Kumina 4/2016

4 / 2016

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Vapaaehtoistyöstä laatua ja sisältöä kuntien hyvinvointipalveluihin s. 4–13 TEEMA

•

Kumina 4 2016

1

SISÄLLYS 4/2016

4 Elävä Janakkala – kunnan ja yhdistysten yhteisponnistus Janakkalan kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

24

8 Etulinjassa elämän ongelmissa Tamperelainen Silta-Valmennusyhdistys ry tuottaa kaupungille palveluja, joilla tarjotaan apua elämän näyttäessä kurjat puolensa.

8 14

10 Kuntien ja järjestöjen yhteistyöpalapeli menee uusiksi

Vakiot

Järjestöjen ja kuntien suhteet muuttuvat enemmän kuin vuosikymmeniin.

12 Kolmas sektori – sokea piste syrjäseudulla Järjestöt ovat kunnalle voimavara, joka unohtuu helposti talousahdingossa.

14 Kuntatyön murros ja liiton ydintehtävät puhututtavat uusia valtuuston jäseniä

3 Pääkirjoitus Kunnat ja kansalaisjärjestöt yhteistyössä

16 Kolumni: Seminaarissa

18 Puheenjohtajalta Järjestö kuuluu kaikille

Kysyimme kolmen uuden valtuutetun näkemyksiä kunta-alan tulevaisuudesta sekä mikä inspiroi työelämässä?

20 Kunnan turhat paperinpyörittäjät?

22 Ajankohtaista 23 Svensk resumé

Kumulan uusi puheenjohtaja Salla Palmi-Felin avaa kolumnipalstansa.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 4•2016

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Kehittämisasiantuntija Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Marianne Lindblad Jussi Näri Saara Paavola Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

PÄÄKIRJOITUS 4/2016

Kunnat ja kansalaisjärjestöt yhteistyössä

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Hanna Harrison puh. 040 4159 9397 hanna.harrison@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2016

kaksi vuotta Kumulaa johtaa lahtelainen FT Salla Palmi-Felin. Hänen ajatuksiaan kuntatyöstä, asiantuntijuudesta ja ammattijärjestötoiminnasta myös tässä lehdessä.

Tässä vaiheessa on myös aiheellista kiittää monia luottamushenkilöitä, jotka ovat viimeiset neljä vuotta osallistuneet järjestömme päätöksentekoon. Kiitämme siitä työstä, jonka valtuutettumme ja hallituksen jäsenemme ovat järjestöllemme tehneet.

Kansalaisjärjestö on aina jäsentensä summa, jossa jokaisen panosta tarvitaan ja arvostetaan. Kiitämme kuitenkin erityisesti paikkansa jättäviä, pitkän linjan luottamushenkilöitä suuresta panoksestaan vuosien varrella.

Heistä lisää myöhemmin tässä lehdessä.

Tiedämme jo nyt, että edessä on suuria hallinnon muutoksia, jotka koskettavat myös jäseniämme. Näihin muutoksiin varautumisen me olemme jo aloittaneet. Mutta nyt on kuitenkin aika valmistautua talveen ja jouluun. Kiitoksia kaikille teille kuluneesta vuodesta ja onnellista tulevaa vuotta 2017.

”Kansalaisjärjestö on aina jäsentensä summa, jossa jokaisen panosta tarvitaan ja arvostetaan.”

Hyvää ja rentouttavaa joulua, Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

KUVA: HENRI ILANEN

J

ärjestöt, vapaaehtoistyö, kolmas sektori. Kansalaisyhteiskunta.

Miksi tahansa sitä nimittääkään, yhteistä on ollut rajanveto julkisen palvelutuotannon ja vapaaehtoistyön välillä. Poliittisten päättäjien karttaharjoituksissa vapaaehtoistyöhön on vilkuiltu toiveikkaasti, kun on pohdittu mistä kuntapalveluista voisi höylätä vielä pienen siivun. Argumentteja on kuultu puoleen jos toiseen. Vedotaan yhdenvertaisuuteen ja perusoikeuksiin, kovaan realismiin kun rahat hupenevat tai osaamisen ja koulutuksen vaatimuksiin. Tässä lehdessä kerromme kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä.

Kävimme tutustumassa tamperelaiseen Silta-Valmennusyhdistykseen, joka tekee arvokasta työtä ihmisten parissa, joille elämä on näyttänyt nurjan puolensa. Janakkalan kunta on puolestaan laatinut strategian, jossa yhdistykset osallistetaan aktiivisemmin kunnan toimintaan. Kysyimme myös kahden kunta–yhdistykset -yhteistyön asiantuntijan näkemyksiä ja arvioita yhteistyön solmukohdista.

Vaikka yhdistyksiä varten laadittaisiin suunnitelmia ja strategioita, ovat avainasemassa kuitenkin yhdistyksen jäsenet, joita varten yhdistys toimii. Niin meilläkin Kumulassa. Ensi vuonna aloittaa nelivuotiskautensa uusi valtuusto, joka saa ensi töikseen laatia strategian tulevan sote- ja maakuntauudistuksen varalle. Nykyisen liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa valittiin myös uusi hallituksen puheenjohtaja. Seuraavat

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Juha Määttä, Vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti Ilmestyy helmikuussa 2017

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

•

Kumina 4 2016

3

TEEMA: KUNNAT JA KOLMAS SEKTORI

Elävä Janakkala syntyy kunnan ja yhdistysten yhteisponnistuksena Janakkalan kunta Kanta-Hämeessä tekee aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Yhdessä saadaan aikaan monenlaista hyvää.

Teksti ja kuvat: Jenni Manninen

J

anakkalan kunnan kotisivuilta löytyy yhdistyshakemisto sekä -pörssi, jossa yhdistykset pääsevät kertomaan tarjoamistaan palveluista maksutta. Erikoisosaamista löytyy moneen tarpeeseen, yhdistykset järjestävät opastettuja linturetkiä tai hoitavat järjestyksenvalvontaa. Yhdistyksiltä voi vuokrata tiloja tai vaikkapa astioita, grillejä tai tapahtumatelttoja. Yhdistykset ovat mukana myös kunnan painetussa palveluhakemistossa, jota jaetaan niin kuntalaisille kuin mökkiläisillekin.

Yhdistyspörssi on yksi esimerkki kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, joka on monimuotoista.

– Ajatus syntyi kunnan projektissa, jossa kerättiin yhdistyksiltä ideoita yhteis­työn lisäämiseksi. Pörssi on käyttökelpoinen ja kaikille hyödyksi.

Sitä kautta on tullut porukoita Hämeenlinnan puoleltakin kokoustamaan yhdistysten tiloihin, puheenjohtaja Ari Lehtinen Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:stä kertoo.

Kunnan apu yhdistyksille on sekä toiminnallista että rahallista. Janakkalassa tuetaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi tiedottamista ja markkinointia. Kunta on muun muassa järjestänyt koulutuksen, jossa opeteltiin tekemään yhdistykselle omat

4 Kumina 4•2016

Facebook-sivut. Eniten yhteistyötä tehdään kuitenkin erilaisten isompien tapahtumien järjestämisessä.

Tavoitteiden mukaan Hämeen Kylät ry on Kanta-Hämeen kylätoimintayhteisöjen yhteinen yhdistys, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin.

– Se on täällä loistava toimija ja yhdistyksestä on autettu erilaisissa hankkeissa monet kerrat, kiittelee kunnan viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi.

– Vuonna 2014 kunnassa tehtiin Hämeen Kylät ry:n vetämänä Elävä Janakkala -yhteistyösuunnitelma, jonka tarkoituksena oli vahvistaa asukkaiden, kylien, yhdistysten ja kunnan yhteistoimintaa ja löytää lisää käytännön keinoja yhdessä tekemiseen. Elävä Janakkala -projektin myötä kuntaan perustettiin ohjausryhmä, jossa on mukana kunnan edustajia ja ihmisiä eri alojen yhdistyksistä. Suunnitelmastakin toteutettiin tunnollisesti monta isoa steppiä, hän kertoo.

Myös kunnan strategiaan on kirjattu, että kunta toimii aktiivisesti yhdistysten kanssa yhteistyössä ja tukee niiden toimintaa.

– Tuki voi olla konkreettista apua tai sitten rahaa, mutta haastava puoli tänä päivänä on se, että talous on, mitä on.

TEEMA

Myös yhdistysten avustuksista on ollut pakko leikata. Tämä ei tarkoita sitä, ettei heidän toimintaansa arvostettaisi,

– Satuin paikalle, kun kunnan miehet olivat raivaamassa myrskyn kaatamia puita. Pyysin, että jättävät tämän yhden paikalleen ja oksat karsittiin sopiviksi.

Lapset ovat aivan innoissaan, kun pääsevät tänne kiipeilemään, Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Ari Lehtinen kertoo Laurinmäen luonto- ja kulttuurialueella.

Joutsenniemi painottaa.

Taloudella on kääntöpuolensakin; tiukemmat ajat voivat jopa aktivoida kuntalaisia tekemään itse enemmän ja vaikuttamaan omaan ympäristöönsä.

