Kumina 417 issuu

4 / 2017

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Jo riittää työpaikkahäirintä!

Yli kolmannes viranhaltijoista ja työntekijöistä on kokenut häirintää työssään s.7

•

Kumina 4 2017

1

SISÄLLYS 4/2017

7

4 Vaativa työ – vaatimaton palkkataso

Naiset kantavat päävastuun lapsista ja ovat poissa työmarkkinoilta miehiä pidempään. Kolmiyhteys palkka – ura – eläke toimii naisia vastaan, kertoo JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

7 Työpaikkojen kiusaajat ja somen häiriköt

Kolmannes viranhaltijoista kohtaa työssään häirintää. Somehäirintäkin on työsuojelukysymys. Tässä vinkit somekohun ja nettihäirikön torjumiseen.

10 4

10 Linda Leinonen – uuden ajan kunnanjohtaja

Mukana Isojoen kunnanjohtajan arjessa ja työssä. Tasapainoilu asiantuntijatyön ja perheen yhteensovittamisessa vaatii taiteilua ja verkostoja.

Mistä löytää piilossa olevat työpaikat ja miten niitä kannattaa hakea?

Kumulan työnhakukoulutuksessa kerrottiin parhaimpia vinkkejä työnhakuun ja oman osaamisen tunnistamiseen.

16 Apurahakuulumisia Oulusta ja Tampereelta

2 Kumina 4•2017

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 E 15 00170 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

9 Puheenjohtajalta

Istus tyttö polvelle

17 Kolumni:

Viime vuonna myönsimme opiskelija-apurahaa kahdelle kumulalaiselle opiskelijalle. Kysyimme heiltä, miten lopputyö ovat sujuneet.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

3 Pääkirjoitus

Tasa-arvo meille kaikille

14 Piilotyöpaikkojen jäljillä

Vakiot

(L)isäarvoa työelämään

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Järjestökoordinaattori Meeri Väänänen puh. 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com

PÄÄKIRJOITUS 4/2017

Tasa-arvo meille kaikille

Perhevapaat puhuttavat. Käytännössä

edelleenkin äidit käyttävät perhevapaat, koska isät ovat useimmin perheen enemmän

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2017

Toivotamme kaikille jäsenillem-

me oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä iloista uutta vuotta 2018.

Jussi Näri

päätoimittaja, toiminnanjohtaja

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Marika Sinervo, vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti Ilmestyy helmikuussa 2018

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

R PÄ

ISTÖME

R I

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Kirjoitan taas lehtemme joulunumeron pääkirjoitusta. Kirjoitan pääkirjoituksen enää kahdesti, sillä Kumina ilmestyy ensi vuonna enää kaksi kertaa. Sen jälkeen kanavoimme lehden resurssit uusiin jäsenpalveluihin, ja keskitymme tekemään paremmin jäsenemme tavoittavaa verkkoviestintää.

KK

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Meeri Väänänen 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt antavat myös tehdyille päätöksille kasvot. Se näkyy valitettavan usein myös epäasiallisena palautteena ja häirintänä eli nettitörkynä. Työturvallisuuskeskus kertookin, että se on mitä suurimmissa määrin myös työsuojelukysymys.

KUVA: HENRI ILANEN

Maamme kunnanjohtajista vain neljännes on naisia. Hallintojohtajista jo puolet. Kävimme Etelä-Pohjanmaalla tapaamassa Linda Leinosta. Tässä lehdessä kerromme myös hänen kokemuksistaan kunnanjohtajana.

”Meille ammattijärjestönä tasa-arvo on jakamaton.”

ansaitseva puoliso. Tämäkin korjaantuisi palkkatasa-arvolla, mutta sitä ennen pitäisi pystyä ripeämpään perhevapaauudistukseen.

Isien perhevapaakiintiöt ovat nopein tapa vaikuttaa työnantajien asenteisiin. Saadussa jäsenpalautteessa pidettiin kuitenkin kohtuuttomana, että perheen tulot romahtavat mikäli paremmin palkattu puoliso ”pakotetaan” pitkälle perhevapaalle.

YM

T

ässä lehdessä nostamme keskusteluun tasa-arvon. Meille ammattijärjestönä tasa-arvo on jakamaton. Teemme työtä, että tasa-arvo toteutuisi sekä palkkauksessa että ihmisten kohtelussa työpaikoilla. Tulevissa KVTES -neuvotteluissa vaadimme erillistä palkkaohjelmaa, jolla korjattaisiin naisvaltaisten alipalkka-alojen palkkavääristymä. Sen saavuttaminen on jo yksi askel kohti tasa-arvoisempaa työympäristöä.

Silti olemme edelleen kaukana siitä.

Sosiaalisessa mediassa järjestetty #metookampanja nosti häirinnän ja ahdistelun silmiemme eteen. Suuri osa koetuista ahdistelu- ja häirintätapauksista oli tapahtunut työpaikoilla. Tällaistako meidän arkemme on? Oikeasti?

Kyllä. Oikeasti. Sillä tätä ei voi pyyhkiä puhtaaksi toteamalla että ”suurinta osaa kohdellaan kuitenkin ihan asiallisesti” tai klassikolla ”ei kaikki miehet”. Liian moni kuitenkin, sen kampanja osoitti. Työpaikan kahvihuoneen sukupuolittuneet sutkautukset ja rasvaiset vitsit joutavat samaan kompostiin jonne missikisojakin on kannettu jo pitkään.

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

•

Kumina 4 2017

3

TASA-ARVO

Koulutettujen naisten ongelma työmarkkinoilla:

Vaativa työ – vaatimaton palkka Suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet naisten ja miesten aloihin.

Tästä seuraa ongelmia, joista tasa-arvo ei ole vähäisin, sanoo Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Teksti UP/Kari Leppänen Kuvat Jarno Mela

N

aisen euro työmarkkinoilla on 17–18 senttiä pienempi kuin miehen euro. Samapalkkaohjelmista ja muista yrityksistä huolimatta ero on kaventunut tuskastuttavan vähän ja raivostuttavan hitaasti.

– Kulttuurialat, lastentarhanopettajat ja sosiaalipuolen monet työt, Löfgren luettelee koulutettujen naisten alipalkattuja aloja, kunnes toteaa luettelon liian pitkäksi listattavaksi.

Suuressa kuvassa julkisen sektorin palkat laahaavat jäljessä ja julkinen sektori on naisvaltaista toisin kuin teollisuus.

– On iso ongelma, että naisvaltaisella julkisella sektorilla maksetaan pienempiä palkkoja. Se on myös tasa-arvokysymys, ja sellaisena sitä on hoidettava.

– Julkisella sektorilla tehdään vähintäänkin yhtä vaativaa työtä kuin yksityisellä sektorilla. Palkkauksen pitää vastata tehtävien vaativuutta, muuten julkiselle sektorille ei hakeudu osaavaa työvoimaa.

Työmarkkinapolitiikan keinot?

Löfgrenin palkkaerojen tasaamiseksi voidaan tehdä jonkin verran 4 Kumina 4•2017

työmarkkinapolitiikalla, esimerkiksi huolehtimalla naisvaltaisten alojen palkankorotuksista sekä kohdennetuilla palkankorotuserillä. Kestävät ratkaisut löytyvät kuitenkin työelämän sukupuolijaon purkamisesta, Löfgren tuumii.

Segrekaatio ei häviä lakeja säätämällä, koska laki ei voi määrätä naisia sen paremmin kuin miehiäkään valitsemaan ammattiaan ja työuraansa.

”Julkisella sektorilla tehdään vähintäänkin yhtä vaativaa työtä kuin yksityisellä sektorilla.”

– Asenteiden muuttaminen lähtee sukupuolineutraalista ajattelusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Se on pitkä tie, mutta ajattelun kahleita pitää murtaa sieltä alkaen.

– Kun pakkaa sekoitetaan, se heijastuu alojen palkkoihin ja arvostukseen.

Tärkeä perhevapaauudistus Naiset kantavat päävastuun lapsista ja ovat poissa työmarkkinoilta miehiä pidempään. Tästä seuraa paha kolminaisuus: palkka – ura – eläke. Se toimii naisia vastaan.

Rikkonainen työura heikentää palkka- ja urakehitystä ja se heijastuu eläkeikään asti pieninä eläkkeinä.

– Yksittäinen tehokas keino on hoiva- ja hoitovastuiden tasaisempi jakautuminen. Tarvitaan raflaava perhevapaauudistus, joka jakaa vapaat tasaisemmin. Se on keino, jolla vaikutetaan läpi työuran ruuhkavuosien urakehityksestä eläkeikään.

– Tässä olisi tärkeä rakenteellinen uudistus.

Talouskasvu käynnissä Keskitetyn tulopolitiikan sanottiin olevan naisten ystävä, koska se torjui tasasuuruisilla palkkaratkaisuilla palkkaerojen repeämistä entisestään. Nyt on meneillään ensimmäinen liittokierros kymmeneen vuoteen.

