahdollisuus vaikuttaa on yksi tapa osoittaa arvostusta, Kallio sanoo.

Innostusvirtaamon alkulähteillä Usein halutaan mitata sitä, mitä halutaan vahvistaa. Kun halutaan vahvistaa innostusta, niin silloin mitataan sitä, pohti tietotekniikkasuunnittelija Mauri Similä, 60, ääneen yhdessä hankkeen työpajoista.

Lausahduksesta syntyi idea ja ideasta Kallio työsti toimivan innostuneisuuden mittarin, Innostusvirtaamon.

Innotusvirtaamo on käynnissä oleva Kempeleen ja Limingan kunnan hanke, jonka yhtenä osana on innostuneisuuden mittari. Se on kehitetty yhdessä työntekijöiden, esimiesten ja johtoryhmäläisten kanssa. Kyselyssä kartoitetaan vastaajan itse kokemaansa roolia työyhteisön innostajana ja muista työyhteisön jäsenistä innostajina.

– Minun mielestäni työpaikalla ollaan helposti negatiivisia, vaikka pitäisi ennemminkin saada hyvän kierre aikaiseksi. Jotenkin työntekijöihin pitäisi iskostaa positiivisen ajattelun malli.

Myös Similän eläkepäivät odottavat edessä päin. Hän sanoo naurahtaen, että ei ollut ajatellut eläkkeelle jäämistä ennen ilmoittautumista eläkeikää lähestyvien hankkeeseen. Kempeleen kunnan palvelukseen Similä tuli vuonna 1990, 34-vuotiaana atk-tukihenkilönä. Hän oli osastollaan tuolloin ainoa työntekijä. Tietokoneet olivat tulossa toimistojen arkeen.

Kiirettä pitää. Tietotekniikkasuunnittelija Mauri Similä (vas.) kertoo, että hektiset työpäivät vievät helposti mukanaan, jolloin ilmapiiri työyhteisössä kiristyy. Tällöin on hänen mukaansa tärkeää muistaa, että koko työtiimi on samassa veneessä. Myös kodinhoitaja Aira Makkonen löysi Uran huippuvuosista entistä kevyemmän asenteen. Hän malttaa edelleen jäädä eläkkeelle, mutta osaa nauttia viimeisestä työvuodesta.

TEEMA

10 Kumina 3•2016

vaalit.kumula.fi – Silloin piti opettaa, että hiirtä ei tarvitse vetää aivan pitkin työpöytää.

Itse tietotekniikka oli vielä siihen aikaan yksinkertaista, Similä sanoo.

Tänä päivänä Kempeleen tietohallintoa pyörittää kuusi eri alueille erikoistunutta asiantuntijaa. Similä luonnehtii, että työpäivät ovat hektisiä ja tehtävät ovat omiaan luomaan negatiivista ajattelua.

– Työ on luonnostaan aika ongelmakeskeistä ja havaittavat muutokset syntyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Siinä työn timmellyksessä on helppo unohtaa, että kaverilla on aivan yhtä vaikeaa, ja tulee tiuskittuakin, hän sanoo.

Kun Similän ripeitä askelia seuraa nyt eri puolilla Kempeleen kunnantaloa, hän viljelee tiuskimisen tilalla leppoisaa huulenheittoa. Similä sanoo oivaltaneensa Uran huippuvuosissa, että juuri työtiimissä on kuitenkin työpäivien pelastus.

– Emme ole töissä yksin, vaan me ollaan tiimi – kuntatiimi. Meidän pitää pystyä tukemaan toisiamme, sillä jos kaveri ei jaksa, niin lopulta työt tulevat kuitenkin muiden tehtäväksi.

Uran huippuvuodet –hankkeen 18 osallistujan palautteissa vertaisryhmien merkitys korostui Vinkin ja Kallion mukaan selvästi. Kunta on suuri työnantaja ja samassa ikäryhmässä osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksia sellaisten ihmisten joukossa, joiden kanssa polut eivät olleet vuosikymmentenkään uran aikana välttämättä kohdanneet.

– Nuoremmilla ajatusmaailma on erilainen. Tässä ryhmässä olimme samaa ikäluokkaa ja siten toisia ryhmän jäseniä oli helppo lähestyä.

