Kumina 4/2015

4 / 2015

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Matkailun kehittämisestä valoa kuntien uusiin haasteisiin?

TEEMA

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 1

1

3.12.2015 10.15

SISÄLLYS 4/2015

4 ”Saisi edes kyltin” – Kunnat kehittämässä matkailuelinkeinoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa on paneuduttu kuntien matkailuun.

14

7 Mäntyharjulla matkailijat otetaan vastaan vieraina Matkailu on kunnan valopilkku

14 4 Vakiot 9 Onnellisia eläkepäiviä Anita!

3 Pääkirjoitus

Takana 26 vuotta ammattijärjestyötä

Voiko tällaiseen edes varautua?

10 Pakkolakipaketti ajaa palkansaajan ahtaalle

14 Puheenjohtajalta:

Lakipaketti vaikuttaa palkansaajien vuosituloon

Elämän on jatkuttava

14 Pitkä tie Torniosta työmarkkinoille

15 Kolumni:

Olisiko tietopankista apua kotouttamistyöhön?

16 Kouvolan kirjasto auttaa kotouttamaan Kirjastokortti, kielikahvila ja karaoke!

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Kehittämisasiantuntija Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Jussi Näri Saara Paavola Raili Sihvonen Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

2 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 2

3.12.2015 10.15

PÄÄKIRJOITUS 4/2015

Voiko tällaiseen edes varautua?

”Varsinaisen työn tekijöiden ääni jää helposti kuulumattomiin.”

K

irjoitimme kaksi numeroa sitten kuntien varautumisesta ja valmiussuunnitelmista. Niitä kirjoittaessa emme voineet edes aavistaa, että keskiseen Eurooppaan saapuisi pian satoja tuhansia turvapaikanhakijoita. Emme myöskään voineet aavistaa, että se synnyttäisi meillä ilmapiirin, jossa ihmisten turvallisuus ja elinolojen vakaus haastetaan tosissaan Siinä tiimellyksessä on järjen ääntä kuultu harvakseltaan. Kun politiikka ja oman puolen valinnat vievät kaiken huomion, jää varsinaisen työn tekijöiden ääni helposti kuulumattomiin. Ne, jotka järjestävät turvapaikanhakijoille katon pään päälle, järjestävät tulkkipalvelut, ruoan ja inhimilliset olosuhteet, eivät ole juurikaan saaneet yleiseltä mouhoamiselta ääntään kuuluviin. Kenties hyväkin, sen verran rajuin ottein asian parissa työskenteleviä on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kohdeltu.

Työtä on ollut paljon eikä työmäärä juuri helpotu. Monessa kunnassa on oltu täysin uuden tilanteen edessä, eikä siitä valmiussuunnitelmastakaan ole tainnut olla juuri apua.

Silloin korkea koulutus, osaaminen ja hallintotyön kokemus kantavat. Tässä lehdessä kerromme mm. Kuntaliiton ehdotuksesta parhaiden käytäntöjen jakamisesta. Hyvät neuvot ovatkin kalliita silloin kun tarjolla on lähinnä värikynällä piirrettyä propagoimista.

Pakkolakipaketti puraisee kumulalaisen tilipussista myös lomaleikkauksin. JUKO ry:n järjestöpäällikkö kertoo miten hallituksen säästöohjelmat kohtelevat akavalaista palkansaajaa.

Harvoja valopilkkuja raskaan kuntavuoden aikana on näkynyt kuitenkin matkailussa. Satakunnassa ja Etelä-Savossa on lähdetty kehittämään matkailuliiketoimintaa. Joulun lähestyessä luontomatkailukohteet kiinnostavat yhä useampia ja yhä kauempaa.

KUVA: HENRI ILANEN

Raskaan vuoden kääntyessä loppuun haluamme toivottaa oikein hyvää joulun aikaa kaikille järjestömme jäsenille.

Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2015

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Petri Jauhiainen, Vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti ilmestyy 2.3.2016

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 3

3

3.12.2015 10.15

TEEMA: MATKAILU

”Saisi edes kyltin” – kunnat kehittämässä matkailuelinkeinoa Panostukset vaihtelevat laidasta laitaan, mutta molemmissa päädyissä ydinkysymys on, miten määrittää kunnan rooli matkailunedistämisessä.

Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Jussi Näri, Ville Kangas (Vastavalo.fi)

4 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 4

3.12.2015 10.15

S

anna-Mari Renfors (FT, lakisääteinen tehtävä, sitä hoidetaan tutkimusryhmän vetäjä) vaihtelevasti. Jotkut kunnat panostavat tuntee kunnat ja matkailun. matkailuun paljonkin osoittamalla Satakunnan ammattikorsiihen esimerkiksi henkilöresursseja, kun taas toisilla matkailuelinkeinon keakoulussa on paneuduttu tukeminen hoituu enemmän ja vähemkuntien rooliin matkailun kehittämisessä ja selvitetty matkailun edistämimän muun toiminnan ohella. Tässä se kunnan matkailuelinkeinon tuloksen onnistumisia ja ongelmakohtia.

Matkailuelinkeino kun kasvaa ja sellisuuskin oikeastaan näkyy. Siellä kansainvälistyy parhaillaan muita toimissä matkailuun on panostettu myös kunnan toimesta on myös vireämpää mialoja nopeammin ja on siitä syystä matkailua. Matkailuun puolestaan entistä merkittävämpi työllistäjä myös panostetaan niissä kunnissa joissa kunnissa. Matkailu onkin taloudellisesse on ymmärretty tärkeänä osana ti vaikeina aikoina monessa kunnan elinkeinoa. Hyvä kunnassa niitä harvoja kysymys onkin, mikä valopilkkuja, Renfors kunnan rooli matkaikertoo.

Matkailu ja sen lun kehittämisessä Mitä mieltä? edistäminen kunylipäätään olisi?

Kerro kommenttisi Sanna-Mari nan näkökulmasta Renfors näkee on vähän niin ja kumula@kumula.fi matkailun kehittänäin. Koska se ei ole

misen kaikkien toimijoiTEEMA den yhteisenä tehtävänä.

Siihen tulisi valjastaa niin maakuntatason toimijat, yrittäjät ja kunnat. Kehittämistyön ei tarvitse edes olla kovin monimutkaista.

Jo tietojen vaihto ja yhteistyön lisääminen kuntien välillä on askel oikeaan suuntaan kun kehitetään yhteisiä toimintamalleja.

– Meillä Suomessa on vähän nähtävissä matkailussa sellaista kaupunki–maaseutu -vastakkainasettelua.

Ison kaupungin ydinkeskusta kyllä ymmärretään maakunnan vetovoimatekijänä, mutta ei välttämättä nähdä sitä ympäröivän maaseudun arvoa, siitäkään huolimatta, että luontomatkailu on kovassa nosteessa. >

”Meillä Suomessa on vähän nähtävissä matkailussa sellaista kaupunki–maaseutu -vastakkainasettelua.”