Janakkalan kunta tekee yhteistyötä myös seudullisesti. Se on mukana Hämeenlinnan seudulla toimivassa Silta-yhteistyöverkostossa, jonka tarkoituksena on yhteistyön kehittäminen yhdistysten kanssa koko seutukunnassa.

Luonto yhdistää toimijat Matti Häppölä, Leena Saarinen ja Timo Lahti istuskelevat tulen äärellä

viime kesänä valmistuneessa laavussa Määkynmäellä. Ympärillä on sysimustaa ja kauempana humisee vaimeasti moottoritien ääni. Mäelle näkyvät Linnatuulen valotkin, jos tarkasti osaa katsoa. Ollaan lähellä taajamaa, mutta kaukana kaikesta hulinasta. Tulille on kokoontunut osa Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen kantavista voimista.

•

Kumina 4 2016

5

TEEMA: KUNNAT JA KOLMAS SEKTORI

He ovat olleet mukana laavuprojektissa hirsien veistosta alkaen. Laavun hirret on veistetty kunnan mailta saaduista puista.

Tarinmaan seudun kyläyhdistys on puheenjohtaja Leena Saarisen pitkäaikainen haave, joka toteutui kaksivuotta sitten. Perustajansa johdolla yhdistys on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan.

– Nämä yhdistyksen miehet ovat sellaisia monitaitureita, että osaavat mitä vain, Saarinen kiittelee.

Jykevä laavu sijaitsee luontopolun kupeessa. Yhdistys kehittää polkua yhdessä kunnan ja muiden yhdistysten kanssa. Viime kesänä reittiä jatkettiin niin, että sitä pääsee kiertämään kätevästi ympäri. Ensi kesään mennessä polun varteen saadaan uudet opastekyltit. Kyläyhdistyksen työryhmä sekä luontoyhdistyksen jäsenet ovat tehneet kylttien sisällöt ja ulkoasun suunnittelee kunnan kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu, jolla on graafisen suunnittelun osaamista.

Samaan alueeseen kuuluva luontoja kulttuurialue Laurinmäki on arvokas ja kuntalaisille tärkeä virkistäytymispaikka. Laurinmäellä on rautakautisia muinaismuistoja, ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja torpparimuseo. Luontopolku alkaa torpparimuseon alueelta ja johtaa kallioiselle Määkynmäelle, josta on näköalat niin Kiipulan, Kernaalanjärven kuin Hakoisten linnavuorenkin suuntaan. Taide- ja toimintakeskus Keltainen talo toimii alueen ja monen yhdistyksen tukikohtana.

TEEMA

Faktaa yhdistyksistä • Suomessa on noin 139 000 rekisteröityä yhdistystä 1,3 miljoonaa • JVäseniä 0,5 miljoonaa • Yapaaehtoisia hdistysrekisteriä ylläpitää • Patenttija rekisterihallitus (PRH)

6 Kumina 4•2016

Matti Häppölä, Leena Saarinen ja Timo Lahti ovat Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen aktiiveja. Viime kesänä valmistunut laavu on yhdistyksen talkooponnistus, joka ilahduttaa luontopolun kulkijoita.

Alueesta pitävät huolta eri yhdistykset yhdessä kunnan kanssa. Aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa Janakkala-Seura ry. on tärkeä toimija alueella. Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:n tehtävänä on ollut polkujen raivaaminen ja kunnossapito.

– Niitämme ja haravoimme Räikälän niityn kaksi kertaa vuodessa.

Käymme polut raivaussahan kanssa läpi ja teemme yleistä huoltoa. Saamme kunnalta työstä kahden päivän rahallisen talkookorvauksen, Ari Lehtinen kertoo ja täyttää alueella sijaitsevaa lintujen ruokintapönttöä.

Tarinmaan seudun kyläyhdistys puolestaan pitää Pappilanrannan uimapaikan siistinä.

Tapahtumista pöhinää Elokuussa järjestetty Janakkalan 150-vuotisjuhla kietoi ympärilleen suurimman osan kunnassa toimivista yhdistyksistä. Ohjelmaa riitti koko päiväksi ja paikalle saatiin 2 500 kuntalaista juhlimaan.

Myös esimerkiksi Laurinmäen joulunavaus sekä lastenjuhla ovat eri yhdistysten ja kunnan yhteistyössä järjestämiä. Lumenveistokilpailu toteutetaan pääasiassa Janakkalan Ladun kanssa.

– Kunta tuo lisälumet, auraa lumikeot ja auttaa viestinnässä. Janakkalan Latu koordinoi, Joutsenniemi kertoo.

– Kunta järjestää myös Laurin Latu -hiihtotapahtuman, jota olemme yhtenä yhdistyksenä toteuttamassa.

Kunta voi luottaa siihen, että kymmenien vuosien perinne jatkuu, jos vain lunta riittää, kertoo Janakkalan Ladun puheenjohtaja Eija Paturi.

Janakkalan Latu liikuttaa kuntalaisia monin eri tavoin.

– Niin, onhan sekin yhteistyötä kunnan kanssa, jos yksikin kuntalainen on liikkumisen ansiosta poissa terveyskeskuksen luukulta, Paturi tuumii.

Maaliskuussa järjestettävä Janakkalan Musiikkipäivät on esimerkki yhteistyöstä kulttuuripuolella. Kunta on taustalla tiedottamassa ja Joutsenniemi on järjestelyissä mukana työpanoksellaan.

Sinäkö se oot?

Monen yhdistyksen ongelma on, että nuorempaa polvea ei saada mukaan toimintaan. Aktiivit ovat harvassa ja samat henkilöt hoitavat monia asioita, jopa monissa eri yhdistyksissä yhtä aikaa.

– Yksi Elävä Janakkala -projektin toimenpiteistä oli kampanja,jossa

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi pyrimme saamaan kuntalaisia mukaan yhdistysten toimintaan, Joutsenniemi kertoo.

Sinäkö se oot, elävä janakkalalainen -esite jaettiin joka kotiin.

– Kyllä osallistuminen lähtee kuitenkin lopulta omasta intohimosta johonkin asiaan, oli se sitten kuoro, rokki tai mikä vain, Joutsenniemi toteaa.

– Ihmiset tulevat mukaan toiminnan kautta ja sitten mahdollisesti mukaan hallintoon. Vältämme sitä, että uudelle ihmiselle tarjotaan heti hallituspestiä, Eija Paturi sanoo.

Kunta on järjestänyt yhdistysseminaarin kahdesti, ja lisäksi yhdistykset on kutsuttu kunnan tapaamiseen kerran vuodessa. Tilaisuuksissa on käyty läpi yhdistysten toimintaa ja kehitetty yhteistyötä. Kunta on toteuttanut muun muassa Ari Lehtisen idean, joka sekin sai alkunsa Elävä Janakkala -yhteistyöstä. Esite, josta löytyvät Janakkalan luontopolut, retkipaikat, nuotiopaikat ja muut vapaa-ajan virikkeet, tuotettiin yhdessä.

Tammikuussa tavataan Suomi100hengessä ja pohditaan, miten juhlavuotta voidaan toteuttaa yhdessä.

– Suhtaudun avoimesti kaikkeen yhteistyöhön kunnan kanssa, mutta yhdistyksenä on hieman vaikeaa lähteä tarjoamaan kunnalle ideoita. Mieluummin ehkä kuulemme kunnan suunnalta, mitä meidän halutaan tekevän, Paturi pohtii.

Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen sihteeri Timo Lahti pitelee luontopolulle suunniteltua opastetta, joka on tehty yhteistyössä kunnan ja Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:n kanssa.

– Kunnan järjestämien yhdistyspäivien parasta antia on se, että tapaa muita yhdistysihmisiä ja saa heiltä ideoita, Lahti sanoo.

Leena Joutsenniemi arvostaa yhdistyksiä kunnan yhteistyökumppaneina korkealle.

Yhdistykset ovat mukana järjestämässä niin kylätapahtumia kuin markkinoitakin. Janakkalassa kesäteatteria ja latotansseja ei olisi ilman yhdistysten toimintaa. Yhteistyötä tehdään paljon myös liikuntaseurojen kanssa sekä sosiaali- ja terveyspuolella.

Yhteistyössä molemmat osapuolet voittavat. Yhdistykset saavat toiminnalleen tukevampaa kivijalkaa ja kunta elävän kunnan.

– Hyvä pöhinä on paljon kiinni yhdistyksistä, jotka ovat kunnan elävöittämisessä avainasemassa – sanoisin, että jopa enemmän kuin yritykset. Jotta kunta on elinvoimainen, siellä on oltava elämää, Joutsenniemi sanoo.

•

Kumina 4 2016

7

TEEMA: KUNNAT JA KOLMAS SEKTORI

Etulinjassa elämän ongelmissa

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Tamperelainen Silta-Valmennusyhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Yhdistys tuottaa kuntoutus- ja koulutuspalveluja ja auttaa silloin, kun elämä näyttää nurjan puolensa.

