Asiantuntija 3/2016

JÄSENLEHTI 3. 2016 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

Työpaikka piiloutuu

Vain joka viides työtehtävä tulee julkiseen hakuun.

Sari löysi silti omansa. s. 4

Uusi SPECIA-jäsenetu s. 4 | Korkeakouluissa kohisee s.8 | Ghanan kehy-hankkeen kuulumisia s.10 www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 1

3.2016

Työpaikka piilossa s.4 | Asenteet uusiksi! Humanistien työelämätaidot s. 8 | Specia toivottaa maahan muuttaneet tervetulleiksi mukaan toimintaan s.10 | Opiskelijakolumni: Kiitos lainasta s.13 | Syyskokous 2016, Vuoden asiantuntija 2016 s.14 | Svensk resumé s.15 |

i

Pääkirjoitus

Henkilökohtainen rautaesirippuni Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991.

Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Painosmäärä 6 700 SPECIAN TOIMISTO Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi

JÄSENMAKSUT JA JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

Kokipa asian miten päin tahansa, lukijan näkemys perustunee siihen, miten itse käyttäytyy sosiaalisessa mediassa. Mikäli on itse yksityisasioista läpinäkyvästi kertova, ei ehkä pidä asiaa sen kummempana. Itse kuulun toiseen kategoriaan. En halua päivittää Facebookiin mitään liian henkilökohtaista. Mikäli päivitän asiasta, joka liittyy yksityiselämääni, päivitys on yleensä höystetty suurella annoksella ironiaa, joka sopivasti neutralisoi kaikki vähänkin henkilökohtaisuuksiin viittaavat asiat. En koe muutoin olevani kovinkaan sulkeutunut, mutta sosiaalisessa mediassa kylläkin. Haaste on siinä, kun pitäisi kertoa sama viesti sadoille ihmisille, joka koostuu ystävistä, kollegoista, puolitutuista ja niin edelleen… Kyse ei ole häpeästä vaan halusta. En häpeä kertoa heille esimerkiksi poliittisista näkökulmistani, en vain halua. Näkemykseni perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan haluttomuuteen mielivaltaiseen ja vähän noloon mahdollisuuteen muokata omakuvani juuri niin kuin itse haluaisin.

Varsin tyypillinen suomalainen piirre siis.

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit • Jäsensihteerit 0800 135 370 • Yksityisen sektorin lakimiehet 0800 135 350 • Julkisen sektorin lakimiehet 0800 135 380 (maksuttomat palvelunumerot, toimistoika 9:00–15:00)

Mainittu asiahan ei ole suuri ongelma. Jokainen jakaa edelleen sosiaaliseen mediaan mitä itse haluaa. Kun työajan ja vapaa-ajan raja muuttuu yhä häilyvämmäksi, tarkoittaa se samalla työelämän ja yksityiselämän sekoittumista.

Sosiaalisessa mediassa tämä tarkoittaa työ-minän ja yksityis-minän yhdistymistä. Osalle tämä sopii hyvin, osalle ei. Vaikka tekisi maailman merkityksellisintä työtä maailman parhaalle työnantajalle, työstä päivittäminen sosiaalisessa mediassa voi silti joistakin tuntua ahdistavalta.

Järjestöasiantuntija Netta Metsäaho 0408395988 netta.metsaaho@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676

KANNEN KUVA: SILLA VIRMAJOKI

M

uistan joskus nähneeni haastattelun pohjoiskorealaisesta urheilijasta, joka totesi olevansa tyytyväinen maahansa ja kiittävänsä suurta johtajaa menestyksestään. Urheilija mahdollisesti tarkoitti mitä sanoi, vaikka se ulkopuolisten korvissa kuulosti järjettömältä. Päteekö sama asetelma työntekijöihin, jotka hehkuttavat työnantajansa tuotteita tai toimintaa Facebookissa? Ovatko he oikeasti sitä mieltä, vai onko kyse ylemmän tahon miellyttämisestä?

Tässä yhteydessä en tietenkään tarkoita ihmisiä, jotka ovat palkattuja rakentamaan brändiä omalla persoonallaan.

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00–15.00)

2 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

Onkohan se niin, että me asiasta ahdistuneet olemme vain muita jäljessä?

Tulevaisuudessa käyttäydymme kenties kaikki pohjoiskorealaisen urheilijan tavoin, koska itsensä markkinoimista ei nähdä niin vakavana asiana. Tai sitten yksityisyyden vaaliminen on se seuraava suuri trendi? Itsekkäästi veikkaisin jälkimmäistä.

Simon Huldén, toiminnanjohtaja

Työn orjat Roope Alho

Henkilömuutoksia toimistolla Hanna-Mari Koski Specian toimistolta on vanhempainvapailla 29.8.2016–31.3.2017.

Hanna-Marin sijaisena toimii kasvatustieteiden kandidaatti Netta Metsäaho. Netta (kuvassa) on ollut pitkään aktiivina Specia-yhteisössä alumniverkoston sekä ainejärjestö Peducan toiminnan kautta.

Tilaa Akava-kalenteri ensi vuodelle Vuoden 2017 Akava-kalenteri kierrätyskansilla tilattavissa Specian nettisivuilta www.specia.fi lokakuun loppuun asti.

Kiitos kaikille palvelutyytyväisyyskyselyyn vastanneille!

Specia haluaa lämpimästi kiittää kaikkia jäseniä, jotka vastasivat loppukevään Akavan Erityisalojen palvelutyytyväisyyskyselyyn.

Tämän kyselyn vastaukset ovat olleet tärkeä pohja ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Kuulemme mielellämme jäsenten ajatuksia toimin-

Tutustu ilmaiseksi Aikuiskasvatuslehteen Tilaa Aikuiskasvatuslehden teemanumero – maksuton Specian jäsenille!

Joulukuun Aikuiskasvatuslehdessä teemana on työelämä. Specia tarjoaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden tilata tämän teemanumeron maksutta kotiinsa. Työelämänumeron tilaaminen onnistuu Specian nettisivujen, www.specia.fi, kautta lokakuun aikana.

Tarkemmin tietoa asiasta tulossa lokakuun uutiskirjeessä.

nasta ympäri vuoden ja palautetta sekä tiedusteluja voi lähettää osoitteeseen toimisto@specia.fi

Levin mökille 2017 Specian suositun Levin mökin haku ensi vuodelle on käynnissä.

Viikkojen hakuaika päättyy 14.10.2016.

Tarkemmat tiedot mökistä sekä hakulomakkeen löydät osoitteesta www.specia.fi

Tulossa!

Puhutaan palkasta -koulutus ke 9.11.

Koulutuksen yhteydessä myös palkka­ neuvontapiste. Tarkemmin tietoa ja ilmoittautumis­­ohjeet myöhemmin Specian uutiskirjeessä!

www.specia.fi www.specia.fi| |Asiantuntija Asiantuntija3/2016 3/201633

| Työnhaku |

Työpaikkapiilossa Töitä on, samoin työttömiä, mutta työpaikat ja työnhakijat eivät löydä toisiaan.