Vinkki pitää tulevaisuudentutkija ja työyhteisökehittäjä Ilkka Halavan huomiota työn merkityksestä eri ikäryhmille osuvana myös Uran huippuvuosille: Vanhempi sukupolvi rakentaa identiteetit työn kautta, nuorempi rakentaa sen vapaa-ajan kautta.

– Kunnalle on aikanaan tultu eläkevirkaan ja työurat ovat kymmeniä vuosia pitkiä. On tärkeää, että esimiehet tiedostavat miten tärkeää työ ja siellä saatu arvostus ovat vanhimmille työyhteisöjen jäsenille, Vinkki sanoo.

Muista äänestää Kumulan liittovaltuustovaaleissa! Äänestys on käynnissä 1.–20.10.2016. Äänestämiseen tarvitset vain pankkitunnukset. Tutustu ehdokkaisiin vaalisivustollamme. Kaikki ehdokkaat löytyvät sivustolta 30.9. mennessä.

Katso lisätietoa vaaleista vaalit.kumula.fi -sivustolta tai kysy lisää: saara.paavola@kumula.fi

Osallistu = vaikuta!

Kumulan valtuusto on sinun äänitorvesi!

ukaan Tule m ään! m päättä

••

Kumina Kumina 3 3 2016 2016

11 11

TEEMA: HANKKEET

Vantaalla kirjaston toimintaa ohjaa Lean Lean-ajattelussa tuotantoprosessissa pyritään vähentämään tai poistamaan lopputuotteen kannalta turhia toimintoja: kuljettamista, varastointia, asioiden, esineiden ja ihmisten liikuttamista, odotusaikaa, ylituotantoa, yliprosessointia ja tuotteessa olevia virheitä.

Teksti ja kuvat: Jussi Näri

L

ean-johtaminen sai alkunsa 30-luvun Japanista, jossa Toyotan autotehtaalla alettiin noudattamaan uutta prosessinohjausta. Teollisessa tuotannossa ja muissa mekanistisissa prosesseissa Lean-ajattelu onkin ollut arkipäivää jo pitkään.

Vantaan kaupunginkirjastossa havahduttiin siihen, että kirjaston toimintaa kehitettiin hieman puolivahingossa kohti Lean-ajattelua sen jälkeen, kun kaupungissa oli avattu ensimmäinen omatoimikirjasto ja prosesseja alettu uudistaa. Siitä lähtien kirjaston kehittämispäällikkö Ritva Nybergille Lean-ajattelu on ollut arkipäivää ja kirjaston kehittämisellä selkeä suunta: kaikki se, mikä ei palvele kirjaston strategista päämäärää, on turhaa. Kun kysyn miten kirjaston henkilöstö on kokenut uuden toimintamallin, vastauksena on lähes pelkkää positiivista.

– Kritiikkiä uutta tekemisen tapaa kohtaan on tullut aika vähän. Voi toki

“Meillä on lähdetty siitä, että asiantuntemuksesta pitää maksaa ja pyrkiä näytämään myös ulospäin kirjaston elinvoimaa ja merkitystä.”

12 Kumina 3•2016

TEEMA

olla, että perinteiseen tapaan kritiikki tulee sitten selän takana, mutta kyllä me olemme aidosti halunneet ottaa koko henkilöstön tähän prosessiin mukaan. Paljon on kiinni myös siitä, miten asian esittää. Ihmisten kunnioitus on kuitenkin tässäkin keskeisenä.

– Yhtenä esimerkkinä voisin mainita sen, kun ensimmäistä omatoimikirjastoa suunniteltiin ja sen kirjaston henkilökunta pääsi Tanskaan tutustumaan omatoimikirjastoihin. Matkan jälkeen ymmärrettiin paremmin mitä kaikkea voitaisiin tehdä toisin ja projekti oli helppo aloittaa.

Vantaan kirjaston Lean-mallissa ei

kuitenkaan juosta pelkästään tehokkuuden perässä. Toiminnan painopiste halutaan pitää kirjaston ydintoiminnoissa eikä ydintoimintaan kuulu esimerkiksi kirjojen pakkaus tai siirtely paikasta toiseen. Jotain on kuitenkin Ritva Nybergin mukaan pystytty tekemään henkilöstöpuolellakin.

– Meidän lopputuote on kaikkien lukutaitojen edistäminen. Tähän meidän kaikki toiminta tähtää. Se, että olemme pystyneet karsimaan kuluja on myös tarkoittanut että olemme voineet käyttää resursseja jossakin muualla.