Teksti ja kuvat: Jussi Näri

K

yltti Tampereen Jankassa sijaitsevan yhdistyksen oven pielessä mainostaa itämaista broilerpataa. Vaikuttaa lupaavalta, 8,20 euroa ja käymme yhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlanderin kanssa ruokajonon perälle. Siinä jonottaessamme Kimmo kertoilee verkkaan talon tavoista. Keittiöllä on kaksi palkattua työntekijää, osa on kuntoutumassa tai hankkimassa keittiöalan koulutusta tai suorittamassa Silta-Valmennuksessa vapausrangaistustaan. Kimmon mukaan yhdistykselle on tärkeää, että kaikki ovat ruokalassa samalla viivalla: – Kun tänne tulee ei voi esimerkiksi ulkoisten seikkojen perusteella päätellä että kuka on palkattu, kuka kouluttautumassa, kuka muuten vaan asiakkaana tai esimerkiksi suorittamassa rikostuomiotaan.

Katselen uteliaana ympärilleni ja totta, pöydissä istuu rakennusmiehiä, naapuruston eläkeläisiä, joukossa muutamia enemmän elämää nähneitä kasvoja, mutta samaa väkeä mitä missä tahansa lähiön lounaspaikassa puolilta päivin. Istumme tarjottimiemme kanssa alakerran hiljaisempiin pöytiin juttelemaan kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä.

Puhumme rahasta. Kysyn, miltä tulevaisuus sosiaalialan järjestöissä näyttää. Toiminta on tärkeää, mutta kuntien rahat tiukilla. Viittaan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan viime vuotiseen kuntakyselyyn. Siinä kyselyyn vastanneet

8 Kumina 4•2016

kuntajohtajat epäilevät, että tulevaisuudessa kansalaisjärjestöt joutuvat yhä enemmän etsimään rahoitustaan muista lähteistä kuin kunnista. Toiminnanjohtaja nyökkää, rahoitusta ei olla ainakaan lisäämässä: – Ei rahoitus tästä kasva joskaan ei se tästä myöskään heikkene. Hankalammaksi asia muodostuu, kun meidän palvelujemme kysyntä tuplaantuu, mutta käytettävissä olevat resurssit pysyvät samana.

Siis hetkinen, tuplaantuu? Mistä tällainen kielii? Kysyn onko taustalla ihan oikea kasvanut palvelun tarve vai jokin teknisluontoinen tilastointimuutos, joka on johtanut valtavaan palvelukysyntään?

– Ei, kyllä ne kaikki ovat oikeita ihmisiä, jotka meitä tarvitsevat. Jos meillä oli aiemmin vuoden aikana tässä

Valmennusyhdistyksen työpajassa valmistuu jalasmökki.

700 ihmistä opiskelemassa, työpajoilla jne. niin nyt meillä on 1300 ihmistä.

– Tässä viimeistään konkretisoituu tulevaisuus. Yhä useampi tarvitsee yhä enemmän kansalaisjärjestöjen palveluja. Kunnat kokevat kansalaisjärjestöt myös tarpeellisena yhteistyökumppanina, joka tuottaa laadukkaita palveluja.

Kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö Jatkan kuitenkin samaisesta kuntakyselystä. Useat kyselyyn vastanneista kuntajohtajista nimittäin epäilevät myös kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta muussa kuin ruohonjuuritason ja matalan kynnyksen toiminnassa. Toiminnanjohtajalta riittää ymmärrystä myös tälle näkemykselle:

Toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander: me vahvistamme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

– Meitähän koskee periaatteessa samat säännökset kuin muutakin hankintaa eli pienissä kunnissa kunnan ja kansalaisjärjestön yhteistyö voi tyssätä jo tähän. Kilpailutus ja hankinta koetaan kunnassa hankalaksi eikä toisaalta järjestössäkään ole aina resursseja osallistua näihin kilpailutuksiin. Varsinaisen asiantuntijuuden osalta sen sijaan hänen mielipiteensä on yksiselitteinen.

– Minun mielestäni kansalaisjärjestöjen työssä pätevät samat kelpoisuusvaatimukset kuin muissakin töissä.

Esimerkiksi sosiaalipuolella huumausaineiden käyttäjien parissa työskentely on todella vaativaa asiantuntijatyötä, eikä siihen voi laittaa ketä tahansa. Sen sijaan siinä tukena tarvitaan vapaaehtoistyötä, jossa esimerkiksi omasta kokemuksesta on hyötyä.

Mutta nyt, lautaset pinoon ja eteenpäin. Kimmo on luvannut näyttää paikkoja, joten lähdemme kierrokselle.

Ruokalan sisäikkunasta näkee tuotantopuolelle. Hallin lattialla on pukeille nostettu teräspalkeista koottu kehikko.

Kumlander kertoo, että tässä valmistuu parhaillaan jalasmökki. Toiminnanjohtaja morjestaa paria hallin työkalupöytään nojailevaa ponnaripäistä miestä.

Viisissäkymmenissä oleva mies esitte-

lee hekotellen juuri kyhäämäänsä jousipyssyä. Nurkan takana jatkamme kierrosta.

Toiminnanjohtaja toteaa nauraen, että lapset ovat terveitä kun ne leikkivät.

Jatkamme työpajoille.

Pihapiirissä ohitamme muutaman vaaleansinisen omakotitalon. Niiden seinissä on ilmoitus kameravalvonnasta. Kimmo kertoo, että Tampereella vapautuu vuosittain noin 100 vankia ilman asuntoa, ilman mitään. Usealla on talousasiat sillä tolalla, ettei vapailta markkinoilta kannata vuokrakämppää etsiä. Yhdistys tarjoaa kuntoutusta ja tuettua asumista vapautuville kohti itsenäisen asumisen onnistumista.

Kansalaisjärjestöillä erikoisosaamista Päärakennuksessa sijaitsevat hallinnon tilat. Rakennus on parhaat päivänsä nähnyt funkkisrakennus. Sitä remontoidaan parhaillaan, Kumlander kertoo.

Alakerrassa sijaitsee myös päihdepuolen kuntoutusta. En voi olla ajattelematta, että pala kerrallaan remontoidaan myös talon asiakkaita.

Kokoushuoneessa kysäisen funkkistakkaan nojailevalta toiminnanjohtajalta, mitä hän ajattelee kuntapalveluja ja perustuslakia koskevasta keskustelusta.

Että mitäs kun kunnille kuitenkin on sälytetty vastuu peruspalvelujen tuottamisesta, mutta nyt kun kuntatalous on monella paikkakunnalla nurjana, haetaan apuja vapaaehtoistyövoimasta.

– Eihän kunta työnnä palvelujaan kansalaisjärjestöille. Meillä on erityistä osaamista näiden asioiden hoitamisesta ja me pystymme tarjoamaan sellaista, mihin muuten kuntien omat palvelut eivät pystyisi. Jos ajatellaan, että ihminen lähtee työkokeiluun vaikka tuonne kaupungin virastoon, hänelle osoitetaan lähiesimies ja sanotaan että kysy tuolta, jos tulee ongelmia. Sen jälkeen se ihminen jää aika yksin ja pitäisi pär-

jätä. Meillä ajatus lähtee kuitenkin siitä, että koko ajan ollaan oikeasti yhteisön jäsen, ja tätä me vahvistetaan. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Sitten jatkamme Tampereen keskustaan, Tammelaan. Siellä sijaitsee Silta-Valmennus ry:n toinen tukikohta, kumppanuustalo Artteli. Kumppanuustalossa toimii Silta-Valmennusyhdistyksen lisäksi 24 muuta hyvinvointialan järjestöä, kuten esimerkiksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS tai Tampereen A-kilta. Artteli on siis yhdistysten yhdistys, joka kokoaa ja kehittää kumppanuustalon yhdistysten yhteistyötä. Arttelikierroksen jälkeen Kimmo opastaa minut Aaltosen vanhan kenkätehtaan ullakkokerrosta pitkin tilaan, jossa paiskitaan töitä remontin keskellä.

Tähän valmistuu tilat, joissa autetaan tamperelaisia huumausaineiden käyttäjiä. Ulkopuolella toiminnanjohtaja arvioi, että tilojen käyttäjät saattavat herättää toki kysymyksiä naapurustossa.

Pysähdymme pohtimaan ”nimbyilyä” hetkeksi, sitten Kumlander tokaisee, että ”ihmisiähän me kuitenkin kaikki olemme”, ja jatkamme eteenpäin.

Juuri näin, ihmisiä me olemme kaikki ja juuri ihmiset tekevät kansalaisjärjestöjen työstä merkityksellistä tuomalla arvokasta osaamista ja kokemusta palvelujen sisältöön. Silta-Valmennusyhdistys on yksi esimerkki, kuinka kaupunki tekee yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

TEEMA

Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seudulla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden kohtauspaikka. Yhdistys toimii etulinjassa ”lähellä pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaita”. Sen yhteistyökumppaneita ovat mm. Tampereen kaupunki, alueen oppilaitoksia sekä eri viranomaistahoja kuten Rikosseuraamuslaitos ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

•

Kumina 4 2016

9

TEEMA: KUNNAT JA KOLMAS SEKTORI

Uudistus vie sote-palvelut maakuntiin

Kuntien ja järjestöjen yhteistyöpalapeli menee uusiksi TEEMA

Sote-uudistus laittaa uusiksi kuntien ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyöpalapelin.