– Kärjessä menevillä teollisuusliitoilla on ollut paineita ja näyttämisen halua, että he pystyvät avaamaan neuvottelukierroksen järkevällä tavalla.

Mutkia matkaan varmaankin tulee, mutta ne kuuluvat Löfgrenin mielestä liittokierrosten luonteeseen.

– Julkiselle sektorille käynnistyneen talouskasvun vaikutukset tulevat viiveellä. Pitää katsoa tulevaisuuteen ja huolehtia, että julkisella sektorilla säilyy vetovoima, jotta sinne saadaan jatkossakin päteviä työntekijöitä. Se on kaikkien etu. >

JUKO nostaa profiiliaan Mediassa on totuttu, että Akavan julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön JUKON äänellä puhuu puheenjohtaja ja suurimman jäsenjärjetön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Ja hyvin on puhunutkin. Nyt kuitenkin JUKOn roolia ja näkyvyyttä lavennetaan laajemmalle pohjalle, sanoo Maria Löfgren.

JUKO on nostamassa profiiliaan ja yksi merkki siitä on Löfgrenin valinta neuvottelujärjestön ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi.

Hän siirtyi JUKOon syyskuun alussa Akavan työelämäosaston johtajan tehtävistä.

– Tarkoitus on, että JUKO koetaan entistä enemmän kaikkien akavalaisten korkeasti koulutettujen järjestöksi.

TESsit ja VESsit ovat edelleenkin JUKOn pääasiallista työsarkaa. Jatkossa on lupa harrastaa myös muuta järjestöllistä kehittämistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Löfgrenin mukaan paikallistoiminta ja luottamusmiehet ovat ensi vuoden painopisteitä.

- Tarkoitus on kehittää vuorovaikutteista yhteistyötä luottamusmiesten kanssa Tavoitteena on Löfgrenin mukaan saada ihmisiä kiinnostumaan edunvalvontatyöstä työpaikkatasolla.

Maria Löfgrenin mukaan työmarkkina­ kierrokselle on kasautunut palkkapainei­ ta. Julkinen sektori on kärsinyt kilpailu­ kykysopimuksen lomarahaleikkauksista.

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

•

Kumina 4 2017

5

TASA-ARVO

Löfgreniä huolestuttavat puheet, joissa julkinen sektorin nähdään taakaksi.

– Ei julkinen sektori ole taakka, vaan mahdollistaja. Se takaa, että esimerkiksi viennin tarvitsema infrastruktuuri on kunnossa.

Kovat paineet Julkinen sektori istuu neuvottelupöytään vasta tammikuussa. Löfgrenin mukaan julkisen sektorin palkansaajat lähtevät neuvotteluihin takamatkalta yksityiseen sektoriin nähden.

– Paineet ovat todella kovat, sillä julkisen sektorin palkansaajat ovat maksaneet muita kalliimpaa hintaa kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksina. Eikä kyse ole pelkästään rahasta vaan myös julkisen sektorin vaativien tehtävien arvostuksesta.

Työmarkkinakierrosta varten pyrittiin rakentelemaan ns. Suomen mallia, jossa kansainväliselle kilpailulle altis vientiteollisuus näyttäisi palkankoro-

tusten suunnan ja suuruuden.

– Yritettiin luoda mallia, josta sopivat keskenään teollisuuden järjestöt ja muiden olisi pitänyt se sitten hyväksyä.

Ei tällä tavalla synny kaikkien sitoutumista, se on päivän selvää.

Jos työmarkkinapolitiikalla halutaan vaikuttaa palkkatasa-arvoon, niin työmarkkinakierros on vaikuttamisen paikka. Tässäkin suhteessa vientivetoinen palkkamalli olisi ollut huono, Löfgren tuumii. – On pidettävä huoli, että naisvaltainen julkinen sektori pärjää palkkaratkaisuissa.

Vaikka Suomen malli kaatui omaan mahdottomuuteensa, se elää ajatuksellisesti meneillään olevalla neuvottelukierroksella. Teollisuuden palkankorotuslinja näyttää muodostuneen 3,2 prosentiksi kahden vuoden aikana.

Löfgren arvelee sen muodostavan tarkkailupisteeksi, johon myöhemmin tehtäviä sopimuksia verrataan.

– On toinen asia, päädytäänkö kaikissa neuvottelupöydissä samoihin lukemiin, Löfgren arvioi.

”Tarvitaan raflaava perhevapaauudistus, joka jakaa perhevapaat tasaisemmin. Se on keino, joka vaikuttaa läpi työuran.”

Maria Löfgren

6 Kumina 4•2017

Työaikakysymykset neuvottelupöytään JUKOssa on koottu liittojen näkemyksiä sopimuskierroksen painotuksista sopimusten laatukysymyksissä. Niihin kuuluvat Löfgrenin mukaan työaika-asiat.

– Neuvotteluihin nostetaan työaikasuojelun ulottaminen asiantuntijoihin ja esimiehiin sekä työajan henkilökohtaiset joustomahdollisuudet. Myös matka-aikojen korvattavuusasiat vaativat ratkaisua.

Tärkeitä kysymyksiä ovat myös henkilöstöedustajien asema ja toimivaltuudet sekä heidän palkkionsa.

– Etteivät luottamusmiehet menetä ansioita ottaessaan vastaan luottamustehtäviä. Ansioiden menetys heikentäisi motiivia lähteä luottamustehtäviin. Asia nousee vahvasti esiin tällä kierroksella.

TYÖHYVINVOINTI

Työpaikkojen kiusaajat ja somehäiriköt Kun päätöksiä tehdään kuntaa käsittelevistä asioista, esityslistalla on julkisuudesta tuttuja teemoja tai yleinen ilmapiiri muuten synnyttää keskustelua, kokevat viranhaltijatkin työssään häirintää.

Teksti Jussi Näri Kuva Thinkstock

Y

li kolmannes (36 %) kun­ tien johtavista viranhaltijoista on kokenut uhkailua ja häirintää asemansa puolesta, selviää Åbo Akademin vuonna 2016 julkaisemasta tutkimuksesta. Uhkailun kohteeksi joutuvat varsinkin johtavassa ja näkyvässä asemassa työskentelevät viranhaltijat, jotka antavat kasvot tehdyille päätöksille. Häirintäkokemukset näyttäisivät menevän siis aseman mukaan.

Siirryttäessä alemmas virkaportaita vähenevät myös hallinnon kokemukset häirinnästä. Åbo Akademin tutkimuksen mukaan suurin osa häirinnästä on ollut asiatonta palautetta. Tässäkin vastaukset hajoavat hieman, koska kokemukset uhkailusta ja häirinnästä ovat myös jossain määrin subjektiivisia. Se, minkä joku kokee häirinnäksi voi olla toisen viranhaltijan mielestä normaalia vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa, ja johtavana viranhaltijana asiatonkin palaute pitää vain niellä.

Sukupuolella ei sen sijaan näyttäisi olevan merkitystä. 26 % asemansa puolesta häirintää kokeneista on ollut naisia, kun 24 % miehistä kertoo kohdanneensa työnsä takia häirintää tai uhkailua. Häirinnän syyt näyttäisivät kohdistuvan eniten kunnassa tehtyihin päätöksiin ja yleiseen ilmapiiriin.

Liki 60 % vastaajista ilmoittaa törmänneensä asiattomaan palautteeseen mediassa: esimerkiksi yleisönosastoilla, tekstiviestipalstoilla tai lehtien kommenttiosioissa. Sen sijaan sosiaalisen

”Häirinnän syyt näyttäisivät kohdistuvan eniten kunnassa tehtyihin päätöksiin ja yleiseen ilmapiiriin.” median kanavissa uhkailusta tai häirinnästä ei kyselyyn vastanneiden kesken ilmoittanut kuin neljännes. Useammat olivat kokeneet uhkailua kasvotusten tai postin ja puhelimen välityksellä.

Somehäirintäkin on työsuojelukysymys Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Asta Koivikko muistuttaa, että kunnalla on työnantajana lakisääteinen velvollisuus puuttua työntekijöiden ja viranhaltijoiden epäasialliseen kohteluun.

Tämä koskee myös somehäirintää.

Työntekijöiden keskinäisiin häirintä- ja kiusaamistapauksiin työnantajan tulee puuttua työpaikan oman epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen ohjeen mukaisesti. Esihenkilöllä on työsuojelulain mukainen velvoite puuttua häirintään ja kiusaamiseen siitä tiedon saatuaan ja edetä asiassa paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti.

Tärkeintä on, että asiat tulevat esille ja ne selvitetään mahdollisimman pian esihenkilön toimesta.

Kuntatyössä kiusaaja on usein luottamushenkilö. Silloin kunnalla on työnantajana velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan.

Työnantajan puuttumisen edellytyksenä on, että käyttäytyminen täyttää työturvallisuuslain tai yhdenvertaisuusja tasa-arvolain mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit. Tilanteessa velvoite puuttua on todellista määräys­ •

Kumina 4 2017

7

TYÖHYVINVOINTI

valtaa käyttävällä taholla kuten kunnanhallitus ja valtuusto.