Alle puolet, vain joka viides työpaikka tulee julkiseen hakuun. Miten pitäisi toimia, että löytäisi jossakin piilottelevan piilotyöpaikan? Specialainen Sari Lamminpää tarttui rohkeasti puhelimeen ja onnistui. Hänen neuvoillaan voivat onnistua muutkin.

Teksti: Tuija Heikkilä | Kuvat: Silla Virmajoki

HÄMEENLINNALAISEN omakotitalon piha hehkuu loppukesän vehreyttä.

Kasvihuoneessa punertaa.

– Mieheni nikkaroi sen vuosi sitten kierrätysmateriaaleista suojaksi tomaateille ja kurkuille. Ensimmäisestä kesästä viisastuneena osaan nyt karsia lehtiä, jotta kasvuvoima ei mene niihin vaan tomaatit kypsyvät, Sari Lamminpää iloitsee.

Puutarhanhoito on 49-vuotiaan Sarin harrastuksista kaikkein rakkain.

Vanhassa pihassa kukoistavat niin kukat kuin yrtit. Tänä kesänä puutarhassa onkin puuhaillut onnellinen nainen.

Hänellä on taas työpaikka.

Pitkän linjan aikuisopiskelija Alun perin Sari Lamminpäästä piti tulla juuri puutarhuri, mutta ei elämä aina mene niin kuin haaveissa. Hoitoalaakin hän mietti, pyrki opiskelemaankin ja oli lastentarhassa töissä.

– Mutta se ei ollut minun juttuni.

Sitten hän pääsi kauppaopistoon ja valmistui yo-merkonomiksi. Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen Sari aloitti opinnot uudelleen ja luki Hämeen ammattikorkeakulussa itsensä tradenomiksi, suoritti ylemmän amk-tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot.

4 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

– Opiskelu vei mennessään. Halusin lukea lisää ja kehittää osaamistani.

Sitä kun ei koskaan tiedä, mihin tässä määräaikaisuuksien ajassa päätyy, ja pedagoginen pätevyys tarjoaa vain yhden vuoden opinnoilla hyvän pohjan monenlaisiin töihin.

Sari suoritti niin yamk-tutkinnon kuin pedagogiset opinnot englanniksi.

– Se oli haastavaa mutta antoisaa.

Aikuisiän opinnoissa meni kymmenen vuotta. Opiskelu oli ilta- ja viikonloppupainotteista.

– Välillä pidin taukoa, välillä opiskelin tiiviimmin, mutta koko ajan työn ohessa. Onneksi se on nykyään mahdollista. Lisäksi pystyin hyödyntämään opiskelua melko pian käytännön työtehtävissä. Päivitetty osaaminen on kuitenkin omaa pääomaa, jota kukaan ei voida viedä sinulta pois.

30 vuoden uran jälkeen työttömäksi työnhakijaksi Sarilla ei ole ollut elämänsä aikana montaa työsudetta, mutta ne ovat olleet sitäkin pidempiä. Hän työskenteli kymmenen vuotta kunta-alan tietotekniikkayrityksessä. Sitten teki mieli kokeilla uutta. Sari pääsi ammattikorkeakoulun opiskelijahallinnon tehtäviin. Sittemmin työhön kuului projek-

tihallintoa ja kansainvälisiä tehtäviä.

Siinä kului 14 vuotta.

– Sitten lähdin vakituisesta paikasta toiseen ammattikorkeaan määräaikaiseen pestiin, projektitöihin ja tehtäviin, joissa sain monipuolisesti hyödyntää aiempaa osaamistani.

Se oli iso riski. Rahoituskausi vaihtui ja EU-hanke päättyi. Uusia hankkeita ei ollut näköpiirissä. Huhtikuussa 2015 Sari jäi työttömäksi. Hänellä oli takanaan lähes 30 vuotta työelämää ja edessään uusi ja outo tilanne.

Sari ei kuitenkaan jäänyt sohvalle makaamaan ja säälimään itseään. Pedagogisista opinnoista oli puolet takana, loput hän suoritti työhaun ohessa.

Täyspäiväisestä työstä kävi myös Sarin vimmattu työnhaku.

– Ajattelin, että kyllähän minä jonkin paikan saan kuten aina ennekin, varmasti jo kesällä olen töissä jossakin.

Lähetin pitkälti toistasataa työhakemusta. Ne poikivat vain kolme haastattelukutsua eikä yhtään työpaikkaa.

Jossakin oli jotakin mätää. Ihanko oikeasti tässä kävi näin, Sari mietti.

Hänellä oli kuitenkin useita tuttuja ja entisiä kollegoitakin samanaikaisesti samassa tilanteessa.

– Työttömyys on iskenyt tosi kipeästi koulutusalalle. Huonoja uutisia kuulee koko ajan, ja korkeasti koulutettuja

Opiskelu vei mennessään. Halusin lukea lisää ja kehittää osaamistani.

www.specia.fi www.specia.fi| |Asiantuntija Asiantuntija3/2016 3/201655

| Työnhaku |

jää jatkuvasti työttömiksi. Koulutukseen ei satsata, ja hallinto on koulutusmaailmassa kirosana. Siksi en syytellyt itseäni.

Työpaikka piilottelee Piilotyöpaikalla tarkoitetaan työtä, vakinaista paikkaa tai sijaisuutta, jota ei ole laitettu julkiseen hakuun lehdissä, netissä tai työvoimatoimistoissa. Arvioidaan, että yli puolet, julkisella puolella jopa 80 % työpaikoista on piilotyöpaikkoja, jotka täytetään suhteilla tai siten, että työnantajalle ennestään tuntematon työnhakija on liikkeellä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Se on työnantajalle sopivaa, koska rekrytointi on kallista ja aikaa vievää.

Piilotyöpaikat ovat totta ja tätä päivää.

Vaikka Sari ei tunne ketään, joka olisi työllistynyt työvoimatoimiston avulla, kesti tuskaisia kuukausia ennen kuin hän oivalsi, mitä tarvitaan.

– Tajusin, ettei työnhaku voi noin tuloksettomana jatkua ja osallistuin viime syksynä Specian työnhakukoulutukseen.

Kouluttajan suora puhe ja vinkit kolahtivat heti. Heräsin ymmärtämään, että toimin väärin. Asenne piti muuttaa, ja katsoa tosiasioita silmiin.

Ensimmäinen konkreettinen havainto oli, että Sarin pitää itse ryhtyä ottamaan yhteyttä työnantajiin.

– Mietin omaa työhistoriaani: millaisia verkostoja ja kumppaneita minulla on ollut, ja huomasin, että olen koko ikäni ollut tekemisissä erilaisten tahojen kanssa. Sitten aloin tutustua verkkosivustoihin selvittääkseni, onko työnantajilla hakuja päällä. Tuntuu kamalalta ajatukselta pöyhiä omia verkostoja hyötymistarkoituksessa, mutta se on vain tehtävä.