Teksti: UP/Kari Leppänen | Kuva: SOSTE/Veikko Somerpuro

J

ärjestöjen ja kuntien suhteet muuttuvat enemmän kuin vuosikymmeniin, sanoo Suomen Sosiaali ja Terveys ry:n (SOSTE) erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen.

Sote-palvelujen järjestämisvastuu ja henkilöstö siirtyvät itsehallinnollisille maakunnille. Kunnille jää kuitenkin lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Sosten järjestöbarometrin mukaan kunta on järjestöjen toiseksi tärkein kumppani. Tärkein on toinen järjestö.

– Aika näyttää kumpi on järjestöille tärkeämpi yhteistyökumppani uudistuksen jälkeen, kunta vai maakunta.

Uskon että molemmat ovat tärkeitä, Tervonen arvelee.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt harjoittavat kansalaistoimintaa, jossa tärkeintä on vapaaehtois- ja vertaistoiminta. Järjestöt ovat myös edunvalvojia ja tuottavat palveluja.

– Palvelutuotannossa järjestöjen pitää olla tarkkana, etteivät mene kuntien lakisääteisten tehtävien tontille. Jos sinne kuitenkin mennään, niin ne ovat sitten kunnille ostopalveluja.

10 Kumina 4•2016

Ihannetilanteena Tervonen pitää, että järjestö on kunnalle kumppani palvelujen kehittäjänä.

Valtava voimavara Yhteistyökuviota mullistavaa uudistusta ei nähdä järjestöissä pelkästään uhkana tulevaisuudelle. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia.

Sosten järjestöbarometrin mukaan 39 prosenttia järjestöjen johtajista uskoo järjestöjen aseman vahvistuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä.

– Uudet lait korostavat kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta. Palvelujen käyttäjien kokemuksen pitäisi näkyä palvelujen suunnittelussa.

Kun sote-palvelujen käyttäjien ääntä kuunnellaan, alan järjestöjä ei voi sivuuttaa.

– Meidän jäsenjärjestöillämme on suora yhteys palvelujen käyttäjiin, Tervonen sanoo.

Sosten jäseninä on yli 200 sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä. Niissä on jäsenyhdistyksiä noin 10 000 ja jäsenyhdistyksissä 1,3 miljoonaa jäsentä. Heistä peräti puolisen miljoonaa tekee vapaaehtoistyötä.

Yhdistysten toimialoja ovat mm. kansanterveystyö, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdetyö sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Väestön ikääntyessä myös omaishoitoon ja muistisairauksiin liittyvien järjestöjen määrä on kasvussa.

– Järjestöt auttavat vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, Tervonen tiivistää.

Ongelmana rahoitus Uhkapilviäkin horisontissa näkyy.

Suurin liittyy rahoitukseen.

Raha-automaattiyhdistys RAY:n lisäksi järjestöjen toimintaa tukevat kunnat. Kuntien keskimääräinen toiminta-avustus yhdistyksille on 700 euroa vuodessa. Lisäksi kunnat luovuttavat niiden käyttöön toimitiloja.

Jokaisen kunnan kunnallisverosta leikataan 12,3 prosentin siivu maakunnille. Maakunnille siirtyy yhteensä 11,3

miljardin potti.

– Nyt eletään tilanteessa, että tarkkaa tietoa tulevasta rahoituksesta ei ole.

Lakiesitys kuntien valtionosuusjärjestelmästä puhuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ei mainita.

“Uhkakuvia on, mutta aika positiivisesti uudistukseen ollaan menossa.”

Marjo Riitta Tervonen

Järjestöjen rahoituskuviot uudistuksessa ovat Tervosen mukaan vielä auki.

– Lobbaus on vielä kesken. Toivottavasti löytyy nopeasti ratkaisuja sekä pienten paikallisyhdistysten rahoitukseen että kuntarahoitusta tarvitsevien kumppanuuksien rahoittamiseen.

Hidasta heräämistä Tervonen muistuttaa, että muutoksia on nähty ennenkin. Ja ennenkin niistä on selvitty, kun muutokseen on valmistauduttu ja ne suunniteltu hyvin.

– Uhkakuvia on, mutta aika positiivisesti uudistukseen ollaan menossa.

Sote-uudistukseen kuntien kannattaa Tervosen mielestä valmistautua suunnittelemalla tulevaisuuden kuntaa yhdessä järjestöjen kanssa.

– Tähän on herätty pikkusen hitaasti.

Niin kunnissa ja järjestöissäkin ollaan vielä odottavalla kannalla, kunnes saadaan varmaa ja tarkkaa tietoa sote-uudistuksen sisällöstä.

Kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat järjestöjen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ne lakkautetaan sote-uudituksessa.

– Kysymys kuuluu, tuleeko mitään tilalle. Ja perustetaanko vastaavia lautakuntia tai yhteistyöelimiä maakuntatasolle.

Kuntiin ja maakuntiin pitää Tervosen mukaan selkeästi nimittää henkilö tai ryhmä, jotka koordinoivat yhteistyötä järjestöjen kanssa jatkossa.

Kilpailu kiristyy Sote-uudistus korostaa vahvasti valinnanvapautta ja kilpailullisuutta.

Business-ajattelua tuodaan toden teolla sosiaali- ja terveyspalveluihin. Miten kolmas sektori pärjää tässä?

– Paljon riippuu siitä, millainen tulee olemaan hallituksen valinnanvapausmalli, Tervonen arvioi.

Hankintalaki on jo aikaisemmin edellyttänyt palvelujen kilpailuttamista.

Se on johtanut Tervosen mukaan siihen, että monet järjestöt ovat joutuneet lopettamaan palvelutuotantonsa.

– Kunnat ovat tarjouskilpailuissa tehneet ratkaisut varsin yksipuolisesti hinnan perusteella, ei laadun. Ja järjestöt eivät ole halunneet tinkiä laadusta.

Arvoista ei tingitä Palveluja tarjoavat järjestöt ovat lähteneet rakentamaan yhteistyötä keskenään, jotta palveluja voidaan tarjota suurempina kokonaisuuksina.

– Pitää löytää erityisyys, joka on järjestöjen kilpailuvaltti yksityisen sektorin toimijoihin nähden.

Tervonen näkee vahvuutena vahvan eettisen arvopohjan ja suoran yhteyden palvelujen käyttäjiin.

– Yleishyödylliset järjestöt eivät tavoittele voittoa. Jos tuottoa kuitenkin tulee, se käytetään asiakkaiden hyväksi.

Tervonen luottaa, että asiakkaan vapaus valita palvelun tuottaja suosii järjestöjä. Hän ei usko järjestöjen kaupallistuvan markkinakilpailun paineessa.

– Järjestöjen eettinen arvopohja on niin vahva, ettei siitä tingitä tarjouskilvan voittamiseksi.

Noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöstä ja yhdistyksestä noin 1 000 tuottaa palveluita. Näistä reilu 50 on yhtiöittänyt palvelutoimintansa. Sote ei edellytä järjestöjen palvelujen yhtiöittämistä myöskään jatkossa.

•

Kumina 4 2016

11

TEEMA: KUNNAT JA KOLMAS SEKTORI

Kolmas sektori – sokea piste syrjäseudulla TEEMA

Kolmannen sektorin järjes­töjen rooli sote-uudistuksessa on vielä sokea piste, sanoo tutkija Ritva Pihlaja. Hänen mielestään on keskustelematon kysymys, miten ne pystyvät syrjäseuduilla osallistumaan hyvinvointi- ja sosiaalityöhön, kun sekä henkilö- että talousresurssit hupenevat.

Teksti Leena Seretin | Kuva Jarno Mela

P

ihlaja näkee sote-uudistuksessa myös valopilkun. – Kuntayhteisöllä on mahdollisuus koota saman pöydän äärelle kaikki kunnan toimijat järjestöistä vapaaehtoisiin ja nähdä kokonaistilanne hyvinvointi- ja sosiaalityössä, Pihlaja sanoo.

Ritva Pihlaja työskentelee Maaseutupolitiikan neuvoston kumppanuustyön vetäjänä. Hän on aiemmin tehnyt tutkimuksen ”Kolmas sektori maaseutukunnissa”. Vaikka tutkimuksesta on kulunut kuusi vuotta, sen viesti on edelleen ajankohtainen.

Pihlajan mielestä täytyy muistaa, että kolmannen sektorin toisessa ääripäässä on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia järjestöjä ja toisessa täysin vapaaehtoisvoimin pyöriviä yhdistyksiä.

Palveluja tuottavat järjestöt on kilpailuneutraliteetin nimissä asetettu samalle viivalle yksityisten yritysten kanssa. Monet järjestöt ovatkin yhtiöittäneet palvelunsa. Syrjäseuduilla palveluja tuottava kolmas sektori on paljolti keskittynyt maakuntakaupunkeihin.

