3 / 2022 · helsingin seudun lööppijournalistit elämää uutissykkeessä Ilta-Sanomien politiikantoimittaja Olli Waris hengittää uutisia eikä aina muista vaihtaa vapaalle. Niin elää myös moni muu uutistyöläinen.
Lukijan on vaikea ymmärtää, jos Yleltä jää uutisia julkaisematta tai yhteiskunnallisia epäkohtia paljastamatta sen takia, ettei tekstimuotoiseen juttuun ole saatavilla liikkuvaa kuvaa tai ääntä, kirjoittaa Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen. pääkirjoitus Journalisti joustaa ja jopa nauttii siitä kolumni Yle-laki ei paranna kaupallisen median tuloksia Kuvittaja, joka katselee maailmaa toimittajan silmin Kertomataiteilijat mobiiliajassa Toimittajatkin ovat sisällöntekijöitä helmijuttu Metsä kuuluu yhä musiikissa Viihdytä, opeta ja inspiroi Tiktokissa voi metsästää uusia yleisöjä huopaaja
22
18
10
4
2 lööppi 3 / 2022
16
holmströmpekka hsj tiedottaa sähköpostiosoitteesi.ettäsähköpostilla.hsjsähköpostiosoitteesi.ettäsähköpostilla.tilaisuuksistavarmista,meilläontoimivatiedottaatilaisuuksistavarmista,meilläontoimiva helsingin journalistienseudunjäsenlehti 29. issn-lGranoPainopaikkaeki.hirvonen@kolumbus.fipuh.ErkkiIlmoitushankkijaJaanaHallintopäällikköJohannaToiminnanjohtaja00100KaisaniemenkatuhsjMarjaanaPuheenjohtajaHelsinginPekkaKannenTommyMiaPekkaMuuOutiGraafikkoannamari.typpo@gmail.compuh.AnnamariTuottajamarjaana.varmavuori@gmail.compuh.MarjaanaVastaavavuosikertapäätoimittajaVarmavuori0505454130Typpö0503874005KainiemijulkaisuryhmäHolmströmPalokallioPohjolakuvaHolmströmSeudunJournalistitVarmavuori:ntoimisto1BA7.krs.HelsinkiSillanpääVirtanenHirvonen+3585055061721455-0032
26
hsj sähköpostiosoitteesi.ettäsähköpostilla.tilaisuuksistavarmista,meilläontoimiva
29
10 3
12
tiedottaa
32
Marjaana Varmavuori marjaana.varmavuori@gmail.com
lööppi 3 / 2022 pääkirjoitus3
käydäpriorisoinnissa”Rahankäytönvoilehtitilauksellekehnosti.”
Ja niin kuin maailman myllerrykset eivät olisi puhallelleet riittävästi tummia pilviä media kentän ylle, Suomen hallitus puski kesäl lä läpi lain puhelinmyynnin kirjallisesta jälkivahvistuksesta.
Juuri kun alkoi paikoittain olla aistittavissa toivon pilkahduksia, kiinalaiselta torilta lähti liikkeelle vitsaus, joka toi lisää turbulenssia koko media markkinaan. Töyssyinen meno on jatkunut Ukrainan sodan ja sen myötä syventyneen ener giakriisinPainopaperistavuoksi. on ollut pula, ja ennestään kovassa nousussa olleisiin jakelu kustannuksiin kohdistuu entistä kovempi nousupaine. Samaan aikaan inflaatio huitelee historiallisen korkeissa luke missa ja talveksi povataan jättimäisiä sähkö laskuja.Moni kuluttaja onkin vetänyt kukkaron nyörit suppuun tai vähintäänkin käy kulujaan läpi entistä kriittisemmin. Rahankäytön prio risoinnissa voi lehtitilaukselle käydä kehnosti.
Useimmat mediatalot tietysti tekevät haas teista huolimatta ihan kelpo tulosta. Kun ku lut jatkavat kasvuaan ja media- ja tilausmyynti sakkaa, edessä voi silti olla kor jausliikkeitä – myös sellaisia, joilla on paperissaarvioivayksikuohuntaaSopivastihenkilöstövaikutuksia.keskellämaailmanjulkaistiinjälleenmediatukienvaikutuksiaraportti.ElokuisessanostettiinesiinmediantoimintakyvynmerkitysSuomenkokonaisturvallisuudellejahuoltovarmuudelle.
lehtialalla on joskus pyyhkinyt paremmin kin. Koko 2000-luku on kärvistelty rakenne muutoksen kourissa, kun mainoseurot ovat valuneet kiihtyvällä tahdilla printistä muihin kanaviin. Digitaalista tulevaisuutta kohti on yritetty luovia pitämällä tiukkaa kulukuria ja satsaamalla kehitystyöhön.
Josko seuraava hallitus vihdoin saisi tehtyä jotakin median tukemiseksi.
Vuodenvaihteessa voimaan astuva laki tulee todennäköisesti olemaan kova isku sanoma- ja aikakauslehtimyynnille, jossa suuri osa tilauk sista tehdään puhelimitse. Medialiitto arvioi, että lakimuutos voi vähentää puhelimitse teh täviä lehtitilauksia 20–25 prosenttia.
Tummia pilviä mediakentän yllä
Suomalaiset toimittajat ovat useimmiten häveliäästi hiljaa, kun heidän asioistaan käy dään julkista keskustelua. Erityisesti näin eduskuntavaalien alla olisi kuitenkin syytä pitää meteliä mediatuen tarpeesta. Kyse kun ei ole vain meidän työpaikoistamme, vaan myös demokratian toimintaedellytyksistä. ●
Uutistyö on tehostettu mediatalojen säästötalkoiden myötä äärimmilleen. Kolme alalla työskentelevää kertoo, miten hektisen työn ja muun elämän yhdistäminen oikein onnistuu. NAUTTIIJOURNALISTIJOUSTAAJAJOPASIITÄ teksti valtteri parikka kuvat pekka holmström Toimitusten vauhti on kiihtynyt vuosien varrella, sanoo Iltalehden monimediakuvaaja Jenni Gästgivar.
”äärimmilleen tehostettu kuvauskäytäntö vie työstä hohtoa.”
E
– Se on tavallaan ihanaa, että toimittajat rakasta vat työtään niin paljon, ettei heitä saa välillä oikein millään pois työpaikalta. Kenen kään työsopimus ei kuitenkaan vaadi sitä. Täm ä on liitossakin meille vähän vaikea asia, kun emme voi olla vieressä valvo massa ja kieltämässä tekemästä.
Kolme uutistyöntekijää kertoo, miten he ovat so vittaneet uutisoinnin intensiivisen rytmin muuhun elämäänsä.
”vielä yhdelle nopealle keikalle Espooseen”, Gäst givar Gästgivarinsanoo. mukaan valokuvaajan työssä ei aa mulla voi tietää, millainen päivä on edessä. Hän sa noo törmäävänsä viikoittain tilanteeseen, jossa hän on vielä käsittelemässä edellisen keikan kuvia, kun tuleekin jo seuraava yllättävä uutistilanne – esimer kiksi hallituksen iltakoulu, johon tarvitaan nopeas ti kuvaaja.Gästgivar sanoo olevansa periaatteessa ”kiireestä tykkääjä”, mutta nykyään hänelle tulee joskus huo no omatunto siitä, ettei kaikki jousto olekaan enää mahdollista. Oma lapsi on prioriteettilistan ykkönen. Ennen äitiyttään hän oli usein valmis päivystämään
Kolmivuotias Jekko-poika on nyt ykkönen Jenni Gästgivarin prioriteettilistalla.
Missä se näkyy, kun työt lisääntyvät ja tekijät vähentyvät?–Jaksamisesta puhutaan koko ajan enemmän. Se tulee esiin vähän joka kautta, vastaa Journalisti liiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Ahon mukaan epäsuhtaa paikataan muun muassa sillä, että toimittajat ovat valmiita joustamaan ja tekemään töitään pettämättömällä ammattiylpey dellä. Hän sanoo, että työnantajatkin ovat jo oppi neet luottamaan joustoon, joten lisäresursseja ei välttämättä aina hankita.
Hän puhuu siitä, ettei voi enää suostua ihan mihin tahansa yllättävään työvuoroon, sillä 3-vuotias Jekko -poika pitää hakea työpäivän päätteeksi päivä kodista sovittuun aikaan, yleensä noin kello 18. Gästgivar on itsellinen äiti, eli hän on saanut Jekon lahjasolun avulla yksin ilman toista huoltajaa. Silloin lapsi on hoidettava lähtökohtaisesti itse.
6 lööppi 3 / 2022
jonkun muun vuoro venyä
– Pelastukseni on ollut, että sain lapseni vuoro hoitopäiväkotiin. Siellä lapsi voi olla periaat teessa vaikka yön yli, mutta aikataulut pitää ilmoittaa viikkoa etukäteen. En siis voi enää lähteä viideltä
Samaan aikaan toimittajia on ala ti vähemmän. Kymmenessä vuodessa journalistien määrä työpaikoilla on mediatalojen säästötalkoiden vuoksi pudonnut liki 40 prosenttia.
– Mun pitää osata olla aika tiukka näiden asioiden kanssa, sanoo Iltalehden monimediakuvaaja Jenni Gästgivar.
lämme kiihkeää uutisaikaa. Kun koro napandemiasta päästiin, syttyi sota ja Suomen Nato-kelkka kääntyi. Otsikot pamahtelevat näytölle tiiviimmällä tahdilla kuin koskaan aiemmin.
– Välillä sitä tietysti toivoo, että pääsisi useammin kuvattavalle merkitykselliseen paikkaan ja saisi kuulla samalla ”koko stoorin”. Alma-talossa alkaa olla samat ikkunanvälit käytetty moneen kertaan.
lööppi 3 / 2022 7
– Olen kyllä yrittänyt muistuttaa itseäni siitä, että nyt on työnantajan vuoro joustaa. Minä olen jousta nut oman osuuteni ja nyt on se lyhyt aika elämässäni, jolloin lapseni tar vitsee minua enemmän.
41-vuotias Gästgivar on pannut merkille, miten pal jon toimitusten arki nykyisin perustuu joustamiseen. Moni on kutsumustyössään ja valmis uhraamaan pal jonkin uutisten eteen – normaalin työajan päälle.
– Kun toimituksessa tunnistettiin, että Porvoon poliisiampujat tulivat Ruotsista, pomo soitti ja kysyi, ehditkö kolmen tunnin päästä lentokoneeseen. Tuol la varoitusajalla olin sitten kuusi päivää Tukholmas sa, Onali kertoo.
Tällä hetkellä Onalista tuntuu vapauttavalta aja tus, että hän saa perehtyä syvälli sesti yhteen asiaan ilman painetta uutiskilvasta tai printin aikataulusta. Mesi-koirallekaan ei tarvitse etsiä pika-aikataululla hoitajia ulkomaankomennuksien vuoksi. Onali saa
Gästgivar näkee, että yksinhuoltajuuden sovit ta minen nopeatempoiseen työhön on ollut mahdollista ennen kaikkea siksi, että hän on ollut työyhteisössään tilanteestaan riittävän avoin. Kun kaikki tietävät, mistä on kyse, on helpompi järjestää asiat kaikille sopiviksi.
– Haluan kiittää esimiehiäni ja työyhteisöäni siitä, että tämän työn tekeminen on nytkin mahdollista. Harvoin tulee tilanteita, jolloin minun pitää muistaa sanoa tiukasti, etten voi jäädä ylitöihin, koska lapsi odottaa päivä kodissa.
Jäähyväissähköpostinollutkaan.syyolise, että Onali oli päättänyt siirtyä akateemiseen maailmaan, Tam pereen yliopiston väitöskirjatutkijaksi. Hän alkaa tutkia ihmisen ja muovin suhdetta. Muutos tuntuu oikealta, vaikka päätös olikin todella vaikea tehdä, Onali kertoo.
Kesä 2022 oli Onalin kuudes Helsingin Sanomissa Kesien lisäksi hän on tehnyt lehdelle lukuisia ketju tettuja pätkiä eri laisissa työtehtävissä ja myös toimi nut Tallinnan avustajana. Onali oli monen mielestä niin sanotusti toimituksen vakiokalustoa, vaikkei vakisopimusta taskussa
Gästgivar sanoo, että hänen kokemuksensa perus teella toimitusten ”vauhti on kiihtynyt” vuosi vuodel ta. Se on vaatinut myös työn järjestelyn tehostamista.
– Nykyään keikat tapahtuvat aiempaa nopeam min. Usein kuvattavat esimerkiksi tulevat meidän luoksemme eikä toisinpäin.
”kuinka voi kasvaa asiantuntijaksi, jos ei saa jatkaa niissä hommissa, joissa on juuri päässyt alkuun?”