Monelle on iso kynnys markkinoida itseään.

– Kannattaa miettiä, mitä on työurallaan oppinut ja rustata hakemukset uudella tavalla ja positiivisella mielellä 6 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

nostaen vahvuuksiaan ja omaa osaamistaan. Faktat esiin faktoina, siten, että tämäntyyppistä olen tehnyt. Kannattaa kuvata itsensä realistisesti, omaa osaamistaan kunnioittaen. Itseään ei pidä vähätellä mutta ei toisaalta kehua turhaan. Se ei ole helppoa, mutta se vain on se juttu.

Sarin ajattelua helpotti se, että hän on opiskellut liiketaloutta ja markkinointia.

– Oma osaaminen on tuotteistettava.

Cv ei toimi nykypäivänä samalla kaavalla kuin ennen. Rekrytoijalla on aikaa vain hetki plärätä papereita, ja jos cv näyttää tylsältä, ei hän siihen paneudu. Se on raaka totuus, kun työvoimaa on niin paljon tarjolla.

Netistä kannattaa etsiä kiinnostavia työnantajia, ja piilotyöpaikoista saa vinkkejä lehtien taloussivujen uutisista.

Joillekin voi jättää avoimia nettihakemuksia. Työnhakijan sähköposteihin sen sijaan ei vastaa kukaan, sen Sarikin huomasi. Niinpä tarvitaan rohkeutta tarttua puhelimeen.

Onnistunut työnhaku vaatii, että soitat, olet kiinnostunut firmasta, kerrot itsestäsi ja siitä, mitä sinä voit tarjota ja kysyt, onko teillä tarvetta tämän tyyppiselle osaamiselle.

Sari teki näin, ja ihmeekseen häntä onnisti heti.

– Firmassa sattui olemaan vanhempainvapaalle jääneen sijaisuus avoinna.

Aikamme juteltuamme puhelimessa, rekrytoija pyysi minua lähettämään lisätietoja itsestäni, lähetin, ja saman päivän aikana hän ehdotti tapaamista. Se oli hämmästyttävän helppoa! Noudatin työnhakukouluttajan neuvoja, ja ensimmäinen paikka, johon soitin, tärppäsi. Se tuntui ihan uskomattomalta.

Keino tepsi Sarin kohdalla, ja hän suosittelee henkilökohtaista puhelinkontaktointia lämpimästi.

– Varaa kuitenkin aikaa valmistautumiseen. Mieti, mitä aiot sanoa. Ei ympäripyöreästi, että olen tehnyt projekteja, vaan

Kouluttajan suora puhe ja vinkit kolahtivat heti.

Heräsin ymmärtämään, että toimin väärin.

konkretiaa. Pitää osata tuoda esiin se, mitä osaa ja mitä on tehnyt. Mutta varaudu myös siihen, että voit tulla tyrmätyksi.

Kun Sari marraskuun puolivälissä sai tietää uudesta työpaikastaan, oli hän ehtinyt olla työttömänä seitsemän ja puoli kuukautta. Nyt hän työskentelee ohjelmistoalalla pitkään toimineessa asiantuntijaorganisaatiossa sovellusasiantuntijana.

Asiakkaat ovat valtion ja kuntasektorin organisaatioita.

Työnhakukoulutus avain onnistumiseen Työttömyysaika opetti Sarille paljon.

Eniten pelkäsin, että aukko työhistoriassani vaikuttaa, mutta se oli turha huoli, sitä ei kukaan kysynyt. Ja sen huomasin tekevän vaikutuksen, että olin opiskellut työn ohessa.

– Työnhaku ei myöskään saa olla liian tiivistä, sitä ei jaksa kukaan.

Vaikka työnhaku on työtä, on hirveän tärkeää pitää siitä edes yksi päivä viikossa taukoa. Ymmärrän hyvin niitä, jotka turhautuvat ja masentuvat. Minä ja hyvä ystäväni kävimme työttömyysaikana säännöllisesti kahvilla tsemppaamassa toisiamme. On hyvä kuulla ja iloita muiden onnistumisista.

Hakijan ikä vaikuttaa, mutta siitäkin Sarilla oli hyvä kokemus.

– Tämä nykyinen työpaikka oli hyvin kannustava ja arvosti niitä kokemuksia ja sitä monenlaista osaamista julkisista organisaatioista, jota minulle oli kertynyt.

Kun asiakaskunnassakin on edustettuna monenikäiset käyttäjät, niin tuntui kivalta, että rekrytointitilanteessakin ikäni nähtiin peräti sopivana ja positiivisena asiana.

Specian koulutusta Sari kiittelee.

– Toivoisin, että tuollaisia suoraan asiaan keskittyviä koulutuksia olisi enemmänkin. Totuus tekee joskus kipeää, mutta varmaan tahkoaisin vieläkin hakemuksiani ilman sitä. www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 7

| Julkaisut |

Söderlundin gradu tarkastelee humanistien työelämätaitoja vahvuuksien kautta

Asenteet uusiksi! ”Humanistit työllistyvät kortistoon, humanistit ovat käsien heiluttelijoita.” Humanistiselta aloilta valmistuneille maalaillaan usein synkkiä tulevaisuuden kuvia.

Teksti: Soile Koski-Aho, Specian korkeakouluharjoittelija

T

Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinki toimisto@Specia.fi www.specia.fi

Sonja Mikkola ”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy”

mätaitoja. Tutkimukämän hetken Sanna Söderlund sella haluttiin selvittää, keskusteluilmamitkä työelämätaidot piiri ja asenteet ”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, generalisti-humanistit humanistisia aloja Specia ry on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, joka edustaa kasvatustieteellisen kunhan vain oikea näkevät keskeisimkohtaan ovat usein ja humanististen koulutusalan opiskelijoita sekä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja esimiehiä. näkökulma löytyy” pänä nykypäivänä kärjistäviä ja pessiTutkielma Specia ry:n humanistijäsenten kuin myös, mitä hyviä mistisiä. Pahimmassa työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista työelämävalmiuksia he tapauksessa humanistit ovat katsoneet oman itsekkään eivät arvosta tutkintonsa tarjontutkintoaan. Specian neen. Tuloksissa tämän julkaisusarjan tuorein päivän tärkeimmät pro gradu- tutkielma valmiudet olivat taito pyrkii tuomaan esille markkinoida itseään uuden lähestymistavan töihin sekä oma akaiheeseen sekä antatiivisuus työnhaussa. maan kyytiä ilmassa Humanistien vapaaoleville ennakkoluuvalintaisesti nimeämät loille. Tutkimus nostaa kolme tärkeintä vahvuutta olivat: jousesiin humanististen alojen vahvuuksia tavuus, halua ja kyky jatkuvaan uuden sekä pyrkii poistamaan vastakkainasetteoppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä lua perinteisten ”kovien” ja ”pehmeiden” sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Tärkeätieteiden väliltä. nä työelämän kannalta nähtiin myös kyky Tutkimuksen datan muodosti 507 luoda ja ylläpitää verkostoja sekä erilaiset Specian jäsentä, jotka ovat valmistuneet projektitaidot. humanistiselta alalta filosofian maisteriksi. Turun yliopistosta valmistuneen kasvatustieteen maisterin Sanna SöderFM-tutkinnon tarjoamat työelämävahlundin Pro gradu -tutkielma käy läpi vuudet olivat tutkimuksen mukaan varsin humanististen alojen historiaa ja erittelee monimuotoiset ja ne vastasivat monessa tämän päivän sekä tulevaisuuden työeläkohdin nykypäivän työelämän vaatimukSPECIAN JULKAISUSARJA 1/2016