12 Kumina 4•2016

– Kun puhutaan syrjäseuduista, puhutaan alueista, joissa ikärakenne on jo vinoutunut ja kuntien mahdollisuudet taata edes lakisääteiset palvelut ovat rajallisia. Tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Itä-Suomesta, Kainuusta, Pohjois-Suomesta ja Keski-Suomesta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on monissa maaseutukunnissa vähäistä, ja vapaaehtoistyötä tehdään urheiluseuroissa, kyläyhdistyksissä, 4H-kerhoissa, metsästysseuroissa ja muissa tämän kaltaisissa järjestöissä.

– Näillä kaikilla on erittäin suuri merkitys ruohonjuuritason työssä, hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Yhdistykset ovat tärkeitä toimijoita kunnan näkökulmasta syrjäytyneisyyden ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

Pihlaja muistuttaa tutkimuksen osoittaneen, että yksi julkinen euro tuottaa kuusinkertaisen hyödyn vapaaehtoistyössä.

Avustukset elinehto Syrjäseutujen vapaaehtoistyöhön poh-

jaava kolmas sektori on riippuvainen kuntien avustuksista. Kentällä on huoli siitä, kuinka kuntien avustusten käy sote-uudistuksessa.

– Ne ovat elinehto toiminnalle siinä missä vapaaehtoistyötä tekevät jäsenetkin. Nyt molemmista resursseista alkaa olla pula. Vapaaehtoiset ikääntyvät ja jättäytyvät työstä, ja kuntien talous on entistä tiukemmalla.

Monissa järjestöissä mietitään parhaillaan, liittyykö niiden toiminta kuntiin vai tuleviin maakuntiin.

– On tosi iso virhe, jos maakunnat keskittyvät vain hankintojen kautta palvelujen tuotannon rahoitukseen.

Maakunnille kuuluu yhtä lailla vastuu, miten hyvinvointia vahvistava järjestöjen toiminta rahoitetaan, Pihlaja sanoo.

Taakan jako on tabu Pihlajan mielestä on edelleen tabu, josta ei keskustella, onko kolmannella sektorilla mahdollisuus ottaa vastaan tehtäviä, joita sille ajoittain yritetään tarjoilla. Kysymys on isoista yhteiskuntapoliittisista valinnoista.

– Jos kolmannen sektorin odotetaan sitoutuvan säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä edellyttäviin hyvinvointi- ja palvelutehtäviin, työhön tarvitaan resursseja. Jos puhutaan ammatillisesta hoiva- ja hoitotyöstä, kolmannen sektorin järjestöt tarvitsevat rahaa palvelujen tuottamiseen yhtä lailla kuin kunnat tai yrityksetkin.

– Järjestöjä, vapaaehtoisia ja naapuriapua tarvitaan kyllä jatkossakin, mutta palvelujen turvaamista syrjäseuduilla ei tule jättää niiden varaan.

Pihlajan mielestä kunnat eivät silti tietoisesti sysää vastuuta kolmannen sektorin toimijoille. Näkökulma vain on usein rajoittunut.

– Kuntien taloudellinen ahdinko on jatkunut pitkään, ja huomio on keskittynyt lakisääteisiin tehtäviin. Käyttämätön voimavara eli yhteistyö on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Pihlaja näkee kuntien roolin muutoksessa valonpilkahduksen. Sote-palvelujen siirtyessä maakuntiin kunnan organisaatio ja palvelurooli kevenevät.

– Kunnissa jää enemmän hengitystilaa vahvistaa kuntaa paikallisten toimijoiden ja ihmisten yhdessä tekemisen paikkana.

Pyöreän pöydän ääreen

– Edelleen on keskustelematta, millä ehdoilla monimuotoinen kolmas sektori voi olla mukana kantamassa vastuuta palvelujen tuotannosta ja hyvinvoinnin vahvistamisesta, tutkija Ritva Pihlaja sanoo.

Pihlaja suosii mallia, jossa kunta yhteisönä kokoaa saman pöydän äärelle eri toimijoita.

– Kunnan rooli paikallisen palapelin kokoajana korostuu. Se voi koota saman pöydän ääreen järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset ja rivikuntalaiset sopimaan yhteisistä tavoitteista sekä työn- ja vastuunjaosta. Tällaiseen yhteistyöhön ei kuntaorganisaatioissa ole välttämättä totuttu.

Sote-uudistuksessa kunnan tehtäviin jää hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ, joten kumppanuus kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on luontevaa.

– Uskon, että syrjäseuduillakin pärjäävät kunnat, jotka rakentavat tulevan roolinsa kumppanuuden varaan, Ritva Pihlaja sanoo.

•

Kumina 4 2016

13

JÄRJESTÖASIAA

Kuntatyön murros ja liiton ydintehtävät puhututtavat uusia valtuuston jäseniä Kumulan valtuustovaalit käytiin syksyllä. Kysyimme kolmen uuden valtuutetun näkemyksiä kunta-alan tulevaisuudesta sekä siitä, mikä inspiroi heitä juuri nyt työelämässä. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Eino Ansio

H

enri Seppänen on 32-

vuotias talousosaaja Siuntion kunnasta.

Taloussuunnittelupäällikkönä toimiva Seppänen johtaa hallintojohtajan alaisuudessa kunnan talouteen liittyviä toimintoja

Uudet valtuutetut Mika Vertainen, Sonja Peschkow ja Henri Seppänen tarttuvat innolla työhönsä.

14 Kumina 4•2016

sekä vastaa muun muassa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta.

Kumulan toimintaan lähtemiseen kannusti oma halu vaikuttaa isompiin kokonaisuuksiin ja muuttaa asioita parempaan suuntaan.

– Olen ollut Kumulan jäsen muu-

taman vuoden ja koin, että nyt olisi hyvä hetki tuoda näkemyksiä työelämän kehittämiseen. Haluan olla myös mukana linjaamassa Kumulan tulevaa toimintaa.

Sonja Peschkow, 48 vuotta, työskentelee Espoon kaupunginkirjastossa

kirjastonhoitajana. Kumulan valtuustotyöltä hän odottaa uusia verkostoja, mutta Henrin tapaan myös vaikuttamismahdollisuudet kiinnostavat.

– Haluan olla mukana edistämässä aloillamme esimerkiksi itselleni tärkeitä työhyvinvoinnin teemoja. Myös ammattijärjestöjen tekemä edunvalvontatyö on erityisen tärkeää. Jos ammattijärjestöt eivät ole aktiivisesti puolustamassa jäseniään, menetämme itsestään selvyytenäkin pitämiämme etuja!

Peschkow nostaa esille esimerkiksi kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksen.

– Kikyn myötä työaika piteni, vaikka se tuskin lisää tehokkuutta. Työajan pidennykset ja lomarahojen leikkaaminen ovat palkanalennuksia matalapalkkaisilla aloilla!

Entinen Kumulan opiskelija-aktiivi Mika Vertainen lähti uudelleen mukaan toimintaan Tällä kertaa tie aukesi valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. 29-vuotias Mika hankkii työkseen sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingin sosiaali- ja terveysviraston asiakkaille.

Valtuustotyöhön Mikaa inspiroi liiton tulevaisuuskeskustelu ja se mitä Kumula voi tulevaisuudessa tarjota jäsenilleen.

– Pohdin paljon mitkä voisivat olla liiton ydintehtävät tulevaisuudessa.

Jäsenistön keski-iän nousu sekä jäsenmaksutuottojen lasku kun haastavat liiton toimintaa, Mika miettii.

Kuntapalvelut ja prosessien kehittäminen innostavat Sote- ja maakuntauudistuksen hakiessa muotoaan kuntasektorin työelämää vaivaa epätietoisuus. Työnimua ei uusilta valtuutetuiltamme kuitenkaan puutu. Mika nostaa omaksi innoittajakseen kunnallisten palvelujen monimuotoisuuden.

– Erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla monia palveluja on hankala ymmärtää itsenäisinä kokonaisuuksina.

Omassa työssäni on ainakin toistaiseksi riittänyt yhdistelemistä erilaisten asiakokonaisuuksien välillä!

Henriä työpaikan arjessa inspiroivat työtapojen ja prosessien kehittäminen sekä työhyvinvoinnin teemat.

– Monet oivaltavat kehittämisajatukset tulevat päivittäisessä työssä ja siten jokainen on oman työnsä paras asiantuntija, kunhan kehittämispotentiaali otetaan käyttöön! Omassa työssäni myös moniammatillisuus on suuri rikkaus. Talousprosessit kun koskettavat kaikkia toimialoja ja saan olla vuorovaikutuksessa hyvin monenlaisten ammattilaisten kanssa.

Sonjalla inspiraationa ovat kehittämiseen liittyvät tehtävät. Toki haasteitakin löytyy.

– En ole aina yhtä vakuuttunut kaikista uusista kokeiluista. Sen sijaan olen sitä mieltä, että kehittämistä olisi yllin kyllin ihan vanhoissakin toiminnoissa.