Kesäisenä torstai-iltapäivänä Helsingin Sanomien toimittaja Alma Onali lähetti työyhteisölleen sähkö postiviestin.–Haikein mielin ilmoitan, että minulla on enää pari viikkoa työsarkaa jäljellä, Onali kirjoitti.
Onalin mukaan toimittajan työn paras ja kama lin puoli on se, kun työtä tehdään ”tuli perseen alla”. Hän sanoo rakastavansa uutistyön hektisyyttä ja kertoo esimerkin kesältä 2019, jolloin käsissä oli skuuppi, työtunteja tehtiin niitä laskematta ja väsy myksen tunsi vasta kotona sängyssä.
ylivireänrauhasäätäjän
– Aivoihini laskeutui käsittämätön rauha, kun tieto väitöskirjapaikan saamisesta varmistui.
Gästgivarin mukaan monet jutut tehdään Iltalehdessä nykyisin niin, että haastateltavat saapuvat itse Alma-talolle. Näin toimittajan ja valokuvaajan aikaa ei kulu matkustamiseen. Se helpottaa hurjasti tiiviitä
– Ruotsissa puhuin monta päivää ympäri ampujien isää haastatteluun. Sain haastattelun vasta pari tun tia ennen paluulentoani Suomeen. Kirjoitin juttua kauhealla kii reellä junassa ja lentokoneessa seuraa van päivän lehteen. Adrenaliini virtasi, ja koko muu elämä oli sivussa. Juttu julkaistiin vielä samana ilta na. Julkaisun jälkeen makasin meritähtiasennossa Sanomatalon lattialla.
– Olen seurannut toimituksessa vierest ä montaa nuorta ja huomannut, että joustoa kysy tään todella usein. Joskus tekisi mieli muistuttaa heille, että työntekijälle journa lismi ei ole pikamatka, vaan pikem minkin maraton.
Äärimmilleentyöpäiviä. tehostettu kuvauskäytäntö vie kui tenkin toisinaan työstä hohtoa, Gäst givar sanoo. Ym päristön näyttäminen kuvissa muuttuu ennemmin kin sen piilottamiseksi. Tiukasti rajattujen kuvien tarina jää helposti ohueksi.
ministereitä Säätytalon edessä vaikka koko illan tar peen vaatiessa.
– Journalismi sopii kaltaiselleni ylivireälle säätäjälle.
8 lööppi 3 / 2022
Eikä Onali voi sitäkään kiistää, että tuntui imar televalta, kun häntä houkuteltiin tutkimushommiin yliopiston suunnalta. Signaali oli kovin toisenlainen kuin uutistoimituksessa, jossa työsuhteen jatkoa jou tui usein jännittämään aivan viime metreille saakka.
viimeisen, vuoden mit taisen työsopi muksensa aikana Onali otti haltuun taloustoimittajan vaikeaa toimenkuvaa. Talous journalismin kiemuroiden opetteluun meni aikaa ja vaivaa. Työsopimuksen lähestyessä loppuaan herä si kuitenkin kysymys, kannattaako vaivannäkö, jos seuraava pesti onkin taas jossain aivan toisaalla.
lainan hankki misen jälkeen työsuhteen epävarmuus alkoi tuntua ennemminkin kuormittavalta tekijältä.
huono tyhjästäomatuntoajasta
kasvaa yliopistolla rauhassa asiantuntijaksi, mikä ei samoissa määrin onnistunut journalismin parissa tehtyjen työpätkien vilistessä silmissä.
Joskus kun Ilta Sanomien politiikantoimittaja Olli Waris vie kiihkeän työpäivän jälkeen lapsiaan har rastuksiin, hän havaitsee, että työmoodi on jäänyt päälle. Kun on koko päivän elänyt uutisvirrassa, ei
– Jos minulla olisi ollut vakipaikka, en olisi luul tavasti alkanut edes harkita loikkaa mista yliopistol le. Kun työsuhde toimituksessa oli kuitenkin lop pumassa eikä uudesta sopimuksesta ollut takeita, annoin ajatusteni aueta yliopiston suuntaan. Mitä enemmän sitä ajattelin, sitä paremmalta se tuntui.
Opiskelijalle pätkätyöt sopivat Onalin mukaan hie nosti. Elämää oli mukava rytmittää työkomennusten mukaan, ja määrätyillä ajanjaksoilla oli helppo repiä itsestään kaikki irti. Opintojen päättymisen ja asunto
Jos minulla olisi ollut vakipaikka, en olisi luultavasti alkanut edes harkita loikkaamista yliopistolle, Helsingin Sanomista väitöskirjatutkijaksi siirtyvä Alma Onali sanoo.
– Tänä päivänä toimittajilta odotetaan erikoistu mista ja asiantuntemusta, mutta sellai sen ei anneta kehittyä. Kuinka voi kasvaa asiantuntijaksi, jos ei saa jatkaa niissä hommissa, joissa on juuri päässyt alkuun?Esimerkiksi
Ei Onali kuitenkaan ole katkera journalismille eikä työnantajalleen, päinvastoin. Hän on osannut nauttia työstään täysin siemauksin. Jäähyväissähköpostis saan Onali ilmaisi toiveensa siitä, että saisi tehdä free lance-toimittajan töitä tutkijan toimen ohessa. Vaikka nyt tuntuukin hyvältä hypätä sivuun journalismin kiihkeästä arjesta, hän uskoo kaipuun yllättävän pian.
Wariksen mielestä toimittajien pitää osata itse raivata työssään tilaa myös ”tyhjälle ajalle”. Se tuo työhön kaivattua tasapainoa ja poikii yleensä uutis aiheitakin, joita ei muualta löydä. Työn ydintä ei ole pelkkä uutisten kirjoittaminen, vaan myös niiden omaehtoinen hankkiminen.
– Toisaalta siinä on paljon hyvääkin, että toimit tajat ovat joutuneet opettelemaan laajemmin omaa alaansa. Se on ammatillisesti kehittävää, kun näkee vähän muitakin työtehtäviä kuin sitä tutuinta. Tällä alalla ihmisillä on pääsääntöisesti kova halua oppia uutta, Waris sanoo.
olekaan ihan helppoa olla yhtäkkiä henkisesti läsnä arjen menoissa. Sen huomaa, kun uutisia hengittävät kollegat vaihtuvat ympärillä ”siviileiksi”.
– Eipä viestintäopinnoissa koskaan puhuttu sii tä, kuinka tärkeää journalismissa on sosiaalinen kanssa käyminen, ihmisten tapaaminen ja vaikka lounastaminen.
– Kännykästä tulee vähän väliä vilkuiltua uu tispäivityksiä, kommentteja ja uusimpia some kiekauksia. Se on sellainen vähän huonokin tapa olla koko ajan kartalla siitä, mitä tapahtuu.
●
Oman toimituksensa resurssitilanteen Waris näkee tällä hetkellä kohtuullisen hyväksi. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että jossain on ymmärretty, että työ on tehokkainta, kun kirjoittajat keskittyvät kirjoittamiseen, kuvaajat kuvaamiseen, julkaisijat julkaisemiseen ja niin edespäin. Kaikissa toimituk sissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, Waris lisää. Hän sanoo nähneensä myös irti sano misten jälkeisiä ”monimediatoimittaja”-aikoja, jol loin yksittäisten työntekijöiden toimen kuvaa yritet tiin laajentaa maksimiin.
– Se on sellainen sisäinen ääni, joka sanoo, että etkö saa nyt mitään aikaan. Minusta toimittajan työn vaikein ja kiehtovin puoli on juuri se, miten tuottaa jo ka päivä jotain uutta, kiinnostavaa ja merkityksellistä tietoa. Joinain päivinä se on helpompaa kuin toisina.
– Kuitenkin se on sanottava, että jos on mahdolli suus valita, teen sitä, mitä parhaiten osaan.
Wariskin on siitä tyypillinen uutistoimit taja, että hän viihtyy parhaiten työssään silloin, kun tapahtuu. Hän kuitenkin puhuu myös kolikon toisesta puo lesta: jostain syystä voi tulla huono omatunto, jos jonain päivänä uutisia ei synnykään täydellä tem polla tai aiheita menee roskakoriin.
Ilta-Sanomien politiikantoimittaja Olli Waris viihtyy parhaiten työssään silloin, kun tapahtuu.
Waris pitäisi tärkeänä oppia nauttimaan enem män myös niistä hetkistä, jolloin uutistilanne ei ole päällä. Sitä aikaa pitäisi osata käyttää nykyistä pa remmin ideointiin, taustoitukseen ja suunnitteluun. Työn ulkopuolella pitäisi muistaa myös levätä.
lööppi 3 / 2022 9
Waris kuvaa työtä iltapäivälehdessä hyvin inten siiviseksi. Hän nimittää iltapäivälehtiä ”masiinoik si, jotka pyörivät 24/7 ja reagoivat kaikkiin uutisiin ja puheenaiheisiin”. Politiikantoimituksessa tilanne on vielä siitä erilainen, että uutistapahtumat saatta vat vyöryä päälle aivan poikkeuksellisella voimalla. Kovimpiin uutistapahtumiin pitää olla aina valmii na, ja lisäksi tulee tehdä paljon ”piilotyötä” eli ajan kohtaisohjelmien, lehtien ja somen seuraamista.
”kännykästä tulee vähän väliä vilkuiltua uutispäivityksiä, kommentteja ja uusimpia somekiekauksia.”
10 lööppi 3 / 2022
yle-laki ei paranna kaupallisen median tuloksia
kuva holmströmpekka
”joku ajatella,voisiettäolennaistaon,millaistajournalismiayletekee.”
Raportin mukaan pysyvillä mediatuilla voi kuiten kin olla jopa haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi alan uudistuminen saattaa hidastua, jos olemassa olevia toimintatapoja ylläpidetään sen sijaan että koetet taisiin keksiä uusia.
Jokainen alalla oleva toivoo, että vanhat hyvät ajat palaisivat ja mediatalot menestyisivät myös talou dellisesti. Liikenne- ja viestintäministe riön perustaman mediatukityöryhmän elokuussa julkaistun raportin mukaan näkymät eivät kuitenkaan ole ruusuiset. Facebook ja muut vastaavat toimijat vievät aiemmin mediataloille tulleet ra hat ja kelkkaa on vaikea kääntää.
Lööpin kolumnisarjaa jatkaa Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen. Hän kehottaa kaupallista mediaa kohdistamaan kriittisen katseensa Ylen sijaan hallituksen suuntaan.
uusi yle-laki astui voimaan elokuun alussa. Lain mukaan Ylen verkkojutuissa pitää olla pääsääntöi sesti ääntä tai liikkuvaa kuvaa. Jos näin ei ole, sisäl tö saattaa rikkoa lakia ja kaupallisen median etuja valvova Medialiitto voi kannella rikkeestä EU:n ko missiolle.Valmisteluvaiheessa lakia ajanut Medialiitto perus teli Ylen sisältöjen rajoittamista sillä, että Ylen ilmaiset tekstisisällöt syövät kaupallisten verkko lehtien tilauksia. Medialiiton mielestä Ylen teksti sisällöt myös kaventavat vapaan lehdistön elintilaa.
kolumni / manu marttinen
”Lakia muutettiin sen takia, että se ei aiemmin noudattanut EU:n sään telyä”, Holmberg sanoi 5. elokuuta Journalistin verkkosivuilla julkaistussa haastatte lussa.Holmström
Ylen toiminta on nyt joka tapauksessa muodolli sesti EU-kelpoista. Medialiiton kanta kertoo kuitenkin sen, minkä kaikki jo tietävät: laki ei vaikuta media talojen tuloksiin eikä tekemisen edellytyksiin mil lään tavalla. Ei Helsingin Sanomien tai vaikka Keskisuomalaisen potentiaalisesta lukijasta tule lehden tilaajaa Yle-lain muutoksen takia vaan siksi, että nii den tuottamat sisällöt saattavat kiinnostaa lukijaa.
totesi haastattelussa myös, että ”nyt on olennaista, miten uutta lakia noudatetaan.”
Medialiitossa ei kuitenkaan tunnuta oikeasti usko van siihen, että laki vaikuttaisi kaupallisen median menestykseen. Medialiiton toimitusjoh taja Jukka Holmström kiemurteli kiu saantuneen oloisena, kun Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kyseli, koska uuden Yle-lain vaikutusten voi olettaa näkyvän mediayhtiöiden tulok sissa ja minkä suuruisina. Vastaus jät tää lukijan hämmentyneeksi:
voimaantuloa seuranneiden viikkojen aikana mitään muutosta Ylen sisällöissä. Sen sijaan moni lehtien taloussivuja lukenut on pannut merkille, että mediatalojen talousluvut ovat olleet jo pidemmän aikaa kasvussa. Esimerkiksi Alma Media antoi kesäl lä positiivisen tulosvaroituksen – jo kolme viikkoa ennen kuin Yle-laki astui voimaan. Myös Sanoman liikevaihto oli alkuvuonna kasvussa. Kummankaan yhtiön osavuosikatsauksien tulevaisuudennäkymiä käsittelevässä osiossa ei puhuta sanallakaan Yle-laista tai sen vaikutuksista yhtiöiden näkymiin.