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 5

5

3.12.2015 10.15

TEEMA: MATKAILU

Tutkimusryhmän vetäjä FT Sanna-Mari Renfors ja koulutusohjelmavastaava KT Vappu Salo peräänkuuluttavat kuntien välistä yhteistyötä matkailuliiketoiminnan kehittämiseksi.

nan kehittämisestä kokonaisuutena.

Paljon on kuitenkin kiinni myös niistä ihmisistä jotka kunnissa työskentelevät.

– Merkittävä kysymys on, löytyykö kunnasta sellaista henkilöä, jolla on osaamista ja intoa matkailun kehittämiseen. Kansainvälinen taso nähdään kuitenkin edelleen aika kaukaisena.

Hyvä, kun nyt aluksi saataisiin nämä lähialueet kuntoon, Salo hymyilee.

Saisi edes kyltin

Kunnat osaksi seudullista ja valtakunnallista matkailuliiketoiminnan kehittämistä Matkailu elinkeinona on melkoisen pirstaloitunut ja matkailutulo koostuu usein pienistä puroista. Tutkijan mielestä kunnissa tarvittaisiinkin ymmärrystä siitä, että meillä on valtakunnassa tietyt matkailun kehittämisohjelmat ja -teemat, joiden mukaan edetään. Näitä valtakunnallisia matkailun kehittämisohjelmia varten on maakunnassa koordinaattoreita, joiden tehtäväkenttään ohjelman eteenpäin vieminen kuuluu. Olisikin siis hyvä, että kun pieniä paikallishankkeita tehdään, ne muodostaisivat selkeän linjan valtakunnalliselta tasolta maakunnan toimijoille ja aina paikallistasolle saakka, missä tuotetaan sisältöä näihin hankkeisiin ja teemoihin. Näin koko toimialaa saataisiin vietyä yhtenä rintamana eteenpäin.

Paikalliselta tasolta on hyvin vaikea päästä valtakunnalliseen, saati kansainväliseen näkyvyyteen, jos tuotteita ei ole tehty näihin valtakunnallisiin teemoihin ja tuotesuosituksiin soveltuviksi.

Sanna-Mari Renfors kertoo, että tälläkin hetkellä VisitFinland (ent. matkailun edistämiskeskus) etsii Top-10 -suomalaisia hyvinvontimatkailutuotteita.

– Sitten kun kysytään, onko meillä tällaisia tuotteita, niin huomataan, ettei niitä ole, koska tuotteita ei ole suunniteltu tähän sabluunaan. On toki hyvä, että kunta luo toimintaedellytyksiä ja infraa matkailuelinkeinolle, mutta kun puhutaan matkailuliiketoiminnan kehittämisestä, niin pitäisi ymmärtää jo jotain tästä kokonaisuudesta.

”…toivotaan että kunnan rooli olisi suurempi ja nähdään, että se on ratkaiseva matkailuelinkeinon menestymisen kannalta.”

Kunta ei toimi missään tyhjiössä: se toimii naapurikunnan kanssa samassa kokonaisuudessa, seutukunnan kanssa samassa kokonaisuudessa, maakunnan kanssa samassa kokonaisuudessa.

Maakunta taas liittyy valtakunnallisiin kehittämistoimiin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan koulutusohjelmavastaava KT Vappu Salo kuitenkin huomauttaa, että kunnissa on alkanut viritä ymmärrys matkailuliiketoimin-

– Mutta asenneongelmahan meillä täällä on, Sanna-Mari Renfors puuskahtaa.

– Satakunnan ammattikorkeakoulussa laadittavan luontomatkailuohjelman työstämisen yhteydessä käytyjen haastattelujen perusteella yrittäjät, kehittämistyötä tekevät ja myös kuntienkin edustajat odottavat kunnilta todella paljon. Toisaalta toivotaan, että kunnan rooli olisi suurempi ja nähdään, että se on ratkaiseva matkailuelinkeinon menestymisen kannalta. Eli, että kun kunnat ovat vahvasti mukana toiminnassa, niin se on menestyksen tae. Silti sanotaan, että yrittäjiä on liian vähän ja toisaalta, että yrittäjien pitäisi olla vahvempia, rohkeampia ja sitoutuneempia työhönsä.

Kun matkailutulo kaikesta huolimatta koostuu pienistä puroista, miten nämä pienet purot saadaan synnytettyä? Vappu Salo toteaa, että harva tulee edes ajatelleeksi, kuinka paljon euroja satunnaiset ohikulkijat jättävät kioskeihin ja kahviloihin. Näistä syntyvät ne pienet purot. Silti ongelmana voi olla miten satunnaiset ohikulkijat saadaan ohjattua kunnan matkailupalvelujen äärelle.

– Meillä voi olla hyvinkin perustavanlaatuisia ongelmia. Miten saada kasitietä ajeleva matkailija poikkeamaan valtatieltä kuntaan ja muuallekin kuin valtatien varren huoltoasemalle.

Esimerkiksi maakunnassa on ollut Tielaitoksen kanssa haasteita saada päätien varteen riittäviä opasteita perille matkailukohteeseen. Jo kyltin saaminen voisi olla iso juttu.

6 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 6

3.12.2015 10.15

TEEMA: MATKAILU

Mäntyharjulla matkailijat otetaan vastaan vieraina

TEEMA

Mäntyharju, 6 000 asukkaan kunta Kouvolan ja Mikkelin kupeessa, on tarttunut matkailun kehittämiseen tiukalla otteella.

Teksti: Jussi Näri | Kuva: Thinkstock, Olli Marjalaakso

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 7

7

3.12.2015 10.15

TEEMA: MATKAILU

P

ienellä kunnalla on paljon tarjottavaa ja puuhamiehenä toimii kunnan ja elinkeinoyhtiö Mäsek Oy:n markkinointipäällikkö Olli Marjalaakso.

– Meillä Mäntyharjulla nouseva tekijä on luontomatkailu eri muodoissaan, maastopyöräilystä melontaan, vaeltamiseen, kiipeilyyn, hiihtoon ja lumikenkäilyyn. Meillä on myös Taidekeskus Salmela, joka tarjoaa korkealaatuista kulttuuria ja kesällä huippuartisteja.

Matkailu vaatii pitkäjänteistä kehittämistä. Mikkelin seudulla alueen matkailun kehittäminen on organisoitu Mikkelin seudun matkailu ry:n kautta.

– Mäntyharjun kunta on aktiivinen toimija Mikkelin seudun matkailun kehittämisessä. Sparraamme uusia ideoita monella eri tasolla kuntien ja yrittäjien kesken. Meillä on myös hyvä edustus yhdistyksessä, sillä kunnanjohtajamme istuu hallituksessa ja itse olen hänen varajäsenensä.

Vastuunjako matkailun kehittämisessä on Olli Marjalaakson mukaan selkeä – Mäntyharjun kunta ja elinkeinoyhtiö tekevät selkeästi paikallisen neuvontatyön ja tapahtumien koordinoinnin. Seudullinen tahdonmuodostus tapahtuu Mikkelin seudun matkailu ry:n kärkihankkeiden toteutuksen kautta. Kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia koordinoi taas Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Matkailupalveluiden kehittämistä teemme omassa kunnassa, mutta osallistumme toki myös Mikkelin kehitysyhtiön matkailuhankkeisiin.

