Kumina 4/2014

4 / 2014

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti 4/2014

Rautalampi halusi takaisin maailmankartalle ja laittoi asukkaat viestintätöihin s. 7 4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 1

1

17.11.2014 9.43

Sisällys 4/2014

4 / 2014

3 Pääkirjoitus

Rohkeutta kuntaviestintään!

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

4 Kuka tykkäisi kunnasta?

Taipuuko virastokieli sosiaaliseen mediaan?

7 Rautalampi ei ujostele Savolaiskunta halusi takaisin maailmankartalle ja laittoi asukkaat viestintätöihin.

16

11 20 vuotta Kumulaa Pitkän linjan Kumula-aktiivi Maarit Helén avasi Kuminalle liiton syntyä ja omia muistojaan menneiltä vuosilta.

15 Kolumni: Näennäistuottavuus tulee kalliiksi.

16 Apilan puskaradio kuuluu kauas Seinäjoen kaksi vuotta sitten avattu pääkirjasto mykistää kävijän.

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi Ts. järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi Päätoimittaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä: ”Mediajulkisuus oli kattavampaa kuin ikinä osasimme odottaa.”

7

Toimituskunta Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Raili Sihvonen, Mika Vertainen ja Salla Palmi-Felin Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén Taitto Nymandesign Oy

20 Palkkahinnoittelu uudistuu

Paino Forssa Print 2014

Asiamies Jaakko Korpisaari kertoo monen jäsenen hyötyvän.

Painos 2 800 kpl 441

21 Maarit Helén Kumulan kokenut valtuuston puheenjohtaja valittiin johtamaan Akavan Erityisalojen hallitusta.

22 Ajankohtaista 23 Svensk resumé

2

Reilun työelämän luotettava asiantuntija

428

ISSN-L 1796-3605

ISSN 1796-3605 (Painettu)

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) PAINOTUOTE

9. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kansikuva: Getty Images / Thinkstock

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 2

17.11.2014 9.43

Pääkirjoitus 4/2014

Rohkeutta kuntaviestintään!

V

Tempaus yhdisti kuntalaisia ja yhteinen iestintä on ihmisten välistä ”pöhinä” elää edelleenkin Rautalampivuorovaikutusta ja paljon riippuu siitä, saadaanko asia somessa. ymmärretyksi. Jäseniämme usein moititaan kankeasta Voisiko siis asioita tehdä toisin? Hallinto­ asioiden käsittelyyn liittyy edelleenkin virkakielestä. Kun toisessa kupissa on muodollisuuksia, joita ei sivuutevirkavastuu ja toisessa kupissa selkokielinen ilmaisu, ei ta Facebook-keskustelulla. ole kovin vaikea arvata Se ei kuitenkaan poista kumpaan vaaka sitä, etteikö viestinkallistuu. Tässä tää voitaisi inhiKun toisessa kupissa lehdessä pohdimillistää. Moni on virkavastuu ja toisessa kunta ja kaupunki taan onko kaikki kupissa selkokielinen ilmaisu, on jo laatinut kuitenkaan aina ei ole kovin vaikea arvata Facebook- ohjeisresursseista kiinkumpaan vaaka ni? Olemmeko tojaan some-vieskallistuu. niin kiinni omassa tintäänsä varten. kielenkäytössämme Pelkään kuitenkin, ettemme näe tapaa että tarkoin laaditulla sanoa toisin? Onko meillä ohjeistuksella vanha virkakieli rohkeutta, osaamista ja halua siirretään vain uudelle alustalle, eikä sillä tiedottaa siten, että asia tulee ymmärrejuuri tykkääjiä tule. tyksi.

ra

Sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon.

Facebook on arkipäivää jo monessa kunnassa. Pieni Rautalammen kunta itä-Suomessa ei kuitenkaan tyytynyt vain verkkoyhteisöön, vaan rautalampilaiset veivät kuntansa viikoksi Helsinkiin.

t

Päivi Hytönen Hallituksen puheenjohtaja

5

24 Rauhallista joulun aikaa.

Toivotamme oikein hyvää ja rauhallista joulua. Muistathan myös levätä!

2 • 2014 KUMINA 4

kumina_414_b_061114.indd 3

3

17.11.2014 9.43

Sosiaalinen media

Kuka tykkäisi kunnasta?

Yhä useampi viranhaltija ja kuntapäättäjä käyttää sosiaalista mediaa työssään. Mutta taipuuko virastokieli Facebookiin ja Twitteriin?

Teksti: Jussi Näri | Kuva: Mikaela Löfroth

S

ade vihmoo Hämeenlinnan torilla. On lokakuun loppu ja katukuva täyttyy maanantaiaamun syksyisistä sävyistä.

Päät painuvat kumaraan kun tuuli piiskaa ohikulkijoita. Tapaaminen on sovittu ylätorin laidalla olevaan kahvilaan. Juuri nyt päivän toinen kuuma tee tulee tarpeeseen. Samoin ajattelee vieraani, joka päätyi kaupungin toiseen samannimiseen kahvilaan. Nopean puhelinkeskustelun ja hetkisen jälkeen ovi käy ja ulos jää sade sekä viima ja sisään astuu Katleena Kortesuo, tietokirjailija, viestintäkouluttaja ja someguru.

Hörpimme mukeistamme ja puhumme kuntien verkkoviestinnästä ja pohdimme kuntien nettisivuja käyttäjän näkökulmasta. Katleena on huomannut, että verkkosivut suunnitellaan usein kunnan organisaation näkökulmasta.

– Se on edelleen aika teknokraattista ja jäykkää. Kunnat järjestävät nettisivunsa aika usein yksiköidensä perusteella. Tuolla on liikuntatoimi, tuolla on tekninen toimi. Eihän tämä palvele taas kuntalaista. Se koko homma pitäisi räjäyttää ja järjestää uudelleen sen

4

mukaan, millaisia palveluja kuntalaiset tarvitsevat.

Jäämme miettimään, miksi kuntien nettisivujen etusivulla vilisee sanoja ”asiakirjat”, ”päätöksenteko” tai ”hallinto”. Väitän, että viranhaltija on viestinnässään välillä tukalassa asemassa.

Kuntalaiset vaativat selkeää viestintää ja kapulakielestä tulee armotta pyyhkeitä. Toisaalta häneltä vaaditaan hallintopäätöksen tiedottamisessa tarkkoja ilmaisuja, jotka eivät jättäisi tulkinnan varaa. Väitteeni ammutaan kuitenkin alas. Haastateltavani sanoo, että oletus kapulakielen tai lakikielen täsmällisyydestä on illuusio kun kyse on tekstin ymmärrettävyydestä: – Jos me kirjoitetaan kovin byrokraattista kieltä ja nojataan lakikieleen, niin mitä väliä sillä täsmällisyydellä on, jos seitsemänkymmentä prosenttia lukijoista ei ymmärrä tekstiä ja soittaa perään. Olen kouluttanut 14 vuotta selkeään ilmaisuun ja lukenut kymmeniä tuhansia tekstejä enkä ole vielä kertaakaan törmännyt tekstiin jota ei olisi voinut parantaa ymmärrettävämmäksi täsmällisyyden kärsimättä.

Miksi sitten kuntahallinnon kieli helposti lipsahtaa vaikeaselkoiseksi?

Olemme yhtä mieltä siitä, että selkokielinen kirjoittaminen on vaikeaa ja totutusta kirjoitusasusta on vaikea pinnistellä eroon. Katleena menee astetta pidemmälle ja puhuu suoraan urautuneesta kirjoittamisesta. Kun parikymmentä vuotta kunta on tehnyt päätöksiä ja julkipannut ne kunnan ilmoitustaululla ja näin tiedoksi saattanut kuntalaisille, on varmasti vaikeaa tehdä asioita toisin. Nyökyttelemme lopuksi, että kapulakielestä eroon pääseminen vaatii myös rohkeutta ilmaista asioita toisin. Hallintokieli on viranhaltijan omaa mukavuusaluetta.