SPECIA_humanisteja_tarvitaan_söderlund_kansiarkki_paino_240816.indd 1

8 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

SPECIAN JULKAISUSARJA 1/2016

24.8.2016 15.14

sia. Humanistit katsoivat koulutuksensa edesauttaneet vahvoja viestintätaitoja, niin suullisia kuin kirjallisia. Oman tutkinnon ja osaamisen auki selittämistä ei nähty pelkästään negatiivisena asiana, vaan monet vastaajat olivat maininneet, kuinka oman pätevyyden puolesta puhuminen oli kehittänyt huomattavasti heidän argumentointitaitojaan. Tutkinnon tarjoamiksi vahvuuksiksi luettiin myös verkostomuotoisen asiantuntijuuden kehittyminen, moninaisuuden ymmärtäminen, kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, ongelmanratkaisutaidot sekä tiedonkäsittelytaidot. Humanistit katsoivat, että heillä on hyvä kyky analysoida suuria tietomääriä ja erottaa sieltä olennaisin asia.

Vaikka moninaisuuden ymmärtäminen ei noussut vahvimpana esiin työelämätaidoissa, on se kuitenkin tärkeä humanistien omaava taito, jota ei sovi vähätellä. Humanistien monipuolinen ymmärrys ihmisistä, kulttuureista ja historiasta on voimavara, jota voitaisiin käyttää entistä enemmän positiivisen vuorovaikutuksen rakentamiseen sekä siltojen muodostamiseen eri ryhmien välille. Monikulttuurisuuden lisääntyessä ja yhteiskunnan muuttuessa tällaiselle ymmärrykselle on jatkuvasti enemmän tarvetta.

Humanistit näkevät tutkintonsa

keskeisimpänä vahvuutena erilaiset laaja-alaiset ajattelutaidot, kuten kriittisen ajattelun, mutta katsoivat, että tätä taitoa ei pidetä työelämässä keskeisenä osaamisalueena. Humanistit ovat mitä ilmeisimmin kokeneet, että heidän tulee sopeutua vallitseviin työolosuhteisiin, sen sijaan että alkaisivat kyseenalaistaa niitä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kriittisyydessä rakentava argumentointi on oleellinen asia. Tilan-

Olisikin tärkeää, että ihmisten tietoisuuteen nostettaisiin tietoa myös positiivisista työelämän kehityssuunnista.

teiden ja päätösten tarkastelu eri näkökulmasta on vahvuus, jota työnantajatkin arvostavat. Kun työryhmä sisältää erilaisia osaajia, myös ratkaisuja mietitään eri tahoilta. Näin jokainen saa tilanteesta monipuolisemman kuvan ja eri puolet asioista tulevat paremmin huomioitua.

Mielenkiintoinen ristiriita tuloksissa oli

siinä kohtaa, että ainoastaan 14 vastauksessa liiketaloudellinen osaaminen nähtiin tärkeänä työelämätaitoina. Kuitenkin monissa avoimissa vastauksissa humanistit olivat sitä mieltä, että pelkillä humanistisilla aineilla ei pärjää, vaan tueksi tarvitaan kaupallista osaamista. Jos kaupallista osaamista ei kuitenkaan nähdä oleellisena 2000-luvun työelämätaitona, miksi sen poissaolo tutkinnossa nähdään ongelmana? Onko yleinen ilmapiiri työmarkkinoilla sellainen, että taloudellinen osaaminen nähdään ainoana relevanttina osaamisena, vaikka humanisteilla on paljon muuta annettavaa työmarkkinoille?

Kaiken kaikkiaan humanistit ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, jota on vaikeaa arvioida yhtenä kokonaisuutena. Kuitenkin monet kokevat joutuvansa työelämässä niputetuksi vähemmän arvostettuun joukkoon. Tästä näkökulmasta myös humanistien tulisi myös itse tunnustaa oma arvonsa ja oppia argumentoimaan sen puolesta. Jo pelkät tilastot osoittavat, että humanistit eivät ”valmistu kortistoon”, mutta asenteet jylläävät vahvoina.

Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että ihmisten tietoisuuteen nostettaisiin tietoa myös positiivisista työelämän kehityssuunnista.

Vaikka myös vastaajien keskuudessa vastaukset olivat jakautuneet, puhuvat tutkimuksen tulokset osaltaan vahvasti humanistien osaamisen puolesta, jolle on käyttöä tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä!

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 9

| Järjestöasiaa |

Specia toivottaa maahan muuttaneet tervetulleiksi mukaan toimintaan Suomeen on tullut viime vuosina tuhansia turvapaikanhakijoita ja muista syistä maahan muuttaneita. Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui noin 229 000 ulkomaan kansalaista, ja määrän on arvioitu kasvavan 100 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä.

Teksti: Anne Kolehmainen | Kuva: Hanna-Mari Koski

M

aahan muuttaneet henkilöt ovat työ- ja koulutustaustoiltaan erilaisia, joten he tarvitsevat myös kotoutumiseen erilaisia keinoja ja tukimuotoja. Specian tavoitteena on tukea humanististen ja kasvatustieteiden korkeasti koulutettuja turvapaikanhakijoita ja muita maahan muuttaneita työllistymään Suomessa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ammattiyhdistystoiminnan kautta. Suomessa ammattiliittoon kuuluminen on yleistä ja ay-liikkeellä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sen sijaan esimerkiksi arabimaissa ammattiliittojen mahdollisuudet edustaa työntekijöitä ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat rajatummat. Tässä artikkelissa ilmiötä tarkastellaan Irakin näkökulmasta.

Ammattiyhdistystoiminta Irakissa Irakissa ammattiliitot ovat pyrkineet parantamaan työntekijöiden oikeuksia, mutta maan heikon turvallisuustilanteen ja poliittisten jännitteiden takia vaikutustyö on haastavaa. Irakia 1960-luvulta lähtien hallinneen Baath-puolueen tavoitteena oli sekulaari hallinto, jossa uskonto ja valtio on erotettu toisistaan. Saddamin aikaisessa Irakissa 1979–2003 esimerkiksi naisten koulutusaste oli korkea ja naiset osallistuivat aktiivisesti työelämään.