Silti kaupallisen median kannattaisi kääntää tykkinsä hallituksen suuntaan eikä jatkaa Ylen heikentämiskampanjaansa. Nykyinen hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta tehnyt mitään media-alan taloustilanteen parantamiseksi, mutta ehkä seu raava hallitus ymmärtää media-alan huolia nykyistä paremmin.Lukijansen sijaan on vaikea ymmärtää, jos Yleltä jää uutisia julkaisematta tai yhteiskunnallisia epä kohtia paljastamatta sen takia, ettei tekstimuotoi seen juttuun ole saatavilla liikkuvaa kuvaa tai ääntä. ●
Työryhmä päätyikin suosituksissaan siihen, että myös kaupallista mediaa olisi Suomessa syytä tukea nykyistä enemmän. Toisin kuin muut Pohjois maat, Suomi ei tue mediataloja käytännössä lainkaan.
Lukija tuskin on huomannut ensimmäisten lain
Niin. Joku voisi ajatella, että olennaista olisi se, millaista journalismia Yle tekee – ei se, noudattaako se journalismia tehdessään lakia, jonka vaikutuksiin Medialiitto ei itsekään tunnu uskovan.
Mitä Sebastian Dahlström sittenUudentekee?ihmisen tavatessaan hän esittäytyy sekä kuvittajaksi että toimittajaksi.Takanaonviitisentoista vuotta toimittajan töitä Svenska Ylellä ja alan koulutus. Pro gradu -tut kielma Helsingin yliopistoon käsit teli visuaalista journalismia vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä.
– Ylellä työskentelin toimitta jana, ja oman firmani kautta tein kuvituksia.
okin aika sit ten DahlströmSebastianoli lounaalla kirjan pitäjänsä kanssa, kun tämä kysyi, mitä Dahlström tekisi, jos voittaisi lotossa.
Keskellä karjaalaista maalaismaisemaa syntyy artikkeleita, karikatyyrejä, kuvituksia, grafiikkaa, biisejä, taittotöitä, muotokuvia ja käännöksiä. Sebastian Dahlström ei ole hetkeäkään ajatellut, että hänen tulisi olla vain kuvittaja.
JOKAKUVITTAJA,KATSELEEMAAILMAATOIMITTAJANSILMIN
12 lööppi 3 / 2022
– Tunnen tekeväni nyt juuri si tä, mitä olen aina halunnut tehdä.
– Se oli yllättävän vaikea kysy mys, Dahlström naurahtaa.
teksti tiiu pohjolainen kuvat p ekka h olmström
J
– Sydämessäni olen kuitenkin aina ollut kuvittaja. Piirtämi nen on minulle tärkeää, ja olen sitä aina myös tehnyt. Niiden vii dentoista vuoden ajankin, jolloin työskentelin toimittajana Ylellä.
Ensimmäisen askeleen kohti kuvittajan työtä Dahlström otti perustamalla oman toiminimen.
Jokainen kuvitus on myös kertomus, kuvittaja Sebastian Dahlström sanoo.
– Minulle on tärkeää tietää, mi hin suuntaan olen menossa. Ha luan kehittyä kuvittajana. Vaikka piirränkin nykyään paljon digitaa lisesti, niin iPadilla kuin isommil la piirtonäytöilläkin, haluan ke hittyä myös öljyvärimaalauksessa.
– Ylellä oli mukava työskennel lä, mutta pidän nykyisestä tilan teestani vielä enemmän.
– Suunnittelen töitäni viikko, kuukausi ja jopa vuosi eteenpäin. Mietin, mitä haluan tehdä, missä haluanDahlströmkehittyä.käyttää aikaa myös sen miettimiseen, mitä hän ei ha luaHäntehdä.tietää esimerkiksi osaa
Donald Trumpin presidentti kauden aikana Instagramin yksi tyisviestilaatikkoon tuli yllättävä tilaus. Yhdysvaltalainen media yhtiö Supchina oli mieltynyt Dahlströmin kynänjälkeen ja tila si Suomesta useampiakin Trum pia sivaltavia, karikatyyrimaisia kuvituksia. Kun Yhdys valloissa alkoi Joe Bidenin presidentti kausi, tilaukset päättyivät kuin seinään.Vakioasiakkaiden kanssa työs kentelystä Dahlström pitää. Pro sessit sujuvoituvat, kun kuvit taja tuntee jo ennakkoon asiakkaan tarpeita ja asiakas tietää, mitä kuvit tajalta voi Ihannetilauksessatilata.aikaa on riit tävästi myös kelailuun yhdessä asiakkaan kanssa.
”juoksen metsässä.
Yllättävä tilaus
– Vaikeassa kohdassa mietin, miten ajatuksen voisi kuvittaa jol lain toisella tavalla. Saatan yrit tää pari kolme kertaa eri tavoin, mutta silloinkin mietin, miten viestin saa välittymään parhaal la Nykyääntavalla. Dahlströmin työajasta noin puolet kuluu kuvittamiseen. Lopun työajan hän jakaa graafi sen suunnittelun, käännöksien, taittotöiden ja toimittajan tehtä vien välillä.
– Kun minulta tilataan kuvitus, päässäni on tiukasti toimittajan silmälasit. Haluan kertoa kysees sä olevan asian nenviestikuvanalkaakuvallasanoo.tinymmärrettävällävastaanottajalletavalla.Viestuleeollaselkeä,Dahlström–Toimittajanahahmotan,mitähalutaansanoa.Sittenpohdinta,mitentoteutanniinyksinkertaisesti,ettävarmastimeneeläpi.Jokaikuvitusonmyöskertomus.
14 lööppi 3 / 2022
– En ole koskaan ajatellut, että minun tulisi olla pelkästään kuvit taja. Eikä sillä varsinaisesti
vansa animointia – kuten nyky päivän kuvittajan kuuluukin –mutta myös sen, ettei hänestä ole tulossa animaattoria.
Se, että Dahlströmillä on toi mittajan tausta, vaikuttaa työs kentelyyn kuvittajana. Kuvitus on hänelle journalismin jatke.
Se oli työnantajalle ok. Tilasipa Svenska Yle Dahlströmiltä myös kuvituksia. Työajalla syntyivät toimituksen käyttöön esimerkik si karikatyyrit vuoden 2018 presi dentinvaaliehdokkaista.Mielessäkytikuitenkin aja tus yrittäjän vapaudesta. Samaan aikaan, kun pandemia valtasi maailmaa, Sebastian Dahlström irtisanoutui Yleisradiosta. Ker taakaan häntä ei ole kaduttanut.
Lenkille keskellä päivää Kuvittajalla, joka tekee lisäksi toi mittajan hommia, käännöstöitä, karikatyyreja, graafista suunnit telua sekä taittotöitä, ei perustyö päivää ole. Yleensä keskelle päivää kuitenkin mahtuu juoksu lenkki, ja juuri siitä, yrittäjyyden mukanaan tuomasta aikataulullisesta vapau desta, Dahlström nauttii.
grafiikkaa hyödyntäviä graafisia kuvituksia.Joskus,hyvin harvoin, uusi asia kas on löytänyt Dahlströmin internetin kautta.
– Yleensä aloitan työskentelyn muutaman tunnin luonnoksella, jonka lähetän asiakkaalle nähtä väksi. Asiakkaan kommenttien jälkeen jatkan aiheen kehittämis tä. Olennaista on, että kommuni kaatio kuvittajan ja asiakkaan välil lä Kuvittajantoimii. työhön kuuluu myös vaihe, jolloin tuntuu, ettei oma idea toimikaan.
Toimittajatausta – ja hyvät ver kostot – on vaikuttanut myös asiakaskuntaan. Uudet asiak kaat löytävät Dahlströmin yleen sä aiempien kontaktien kautta. Kuvituksia hän tekee esimerkik si markkinointitoimistolle, muu tamille ajatushautomoille sekä paperilehdille, kuten ruotsinkieli selle Läraren-julkaisulle. Entinen työnantaja, Svenska Yle, tilaa eri tyisesti vektorigrafiikkaa ja info
kun eteen tulee lampi, uin sen yli.”
Jos työpäivät ovatkin keske nään erilaisia, työviikot Dahl ström pitää tiukasti suunniteltui na. Vapaus vaatii vastapainokseen tarkatMaanantaiaamuisinrutiinit. hän luon nostelee kalenteriin alkavan työ viikon raamituksen.
Suunnitelmallinen basisti Haastattelun aikana tulee sel väksi, että suunnitelmallisuus on Dahl strömille kaiken työn teon kivijalka. Aloittaessaan asia kastyön hän painaa sovelluksen play-nappulaa. Toimeksiantoon
Sebastian Dahlströmin työ huone sijaitsee kodin yhteydessä Karjaalla. Kotiovelta avautuvat hiekkatiet, joilla pääsee harjoitte lemaan puolimaratoneja ja mara toneja varten. Dahlströmille on tärkeää saada olla luonnon ää ressä. Harrastuksekseen hän mainit see swim runin. Laji saat taa kuulostaa asiaa tuntematto malle polskijalle tuikitavalliselta vesijuoksulta, mutta tarkoit taakin polkujuoksun ja uinnin yhdistelmä lajia.
Kalenteriin hän jättää tilaa yllät täville tilauksille mutta pyr kii siihen, että perjantaiaamuisin töiden kanssa voisi ottaa muuta viikkoa rennommin.
Harrastuksessa yhdistyvät Dahlströmille tärkeät luonto ja liikunta.–Mediatyö kaipaa vasta painokseen fyysisiä asioita, joita saan tehdä ulkona. ●
on otettava huo mioon erilaiset päätelaitteet. Niin ikään on mietittävä, miltä kuvitus näyttää pienen laitteen pienellä näytöllä.–Pidän suunnasta ja vauhdista, jolla ala etenee. Se panee kehitty mään nopeaan tahtiin. Kaiken
lööppi 3 / 2022 15
aikaa tulee uusia juttuja, joita voi opetella ja joissa voi mennä eteen päin, Dahlström sanoo.
– Nautin, kun saan päättää itse, mitä teen ja milloin sen teen.
eläisikään, kenties tulisi juuri ja juuri toimeen.
käytetty aika tallentuu tarkasti trackeriin, ja kuvittaja-toimittaja pysyy samalla kärryillä siitä, pal jonko hänen tuntipalkkansa on.
– Juoksen metsässä, ja kun tulee lampi vastaan, uin sen yli.
Työajan on silti oltava tiiviisti raamitettua, sillä vapaa-ajalla on koettavana paljon kiehtovia asioi ta. On ehdittävä juosta, soittaa bassoa, tehdä biisejä, maalata öljy värein, viipyillä luonnon helmassa.
Mediatyö kaipaa vastapainokseen fyysisiä asioita, joita saan tehdä ulkona, Sebastian Dahlström sanoo.
– Odotan kovasti pian alkavaa laulukurssia. Laulaminen on tänä syksynä minulle se juttu!
Idea voi syntyä mielessä toimis toajan päätyttyä.
– Tänä päivänä kuvittajan tulee osata yhtä lailla graafista suunnit telua kuin animointia. Minusta se on aivan mahtavaa! Saan ajatella visuaalista viestintää monelta eri kantilta.
– Onneksi sellainen väärin ymmärrys, että journalistinen kuvitus tarkoittaisi ainoastaan sanomalehtien pilapiirroksia, on väistymässä. Mediassa voidaan käyttää kuvaa eri yhteyksissä ja eriKuvittajantavoin.
Bändissä basisti Dahlström on soittanut paljon jazz-musiikkia, mutta biisintekijänä hän keskit tyy korkealta ja kovaa veivatta vaan kasarihenkiseen glam me tal -musiikkiin. Nyt työn alla on omien kappaleiden levyttäminen. Ja kukapa muu ne levylle laulaisi, ellei Sebastian Dahlström itse.
K
16 lööppi 3 / 2022
– En yhtään, mies toteaa hymyil len.
uvittaja Matti Pikkujämsä kaivaa laukustaan puheli men. Sen näyttö on halki.
– En anna mobiilin vaikuttaa mihinkään, en esimerkiksi kuvissa käyttämieni detaljien määrään.Pikkujämsä uskoo, että mobiili laitteet ovat opettaneet ihmisiä katsomaan tarkemmin pieniäkin
kuvia. Tuottavathan kuvia jo likimainKuvittaja,kaikki.graafinen suun nittelija Ville Tietäväinen on aavistuksen toista mieltä: – Minä en käy verkossa zoo mailemaan.Tietäväinenkään ei leiskaa kännyk kää ajatellen.