Ja sitten se sosiaalinen media. Aloitan toteamalla että on hieman nurinkurista, että viranhaltijoita laitetaan väkisin johonkin some-muottiin, jossa pitäisi aktiivisesti olla osallistumassa kuntakeskusteluun Facebookissa ja samalla hoitaa oma leiviskänsä kuntahallinnon pyörittämisestä. Syöttöni ei ehdi kunnolla edes ilmaan kun Katleena lyö sen takaisin vaatimalla jokaiseen kuntaan some-yt-neuvotteluja. >

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 4

17.11.2014 9.43

”En ole vielä törmännyt tekstiin jota ei olisi voinut parantaa ymmärrettävämmäksi täsmällisyyden kärsimättä.

Katleena Kortesuo

Some-faktaa Facebook on mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu, jossa käyttäjä voi luoda itselleen kuvallisen profiilin ja pitää yhteyttä ystäviinsä Twitter on yhteistö- ja mikroblogipalvelu, jossa rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää toisilleen enintään 140 merkin pituisia viestejä.

Instagram on yhteisöpalvelu, jonka käyttäjät voivat jakaa toisilleen kuvia, kommentoida kuvia ja tykätä niistä.

Instagram tuli tunnetuksi erityisesti yksinkertaisista kuvamuokkaustoiminnoista.

Youtube on Googlen omistama videopalvelu, joka mahdollistaa videoiden lataamisen sekä muiden videoiden katselemisen ja kommentoimisen.

Katleena Kortesuo on tietokirjailija, viestintäkouluttaja ja someguru, joka vannoo selkeän kielen nimiin.

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 5

5

17.11.2014 9.43

Sosiaalinen media

– Ei, nyt ei puhuta irtisanomisista, vaan jokaisen kohdalla mietitään, mitä sosiaalinen media on juuri sinun työssäsi. Mistä sinä voisit viestiä että sinun työsi sujuisi paremmin? Hyvänä esimerkkinä vaikka kaupunkien järjestämät tiedotustilaisuudet ajankohtaisista hankkeista. Ei niissä kukaan käy.

Olisiko niistä pitänyt vinkata vaikka Facebookissa että joku tulisi? Ja jos sinne tulisi väkeä niin olisiko voinut twiitata paikan päältä?

Jankkaan kuitenkin, että pakko tämän on olla kuitenkin myös resurssikysymys. Kun kuntien toimintamenot pienenevät, joutuu viestintä helposti höylättäväksi. Katleenan mielestä tämä ei ole rahakysymys. Päinvastoin. Se on keino säästää.

– Ei tämä ole rahasta kiinni. Kyse on some-asiakaspalvelusta, mikä säästää resursseja vaikkapa puhelinpalvelusta, sähköpostipalvelusta tai ihan kasvotusten tapahtuvasta asiakaspalvelusta.

Kunnilla on niin kiire vatkata kermavaahtoa käsivispilällä, että ne unohtavat tuossa vieressä olevan tehosekoittimen.

Nähdään paljon vaivaaa, että tehdään vanhoilla metodeilla eikä ole aikaa huomata uutta.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun pöytään pelataan eläkeläiskortti, luulisi somegurunkin myöntävän että ei se Facebook sentään kaikkea ratkaise.

Tässä olemme samoilla linjoilla, mutta vain aluksi. Toki some-asiakaspalvelussa olevan pitää vastata puhelimeen tai hoitaa asiakaspalvelua kasvokkain.

Katleena lyö silti eläkeläiskorttini päälle Tilastokeskuksen tutkimuksen viime vuodelta.

– 72 prosenttia 14–75 -vuotiaista suomalaisista on älypuhelimen päässä ja käyttää sitä. Yhä useampi eläkeläisistämme on mukana sosiaalisessa me6

diassa ja tämä luku tulee kasvamaan.

Tämän hetken eläköityvät ovat jo nyt verkossa, joten kymmenen vuoden päästä seitsemänkymppisinä sosiaalisen median käyttö on heille edelleenkin arkipäivää. Meillä vedotaan aina mökin mummoon, joka ei käytä verkkoa, mutta kymmenen vuoden päästä mummo ilman nettiä on harvinaisempi kuin mummo netissä.

Ja tässä siis ollaan jonkin uuden äärellä. Jään mutustelemaan ajatusta verkottuneesta ja avoimesta demokratiasta, jossa kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Katleenan mukaan tulevaisuudessa ihmisten keskustelutaidot lisääntyvät, sosiaalisen median taidot kasvavat ja vuorovaikutus lisääntyy. Muutos on todellakin tapahtumassa, eivätkä kunnat voi miettiä, ollako mukana siinä muutoksessa vai ei.

– Demokratian kannaltahan tämä on loistava asia. Tällainen mahdollistaa sen, että hallinnosta ja päätöksenteosta tulee avoimempaa. Korruptio, hyvä veli -meininki ja kähmintä vähenee, kun ihmiset pääsevät osaksi keskustelua.

Nyt kerrotaan vaikka Twitterissä, että ollaan tällä porukalla täällä tekemässä päätöstä eikä tämä ole mitään isokenkäisten saunailtaa.

En voi olla kuitenkaan ajattelematta viranhaltijan tai päätöksentekijän aktiivisen verkkoviestinnän nurjaa puolta.

Eri keskusteluforumien rinnalla viidakon laitkin tuntuvat sofistikoituneilta oikeusperiaatteilta. Harhaanjohtavaa tietoa jaetaan mustamaalaamistarkoi­ tuksessa ja henkilöön kohdistuva loukkaaminen poliittisin tarkoitusperin on likipitäen jokapäiväistä. Tuonne susi­lauman sekaanko pitäisi vielä itsensä laittaa?

– No, itse en tiedä ketään joka kirjoittaisi oikeasti Suomi24.fi:n tai Vauva. fi:n kaltaisille palstoille, mutta saatan toki kuulua eri sosioekonomiseen ryhmään. Silti merkityksellisempää on se, mitä aihepiiriltään rajatuimmilla keskustelufoorumeilla sanotaan. Ne foorumit, joille kirjoittavat ihmiset kuuluvat päätöksenteon kannalta merkitykselliseen ryhmään, ovat myös foorumeina merkityksellisiä. Jos haluaisi ajatella julmasti, niin merkityksettömät foorumit ovat merkityksettömiä juuri siksi, että sinne kirjoittavat eivät yleensä äänestä.

Siis hetkinen, tuohan on aika raadollista ja…

– Julmaa, niin juuri. Mutta kaupunkien viestinnässä yhtä merkityksellistä kuin se, mitä on tehty on se, että kerrotaan mitä on tehty. Jos kaupunki kertoo talvella jäädyttäneensä kolme urheilukenttää luistinradoiksi kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. Jos kaupunki ei kerro, kuntalaiset valittavat Suomi24. fi:ssä siitä että kaksi urheilukenttää on jäädyttämättä niistä kolmesta huolimatta.

Lokakuinen sade ulkona jatkuu.

Me juttelemme vielä hetkisen siitä, seurataanko Twitterissä kuntaa vai kuntapäättäjää ja arvioimme muutamia sosiaalisen mediassa levinneitä tapauksia, joissa kunta on nostettu kepin nokkaan. Tuntuu, että kuntien työntekijöiden sormella osoittelemisesta on tullut yhteistä hupia. Katleenan mielestä tärkeämpää on kuitenkin se, että sosiaalisen median kautta viranhaltijat ja päätöksentekijät voivat helposti paikata kömmähdyksiään, niitä kun jokaiselle joskus sattuu. Ehkei se netin keskustelupalstojen huutelukaan aina ole niin dramaattista.