Meillä on lähdetty siitä että asiantuntemuksesta pitää maksaa ja pyrkiä näyttämään myös ulospäin kirjaston elinvoimaa ja merkitystä. Toki Vantaan kaupungilla on tiukat raamit tässäkin, mutta tässä tapauksessa se on tarkoittanut sitä, että muun muassa kirjastojen esimiesten palkkoja pystyttiin tarkistamaan ylöspäin. Pyrkimys on siis, että ei lähdetä tekemään halvalla, mutta kuitenkin niin että pysytään budjetissa.

Jos työstä karsitaan pois Lean-ajat-

telun mukaisesti prosesseja, jotka eivät suoraan tuota lisäarvoa lopputuotteelle, miten käy sitten sen suorittavan työn tekijöille? Vähenevätkö kirjastoista käsiparit, jos kerran aineiston siirtely on sellainen työ, mistä ensimmäisenä karsitaan.

– Meillä Vantaallahan henkilöstömäärä on toistaiseksi pysynyt samana.

Eikä se omatoimikirjastokaan poista

henkilöstön tarvetta kokonaan. Tehtävät siinä kyllä saattavat muuttua, vaikka onhan niissäkin logistiikkatyötä. Mutta uudenlaista näkökulmaa työn tekemiseen me painotamme jo rekrytointivaiheessa, emmekä niinkään tuijota mikä titteli on. Esimerkiksi nuorisotyön ja kirjastoalan osaaminen on nykyisin tosi hyvä yhdistelmä.

”Uudenlaista näkökulmaa työn tekemiseen me painotamme jo rekrytointivaiheessa.”

Miten kelpoisuusvaatimukset teidän näkökulmastanne näyttäytyvät? Onko teillä mahdollisuus täydentää omaa osaamistanne, jos kerran työn sisältö on kovassa muutoksessa.

– No, meidän näkökulmastammehan nämä kirjastonalan kelpoisuusvaatimukset ovat paikoitellen hieman hankalia kun haluaisimme hyvin monenlaista osaajaa kirjastoon. Ja valitettavaa on, että esimerkiksi amk-tutkinto on monelle ollut reitti kirjastovirkailijan tehtäviin. Mutta me lähdemme kuitenkin siitä, että motivoimme henkilöstöä miettimään oman työn sisältöä. Että herätellään miettimään, haluaisiko sitä laajentaa omaa osaamista ja siinä me kannustetaan täydennyskoulutukseen. Me kannustamme toki

jatko-opintoihinkin, mutta onhan se toki paljon myös ihmisestä itsestään kiinni. Mutta koskaan meillä ei torpata, jos esimerkiksi kirjastovirkailija haluaa lähteä vaikka ammattikorkeakouluun pätevöitymään kirjastonhoitajaksi.

Ritva Nyberg on selvästi innostunut tekemisestään. Konkreettiset tulokset toki puhuvat puolestaan eikä soraääniä ole juuri kuulunut. Kirjaston ydinprosessien kirkastamiseen on Vantaalla lähdetty rohkeasti. Nyberg kiitteleekin sekä Vantaan kaupungin antamia vapauksia että kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainion rohkeutta ja ennakkoluulotonta suhtautumista toiminnan kehittämiseen. Kiitokset saa myös kirjaston henkilökunnan ennakkoluuloton suhtautuminen uudistuksiin.

Lean Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy mm. seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen.

Arvoa tuottamattomiksi toiminnoiksi tai turhiksi asioiksi lasketaan kuljetukset varastot liike odotusaika ylituotanto yliprosessointi viallinen tuote.

• • • • • • •

•

Kumina 3 2016

13

LUOTTAMUSMIEHELTÄ

Jukon pääluottamusmies Leila Varkila-Saukkola:

Työelämä on koventunut Leila Varkila-Saukkola toimii Eteva kuntayhtymässä musiikkiterapeuttina ja JUKOn pääluottamusmiehenä. Kysyimme hänen mietteitään työelämästä, sen muutoksesta ja pääluottamusmiehen arjesta.

Teksti: Jussi Näri | Kuva: Akavan Erityisalat

M

illaisia asioita nykyisin nousee esiin? Onko olemassa joitakin ”vakiokysymyksiä” tai teemoja, jotka toistuvat vuodesta toiseen? Toisaalta, onko mitään uusia teemoja, joista joudutaan neuvottelemaan työn­ antajan kanssa?