Pitkän linjan kuvittajille Matti Pikkujämsälle ja Ville Tietäväiselle tärkein työväline on ajattelun vapaus. ”Tilaaja on hankkimassa jotain, jota ei vielä ole olemassakaan”, sanoo Pikkujämsä.
Kertomataiteilijatmobiiliajassa
Pöydälle laskettu laite on vas taus juuri esitettyyn kysymyk seen: kuinka paljon Pikkujämsä miettii työskennellessään sitä, että vastaanottaja saattaa tiirata kuvitusta pieneltä päätelaitteelta.
teksti tiiu pohjolainen kuvitus outi kainiemi
lööppi 3 / 2022 17
– Kun halutaan hidasta ja kont rastista visuaalista journalismia, paras käyttöliittymä on edelleen painettu lehti. Jos visuaalinen journalismi latistetaan kännykän näyttöön passaaviksi jutuiksi, menetetään paljon kuvakerron nallisia taidetta.viestinnästä,lisäksi,tekijänleijuvat.vuus,näytönavauskuvavaakana”OlisikaistaankokotilaukTietäväinenmahdollisuuksia.hämmästeleesia,joissalehteentilataansivunpystykuva,muttahuosamaanhengenvetoon:hyvä,joskuvatoimisimyösverkossa.”–Enymmärrä,mikseijutunvoiollamobiilissakokokokoinen.SamaaonpohtinutPikkujämsä:–Kuvitusonerinomainensisäänheittäjäjuttuakohti.Kuvitusitsessäänvoiollaklikkiotsikko.Hänenmukaansavälineelläeioleväliä.–Ennemminkinuskon,ettäonolemassajokinkolmasulottujossakuvajatekstiyhdessäTietäväinenkomppaakollegaa:–Kuvituksenoivaltaminenonjalukijanyhteistyötä.Senettäkyseonvisuaalisestakuvitusonkertoma
– Parhaimmillaan toimitus antaa kuvittajalle vapaat kädet, luottaa kuvittajan ääneen, siihen, miten tämä ajattelee ja ideoi.
– Kuvitus ei ole asia, joka toi misi valokuvan korvikkeena. Kuvitus on ilmaisumuotona lä hempänä tekstiä kuin valokuvaa. Jos olisi jana, jonka toisessa pääs sä sijaitsisi valokuva ja toi sessa päässä teksti, sijaitsisi kuvitus suunnilleen keskellä janaa. ●
– Vaikka teen kuvituksen, jota tullaan käyttämään verkossa, työskentelen aina painoa ajatel len, hän sanoo.
Onko sitten olemassa aihetta, jota journalistisesti ei ole mahdollista kuvittaa?Sellaiseen eivät ainakaan Pikkujämsä tai Tietäväinen ole törmänneet.Ennemminkin Pikkujämsä pitää kuvitusta hyvänä välinee nä esimerkiksi tabujen käsitte lemiseen. Kuvituksen avulla voi nostaa esiin ideoita ja abstrakteja asioita. Esimerkkinä Pikkujämsä mainitsee Kirkko ja kaupunki -leh den, jota avustaessaan hän omien sanojensa mukaan antaa mennä vain.–Kaivan esiin aihioita alitajun nasta, poimin mystisiä ja abstrak teja asioita. Oikein antaudun symbolisen maailman ja tuntei denMattivietäväksi.Pikkujämsä näkee kuvitta misen mahdollisuudet rajattomina:–Väitän,että kuvituksen mah dollisuuksista on hyödynnetty vasta puoli Tietäväinenkäänprosenttia.eikeksi, mihin kuvitusta visuaalisena viestintänä ei voisi käyttää.
– Enhän minäkään anna toimit tajalle ehdotuksia, miten tämän tulisi juttunsa journalisti sesti laatia, Pikkujämsä toteaa pilke silmä
Siksi sekä Ville Tietäväinen ja Matti Pikkujämsä että toi saalla tässä lehdessä esitelty Sebastian Dahlström arvostavat pitkiä suh teita kuvittajan ja toimituksen välillä.Ville Tietäväisen mukaan asiantunteva tilaaja ymmärtää, että kuvittaja on ammattilainen, jolla on laajin visuaalinen fraasija –sanavarasto.Ammattilaisen tehtävä on pöyhiä varastoa ja tehdä asia ku vituksen kautta ymmärrettäväksi.
– Kuvittajan työ on uuden ja omaperäisen etsimistä. Haussa on jotain sellaista, mitä ei ole vielä nähty. Kenties sitä ei ole vielä edes sanallistettu, Tietäväinen toteaa.
Voiko kaikkea kuvittaa?
Matti Pikkujämsä maalaa kaikki kuvitukset käsin.
– Tavallaan tilaaja on hankki massa jotain, jota ei vielä ole ole massakaan, sanoo Pikkujämsä.
Siitä Pikkujämsä ja Tietäväi nen ovat yhtä mieltä, että tilaajal ta – on kyse sitten toimituksesta tai kuvatoimituksesta – vaaditaan kuvitukseen päädyttäessä tietyn laista rohkeaa riskinottoa.
Ajattelun vapaus
Kuvituksenkulmassa.tehtävä on rikastaa journalistista kokonaisuutta, tehdä Tietäväisen sanoin ”koko naisuudesta muhevampaa”.
Yksi kynnys tilaajan näkökul masta voi olla käsin tekemisen hitaus.–Eikä kuvitus ole halvin mah dollinen vaihtoehto, Tietäväinen sanoo. – Kuvituksen tekemi sessä kuluu aina aikaa ideointiin ja toteutukseen. Jos kuvittaja ei ole tilaajalle tuttu, voi joutua jännit tämään, mitä sieltä on tulossa.
”Väitän, että kuvituksen mahdollisuuksista on hyödynnetty vasta puoli prosenttia.”
Se, mikä toimii tekstissä sano jen avulla, ei toimi kuvallisesti.
– Viesti on kuvituksen ydin. Kuvitus ei ole kuva- tai koriste taidetta. Ei sen tehtävä ole täyttää tyhjää tilaa tai tehdä sitä nätin näköiseksi.Vielätarkemmin Tietäväinen rajaa kuvituksen ja valokuvan välistä suhdetta:
laajemmalta kentältä, viestinnän ja sisältöjen Sisällöntekijöidenparista. puheen johtajan Satu Mellasen mukaan sisällöt voi ymmärtää laajastikin, eivätkä sisällöntuotanto ja journa lismi sulje pois toisiaan.
teksti jukka vuorio kuvitus outi kainiemi
Moni toimittaja työskentelee uransa aikana myös viestinnän kentällä. Intohimo toimitustyöhön ei kuitenkaan katoa.
elsingin Seudun
sisältöjä yhteisöjensä verkko sivuille ja printtijulkaisuihin ja katsovat tuottamiaan tekstejä ja kuvia journalismin linssien läpi. Journalismista päädytään sisältöpuolelle vaihtelevista syistä ja eri elämäntilanteissa. Viestin tään houkuttelevat muun muassa hyvät työllistymismahdollisuu det. Yleensä myös palkka on toi mitustyöhön verrattuna kilpailu kykyinen.Joskussiirtyminen journalis mista viestintään tapahtuu limit täin, lomittain ja asteittain, eikä aina pelkästään yhteen suuntaan. Urheilujournalismin parissa työ uransa suurilta osin tehnyt Pekka Mäntylä on siitä yksi esimerkki.
18 lööppi 3 / 2022
– Me ajattelemme asian niin, että toimittajatkin ovat sisällön tekijöitä. Siirtymää toimittajasta sisällöntekijäksi ei siis varsinai sesti edes voi tapahtua.
Toimittajatkinovatsisällön-tekijöitä
Töitä limittäin ja lomittain Lööpin haastattelemat entiset toimittajat, nykyiset viestintä ammattilaiset, identifioivat kaikki itsensä edelleen journalisteiksi. He tekevät monipuolisesti
Journa listien (HSJ) suurin osasto, Erikois lehtien toimitusosasto, muutti kesällä nimensä Sisällön tekijätMuutoksenry:ksi. katsottiin kuvaavan paremmin osaston yli tuhannen hengen jäsenistöä, johon kuuluu toimittajien lisäksi muun muassa tiedottajia, viestinnän asiantun tijoita, graafikoita, taittajia, tuot tajia ja päätoimittajia. Kaikkiaan ammattinimikkeitä on yli 30. Osastoon kuuluvat myös HSJ:n työttömät jäsenet.
H
Samalla osaston nimenmuutos kuvaa alan muutosta. Moni toi mittaja löytää töitä journalismia
– HJK:sta kysyttiin kiinnos tusta, ja oli vaikea sanoa ei, kun oman intohimolajini eli jalka pallon Suomen menestynein seu ra pyysi töihin jalkapallostadio nille, jonne on kotoani matkaa 50 metriä.
Ex-journalisti osaa palvella toimittajia
Helmikuuhun 2022 saakka Mäntylä työskenteli C Moren sekä MTV3:n urheilun parissa. Hänen nimensä on tullut yleisölle tutuksi muun muassa MTV3:n Tulosruutuun tehdyistä jutuista. Toi mittajana hän on aiemmin työs kennellyt muun muassa Salon Seudun Sanomissa ja Turun Sano missa
– Ainakin pystyn aika hyvin ymmärtämään, mitä toimittajat viestinnältämme kaipaavat. Siksi pystyn palvelemaan heitä siten kuin uskon olevan tarkoituksen mukaista.Viestinnän tuottamat sisällöt – muun muassa verkkouutiset, tiedotteet, haastattelut, reportaa sit – muistuttavat niin HJK:ssa kuin monissa muissakin yrityksis sä, yhteisöissä ja järjestöissä jour nalismia. Kun Mäntylä kirjoittaa pelaajan haastattelun joukkueen sivuille, sen voisi suurilta osin jul kaista myös journalistisen median urheilusivuilla.Mäntylänauttii työstään HJK:ssa, mutta ei usko työsken televänsä nykyisessä tehtävässään eläkeikään saakka. Hän sanoo olevansa valmis palaamaan
Mäntylän työkokemus journalis mista ja sisällöntuotannosta on laaja. Toimittajan töidensä lisäksi hän on työskennellyt Nuoriso asuntoliiton ja Suomen Yrittäjien tiedottajana sekä toimitusjohta jana urheiluviestintään keskitty neessä TBR Mediassa.
Viime talvena Mäntylä vaihtoi pitkäaikaisen pestin MTV3-kana van urheilutoimituksessa Suomen suurimman jalkapalloseuran vies tintäjohtoon. Vaihdos Maikka rilta jalkapalloviestintään tapah tui luontevasti. Jalkapalloa koko ikänsä seuranneen ja alasarjois sa pelanneen toimittajan mielen kiinto heräsi heti, kun hän kuuli Suomen suurimman jalkapallo seuran hakevan viestintäjohtajaa.
Mäntylä ajattelee työkoke muksensa sekä viestinnästä että journalismista olevan nykyisessä työssä eduksi.
20 lööppi 3 / 2022
Helsingin Seudun Journalistien suurin osasto, Erikoislehtien toimitusosasto, muutti kesällä nimensä Sisällöntekijät ry:ksi.
Lehtityötä Raijas-Turva ei ole kokonaan jättänyt, sillä hän tekee Husin julkaisemaan Husariin jut tuja, jotka myös kuvaa itse.
lisäksi kolme lasta, joista kaksi vie lä hyvin pieniä.
lööppi 3 / 2022 21
Päätöstä siirtyä kotopäälliköksikokopäivätoimiseksifree-yrittäjä-kuvajournaliskeikkailevastatistaviestintätukimyösse,ettänaRaijas-Turvallaolimiehen
– Kun potilasjärjestö etsi työn tekijää uudistamaan kirjallisia potilasoppaita, sanoin työhaas tattelussa, että olen journalisti ja tekisin uudistuksen journalistisin keinoin. Samalla lailla kuin vaik ka aikakauslehdelle, oppaallekin konseptoidaan sisältö ja ulko asu, otetaan mukaan kohdelukijaajattelu, etsitään ja ohjeistetaan kirjoittajat, editoidaan tekstit ja tehdään yhteistyötä graafikon, taittajan, painon ja postin kanssa.