Kuntatyö murroksessa Kuntatyössä valtuutettujamme haastavat tällä hetkellä työn tekemisen tapojen muuttuminen. Käynnissä on murroskausi, jossa myös asiasisällöt muuttuvat vaativampaan suuntaan.

– Kunnissa tarvitaan ammattimaisia ryhmätyöskentelytaitoja, jotta erilaisten normien raamittamassa ympäristössä saadaan hallinnossa aikaiseksi hyviä tuloksia, Mika painottaa.

Henrin mielestä toimintojen muutokset haastavat koko työyhteisöä ylläpitämään osaamistaan. Myös kehittymiskyky on pidettävä korkealla.

– On myös tärkeää huolehtia omasta osaamisestaan, työhyvinvoinnista sekä verkostoista. Työyhteisön osaamista voi rikastaa esimerkiksi jakamalla aktiivisesti eri koulutuksissa oppimaansa sekä oppimalla muilta!

Kohti tulevaisuutta Millaiselta näyttää kuntasektorin tulevaisuus haastateltujen asiantuntijoiden silmin? Henrin mielestä kunta on kansalaisen hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman keskeinen mahdollistaja tulevaisuudessakin.

– Edunvalvonnalla sekä vaikutustyöllä on suuri merkitys, jotta

kuntasektorin eri toimijoiden roolit hahmottuisivat selkeästi. Monia kysymysmerkkejä on vielä avoinna liittyen esimerkiksi KEVAN rooliin eläkeasioissa sekä julkisuuslainsäädännön soveltamiseen, Henri listaa.

Mika uskoo hallinnon työmäärän kasvavan tulevaisuudessa.

– Moni kuntatyöntekijä tulee käyttämään työaikaansa uusien prosessien ja luottamuksen rakentamiseen, jotka vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä rutiinien keskellä. Toivoisin viestimme tavoittavan nämä työntekijät kaiken kiireen keskellä.

Sonja muistuttaa muutoksen keskellä hyvän valmistelun tärkeydestä ja eri osapuolten huomioon ottamisesta.

– Työntekijöiden jättäminen pois suunnittelusta voi kostautua työhyvinvoinnin laskuna, jolloin se voi vesittää sinänsä tarpeellisia muutoksia.

Lähivuosina on edessä paljon uudistuksia, joissa Kumula tekee lujasti vaikuttamistyötä jäsenille tärkeissä asioissa.

Toiveissa paljon yhteydenottoja jäseniltä Lopuksi kysyimme uusilta valtuutetuilta terveisiä jäsenistöllemme.

– Lähitulevaisuudessa uudistusten keskellä Kumula tulee tekemään lujasti vaikuttamistyötä, jotta jäsenten ääni kuuluu sekä näkyy myös poliittisten päätöksien yksityiskohdissa, Henri linjaa.

Sonja toivoo paljon jäsenten yhteydenottoja.

– Olkaa aktiivisesti yhteydessä Kumulan toimistoon tai meihin valtuutettuihin. Antakaa palautetta niin hyvässä kuin pahassakin, sillä vain siten Kumula säilyttää asemansa erinomaisena edunvalvontajärjestönä!

Mikakin toivoo jäsenten aktiivisuutta, mutta huolehtii myös kumulalaisten ulkoiluaktiviteeteista.

– Maksetut jäsenmaksut ovat hyvä syy kertoa oma mielipiteensä. Haluan toivottaa kumulalaisille myös lumista talvea ja onnistuneita suksipohjan voiteluita!

•

Kumina 4 2016

15

Kuntavaaliteemamme 2017 • Elinvoimaa kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluilla.

• Hallittu muutos sote- ja maakuntauudistuksessa.

• Tasa-arvoa palkkaukseen.

#E

L

os!

www.akavanerityisalat.fi/ elamasikuntaan 16 Kumina 4•2016

M Ä

A T A N N U K I S Ä

JÄRJESTÖASIAA

Kiitos! ”Teillä on nyt valta.

Käyttäkää sitä, ja pitäkää hyvää huolta Kumulasta.”

Maarit Helén

Kiitoksemme Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n liittovaltuusto 2013–2016!

Teksti: Kumula ry | Kuvat: Eino Ansio ja Ari Ijäs

K

umulan valtuuston nelivuotiskausi päättyy vuodenvaihteessa. Samalla moni pitkäaikainen luottamushenkilö jättää roolinsa järjestössä ja uusia kasvoja tulee tilalle.

Usein sanotaan, että järjestö uudistuu jäsentensä kautta. Silti on hyvä, että toiminnassa on mukana aktiivisia toimijoita, joilla on kokemusta järjestötoiminnan kiemuroista ja oman järjestön historiasta. Kumulan juurethan ovat Kirjastonhoitajaliitossa (KHL), Kuntien johtavat hallintovirkamiehet ry:ssä ja Kunnan kouluhallintovirkamiehet ry:ssä (KKHV). Kumula siis aloitti toimintansa kolmen järjestön fuusion jälkeen vuonna 1995. Nyt luottamushenkilöuransa päätti moni valtuutettu, joka oli tuolloin mukana synnyttämässä uutta kunta-alan asiantuntijajärjestöä, meidän Kumulaamme.

Haluamme tässä yhteydessä esittää

kiitokset kaikille teille, jotka olette vuosien varrella auttaneet tärkeässä yhteiskunnallisessa tehtävässämme.

Kuntien asiantuntijatyö, tehtiinpä sitä kirjastossa tai kunnantalolla tai ihan missä muussa kuntaorganisaatiossa tahansa, on vaativaa työtä. On ollut kiitollista huomata, että niin monella on riittänyt vielä jaksamista osallistua jäsentemme edunvalvontaan ja työelämän kehittämiseen.

Yli 20 vuotta järjestömme toimin-

nassa on saavutus, jonka haluamme huomioi­da. Joten suuri kiitoksemme Nivalaan Reino Kiviojalle, Tampereelle Marjut Pohjalaiselle, Ouluun Raija Seppäselle ja Helsinkiin Tarja Vuorinteelle. Lopuksi haluamme kiittää Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajaa, Kumulan hallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa sekä

valtuuston jäsentä Maarit Heléniä.

Läsnäolo hallituksen tai valtuuston jäsenenä 50 liittovaltuuston kokouksessa on suosion osoitusten paikka!

– Teillä on nyt valta. Käyttäkää sitä, ja pitäkää hyvää huolta Kumulasta, tervehtää Maarit uusia valtuuston jäseniä.

Terveisten myötä haluamme toivottaa

hyviä kumula-eläkepäiviä myös valtuuston jättäville Helena Anderssonille Kirkkonummelta, Heli Niemiselle Nur­ meksesta, Jaana Rissaselle Asikkalasta, Pirjo Röynälle Kuopiosta, Sanna Savo­ laiselle Seinäjoelta, Raili Sihvoselle Tampereelta, Kersti Vigandille Porista, Per-Elof Boströmille Kristiinasta, Mika Kesselille Helsingistä, Seija Niittymäelle Tampereelta, Susanna LampolaAutiolle Tampereelta, Antti Peltoselle Akaasta, Pirita Rautavuolle Lahdesta, Riitta Tranbergille Limingasta ja Leila Varkila-Saukkolalle Lahdesta.

•

Kumina 4 2016

17

PUHEENJOHTAJALTA

Järjestö kuuluu kaikille

V

allan vaihtuessa ja uuden valtuuston astuessa kehiin on aika kiittää nykyistä neljä vuotta toiminutta valtuustoa toiminnastaan. Lisäksi puheenjohtajakauteni päätteeksi on hyvä hetki muutamalla ajatuksella katsoa taaksepäin sitä, millaisessa ympäristössä toimimme ja mitä on tapahtunut.

Neljä vuotta sitten kun-

vina toiminnan strategisina kärkinä oli panostaminen viestintään, opiskelijatoimintaan ja jäsenten osallistamiseen.

Samaan aikaan kuntakentässä käydyt yhteistoimintaneuvottelut vaativat liiton näkymistä kentällä jäsenistömme tukena.

Lisäksi toimme esiin edustamiemme ammattialojen näkökantoja erilaisissa lainvalmisteluhankkeissa.