Mikä sitten on kiusaamista ja häirintää? Epäasiallinen käytös voi ilmetä rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, epäasiallisena puheena tai julkisena mollaamisena. Kaikkien, jotka kokevat tulleensa epäasiallisesti kohdelluiksi tai kiusatuiksi tulee ottaa asia puheeksi ensin sen henkilön kanssa, jonka kokee loukkaavan käytöksellään. Mikäli kiusaajan kohtaaminen suoraan tuntuu vaikealta, kannattaa pyytää esimerkiksi työsuojeluvaltuutettua mukaan keskusteluun. Jos ei halua ottaa asiaa suoraan puheeksi epäasiallisesti käyttäytyväksi kokemansa henkilön kanssa, tulee asiasta kertoa esihenkilölle. Tämän velvollisuus on selvittää asia.

Vinkit somekohun ja nettihäirikön torjumiseen Edellä mainittu Åbo Akademin tutkimus on viime vuoden elokuulta. Tulee muistaa, että Facebook ja Twitter tulvi tuolloin kommentteja ja keskustelua erityisesti maahanmuuttotilanteesta.

Silti somekanavat oli arvioitu vasta neljänneksi yleisimmäksi ympäristöksi, jossa häirintää oli koettu. Miksi sosiaalisen median kanavat eivät ole selvä ykkönen listattaessa viranhaltijoihin kohdistuvaa nettikiusaamista? Ovatko viranhaltijat poissa somemaailmasta ollen näin autuaan tietämättömiä siellä vellovasta lokatorvesta? Kysyimme asiaa someviestinnän asiantuntijalta, viestintäkouluttaja Piritta Seppälältä: – Kyllä osaltaan on sitäkin, että viranhaltijat käyttävät vielä Twitteriä tai Facebookia työroolissa vähäisesti.

Näistä somekanavista LinkedIn on toistaiseksi vielä säilynyt ammattimaisena viestintäkanavana mutta kyllä esimerkiksi Suomi24 -tasoinen nimimerkin takaa tehty kirjoittelu on siirtynyt yhä enemmän Twitteriin ja Facebookiin.

– Kun viranhaltijoita kannustetaan mukaan some-kanaville työroolissa, aktivoituvat he twiittaajina tai Facebook-keskusteluissa. Tällöin myös 8 Kumina 34•2017

Näin toimit nettihäirikön kanssa Kysyimme Piritta Seppälältä, miten nettihäirikön kanssa kannattaa toimia. Ohessa hänen vinkkinsä myös mikä neuvoksi, jos työssään päätyy keskelle somekohua.

Älä provosoidu, tarjoa lisätietoa asiaan, pysy neutraalina tai jopa positiivisena.

Väittelyyn ei kannata lähteä, pari kertaa saman asian toistaminen riittää.

Keskustelusta voi poistua, kun henkilökohtaisesti siltä tuntuu.

Keskustelun rajoista voi tarvittaessa kertoa suoraan myös profiilisi kuvauksissa.

häiriköinti näillä kanavilla on lisääntynyt, jatkaa Seppälä.

Kiinnostavatko somen häirintäkysymykset kuntia? Entä ovatko kunnat

”Suomi24 -tasoinen nimimerkin takaa tehty kirjoittelu on siirtynyt yhä enemmän Twitteriin ja Facebookiin.”

Piritta Seppälä

Jatkuvasti sinua häiriköivät käyttäjät voi myös estää (blokata) Tunnista tällöin jatkuvasti häiritsevät yksilöt (usein samoja henkilöitä).

Yksi määre estämiseen voi myös olla, kun toisen osapuolen jatkuva kommentointi häiritsee myös muita keskusteluun osallistuvia.

LÄHDE: VIESTINTÄ-PIRITTAN KOULUTUSMATERIAALI

aktiivisia kohentamaan henkilöstönsä osaamista nettihäiriköintiin ja sometörkyyn suojautumisessa?

–Toistaiseksi kuntien somekoulutuksissa on keskitytty paljolti kannustamaan viranhaltijoita osallistumaan verkkokeskusteluun ja toimimaan kanavilla oikein. Näissä koulutuksissa opastetaan tunnistamaan myös eri häirinnän asteita, mikä erottaa trollin kriittisestä kuntalaisesta ja niin edelleen. Lisäksi koulutuksissa käydään läpi, miten haastavissa tilanteissa olisi hyvä toimia.

Somekohun hallinta Valmistaudu some-kriiseihin ennalta ja tunnista eri tasoiset tilanteet sekä somekohujen lähtökohdat..

Päivitä kriisiviestintäsuunnitelma somen osalta: sekä vastaamaan somessa alkaneisiin kriiseihin että somen käytön osalta some-kriisien aikana.

Varmista some- (ja muissa kriiseissä) toimiva komentojärjestys ja tiedä kenen suulla puhutaan kriisin ollessa päällä.

Ole aktiivinen, osallistu ja seuraa tilannetta.

Toimi nopeasti.

LÄHDE: VIESTINTÄ-PIRITTAN KOULUTUSMATERIAALI

Mitä mieltä?

Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

PUHEENJOHTAJALTA

Istus tyttö polvelle Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

Y

ksi kuumimmista yhteiskunnallisista keskusteluista on viime aikoina käyty amerikkalaisen näyttelijän lanseeraamaan #metoo -kampanjan seurauksena. Naiset ympäri maailmaa ovat kertoneet kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

Kampanjan seurauksena on saatu nostettua keskusteluun se, kuinka yleistä naisten kohtaama häirintä on. Toki seksuaalista häirintää kohtaavat myös miehet, ja se on yhtä lailla tuomittavaa. Häirintä on aina häirintää, teki sitä kuka tahansa.

denehkäisystä ja kertoi, että kun varmaan harrastan paljon seksiä, niin kyllähän niitä vauvoja tulee ellei ehkäisy ole kunnossa. Tilanne tuntui ahdistavalta, mutta vasta jälkikäteen tajusin ettei käytäntö todellakaan ole normaali työhöntulotarkastuksessa.

Samaisessa työssä ollessani eräs saman alan johtaja tapasi soitella minulle ja pyydellä käymään vierailulla hänen toimistossaan. Mitään asiasisältöä näille tapaamisille ei ollut tiedossa, ja kyseisen henkilön maineen tuntevana jätin tapaamiset väliin.

Seksuaalista häirintää tapahtuu erittäin paljon

torjumisessa. Me voimme pitää asiaa esillä ja auttaa häirintää kohtaavia työntekijöitä. Kynnys nostaa asia esiin on usein korkea, sillä uhkana saattaa olla maineen tai jopa työpaikan menetys. Varsinkin jos ahdistelija on samassa organisaatiossa itseä ylemmässä asemassa.

Pääsemme häirinnästä eroon vasta kun teemme sen näkyväksi ja tuomitsemme sen. Tällä hetkellä häirintä tuntuu olevan niin itsestäänselvä käytösmalli, että harva tekijä edes tajuaa itse syyllistyvänsä siihen, mikä on viime viikkojen keskustelussakin käynyt hyvin ilmi.

myös työpaikoilla. Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan joka kolmas suomalainen nainen on kokenut työelämässä seksuaalista häirintää. Se on valtava määrä, varsinkin kun asiassa tulisi olla nollatoleranssi.

Tutkimusta on helppo uskoa, sillä olen törmännyt häirintään usein varsinkin nuorempana. Häirinnän kohteeksi joutuvatkin useimmiten ensimmäisissä työpaikoissaan olevat, harjoittelijat tai kesätyöntekijät, joiden on vaikea ottaa asiaa esiin pelätessään työsuhteensa jatkumisen puolesta. Kun menin ensimmäisen vakituisen työpaikkani lääkärintarkastukseen, lääkäri kehotti minua riisuutumaan alusvaatteisilleni ja kumartelemaan hänen edessään. Sen jälkeen hän siirtyi tiedustelemaan käyttämästäni raskau-

Myös ammattiliitolla on tärkeä rooli häirinnän

Meitä naisia on myös vuosia kasvatettu hyväk-

symään häirintä ja ottamaan se elämään kuuluvana itsestäänselvyytenä. En ainakaan itse muista nuorempana saaneeni muita ohjeita häirinnästä selviämiseen kuin ”olla välittämättä”. Seksuaalinen häirintä ei kuitenkaan ole mikään vastustamaton luonnonvoima, vaan meillä on käsissämme kaikki valta lopettaa se. Pidetään aihe esillä, puututaan kohtaamaamme ja näkemäämme häirintään. Puolustetaan uhreja eikä suostuta enää olemaan vaiti.

”Tällä hetkellä häirintä tuntuu olevan niin itsestäänselvä käytösmalli, että harva tekijä edes tajuaa itse syyllistyvänsä siihen.”

Kirjoitus julkaistiin Kumulan nettisivuilla 30.10.2017.