– Kuntayhtymä on maantieteellisesti laaja vammaisalan osaamiskeskus Etelä-Suomessa. Liikkeenluovutusten sekä palvelurakenteen ja palvelutoiminnan muutosten johdosta on parin viime vuoden aikana käyty useita YTlain mukaisia neuvotteluja, jotka ovat koskeneet monia työtekijäryhmiä. Matkustus- ja työaika-asiat (liikkuva työ) sekä yksittäiset työntekijöiden toimipisteiden siirrot sekä erilaiset palkkausasiat ovat olleet esillä. Kaiken kaikkiaan paikallisneuvotteluja on käyty aiempaa enemmän – sekä työnantajan että pääluottamusmiesten aloitteesta.

M

iten näet työelämän muutoksen noin ylipäätään? Paljonhan puhutaan työelämän koventuneista pelisäännöistä, mutta miten tämä käytännössä näkyy työntekijöiden arjessa ja toisaalta miten tämä näkyy pääluottamusmiehen työpöydällä?

– No ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi henkilöstön harkinnanvaraisten palkitsemisjärjestelmien heikennykset, joita on käytetty talouden sopeuttamiskeinoina. Myös henkilöstön mahdollisuuksia päästä ulkopuolisiin koulutuksiin ja saada työnohjausta on tiukennettu. Siinä missä ennen – kun oli rahaa – näihin suhtauduttiin 14 Kumina 3•2016

hyvinkin ymmärtävästi ja oltiin kenties sovittelevampia. Nykyisin tulee kyllä välillä mieleen, että noinkohan kaikki on aina rahasta kiinni vai onko taustalla halu käyttää enemmän sitä työnantajan direktio-oikeutta.

asioiden erillään pitäminen on joskus haastavaa, niin työntekijöille kuin työnantajallekin. Pääluottamusmiehen työssä on ollut myös pettymyksen hetkiä, jolloin omat vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet vähäiset.

V

M

oiko nostaa esiin mitään yksittäistä työntekijäryhmää?

Toisin sanoen näkyvätkö esimerkiksi työaikapaineet perheellisten vanhempien arjessa niin että näistä tulisi ristiriitatilanteita? Tai toisaalta työuransa ehtoopuolella olevia?

– Ei voi. Kyllä tässä on edustettavana koko joukko erilaisia työntekijöitä ja työuriakin.

iten yhteistyö työnantajan kanssa sujuu? Entä ristiriitatilanteiden ratkominen yleensäkin: syntyykö yhteisymmärrys helposti ja asiat ratkeavat, kun huomauttaa esimerkiksi virheellisestä laintulkinnasta?

Vai onko sellaista, että työnantaja ei yksinkertaisesti halua nähdä asioiden oikeaa tolaa.

– Tätä muuten kysytään oikeastaan aina! Kyllä se on edelleenkin se mahdollisuus vaikuttaa ja toisaalta näköalapaikka työelämän kehittämiseen.

– Tässä suhteessa työnantajan otteet ovat jonkin verran kiristyneet. Meillä on henkilöstöjaosto ja YT-toimikunta.

Yhteistyö eri järjestöjen pääluottamusmiesten kanssa toimii hyvin. Käytössä ovat kaikki normaalit yhteistoiminnan muodot lähtien välittömästä neuvonpidosta paikallisneuvotteluihin.

E

T

M

ikä on kaikista antoisinta pääluottamusmiehen tehtävässä?

ntäs sitten se luottamusmies­ pestin nurja puoli?

– Pääluottamusmies on aina pääluottamusmies! Olen musiikkiterapeutti ja koulutustaustaltani myös filosofian maisteri. Minulla on kiinteää vapautusta pääluottamusmiestyöhön 9,5 tuntia viikossa. Edustan yksin työnantajan kaikkia jukolaisia jäseniä, joita on noin 120. Työntekijät kuuluvat neljääntoista eri akavalaiseen jäsenliittoon ja edustavat 23 eri ammattinimikettä. Edellä mainitut asiat eivät sinänsä ole työn nurja puoli, mutta käytännössä näiden

avoittaako edustettavat helposti?