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 6

17.11.2014 9.43

Rautalampi ei ujostele

www.youtube.com/ watch?v=EOF7DIUMg0o

Helsingistä Rautalammille on 350 kilometriä. Näin on oikein päin, kunnassa pääteltiin, kun lähdettiin viemään Rautalampia takaisin maailmankartalle. > Teksti Irene Pakkanen | Kuvat Iiro Lyytinen (Ilmakuva: Aarno Isomäki, Vastavalo.fi)

www.facebook.com/ rautalampitakaisinmaailmankartalle

KATSO VERKOSSA

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 7

7

17.11.2014 9.43

K

Kunta kehittyy

aksi vuotta sitten joulun alla ravintoloitsija Jarna Kaplas Rautalammilla koputti elinkeinoasiamies Marita Leskisen ovelle. Kaplaksella oli idea, joka liittyi kuntaan.

– Sain ajatuksen, että olisipa hienoa, jos Rautalammilla olisi oma ravintola Helsingissä. En tiennyt yhtään kuntaa, jolla olisi nimikkoravintola pääkaupungissa, Kaplas kertoo.

Aikaisemmin Kaplas oli yhdessä Petri Virran ja Iiro Lyytisen kanssa perustanut Rautalammille Morton-nimisen ravintolan. Nimi lainattiin amerikansuomalaiselta John Mortonilta, joka äänellään vuonna 1776 ratkaisi Yhdysvaltain itsenäisyyden. Mortonin isoisoisä syntyi Rautalammilla ja muutti Ameriikkaan Ruotsin kautta.

– Liikeideaamme kuului luoda ravintolan ympärille samanhenkisten

ihmisten Rautalampiheimo. Lopulta päätimme avata idean kunnan käyttöön, Kaplas kertoo.

Elinkeinoasiamiehen luona ideat lähtivät sinkoilemaan puolin ja toisin ihan villeinä. Konttiin sijoitettavan pop up -ravintolan sijaan Kansalaistorille Helsinkiin päätettiin roudata kokonainen Pienois-Rautalampi.

Pohjois-Savossa sijaitseva kunta mainittiin Euroopan kartoissa jo 1600-luvulla. Emäpitäjästä ollaan kuitenkin kutistuttu jo ajat sitten kolmen ja puolen tuhannen asukkaan kunnaksi.

– Halusimme nostaa Rautalammin takaisin maailmankartalle. Lähdimme hakemaan pääkaupunkiseudulle karanneita heimolaisia takaisin ja päätimme kertoa muillekin, että maaseudullakin on elämää, Leskinen kertoo.

Kunnanjohtaja Risto Niemelä oli viikon sisällä juonessa mukana. Kun-

nanhallitus käsitteli asiaa tammikuussa ja vilkutti vihreää. Idea paketoitiin Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeeksi, jolle saatiin maaliskuussa 80 000 euroa Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:ltä.

– Yrittäjien osuus potista oli kymmenen prosenttia ja kunnan saman verran.

Kunnan osuus kasvoi noin 30 000 euroon, mikä oli lopputulokseen nähden todella pieni summa, Niemelä kertoo.

Hanke istui paremmin kuin hyvin kunnan vasta valmistuneeseen elinkeinostrategiaan. Siinä puhuttiin uudesta maaseudusta, minne väljyyttä ja rauhaa arvostavat etätyöntekijät ja muut edelläkävijät hakeutuvat joukolla asumaan.

Projektipäälliköksi valittu Kaplas sai alussa rankkaa kritiikkiä hullusta ideastaan. – Epäiltiin, mitä viemistä meillä on Helsinkiin, ja että tulisi liian kiire, hän kertoo.

Rautalammin kunta Helsingin Kansalaistorilla keväällä 2013.

8

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 8

17.11.2014 9.43

Yhteinen tempaus Uudenlaista kuntamarkkinointia lähdettiin viemään eteenpäin väellä. Rautalammin HUBilla järjestettiin kolme tilaisuutta, joihin kutsuttiin asukkaita, yrittäjiä, kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Ensimmäiseen tilaisuuteen jossa avattiin idea ja lähdettiin jalostamaan sitä samalta istumalta, osallistui 50 henkeä.

Kaikki mukana olleet saivat halutessaan tiivistelmän illan saldosta sähköpostiinsa. Yrittäjille tiedotettiin kahden viikon välein missä mennään, minkä ohella maailmanvalloituksen vaiheista raportoitiin ahkerasti Facebookissa.

– Halusimme, että koko kylä tulee mukaan maailmanvalloitukseen.

Asukkaita otetaan harvoin aidosti mukaan kuntamarkkinointiin, vaikka juuri heidän myyntipuheensa on se

”Halusimme, että koko kylä tulee mukaan maailmanvalloitukseen.”

Jarna Kaplas

Jarna Kaplakselle rakkain paikka Rautalammilla oli ravintola Morton, jonka hän perusti ystäviensä kanssa 2010. Kaplas vaikuttaa nykyään Kuopiossa. kaikkein aidoin, Kaplas sanoo.

Markkinointi kohdistettiin Rauta­ lampiheimoon eli ihmisiin, jotka olivat muuttaneet pois paikkakunnalta vuoden 1972 jälkeen. Yli 5 000 Kansalaistorille kirjeellä kutsutun joukossa olivat myös nykyiset kesäasukkaat.

Kaikki kytkeytyi Rautalampiin Pienois-Rautalampi avasi porttinsa Kiasman, Musiikkikeskuksen ja Sanomatalon syliin asettuvalla Kansalaistorilla 29. toukokuuta. Esiintymislava, infopiste, yrittäjien esittelytilat ja ravintola sisustettiin rautalampilaisen Morehouse Oy:n kontteihin. Pääkaupunkilaisten kyydityksiä varten tuotiin kiesit ja kirkkovene.

Kunnan puolesta oli joka päivä 2–3 työntekijää kertomassa, mitä Rautalammille kuuluu, ja mitä mahdollisuuksia paikkakunnalla on tarjota.

Kanssaheimolaiset eli kunnan asukkaat osallistuivat markkinointiin pällistelemällä paekan piällä ja huastelemalla asioista asukkaan näkövinkkelistä.

Kaikki tapahtumassa esiintyneet muusikot valittiin niin, että heillä oli jokin kytkös Rautalammille.

Kunta piti huolen bussikuljetuksilla, että asukkaita ei jätetty rannalle ruikuttamaan. Kyydeistä osa oli ilmaisia, osasta perittiin nimellinen maksu.

– Halusimme, että kaikilla olisi oikeasti mahdollisuus osallistua kampanjaan, Niemelä sanoo.

Kunnanvaltuusto kokoontui Sanomatalossa avajaispäivänä. Kokouksen avasi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, joka oli juuri palannut Yhdysvaltain Delawaresta suomalaisen ja ruotsalaisen siirtokunnan 375-vuotisjuhlista.

Kokous videoitiin suorana Rautalammille. Etäkokous keräsi virastotalolle yleisöä enemmän kuin valtuuston kokoukset keskimäärin, tosin kahvituksella saattoi olla osuutta asiaan.

Viikon mittainen tapahtuma bongattiin keskeisissä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

– Mediajulkisuus oli kattavampaa kuin ikinä osasimme odottaa, Niemelä sanoo.

Tapahtumaan osallistui yli 4 000 kävijää, sekin yli odotusten. Lakkiaispäivää lukuun ottamatta väkeä riitti aamusta iltaan. Kohdistetun markkinoinnin ansiosta monet tapasivat torilla tuttujaan, ja jäivät rauhassa turisemaan.

Kampanja toi uusrautalampilaisia Valloituksen mahtipontiseksi tavoitteeksi asetettiin, että kunnan asukasluku nousee 20 000:een vuoteen 2020 mennessä. Vaikka kuntaan on muuttanut uusia asukkaita, väkiluku on valloituksen jälkeen hieman laskenut, ja on nyt 3 410 henkeä.