Mäntyharjun matkailun kehittämisessä ehdottomia vahvuuksia ovat Marjalaakson mukaan paikallisten yrittäjien kehittämisorientaatio. – Täällä pyritään jatkuvaan kehittymiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Meillä ei puhuta asiakkaista, vaan kaikki matkailijat ovat meille vieraita, jotka kohdataan aidolla ystävällisyydellä.

Haasteita matkailun kehittämiseen

tuo kansainvälisyys. Eurooppalaisten luontomatkailuturistien osuus kasvaa ja alueen tulisi vastata tähän tarpeeseen.

– Seuraava työlistalla oleva asia onkin, 8 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 8

me toimimaan sopuisasti ja samaan päämäärään suunnaten.

Marjalaakson mukaan osallistuminen kansallisen tason matkailun kehittämiseen on selkeää.

– Koko seudun matkailu nähdään yhtenä Suomen kärkituotteista, sillä Saimaa on eräs tunnetuimmista pohjoismaalaisista vesistöistä maailmalla.

Alueemme on mukana VisitFinlandin kärkihankkeissa ja niiden kautta pääsemme osaksi koko Suomen matkailumarkkinoinnin kenttää.

Pitkäjännitteisen kehittämisen lisäksi Mäntyharjulla on ymmärretty myös päämäärätietoisuus. Markkinointipäällikkö TEEMA Marjalaakso nähtiin marraskuussa Helsingin Sanomissa markkinoimassa Mäntyharjun matkailua. ”Minun mielestäni – Joku sanoi, että tavoitteet on saatämä on vasta alkua. vutettu kun päästiin Hesariin. Minun Sitten kun pääsemme mielestäni tämä on vasta alkua. Sitten New York Timesiin kun pääsemme New York Timesiin tai tai The Economistiin, The Economistiin, katson välitavoitteita katson välitavoitteita saavutetuksi. Tässä hommassahan ei loppua näy koskaan, toteaa Marjalaakso saavutetuksi.” ja jatkaa tulevaisuuteen orientoituen.

– Vaikka muutoin maamme talouden tulevaisuuden kuvissa on nähtävissä vain sumuisia maisemia, on matkailu miten tarjoaisimmemme mahdollisimselkeästi nouseva ala. Erityisesti Mänman monelle sujuvaa palvelua heidän omalla kielellään tai ainakin englannik- tyharju ja samalla koko Mikkelin seutu omaavat erinomaisen sijainnin PK-seusi. Toisaalta venäläisten matkailijoiden määrän väheneminen on aiheuttanut tuun ja Helsinki–Vantaan lentoasemaan alueemme matkailualan yrittäjille nähden. Junalla tai autolla matka-aika ylimääräisiä harmaita hiuksia, sillä on vain kaksi tuntia ja perillä pääsee kyseiseen kohderyhmään on satsattu nauttimaan ainutlaatuisen kauniista panoksia ja odotuksia paljon.

Järvi-Suomen puhtaasta luonnosta.

Alueella eri toimijoiden kehittämis­ – Henkeäsalpaavan kokemuksen intressit on saatu hyvin yhdistettyä täydentävät Etelä-Savolaiset ihmiset Mikkelin seudun matkailu ry:n kautta. kohtaamalla vierailijat aidolla palve– Intressit ovat yleisellä tasolla koko luasenteella. Meillä on hyvin toimivat Mikkelin seudun ja Saimaan esilleluontomatkailupalvelut ja retkeilyreitit ympäri vuoden, hurmaava kulttuurielätuominen positiivisilla ja mieleen jäävillä tavoilla. Yhteistyössä ei näin ole mä ja sujuvat liikenneyhteydet. Täällä suuria haasteita. Toki kullakin alueella mieli lepää, iloitsee Marjalaakso. ja kunnalla on aina omat Markkinointipäällikön puhe on niin prioriteettinsa ja painotehokasta, että Mäntyharjusta kuulemme varmasti vielä. tuksensa, mutta kun yhteinen tahto on tiedossa, pystym-

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

3.12.2015 10.15

MERKKIPÄIVÄ

Onnellisia eläkepäiviä, Anita!

Teksti ja kuva: Jussi Näri

A

kavan Erityisalojen sihteeri Anita Leinikka siirtyy joulun aikoihin viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Myös Kumulalla ja Anitalla on yhteinen historia, sillä 26 vuotta sitten hän vastasi työpaikkailmoitukseen, jossa haettiin Kirjastonhoitajaliitto ry:lle toimistosihteeriä. Anitahan siihen valittiin ja hän työskenteli pitkään silloisen toiminnanjohtaja Marjatta Huuhtasen työparina.

Sitten hän siirtyi Akavan Erityisalojen Keskusliiton palvelukseen, mistä hän nyt siis jää eläkkeelle.

Anita, 26 vuotta oikeastaan saman järjestön palveluksessa. Mikä on vuosien saatossa muuttunut vai onko mikään?

– No on toki! Ajatteles kuinka paljon ennen vanhaan käytettiin aikaa pelkästään kokousten järjestelyyn.

Pyydettiin tarjous, se saapui kirjeitse, siihen vastattiin kirjeitse, sitten taas kirjoitettiin. Asioita piti ennakoida hyvin paljon enemmän. Ja kokousten järjestelyt tietenkin kestivät kun ei ollut internetiä eikä sähköpostia. Toisaalta silloin meitä oli neljä. Nykyisin onkin sitten ollut vähän enemmän kiire. Ihan vaan matkustaminenkin on helpottunut paljon. Ennen minun tehtävänäni oli kerran viikossa noutaa varatut matkaliput matkatoimistosta ja toimittaa edelleen niitä tarvitseville. Nykyisin on hieman toisin.

Olet tavannut aika paljon ihmisiä 26 vuoden aikana. Onko järjestöväki muuttunut jotenkin vai ovatko he aina samasta muotista?

– Kyllä edelleenkin tässä yhteisössä suurinta osaa yhdistää halu tehdä asioita toisten hyväksi. On toki ollut niitäkin, jotka ovat tulleet vähän humpan ja ilmaisen lounaan toivossa, mutta niitä nyt on aina. Aina täällä on kuitenkin ollut kiva tehdä töitä, kun on ollut

kivoja ihmisiä ympärillä. Ja persooniahan meillä on ollut aina!

Mitäs nyt sitten? Kerroit että järjestöväkeä yhdistää yhdessä tekeminen ja sen sellainen. Aiotko jättää järjestöt nyt kokonaan vai mitä teet ensiksi eläkkeellä?

– No huokaisen tietysti! Ei, ensiksi lähdetään pariksi viikoksi lämpöiseen ja sitten pitäisi jotain tekemistä keksiä.

En minä oikein ole sellainen joka käy vain vähän lenkillä ja kaupassa…

No mitä, aiotko ryhtyä järjestöaktiiviksi?!