Toisaalta jo pitkään on puhuttu liittojen ja JUKOn välisen yhteistyön parantamisesta mutta onko tässä tapahtunut mitään kehitystä vuosien varrella?

– Pääluottamusmiehenä minun on vuosittain itse pyydettävä jäsentiedot jokaisesta akavalaisesta jäsenliitosta, jossa oletan olevan työnantajani jäseniä. Työnantajalta saan jäsentiedot AY-valtakirjalla olevista. Jäsentietojen pyytämisessä liitoilta on myös erikseen huomioitava itsemaksavat ja

“Jäsenten tavoittaminen on ajoittain vaikeaa, mutta jäsenten aktiivisuuttakin on hyvä painottaa.”

valtakirjalla olevat työntekijät. Useasti jäsenliitoilla on itsellään puutteelliset jäsentiedot, mikäli työntekijät eivät ole muistaneet ilmoittaa liittoon työnantajansa muuttumisesta. Jäsenten tavoittaminen on siis ajoittain vaikeaa, mutta jäsenten omaa aktiivisuuttakin on hyvä painottaa. Toivottavaa on, että jokainen liittoon kuuluva työntekijä itse tietäsi kuka on hänen luottamusmiehensä työpaikalla.

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

K

uinka hyvin nykyisin käytettävissä oleva aika riittää jukolaisten edunvalvontaan?

– Melko hyvin. Pääluottamusmiesten kiinteä ajankäyttö jäsenasioihin on 100 edustettavaa/työpäivä.

V

uosi sitten astuivat uudet luottamusmiehet tehtäviinsä. Miten näet ylipäätään tämän järjestelmän, jossa luottamusmiehet valitaan vaaleilla ja toisaalta yritetään löytää työlle jatkajaa?

– No, luottamusmiesvaaleissa tulin valituksi jatkamaan pääluottamusmiehenä, mutta varapääluottamusmies vaihtui. Vaaleissa oli ehdokasasettelu erikseen molempiin tehtäviin. Käytössä oli valtakirjamenettely ja mahdollisuus osallistua vaalikokoukseen myös Skypellä. Järjestelmä on työläs ainakin tällaisella työpaikalla, jossa on isot maantieteelliset etäisyydet. Jukon kirjalliset vaaliohjeet ja keskustoimistosta saanut tarkemmat ohjeet kuitenkin auttoivat järjestämään vaalit siten, että kaikki sujui ihan hyvin.

••

Kumina Kumina 3 3 2016 2016

15 15

PUHEENJOHTAJALTA

Kehittymisen keskellä

T

Henkäistä ja rauhoittua. Virheitä sattuu yön tuloksellisuuden kun ”pallolliselle laitetaan painetta”. parantaminen on iso osa meikäläisten tehtäväkenttää.

Samalla kun me suunnitteHarvemmin pääsemme kuitenkaan itse sanelemaan pelin tempoa. Olemme aika lemme kuinka työtä tehdään yksituumaisesti asettaneet lähtökohdaksi entistä tehokkaammin, patistetaan meitä tekemään entistä enemmän lyhyemmässä ”elinvoimaisen kunnan”. Kun jatkossa ajassa. Moni meistä työskentelee ylipitkiä kunnilta otetaan pois vastuu sosiaali- ja päiviä. Moni meistä on myös valmistellut terveyspuolen tehtävistä, korostuu vastuu kunnan elinvoimaisuuden ylläratkaisuja, joiden perusteella jonkun työt ovat päättypidosta ja kehittämisestä.

Tämä tarkoittaa entistä neet. Olemme seuranenemmän vaatimukneet yt-neuvotteluja Me olemme aitiopaikalta. Kun sia koulutukselle parhaat asiantuntijat käsky on käynyt ja opetukselle, keventää hallintoa, kulttuurille ja elinoman kuntamme olemme tarttukeinopolitiikalle. hallinnon muutoksessa Nämä ovat meille neet toimeen ja ja kehittämisessä. tärkeitä teemoja ja leikanneet omaa siksi pyrimmekin hytoimialaamme. vissä ajoin huolehtimaan, että näistäkin – eikä pelkästään Olemme saneeranneet terveyspalvelujen järjestämisestä – puhuitse työpaikkamme tuloskuntoon. Olemme virittäneet hallintokoneis- taan myös tulevissa kuntavaaleissa. ton toimimaan mahdollisimman pienillä resursseilla. Olemme automatisoineet, Me olemme parhaat asiantuntijat oman leikanneet, vähentäneet ja virtaviivaiskuntamme hallinnon muutoksessa ja kehittämisessä. Olemme myös jo nyt keitaneet viimeisten vuosien aikana, mutta silti joudumme välillä myös puolustetetyt monissa liemissä. Siitä kielii myös ne monet vastaukset Kumulan ja Akavan lemaan olemassaoloamme omankin Erityisalojen jäsenkyselyssä. Niistä pääkuntamme sisällä. tellen olemme ennenkin olleet tekemässä elinvoimaisia kuntia.