•

Kumina 4 2017

9

JOHTAJUUS

Uuden ajan kunnanjohtaja Linda Leinonen oli 29-vuotias hallintotieteiden maisteri, kun hänet syksyllä 2011 valittiin eteläpohjanmaalaisen Isojoen kunnanjohtajaksi. ”Ei se siinä vaiheessa enää ollut sukupuolesta kiinni, sillä edeltäjäni oli nainen. Mutta on täällä tehty hieno päätös, kun niin nuorelle annettiin mahdollisuus ryhtyä työhön ja päästä oppimaan.”

Teksti Hannele Huhtala Kuvat Susanna Kekkonen

N

yt Leinonen on 35-vuotias ja hänet on juuri valittu Kauhajoen kaupunginjohtajaksi.

Loppusuoralla valinnassa oli kaksi miestä, jotka Leinonen päihitti kaupunginvaltuuston äänestyksessä.

Vaikka Kauhajoki on reilulla 13 000 asukkaallaan iso harppaus Leinoselle, monet alueen asiat ovat tuttuja Suupohjan kuntien yhteistyön myötä.

Isojoelle, 2 000 asukkaan kuntaan, ei vielä ole valittu uutta johtajaa.

Kauhajoella Leinosesta tulee ensimmäinen naispuolinen kaupunginjohtaja.

10 Kumina 4•2017

Vaikka Isojoella nainen oli ollut aiemmin kunnanjohtajana, työssä on vain 26 prosenttia naisia. Suomen 198:sta kunnanjohtajasta se tarkoittaa 52 henkeä.

Perinteisesti naisen rooli perheessä on nähty niin voimakkaana, että vaativaa, ilta-aikojakin vievää työtä ei ehkä naiset hae. Leinonen tunnistaa ajattelun. Hän sai ensimmäisen lapsensa 22-vuotiaana, toisen 24-vuotiaana.

Hän päätteli, että lapset on hyvä tehdä jo opiskeluaikana, niin sitten kukaan työnantaja ei voi ajatella, että nyt tuo sitten jää heti äitiyslomalle, jos palkkaamme hänet.

– Mutta sitten kuitenkin ajateltiin, että nyt sen lapset on päiväkoti-ikäisiä ja jatkuvasti kuitenkin kipeänä, että ei minua sitten näkyisi työpaikalla. Olen varma, että tällaisia asioita ei mietitä kun miehiä valitaan töihin.

Leinonen sai kolmannen lapsensa vuonna 2014 ollessaan kunnanjohtaja mutta Isojoella siihen suhtauduttiin hyvin.

– Mietin sitä kyllä etukäteen, että tuleeko tästä sanomista. Mutta raskauteni otettiinkin hyvin vastaan ja se nähtiin positiivisena asiana että kunnanjohtajakin lisääntyy.

Isojoella rakennemuutos on voimakkaasti käynnissä: väestö ikääntyy ja lapsia syntyy kuntaan vähän. Jokaisesta lapsesta on paljon iloa.

Leinosen aamuihin kuuluukin nyt 3-vuotiaan Eevi-tyttären vieminen päiväkotiin.

– Tyttö aloitti tänä syksynä musiikkikerhon, se on näin tiistai-iltaisin ja vähän jännitin että joutuuko hän olemaan usein pois. Mutta hän on päässyt tunnille joka kerta.

Leinosen perheeseen kuuluu nyt poikien, 10-vuotias Venni ja 12-vuotias Aatu, lisäksi puoliso Juha, joka käy osan viikkoa Helsingissä töissä.

Juha tekee torstain ja perjantain yleensä etätöitä kotoa. Leinoset työllistävät lapsenvahteja kuntalaisista.

– Nuorimmaiselle on aanelosen mittainen lista nimiä päiväkodilla, että kuka hänet saa sieltä hakea. Pojat osaavat jo tulla koulusta itsenäisesti kotiin ja syödä nuudeleita tai muuta.

Joka toinen viikko Leinosilla käy siivooja, mikä helpottaa arkea kummasti.

Leinosen omat vanhemmat asuvat Kristiinankaupungissa lähellä, mutta molemmat ovat vielä työelämässä.

Kynnys pyytää mummua ja pappaa apuun on korkealla. Toiset isovanhemmat asuvat Kainuussa, eikä apuun pääse kovin sukkelasti.

Mies on ottanut lastenhoidosta vastuuta ja opetellut pesemään pyykkiä.

Nykyään sekin sujuu.

– Mutta minä olen kyllä sitten joutunut opettelemaan autonhuoltoa ja täyttämään nesteitä pyyhkijöitä varten.

Yleensä kello 8.00 kunnantalon ovi avautuu, kuten tänäkin tiistaina.

Edellinen ilta, maanantai on ollut pitkä, sillä hallitus kokoustaa silloin.

Kunnanjohtajan työpäivät venyvät muinakin päivinä. Leinonen ajaa myös vähintään kerran, joinakin viikkoina kolmekin kertaa Seinäjoelle muun muassa maakuntauudistustyöryhmien kokouksiin. Matka on yhteen suuntaa 100 kilometriä.

Kokouksia on myös Kauhajoella, jonne matkaa on vain nelisenkymmentä kilometriä.

Kunnantalon työntekijöiden aamukahveilla kerrataan edellisellä viikolla vietettyjä pikkujouluja. Juhlista on laitettu kuva Isojoen Facebook-sivulle.

– Siitä on tykännyt jo yli 100 ihmistä, Leinonen hehkuttaa. Seuraajia sivulla on 400, mikä on 2 000 asukkaan kunnassa paljon.

Facebook-sivulla on Leinosen uudistama logo: Isojoen vaakunasta irrotettu punainen tähkä ja vihreällä kunnan nimi.

– Vaakunat ovat niin virallisia, kun-

nan ilme voisi olla vähän kevyempi.”

Kun sähköpostit on tarkistettu ja päi-

vän aikataulut muistutettu mieliin, on aikaa kahville. Virastotalon keittiössä on koolla kaikki työntekijät. Joskus aamukahvit aloitetaan jumppatuokiolla, aiemmin se oli ollut ihan rutiini.

Leinosen intohimo on liikunta, mutta kunnanjohtajalle jää siihen valitettavan vähän aikaa.

– Juoksen ja käyn ryhmäliikuntatunneilla. Mutta ne ovat hankalia, kun aikataulut ovat mitä ovat. Viikonloppuisin ehdin. Kun olin nuorimmaisen kanssa äitiyslomalla, ostin ahkion ja kävin lapsen kanssa hiihtämässä. Se oli mahtavaa.

Tällekin talvelle Leinonen toivoo kunnon lumia, että pääsisi hiihtämään, jos sille sitten olisi myös aikaa.

– Minulla on arjessa niin vähän aikaa lasten kanssa, että lapsenvahtia ei viitsi ottaa sitten minkään oman juoksulenkin takia. Nuorimmainen ei enää jaksa istua rattaissa, siitä on ainakin puoli vuotta kun viimeksi kävin vaunulenkillä. Ja ei se oikein sovi, että lapsi istuu kyydissä keksejä mutustellen, kun minä juoksen, Leinonen nauraa.

Aina omaa aikaa ei huomaa ottaa, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Leinonen päättää työnsä Isojoella 30.11. ja aloittaa Kauhajoella 1.12. >

”Olen halunnut olla tavoitettavissa ja sellainen kunnanjohtaja, jolle uskalletaan tulla puhumaan.”

Linda Leinonen

•

Kumina 4 2017

11

JOHTAJUUS

– Joku fiksumpi olisi ehkä pitänyt joulukuun siinä välissä lomaa.”

Leinonen on aina halunnut vaikuttaa

asioihin. Opiskellessaan Tampereella hallintotieteitä, hän oli mukana yliopistopolitiikassa. Hän on myös aina ollut puuhakas, sillä opiskeluaikoina hän oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja Hesburgerissa töissä.

Malli politiikkaan osallistumisesta on tullut kotoa, Leinosen isä Arvo Jaakkola on keskustalainen kuntapoliitikko Kristiinankaupungissa. 18-vuotiaana Linda myös oli keskustan kunnallisvaltuutettu Kristiinankaupungissa.

– Virkamiehenä olen kuitenkin paljon vapaampi. Ei ole puoluekuria ja saan ajaa asioita, jotka koen merkitykselliseksi.

Leinosta on epäilty kokoomuslaiseksi ja keskustalaiseksi. Myös perussuomalaiset ovat pyytäneet häntä ehdolle.

Tällä hetkellä politiikka ei kiinnosta.

Helposti lähestyttävänä henkilönä hänet varmasti kyllä useampikin puolue haluaisi joukkoihinsa.

Syksyllä kalenteria täyttää järjestöjen syyskokoukset, joihin Leinosta pyydetään puheenjohtajaksi.

– Olen halunnut olla tavoitettavissa ja sellainen kunnanjohtaja, jolle uskalletaan tulla puhumaan.

12 Kumina 4•2017

Missään järjestössä Leinonen ei ole itse mukana, koska ei halua että joutuisi päätöksenteossa jääväämään itseään.