– Linjan vetäjänä oli koke nut lehtikuvaaja Jore Puusa , joka sai kuvajournalismin lie kin syttymään oikein kunnolla. Kansanopiston jälkeen jatkoin valokuvaopintoja ammattipuolen kouluissa.Opintojen ohessa Raijas-Turva kuvatoimitti ja editoi ensihoi don erikoislehti Systolea , jossa hän viihtyi kymmenisen vuotta. Vähitellen mukaan tuli muitakin asiakkaita, kuten Abloyn asiakas lehti.Ammatillinen ura sai uuden käänteen, kun Raijas-Turva pää tyi Irti Huumeista ry:n osaaikai seksi tiedottajaksi ja sitten kokopäivätoimiseksi viestintä päälliköksi.–Muiden tehtävien ohessa lehtityö säilyi siellä tiiviinä osa na tekemistä. Uudistin kokonaan heidän Taite -lehtensä.
Peltosen nykyiseen työhön THL:ssä kuuluu muun muassa tiedotteiden ja verkkouutisten laatimista sekä mediapäivystys tä, jossa autetaan toimittajia löy tämään haastatteluihin sopivat asiantuntijat.Mediatiedotteita tehdessään Peltonen pyrkii lukemaan ne journa listin silmälasien läpi. – Mietin ennen lähettämistä, onko tämä tiedote sellainen, joka auttaisi itseäni, jos työskentelisin toimittajana.
Toimittajaidentiteetti ei uu desta työnkuvasta huolimatta ole Peltosella vaihtunut.
Hänkentällä.aloittityöuransa yliopistol la tutkijana, mutta ryhtyi muuta man vuoden jälkeen elvyt tämään vanhaa rakkauttaan valokuvauk seen ja hakeutui kansanopistoon valokuvajournalismin linjalle.
– Viestintä on suhteellisen nuori ala, minkä kyllä välillä huomaa sii tä, ettei kaikissa työpai koissa täy sin ymmärretä viestinnän roolia. Saatetaan pahimmillaan ajatella, että viestinnässä suunnitellaan jo tain julisteita ja kirjoitellaan säh köposteja.Viestintäala sopii Raijas-Turvan mukaan sellaisille ihmisill, jotka haluavat oppia työssään paljon uutta ja joille monikaistatyösken tely on ominaista. Printti-, verkkoja someviestinnän rinnalle kun tulee jatkuvasti uusia tapoja ja kanaviaRaijas-Turvaviestiä. kertoo kipuil leensa ammatti-identiteetin kans sa yllättävän paljon aloitettuaan viestinnässä.–Mietinasiaa enemmän kuin olin itsekään odottanut. Asia on varmaan niin, että olen edelleen sisimmiltäni kuvajournalisti.
toimittajan työhön, jos sen aika joskus koittaa.
Viestintätyö tuo vakautta Helsingin ja Uudenmaan sairaan hoitopiirin Husin viestin nässä työskentelevä Hanna RaijasTurva on liikkunut urallaan koko ajan viestinnän, sisällön tuotannon ja journalismin väli sellä
– Ilman muuta olen aina sielul tani toimittaja. Ei se mihinkään katoa, vaikka välillä hypin toiselle puolen pöytää kiinnostavien työ tarjousten perässä.
– Mieheni tekee vuorotyötä, joten viestintätyöhön mennessäni per heen arkeen tuli paitsi taloudellista vakautta myös arkirytmin ennakoi tavuutta. Voi olla, että toisenlaises sa elämäntilanteessa olisin jatkanut journalistiyrittäjänä. Toisaalta olisin voinut ihan hyvin lisätä yrittäjäport foliooni vielä enemmän viestintää.
– Pidän viestinnästä ja kaiken laisesta kirjoittamisesta, mutta jos mietin, mikä edelleen herättää työssä suurimman palon, niin kyl lä se on kaikki kuvajournalismiin liittyvä. ●
– Huomaan viestintätyössä jat kuvasti hyödyntäväni journalisti taustaani, ja vaikka en enää itse tee journalismia, koen edelleen olevani viestijänammatti-identiteetiltänilisäksimyösjournalisti.
Päässä journalistin silmälasit Terveyden ja hyvinvoinnin lai toksella (THL) viestinnän asian tuntijana työskentelevä Hannele Peltonen on myös kokenut jour nalisti.Peltonen on työskennellyt toi mittajana, toimitussihteerinä ja päätoimittajana useissa sosiaalija terveysalan lehdissä, viimeksi Psykologiliiton julkaiseman Psykologi-lehden päätoimittajana vuoteen 2019 saakka.
Psykologin jälkeen Peltonen siirtyi sisältöpuolelle aloittaes saan viestinnän erityisasian tuntijana potilasjärjestö Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä.
Monimuotoisuutta vai sirpaloitumista?
Raijas-Turvan mukaan ammatilli nen liikehdintä journalismista koh ti sisällöntuotantoa kertoo työelä män monimuotoistumisesta, mutta toisaalta myös sirpaloitumisesta.
Liina Kjellberg työskentelee Metsälehdessä toimittajana ja tekee välillä myös toimitussihteerin töitä. Koulutukseltaan hän on metsänhoitaja, ja vapaa ajallaan hän soittaa kontrabassoa ja kartuttaa populaarimusiikin metsäisten kappaleiden listaansa.
V
Tätä mietin, kun kuulin Asan kappaleen Vaaranmaa.
Näin Asa, oikealta nimeltään Matti Salo, riimitte lee vuonna 2006 julkaistulla kappaleellaan Vaaran maa.Tiesin tietysti jo entuudestaan, että suomalaisessa populaarimusiikissa on käytetty metsäisiä element tejä. Asan kappaleessa oli kuitenkin jotain, mikä sai pohtimaan aihetta tarkemmin. Tuntui, että metsän ja suomalaisen populaarimusiikin suhteen täytyy olla poikkeuksellisen vahva, jos helsinkiläinen rap-muusikko käyttää sanoituksissaan niinkin yksi tyiskohtaista elementtiä kuin 1940–1960-luvuilla avohakattuja Osaran aukeita.
teksti liina kjellberg kuva seppo samuli
Näistä mietteistä sai alkunsa metsän vaikutusta suomalaiseen populaarimusiikkiin käsittelevä jut tuni Tukkijoelta Osaran aukeille, joka julkaistiin Metsälehti Makasiinissa joulukuussa 2021.
Miten helsinkiläinen rap muusikko tietää Osaran aukeista, PohjoisSuomeen hakatuista laajoista avohakkuualoista?
aloitin jutunteon hakemalla Spotifysta kappaleita hakusanoilla metsä ja puu . Kappaleiden etsinnässä
lööppi 3 / 2022 23
aarnoi vaskisii kuurasta pimeää / Luojal isot kädet mut ei ikin’ omaa nimeä. / Karjalan kalliol kuvista hiiden ojaa, / Kipuvuoren louhikoista alas pimentolaan, / Osaran aukioilla väittää kivenkovaa, / Nimenomaan.
metsälehti on metsänomistajille, metsäalan am mattilaisille ja muille metsistä kiinnostuneille suun nattu lehti. Se ilmestyy joka toinen viikko. Valtaosa numeroista on tabloideja, mutta joka kolmas numero on aikakauslehtipaperille painettu Metsälehti Maka siini. Tukkijoelta Osaran aukeille ei ole tyypillinen Metsälehti Makasiinin juttu. Pääosa lehden tilaajista on metsänomistajia, jotka arvostavat erityisesti met sänhoitoon ja hoidon suunnitteluun liittyvää hyöty tietoa.Ehdotin metsien ja suomalaisen populaarimusiikin suhdetta käsittelevää juttua toimituspalaverissa, ja päädyimme siihen, että juttu istuisi hyvin vuoden vii meisen lehden teemajutuksi. Käytännön metsänhoi totyöt ovat monella metsänomistajalla silloin tauolla, joten lehteen sopisi metsäalaa hieman erilaisesta näkökulmasta katsova, keveämpi artikkeli. Lisäksi halusimme tarjota lukijoillemme pienen yllätyksen.
Metsä kuuluu yhä musiikissahelmijuttu
Nimenomaan.” Näin riimittelee Asa, oikealta nimel tään Matti Salo, kappaleessaan Vaaran Miten Osaran aukeat –1940–1960-lu vuilla Pohjois-Suomeen hakatut laajat avohakkuualat –ovat päätyneet kappa leeseen? Asa kertoo kuulleensa Osaran aukeista vanhemmiltaan ja nähneensä hakkuista myöhemmin kuvia. Sillä, tietä vätkö musiikin kuuntelijat, mitä Osaran aukeat ovat, ei hänen mukaansa ole väliä. ”Teen nykyään musiikkia vain oman mielenterveyteni tähden. En yritä olla kielikuvallinen tai yybersentimentaali nen metsien suhteen. Viihdyn vain huo mattavasti paremmin metsässä kuin os toskeskuksessa”, hän sanoo. Useassa muussakin Asan kappaleessa on metsäisiä elementtejä. Mikä on innos tanut käyttämään niitä? ”Viihdyn skuugessa. Siellä olen tyyni ja innostunut samaan aikaan. Monet sa novat, että metsä on heille kirkko. Ym märrän, mitä he tarkoittavat. Ulkoilen, virkistyn ja sienestän metsissä aina, kun siihen on mahdollisuus.” Metsälehti Makasiini 9006_.indd
mistä en itse tiennyt. Torvisen mukaan luonto on uskon non ja rakkauden jälkeen suosituin aihe popu laarimusiikissa. Se, että puu toimii vertauskuvana jollekin ihmisen elämään ja arvoihin liittyvälle, on Torvisen mukaan kuitenkin hyvin suomalainen ilmiö.Pääkkölä
Yleensäartisteille.pyrintekemään haastattelut tilanteen mukaan joko kasvotusten tai puhelimitse, mutta ar tisteille tarjosin heti kättelyssä mahdollisuutta myös sähköpostihaastatteluun. Arvelin, että aikataulujen yhteensovittaminen voi olla haastavaa, ja olin myös epävarma siitä, miten artistit suhtautuisivat metsä alan lehteen, joten halusin tehdä haastattelun anta misen mahdollisimman helpoksi.
EI
Samaa sanoo Åbo Akademin tutkija tohtori Anna-Elena Pääkkölä ”Suomalaisessa lyriikkaperintees sä on paljon metsään ja puihin liitettyjä symboleja. Puita on joka paikassa, joten jos biisi tarvitsee jonkin symbolin, taipuu puu siihen helposti. Esimerkiksi koivuun voi liittää erilaisia merkityksiä riippuen siitä, millainen koivu on kyseessä, vai vaiskoivu vai juhannuskoivu”, hän sanoo. Pääkkölä mainitsee esimerkkinä Juha Tapion kappaleen Kaksi puuta vuodelta 2008. Siinä puut symboloivat pitkää pa risuhdetta: ”Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää Katsoo kevääseen, seisoo erillään Ja jossain alla maan Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan” Maija Vilkkumaan vuonna 2010 levyt tämässä kappaleessa Kuuraiset puut on sen sijaan kyse yksinäisyydestä ja surusta: ”Sä lähdit juoksuun ja ehdit ratikkaan Ja jossakin rakastui onnekkaammin Jotkut muut Mulle jäi tyhjyys ja kuuraiset puut” Suomalainen ilmiö Luonto on maailmanlaajuisesti yksi suo situimmista populaarimusiikin teemois ta. Torvisen mukaan suositumpia ovat vain uskonnolliset aiheet ja rakkaus. Suo malaisessa populaarimusiikissa luonnon ja sitä kautta muun muassa metsien mer kitys ohimeneväpaleessakuinsäsuhdepoikkeuksellisensenvinsenpuunenlähinnälaistalaista,”Joskuitenkinenglantilaistapopulaarimusiikkia,sanoo.HänentoimiielämäänsuomalainenMyöspopulaarimusiikin”Suomalaisenmuualla.
yllätyin kuitenkin iloisesti, sillä löysin melko hel posti jopa kaksi musiikintutkijaa, jotka lähtivät in nolla pohtimaan metsän roolia suomalaisessa popu laarimusiikissa. Toinen tutkijoista oli Åbo Akademin tutkijatohtori Anna-Elena Pääkkölä ja toinen Hel singin yliopiston yliopistolehtori Juha Torvinen . Pääkkölä ja Torvinen toivat juttuun paljon sellaista,
TEKSTI LIINA KJELLBERG TUKKIJOELTA OSARAN AUKEILLE TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 18 Metsä on kautta aikojen hakkuuaukko.päätyiAsanettäniinEipopulaarimusiikkia.suomalaistakeskeinenollutosaehkäolekaansuuriyllätys,rap-muusikkoteksteihinkuuluisa 9006_.indd 19 ”Viihdyn skuugessa. Siellä olen tyyni ja innostunut samaan aikaan”, sanoo Asa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 15.16
Artisteista Asa , Kotiteollisuuden Jouni Hynynen vuosikymmeninämetsiinnäkyy,”Musiikissamitenjaniidenkäyttöönonerisuhtauduttu.”
TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 22 24 lööppi 3 / 2022
– Populaarimusiikin tekijät ovat nykyisin osa urbaania yhteiskuntaa. He käyttävät metsää sielun tera piana kaupunkilaisille. Metsään on ihana mennä ja siellä on ihana olla, mutta onneksi sieltä pääsee myös pois.
Kaupungistuminen messaMetsä jageissakin.suhdehelpompikemuksellinenpainopistekautenanenmuuttuumitensikymmentenyhtämetsäsuhde”Taustallametsään,miten
Puu kätevä symboli Jos metsä näkyy jopa helsinkiläisen rap-muusikon sanoituksissa, kuinka pal jon metsäisiä elementtejä suomalainen populaarimusiikki oikein sisältää? Mu siikki- ja videopalveluiden, anopin iskel mätuntemuksen ja kirjallisuuden avulla kerään melko nopeasti pari sataa kap paletta sisältävän metsäisen soittolistan 1950-luvulta tähän päivään. Helsingin yliopiston yliopistolehtorin Juha Torvisen mukaan jo listan perusteel la voi päätellä, että metsällä on suoma laisessa populaarimusiikissa merkittävä rooli. Se on hänen mielestään ymmärret tävää, kun ajattelee, miten paljon metsää Suomessa”Metsäton.ja puut edustavat paitsi po pulaarimusiikissa myös suomalaisessa kulttuurissa laajemminkin jotain aitoa ja alkuperäistä. Suomalaiset vertaavat kaikkea metsään.”
apuna olivat myös kollegat, sukulaiset, ystävät ja Metsäkustannuksen julkaisema kirja Iskelmäkasvio. Lopulta kasassa oli parinsadan metsäisen kappaleen lista.Toivoin, että löytäisin haastateltavaksi sellaisen musiikintutkijan, joka osaisi kertoa, miten metsä ja puut näkyvät suomalaisessa populaarimusiikissa. Arvelin, ettei haastateltavan löytäminen välttämättä olisi kovin helppoa. Olin hiljan kirjoittanut siitä, miten metsä näkyy tavassamme kuvailla ihmisiä. Osoittautui, että pölkky päiden, hongankolistajien, vanhojen kääpien ja muiden vastaa vien syntyhistoriasta oli yllättävän vaikea löytää tietoa. Ajattelin, että samankaltainen tilanne olisi vastas sa myös Kappaleitanyt. kuunnellessani huo masin, että metsä ja puut edustavat sanoituksissa usein joko tunteita, uhkaa tai jotain talouteen liitty vää. Lisäksi musiikissa näkyy, miten metsiin ja niiden käyttöön on eri vuosikymmeninä suhtauduttu. Luotin siihen, että jo näitä huomioita pyörittelemällä jutulle saisi luotua raamit.
meä.Karjalan
taas kertoi, että uudemmassa populaari musiikissa näkyy, ettei metsä ole enää läsnä kaik kialla, vaan sinne pitää mennä erikseen:
musiikintutkijoiden lisäksi halu sin tietysti haastatella juttuun muutamaa artistia, joiden kappa leissa on viittauksia metsiin tai pui hin. Otin yhteyttä neljän artistin levy-yhtiöön ja pyysin heitä välittämään haastattelu pyynnöt
”Vaarnoi vaskisii kuurasta pimeää Luojal isot kädet mut ei ikin’ omaa nimeä. Karjalan kalliol kuvista hiiden ojaa, Kipuvuoren louhikoista alas pimentolaan, Osaran aukioilla väittääNimenomaan.”kivenkovaa,
Suhde metsään ei kuitenkaan ole eri tyisen”Olenläheinen.kasvanut ja elänyt koko ikäni keskellä betoniviidakkoa, joten samoami nen tapahtuu pääasiassa teollisuusaluei den joutomailla.”
tainnut arvata Nils Osara, joka 1950- ja 1960-luvuil la toimi pääjohtajana,Metsähallituksenettäpäätyisivuonna2006helsinkiläisenrap-muusikonsanoi tuksiin. Niin kuitenkin kävi. ”Vaarnoi vaskisii kuurasta pimeää Luojal isot kädet mut ei ikin’ omaa ni kalliol kuvista hiiden ojaa, Kipuvuoren louhikoista alas pimento aukioilla väittää kivenkovaa,
laan,Osaran
– Metsä tulee sanoituksiin jostain alitajunnasta.
Kiiskinenkään ei mieltänyt käyttävänsä metsäisiä elementtejä kovin tietoisesti:
preerialla Lievestuoreen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöhaittoja: ”Kun Liisan saatoin kotiin, portilla mäsuukon sain Hän kuiskas hiljaa: ”Tehdas haiskoon,leipää tuo se vain”Kun syksy riipoi lehdet puista Liisanvihdoin nain Ja viemärille astelimme usein rinnakkain” Jaakko Teppo taas levyttää vuonna1980 kappaleen Mäntypistiäinen:”Menin aamulla metsään, olin krapulapäinenVastaani mateli mäntypistiäinenSe sano mulle: ”Kuulepa Jaska, munelämäin on täysi paskaEi ole mulla ennää tyttöystävää, syynäsiihen on metsien lannotus tää”Osataan metsää 1990-luvulla tosinhyödyntääkin – joskin pilke silmäkulmassa. Näin sanailee Klamydia kappaleessaan Puutavaraa vuodelta 1991:”Sille kapakassa aina naurettiinKun hän kännissä toimiaan selvittiNo nyt on toinen ääni kellossaPerkele lautaa liiterit väärällään”Viime vuosina
ja muistellaan nuoruuden rakasta.Torvisen mukaan tämä on tyypillistäamerikkalaisen populaarimusiikin alkuvuosikymmenille.”Jostarkastellaan amerikkalaisen populaarimusiikin historiaa, vanhempienkappaleiden teemat liittyvät usein hevosiin, matkustamiseen ja junanraiteisiin.Niistä kuuluu preerioiden uudisraivaajahenki. Suomessa vastaava luonnonympäristö on ollut metsä.” Arvot muuttuvat1970-luvulla metsien käytön ihannointi alkaa muuttua metsien käytön kritisoinniksi. Irwin Goodmanin esittämäja Vexi Salmen sanoittama kappale Lievestuoreen Liisa vuodelta 1971 käsitteleeKeski-Suomessa sijainneen
Tunnustusta juttu sai vuonna 2021 Aikakaus median järjestämässä Edit-kilpailussa, jossa se voitti Vuoden juttu ammatti- ja järjestömediassa -sarjan.
telut kannattaa irrottaa omiksi kainalojutuikseen. Asan haastattelu jäi tosin pääjuttuun, sillä Osaran aukeista sai sille hauskan alun.
Lopuksi kerrottakoon vielä, miten Asa tiesi Osa ran aukeista. Vastaus on yksinkertainen. Hän kertoi kuulleensa niistä vanhemmiltaan ja nähneensä niistä myöhemmin valokuvia.
tukkijoelta Osaran aukeille -jutussa on runsaasti lainauksia kappaleiden sanoituksista. Oman ai kansa vei sitaattioikeuksien selvittäminen. Journalisti liiton sivuilta löytyivät suuntaa antavat ohjeet.
Tämä oli ehkä odotettavissa, sillä kyseisen lehden selvästi kiinnostavimpana pidetty juttu oli Yhdeksän kysymystä metsänhoidon kustannuksista. Uskon sil ti, etteivät jutun arvoa määritä pelkät tykkäämiset.
Tekstissä mainittujen kappaleiden lisäksi tein jutun oheen listat eri musiikkilajien metsäaiheisista kappaleista.Kirjoitinjutun aluksi yhteen pötköön, mutta leh den toimitussihteerin Jussi Collinin kanssa pää dyimme siihen, että artistien ja sanoittajan haastat
metsien käyttöä ovatarvostelleet muun muassa Maustetytöt.Näin päättyy kertosäe vuonna 2020 levytetyssä Ne tulivat isäni maalle -kappaleessa: ”Ne näyttivät kirvestä ja käyttivät sahaaEi nähneet metsää puiltaEi ees Näkivätpuitakaanvainrahaa” Anna-Elena Pääkkölän mukaanuudemmassa populaarimusiikissanäkyy, että metsä ei ole enää läsnäkaikkialla. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 24 9.12.2021 15.16 lööppi 3 / 2022 25
esitin kaikille artisteille samat kysymykset, jotta jutussa olisi helppo vertailla heidän vastauksiaan. Se, miten tietoisesti artistit olivat metsäisiä element tejä kappaleiden sanoituksiin kirjoittaneet, vaihteli. Jokaisella oli myös hyvin omanlaisensa metsäsuhde.
Koska läheskään kaikki artistit eivät kirjoita kap paleidensa sanoituksia itse, valitsin mukaan myös yhden sanoittajan, Timo Kiiskisen . Hän on kir joittanut metsäisiä kappaleita muun muassa VesaMatti Loirille , Anna Puulle ja Lauri Tähkälle .
Valtaosan kuvista otti Metsälehdelle paljon kuvaa va Seppo Samuli
lukijat voivat jokaisen Metsälehti Makasiinin ilmestyttyä käydä vastaamassa, mikä lehden jutuis ta on ollut kiinnostavin ja mikä vähiten kiinnostava. Joulukuussa 2021 vastauksia tuli poikkeuksellisen vähän. Noin viisi prosenttia piti Tukkijoelta Osaran aukeille -juttua lehden kiinnostavimpana ja noin 20 prosenttia vähiten kiinnostavana.