Kesän jalkapallon EM-kisoissa puhuttiin usein ”tilasta ja ajasta”. Hyvä keino estää vastustajaa tekemästä maalia oli ”ottaa pelaajalta pois tila ja aika”. Kohti ryntäävä puolustaja aiheuttaa pelaajalle kiireen jolloin syötötkään eivät mene omille pelaajille. Vaikka kuntatyö ja hallinto onkin yhä enemmän joukkuePäivi Hytönen peliä, ei tilaa ja aikaa pysähtyä juuri ole.

Hallituksen puheenjohtaja Välillä tekisi mieli katsoa mihin on tultu.

16 Kumina 3•2016

KOLUMNI

3 / 2016

Ihmisten kaupunki

K

untalaisten osallistumisesta kotikaupunkinsa asioihin on viime vuosina puhuttu vilkkaasti. Aihe on entistäkin ajankohtaisempi nyt, kun maakunta- ja soteuudistuksia valmistellaan kiivaalla tahdilla miettien samalla, miten osallisuutta niissä toteutetaan ja toisaalta, minkälaisia tulevaisuuden kunnat tulevat olemaan. Ja olivatpa tulevat hallintorakenteet minkälaisia tahansa, kaupunki on jatkossakin aina ihmisten, joille on väliä, minkälaisessa paikassa he asuvat.

Miten kunta sitten tulisi enemmän asukkaidensa näköiseksi? Äänestäminen vaaleissa ei riitä, jos kaupungeista halutaan tehdä monimuotoisia ja eläviä.

Kuntalaista eivät myöskään paljon lohduta kuukausiksi valmisteluun hautautuvat kuntalaisaloitteet, jotka valtuusto nuijii keskusteluitta tiedoksi saatetuiksi.

ARTTU-tutkimuksessa ”Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2015” todetaan, että kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on käyttänyt jotakin suoran osallistumisen keinoa. Yleisimpiä keinoja olivat vastaaminen asiakaskyselyyn ja osallistuminen jonkin yhdistyksen toimintaan. Nämä ovat relevantteja tapoja vaikuttaa kunnassa, mutta eivät ratkaise sitä, miten ihmiset pääsisivät jo alkuvaiheessa mukaan suunnittelemaan, mitä kaupungissa tapahtuu. Kuntalaisaloite oli tutkimuksessa muuten vähiten käytetty osallistumiskeino. En ihmettele miksi.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa vaikuttavimmiksi osallistumiskeinoksi talkootyöt, yhdistysosallistumisen, yhteydenoton viranhaltijaan ja vanhempainillat. Vastaukset kertovat, että ihmiset haluavat vaikuttaa juuri tiettyyn asiaan, kuten asuinalueensa viihtyisyyteen tai lapsensa koulun luokkakokoihin. Osallisuuden ei tarvitse olla monimutkaista; tarvitaan lisää keinoja vaikuttaa siellä, missä ihmiset sitä haluavat tehdä.

Kotikaupungissani Turussa laadittiin osallisuusohjelma vuonna 2012. Ohjelmaa tehtäessä keskusteltiin mm. aluelautakuntien ja kaupunginosavaltuustojen kaltaisista uusista hallintorakenteista, mutta ne jäivät siitä pois. Jotta ihminen haluaisi istua aluelautakunnassa, sillä pitäisi olla oma budjettinsa ja riittävästi valtaa. Muuten siitä tulee helposti vain byrokraattinen kahvittelukerho. Nykyisiä kaupunkeja isommilla alueilla paikallisparlamentit saattavat jatkossa olla kuitenkin hyvinkin tarpeellisia.