Edunvalvonta on järjestarakenneselvitykset tön kovaa ydinosaaTulevaisuudessa ja -hankkeet kävivät mista ja -tehtävää vilkkaina eri puolilja teemme sitä ammattijärjestöjen tulee yhteistyössä Akavan la. Samaan aikaan olla entistä lähempänä Erityisalojen kanssa. arvioitiin kunnan jäsentä ja tukea Kuluvana vuonna lakisääteisiä tehtäheitä vielä paremmin olemme saaneet viä, muistaakseni työelämän ongelmanoin 750 yhteydennoin viittäsataa, kohdissa. joiden olemassaolon ottoa jäseniltämme. tarpeellisuutta pohHuolimatta kyselyiden tulvasta, asiantuntijoillemme dittiin. Normienpurkutaljokainen tapaus ja niiden takana oleva koista hehkutettiin. jäsen on yhtä tärkeä. Tulevaisuudessa Monissa kunnissa otettiin talouden tasapainottamistoivossa käyttöön lomau- ammattijärjestöjen tulee olla entistä lähempänä jäsentä ja tukea heitä vielä tukset ja yhteistoimintaneuvottelujen paremmin työelämän ongelmakohdissa. määrä oli huikea. Kunnat yrittivät välttyä joutumasta niin sanottuun kriisikuntakastiin, ja siten säilyttää itsemääräämisKiitos kaikille, kiitos valtuustolle kanoikeutensa. nustavasta osallistumisesta päätöksentekoon. Kiitos hallituksemme jäsenille työstä toiminnan eteen ja vielä, erityinen Samaan aikaan järjestömme tulevaisuus kiitos toimistolle upeasta työstä järjesosoitti ikärakenteen puolesta hälyttäviä merkkejä. Vielä kun vallalla oli ennen tömme hyväksi. kokematon järjestäytymisen ja koko ammattiyhdistysliikkeen pieksentä, oli tarpeen arvioida toiminnan suuntaviivoja uudelleen.

Kiitos valtuustolle avarakatseisuudesta; yhteistyön ja –toiminnan mahPäivi Hytönen dollisuuksia ryhdyttiin selvittämään Hallituksen puheenjohtaja muun järjestökentän kanssa. Seuraa-

18 Kumina 4•2016

KOLUMNI

4 / 2016

Seminaarissa

O

n piha-ankea marraskuun päivä. Seinäjoki-salissa on joukko eteläpohjalaisia virkamiehiä, kunta- ja maakuntapäättäjiä ja liiton työntekijöitä.

On SOTEMAKU-seminaarin aika. Pakotan innottoman seminaariminän mielestäni ja kohotan ryhtiäni.

Tilaisuuden avaa maakuntahallituksen puheenjohtaja. Hän puhuu vakavana, säteilee karismaa ja toivottaa kaikki tervetulleeksi. Vieressäni korkea virkamies huokaa. En osaa päätellä, huokaileeko hän puhujalle vai asialle.

Muutosjohtaja on hyvä esiintyjä. Hän lataa tiedot maakunnille siirtyvistä tehtävistä ja henkilötyövuosista. Huomaan käsittäväni, että maakunnille siirtyy yli 200 000 työntekijää, yli 400 organisaatioita ja valtakuntaan perustetaan neljä palvelukeskusta (ICT, yhteishankinnat, tukipalvelut, toimitilat). Hän kertoo uudistuksen aikatauluista, päätöksenteosta, toiminnasta ja asukkaiden osallistamisesta. Olen mukana, ymmärrän.

Kuten seminaareissa kuuluu, seuraa vapaa keskustelu. Osaan etukäteen arvata keskustelijat.

Esiintyjään kohdistamani hurma notkahtaa, kun screenille lävähtää kookkaasti otsikoitu E-P:n SOTEMAKU–ohjausjärjestelmä. Tuijotan laatikoiden rypästä. SOTEMAKU Kuntajohtajafoorumi, SOTEMAKU johtoryhmä, SOTEMAKU ohjausryhmä, SOTE työvaliokunta, MAKU valmisteluryhmä, SOTE työryhmät, MAKU työryhmät, maakuntakonsernin strategisten tukipalvelujen pääryhmä, strategisten tukipalveluiden työryhmät, maakunnan kehittämisrakenne, SOTE kehittämisrakenne, SOTE-alatyöryhmät, aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Laatikoiden välissä viuhtoo nuolia. Yritän katsoa, mihin ne osuvat. Nuolista päästyäni painun kasaan ja ystäväni valtuutettu siirtyy Facebookiin.

Kuuntelemme projektinjohtajaa. Hän aloittaa kovaäänisesti. Projektinjohtaja heittää ilmoille harjoitellun lauseen. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnan vapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Projektinjohtaja kuitenkin toppuuttelee. Eteemme paukahtaa näyttö julkisen vallan käytöstä suhteessa valinnanvapauteen. Keskeltä menee katkoviiva. Tulkitsen sen kuvaavan rajaa. Kaikki ei ole myytävänä, ajattelen.

Esitys alkaa huipentua. Hän sanoo, lähes huutaen, alueellinen resilienssi. En tiedä, mitä se tarkoittaa. Facebookin hylännyt kaupunginvaltuutettu nyökyttelee. En tiedä, ymmärtääkö hän asian. Projektinjohtajan mukaan resilienssi on alueen kyky ja tapa suhteuttaa itsensä ympäristön muutokseen, jossa toimintaympäristön muutos voi olla luonteeltaan positiivinenkin.

Seuraava asiantuntija on toimialajohtaja Senaattikiinteistöistä. Hänen puheensa käy sujuvasti, mutta ymmärrykseni on äärirajoilla. Palvelukeskus muodostaa vahvan terveydenhuollon tilojen osaamiskeskuksen ja lisäarvontuottokyky perustuu yhtenäisiin prosesseihin, toiminnalliseen tehokkuuteen ja mittakaavaetuihin. Toimialajohtaja jatkaa, että yhtiön tehtävänä on hallita, rakennuttaa, ylläpitää ja vuokrata omaisuuttaan maakunnille kokonaisvuokramallilla ja organisoida kuntien perusterveydenhoidon tilojen vuokraus kunnilta maakunnille siirtymäkauden 2019–2021 aikana. Tämän kaiken hän sanoo.

Kuten seminaareissa kuuluu, seuraa vapaa keskustelu. Osaan etukäteen arvata keskustelijat. Piirin puoluepuheenjohtaja, valtuustopuheenjohtaja, ex-kansanedustaja, järjestöasiamies ja väärässä paikassa avautuva yksityiskohtakyselijä. Huomaan olleeni oikeassa, kun puoluejohtaja aloittaa. Hän puhuu seinistä, joita ei pitäisi nyt liikaa varjella.

Ajattelen illan pikkujouluja. Pitäisi selvitä mokaamatta.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnissa vuorottelevat kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjät.

Pasi Kivisaari Kirjoittaja on rehtori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu sekä Keskustan 1. varakansanedustaja Vaasan vaalipiiristä.

•

Kumina 4 2016

19

PUHEENJOHTAJALTA

Teksti: Salla Palmi-Felin | Kuva: Eino Ansio

Kunnan turhat paper

M

oni meistä on varmasti kuullut yllä olevan lauseen, kun keskustellaan kunnissa tehtävästä asiantuntijatyöstä. Epäilen kuitenkin, että kovin harva meistä tunnistaa kuvauksesta itsensä, varsinkin kun henkilöstövähennysten myötä työt kasaantuvat yhä harvemmille työntekijöille.

Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi olen lähtenyt mukaan ammattiyhdistystoimintaan.

Meidän kuntien asiantuntijoiden on muistettava tuoda osaamistamme esiin ja vaatia työllemme arvostusta.

Olen aina kokenut yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeäksi ja toiminut

20 Kumina 4•2016

aktiivisesti erilaisessa yhdistys- ja järjestötoiminnassa jo lähes kaksikymmentä vuotta.

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni

Orimattilassa ja Lahdessa. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan historiaa Tampereen yliopistoon. Yliopistomaailma vei minut mukanaan aina väitöskirjaan asti ja asuinpa jatko-opintojen ohessa vuoden Italiassakin. Vähitellen huomasin suuntaavani kuitenkin lapsuuden haaveammattiini kirjastoalalle. Tein paluumuuton synnyinkaupunkiini Lahteen ja parhaillaan työskentelen palvelupäällikkönä Lahden kaupunginkirjastossa. Työn lisäksi suurena vaikuttimena paluumuutolle oli puo-

lison löytyminen vanhasta kotikaupungista ja perheen kasvettua pojalla vuonna 2008 elämää helpotti laaja sukulaisten joukko lähialueella.

“Saadaanko lyhytaikaisilla työsuhteilla oikeasti asiantuntijoiden osaamisesta paras hyöty?”

Salla Palmi-Felin

Olen työskennellyt kunta-alalla nyt kymmenisen vuotta. Aluksi pienehkön kunnan kulttuuritoimesta ja museoista vastaavana kulttuurisihteerinä ja sen jälkeen kirjastoissa

rinpyörittäjät? eri tehtävissä. Omalle ikäluokalleni tyypilliseen tapaan olen päätynyt vakituiseen työhön useiden määräaikaisten työsuhteiden kautta ja olen saanut kokea sen jatkuvan epävarmuuden, jonka lyhytaikaiset työsuhteet elämään tuovat. Pätkätyöt ovatkin yhä useammalle asiantuntijana työskentelevälle arkipäivää.

Voi kysyä, saadaanko lyhytaikaisilla työsuhteilla oikeasti asiantuntijoiden osaamisesta paras hyöty?