– Itse asiassa kyllä! Olen jo päättänyt liittyä Marttoihin, sillä kyllähän näihin tehtäviin päätyy ihmisiä jotka tykkäävät olla toisten ihmisten kanssa

tekemisissä. Ja varmasti jotakin vapaaehtoistyötäkin keksin. Nauroinkin, että kohta minä olen siellä järjestämässä taas kokouksia!

Ihan varmasti näin. Anita on sen

laatuinen ihminen, että asiat järjestyvät kun ne järjestetään. Tiptop-kokousjärjestelyt, asioiden moitteeton sujuminen ja lämmin ilmapiiri. Räntäsateisena maanantaiaamuna toimistolla tuoksuu joskus pulla. Aina iloinen, aina kohtelias, aina aikaa kuunnella.

Jos työpaikoilla olisi enemmän Anitoja, meitä ammattiliittojen toimijoita ei juurikaan tarvittaisi. Kiitos kaikista näistä vuosista ja oikein leppoisia – ja epäilemättä toimeliaita – eläkevuosia!

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 9

9

3.12.2015 10.15

LAINSÄÄDÄNTÖ

Pakkolakipaketti ajaa palkansaajan ahtaalle Työmarkkinoilla työehtosopimusten neuvottelusta ja luottamusmiestoiminnan koordinaatioista vastaa julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, johon kuulu eri ammattijärjestöjä.

Teksti: Jussi Näri | Kuva: JUKO

L

uottamusmies- ja sopimustoiminnan lisäksi JUKO hoitaa luottamusmiesten koulutusta ja järjestää vuosittain useita luottamusmieskursseja. Kursseilla perehdytään KVTES: n pykäläviidakkoon, jaetaan kokemuksia muiden luottamusmiesten kanssa ja paneudutaan työelämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.

Tärkeänä linkkinä luottamusmiesten ja järjestön työmarkkina-asiantuntijoiden välillä toimii sen järjestöpäällikkö. Järjestöpäällikön tehtäviin kuuluu nimen omaan luottamusmiestoiminnan koordinointi ja koulutus sekä yhteyden eri jäsenliittoihin. Me tapasimme Kumulan syysliittovaltuuston yhteydessä Jarmo Niskasen, joka toimii tuossa tehtävässä. Niskanen valotti meneillään olevaa työmarkkinatilannetta kumulalaisvaltuutetuille ja puhuttavaa todellakin riitti ajankohtaiskatsauksen jälkeen.

– Tässähän ollaan nyt todella mielenkiintoisessa tilanteessa. Haka­ niemessä istuvan Paperiliitton sopimus on katkolla ensi vuonna 30.9. Sen jälkeen Teknologiateollisuuden Metallityöväen liiton sopimus ja niin edelleen. Että aika kyllä kuluu, kun näitä ratkaisuja ryhtyy tulemaan, suuntaan tai toiseen. Ja jos nyt käsillä oleva pakkolakipaketti menee läpi ja näitä sopimuksia neuvotellaan sen pohjalta, niin luvassa on kyllä rehellisesti sanoen aikamoinen syksy.

Jarmo Niskanen

Oheinen kuvio (lähde Yle) on Niskasen mielestä huolestuttava erityisesti kumulalaisten kannalta. Julkisiin palveluihin ja hallintoon kohdistuu kaikista eniten leikkauksia ja tähän sisältyy myös paljon harhaluuloja: – Meillä on edelleenkin vallalla sellainen käsitys, että aina kun otetaan hallinto esiin, niin sieltä löytyy pilvin pimein vähennettävää henkilöstöä. Se on ihan pelkkä harhakuva. Käsityksemme siitä, mitä hallinto on, hämärtyy, ja

näiden leikkausten myötä hallintoon syntyy aukkoja. Unohtuu, että hyvin järjestetyllä hallintotyöllä tuottavuutta saadaan lisättyä.

Niskanen myös muistuttaa, että hallituksen säästötoimet kiertyvät julkisessa keskustelussa miltei tyystin ns. kilpailukykyloikkaan. Toisin sanoen tavoiteltava viiden prosentin kilpailukyvyn parantaminen ja siihen liittyvät leikkaukset ovat jättäneet muut suunnitellut toimet melko vähälle huomiolle.

10 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 10

3.12.2015 10.15

Ns. pakkolakipaketti vaikuttaa bruttopalkkaan muuttamalla kaksi arkipyhää työpäiviksi ilman korvausta, leikkaamalla palkkaa sairausloman ajalta, leikkaamalla lomarahaa ja lyhentämällä vuosiloman enimmäispituutta ilman korvausta.

Hallitusohjelmassahan on myös toinen viiden prosentin tavoite. Se sisältää maltilliset palkkaratkaisut usean vuoden ajalle. Tämän lisäksi on vielä kolmaskin viiden prosentin tavoite, joka sisältää yrityskohtaiset ratkaisut tuottavuuden parantamiseksi.

Eli yhteensä puhutaankin viidentoista prosentin sopeuttamistoimista, vaikka julkisuudessa keskustelu nivoutuu yhteen viiden prosentin tavoitteeseen.

JUKOn järjestöpäällikkö toteaakin, että ”ensin leikataan viisi prosenttia, sen jälkeen jäädään paikoilleen seisomaan ja odotellaan, että muut menevät sen viiden prosentin verran ohi ja sen jälkeen pyritään joillakin toimilla kehittämään tuottavuutta vielä yksi viiden prosentin määrä”. Viimeinen sisältänee esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämisen, mikä on yksi harvoja ilon aiheita koko paketissa.

Lomaleikkaukset näkyvät myös palkkapussissa Yksi pakkolakipaketin suurimpia ongelmakohtia on sen vaikutus palkansaajan vuosituloon. Kaikista eniten tämä näkyy niillä kunnan viranhaltijoilla, jotka kuuluvat ns. pitkän loman piiriin. Tämä tarkoittaa niitä, joiden lomaoikeus on viidentoista vuoden palvelussuhteen jälkeen 38 päivää. Jarmo Niskanen kehottaa kiinnittämään huomion oheisen taulukon keskimmäisen sarakkeen prosenttilukuihin (lähde Akava) – ne kun koskevat myös suurinta osa kumulalaisista.

Julkisuudessa on jäänyt valtaosin huomaamatta se, että loman leikkaamisella on myös vaikutus palkansaajan ansioihin. Ajatuksena on, että ”eihän sillä kahdeksan vuosilomapäivän leikkaamisella ole rahavaikutusta, kun palkka kuitenkin pysyy samana”. Mutta: työaika on luonnollisesti mitattavissa rahana kumminkin päin ja sille lasketaan arvona joko palkan lisäys tai palkan leikkaus. Arvon lomapäivien leikkaukselle saa konkreettisesti selville, kun laskee, kuinka paljon palkkaa

Pakkolakien vaikutukset palkansaajan vuosituloon LÄHDE: AKAVA Palkka, euroa/kk

Jos normaali loma

2 000

-831 e/vuosi

- 3,3 %

3 000

-1 247 e/vuosi

- 3,3 %

4 000

-1 663 e/vuosi

5 000

-2 078 e/vuosi

-2 000 e/vuosi

Keskimäärin

- 7,9 %

-900 e/vuosi

- 3,6 %

-2 999 e/vuosi

- 7,9 %

-1 350 e/vuosi

- 3,6 %

- 3,3 %

-3 999 e/vuosi

- 7,9 %

-1 800 e/vuosi

- 3,6 %

- 3,3 %

-4 999 e/vuosi

- 7,9 %

menettää ottamalla esitetyt lomapäiväleikkaukset palkattomana vapaana takaisin. Akavan laskelmien mukaan pakkolailla toteutettava vuosilomaleikkaus puraisee kaikista eniten työurallaan pidemmälle ehtineiden ansiotasoa.