Makasiini 21 9.12.2021 15.16 syntyneet eivät välttämättä ole käyneet metsässä kuin ehkä koululuokan kanssa kävelemässä merkityllä polulla.” Muutoksen huomaa, kun vertailee esi merkiksi Kerttu Mustosen sanoittamaa ja Laila Kinnusen vuonna 1966 levyttämää kappaletta Sä muistatko metsätien se kä Aikakoneen vuonna 1995 levyttämää kappaletta Alla vaahterapuun, jonka on sanoittanut Aarno Alikoski Molemmissa kappaleissa muistellaan ihastumista. ”Sä muistatko metsätien Kun kahden sen Sun kanssas kuljin kerran ennen? Siel’ lämpimät tuulet soi Sä onnen toit Vain meille metsän linnut lauloi” Näin laulaa Kinnunen, kun taas Aika kone muotoilee asian hieman toisin: ”Kukista teit seppeleen Sytytit AllaTapasinEiLaskimmementhol-savukkeenleikkiänauroimmeollutmuitaolimmekahdenilloinsinuasilloinvaahterapuun” Metsästä sielun terapiaa Anna-Elena Pääkkölän mukaan uudem massa populaarimusiikissa näkyy myös se, että metsä ei ole enää läsnä kaikkialla, vaan sinne pitää mennä erikseen. ”Populaarimusiikin tekijät ovat nykyi sin osa urbaania yhteiskuntaa. He käyt tävät metsää sielun terapiana kaupunki Metsä on Juha Torvisen mukana kaikkien vuosi kymmenten populaari musiikissa. kuitenkinajatellaankorostuu.esimerkiksi amerikka englantilaista tai ohimeneväpoikkeuksellisenHänensanoo.populaarimusiikkia,keskieurooppametsiälöytyyjoulu-jalastenlauluista”,Torvimukaansavarsinkinse,ettätoimiivertauskuvanajollekinihmielämäänjaarvoihinliittyvälle,onhysuomalainenilmiö.Pääkkölänmielestäsuomalaipopulaarimusiikinsuhdemetsiinontiivis.”Suomalaisenpopulaarimusiikinmetonpysyvä,einiinpintapuolinenmuualla.EsimerkiksiBeatlesinkapNorwegianWoodpuuonvainsymboli”,hänsanoo. Kaupungistuminen kuuluu on Juha Torvisen mukaan Suo yhtä lailla mukana kaikkien vuo sikymmenten populaarimusiikissa. Se, metsää musiikissa käsitellään, muuttuu kuitenkin sen mukaan, millai metsäsuhde ihmisillä minäkin aika on. Vuosikymmenten kuluessa painopiste on siirtynyt metsästä puihin. ”Taustalla on kaupungistuminen. Ko kemuksellinen suhde puuhun on nykyisin helpompi tavoittaa kuin kokemuksellinen metsään, koska puita on kaupun geissakin. Jokainen tietää, mikä puu on se kasvaa, mutta kaupungeissa KOTITEOLLISUUDEN laulaja-kitaris ti ja sanoittaja Jouni Hynynen kertoo, paikkaa, jossa voi rauhoittua ja paikkaa, josta nykyaika on erkaantunut. ”En ole mikään puiden halailija, mutta jotain turvaa puut minulle edus tavat. Monien mielestä metsä on ehkä vähän pelottavakin mesta, koska ikinä ei tiedä, mitä tulee vastaan. Nykyajan ihmisen on huomattavasti helpompi istua lähibaarissa kuin kannonnokassa”, hänMetsäsanoo.ja puut ovat merkittävässä vuonna 2005 levyttämässä kappaleessa Vieraan sanomaa: ”Isoja ovat lapsuuteni puut alastomia tainytvaikkaEimustiatuulettomia,runkojalinnuttomiarankojalapsenaikinäeksynytmetsääntahtoikineksyykyllävaikkeitahdovaikkatahtookin” Hynynen kertoo kappaleen saaneen alkunsa, kun hän huomasi lapsuutensa kotikadulla kasvavan vaahteran kasva neen täyteen mittaansa. ”Ajattelin, että juurihan minä joskus 70-luvulla tein tuonkin puun taimen lehdistä vaahteranlehtipiippuja. Lapsuuteni puu oli jo niin iso, aikuinen, mutta minä Hynysenen.”mielestä sillä, huomaa vatko kuuntelijat metsäiset elementit kappaleiden sanoituksissa, ei ole lopulta maalailua.väliä.Yrität vain jotenkin välittää jonkin tunteen, joka sillä hetkellä on mielessä. Metsä toimii monesti metaforana pysyvyydelle. ’Tuokin metsä on ollut tuossa aina, mutta minä olen täällä vain käymässä’ -tyyppisenä ajatuksena.”Hynynen kertoo viihtyneensä met sässä lapsesta asti. Nykyisin metsä on pakopaikka, jossa voi rauhoittua. ”Monesti, kun teen biisejä työ huoneella, pidän tauon menemällä metsään lenkille. Saan siellä nollattua kaiken. Ja monesti, jos tuntuu, että olen jumissa jonkin uuden biisin melodian tai sanoituksen kanssa, ratkaisu saattaa tulla mieleen metsälenkin aikana.” ”JOTAIN TURVAA PUUT MINULLE EDUSTAVAT” ”Isoja ovat lapsuuteni puut alastomia tainytvaikkaEimustiatuulettomia,runkojalinnuttomiarankojalapsenaikinäeksynytmetsääntahtoikineksyykyllävaikkeitahdovaikkatahtookin”METSÄLÄKIMMOKUVA: 9006_.indd 23 ”SUHTEENI metsään on lapsenomainen,kunnioittava ja romanttinen. Isäni ja molemmatpappani ovat tehneet metsätöitä, ja heille metsäoli selkeästi elinkeino. Itse olen tällainen kaupungistunut kitaranrämpyttäjä, joka menee metsäänhakemaan fiilistä”, kertoo laulaja-lauluntekijäTuure Kilpeläinen.Kilpeläinen levyttää musiikkia Kaihon karavaani -yhtyeen kanssa. Metsäisiä elementtejäsisältää muun muassa vuonna 2016 levytettykappale Sinä yönä kun en saanut unta:”Sinä yönä kun en saanut unta,minä vaelsin erämaan metsäänluo tunturijoen ja leijonanaamaisen kallion.”Kappale on syntynyt Ylläksen maisemissa Lapissa, lumikenkäilyn lomassa. Kilpeläisen mukaanjo kappaleen sävelkielestä kuulee, että se on tehty luonnossa. Kovin tietoisesti hän ei metsäisiäelementtejä kuitenkaan koe käyttävänsä.”Laulan omista fiiliksistäni. Metsäjutut ovatminulle tärkeitä, mutta sanoituksen syntyhetkelläen tiedosta kirjoittavani niistä. Metsä edustaaniin monta asiaa. Se on villi ja tuntematon ja ehkävähän mystinenkin”, hän sanoo.Kilpeläinen toivoo välittävänsä musiikillaantunnelmia. Se, millaisia mielikuvia sanoituksista aukeaa, riippuu hänen mukaansa kuitenkinkuuntelijasta.Kilpeläinen omistaa metsää Pohjois-Pohjanmaalla tätinsä ja enonsa kanssa. Talousvinkkelistähän ei omien sanojensa mukaan osaa metsääkuitenkaan katsoa. ”Metsä edustaa minulle luonnon rakentamatonta puhtautta, rauhaa ja turvaa. Paras metsäon ihmisen toimesta hoitamaton, itseään hoitavaaarniometsä. Avohakkuu on kaltaiselleni lapselliselle ihmiselle kauhistus, joskin nyt voi sanoajo järkiperusteinkin, että metsää pitää varjellakynsin ja hampain.” ”LAULAN FIILIKSISTÄNI”OMISTA ”Sinä yönä kun en saanut unta,minä vaelsin erämaan metsäänluo tunturijoen ja leijonanaamaisen kallion.” Metsälehti Makasiini9006_.indd 25 9.12.2021 laisille. Metsään on ihana mennä ja sielläon ihana olla, mutta onneksi sieltä pääsee myös pois”, Pääkkölä sanoo.”Ja matka Joensuustajatkuulänteen, Kuopiosta pohjoiseenEi enää duunii, painan puita uuniinSyvemmälle skutsiin meen”Näin sanailee JVG kappaleessaan Ikuinen vappu vuodelta 2019. Ultra Bra onsen sijaan lähdössä jo takaisin kaupunkiin vuonna 2000 ilmestyneessä kappaleessaan Siili: ”Mene sinä siili takaisin metsäänMä lähden huomenna kaupunkiin”Tukinuitosta liikkeellePääkkölä jakaa metsäisiä elementtejä sisältävän populaarimusiikin karkeastikolmeen osaan. Metsä voi olla joko tunnepitoinen tai terapeuttinen turvapaikka, uhkaava paikka tai jokin, jota ihminenvoi hyödyntää esimerkiksi taloudellisesti.Ihmisen ja metsän välinen hyötysuhde korostuu varsinkin populaarimusiikin alkuvuosikymmeninä. Metsä on monelle työpaikka, ja tukkilaisromantiikkaon voimissaan. Tukinuitosta laulaa myösTapio Rautavaara vuonna 1954 äänitetyllä levyllä: ”Aina tukkipoika tunnetaan,Siellä missä hongat huojunevatYhden pölkyn päälläKosket ne kaikki uskaltaaTukkipoika laskettaa”Kerttu Mustosen sanoittama Ainatukkipoika tunnetaan -kappale on hyväesimerkki myös siitä, miten ulkomaisetkäännöskappaleet ovat saaneet Suomessa alkuperäisestä poikkeavia metsäisiävivahteita. Kappaleen alkuperäinen nimion The Sunset Trail, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä Auringonlaskun reittiä. Alkuperäisessä kappaleessa ei suinkaan uiteta tukkeja, vaan ratsastetaan
Jutun kuvitusta suunnittelin yhdessä lehden ad:n Anna Backin kanssa. Hän toivoi, että kuvitus poikkeaisi lehden muusta kuvituksesta. Alun pe rin ajatuksena oli, että artistit ja sanoittaja pitäisi vät käsiään kuvissa niin, että lainaukset kappalei den sanoituksista saataisiin lisättyä kuviin käsien väliin. Idea toteutettiin lopulta vain osittain, mutta kokonaisuudesta tuli siitä huolimatta hieno ja lehden muusta kuvamaailmasta selvästi erottuva.
●
sekä Tuure Kilpeläinen lähtivät ilokseni mielellään mukaan jutuntekoon. Yhden artistin edustaja ei in nostunut haastattelupyynnöstäni. Hän sanoi kyllä ymmärtävänsä, että haastattelusta olisi iloa Metsälehdelle, mutta ei kokenut, että haastattelusta olisi hyötyä artistille itselleen. Lisäksi hän arveli, että naisartistilla olisi kulunut turhan paljon aikaa kuvausvalmisteluihin.
– Tiktokin parissa viihdytään ja vietetään paljon aikaa. Katselu tottumuksien osalta sitä voi ver rata Netflixiin. Se myös sitouttaa katsojat ja aktivoi: jopa 91 pro sentista katsojista tekee jonkin asian, jonka on nähnyt Tiktokis sa, Suonpää kertoo.
A
Monet organisaatiot ovat jo valjastaneet Tiktokin viestintäkanavakseen. Nuorten suosimalla alustalla toimivat huumori ja yhteistyöprojektit vaikuttajien kanssa.
Kanava tavoittaa erittäin hy vin alle 25-vuotiaat, mutta myös vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Suo malaisista noin 1,8 miljoonaa on perustanut Tiktok-tilin. Heistä täysi-ikäisiä on yli 1,5 miljoonaa.
Vaikuttajayhteistyö rokkaa Tiktokissa ei toimi samanlainen sisältö kuin esimerkiksi Instagra missa tai Facebookissa. Parhaiten näkyvyyttä saavat lyhyet, alle mi nuutin mittaiset videot. Toisaalta
– Lisäksi pitää muistaa, että vanhemmissa ikäryhmissä on paljon sellaisia, jotka eivät ole kirjautuneet Tiktokiin, vaikka katsovatkin siellä videoita, kertoo Tiktok-asiantuntija Jannika Julin , joka pyörittää omaa some konsultointiin erikoistunutta CJ Insight -yritystään.
viihdytä, opeta
lööppi 3 / 2022 27
lun perin lähinnä nuor ten tanssikanavana tun nettu Tiktok on tällä het kellä maailman nopeimmin kasvava sosiaalisen median alus ta ja ladatuin sovellus. Ei siis ih me, että yhä useammat yritykset, viranomaiset ja muut organisaa tiot ovat ottaneet kanavan hal tuunsa.Kanavana Tiktok on erittäin yhteisöllinen, sanoo operatii vinen johtaja Sanna Suonpää vaikuttaja markkinointiin erikois tuneesta Ping Helsingistä.
teksti kaisa virtanen kuvitus outi kainiemi
ja inspiroi
Tiktokin oma algoritmi taas ei suosi alle viisi sekuntia kestäviä videoita.Toimiva Tiktok-video viihdyt tää, opettaa, inspiroi ja herättää tunteita – mieluiten kaikkea tätä yhtä aikaa. Suonpää mainitsee hyvänä esimerkkinä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Ilmastoinfon ja Marttaliiton vii mevuotisen kampanjan, jossa he räteltiin typpikuormasta,mediatoliolivatlehdistötiedotteilla.tok-sisältöä,kolmeteensyönninmiettimäänpääkaupunkiseutulaisialiiallisenproteiininvaikutuksiasekäterveyettäItämereen.–KampanjaanotettiinmukaanvaikuttajaatekemäänTikjasitätehostettiinTulokseterinomaisetjanäkyvyyssuurta,kunmonetperinteisetuutisoivatItämerenjokajohtuu
Perinteinen mainonta ei pure Suurten yritysten lisäksi myös pienyrittäjät ovat saavuttaneet suosiota ja huomiota hyvillä Tik
tok-sisällöillä. Julin nostaa esiin vantaalaisen Ravintola Backaksen yrittäjän Lauri Kaivoluodon , jon ka rommirusinaa sisältävistä las kiaispullista tuli alkuvuodesta sen mittakaavan someilmiö, että pul lien myyntikin ampaisi nousuun.
Toisena vastaavana esimerk kinä Julin mainitsee viime vuonna Tiktokissa tuoteilmiöksi nousseen Scrub Daddy
Kaivoluoto oli jo pitkään jul kaissut Tiktokissa kokkaus videoita, joissa hän laittoi rommi rusinoita mitä erikoisimpiin ruokiin. Laskiaispullat olivat siis luonteva lisä, ja videosta tuli niin suosittu, että monet kaupatkin halusivat niitä myyntiin.
tiktok on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sosiaalisen median alusta ja ladatuin sovellus.
toimi,maisettakustannuksethelpostiviilattujakanssaisollamainostoimistomeininkiä,löntuotantoonlainkaan.nennaasuosituotebrändikuttajayhteistyönvideoiHumorististen-puhdistussienen.jaitsetietoistendensekäonnistuneenvaiansiostasiivousonsaanutnuortenmassakanavassajo1,8miljooseuraajaamaailmanlaajuisesti.SuonpääjaJulinkorostavatkin,etteivätmainoksetjaperinteiyritysjargontehoaTiktokissa–EnsuositteleTiktok-sisälsellaistaklassistajossabudjetillaammattikuvaajientehdäänviimeisenpäällevideoita,koskaneovatliiansliipattuja.Niideneivätuseinkaankahyötyjä,koskaliianmainosvideoteivätTiktokissaJulinsanoo.
proteiinin liikasyönnistä, Suon pääMyöskertoo.yksittäiset henkilöt voi vat vaikuttaa Tiktokissa muiden käyttäytymiseen. Esimerkiksi somevaikuttaja Veera Bianca puhuu Tiktok-tilillään paljon kehopositiivisuudesta.–Hänonollutpaljon esillä tähän liittyen myös perinteisen median puolella ja saanut näin edistettyä itselleen tärkeää teemaa hyvin mo nikanavaisesti, Suonpää sanoo.