Kello 9 Leinosella on tapaaminen työvalmentaja Merja Vaskelan kanssa. He käyvät läpi kunnan työmarkkinatuen saajat ja pohtivat, miten ihmisiä saisi aktivoitua ja mistä löytyisi töitä. Nimiä listalla on 11. Pienessä kunnassa asiat otetaan henkilökohtaisesti hoitoon.

Kyllä Kauhajoellakin voin käyttää meidän täällä toimeenpanemia aktivointiryhmiä, vaikka ihmisiä on enemmän. Sama sapluuna toimii varmasti sielläkin.

Leinonen ja Vaskela ovat omistautuneita asialle. Työmarkkinatuet ovat iso lovi pienen kunnan taloudessa.

Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on matalampi kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Sosiaalisessa mediassa Leinonen on

mukana omallakin nimellään Facebookissa. Twitteriin kunnanjohtaja on hyppäämässä mukaan, kun työ Kauhajoella alkaa.

Kannan mukanani kahta kännykkää, mutta kuntalaisille ovat molemmat numerot tulleet hyvin tutuiksi. Myös Facebookin kautta kilkahtaa viestejä.

Ihan turhaa oikeastaan, että kännyköitä on kaksi.

Lomalle Leinoset lähtevät Isojoen ulkopuolelle. Työkunnassa pysyminen ei oikeastaan ole lomaa.

Kännykät hän osaa sulkea, kun on loman aika. Silloin hän jättää vastaajaan viestin, että jos soittajalla on kiireellistä asiaa, voi jättää viestin tai lähettää tekstiviestin. Se nostaa kynnystä keskeyttää kunnanjohtajan loma.

Siitä minulla on huono omatunto, että autossa kuuntelen Suomi-Pop-kanavaa. Aina kun ajan Seinäjoelle kokoukseen, joka sitten sanoo, että kuulitko, juuri Pohjanmaan Radiossa puhuttiin tästä ja tästä. Minun pitää sitten aina netistä katsoa, että mikä oli uutisaiheena, Leinonen nauraa.

Vielä omia lapsia ei ole häirinnyt äidin puolijulkinen työ, vaikka Kauhajoella jalkapallotreeneissä käyvä Aatu olikin ihmetellyt, että miksi pelikaverit tietävät heidän muuttavan ja kyselevän, että joko on talo löytynyt Kauhajoelta.

Vertaistukea Leinonen saa Whats-

Appin kautta. Hän on mukana Uuden sukupolven kuntajohtajat -ryhmässä, jossa on 30 alle 45-vuotiasta kunnanjohtajaa.

– Yksi laittoi just viestin, että ei saanut hakemaansa virkavapaata, jonka ajattelin olevan ihan selvä juttu. Välillä on kyllä huumoripitoista viestittelyä.

Kun Kuntaliitto päivittää verkkosivuilleen tietoa valtionosuuksista, ryhmässä käy kuhina.

Kuuden vuoden jälkeen Leinonen on siirtymässä Kauhajoelle, mutta vielä ei ole suunnitelmia etenemisestä Kauhajoen jälkeen.

– En minä sinne vain vuodeksi pariksi ole menossa, ei ole minun tapaistani. Mutta kuulun sukupolveen, joka ei pyri eläkevirkoihin vaan kaipaa vaihtelua.

Monella alalla eläkevirkoja ja työuraa yhdellä työpaikalla ei enää ole edes tarjolla, kuntatyössä mahdollisuuksia on.

Kun uutta työtä varten piti arvioida palkkatoive, Leinonen tutki netistä, mitä noin 13 000 asukkaan kunnissa johtajalle maksetaan.

– Tehtäväkohtainen palkkani tulee olemaan 9 000 euroa ja siihen työkokemuslisä kolme prosenttia yli kuuden vuoden työkokemuksesta. Katsoin, että on alueellisia eroja palkkauksessa, mutta uskon, että sukupuolten välillä tässä ei ole eroa.

Kun pro gradua -työtään Vaasan yliopistoon tekevä opiskelija Juuso Tuisku haastattelee Leinosta, pää-

see tämä painottamaan verkostojen tärkeyttä. Suupohjan alueella neljä

kuntaa tekee tiivistä yhteistyötä jo ja se nähdään hyödyllisenä.

Sellaisenaan maakuntauudistus ei saa Leinoselta kiitosta, kuten ei selvitysten mukaan oikein muiltakaan kuntapäättäjiltä. Leinonen nostaa esiin Henna Virkkusen esittelemän 70 kunnan mallin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin nykyiset suunnitelmat.

Verkostot lisäävät yhteistyön mahdollisuuksia ja edistävät kunnanasioita.

”Kuulun sukupolveen, joka ei pyri eläkevirkoihin vaan kaipaa vaihtelua.”

– Lobbausta tehdään kyllä, mutta ei samalla tavalla enää saunanlauteilla.

Näissä tilanteissa nainen pärjää siinä missä mieskin.

Virastotalolla on sauna, mutta siellä ei olla löylytetty yhteistyöntekijöitä.

Neuvottelut käydään työhuoneessa.

– Pitää vain olla rohkea ja avata suunsa eri tilaisuuksissa. Joku oikea ihminen saattaa olla kiinnostunut siitä mitä sanot.

Leinonen toteaa, että monesti tuntuu, että naiseen voi olla helpompaa olla yhteydessä.

Lounaan jälkeen Leinosen iltapäivä jatkuu keskustelutilaisuudella virastotalolla ja myöhemmin matkalla Kauhajoelle. Leinonen on pyydetty Kauhajoen yrittäjien syyskokouksen puheenjohtajaksi.

Kotiin hän pääsee palaamaan vasta puoli yhdeksän aikoihin, kun pienin lapsista on jo nukkumassa. Syysaika on kiireistä talousarvioiden valmistuessa ja yhdistysten pitäessä syyskokouksiaan. Ihan joka ilta näin myöhään ei mene.

– Taas kun aloittaa uudessa työpaikassa, niin aluksi on varmasti paljon tiukkoja tilanteita. Kauhajoki on erilainen kunta kuin Isojoki. Mutta olen nyt myös paljon varmempi työssäni, joten vielä ei jännitä mitä joulukuu tuo tullessaan, Leinonen sanoo.

– Siellä minulla on käytössäni sihteeri, mitenkähän osaan käyttää häntä, kun kaiken olen tottunut tekemään itse. Haluan varata omat junalippuni, eihän se nyt sovi, että joku muu päättää aikataulustani, Leinonen nauraa.

Uuden sukupolven kunnanjohtajat ovat vaativia, mutta ulospäin suuntautuneita ja helposti lähestyttäviä. He eivät ole kiinni perinteisissä roolijaoissa vaan joustavat. Tällaisesta uudistusmielisestä työmyyrästä Leinonen on malliesimerkki.

•

Kumina 4 2017

13

TYÖNHAKU

Vuonna 2018 järjestämme työnhakuun ja verkostoihin liittyviä jäsenkoulutuksia! Tsekkaa takasivun alustavasta koulutuskalenterista, mitä keväällä on luvassa!

Piilotyöpaikkojen jäljillä Netistä löytää valtavia määriä ohjeita siitä, mistä työtä kannattaisi hakea, millainen ansioluettelo on paras ja mitkä ovat LinkedInin kuumimmat vinkit.

Myös Akavan Erityis­alat ja Kumula tarjoavat koulutuksia ja tukea työnhaussa.

Tein kenttämatkan Kumulan järjestämään koulutukseen Tampereen yliopistolle ja kuuntelin, millaisia vinkkejä Kumous – Uusi työnhaku -yrityksen perustajalla Minna Rantamalla oli työnhakuun liittyen.

Teksti Meeri Väänänen Kuva Thinkstock

M

iten työnhausta voidaan tehdä kivaa? Entä miten itsensä määrittely on mukavaa? Näillä sanoilla Rantama aloittaa koulutuksen ja saa opiskelijat miettimään odotuksiaan koulutuksen suhteen. Yksi toteaa haluavansa yleisiä vinkkejä työnhakuun ja toinen haluaa tietää, mistä niitä kiviä kannattaa kääntää työpaikkoja etsiessä.

– Työmarkkinat ovat muutoksessa ja niitä kannattaa tarkastella myös laatikon ulkopuolelta, Rantama kertoo.

– Sitran tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia työntekijöistä on löytänyt

14 Kumina 4•2017

työpaikkansa ilmoitusten kautta, kun loput ovat löytäneet työpaikkansa muita väyliä pitkin, jatkaa Rantama.

Muistan kuulleeni saman myös toisessa yhteydessä, ja tottahan se on.

Piilotyöpaikoista on puhuttu ainakin niin kauan, kun työnhaku on ollut minulle relevanttia, mutta Sitran tutkimustulokset tuntuvat tekevän asian konkreettisemmaksi.