– Rautalammilla kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy, Niemelä selvittää.

Tapahtumassa arvottiin kaksi oma­ kotitonttia ja kolmas jälkikäteen joululahjaksi. Yksi tonteista on jo rakennettu. > 4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 9

9

17.11.2014 9.43

Vierailijoilta kysyttiin, olisivatko he lähitulevaisuudessa valmiita muuttamaan Rautalammille. Kymmenen prosenttia vastaajista, eli 155 ihmistä, kertoi kiinnostuksestaan. Jokaiseen, joka jätti yhteystietonsa, oltiin tapahtuman jälkeen yhteydessä henkilökohtaisesti.

Puolen vuoden sisällä valloituksesta kuntaan muutti parikymmentä uutta asukasta. Sitten tuli pullonkaula vastaan.

– Meillä ei ollut tarjota riittävästi vuokra-asuntoja. Tässä asiassa olisi pitänyt olla viisaampia etukäteen, Niemelä myöntää.

Rautalammin Yrittäjien puheenjohtajana nykyään toimivan Leskisen mukaan yrityksillä on asuntopulan takia vaikeuksia saada työntekijöitä.

– Tai sitten tullaan töihin, mutta perustetaan koti naapurikuntiin, hän sanoo.

Yllä: Kunnanjohtaja Risto Niemelälle Säkinsalmi on kahden kunnan ja kahden maakunnan yhteinen portti tulevaan. Kuntamarkkinoinnin uusin valtti, EteläKonneveden kansallispuisto alkaa näistä maisemista. Alla: Marita Leskiselle rakkainta Rautalampia ovat metsät, niiden antimet ja hiljaisuus.

”Maailmanvalloi­tuksesta opittin, että mikään ei ole mahdotonta.”

Kansalaistorille osallistui 19 yritystä.

Leskisen mukaan kampanja ei juuri suoria kauppoja poikinut, mutta mediajulkisuuden ansioista yhteydenottoja tuli jälkikäteen. Lisäksi kampanja lujitti yrittäjien yhteishenkeä. Rautalammilla on maatalousyrittäjät mukaan lukien 430 yritystä, mikä on asukaslukuun nähden paljon.

Maailmanvalloitusta oli alun perin tarkoitus jatkaa Amerikkaan asti. Matkaako kontteihin pakattu PienoisRautalampi Delawareen vuonna 2016, jää kunnanjohtajan mukaan nähtäväksi. Markkinoinnissa pukkaa myös uutta haastetta, sillä Rautalammin ja Konneveden kuntien alueille sijoittuva Etelä-Konneveden kansallispuisto sai lainvoiman syyskuussa.

Maailmanvalloituksesta opittiin, että mikään ei ole mahdotonta, jos vain maltetaan nousta kipittämästä totutusta kuntaratkaisujen uomasta ja uskalletaan tehdä omannäköistä, sydämellä.

Kaplaksen mielestä asukkaat ovat valtava potentiaali ja viestinviejä kuntamarkkinoinnissa, jos visio on tarpeeksi kirkas ja omaksuttava.

– Visio hakea Rautalampiheimo takaisin ja nostaa kunnan asukasluku 10

kuusinkertaiseksi oli pelkistetty, mutta herätti mahtipontisuudessaan uteliaisuutta ja hilpeyttäkin, hän sanoo.

Sekin opittiin, että jo hankkeen alkuhuumassa kannattaa katsoa pidemmälle ja varautua vastaamaan siihen,

mitä luvataan.

– Hankkeen päätyttyä pitää olla valmis ottamaan lapio kouraan ja mättämään. Juuri tekijät ovat pienelle paikkakunnalle tärkeitä. Puhujia riittää aina, Kaplas sanoo.

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 10

17.11.2014 9.44

Kumula 20 v.

20 vuotta Kumulaa – muistoja menneiltä vuosilta Olen ollut aktiivisesti mukana Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n toiminnassa liiton koko kaksikymmenvuotisen historian ajan.

Johdin liittoa hallituksen puheenjohtajana peräti 12 vuotta ja toimin nyt valtuuston puheenjohtajana. Avaan tässä Kuminalle liiton syntyä ja hieman omia muistojani menneiltä vuosilta. > Teksti: Maarit Helén | Kuvat: Kumula ry

1

Kumulan valtuusto seminaarissa Kuhmossa 1990-luvun puolivälissä.

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 11

11

17.11.2014 9.44

Kumula 20 v.

2

K

umula syntyi, kun neljä Akavan Erityisalojen (silloiselta nimeltään Akavan Erityisalojen Keskusliitto, AEK) kuntasektorin jäsenjärjestöä alkoi etsiä keinoja omien jäsentensä entistä tehokkaampaan ja vahvempaan edunvalvontaan. Yhdistysten johtajille oli tullut käsitys, että yksin, suhteellisen pieninä yhdistyksinä ne eivät saaneet riittävästi ääntään kuuluviin ja pystyneet varmistamaan omien, kuntasektorin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien jäsentensä etujen ajamista.

Kumulan perustamisasiakirjan allekirjoittivat 16.9.1994 Kirjastonhoitajaliitto (KHL), Kuntien johtavat hallintovirkamiehet, Kunnan Kouluhallintovirkamiehet (KKHV) sekä Nuoriso- ja liikunta-alan ammattijärjestö.

3

Ajatus uudesta järjestöstä sanottiin ensi kerran ääneen AEK:n kunnan neuvottelukunnassa keväällä 1993, kun KKHV:n puheenjohtaja Tapio Aalto aloitti keskustelut KHL:n edustajien kanssa. Tästä alkoi yhdistymisen valmistelu. Alkuvaiheessa keskusteluissa olivat mukana AEK:n jäsenyhdistyksistä myös Toimintaterapeutit ja Museoalan ammattiliitto, mutta ne jättäytyivät kuitenkin pois, koska iso osa niiden jäsenistä työskenteli muualla kuin kuntasektorilla.

Yhdentymisneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, ja itse asiassa vaikeimmaksi asiaksi osoittautui uuden järjestön nimen keksiminen. Lopulta Kuntien johtavien hallintovirkamiesten puheenjohtaja Jouko Grönroos kertoi työkaverinsa ehdottaneen Kumula-nimeä, joka sitten hyväksyttiin. Kumulasana ei siis ole lyhenne mistään.

4

Uusi liitto aloitti toimintansa vuoden 1995 alusta ja liittyi samalla AEK:n jäsenjärjestöksi. Aloittelevan järjestön toiminnan haasteita oli saada neljän erilaisen ja erikokoisen yhdistyksen toiminta yhtenäistettyä sekä luotua yhteishenki ja yhtenäisyyden kokemus sen jäsenille. Yhdistyneet järjestöthän olivat hyvin erikokoisia: noin parin 12

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 12

4 • 2014 KUMINA

12

17.11.2014 9.44

2 Akavan Erityisalojen puheen johtaja ja Kumulan kunniajäsen Jussi Perttola Kumula ry:n perustamiskokouksessa 1994.

3 Hallituksen opiskelijaedustaja Ville Rajahalme ja valtuustonjäsen Sten Reinikainen pohtivat Kumulalle uutta strategiaa valtuuston strategiaseminaarissa 2013.

4 Kumulalaisia AEK-foorumissa vuonna 2000. Kuvassa entinen toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijari (oik.), Maarit Helén ja Merja Komonen.

5 Vastavalittu hallituksen puheen johtaja Maarit Helén vuonna 1999, entinen puheenjohtaja Kirsi Kujala ja valtuuston puheenjohtaja Pirjo Pietikäinen.