Käytännössä puhutaan noin kuukauden palkasta. Lomaleikkausten ansiotaso­ vaikutus tulee mahdollisesti eteen myös, kun arvioidaan miten käy niissä kunnissa, joissa taloudellinen tilanne on huono. Silloin edessä on lomautus vuosiloman ulkopuolella ja kahdeksan vuosilomapäivän hinta onkin muuttunut käytännön leikkaukseksi. Tai jos vaativaa työtä tekevä joutuu ottamaan päivät palkattomina vapaina jaksaakseen yhä nousevaan eläkeikäänsä saakka.

Toisekseen julkisen sektorin lomat on aikanaan saatu sopimusneuvotteluin

-2 250 e/vuosi

- 3,6 %

siten, että kun palkankorotuksiin ei ole ollut varaa, sopimuspöydässä ovat olleet lisääntyneet vapaat samalla kun yksityissektorilla tehtiin sopimuskorotuksia.

Työmarkkinapolitiikassa tapahtuu juuri nyt paljon. Hallituksen kaavailuissa on mittavia työehtojen heikennyksiin liittyviä toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa sopimusvapauteen puuttumalla. Tässä neuvottelujärjestön kanta on järkähtämättömän kielteinen. Työstä ja sen tekemisestä sopiminen on perustuslaillinen oikeus, eikä sen ylitse saa kävellä lainsäädäntöteitse. Tässä myös liitot ovat samoilla linjoilla, mikä näkyi keskusjärjestöjen yhteisenä suurmielenosoituksena Helsingissä. Järjestövalmius on olemassa, jos pakottavalla lainsäädännöllä heikennetään JUKOlaisten työn tekemisen ehtoja.

Leikkausten ja veromuutosten kohdentuminen LÄHDE: YLE / VVM Julkiset palvelut ja hallinto Koulutuksen järjestäjät Eläkeläiset ja ikääntyneet Lapsiperheet Työttömät ja sosiaaliturva Ulkomaat Opiskelijat Yritykset Muut Työlliset Ei jaoteltavissa -20 %

-15 %

Menoja vähentäviä toimia 4,7 mrd. e

___kumina_415_241115.indd 11

Jos pitkä loma

-10 %

-5 %

Menoja lisääviä toimia 460 milj. e

0%

5%

Verojen kevennykset 565 milj. e

10 % •

Kumina 4 2015

11

3.12.2015 10.15

PUHEENJOHTAJALTA

Elämän on jatkuttava

E

sijaan, että keskittyisi vaarojen etsimiseen lämme juuri nyt maailmassa ja epäluuloiseen maailmanhavainnointiin jossa tuttujen rakenteiden voi valita mihin kiinnittää huomioita. koetaan murtuvan. Kun maaAinakin voi harjoittaa aivojaan siihen. ilma ympärillä tuntuu palavan, ”Huomion suuntaaminen hyvään on omat pienet murheet asettuvat ihmisen itse tehtävä. Valitsemalla sen, omalle pienelle paikalleen. Mielessä kävi, mihin kiinnität huomiota, luot tulevaionko oikeus ajatella itseään, onko meillä oikeutta keskittyä omien etujemme valvo- suutesi. Sen, mihin kiinnität huomiota, on tapana lisääntyä, voimistua, syventyä miseen? ja ilmaantua. …Myönteisyys ei vain Pelolle ei voi antaa pysyluo uusia sisältöjä mieleen, vää sijaa. Huolesta ja vaan se avaa uusia näkökulsurusta huolimatta elämää on mia ja valmentaa mieltä pakko jatkaa löytämään ratkaisuja ja omat arjen ongelmiin”. (Tony Me olemme tällä rutiinit luovat Dunderfelt) pallolla auttaaksemme turvallisuutoisiamme. Yksin kukaan den tunnetta.

Hakeudu muiden ei ole mitään.

Ihmisenä pariin, pidättele kyyolemiseen kuunisyyttäsi, vältä epäluu kyky asettua kohteliaisuutta, ilkeilyä, toisen ihmisen loukkaavaa kielenkäyttöä. asemaan. Rakkautta Yhteisöissä usein pulmat kärjisja suvaitsevaisuutta tämä tyvät vuorovaikutushalun ja -taitojen maailma tarvitsee. Epämiellyttävältä puutteeseen. tuntuu yleisen asenneilmaston kovenemiHarjoitus tekee mestarin. nen. Retoriikan muutos nettikeskustelussa on yksi aikamme valitettavia ilmiöitä.

Ammattijärjestön jäsenenä voit luottaa Ihmisyys tuntuu olevan monelta hukassa. siihen, että asioitasi pyritään hoitamaan Me olemme tällä pallolla auttaaksemme parhaalla mahdollisella tavalla, oli kyse toisiamme. Yksin kukaan ei ole mitään. sitten mahdollisesta pulmasta työpaikallaIhminen on ihminen vain suhteessa si tai laajemmin koko työmarkkinakenttää toisiin. koskevan asian hyvään ratkaisuun viemisestä. On oikein olla eduistaan huolesOmassa arjessa ja yhteisössäni on tunut, on oikein valvoa niitä, on oikein pohdittu jaksamisen ja hyvän olon ehtoja. toivoa hyvää työelämää ja kohtuullisia Ihminen aivoineen ja tumakkeineen on palvelussuhteen ehtoja. koodattu havainnoimaan ja tunnistamaan uhkia ja vaaroja, suoraan savannilta siis.

Hyvää joulunaikaa ja uuden vuoden Elämä on viime aikoina, vuosituhansina, alkua. kehkeytynyt kuitenkin kohtuullisen turvalliseksi, eikä toinen ihminen ole varsinaista vaaraa meille merkinnyt. Ja sen

12 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 12

3.12.2015 10.15

KOLUMNI

4 / 2015

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus

S

uomen kunnat painivat isojen haasteiden edessä. Suurin haaste on yhtälö, jossa yritetään sovittaa yhteen sekä taloudelliset realiteetit että lukuisat kunnille asetetut tehtävät. Edellisellä hallituskaudella kunnat joutuivat säästämään kivuliaan paljon.

Kaikilla mittareilla arvioituna julkisen talouden tuottavuusloikka on välttämätön. On kuitenkin selvää, että laadukkaista hyvinvointivaltion palveluista kuntalaisille ei haluta tinkiä. Tilanne siis vaatii uudenlaisten ratkaisumallien etsimistä.