Saddamin hallinnon kaaduttua vuonna 2003 Yhdysvaltain miehityshallinto kielsi puolueen ja asetti valtaan enimmäkseen 10 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

KAIKU-hankkeessa turvapaikanhakijoiden työhönvalmentajana työskentelevä Specian varapuheenjohtaja Aino Harinen toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi suomalaiseen työelämään ja ay-toimintaan.

shiiamuslimeista koostuvan hallituksen.

Baath-puolueeseen kuuluneiden henkilöiden piti erota tehtävistään, mikä on aiheuttanut kapinoita ja verisiä taisteluja eri väestöryhmien välillä, ja etenkin sunnimuslimiheimot ovat olleet pettyneitä tilanteeseen. Nykyisin osa Baath-puolueen entisistä jäsenistä on saanut palata työpaikkoihinsa, mutta jäsenten eristäminen yhteiskunnasta aiheuttaa edelleen jännitteitä.

Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Irakista vuonna 2011. Samana vuonna Tunisiasta

alkaneen arabikevään levottomuudet levisivät myös Irakiin ja sen naapurimaahan Syyriaan. Yleinen protestimieliala lisäsi Irakin sunnimuslimien tarvetta saada ääntään kuuluviin yhteiskunnassa, jolloin yhteenotot sunnien ja shiiojen välillä kiihtyivät yhä verisemmiksi. ISIS hyödynsi sunnimuslimien kasvavaa tyytymättömyyttä ja sai haltuunsa laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa.

Irakin hallitus on pyrkinyt viime vuosina vahvistamaan Irakin sunnivähemmistön asemaa, mutta paikallistasolla

väestöryhmien väliset jännitteet ovat hidastaneet kansallista sovintoa. Irakin hallinto on myös laajasti korruptoitunut.

Pitkittynyt aseellinen konflikti, väkivaltaisuudet ja terrorismi ovat vaatineet tuhansia siviiliuhreja ja ajaneet ihmisiä pakolaisiksi.

Saddamin hallinnon aikana säädetty työlaki ei puoltanut ammattiliittojen toimintaa. Vain osa yksityisen sektorin työntekijöistä sai liittyä ammattiliittoon, kun taas julkisen sektorin ja valtion omistamien yritysten työntekijöillä ei ollut lainkaan järjestäytymisoikeutta. Saddamin hallituksen kaaduttua työlakia alettiin uudistaa, jotta kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus järjestäytymiseen.

Vuonna 2015 voimaan tulleen työlain mukaan ammattiliittoja voidaan perustaa ilman hallituksen väliintuloa. Uudessa laissa määritellään lakko-oikeus ja annetaan lupa kollektiiviseen neuvotteluun, minkä lisäksi syrjintä etnisin, uskonnollisin ja ikäperustein sekä pakkotyön, orjuuden ja ihmiskaupan harjoittaminen ovat kiellettyjä. Laki ei tosin koske virkamieslain nojalla nimitettyjä virkamiehiä eikä armeijan, poliisin tai turvallisuuspalvelun työntekijöitä, joten järjestämisvapautta ei edelleenkään ole julkisella sektorilla; käytännössä laki suojaa vain yksityisen sektorin työntekijöitä.

Vaikka uusi laki pitää sisällään parannuksia työntekijöiden oikeuksiin, lain toteutumisen valvonta on ollut maan sekasortoisen tilanteen takia puutteellista.

Väkivaltaisuudet ja yleinen turvattomuus, korkea työttömyysaste sekä heikot työllistymismahdollisuudet ovat johtaneet vaarallisiin ja epäoikeudenmukaisiin työolosuhteisiin. Työtapaturmia tapahtuu usein, ja lapsityövoiman käyttö on yleistä.

Matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät maahanmuuttajat ja eronneet tai kotiväkivaltaa paenneet naiset ovat vaarassa joutua pakkotyön uhreiksi.

Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on myös vaikeaa, sillä ammattiliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä uhkaillaan

Jos maahanmuuttajat eivät saa toimia omaa osaamistaan vastaavilla aloilla tai kehittää osaamistaan Suomessa, myös Suomi menettää runsaasti osaamista. ja pahoinpidellään ja heidän työelämässä etenemistään vaikeutetaan. Mielenosoituksiin osallistuminen on toisinaan vaarallista, ja sananvapauden rajoittaminen vaikeuttaa ammattiliittojen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Silti maassa toimii yhä ammattiliittoja ainakin opettajille, lääkäreille ja palvelualojen työntekijöille.

Specialaisia mukana kotouttamistyössä Specian jäsenistä hyvin monet työskentelevät maahanmuuttajien tai monikulttuurisuusteemojen parissa jo nyt, ja tulevaisuudessa näiden jäsenten määrä varmasti entisestään kasvaa. Specian hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Aino Harinen työskentelee Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa, ESR-rahoitteisessa KAIKU-hankkeessa, jossa tuetaan turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan saaneita suomalaiseen työelämään ja työnantajiin tutustumisessa sekä työpaikkojen hakemisessa. Hankkeessa tehdään turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden osaamista näkyväksi alueen työnantajille sekä kokeillaan erilaisia malleja tukea maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja on tarkoitus levittää myöhemmin myös muualle.

Harisella on tällä hetkellä noin 80 asiakasta, joista suurin osa on saapunut Suomeen Irakista. Henkilökohtainen yhteys asiakkaaseen on tärkeää, sillä esimerkiksi sähköiset tiedotteet eivät tavoita asiakkaita samalla tavalla kuin se, että arabiankielinen kotovalmentaja on heihin

yhteydessä henkilökohtaisesti. Yksi työn haasteista on myös se, miten kannustaa turvapaikanhakijoita työelämään samaan aikaan, kun suurin osa hakijoista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

KAIKU-hankkeen asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Jo lyhyessä ajassa on käynyt selväksi, että koska turvapaikanhakijat ovat kaikkien yhteiskunnan palvelujen suhteen ikään kuin välitilassa, aktivoivan toiminnan järjestäminen on tärkeää. Moni asiakkaista asuu vastaanottokeskuksessa, mutta osa on löytänyt kodin myös yksityismajoituksesta.

Hankkeessa aloittavat asiakkaat täyttävät aluksi osaamisen näkyväksi tekemisen lomakkeen, joka toimii Harisen materiaalina hänen ottaessaan yhteyttä alueen työnantajiin. Hankkeen asiakas voi tutustua hankkeen kautta työelämään yhdellä työnantajalla maksimissaan kolme viikkoa. Työelämään tutustumisjakson ajalta ei makseta palkkaa, mutta työnantajan toivotaan järjestävän henkilölle tutustumispäivien ajalle yhden päivittäisen aterian. Kuljetukset vastaanottokeskukselta työelämään tutustumispaikalle ja takaisin hoituvat SPR:n kautta.