Turussa yksi eniten kiitoksia kerännyt osallistumiskeino on kaupungin verkkosivuilla toimiva Paikalla-palvelu, jossa ihmiset voivat ehdottaa ympäristön kohentamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten kaatuneen liikennemerkin pystytystä tai uutta suojatiekoroketta.

Verkkopalautetta käytetään toki muissakin palveluissa, mutta pieniin teknisiin kysymyksiin se sopii erityisen hyvin. Syksyllä 2016 Turun terveysasemilla aloittaa asiakasraati, jota on jo kokeiltu mm. museopalveluissa.

Kaupunginosissa pyörivät asukastoimikunnat, kaupunginosaviikot ja kaavainfot. Parasta osallisuutta on ihmisistä itsestään lähtevä toiminta, jota kaupunki voi tukea.

Ihmisten ja kaupungin vuorovaikutusta parhaimmillaan ovat Turun illalliset tähtitaivaan alla, joissa kaupunki tarjoaa puitteet ja ihmisten luovat sisällön.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa vaikuttavimmiksi osallistumiskeinoksi talkootyöt, yhdistysosallistumisen, yhteydenoton viranhaltijaan ja vanhempainillat.

Osallisuudesta ei ole vain puhuttu viime vuosina, vaan sitä on pyritty kaupungeissa kehittämään eri tavoin. Sosiaalisella medialla, Pokemon Go’n kaltaisilla peleillä, verkon palautepalveluilla, asiakasraadeilla ja yhteisöllisillä tapahtumilla on jatkossakin merkittävä rooli osallisuuden kasvattajina. Varmaa on, että osallisuustyö ei koskaan tule valmiiksi, vaan sen pitää jatkuvasti elää ajassa. Jotta kaupunki olisi aina ihmisten.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnissa vuorottelevat kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjät.

Elina Rantanen Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (vihr) Turku

•

Kumina 3 2016

17

AJANKOHTAISTA 3/2016

Päivitä tietosi!

Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

3 / 2016

Jäsentietoa

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle.

Kumulan liittovaltuuston syyskokous 2016!

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Kutsu liittovaltuutetuille Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston syyskokous kokoontuu lauantaina 26. marraskuuta 2016 Tampereella. Aloitteita liittovaltuustolle voivat tehdä liiton jäsenet ja esityksiä liiton hallitus. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti Kumulan hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 17. lokakuuta 2016. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston syyskokouksesta lähemmin.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

Kumulan apurahat jaossa taas syksyllä

T

eetkö tällä hetkellä kandia, gradua tai opinnäytetyötä?

Kumula jakaa tänä syksynä kaksi 500€ arvoista apurahaa opiskelijajäsenilleen. Apurahojen haku on käynnissä 1.10.– 15.11.2016.

Apurahaa voi hakea myös jäseneksi liittyvä uusi opiskelijajäsen. Uuden jäsenen jäsenhakemuksen ja apurahahakemuksen on oltava perillä hakuajan päättymiseen mennessä.

Hakua varten tarvitset tutkimussuunnitelman ja ohjaajaltasi suosituksen. Tutkielmien aiheiden on liityttävä Kumula ry:n jäsenhankinta-alueeseen.

Päätökset apurahan myöntämisestä tekee Kumulan hallitus joulukuussa.

18 Kumina 3•2016

Kumula.fi

Apuraha maksetaan myöntämisen jälkeen eli jo ennen työn valmistumista. Näin haluamme tukea opiskelijaa itse työprosessin aikana. Lue lisätietoa jä­ senintrastamme intra.kumula.fi ja uutiskirjeistä. Hae itse tai vinkkaa kaverille!

Kumulan kalenterit vuodelle 2017

K

umulan perinteisiä tasku­ kalentereita on taas mah­ dollisuus tilata lokakuun aikana.

Kalentereita ei enää aiempien vuosien tapaan lähetetä suoraan kaikille jäsenille, vaan halukkaat voivat tilata kalenterin nettisivujemme kautta. Tarkempaa tietoa tilaamisesta nettisivuillamme ja uutiskirjeissä.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15).

Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

I detta nummer behandlar vi projekt i syfte att utveckla arbetslivet samt vårt fullmäktigeval, och vi intervjuar vår förtroendeperson Leila Varkila-Saukkola. Vi skriver också kort om vår medlemsenkät kring framtidens kommunarbete.