6 Valtuutetut Reino Kivioja (vas.), Päivi Hytönen, Maritta Naumanen ja Pentti Jormanainen.

7 Valtuutettuja vuonna 2007.

5

6

tuhannen jäsenen Kirjastonhoitajaliitto oli ylivoimaisesti suurin, eikä kolmen muun yhteenlaskettukaan jäsenmäärä yltänyt samaan. Erittäin tärkeäksi koettiin, että kaikista perustajayhdistyksistä saatiin aktiivisia jäseniä mukaan liiton toimintaan ja ennen kaikkea sen valtuustoon.

Kun nyt ajattelen Kumulan kaksikymmenvuotista historiaa, niin minusta olemme onnistuneet siinä, minkä liiton perustajat asettivat tavoitteekseen, eli edunvalvonnan vahventamisen. Vaikka Kumulan jäsenmäärä ei olekaan viime vuosina kasvanut vaan eläköitymisten myötä kääntynyt hienoiseen laskuun, olemme kuitenkin säilyttäneet vahvan asemamme Akavan Erityisaloissa ja sen toiminnassa. Näin olemme pystyneet saamaan äänemme kuuluviin ja kyenneet huolehtimaan jäsentemme edunvalvonnasta varmasti paremmin, kuin jos yhdistymistä ei olisi tapahtunut.

7

Aina toiminta AE:ssa ei ole ollut helppoa ja ongelmatonta. Osoitus siitä on Kumulan 2004 jättämä eroilmoitus AE:lle. Erouhka johdatti Kumulan ja AE:n neuvotteluihin, joiden tuloksena eroilmoitus peruttiin ja neuvottelutuloksina saavutimme asioita, joiden voidaan katsoa hyödyntäneen koko AE-yhteisöä, eikä yksin Kumulaa.

Eroilmoitus on ollut minulle henkilökohtaisesti yksi näiden Kumula- > 4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 13

13

17.11.2014 9.44

Kumula 20 v.

8

8 Hallituksen seminaari Polvijärvellä vuonna 2000.

Kuvassa Maarit Helén ja Pentti Jormanainen.

9 Valtuutetut ovat ryhmätöissä päässeet suun nittelemaan niin tulevien vuosien toimintaa kuin strategisia tavoitteitakin. Kuvassa Jaana Hiltunen (oik.), Pirjo Röynä ja Timo Tamminen.

10 Yhdistyksen hallitus on järjestänyt yhteisiä seminaareja myös toisten yhdistysten kanssa.

Kuvassa Akavan Erityisaloihin kuuluvan SPECIA ry:n hallituslaisia ja Kumulalaisia vuodelta 2007.

vuosieni vaativimmista ponnistuksista, sillä siinä oli vaakalaudalla liiton koko tulevaisuus ja säilyminen Akavassa.

Suuria ilonaiheitani on vuosien saatossa ollut aina valtuustovaalien tulosten ratkeaminen. Jokaisen valtuustovaalin kohdalla on nimittäin jännittänyt, löytyykö riittävästi innokkaita ja halukkaita jäseniä osallistumaan Kumulan toimintaan, mutta joka kerta vaalitulokset ovat osoittaneet, että olemme saaneet jälleen neljäksi vuodeksi kokoon joukon aktiivisia toimijoita kehittämään toimintaamme. Aktiivisten lukumääräkään ei ole vähäinen, sillä laskeskelin, että näiden toimintavuosien aikana meillä on ollut yhteensä 170 valtuutettua ja tämän lisäksi hallituksessakin on toiminut yli 70 henkeä.

9

10

Monesti olen miettinyt, mikä on se asia, joka on saanut minut pysymään vuosikausia mukana Kumulan toiminnassa? Tähän kysymykseen olen löytänyt tärkeän syyn: kaikki ne ihmiset, jotka ovat olleet mukana toiminnassa. Lukuisat hyvät hallituksen ja valtuuston seminaariretket ja kokoukset ovat jättäneet mieleeni mukavia muistoja, ja monista niin hallituksen kuin valtuustonkin jäsenistä on vuosien saatossa tullut läheisiä ystäviäni, ja jokainen mukana ollut on jättänyt oman positiivisen jälkensä mieleeni. Voinkin vain ihmetellä, kuinka näihin tehtäviin onkin hakeutunut ainoastaan mukavia ihmisiä! Heidän kanssaan on ollut hyvä toimia jäsenistömme asiaa ajaen.

14

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 14

17.11.2014 9.44

Kolumnistivieras Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan taustavaikuttajat.

Näennäistuottavuus tulee kalliiksi

K

Jussi Saramo Kirjoittaja on vasemmistoliiton poliittinen sihteeri

”Vaatimalla yhteisiltä palveluiltamme samaa kuin teollisuudelta ajaudumme mahdottomaan tilanteeseen ja luomme pahoinvointia.”

unnissa ja valtiolla vannotaan tuottavuuden lisäämisen nimiin.

Julkisuudessa tuskaillaan, miksi julkisen sektorin tuottavuus ei kasva samaa vauhtia yksityisen kanssa.

Ylätason käsitteillä on helppo puhua. Kuka voisi vastustaa sitä, että pienemmällä rahalla tehdään enemmän? Harva kuitenkaan sanoo mitä se tarkoittaa käytännössä.

Teollisuudessa ihmistyön osuus on jatkanut laskuaan. Roboteilla automatisoitu teollisuus toimii ennennäkemättömän tehokkaasti. Työvoimavaltaiset ja vähän osaamista vaativat alat ovat jo aikaa sitten siirtyneet pois Suomesta. Tekstiiliteollisuus lähti aikoinaan Suomesta Etelä-Eurooppaan, sieltä Itä-Eurooppaan ja lopulta Aasiaan. Nyt Bangladeshin ja Kiinan palkat alkavat olla kilpailussa liian korkeita ja työtä siirtyy Etiopiaan, jossa palkkaa tarvitsee maksaa vain 28 € kuukaudessa.

Miten sama voisi onnistua palveluissa? Hoivatyössä tai opetuksessa tarvitaan jatkossakin inhimillistä otetta ja tekeviä käsiä. Kotikunnassani Vantaallakin halutaan siirtää esimerkiksi kirjastotyö koneille ja kirjastot nähdään lähinnä seinien, ei saatavan palvelun kautta.

Suomen vahvuus on korkea osaaminen ja siihen on panostettava jatkossa yhä enemmän. Sellainen yhtälö ei kuitenkaan toimi, jossa palkkatyö on jakautunut kahtia pienelle huippuosaajien joukolle ja epävarmuudessa elävälle matalapalkkaisille yksityisten palvelualojen työntekijöille.

Valtion työntekijöiden määrä lähes puoliintui kahdessakymmenessä vuodessa 1990-luvun alusta.

Siitä huolimatta Vanhasen sinivihreä hallitus halusi puristaa määrän vielä pienemmäksi mekaanisella tuottavuusohjelmalla, joka vähensi työpaikkojen määrää 90 000:sta 82 000:een.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tuottavuusohjelma jopa vähensi työn tuottavuutta. Erinomaisen

Konsulttidemokratia-kirjan kirjoittaneiden Matti Ylösen ja Hanna Kuuselan mukaan vuosina 2006–2010 valtion henkilöstökulut vähenivät noin 216 miljoonaa euroa, mutta palvelujen ostot lisääntyivät yli 500 miljoonalla.

Valtion asiantuntijatyön korvaaminen kalliimmalla ja usein toimialaa huonommin ymmärtävillä yksityisillä konsulttipalveluilla on levinnyt myös kuntiin. Kuntien apuna niiden omassa tuottavuustyössä on valtionvarainministeriö.