Harinen valmentaa hankkeessa asiakkaitaan myös esimerkiksi verotukseen, työsuhteiden solmimiseen ja ammattiliittoihin järjestäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjyydestä innostuvat turvapaikanhakijat saavat tietoa yrittäjyysmahdollisuuksista, ja tarvitseville voidaan hankkia myös ammatillista osaamista täydentäviä lyhytkoulutuksia.

Tavoitteena on tukea asiakkaita kokonaisvaltaisesti mutta samalla hyödyttää myös alueen elinkeinoelämää tuomalla asiakkaiden osaaminen työnantajien käyttöön.

Harisen mukaan asiakkaiden joukossa on valtavasti asiantuntemusta, osaamista ja potentiaalia eri aloilta; kesän aikana hankkeessa on aloittanut muun muassa entisiä journalisteja, esimiehiä, IT-alan osaajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. – Siis myös Specian kannalta äärimmäisen kiinnostavia ryhmiä, Harinen toteaa. www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 11

| Järjestöasiaa |

Toinen KAIKU-hankkeen työntekijöistä, turvapaikanhakijana Suomeen Irakista saapunut Mustafa Kamil, on ollut Suomessa noin vuoden. Häntä auttaa hankkeen kotovalmentajan tehtävässä paitsi erinomainen englannin kielen taito ja aiempi kokemus vaativista viestintäalan tehtävistä kotimaassa, myös ennakkoluuloton asennoituminen uuteen. Lisäksi Kamil nauttii suurta luottamusta muiden alueen turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Kamil kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt suomalaisesta työkulttuurista.

Erityisesti hän pitää siitä, että sovitut asiat kirjataan työsopimukseen ja että hänen esimiehensä on nainen. Irakissa johtaminen perustuu hänen mielestään pelkoon, kun taas Suomessa esimiehen rento ja välitön johtamistapa sekä tiimityöskentely johtavat parempaan työtulokseen. Kamil kertoo myös huomanneensa, etteivät suomalaiset puutu samalla tavalla muiden työtehtäviin kuin mitä Irakissa on toisinaan tapana.

Kamil toteaa myös, että Suomen ja Irakin kasvatus- ja vuorovaikutuskulttuurit ovat ilmeisen erilaisia. – Irakissa diktaattorimainen opetustapa ja pelolla johtaminen alkavat jo koulussa ja jatkuvat työelämään.

Usein koulussa lapsia kasvatetaan pedagogisten taitojen sijaan väkivallalla. Kamil uskookin tällaisen kasvatus- ja opetuskulttuurin luovan sukupolvia, jotka pitävät väkivaltaa normaalina asiana elämässään.

– Suomalainen kasvatuskulttuuri, jossa lapsiin kohdistuva väkivalta on kielletty, on äärimmäisen hieno asia, Kamil toteaa.

Kamil kertoo ay-liikkeen maineen olevan Irakissa huono. Hän ei koe ammattiliiton pystyvän vaikuttamaan Irakin yhteiskunnalliseen tilanteeseen eikä tukemaan yksittäisiä työntekijöitä työhön liittyvissä ongelmissa tai ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Irakissa ammattiliittoihin voivat kuulua vain selkeästi tiettyjen ammattikuntien edustajat, mikä lisää yhteiskunnassa vallitsevaa polarisaatiota. Ammattiliitot saatetaan myös kokea elitistisinä, sillä ne myös pitävät yllä esimerkiksi kulttuuri- ja urheilukeskuksia, joihin pääsevät vain kyseisten liittojen 12 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

jäsenet. Kamil innostuukin kuullessaan suomalaisten ammattiliittojen vaikuttavuudesta ja jäsenistölle tarjolla olevista palveluista. – Voisin hyvin ajatella liittyväni Specian jäseneksi vaikka saman tien!

Kamilin mukaan Irakissa työpaikalla sattuvat välikohtaukset ja ongelmat hoidetaan yleensä sukulais- ja ystävyyskontaktien kautta. Siinä missä Suomessa ammatillisten ja työperäisten ongelmien ratkaisemiseen on kehittynyt laajoja ammatillisia verkostoja, Irakissa ongelman kohdannut työntekijä on yleensä yhteydessä sosiaaliseen piiriinsä, jonka kautta ongelmaa aletaan selvittää.

Specia tarjoaa maahanmuuttajille kumppanuutta Suomessa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen hyödyttää koko työmarkkinoita. Ei ole kenenkään etu, että työelämä jakaantuu kantasuomalaisten korkeasti palkattuihin tehtäviin ja maahanmuuttajien matalapalkkaisiin töihin. Maahanmuuttajia työllistävissä ammateissa työsuhteiden ehdot ovat vaarassa heikentyä, jos kyseisissä ammateissa toimivilla ei ole Suomessa vallitsevien käytäntöjen ja oikeuksiensa tuntemusta.

Eriarvoinen tilanne vääristää työmarkkinoita ja vaikeuttaa lopulta kaikkien työllistymistä.

Voisin liittyä Specian jäseneksi vaikka saman tien!

Mustafa Kamil

Speciassa nähdään, että maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhdenvertainen työllistyminen ja terveet työmarkkinat rakentavat yhteiskuntaturvallisuutta.

Ohjaamalla maahanmuuttajia vain matalapalkkaisiin työtehtäviin yhteiskuntamme pitää yllä eriarvoisuutta, mikä heikentää suomalaisen yhteiskunnan vakautta sekä kotimaassa että ulkomailla ja

saattaa altistaa radikaaleille suuntauksille.

Lisäksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat auttaa omaa yhteisöään omassa kotimaassaan ja näin vaikuttaa pakolaisuuden alkusyihin. Konflikteista tai luonnonkatastrofeista kärsivien yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen ja kehittämiseen tarvitaan koulutettua väestöä.

Maahanmuuttajien omien verkostojen avulla myös suomalaisille asiantuntijoille voi syntyä uusia työpaikkoja niin Suomessa kuin ulkomailla.

Suomessa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on tarjolla vain vähän tukea. Vasta viime vuosina maahanmuuttajille on tarjottu myös korkeakoulutus- ja urapolkuja tukevia palveluja. Lisäksi haasteena on se, että vaikka korkeakoulutettuja tai Suomessa korkeakouluun pyrkiviä maahanmuuttajia ohjattaisiinkin omille aloilleen, ongelmat tulevat vastaan viimeistään työmarkkinoilla. Suurin haaste on se, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on edelleen vaikeaa. Tällä hetkellä vain noin puolet korkeakoulututkinnon suorittaneista maahanmuuttajista työllistyy Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Työ on tärkeä osatekijä kotoutumisessa. Jos maahanmuuttajat eivät saa toimia omaa osaamistaan vastaavilla aloilla tai kehittää osaamistaan Suomessa, myös Suomi menettää runsaasti osaamista.