Uskon, että digitalisaatio on yksi merkittävimmistä ratkaisuista haasteisiin. Se on hyvästä syystä hallituksen kärkihanke.

Mitä digitalisaatio oikeastaan on? Se on tuoreita toimintatapoja. Se on palveluiden sähköistämistä. Se on digiteknologian integrointia organisaatioihin. Se on ennen kaikkea ketterää uudistamista.

Hallituksen tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut. Olen todella iloinen siitä, että hallitus päättää alustavan aikataulun mukaan digitalisoinnin periaatteista jo ensi vuoden tammikuussa. Kuntien prosessien digitalisaatiotyö käynnistyy syksyllä 2016.

Suomessa säädökset ovat kohtuuttomasti hidastaneet digitalisaatiota. Siksi turhien normien ja sääntelyn purkamisesta on oleellista mainita digitalisaation yhteydessä. Sääntelyä ei toki vuosien varrella ole tarkoituksenmukaisesti luotu jarruttamaan digitalisaatiota, mutta viime vuosien aikana on tullut selväksi, että digitalisaatio vaatii myös sääntelyviidakon purkamista. Digitalisaatio yhdistettynä normien purkutalkoisiin on varsin toimiva kombinaatio.

Joskus digitalisaation ympärille piirretään isoja mörköjä ja synkkiä pilviä. Ihmettelen kovasti sitä, kun eräät tahot laittavat joskus yhtäsuuruusmerkin normien purkamisen ja palveluiden leikkaamisen väliin. Normien purkamisessa ja digitalisaatiossa on kyse siitä, että nimenomaan mahdollistetaan toimivat, uudenaikaiset ja käyttäjälähtöiset palvelut myös tulevaisuudessa.

Keskeinen osa julkisten palveluiden digitalisaatiota on yhden luukun malli. Mallin idea on se, että tiedonvälitys eri virastojen välillä on saumatonta ja ettei kansalaisten

Suomessa säädökset ovat kohtuuttomasti hidastaneet digitalisaatiota.

tarvitse antaa samoja tietoja useille eri viran­ omaisille. Tarkoituksena on, että kun tieto on kysytty kerran, virastot pystyvät kätevästi kommunikoimaan keskenään ja vaihtamaan tietoa digitaalisesti.

Palapeli on toki vaikea, koska kansalaisella täytyy olla myös jatkossa oikeus tietää, minne kaikkialle hänen tietonsa leviävät ja mitkä tiedot hänestä kerätään. Oleellista on, että yhden luukun palvelumallia kehitetään käyttäjälähtöisesti ja selkeillä pelisäännöillä.

Paremmat digitaaliset julkiset palvelut olisivat suuri helpotus kuntalaisille – ja ennen kaikkea yrittäjille. Eri viranomaisille tehtävät lukuisat ilmoitukset lisäävät etenkin pienten ja keskisuurten yritysten työtaakkaa valtavasti.

Etelänaapurimme Viro on onnistunut digitalisoimaan julkisia palveluitaan nopeasti ja vieläpä erinomaisella menestyksellä. Hyvä esimerkki Viron digitalisaatiosta on sähköinen äänestäminen, joka alkoi Virossa jo kymmenen vuotta sitten. Suoraan sanottuna on varsin häpeällistä, että sähköinen äänestys on edennyt Suomessa todella hitaasti.

Avainasemassa digitalisaatiossa tulee olla käyttäjälähtöisyys. Digitalisaation myötä kuntalaisten arki helpottuu konkreettisesti. Jos ja kun haluamme sujuvampaa arkea, meidän tulee rohkeasti hyödyntää digitalisaatiota.

Suomen pitää olla ketterä uudistaja, joka tarttuu innokkaasti digitalisaation mahdollisuuksiin.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan vaikuttajat.

Toni Ahva Kirjoittaja on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Sampo Terhon avustaja sekä Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen.

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 13

13

3.12.2015 10.15

PAKOLAISKYSYMYS

Maahanmuuttajien työllistymiseen kannattaa satsata

Pitkä tie Torniosta työmarkkinoille Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa tarvitaan kuntiin uusia ratkaisuja. Erityisesti olisi satsattava aikuisten maahanmuuttajien työllistymiseen.

Teksti: UP/Kari Leppänen | Kuva: Jarno Mela

J

ulkisuuden mielenkiinto on viime kuukausina keskittynyt Tornion järjestelykeskuksen kautta Suomeen tuleviin turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin ympäri maata.

Kuitenkin vastaanottovaihetta isompi haaste on oleskeluluvan saaneiden sijoittuminen kuntiin ja kotoutuminen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Tänä vuonna turvapaikanhakijoita tulee Suomeen sisäministeriön arvion mukaan noin 30 000, joista ehkä 30–35 prosenttia saa oleskeluluvan. Heidän lisäkseen Suomeen tulee vuosittain 750–1 050 kiintiöpakolaista.

Aivan ratkaisevaa Wikman-Immosen mukaan on tulokkaiden kotoutuminen uuteen ja outoon maahan.

– Kotoutumisen järjestelmät eivät ole toimineet odotusten mukaisesti edes viime vuosina, kun tulijamäärät olivat paljon pienemmät.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja.

Erityisen tärkeänä Wikman-Immonen pitää aikuisten maahanmuuttajien työllistymistä. Siihen kannattaa hänen mielestään satsata.

Tietopankki avuksi Wikman-Immosen mukaan kotouttamisen menetelmiä on kehitelty ja ideoi-

tu monissa eri hankkeissa. Puutteita on resurssien lisäksi kokemusten välittymisessä. Ruutia ei kannata keksiä joka paikkakunnalla uudestaan.

– Suurin hyöty olisi nyt siitä, että koetelluista ja hyväksi havaituista käytännöistä koottaisiin tietopankki. Sieltä kunnat ja TE-toimistot voisivat ottaa sopivia keinoja paikalliseen käyttöön.

Tietopankin luonteva sijoituspaikka olisi Wikman-Immosen mielestä työja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettu kotouttamisen osaamiskeskus.

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Joukossa koulutettuja osaajia Maahanmuuttajista odotetaan pitkällä tähtäimellä apua Suomen talouden ongelmiin. Työikäinen kantaväestö vähenee ja maahanmuuttajat täydentäisivät sopivasti työmarkkinoita.

Kuitenkin taival Tornion järjestelykeskuksesta yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi ja palkansaajaksi on pitkä.

Wikman-Immonen korostaa, että kotoutumiseen ja yhteiskuntaan sijoittumiseen kuluva aika ovat hyvin yksilöllisiä. Joillakin työllistymiseen voi mennä vuosia.

– Toisaalta maahanmuuttajien joukossa on paljon myös koulutettuja ihmisiä. Monilla on myös runsaasti työkokemusta. Sitten on heitä, jotka

14 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 14

3.12.2015 10.15

”Kaikilla aikuisilla maahanmuuttajilla on varmasti tavoitteena työllistyminen.”

kaipaavat opetusta luku- ja kirjoitustaidossa.