Työelämän kokemukset ovat vahvistaneet uskoani ammattiyhdistystoimintaan ja liittoon kuulumisen etuihin. Sain itse korvaamatonta apua Kumulalta pohtiessani työsopimusteni oikeellisuutta. Kumulan

asiantuntija neuvoi esimerkiksi vaatimaan määräaikaiseen sopimukseeni irtisanomisajan siltä varalta, että löydän pidempiaikaisen työpaikan toisaalta sopimukseni vielä voimassa ollessa.

Tällä hetkellä elämme jälleen muutosten keskellä, sillä sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan jollakin tavalla kaikkiin meihin kunnalla työskenteleviin.

Samalla olemme tässä yhteistoimintaneuvottelujen aikakaudella saaneet huomata, ettei työ kuntapuolellakaan ole niin turvattua, kuin ennen on ajateltu. Ammattiyhdistysliikkeen työ ei siis todellakaan ole vielä tehty, vaikka niin usein vihjaillaan. Me kunta-alan asiantuntijat tarvitsemme

edunvalvojaamme kenties enemmän kuin pitkiin aikoihin ja siinä työssä haluan itsekin olla mukana.

Lähivuosien haasteenamme Ku-

mulassa on turvata jäsenmäärän nousujohteisuus, sillä eläköityminen jäsenkunnassamme on varsin mittavaa. Koko tuo väistämättä myös vaikutusvaltaa, joten on tärkeää saada jatkuvasti uusia jäseniä. Lisäksi tarvitsemme yhä enemmän jäseniä, jotka ovat aktiivisesti mukana toiminnassa ja vievät viestiämme eteenpäin. Jokainen meistä edustaa arjessaan kunnan asiantuntijaa ja on tätä kautta avainasemassa tekemässä osaamistamme tunnetuksi.

•

Kumina 4 2016

21

AJANKOHTAISTA

Päivitä tietosi!

Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

4 / 2016

Jäsentietoa

Kumulan toimistolla uusi työntekijä Kumulan toimistolla tapahtui joulukuussa henkilöstönvaihdos, kun Kumulan kehittämisasiantuntijana työskennellyt Saara Paavola siirtyi Akavan Erityisaloihin kuuluvan Specia ry:n toiminnanjohtajaksi.

S

aaran seuraajana järjestökoordinaattorin tehtävässä on aloittanut tamperelainen Hanna Harrison. Hanna on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sielultaan järjestöihminen.

Kansalaisvaikuttaminen on Hannalle tuttua Eurooppanuorista ja Allianssi ry:stä. Ennen Kumulaa Hanna työskenteli Brysselissä Heidi Hautalan toimistossa, jossa EU:n päätöksentekoprosessit tulivat tutuiksi.

Kansainvälinen tausta on opettanut Hannan arvostamaan suomalaisia julkisia palveluita.

– Olen asunut moneen otteeseen ulkomailla, kuten Uudessa-Seelannissa, ja oppinut samalla arvostamaan suomalaista hyvää ja tehokasta hallintoa ja erityisesti paikallisia palveluita kuten ilmaista kirjastoverkostoa. Palvelut toimivat kuitenkin vain asiantuntevan henkilökunnan avulla ja niin, että työntekijöiden näkökulma otetaan aktiivisesti huomioon uudistuksissa Saara työskenteli Kumulassa neljä vuotta.

Missä sinä aikana ollaan menty eteenpäin? Saara kertoo olevansa erityisen ylpeä viestinnän kehittymisestä.

– Uudistimme Kuminan ja olemme saaneet lehdestä todella hyvää palautetta! Olemme myös tiivistäneet jäsenviestintääm-

22 Kumina 4•2016

me, joka on ollut vastuualueellani.

Uskon, että jäsenten kynnys ottaa meihin yhteyttä on myös laskenut. Esimerkiksi työhakemusten tai ansioluetteloiden tekemiseen osataan kysyä vinkkejä. Olen saanut luotua myös hyvät verkostot yhteistyökorkeakouluihimme ja olemme tiivistäneet yhteistyötä.

–Toki viestinnässä voidaan aina tehdä enemmän ja esimerkiksi some-viestintään toivon Hannalla olevan paljon paukkuja, Saara pohtii.

Uudelta työltään Hanna odottaa kiireistä arkea, mutta uskoo työn Kumula.fi myös palkitsevan.

– Toivon, että voin jatkaa onnistuneesti Saaran tekemää upeaa työtä, etenkin korkeakouluyhteistyötä, ja houkutella siten lisää opiskelijoita mukaan. Haluan käyttää aktiivisesti somea Kumulan viestinnässä sekä suunnitella uusia tapahtumakonsepteja. Haastan itseni saamaan erityisesti opiskelijajäsenet mukaan toimintaan, sillä he ovat tulevaisuuden kuntavaikuttajia. Olen kerännyt laajasti kokemusta järjestöalan tehtävistä ja pääsen nyt tekemään täysillä töitä suomalaisten asiantuntijoiden eteen.

Saara jättää haikeat jäähyväiset jäsenistölle ja kehottaa jäseniä olemaan aktiivisesti Hannaan yhteydessä. Samaa toivoo Hanna itse: – Kehitän palveluita juuri teille, joten toivottavasti tapaamme eri tilaisuuksissa ja saan kuulla ideoitanne. Käyn mielelläni keskustelua myös somessa kanssanne!

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15).

Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: hanna.harrison@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

I detta nummer behandlar vi samarbetet mellan kommunerna och tredje sektorns aktörer.

Vi besökte Silta-Valmennusyhdistys i Tammerfors. Föreningen utför ett värdefullt arbete bland personer som det gått snett för i livet. Vi intervjuade föreningens verksamhetschef Kimmo Kumlander och träffade personer som medverkat i stiftelsens verksamhet i Tammerfors.

Janakkala kommun har utarbetat en strategi för att få föreningarna aktivare med i kommunens verksamhet. På kommunens hemsida finns ett föreningsregister och en föreningsbörs där föreningarna gratis kan lägga ut vilka tjänster de har att erbjuda. Föreningsbörsen utgör ett exempel på ett mångfacetterat samarbete mellan kommunen och föreningarna.

Idén uppstod i samband med ett projekt där kommunen samlade in idéer av föreningarna om hur samarbetet kunde utvidgas. Börsen är mycket användbar, och nyttig för alla. Via börsen har det kommit folk även från Tavastehus för att hålla möten i föreningarnas lokaler, berättar Ari Lehtinen, ordförande för Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry.

Vi bad även tre experter inom den tredje sektorn ge sin syn på och uppskattning av knutpunkterna i samarbetet. Specialexperten Marjo Riitta Tervonen på Soste ry anser att sote-reformen bygger om hela samarbetspusslet från början mellan kommunerna och den tredje sektorns organisationer. Sostes organisationsbarometer visar att kommunen är organisationernas näst viktigaste partner.

Forskaren Riitta Pihlaja anser att rollen hos organisationerna inom den tredje sektorn i sote-reformen alltjämt är en blind punkt. Helt odiskuterad enligt henne är frågan

om hur man i glesbygden ska kunna delta i välmående- och socialarbetet när både personalresurserna och de ekonomiska resurserna minskar.

I detta nummer presenterar vi även aktörerna i nästa års nya Kumula-fullmäktige. Det första uppdraget för det nya fullmäktige blir att utarbeta en strategi inför sote- och landskapsreformen. På det nuvarande förbundsfullmäktiges sista möte valdes även en ny styrelseordförande. De följande två åren leds Kumula av FD Salla Palmi-Felin från Lahtis. I detta nummer ingår även hennes tankar om kommunarbete, expertis och fackorganisationsverksamhet.

I det här skedet vill vi också tacka de många förtroendepersonerna som de senaste fyra åren deltaget i beslutsprocessen i vår organisation. Vi tackar för det arbete som våra fullmäktigeledamöter och styrelsemedlemmar gjort för vår organisation. En medborgarorganisation är alltid summan av sina medlemmar, där varje persons insats behövs och uppskattas. Jag vill ändå gärna rikta ett speciellt tack till Akavas Specialorganisationers ordförande Maarit Helén som i lördags avslutade en lång

karriär som förtroendeperson i vår organisation. 50 fullmäktigemöten som styrelsemedlem och nu som fullmäktigeledamot ända sedan Bibliotekarieförbundet är en fenomenal prestation.

Nu är det dags att förbereda sig inför vintern och julen. Ett stort tack till alla medlemmar för det gångna året, och ett riktigt Gott Nytt År 2017!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestökoordinaattori Hanna Harrison puh. 040 4159 9397, hanna.harrison@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 4 2016

23

kumula.fi

Kumulan vaalea jouluglögi 4 annosta 0,5 dl 2,5 dl 2,5 dl 3 2 2

1,5 dl

appelsiinituoremehua päärynäsiideriä ginger ale virvoitusjuomaa kokonaista neilikkaa kanelitankoa tähtianista hippunen kardemummaa Cointreau-sitruslikööriä

Kaada kaikki ainekset (paitsi likööri) kattilaan ja annan lämmetä miedolla lämmöllä, kunnes keitos kiehahtaa. Lisää cointreau-sitruslikööri ja nauti hyvässä seurassa.

Rauhallista joulunaikaa!

24 Kumina 4•2016