Speciassa tämä haaste on nyt huomattu, ja ammattijärjestömme pyrkiikin entistä aktiivisemmin tarjoamaan korkeasti koulutetuille ja korkeakouluihin pyrkiville maahanmuuttajille tukea työelämään ja uralla etenemiseen Suomessa. Näin maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin, osallistua päätöksentekoon sekä kehittää osaamistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla kantasuomalaiset saavat mahdollisuuden verkostoitua maahan muuttaneiden, osaavien ja aktiivisten asiantuntijoiden kanssa. Keskiössä ovat kumppanuus ja ihmisten tasavertainen kohtaaminen, sillä yhteys toimii parhaiten, kun oppiminen on vastavuoroista.

| Opiskelijakolumni |

A

loittamisen taidon hallitseminen vaatii keskittymiskykyä, mielenlujuutta, itsevarmuutta. Sen ensimmäisen lauseen tai sivun kirjoittaminen tuntuu vaikeimmalta, mutta loput tulevat jo paljon helpommin. Uusi projekti, joka vaatii sitoutumista ja omistautumista näyttäytyy uskomattoman hankalalta – aina siihen hetkeen asti kun on jaksanut sijoittaa siihen sen ajan, joka todelliseen paneutumiseen välttämättä on kulutettava.

Monelle meistä on kuitenkin varmaan helppoa keksiä muuta puuhaa juuri silloin, kuin olisi aika käydä toimeen. Vaikka aikaa olisikin varannut jonkun asian aloittamista varten, saattavat yllättävän arkisetkin asiat kiilata uuden projektin edelle. Olen itse havahtunut monta kertaa järjestelemästä sotkuisen hyllyni tavaroita kun minun olisi pitänyt kyhjöttää tietokoneen näppäimistön yllä kirjoittamassa esseetä.

Asiat eivät avaudu tai luonnistu itsestään. On nähtävä vaivaa

sen eteen, että jotain tapahtuu ja ennen kaikkea uskottava siihen, mihin on ryhtymässä. Tässä itselläni on usein ollut vaikeuksia; toisinaan tunnen että mikään aloitus ei ole kyllin hyvä, vaikken edes tietäisi millaiseen lopputulokseen tähtään! Pelot epäonnistumisesta voivat kahlita ajatuksen lentoa ja eksyttää järjestelemään vaikkapa niitä kaappeja. Alkuvaiheissa ehkä kannattaakin välttää liikaa itsekritiikkiä.

Luonnollisesti on olemassa myös niitä ihmisiä joille uuden asia aloittaminen ei tuota minkäänlaista ahdistusta tai painetta.

Kuitenkin usein aloitettavan aiheen sisältö, tuttuus tai tuntemattomuus, näkyvyys muille ja oma uteliaisuus sekä kiinnostus ovat keskeisiä määritteleviä tekijöitä siinä, kuinka uuteen asiaan tartutaan. Vain itseä koskeva pienenluokan asia, kuten vaikkapa uuden harrastuksen aloittaminen, varmasti tuottaa lähinnä mielihyvää. Kun taas jotain suurta on aloitettava yhdessä mui-

den ihmisten kanssa vieläpä siten, että tulevaisuus alun jälkeen on hämärän peitossa, saattaa aloittaminen viivästyä niiltäkin, jotka mieluiten ovat ensimmäisinä hakkaamassa kiviä yhteen kipinän sytyttämiseksi.

Tampereella ollaan valmistautumassa suureen uuteen alkuun

kun T3-projekti etenee häkämoottorivetoisen Volvon lailla eteenpäin. Sankan savun peittämästä valmisteluvaiheesta aletaan siirtyä ensimmäiseen kokeilukohtaan, kun Tampereen kolmen korkeakoulun – Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun – opiskelijat saavat valita kursseja myös muiden kuin omien opinahjojensa tarjonnasta. Virallisesti uusi korkeakouluyhteisö aloittaa toimintansa www.tampere3.fi-sivuston mukaan 1.1.2018.

Tähän hetkeen on vielä jonkin aikaa ja opiskelijoiden näkö-

kulmasta muutoksen – uuden alun – vaikutukset vaihtelevat alakohtaisesti. Toiset ovat itsevarmoja, toiset parhaimmillaan toiveikkaita. Kun kyseessä on hanke, jonka vertaista ei aikaisemmin ole kokeiltu ja jossa eri tieteenalojen edustajien intressit voivat olla jossain määrin erilaiset, jopa ristiriitaiset, voi tiedossa olla ennennäkemätön alkukaaos. Kaaoshan merkitsee järjestyksen täyttä puutetta ja sekamelskaa, riitasointuja ja säännöttömyyttä. Tällaisesta alkutilanteesta on alettava hidas siirtyminen kohti kosmosta, järjestyneisyyttä ja harmoniaa ja silloin alussa mainittuja moderneja hyveitä todellakin kaivataan.

Sampo Seppä Mentor ry Viestintävastaava, FuksiTirehtööri, Ihminen

Kiitos lainasta

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 13

| Järjestöasiaa |

Specia ry on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, joka edustaa kasvatustieteellisen ja humanististen koulutusalan opiskelijoita sekä

korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja esimiehiä.

Ajankohtaista tietoa historian pääaineesta valmistuneiden työllistymisestä sekäSpecia tukea työnhakuun – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinki ja asiantuntijuuden kehittämiseen toimisto@Specia.fi jo opiskeluaikana. www.specia.fi

Tervetuloa Specian syyskokoukseen päättämään tulevan vuoden hallitus ja toimintasuunnitelma. Päivä koostuu toiminnallisesta yhdenvertaisuuskoulutuksesta ja sen jälkeen pidettävästä kokouksesta. Kokoustila sijaitsee kävelymatkan päässä Helsingin päärautatieasemalta. Syyskokous on avoin kaikille Specian jäsenille. Osallistujille tarjotaan lounas ja kahvit sekä korvataan matkakulut julkisten kulkuneuvojen mukaan. Kokouspäivästä ei makseta päivärahoja.

Aika

Lauantaina 8.10.2016, kello 11:00–16.00

Paikka Scandic Simonkenttä, kokoustila Mansku

Simonkatu 9, 00100 Helsinki Ohjelma 11.00–12.00 Buffet-lounas, Restaurant Simonkatu 12:00–13:00 Yhdenvertaisuus työpaikoilla,

KTT Aulikki Sippola, monimuotoisuuden johtamisen valmentaja ja tutkija 13.00–15.00 Syyskokous 15:00–16.00 Kahvi Ilmoittautuminen perjantaihin 23.9.2016 mennessä Specian nettisivuilla specia.fi Lisätietoja Järjestöasiantuntija Netta Metsäaho netta.metsaaho@specia.fi +358 40 839 5988

www.specia.fi 14 Asiantuntija 3/2016 | www.specia.fi

SPECIAN JULKAISUSARJA 1/2016

Syyskokous Helsingissä 8.10.2016

Sonja Mikkola ”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy”

Humanistit työelämässä

Sanna Söderlund

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy” Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

SPECIAN JULKAISUSARJA 1/2016

Humanistit työelämässä | SPECIA 1

SPECIA_fm_työelämäopas_205x265_170616.indd 1

SPECIA_humanisteja_tarvitaan_söderlund_kansiarkki_paino_240816.indd 1

4.8.2016 8.35

24.8.2016 15.14

Specian uudet FM-materiaalit Specian uusin tutkimus FM-humanistien työelämävahvuuksista on valmistunut.