Tärkeänä Wikman-Immonen pitää, että tulijoiden koulutustausta ja osaaminen kyetään tunnistamaan ja hyödyntämään.

– Kaikilla aikuisilla maahanmuuttajilla on varmasti tavoitteena työllistyminen. Kotoutumis- ja kielikoulutuksen jälkeen joillakin on nopeastikin valmiuksia siirtyä työelämään, jos vain löytyy sopiva työpaikka.

Wikman-Immosen mielestä prosessia helpottaa, jos opitaan yhdistämään kotoutumiskoulutusta, kielen opiskelua ja työtä.

– Tässä tarvitaan yhteistyötä työnantajien kanssa.

– Vastaanottovaihetta isompi haaste on sijoittuminen kuntiin ja kotoutuminen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 15

15

3.12.2015 10.15

PAKOLAISKYSYMYS

Siirtokirjaston kokoelmista maahanmuuttaja voi löytää lukemista omalla äidinkielellään, kertoo Kari Kaipainen.

16 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 16

3.12.2015 10.15

Sadoilla maahanmuuttajilla kirjastokortti

Kouvolan kirjasto auttaa kotoutumaan Kouvolan kirjastosta on tullut tärkeä paikka maahanmuuttajille.

Teksti: UP/Kari Leppänen | Kuva: Juha Metso

M

aahanmuuttajat viettävät usein aikaa kirjastossa. Esimerkiksi somalipojat käyvät kirjaston mediamajassa pelaamassa tietokonepelejä isolla näytöllä, kertoo kirjastovirkailija Kari Kaipainen.

Hän vastaa Kouvolan kirjaston maahanmuuttajatoiminnasta. Kaipainen järjestää kirjaston käytön opetustunteja ja hänen ansiostaan sadoilla maahanmuuttajilla on Kouvolan kirjaston kirjastokortti.

Kaipaiseen otetaan yhteyttä, kun esimerkiksi Kouvolan ammatillinen koulutuskeskus, Valkealan opisto tai Kymenlaakson opisto järjestää suomen kielen kursseja maahanmuuttajille.

Hän perehdyttää kielikurssilaiset kirjastoon.

Kirjastotunneille osallistuu 10–30 henkeä kerrallaan. Sessio käynnistyy auditoriosta, jossa Kaipainen kertoo kirjastotoiminnasta Suomessa ja Kouvolan kirjastosta.

Kun osastot on kierretty, jokaiselle tehdään kirjastokortti. Se on passi kaikkiin kirjaston palveluihin.

Karaoke opettaa Tunnit Kaipainen vetää suomeksi tukenaan Power point -esitys.

– Porukka on jo opiskellut vähin-

tään kuukauden suomea. Joskus asioita pitää selventää huitomalla ja heilumalla, tarpeen vaatiessa vaikka tanssimalla.

Oppitunnin päätteeksi vetäistään karaoke-laulu suomeksi. Viimeksi se oli Laila Kinnusen Suklaasydän.

– Laulaminen on hyvä keino kielen oppimisessa, Kaipainen kehuu.

Hän kehottaa käyttämään kielen opiskelussa monipuolista materiaalia, esimerkiksi dvd-elokuvia.

”Kotoutumiseen kuuluu sekin, että saa lukea kirjallisuutta omalla äidinkielellään.”

Pelko pois Juttutuvassa Kaipanen vetää myös kielikahvila Juttutupaa. Se kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin puolisentoista tuntia kerrallaan.

– Siksi niin harvoin, että se on pois muusta kirjastovirkailijan työtyöajasta.

Juttutuvassa on tarjolla kahvia, pullaa ja keskustelua. Maahanmuuttajia rohkaistaan puhumaan suomea. Se jännittää monia ja jännitys otetaan pois jutustelemalla.

Aiheina ovat olleet esimerkiksi Suomen taide ja kulttuuri. On puhuttu myös suomalaisista tavoista.

– Nyt joulun lähestyessä kerron suomalaisista joulutavoista ja jouluruuista. Kuuntelemme jonkun joululaulun.

Maahanmuuttajat kertovat kotimaansa joulutavoista, jos sellaisia on.

Syntyy vuorovaikutusta.

Omaa kieltä ei unohdeta Kaipainen tilaa kirjoja eri kielillä Helsingin kaupunginkirjaston ulkomaalaiskirjastosta. Sieltä löytyy esimerkiksi arabiaa, somalia, vietnamia, kurdia ja turkkia. Joukossa on lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja.

– Siirtokokoelman lainausmäärät ovat kasvaneet vuosittain sadalla prosentilla. Siitä olen tyytyväinen.

Kaipainen korostaa, ettei kotoutumisen tarkoituksena ole suinkaan ole vieraannuttaa maahanmuuttajaa omasta kielestä ja kulttuurista.

– Kotoutumiseen kuuluu sekin, että saa lukea kirjallisuutta omalla äidinkielellään. Ettei jää kielipuoleksi kielen kehittyessä.

Kouvolan kirjaston tietokoneilla maahanmuuttaja pääsee lukemaan kotimaansa lehtiä. Siihen tarkoitukseen Kouvolan kirjasto on hankkinut pari Pressdisplay-lisenssiä. Aivan kaikkien maiden lehtiä palvelusta ei löydy.

Palvelua voi käyttää myös kotitietokoneella kirjastotunnuksilla.

•

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 17

17

3.12.2015 10.15

AJANKOHTAISTA 4/2015

Päivitä tietosi!

Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

3 / 2015

Jäsentietoa Akavan Erityisaloille voi nyt soittaa maksutta

A

kavan Erityisalat siirtyivät marraskuussa maksuttomiin palvelunumeroihin. Jäsensihteerit tavoitat jatkossa numerosta 0800 135 370 ja julkisen sektorin työsuhdeneuvonnan numerosta 0800 135 380. Yksityisen sektorin työsuhdeneuvontaa saat numerosta 0800 135 350.

Liittovaltuuston syyskokouksessa tehtiin henkilövalintoja

K

untien asiantuntijat – Kumula ry:n valtuusto kokoontui lauantaina 21.11.2015 Helsingissä. Valtuuston syyskokouksessa valittiin Kumulan valtuustolle uusi varapuheenjohtaja sekä hallitukseen neljä uutta jäsentä ja heille varajäsenet.

Valtuuston uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallintojohtaja Jaana Rissanen Asikkalasta. Valtuuston edellinen varapuheenjohtaja Tarja Vuorinne valittiin valtuuston puheenjohtajaksi kevät­ kokouksessa 2015. Liittovaltuustoon valitaan vaalilla edustajat päättämään liiton suuntaviivoista. Liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen kausi kestää neljä vuotta. Nyt istuvat valtuuston toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun.

Hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä ja heille varajäsenet.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Kirjastonhoitaja Hanna Pitkänen Tampereelta (varajäseneksi Kersti Vigand Porista), toimistosihteeri Mirja-Liisa Jussila Orivedeltä (varajäsen Salla Palmi-Felin Lahdesta), Kirjastotoimenjohtaja Marianne Lindblad Pornaisista (varajäsen Raija Seppänen Oulusta) ja arkistosihteeri Arja Justander Pieksämäeltä (varajäsen Reino Kivioja Nivalasta).