On selvää, että osassa kuntia on hyvin paljon tarpeellisia tehostamisen paikkoja. Vaikkapa kirjastojen ja terveysasemien rutiininomaista työtä automatisoimalla saadaan resursseja lisää itse palvelutyöhön. Matemaattisesti tehtävä tuottavuuden kasvattaminen on kuitenkin väärä lähtökohta. Usein se johtaa osaoptimointiin, joka ei kerta kaikkiaan sovi julkisiin palveluihin.

Tilaaja–tuottaja -mallit vain lisäävät kitkaa ja turhaa byrokratiaa, vaikka niitä sovellettaisiin vain oman organisaation sisällä. Yksityiselle ulkoistettaessa katoaa viimeinenkin koheesio.

Teollisuuden ja alkutuotannon automatisoituminen mahdollistaa ihmiskunnalle sekä vapautumista isosta osasta raskasta työtä, että suuremman keskittymisen sivistykseen ja toistemme hyvinvointiin. Tämä vaatii kuitenkin rakenteiden muutosta. Vaatimalla yhteisiltä palveluiltamme samaa kuin teollisuudelta ajaudumme mahdottomaan tilanteeseen ja luomme pahoinvointia.

Kataisen hallitusta muodostettaessa työntekijöiden vähentämisautomaattina toimineesta tuottavuusohjelmasta päätettiin luopua. Tilalle päätettiin ottaa tuloksellisuusohjelma, jossa merkitsevää oli toiminnan tuloksellisuus kokonaisuutena. Mielenkiinnolla odotan ohjelman tuloksia. Pahoin pelkään, että helpompaa on yhä juustohöylätä työntekijöitä kuin ajatella puhtaalta pöydältä.

44 •• 22 00 11 44 KK U UM M II N NA A

kumina_414_b_061114.indd 15

15

17.11.2014 9.44

Kirjastotyö

Apilan puskaradio kuuluu ka Seinäjoen kaksi vuotta sitten avattu pääkirjasto mykistää kävijän edelleen.

Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Mikko Lehtimäki, Jukka Kontkanen, Jussi Näri

Apila-faktaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Apila-talo • Avattiin 20.2.2012 • Suunnittelijana arkkitehtitoimisto JKMM-arkkitehdit, pääarkkitehti Asmo Jaaksi • Rakennus muistuttaa ylhäältä päin katsottuna apilaa, mistä nimikin. • Julkisivu kuparia suomumaisella kuviolla. • Kirjastossa työskentelee noin 55 henkilöä • Kolme sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa sekä laitoskirjasto Törnävällä. • Automatisoitu lainaus ja palautus • seinäjoenkirjasto.blogspot.fi

16

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 16

17.11.2014 9.44

uu kauas

M

inua vastassa oleva kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä hymyilee ymmärtäväisen oloisena: kirjasto­ rakennuksen synnyttämä vau-reaktio on siis nähty vieraiden kasvoilla useita kertoja aiemminkin. Änkytän superlatiiveja yrittäen vaikuttaa asiantuntevalta, mutta todennäköisesti olen vain aaltoilevan katon betoninharmaata ja turkoosia ihaileva turisti. Kirjastoilla on joskus sellainen vaikutus ihmiseen.

Juttelemme yläkerran neuvotteluhuoneessa tovin kirjastosta ja palvelujen markkinoinnista. Pohdin, mahtaako kirjasto ja markkinointi kuitenkaan mennä samassa lauseessa? Onko meillä edelleen sellaista ajattelua, että kirjasto on palvelu joka on olemassa ja joka kyllä löydetään ilman markkinointiakin? Ja mitä oikeastaan markkinoitaisiin?

– Meillähän ei ole omaa tiedottajaa, kuten useissa muissa kirjastoissa. Itse vastaan kirjastotoimenjohtajana viestinnästä ja osallistun siihen myös. Yhden informaatikkomme tehtäviin kuuluu viestintä, jonka lisäksi viestintää tekevät toki monet muutkin. Mutta kyllä, sen lisäksi, että kirjasto ja markkinointi menevät samassa lauseessa, on markkinointi myös haastavaa. Kyllä kirjastoa pitää markkinoida, >

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 17

17

17.11.2014 9.44

Kirjastotyö me kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta ja sille on paljon ottajia. Me uskomme siihen, että se, mitä me täällä teemme, tekee ihmisille hyvää ja kyllä meidän pitää siitä tänä päivänä kertoa.

Tiedottamiseen lisää resurssia Tartun kiinni Mervin kommenttiin, jossa hän kertoo kirjaston viestintää tehtävän oikeastaan oman työn ohessa.

Mitäs nyt, ollaan kuitenkin kenties Suomen arkkitehtuuriltaan tunnustetuimmassa kirjastossa, valtavan hienossa ja modernissa laitoksessa.

Eikö tällaisesta pitäisi huudella turuilla ja toreilla?

– Toki kun muutimme tähän uuteen taloon, niin jouduimme miettimään sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista.

Tiedottamiseen käytettävää aikaa on lisätty, suunnittelemme tiedottamista viikoittaisissa palavereissa ja lisäkoulutustakin aiheesta haluaisimme. Meillä kävijämäärät ovat kasvaneet 60 prosenttia ja lainamäärät 14 prosenttia joten seinäjokiset ovat meidät löytäneet.

Meillä käy myös jatkuvasti ulkomaisia ryhmiä, viime viikolla kävi ranskalainen kirjastonjohtajaryhmä ja edellisellä viikolla kanadalainen tv-ryhmä.

Kirjastoa käydään siis katsomassa ympäri maapallon. En voi olla kysymättä miten aika riittää kirjastotoimenjohtajan postin ohella hoitamaan kaikkea sitä tiedottamista ja viestintää mikä tuollaiseen yleensä liittyy. Mervi toppuuttelee ja muistuttaa, ettei täällä olla vain ulkomaisia ryhmiä varten, eikä kirjastotoimenjohtaja tee itse kaikkea.

– Siitä huolimatta, että kirjasto on tällainen, me olemme kuitenkin

18

julkinen palvelu seinäjokisia sekä maakunnan ihmisiä varten ja satsaamme erityisesti kirjaston käyttäjiin ja potentiaalisiin kirjaston käyttäjiin. Toki olemme esillä oman alamme forumeilla ja sitä kautta ryhmät meidät löytävät.

Puskaradio ilmeisesti toimii.

Mervi kertoo että kirjasto on hyvin esillä myös Kirjastot.fi -palvelussa jossa esitellään suomalaisia kirjastoja.

Jäin miettimään kuinka hyvin ihan tavalliset suomalaiset tietävät kirjastosta.

– Nämä arkkitehtipalkinnot ovat toki tuoneet kirjastolle julkisuutta, samoin kuin ehdokkuus arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi. Toisaalta silloin kun muutimme tänne, tiedostimme hyvin tarkkaan rakennukseen liittyvän hetkellisen nosteen. No, noste on jatkunut hieman pidempään ja nyt tämä pinnallaolo ja noste pitäisi pystyä myös hyödyntämään kirjaston viestinnässä ja markkinoinnissa. Meidän markkinointibudjettimme on todella pieni, joten hyödynnämme esimerkiksi kaupungin tapahtumakalenteria ja somea, joka on tosi tärkeä.

Piilomaa vetää lapsiperheitä Seinäjoen Apila-kirjasto sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman hallinto- ja kulttuurikeskuksen äärellä, joka on merkittävimpiä arkkitehtonisia kokonaisuuksia Suomessa. Vuonna 1965 valmistunut Aalto-kirjasto palautetaan ensi vuonna päättyvässä peruskorjauksessa alkuperäisasuunsa. Apila-kirjasto tulee olemaan silloin yhtenäisellä tilalla yhteydessä Aalto-kirjastoon. Kirjastotoimenjohtaja suhtautuu remonttiin samalla tyyneydellä kuin aiemmin.

– Sitten kun se remontti valmistuu, käy useampi varmaan katsomassa

tätäkin rakennusta.