Lisäksi Specia on julkaissut FM-palkkasuosituksen sekä historian pääaineopiskelijoille oman työelämäoppaan. Materiaalit löydät Specian nettisivuilta www.specia.fi.

Lue myös Soile Koski-Ahon artikkeli tämän lehden sivulta 8.

Specia hakee jälleen Vuoden Asiantuntijaa Specia valitsee nyt toista kertaa Vuoden Asiantuntijan. Onko sinun lähipiirissäsi henkilöä, joka on esimerkiksi aktiivinen työyhteisösi kehittäjä, rautainen osaaja omalla alallaan tai arvostamasi kollega, joka ylläpitää työpaikalla rakentavaa ja viihtyisää ilmapiiriä? Onko sinulla kenties esimies, joka toiminnallaan edistää specialaisia arvoja työpaikallasi?

Ilmianna ehdokkaasi osoitteessa toimisto@specia.fi ja laita mukaan lyhyet perustelut. Vuoden Asiantuntija julkistetaan joulukuussa.

Vuoden Asiantuntija

| Svensk resumé |

Följ oss på Facebook så hålls du ajour med vad vi erbjuder våra medlemmar.

SPECIA är förutom på Facebook även aktiv på LinkedIn och på Twitter.

På Twitter hittar du oss på @SPECIAry.

Specia kallar sina medlemmar till höstmöte 8.10.2016.

Svensk resumé I

alla nödvändiga kärl och hushållsmaskiner. Stugan lämpar sig väl för barnfamiljer. I priset ingår två liftkort. En ansökan om stugan i Levi hittas på vår hemsida.

Semesterveckorna går i första hand till personer som inte tidigare ansökt eller inte ansökt om dem under de senaste två åren.

fall du har behov av lönerekommendationer så har vi sådana till ditt förfogande. Den senaste lönerekommendationen som Specia har varit med och skapa är en minimilönerekommendation för personer som arbetar inom den privata sektorn och har avlagt en FM-examen inom historia, litteratur och kulturämnen.

Lönerekommendationerna hittar du på via våra hemsidor. Ifall du vill ha en pappersversion är det bara att kontakta oss.

Specias styrelse utser Årets Expert för

år 2016. Känner du kanske till någon som skulle passa bra för titeln? Årets Expert kan vara en kollega som har en positiv inverkan på arbetsplatsen, skapar bra stämning och en trevlig atmosfär. Eller till exempel din förman som är rättvis och konstruktiv i sitt arbete? Ifall du kommer på någon som skulle passa så är det bara att meddela oss på adressen toimisto@ specia.fi. Motivera kort valet. Beslutet om vem som blir Årets Expert publiceras i den här tidningen samt på sociala medier senare under hösten.

inte längre någon självrisk (förut 50%).

Stödets syfte är att öka medlemmarnas möjligheter att utbilda sig och förbättra sina möjligheter på arbetsmarknaden.

Ifall du ännu inte bekantat dig med Specias utbildningsstöd så kan du göra det på våra hemsidor under rubriken medlemsförmåner.

Specia skickar som vanligt inte automa-

Nu är det snart dags att ansöka om

tiskt ut Akava-fickkalendern för år 2017 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, fyll i formuläret på vår hemsida. Kalendern kommer på posten.

Du kommer väl ihåg att Specias utbild-

ningsstöd har höjts från 150 euro till 300 euro per medlem per år. Stödet har

semesterveckorna i Specias stuga i Levi.

Stugan ligger på gångavstånd (2 km) från skidbackarna och ett upplyst skidspår går alldeles utanför dörren. Stugan är planerad för fritidsboende och rymmer upp till åtta personer. Eftersom stugan även är menad för allergiker kan man tyvärr inte ta med husdjur. Stugan består av två sovrum, ett loft, ett vardagsrum, ett kök, en bastu, ett tvättrum, en stor uteterass och en balkong. Stugan är möblerad och har

Specia kallar sina medlemmar till höstmöte 8.10.2016. Mötet hålls på hotell Scandic Simonkenttä, Simonsgatan 9, Helsingfors. Dagen inleds klockan 11.00 med lunch. Klockan 12.00 talar ekonomie doktor Aulikki Sippola om jämställdhet och klockan 13.00 börjar själva höstmötet. SPECIA bjuder på lunchen och står även för mötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig anmäla dig före den 24.9. till toimisto@specia.fi. För mera information kan du ringa mig på numret 040 719 3328.

Till sist kan jag informera att vår utvecklingschef Hanna-Mari Koski blivit föräld-

raledig från och med 1.9. och hon vikarieras av Netta Metsäaho. Vi önskar Netta välkommen och Hanna-Mari en riktigt givande ledighet!

Ha en skön början på hösten!

Simon Huldén SPECIA rf

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 15 www.specia.fi | Asiantuntija 3/2016 15

SPECIAn monipuoliset ja kattavat edut jäsenille Jäsenedut ja jäsenpalvelut ovat kaikille specialaisille samat ja samanarvoiset.

Vaikka jäsen olisikin tilapäisesti vapautettu jäsenmaksusta vanhempainvapaan, päätoimisen opiskelun, apurahan tai esimerkiksi työttömyysjakson vuoksi, jäsenedut ja -palvelut säilyvät ennallaan.

Muun muassa nämä edut saat jäsenenä • • • • • • • • • •

Palkkaneuvonta ja palkkaportfolio Lakimiespalvelut Koulutustuki Ura- ja työnhakupalvelut Koulutukset Ansiosidonnainen työttömyysturva Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta Vastuu- ja oikeusturvavakuutus Lomamökki Levillä

Tarkemmat esittelyt eduista löydät verkkosivuiltamme.

www.specia.fi

16 Asiantuntija Asiantuntija3/2016 3/2016 | | www.specia.fi www.specia.fi 16

i

Vahva, valpas ja ketterä Specia on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, joka edustaa korkeasti koulutettuja ja työssään pätevöityneitä asiantuntijoita ja esimiehiä sekä humanistisen ja kasvatustieteellisen koulutusalan generalistiopiskelijoita.

Specia on yli 6 600 jäsenellään Akavan Erityisalat ry:n suurin jäsenjärjestö.