●
– Myös asiakkaat tekivät omia Tiktok-videoitaan siitä, kun he maistelivat pullia, Julin kertoo.
lööppi 3 / 2022 29
Tiktokiin sopivaa sisältöä ja sisäl löntuotantoon on resursseja, niin miksipä ei tekeminen kannattaisi. Muutamat isot lehdet tekevätkin jo ansiokkaasti houkulaajentaaTiktok-sisältöä,kanavaoptimoituaWivolinsanoo.HänenmukaansaTiktokissavoidaansyventäälehdenjuttuja,sisältöjenkirjoajatellauusialukijoita,jotka
Videopalvelu Tiktok mielletään usein nuorten kanavaksi, mutta sinne ovat löytäneet myös vanhemmat kohderyhmät. Tuoreen tutkimuksen mukaan käyttö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä.
T
Wivolin kertoo itse pitävänsä
iktokiin siirtyminen on lehdelle luonteva jatkumo, jos siellä on kiinnostavia kohderyhmiä ja lehden sisällön tuotantotavat ja -prosessit ovat kunnossa, toteaa sisältö- ja vai kuttajamarkkinoinnin asiantunti ja Mikko Wivolin mediatoimisto Dagmarista.–Joslehden teemasta saa tehtyä
– Tiktok on tällä hetkellä paras kanava saada isoja lukuja ilman maksettua mainontaa. Siellä on enemmän potentiaalia saada jul kaisu leviämään orgaanisesti kuin esimerkiksi Instagramissa.
tiktokissa voi metsästää uusia yleisöjä
normaalisti eivät lehteä lukisi, mutta ovat kiinnostuneet sen aiheista ja teemoista.
teksti kaisa virtanen kuvitus outi kainiemi
30 lööppi 3 / 2022
Nuoret kaipaavat nopeita vinkkejä
siitä, että Tiktokissa vastaan tulee kevyen, viihteellisen sisällön lisäk si myös asiapitoista aineistoa.
Wivolin on sitä mieltä, ettei sisäl lön tavoitteena pitäisi olla yleisön ohjaaminen muihin kana viin, esimerkiksi lehden verkko sivuille, vaan se pitäisi pystyä nauttimaan suoraan Tiktokissa.
– Tiktokiin voi tehdä syven tävää sisältöä tai tuoda jotain ”ekstraa” lehdessä olevaan jut tuun. Esimerkiksi henkilöhaastat telun tueksi voi kuvata Tiktokiin haastateltavan kanssa kevyen, toiminnallisen videon, joka vaatii liikkuvaa kuvaa. Samasta haastat telusta voi myös kuvata Tiktokiin lyhyitä kiinnostavia klippejä.
Wivolin rohkaisee tuottamaan Tiktokiin sekä lehdessä oleviin
– Olen kiinnostunut erilaisista ohjeista ja nikseistä ja seu raan lähinnä ruoka- ja meikkiaiheisia tilejä. Jaamme Tiktokissa näkemiämme hyviä ja kiinnostavia vinkkejä kavereiden kanssa. Kanava koukuttaa, ja sen parissa tulee vietettyä paljon aikaa. Tiktokin etuna McGill pitää nopeutta: yhteen asiaan ei tarvitse keskittyä pitkään.
Arjen avuksi
pitäi sin huolen, että videon aihe ja koukku tulevat ilmi heti ensim mäisten sekuntien aikana, Wivo linTiktokissaneuvoo.
suositun live-omi naisuuden avulla lehti voisi tehdä journalistista sisältöä esimerkiksi tapahtumista. Live-videoihin voi ottaa mukaan myös toisen käyttä jän, mikä mahdollistaa reaaliajas sa tehtävät etähaastattelut.
– Seuraan uutisia myös lehtien sivustoilta. Printtilehtiä tulee luettua vähän. Hesarinkin luen netistä. Lehdet voisivat tehdä Tiktokiin enemmän haastatteluja ja antaa nopeita vinkkejä, McGill miettii.
– Pääministeri Sanna Marin oli juuri jakanut Instagramissa fetapiirakkansa reseptin, joten tartuimme ajankohtaiseen aihee seen. Leivoimme videolla Sanna Marinin fetapiirakan ja laitoimme reseptin jakoon myös Tiktokissa, kertoo verkkotuottaja Ulla Lehtinen , joka vastaa Kotilieden Tiktokista, kehittää kanavaa ja sparrailee sisältöjä muiden teki jöidenLehtisenkanssa.mukaan perinteinen Kotiliesi halusi ottaa uuden, nou sussa olevan sosiaalisen median kanavan haltuun ensimmäisenä suomalaisena aikakausmediana.
maisa mcgill, 20, on ollut Tiktokissa puolitoista vuotta. Hän ei itse tee sinne sisältöä vaan seuraa noin sataa muuta tiktokkaajaa – ja seurattavia tulee koko ajan lisää.
Tänä vuonna sata vuotta täyt tävä Kotiliesi perusti Tiktok-tilinsä syksyllä 2021. Tällä hetkellä tilillä on seuraajia noin 8 000.
kotiliesi halusi ottaa uuden, nousussa olevan sosiaalisen median kanavan haltuun ensimmäisenä suomalaisena aikakausmediana.
– Mediasisältöjen tulee kana vasta riippumatta olla viihdyttä viä, mielenkiintoisia tai hyödyl lisiä.
juttuihin pohjautuvaa sisältöä että täysin omaa, mutta edelleen toki lehden teemaan ja tavoittei siin linkittyvää sisältöä.
– Vaikka Kotiliesi on 100-vuo tias, uudistumme jatkuvasti ja
Ekstraa lehtijuttuihin
Erityisen hyvin Tiktokissa toi mivat nopeatempoiset, mukaansa tempaavat sisällöt. Käyttäjät päät tävät jo ensimmäisten sekuntien aikana, haluavatko he sitoutua sisältöön eli katsoa videon lop puun vai siirtyvätkö saman tien seuraavaan.–Tämäei tietenkään tarkoita, että videon alussa on oltava nopeita leikkauksia ja liikettä, vaan journalistisessa yhteydessä
– Näin pysyn perillä uutisista ja ajankohtaisista aiheista viettäes säni aikaa itselleni luonnollises sa kanavassa. Katsoisin mielelläni enemmänkin journalistista sisäl töä Tiktokissa, hän sanoo.
Tiktok mielletään usein nuor ten kanavaksi, mutta sinne ovat löytäneet myös vanhemmat koh deryhmät.Dagmarin touko-kesäkuussa 2022 tekemän digitaalisen median tutkimuksen mukaan Tiktokin käyttö lisääntyy kaikissa ikäryh missä, vaikka eniten käyttäjiä on kin alle 34-vuotiaissa. Päivittäin tai lähes päivittäin sovellusta käyt tää 25–34-vuotiaista 21 prosenttia ja 16–24-vuotiaista 53 prosenttia.
Apurahoja voi saada moniin mielekkäisiin tarkoituk siin: erilaisiin ammattitaitoa kartuttaviin kurssei hin ja matkoihin tai vaikkapa kirjallisiin hankkeisiin. Apurahoja ei myönnetä työnantajan maksettavaksi kuuluviin tarkoituksiin tai työvälineisiin.
Kiinnostaako oppiminen? Kaipaavatko taitosi haettavissasäätiönAikakauslehdentoimittajainpäivitystä?apurahatovat1.–30.11.2022.
– Pyrimme jatkuvasti teke mään lehden sisältöjä ja brän diä tunnetuksi ihmisille, jotka eivät välttämättä vielä seuraa meitä muissa kanavissa. Tikto kin käyttäjäkunta on edelleen keskimäärin nuorempaa kuin muissa somekanavissa, ja juuri tätä nuorten ja nuorten aikuisten kohderyhmää mekin pyrimme tavoittamaan.Useinvideoideat syntyvät
HAE APURAHAA!SÄÄTIÖN
Apurahaa haetaan nettilomakkeella, joka avautuu 1.11. HSJ:n sivuille osoitteeseen hsj.fi. Siellä on myös lisätietoa apurahan myöntämisestä ja käytöstä. Hakemuk sia otetaan vastaan vain sähköisellä lomakkeella.
Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2023 alussa. Apuraha maksetaan kuitteja vastaan. Koska pandemia on peruuttanut kursseja ja muut tanut suunnitelmia, aiemmin myönnetyn stipendin voi käyttää myös muuhun, samankaltaiseen tarkoi tukseen kuin mihin se myönnettiin. Tällaisessa tapauk sessa ota yhteyttä rahavarainhoitaja Kari Kortelaiseen, kari.kortelainen@welho.com. Stipendit on käytettävä kolmen vuoden sisällä niiden myöntämisestä.
apurahaa voivat hakea kaikki HSJ:n jäsenet. Niiden saajat ja suuruudet päättää säätiön hallitus stipendityöryhmän esityksestä. Jaossa painotetaan säätiön hallituksen linjaamia perusteita. Apurahoja myönnetään hankkeisiin, joiden myötä hakijan asema ja kilpailukyky työmarkkinoilla – jos mahdollista –entisestään paranevat.
Lehtisen mukaan samaan aikaan Kotiliesi.fi-sivustolle tehtävien juttujen kanssa. Videoiden teke minen on osa juttuprosessia: Tiktok-video syntyy luontevas ti samalla, kun toimittaja tai tuottaja kirjoittaa jutun verkko sivulle.–Tiktokissa näkökulmat ja kärjet tosin saattavat olla sup peampia ja vinkit yksinkertai sempia kuin verkkosivuilla ilmes tyvässä jutussa. Tavoitteenamme on tutkailla, miten Tiktok taipuu lifestyle-journalismin alustaksi: miten se välittää tietoa ajankoh taisista ilmiöistä, auttaa ja inspi roi arjessa ja kasvattaa brändi tietoisuutta, Lehtinen sanoo. ●
pyrim me tekemään asioita tuo reilla tavoilla. Tiktokissa kokei lemme jotakin uutta ja testailem me alustan Kotiliedenmahdollisuuksia.videoidenkeskiöis sä ovat samat lifetyle-teemat, jot ka näkyvät myös printtilehdessä ja nettisivuilla. Lehtinen sanoo, että lehden tavoitteena on auttaa arkipäiväisten haasteiden kanssa ja tarjota iloa ja inspiraatiota.
Lisätietoja antaa säätiön stipendiasiamies Sari Nurmo, sarimnurmo@gmail.com ja puh. 050 341 3361.
– Olemme olleet iloisia siitä, miten hyvin lifestyle-aiheista ja kotoilusta kiinnostuneet ihmiset ovat löytäneet Tiktok-tilimme. Silti vielä riittää yleisöä, jonka haluaisimme tavoittaa. Haluam me olla arjen kanssakulkijoita somessa heille, jotka jo ovat Kotilieden lukijoita ja lukevat artikke leitamme esimerkiksi netissä, Lehtinen sanoo.
LINSSILUDE?
OSA 13: Miten niinku omasta mielestä...?
”HYVIN MENI!” , VASTASI MEDIA, SILLÄ MAAILMAN MURHEET ON PRIORISOITU ONNISTUNEESTI JA KAIKKI KYSYMYKSET OLIVAT OLEELLISIA.
VIDEOravintolaTeatterissa.kolmenMitänäyttelittevideolla?Olettekoolleetviimekesänätiloissa,joissaonviimeisenkuukaudenaikanakäytetty HUUMEITA tiloihinpääsemiseen?
rantanenlasse
HUOPAAJA
Pääministeri Marin, olisiko hyödyllisempää puhua muusta kuin teidän bilettämisistänne?
Oliko Ruotsissa käyttämänne NAHKATAKKI keskisormi vai peukku?Kutsuittetämänkohujannekäsittelevänpressinkoolleitse.Oletteko
Hyväpääministeri,eiköminunpitäisi VIIHDEJULKAISUNvastuullisenapäätoimittajanaollahuolissaanteidänkohutaseestanne?Kannatattesosiaaliturvaajakorkeaaverostusta.OlettekooikeastiKOMMUNISTI?
Teillä on Eduskunnassa työtovereita, jotka on tuomittu oikeudessa. Näettekö, että se voi pilata maineenne tai BRÄNDINNE makua?
Olettetanssineetkolmenylipainoisenmiehenkanssa.Etteköpelkäänaisena,ettätuletteitsekinRASKAAKSI?
Rouva pääministeri, vieras mies suuteli teitä somevideolla.Osaatte arvioida, miten lähelle suuta suukko annettiin?Ja onko mahdollista, että NATO-AVIOLIITTOon tämän seurauksenaRouvavaarassa?pääministeri,teistäonkuvattu
kondomihyllyn.Seiskakertoi,ettäsivuutitteeräässäelintarvikeliikkeessäOnkoperheessänne EHKÄISYkunnossa?