Niin, Alvar Aallon ainutlaatuinen rakennuskokonaisuus varmasti kiinnostaa ihmisiä. Jos kävijämäärät kasvavat entisestään, miten käsiparit riittävät kirjastossa?

– Eihän sitä tiedä vielä mitä ensi vuosi säästöineen tuo tullessaan, mutta kyllähän me totta kai yritetään pitää henkilöstöstämme kiinni. Parhaamme yritetään.

Puhe kääntyy takaisin kirjaston kävijöihin ja lapsiperheisiin. Nyt puhutaan Mervi Heikkilän omimmasta alueesta ja innostus kuuluu puheesta.

Kirjaston lastenosastoa kutsutaan Piilomaaksi. Nimi sisältää kumarruksen kirjailija Lea Pennasen lastenkirjallisuuden klassikkolle Piilomaan pikku aasi (1969). Lastenosaston Piilomaaaiheiset kirjatalot ovat ahkerassa käytössä – Meillä erityisesti lapsiperheet ovat löytäneet kirjaston ihan eri tavalla.

Toinen juttu on, että kirjastossa myös viihdytään pidempään eikä käydä vain lainaamassa kirjoja. Tosi mahtavaa on nähdä myös niin paljon isiä lukemassa lapsilleen. Kiva on nähdä myös isovanhempia ja lastenlapsia. Sitten joskus kun me illalla laitetaan ovia kiinni, niin täältä lähdetään itkien, kun ei olisi maltettu vielä.

Etelä-Pohjanmaa ja Apila-kirjasto antaisi varmasti syyn pienelle itsekehulle ja ylisanoille. Mervistä niitä on kuitenkin turhaa edes yrittää nyhtää, kun tärkeämpää kirjastotoimenjohtajalle on kirjastopalvelun toimivuus maantieteellisesti laajalla alueella.

Seinäjoen puskaradio kuuluu kuitenkin kauaksi, maapallon toiselle puolelle asti.

KUMINA 4 3 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 18

17.11.2014 9.44

”Me kilpailemme ihmisten vapaaajasta ja sille on paljon ottajia.

KUVA: JUSSI NÄRI

Mervi Heikkilä

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 19

19

17.11.2014 9.45

Edunvalvonta

Palkkahinnoitteluuudistus tuo hyötyjä Kesällä päästiin sopuun KVTES:n jäsenistöömme sovellettavien palkkahinnoitteluliitteiden uudistamisesta. Uudistus näkyy ensi vuonna myönteisesti monen jäsenen palkkapussissa.

Kaikkien palkkoja uudistus ei koske.

Teksti: Jaakko Korpisaari, kuntasektorin asiamies, Akavan Erityisalat

K

untien asiantuntijat – Kumu­ lan jäsenistöä koskevat uudistukset KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä 1 Kunnan johto ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö ja 2 Sivistystoimen henkilöstö.

Palkkahinnoittelun vähimmäispalkat nousivat reilusti uudistuksen myötä. Tämä on hyvä saavutus nykyisten matalien palkankorotustasojen aikana.

On kuitenkin huomattava, että vähimmäispalkkojen nostaminen ei nosta kaikkien kyseessä olevan hinnoittelun piirissä olevien palkkoja, vaan vain alarajalla tai sitä lähellä olevien palkkoja.

KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä määritetään palkkahinnoittelukohdan vähimmäisperuspalkka. Se tarkoittaa kansallisesti maksettavaa alinta mahdollista tehtäväkohtaista palkkaa. Uudet vähimmäispalkat tulevat voimaan 1.7.2015.

Kirjastonhoitajien palkkahinnoitteluun uutta Kirjastotoimen palkkahinnoittelun porrastus jäi jotakuinkin entiseksi.

Hinnoittelusta poistettiin asukaslukuun ja lainausmääriin liittyvät hinnoittelumääräykset.

20

Kirjastotoimen hinnoitteluliitteestä (liite 2) siirrettiin kirjastotoimen johtajat hinnoittelun ulkopuolelle. Ennen kuin kirjastotoimen johtajat 1.7.2015 siirtyvät palkkahinnoittelun ulkopuolisiksi tehtäväkohtaiset palkat korotetaan 2 700 euroon. Tarkistus hyödyttää siis niitä kirjastotoimen johtajia, joiden tehtäväkohtainen palkka on ollut tätä alempi.

Kirjastopalvelujen johto- ja esimiestehtävien palkkahinnoittelukohdasta poistettiin lainausmääriin sidottu palkkamääräys. Pätevyysvaatimus tiukentui ja on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi kirjastonjohtaja, aluekirjaston johtaja, osastonjohtaja ja kirjaston palvelupäällikkö. Hinnoittelukohdan alaraja on 2 500 euroa.

Kirjaston asiantuntijatehtävät edellyttävät soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Kirjastonhoitajien lisäksi hinnoittelukohtaan tulevat myös informaatikot ja erikoiskirjastonhoitajat.

Hinnoittelukohdan alaraja on 2 300 euroa.

Hallinnon asiantuntijoille uusi hinnoittelukohta Hallinnon palkkahinnoitteluliitteessä (liite 1) hinnoittelukohta ”kunnan

johto ja hallinto” siirrettiin uudistuksessa hinnoittelun ulkopuolelle. Tämä on hyvä asia, koska entinen, kunnan asukaslukuun perustuva hinnoittelu oli vanhanaikainen ja tasoltaan matala.

Uudistuksessa luotiin myös uusi palkkahinnoittelukohta, Hallinnon eräät asiantuntijatehtävät. Siinä on mukana useita edustamiamme ammattinimikkeitä kuten suunnittelija, koulutussuunnittelija, taloussuunnittelija, henkilöstösuunnitteluja, kehittämisen asiantuntija, kääntäjä, tiedottaja ja viestinnänsuunnittelija. Tämän hinnoittelukohdan alaraja on 2 500 euroa.

Ei yleiskorotusta 2015 Kesällä sovittuun hinnoittelu-uudistukseen käytetään työllisyys- ja kasvusopimuksessa vuodelle 2015 sovittua palkankorotuserää, joka on 0,3 prosenttia palkkasummasta. Osalla tuosta summasta kustannettiin jaksotyöaikaa koskevia uudistuksia. Muille ei tule palkankorotusta vuonna 2015.

Palkankorostuserän kohdentamiseen päädyttiin, koska yleiskorotuksena 0,3 prosentin korotus olisi ollut vähäinen. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkkaan se olisi merkinnyt noin 7 euron korotusta.

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 20

17.11.2014 9.45

Maarit Helén

– Akavan Erityisalojen hallituksen uusi puheenjohtaja Kumulan kokenut valtuuston puheenjohtaja johtamaan Akavan Erityisalojen hallitusta.

A

Murroksessa voima Työelämä on murroksessa, ja se vaikuttaa myös ammattiyhdistysten toimintaan.

– Meidän on pysyttävä muutoksessa mukana, mutta tehtävämme on edelleen sama kuin yli 100 vuotta sitten ammattiyhdistysliikkeen syntyessä: joukkovoima ratkaisee. Siksi meidän on tehtävä aiempaa lujemmin töitä, jotta jäsenemme näkevät ja kokevat, että jäsenyydestä on heille hyötyä.

Jäsenyyden on oltava palkitsevampaa kuin pelkkä työttömyyskassa jäsenyys, Maarit Helén sanoo.

Käytännössä Helén näkee, että Akavan Erityisalojen jäsenliitot voisivat lisätä yhteistyötään monella tasolla. Jo nyt tehdään paljon. Useat jäsenjärjestöt kehittävät esimerkiksi yhteisiä koulutuksia ja menevät yhdessä erilaisille messuille. Yhteistyömuotoja voisi vahvistaa edelleen myös päätöksenteossa sekä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

– Kenties järjestöjen viestintää tai vaikka taloushallintoa voitaisiin hoitaa myös enemmän yhteispelillä. Sitäkin kannattaa miettiä, miten jäsenjärjestöt voisivat tehostaa entisestään toimintaansa Akavan Erityisalojen kanssa.