Tulee huijattu olo, sillä olen käyttänyt valtavasti aikaa työpaikkailmoituksiin ilman tuloksia. En ole kuitenkaan asian kanssa yksin, sillä kaikki valtiota myöten tuntuvat painottavan työnhakuun ilmoitettujen työpaikkojen kautta. Tämän seurauksena osaaja hakee työpaikkoja

pääasiallisesti työpaikkailmoitusten kautta, kun työnantaja etsii tekijöitä mieluiten verkoistoistaan välttääkseen rekrytoinnin hintalapun ja työmäärän.

Miten voimme välttää pullonkaulailmiön, jossa sadat osaajat hakevat yhtä avoinna olevaa paikkaa?

Pelkästään kunta-alan kesätyöpaikkoihin hakee suuremmissa kaupungeissa satoja henkilöitä. Koska työmarkkinat taipuvat hakukulttuurin muutokseen jähmeästi, on hakijan itse uskallettava kokeilla ja hakea uudenlaisia väyliä työpaikkojen löytämiseen.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työpaikkailmoitukset pitäisi unohtaa: päinvastoin, ne tukevat muuta työnhakua.

Kiikarissa piilotyöpaikat Rantama listaa useita vinkkejä työnhaun eri väylistä. Kannattaa esimerkiksi seurata uutisia ja hyötykäyttää LinkedIniä yritysten bongailuun ja työnantajan tarpeiden kartoittamiseen.

Järjestösektorilla on hyvä seurata jokavuotisia rahoituspäätöksiä ja tutkia, millaisia projekteja on tulossa.

Muutama vinkki löytyy myös julkiselle puolelle, vaikka Rantama myöntää sektorin olevan muita kinkkisempi.

Työpaikkailmoituksia käytetään ainakin virkojen täyttöön sekä jokavuotisten hakujen yhteydessä.

Rantama kuitenkin vinkkaa, että julkisella puolella kannattaa tarkkailla erilaisia projekteja ja määräaikaisuuksia. Saman totesi eräs opettaja, jonka mukaan piilotyöpaikka ei ole mikään erikoisuus kunnissakaan: usein esimerkiksi erilaisten hankkeiden tekijät löydetään työnantajan suhteiden ja verkostojen kautta.

Tärkeimmät keinot piilotyöpaikkojen löytämiseen tulevat oman tuttavapiirin kautta. Entisiltä kollegoilta tai opiskelukavereilta voi kysyä apuja tai neuvoa työnhakutilanteessa: kannattaa kertoa avoimesti, millaista työtä etsii ja mitä osaa. Tarjota apua myös muille ja jonain päivänä saattaa saada sitä joltain muulta. Tutkia, jos tuttuja on töissä paikassa, jonne haluaa töihin.

– Älä ajattele, että jonkun organisaation kontaktointi tarkoittaisi heti työhaastattelua. Soita rohkeasti esimerkiksi yksikön esihenkilölle, kerro kiinnostuksesta, kysy työmahdollisuuksista ja laita ansioluettelo perään. Näin teet itsesi tiedetyksi kyseisessä organisaatiossa, Rantama neuvoo.

Lisäksi erilaiset rekrytointitapahtumat, oman alan tapahtumat tai vaikkapa ammattiliiton tapahtumat ja koulutukset ovat hyviä väyliä tutustumiseen ja alansa asiantuntijoiden tapaamiseen.

Omaa osaamista etsimässä Haki työnhakija sitten piilotyöpaikkaa tai ilmoitustyöpaikkaa, molemmissa

Kumouksen Top3-vinkit ja työkalut oman osaamisen argumentointiin

Miten helpotan osaamisen tunnistamista?

1

Lähelle on vaikea nähdä, joten kannattaa kysyä asiaa muilta! Kysy vaikkapa kolmelta kaverilta, tutulta tai työkaverilta, millainen olet, millaista osaamista sinulla on ja millaista kanssasi on tehdä töitä. Usko pois, he vastaavat mielellään!

2

Kategorisoi taitosi erilaisiin luokkiin vaikka excelillä.

Yhteen luokkaan voit kerätä substanssitaidot, toiseen prosessitaidot, kolmanteen vuorovaikutustaidot ja viimeiseen analyyttiset taidot.

”Työnhaku voi olla vaikeaa ja turhauttavaa, mutta muutamalla hyvin tehdyllä hakemuksella ja organisaatioon paneutumisella voi jo tulla tuloksia.”

tapauksissa avainasemassa on se, miten oman osaamisen osaa paketoida työnantajaa houkuttelevaksi paketiksi.

Oman osaamisen tunnistaminen on ollut yhtenä trendinä koulutuksissa jo pitkään, ja aihetta käsiteltiin myös Kuminassa 1/2016. Rantama tuo kuitenkin uusia työkaluja avuksi oman osaamisen ajatteluun: – Tärkeätä oman osaamisen kuvaamisessa on se, miten se saadaan vastaamaan työnantajan tarpeita: työhakemuksen ja ansioluettelon on heijastettava sitä, mitä työnantaja tarvitsee.

Myös työpaikkailmoituksiin vastatessa taustatyön merkitys korostuu: hakemuksen on peilattava hakuilmoitusta

Lisävinkki: kirjoita taidon jälkeen ylös, miksi osaat kyseisen taidon tai miten taito ilmenee. Kategorisointi auttaa oman osaamiskentän hahmottelussa.

3

Mieti muutama elämäsi suurin onnistuminen. Omat onnistumiset unohtuvat helpommin kuin epäonnistumiset, joten niiden miettiminen ja hahmottaminen auttavat muistamaan, mitä kaikkea on tehnyt hyvin. Jokainen onnistuminen kuvaa sitä mitä sinä olet tehnyt ja millainen osaaja olet.

ja osaamisen paketoinnin on vastattava hakuilmoituksessa korostettuja asioita.

Kannattaa soittaa ja kysyä, mitkä ovat ne asiat, mitä erityisesti halutaan tulevalta työntekijältä ja mitkä taidoista ovat niitä merkittävimpiä.

– Työnhaku voi olla vaikeaa ja turhauttavaa, mutta muutamalla hyvin tehdyllä hakemuksella ja organisaatioon paneutumisella voi jo tulla tuloksia, Rantama kertoo.

– Jos todella ottaa selvää ja miettii, miten oma asiantuntemus voisi palvella sitä organisaatiota, ja kun vielä pukee sen lyhyiksi ja selkeiksi argumenteiksi, työpaikka saattaa löytyä jo parin hyvin tehdyn hakemuksen jälkeen.

Koulutuksen jälkeen pää on pyörällä ja voin vain kuvitella, miltä opiskelijoista tuntuu – keskustelu työnhausta ja työmaailman kiemuroista jatkuukin vielä vilkkaana aftereilla.

Junamatkalla kotiin lupaan itselleni, että seuraavalla kerralla työtä hakiessani kysyn avoimesti vinkkejä ja neuvoja työnhakuun verkostoistani.

Ja että laitan vihdoin ja viimein sen LinkedIn -profiilin kuntoon.

•

Kumina 4 2017

15

OPISKELIJAT

Apurahakuulumisia Oulusta ja Tampereelta Kumula jakaa vuosittain kaksi 500 euron apurahaa opiskelijajäsentensä kunta-alan asiantuntejuuteen liittyviin graduihin, kandeihin ja oppareihin. Tämän vuoden osalta haku meni kiinni 3.12., mutta apurahojen saajista ei ole vielä päätetty. Viime vuonna apurahat jaettiin Oulun yliopiston Aino Ainalille ja Tampereen yliopiston Laura Lettenmeierille.

Nyt kysyimme, miten lopputyöt ovat sujuneet ja mihin apurahaa on tarvittu. Kummallakin lopputyö on vielä kesken, mutta molempien uuden vuoden lupaus on valmistua vuoden 2018 aikana.

Mikä lopputyön aihe on?

Lopputyössäni tutkin muistiorganisaatioiden – erityisesti kirjastojen – johtajien työn sisältöä ja siihen liittyviä kokemuksia. Lopputyöni nimi on ”Kukin parhaan kykynsä mukaan: Johtajuuden roolit tieto- ja informaatioalan palveluja tuottavissa organisaatioissa”.

Laura Pro gradu -tutkielmani aihe on kokeilukulttuuri kunnissa. Tutkin kolmen case-kunnan kannalta minkälaisia koke­ muksia kunnilla on kokeilukulttuurista ja minkälaisia odotuksia kokeilemiseen kohdistuu kunnan keskeisten toimijoiden näkökulmasta. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut myös, miten kokeilut yhdistyvät kuntien vetovoimaisuuteen ja millaista kuntakuvaa kokeileminen synnyttää kunnasta.

Aino

Miten löysit aiheesi?

Aino Ihmisten käytös, yhteisöjen toiminta ja johtajuus ovat kiinnostaneet minua jo pidemmän aikaa. Graduseminaarin alussa tiesin haluavani tutkia johtajuutta, mutta en ollut varma näkökulmasta. Kuunneltuaan pyörittelyäni erilaisista ideoista professorimme ehdotti johtajuuden roolien tutkimista. Aihe tuntui heti oikealta, ja päätin valita sen graduni aiheeksi.