Uusi kuntasektorin lakimies

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15).

Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

A

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Vuoden 2015 jäsenkoulutukset

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

kavan Erityisalojen kuntasektorin uutena lakimiehenä aloitti marraskuussa OTM Ira Kyntäjä. Kyntäjä sijaistaa perhevapaalla olevaa Anna Zibelliniä elokuun 2016 loppuun. Toisena kuntasektorin lakimiehenä toimii edelleen Harri Ikonen. Harriin ja Iraan voit ottaa yhteyttä esimerkiksi työsopimusten tarkistamisessa, palkkauskysymyksissä, työilmapiiriongelmissa sekä yt-neuvottelu­ tilanteista. Tavoitat heidät jäsensivuiltamme löytyvän lomakkeen kautta tai julkisen sektorintyösuhdenneuvonnan numerosta 0800 135 380.

A

kavan Erityisalojen jäsenkoulutukset ovat Kumulan jäsenille maksuttomia. Koulutuskalenteri julkaistaan joulukuussa Yhteenveto-lehdessä ja Akavan Erityisalojen jäsensivuilla. Luvassa on monipuolisia koulutuksia työnhakuun, esiintymiseen, kouluttamiseen sekä uusina mindfulness työssä ja itsensä johtaminen työpaikan muutostuulissa. Koulutuksiin ilmoittaututuminen on nyt porrastettu. Ilmoittautuminen koulutukseen avautuu noin 2 kk ennen koulutuksen alkua. Monet koulutuksista järjestetään myös webinaareina, joten osallistuminen on mahdollista paikkakunnasta riippumatta.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

18 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 18

3.12.2015 10.15

Muista jäsenkalenteri

Tykkää Kumulasta

Jäikö Kumulan vuoden 2016 jäsenkalenteri tilaamatta?

Ota yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi

Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Svensk resumé

Text: Ann-Katrin Huldén

Temat för detta nummer är kommunerna och turismen, vi presenterar Förhandlingsdelegationens för offentliga sektorns utbildade FOSU:s (fi JUKO) förhandlingschef och bl.a. berättar vi om Kouvolabibliotekets integreringsarbete för invandrare. I kolumnen diskuterar vi digitaliseringens effekter på kommunerna. Vi avtackar också Akavas Specialorganisationers sekreterare Anita Leinikka som går i pension efter 26 år i organisationen.

Satakunta yrkeshögskola har undersökt kommunernas medverkan i utvecklandet av turismen och hur man lyckats främja turismen samt vilka problempunkter det finns. Turistnäringen växer och blir alltmer internationell i snabbare takt än andra branscher.

Turismen sysselsätter därför allt flera även i kommunerna. - Under ekonomiskt svåra tider är turismen en av de få ljusglimtarna i kommunerna, förklarar undersökningsgruppens ledare FD Sanna-Mari Renfors. Hon anser att utvecklandet av turismen är en gemensam uppgift för alla aktörer. Alla aktörer, företagare och kommuner på landskapsnivå borde medverka aktivt.

I Mäntyharju utvecklas turismen av kommunens marknadschef Olli Marjalaakso. Turismutvecklingen i regionen organiseras genom turistföreningen i S:t Michel, Mikkelin seudun matkailu ry.

– Mäntyharju kommun är en aktiv aktör för utvecklandet av turismen i S:t Michelsregionen. Vi sparrar nya idéer på många nivåer i kommunerna och bland företagarna, berättar Marjalaakso. Ansvarsfördelningen är klar och tydlig – Mäntyharju kommun och näringsbolag sköter de lokala förhandlingarna och samordnar evenemangen. Turismen i regionen utvecklas och genomförs samtidigt med turistföreningens spetsprojekt. S:t Michels utvecklingsbolag Miksei Oy samordnar nationella och internationella evenemang. Vi utvecklar turistservicen i vår egen kommun, men deltar givetvis även i utvecklingsbolagets turismprojekt.

Förhandlingsdelegationen för offentliga sektorns utbildade FOSU (fi JUKO) ansvarar för kollektivavtalsförhandlingarna på arbetsmarknaderna i vår bransch samt för samordningen av förtroendepersonernas verksamhet.

FOSU:s organisationschef fungerar

som en viktig länk mellan förtroendepersonerna och organisationernas arbetsmarknadsexperter. Vid Kumulas förbundsfullmäktigemöte i höstas träffade vi Jarmo Niskanen som innehar uppdraget. Utöver regeringens tvångslagpaket diskuterade vi nästa års händelser. Många kollektivavtal utgår i slutet av år 2016. Det första är pappersförbundets avtal som utgår i september 2016. - Om tvångslagpaketet går igenom och dessa avtal förhandlas, utlovas en ärligt sagt tuff höst, funderar Niskanen.

I detta nummer berättar vi också och kommunernas arbete med att integrera invandrare. Under de senaste månaderna har intresset i offentligheten kretsat kring asylsökande som kommer till Finland via Torneå, och kring flyktingförläggningarna runtom i landet. En större utmaning än mottagandet är ändå att utplacera flyktingar som fått uppehållstillstånd i kommunerna och integrera dem, säger Kommunförbundets specialexpert Anu Wikman-Immonen. När antalet asylsökande ökar behövs det nya typer av lösningar.

Wikman-Immonen anser det vara särskilt viktigt att de vuxna invandrarna

får ett arbete. Det ska man satsa på, tycker hon. Biblioteket i Kouvola har blivit en viktig plats för invandrarna.

Här lånar de böcker eller sitter vid datorn. Till exempel de somaliska pojkarna kommer till bibliotekets mediehörna där de spelar dataspel på en stor skärm, berättar bibliotekstjänstemannen Kari Kaipainen.

Han ansvarar för invandrarverksamheten på biblioteket. Han ger instruktioner om hur man använder biblioteket och tack vare honom har hundratals invandrare ett bibliotekskort till biblioteket i Kouvola.

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Kehittämisasiantuntija Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 4 2015

___kumina_415_241115.indd 19

19

3.12.2015 10.15

Kumulan jouluglögi

6dl mustaherukkamehua 2 dl vettä 14 kokonaista neilikkaa 2 tl kardemummaa 1 inkiväärin pala 4 kanelitankoa 4 dl punaviiniä fariinisokeria maun mukaan, jos mehu on sokeritonta

Kaada mustaherukkamehu ja vesi kattilaan. Lisää kaikki mausteet ja anna lämmetä miedolla lämmöllä pitkään.

Muista laittaa kattilaan kansi, jos liemi tuntuu haihtuvan.

Lisää punaviini ja anna lämmetä, mutta varo kiehuttamasta.

Kokeile lopuksi maku.

Tarjoa manteleiden ja rusinoiden kera.

Nauti hyvässä seurassa.

Hyvää joulua!

20 Kumina 4•2015

___kumina_415_241115.indd 20

3.12.2015 10.16