Teksti: Leena Filpus | Kuva: Markku Ojala

kavan Erityisalojen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 15.11.2014 liittokokouksessa Tampereella valittu Maarit Helén lähtee innolla uuteen tehtäväänsä.

Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajistoon jo 14 vuotta kuulunut kumulalainen näkee yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen viime vuonna sovitun Akavan Erityisalojen strategian täytäntöönpanon.

– Pääsen johtamaan monipuolista ja hienoa järjestöä. Strategiassanne puhutaan paljon yhdessä tekemisestä. Siitä, että jäsenyhdistykset toimivat avoimesti yhdessä jäsentensä hyvän työelämän ja oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta. Tätä tavoitetta lähden innolla soveltamaan käytäntöön, Kumulan

jäsenyhdistys saattaa kokea, ettei juuri heidän asiaansa pidetä riittävästi esillä.

– Tämä on ongelma, johon pitää pureutua vieläkin paremmin esimerkiksi viestinnän keinoin, Maarit Helén sanoo.

hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja valtuustoa vuodesta 2013 johtanut kirjastoalan ammattilainen sanoo.

Yhteistyötä tarvitaan, sillä Akavan Erityisaloissa on yli 28 000 jäsentä kaikkiaan 24 itsenäisessä jäsenyhdistyksessä. Yksinään niiden on vaikea vaikuttaa jäsentensä asioihin, mutta yhdessä tavoitteisiin päästään helpommin.

– Jos jäsenyhdistyksemme olisivat yksinään Akavan jäseniä, tuskin kukaan saisi edustajia Akavan hallitukseen. Harvalla olisi myöskään resursseja panostaa neuvottelujärjestöjemme JUKO:n ja YTN:n toimintaan.

Kova edunvalvonnan ydin lasketaan ammattijärjestön jäsenten määrällä, se tuo vaikutusvaltaa.

Helén myöntää kuitenkin, että usean yhdistyksen ammattiliitossa joku

Parasta ovat ihmiset Maarit Helénillä on yli 30 vuoden kirjastoalan kokemus. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on työskennellyt Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmapäällikkönä.

Mikä saa panostamaan vapaa-ajalla ammattiyhdistystoimintaan?

– Tärkeä syy on varmasti yleinen kiinnostus yhteisiin asioihin ja niiden hoitamiseen. Antoisinta ovat ihmiset.

Ammattiyhdistystoiminnassa pääsee tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa kuin normaalissa leipätyössä. Se on äärimmäisen avartavaa.

Tähän asti Helén on matkustanut keskimäärin joka toinen viikko töiden jälkeen Helsinkiin kokouksiin.

– Olen varautunut siihen, että jatkossa matkoja kertyy vielä enemmän.

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 21

21

17.11.2014 9.45

Ajankohtaista

Onko sähköpostisi vaihtunut?

Ilmoita uusi osoitteesi (kumula@kumula.fi) ja pysyt ajan tasalla mitä liitossasi tapahtuu!

Uudet jäsenkortit postitetaan Yhteenveto-lehden välissä joulukuussa.

Ota omasi talteen!

Lähde ehdolle JUKO-luottamusmieheksi JUKOn luottamusmiesvaalit käydään maaliskuussa. Oletko sinä kiinnostunut työyhteisösi kehittämisestä?

Lähde ehdolle! Lisätietoa löydät akavanerityisalat.fi/ edunvalvonta.

Sinä huolehdit kuntalaisista, me huolehdimme sinusta.

THINKSTOCK

Muutoksia vakuutuksissa

E

nsi vuoden alusta lähtien tapa­ turma- ja matkustajavakuutuksista vastaa vakuutusyhtiö Turva. Vakuutusyhtiön vaihdokseen liittyen Turva postittaa vakuutuksen

sisällöstä ja vakuutuseduista kertovan tietopaketin tämän vuoden lopussa. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus säilyvät edelleen Ifissä.

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Faceboo kissa ja lue tuoreimmat kuu lumiset ensimmäisenä.

Ilmoittaudu urapäiville Opiskelijoiden urapäivät järjestetään ensi vuonna Tampereella 21.3.2015 ja Helsingissä 3.10.2015. Ilmoittautuminen urapäiviin alkaa joulukuussa.

Vuoden 2015 jäsenkoulutukset

A

kavan Erityisalojen jäsenkoulutukset ovat Kumulan jäsenille maksuttomia. Ensi vuoden koulutuskalenteri julkaistaan joulukuun Yhteenveto-lehdessä. Poimi kiinnostavimmat koulutukset ja ilmoittaudu akavanerityisalat.fi -sivuilla.

22

Jäikö vuoden 2015 kalenteri saamatta?

Ota yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi.

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 22

17.11.2014 9.45

Svensk resumé Jäsentietoa

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Olemme koonneet kiinnostavia jäsenetuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fi-sivustolle.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/vuosi.

Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/jasenyys/ jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Temat i detta nummer är kommunikationen i kommunerna.

I år minns vi också 20-åriga Kumulas historia.

Kommunikation innebär samverkan mellan människorna, och mycket beror på om vi kan förmedla vårt budskap på ett begripligt sätt. Våra medlemmar klandras ofta för att de använder ett stelt kanslispråk. När tjänsteansvar läggs i den ena vågskålen och uttryck på klarspråk i den andra är det lätt att gissa vilken vågskål som väger mera. I detta nummer diskuterar vi dessutom huruvida allting faktiskt alltid beror på tillgängliga resurser? Detta funderar ordföranden Päivi Hytönen på i sin ledare.

utgående från kommunenheterna, vilket inte gagnar kommunens invånare. Man borde tänka på hurdana tjänster kommuninvånarna behöver och skriva om dem på ett språk som alla förstår.

Det pratas mycket om sociala medier.

Facebook är redan vardagsmat i många kommuner. Den lilla kommunen Rautalampi i östra Finland nöjde sig emellertid inte enbart med webbkontakter, de tog sin kommun till Helsingfors för en vecka. Jippot förenade kommuninvånarna, och diskussionerna kring händelsen lever alltjämt på Rautalampis webbsidor.

Kumulas långvariga styrelseordförande och fullmäktigeordförande Maarit Helén valdes till ordförande för Akavas Specialorganisationers styrelse. Helén går in för sitt nya uppdrag med stor entusiasm: – Jag får leda en mångsidig och fin organisation. I strategin nämns flera gånger vikten av att agera tillsammans. Att medlemsföreningarna öppet jobbar tillsammans för att medlemmarna ska få ett gott yrkesaktivt liv och en rättvis lön. Jag ska se till att detta börjar tillämpas i praktiken.

Faktaboksförfattaren och kommunikationsutbildaren Katleena Kortessuo anser att kommunikationen på kommunernas webbsidor alltjämt är teknokratisk och stel. Kommunerna bygger ofta upp sina webbsidor

Det arkitektoniskt betydelsefulla Apilabiblioteket i Seinäjoki öppnades för två år sedan. Biblioteket har fått beundrare över hela världen.

Bibliotekets kommunikation och marknadsföring genomförs vid sidan av det egna arbetet.

Med detta nummer önskar jag alla medlemmar en fridfull jul och ett gott nytt år 2015!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki 0201 235 385, kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestösihteeri Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi

4 • 2014 KUMINA

kumina_414_b_061114.indd 23

23

17.11.2014 9.45

Toivotamme kaikille jäsenillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015!

24

KUMINA 4 • 2014

kumina_414_b_061114.indd 24

17.11.2014 9.45