Programmet Kunteko, som grundades i fjol, strävar efter att utveckla kommunbranschen. Över hundra kommunenheter har redan deltagit i programmet. Programmet omfattar rådgivning, utvecklingsutbildning, sparring och nätverk. Därtill vill man sprida goda idéer.

Målsättningarna är omfattande.

Med hjälp av programmet vill man nå bättre resultat i kommunarbetet samt högre arbetslivskvalitet, förklarar Anna-Mari Jaanu, programchef för KunTeko 2020.

Ett sätt är att skriva om exempel på god praxis på kunteko.fi:s sida Tekojen tori (på finska). I november i fjol fanns där 21 idéer eller exempel på god praxis, nu finns där nästan hundra inslag. Vi presenterar här två olika projekt som införts på Tekojen tori.

I Kempele startade man projektet Uran huippuvuodet eftersom man i kommunen insåg att de anställdas entusiasm och motivation avtog under de sista arbetsåren. Minna Vinkki, personalchef i Kempele, säger sig ha noterat att anställda som stod i beråd att gå i pension upprepade gånger tog upp i avskedsdiskussionerna hur viktigt de skulle vara för dem att under de sista arbetsåren få känna att de alltjämt var en del av arbetsgemenskapen och att de uppskattades av cheferna. Ett exempel var känslan av att förbigås i utbildningsfrågor, något som kändes sårande. Med hjälp av projektet Uran huippuvuodet vill man hjälpa de anställda att upptäcka vad det är som motiverar dem, att se sina starka sidor och hitta sätt att återfå och ta till vara sina resurser.

På Vanda bibliotek har man börjat genomföra Lean-tanken, vilket innebär att man från produktionsprocessen skalar av allt som är onödigt

för slutprodukten; transport, lagring, förflyttning av saker, föremål och människor, väntetider, överproduktion, överprocessering och fel i produkten.

Man har lite av misstag börjat utveckla bibliotekets verksamhet i Lean-anda när det första aktiva biblioteket öppnades. Sedan dess har Lean-tanken varit en del av vardagen för bibliotekets utvecklingschef Ritva Nyberg, och utvecklingen av biblioteket har fått en klar riktning: allt som inte tjänar bibliotekets strategiska mål är onödigt. På vår fråga om hur bibliotekets personal upplever den nya verksamhetsmodellen svarade hon att det är nästan enbart positivt.

För de flesta av våra medlemmar är det vardagsmat att utveckla administrationen och förbättra arbetsresultatet. I början av sommaren hörde vi oss för kring Akavas Special­ organisationers kommunalarbetande medlemmars åsikter och uppfattningar om kommunen i framtiden. Vi bad dem också uppskatta vilken typ av kompetens som kommer att behövas i framtida kommuner. Förutom att vi fick många svar (över 350) var svaren även intressanta. De De vittnade om en stark entusiasm och ett stort behov av att utveckla det egna

arbetet, inte bekymmer och oro över den framtida reformen.

Kumula-medlemmen Leila Varkila-Saukkola arbetar som musikterapeut i samkommunen ETEVA och hon är FOSU:s (fi JUKO) huvudförtroendeperson. Vi bad henne berätta om sina tankar kring arbetslivet och huvudförtroendepersonens vardag.

Vårt fullmäktigeval närmar sig.

Valet genomförs elektroniskt 1–20.10.2016. Kom ihåg att rösta och påverka!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Kehittämisasiantuntija Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 3 2016

19

kumula.fi

Kumulan syksyn 2016 tapahtumia – merkkaa päivät kalenteriin!

14.–15.9.

30.9.

30.9.–2.10.

1.–20.10.

31.10.

3.–4.11.

4.11.

26.11.

Kumula Kuntamarkkinoilla, Kuntatalo Helsinki Paneelikeskustelu: Kirjasto on kunnan sydän, Turun kirjamessuilla Kumula ja #kirjastopuolue Turun kirjamessuilla Kumulan valtuustovaalit käynnissä Kumula-koulutus: Oman osaamisen kehittäminen, Helsinki (+webinaari) Kumula Informaatiotutkimuksen päivillä Tampereen yliopistolla Jäsentapahtuma Rovaniemellä Kumulan liittovaltuuston syyskokous

Muista myös Akavan Erityisalojen jäsenkoulutukset!

freepik.com

Katso lisätietoa: akavanerityisalat.fi

20 Kumina 3•2016