Laura Ensimmäisen kerran innostuin kokeilukulttuurista jo kaksi vuotta sitten kandidaatin tutkielmaa kirjoittaessani.

Varsinaisen kipinän graduaiheeseen sain harjoitteluni myötä, sillä pääsin osallistumaan kokeilukulttuuria käsittelevään

16 Kumina 4•2017

Aino Ainali

Oppilaitos ja tutkinto: Oulun yliopisto, filosofian kandidaatti, informaatiotutkimus Vuoden 2017 paras juttu: Kummilapsen syntymä

Laura Lettermeier

Oppilaitos ja tutkinto: Tampereen yliopisto, hallinto­ tieteiden tutkinto-ohjelma, kunta- ja alue­johtaminen Vuoden 2017 paras juttu: Kansainväliselle partioleirille osallistuminen Islannissa

koulutustilaisuuteen ja kunnassa toteutettavien konkreettisten kokeilujen ideointiin.

teisten ihmisten kohtaaminen haastatteluja tehdessä.

Miten lopputyö etenee?

Miten olet hyödyntänyt apurahasi?

Onko siitä ollut hyötyä gradun kannalta ja jos on, miten?

Teen parhaillaan aineiston sisällönanalyysia ja tulosten kokoamista.

Laura Työ on viime aikoina edennyt jaksottaisesti. Välillä on ollut supertehokkaita graduviikkoja, jolloin olen istunut yliopiston kirjastossa aamusta iltaan ja toisinaan aikaa ei tunnu riittävän kirjoittamiseen juurikaan. Kyllä se analyysi sieltä vähitellen hahmottuu!

Aino

Mikä on ollut vaikeinta?

Aino Aiheen rajaaminen ja aineistovalintojen tekeminen – johtajuutta voisi tutkia monin tavoin, mutta kokonaisuus täytyy pitää hallittuna.

Laura Haastavinta on ollut aiheen rajaaminen ja esiin nousevien kysymysten ratkaiseminen yksin. Toisinaan gradun tekeminen tuntuu olevan jatkuvaa ongelmanratkaisua.

Entä mikä on ollut parasta?

Aino Parasta on ollut se, että olen oppinut paljon uutta tutkimuksen suorittamisesta ja johtajuudesta ilmiönä. Ja vielä on paljon opittavaa jäljellä.

Laura Parasta on yhtäkkisten oivallusten syntyminen, sillä ne vievät työtä aina askeleen eteenpäin. Käytännön tekemisen kannalta parasta on ollut ystävällisten ja ihanan kehittämismyön-

Aino Apurahan ansiosta pystyin tekemään haastattelumatkoja ympäri Suomen, ja sain siten suhteellisen monipuolisen aineiston. Apurahasta on ollut suuri, konkreettinen apu graduni kannalta.

Laura Apurahasta osa on kulunut matkakuluihin, esimerkiksi haastattelujen tekeminen vaati kolmeen eri puolilla Suomea sijaitsevaan kuntaan matkustamista. Näin ollen apurahasta on ollut konkreettista hyötyä aineistokeruuvaiheen aikana. Kenties voisi olla myös kohdillaan palkita itsensä jollakin tavalla sitten kun työ on valmis.

Terveisesi/neuvosi muille lopputyön kanssa painiville opiskelijoille?

Aino Onnea matkaan! Omalla kohdallani olen huomannut, että välitavoitteiden asettaminen ja työstä keskusteleminen toisten kanssa auttaa, kun vastaan tulee vaikeita hetkiä. Ja valmis gradu palkitsee kaiken vaivan.

Laura Kannattaa lyöttäytyä muiden lopputyötä kirjoittavien seuraan, ryhmäpaine auttaa edistämään työtä ja vertaistuki on kullanarvoista. Suuresti tsemppiä kaikille lopputöiden parissa painiville, kyllä me vielä valmistutaan!

KOLUMNI

4 / 2017

(L)isärvoa työelämään

O

n kaunis kesäaamu. Auringon säteet saavat luonnon heräämään uuteen päivään. Kaksi pientä pellavapäätä syö rauhassa aamiaistaan, odottaen edessä olevia mukavia leikkihetkiä puistossa.

Puoliso on jo saateltu työmatkalleen, päivä on käynnistynyt, ja ainoastaan iäkäs ranskanbulldoggi kuorsaa vielä yöuniensa viime rippeitä.” Kuvailemani perheidylli ei ole kuitenkaan täysin tavanomainen edes nyky-yhteiskunnassa, sillä kotiin jäävän vanhemman roolia hoitaa tässä tapauksessa isä.

Edellä kuvailemani pätkä on (aavistuksen kaunisteltu) ote omasta elämästäni. Olen viettänyt yhteensä kaksi vuotta koti-isänä, kahdessa eri pätkässä, täysin omasta halustani. Osin syynä oli halu tukea vaimoni urapolkua, mutta suurimpana syynä oli halu luoda vahvat siteet lapsiini.

Koti-isyys ei edes modernissa yhteiskunnassa ole kovinkaan tavallista. Isän rooli nähdään helposti äidin apulaisena, auttavana kätenä lasten ensisijaiselle hoitajalle. Tapoja roolittaa vanhemmuus on yhtä monta kuin on perheitäkin, mutta yhteiskunnan arvoasteikolla isän asema vanhempana ei ole lähellekään tasaveroinen äidin kanssa. Valitettavasti. Olen itsekin törmännyt vähättelevään ja jopa huolestuneeseen suhtautumiseen miehisten lastenhoitotaitojeni suhteen, etenkin iäkkäämpien henkilöiden puolelta. Olen kuitenkin ollut kahden lapsen elämässä täysipainoisesti mukana alusta asti, jopa niitä pelättyjä vaipanvaihtoja ja yövalvomisia myöten.

Suurin asenteellinen haaste koti-isyyttäni kohtaan on kuitenkin tullut työnantajien suunnalta. Ilmoitus perhevapaille jäämisestä on otettu vastaan mukisematta, sillä lakisääteisiä oikeuksia on onneksi vaikea lähteä polkemaan. Tuleva perheenlisäys on luonnollisesti ollut myös työnantajaosapuolella tiedossa hyvissä ajoin.

Hämmästys on kuitenkin ollut suuri, kun olen ilmoittanut jääväni kotiin vuodeksi. Nykyisen perhevapaamallin mukaisesti isälle on korvamerkitty 54 arkipäivää isyysvapaata, ja tähän työnantajat ovat selvästi olleet varautuneetkin omalla kohdallani. Miesten ja naisten epätasa-arvo työelämässä konkretisoituu usein rekrytointitilanteessa, jossa nuori lapseton nainen saatetaan nähdä riskirekrytointina mahdollisten myöhempien perhevapaiden johdosta. Omalla kohdallani siirryin siis

turvallisesta rekrytoinnista riskirekrytoinniksi hujauksessa. Omanlaisensa saavutus sekin.

Olen ollut osittaisella perhevapaalla sekä tuottavaa työtä että asiantuntijatyötä tehdessäni, mutta työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole sujunut täysin kitkatta kummallakaan kerralla. Tuottavaa työtä tehdessäni haasteita toi vuorotyön yhteensovittaminen perheen aikatauluihin. Asiantuntijatyötä tehdessäni työnantaja oli tietoinen tilanteesta, ja minulla oli käytännössä vapaat työajat, mutta työnantaja ei kuitenkaan täysin ymmärtänyt lasten olevan etusijalla työntekoon nähden.

Olisiko nyt siis vihdoinkin aika uudistaa työelämää perheen näkökulmasta? Työn ja perheen yhteensovittamiseen panostamalla on mahdollista luoda uudenlaista työkulttuuria, jossa perhe-elämä ei ole enää häiriötekijä vaan voimavara. Organisaatiot ovatkin hiljalleen heränneet joustavampien toimintatapojen mukanaan tuomiin positiivisiin vaikutuksiin esimerkiksi työn tuottavuuteen.

Parhaillaan hallituksen valmistelussa oleva perhevapaauudistus on yhteiskunnallisesti merkittävä hanke.

Isille kiintiöityjä perhevapaita lisäämällä on mahdollista normalisoida koti-isyys ja parantaa siten työelämän tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Tämänhetkinen malli ohjaa päävastuun lapsesta naiselle, ja luo siten edelleen mielikuvaa kotivanhemmuudesta naisten tehtävänä. Onnistuessaan perhevapaauudistuksella on mahdollisuus tukea sekä joustavampaa työn ja perheen yhteensovittamista että parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä.

KOLUMNISTIVIERAS Ajatuksia ja kokemuksia työelämästä opiskeluiden jälkeen

Jussi Mikkonen Hallintoguru ja opiskelija, Tampere

•

Kumina 4 2017

17

AJANKOHTAISTA

Päivitä tietosi!

Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

4 / 2017

Jäsentietoa Kumulan toimisto muutti

K

umulan toimisto muutti marraskuussa uuteen osoitteeseen!

Nyt liiton toimisto löytyy Kruununhaasta osoitteesta Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinki. Kumula jakaa toimistotilan yhdessä sisaryhdistyksensä Specian kanssa. Toimistotilaan rempataan loppuvuodesta myös noin 50 hengen koulutustila, joten ensi vuodesta lähtien Kumula toteuttaa jäsenkoulutuksia ja -tapahtumia myös kotitoimistollaan!

Jäsentapahtumia ja -etuja suunnitellaan parasta aikaa vuodelle 2018: lähetä ideasi meille!

K

umula toteuttaa palvelu-uudistuksen, jossa jäsenistölle tuotetaan yhä enemmän uraa, työtä ja hyvinvointia tukevia palveluita ja koulutuksia. Niinpä vuodelle 2018 on jo suunniteltu joukko jäsentapahtumia ja -koulutuksia ja lisää ideoita tarvitaan! Maistiaisia kevään tapahtumatarjonnasta löydät lehden takakannesta.

Millaista koulutusta tai tapahtumia juuri sinä kaipaisit?

Lähetä ideasi Kumulan järjestökoordinaattorille Meerille osoitteeseen meeri.vaananen@kumula.fi. Sekä keväälle että ensi syksylle mahtuu vielä erilaisia jäsentapahtumia, joten otamme ideoita mielellämme vastaan!

Kirjastoalan koulutustarvekyselyyn vastasi huima määrä alan ammattilaisia

K

umula toteutti tänä syksynä yhteistyössä Hallintoakatemian kanssa kirjastoalan ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin alan koulutustarpeita. Kartoitus tehtiin osana Kumulan palvelu-uudistusta, sillä koulutuksia tuotetaan sekä kirjastoalan ammattilaisille että kuntatyön muille asiantuntijoille.

Kyselyyn vastasi n. 800 kirjastoalan ammattilaista, ja toivottuina koulutusaiheina toistuivat mm. markkinointi ja viestintä, kirjavinkkaukset, tietosuojakäytänteet ja tiedonhaku. Suurin määrä vastaajista oli alalla pitkään työskennelleitä kirjastonhoitajia ja kirjastovirkailijoita, joten kyselystä ilmenneen datan pohjalta on hyvä lähteä kehittämään koulutustoimintaa ensi vuodelle!

Suosittele jäsenyyttä – voita 1 000 € matkalahjakortti!

M

arras–tammikuussa kannattaa suositella jäsenyyttä kaverille!

Akavan Erityisalojen kampanjassa arvotaan kaikkien ajalla 1.11.2017–31.1.2018 jäsenyyttä suositelleiden ja uusien jäsenten kesken kolme Aurinkomatkojen 1 000 euron matkalahjakorttia. Lisätietoja löydät Akavan Erityisalojen nettisivuilta: akavanerityisalat.fi/jasenyys/ suosittele_jasenyytta

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista?

Lisätietoja jäseneduistasi löydät helposti Akavan Erityisalojen nettisivuilta sekä Member+ -palvelusta: memberplus.fi. Lisäksi olemme koonneet jäsenetuja Kumulan omaan intraan: intra.kumula.fi.

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista?

Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen?

Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella.

Kysyttävää vuorotteluvapaasta?

Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi.

Oletko jäämässä työttömäksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370.

Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä?

Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

18 Kumina 4•2017

Tykkää Kumulasta ja seuraa meitä somessa!

Olethan jo tykännyt Kumulasta Facebookissa ja seuraat yhdistystä Twitterissä ja Instagramissa?

Tee se heti, sillä saat tuoreimmat kuulumiset ja kampanjauutiset somekanaviemme kautta!

Svensk resumé I detta nummer av Kumina behandlar vi jämställdhet och hur den ser ut i olika delar av arbetslivet. Vi talar om lönejämställdhet, trakasserier på arbetsplatsen, kampanjen MeToo, kvinnor som kommundirektörer samt familjeledigheter ur faderns perspektiv. Därtill talar vi om dolda arbetsplatser och presenterar en översikt av fjolårsstipendiaternas slutarbeten.

Vi intervjuade Maria Löfgren, verksamhetsdirektör för Akavas förhandlingsdelegation för högt utbildade i den offentliga sektorn FOSU (fi JUKO). Artikeln behandlar den lågavlönade, kvinnodominerade offentliga sektorn och hur man kan påverka lönerna genom arbetsmarknadspolitik. ”Kvinnornas euro på arbetsmarknaden är 17–18 cent lägre än männens. Trots program för lika lön och andra ansträngningar har skillnaden minskat irriterande lite och rasande långsamt”, menar Löfgren.

Vi behandlar också trakasserier och mobbning på arbetsplatsen. Många typer av mobbningsfall: det kan vara osakliga kommentarer på sociala medier, trakasserier på arbetsplatsen, förtroendepersonernas osakliga beteende mot kommunalt anställda och mycket mer. Sociala medier erbjuder en relativt ny form av mobbning där många kommunalt anställda förekommer både på tjänstens vägnar och i organisationens kommunikation. Kommunikationskonsult Piritta Seppälä ger tips om kriskommunikation i sociala medier.

I ett reportage på fyra sidor intervjuar vi Kauhajokis pinfärska kommundirektör Linda Leinonen.

Leinonen var 29 år när hon första gången valdes till kommundirektör i Storå i Sydösterbotten. Valet var exceptionellt eftersom man mer sällan väljer personer som är under 30 år för uppdraget.

Saathan Kumulan uutiskirjeet?

Jos et, ota yhteyttä ja tarkistetaan yhteystietosi: meeri.vaananen@kumula.fi.

Text: Meeri Väänänen Översättning: Ann-Katrin Huldén

Nu är Leinonen 35 år och Kauhajokis första kvinnliga kommundirektör. Kvinnliga kommundirektörer är alltjämt en relativt sällsynt företeelse i Finland, endast 26 % av alla kommundirektörer är kvinnor.

I intervjun berättar Leinonen om sitt liv och hur det är att pussla ihop ett krävande arbete med barnfamiljens vardag.

I artikeln om dolda arbetsplatser och egen kompetens besöker vi en kurs som hålls av arbetsplatssparraren Minna Rantama på företaget Kumous – Uusi työnhaku, och vi ger de bästa tipsen om hur man hittar dolda arbetsplatser även i den offentliga sektorn. ”Det kan vara svårt och frustrerande att söka jobb, men redan med några välskrivna ansökningar och grundlig genomgång av organisationen kan man lyckas. Om man verkligen tar reda på och funderar hur den egna expertisen kan betjäna den aktuella organisationen, och sedan kan formulera den i korta och tydliga argument kan man hitta ett jobb redan efter några välgjorda ansökningar”, förklarar Rantama.

På Kumulas ordförandespalt berättar Salla Palmi-Felin om sina egna erfarenheter av sexuella trakasserier på arbetsplatser. Dessutom skriver Kumulas styrelsesuppleant Jussi Mikkonen om sin vardag som hemmapappa och om hur han utnyttjar sin familjeledighet.

Bland aktuella ärenden berättar vi om Kumulakansliets flytt! Kumulas kansli flyttade till Kronohagen i Helsingfors i november – det ligger numera på adressen Snellmansgatan 19–21 E 15. Enkäten i november om behovet av utbildning i biblioteksbranschen renderade ett enormt antal svar, och utgående från resultatet utvecklar vi utbildningsverksamheten för år 2018. En del av Kumulas kurser och evenemang under våren 2018 har redan publicerats! Du hittar vår preliminära evenemangskalender på tidningens bakre omslag.

Vi önskar alla våra medlemmar en fridfull jul!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestökoordinaattori Meeri Väänänen puh. 040 159 9397, meeri.vaananen@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min.

Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 4 2017

19

Kumulan tapahtumia keväällä 2018

Kaikki kumulan tapahtumat keväälle 2018:

kumula.fi/ tapahtumat Sivulta löydät myös ilmoittautumisohjeet ja tapahtumien lisätiedot.

Järjestämme vuonna 2018 joukon jäsenten ammattitaitoa ja uraa tukevia koulutuksia ja webinaareja. Lisäksi keväällä 2018 on luvassa muita jäsentapahtumia.

Merkitse kalenteriisi jo seuraavat päivämäärät!

Kalenteri täydentyy vielä myöhemmin.

25.1. Humanisti huipulle tapahtuma opiskelijoille, Tampere 8.2.

Unohda piilotyöpaikat, näin haet tarvetyöpaikkoja, webinaari

15.2. My fair lady -musikaali-ilta, Oulu 28.2. Kirjavinkkauksen ABC, webinaari 21.3. Miten tietosuoja-asetus vaikuttaa käytännössä?, webinaari 4.4.

Hyppää verkostojen varaan! Verkostot apuna urallasi, Helsinki

16.5. Kirjastoalan esihenkilöpäivä johtamisesta kiinnostuneille, Tampere

Rauhallista joulunaikaa kaikille!