Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti nro 2/2016
Volunteers´ Voices
Kudontaa Kisällissä
Sini ja Aleksi kertovat yhteistyöstään vapaaehtoisen kanssa s.14
maxwell viettää
Kouluarkea Ghanassa vapaaehtoisten seurassa s. 10
Greetings from the training camp of foreign volunteers in Finland p. 22 TEEMA/THEME:
Sidosryhmien äänet Voices of Interest Groups
EDITORIAL
2
Inspiring Encounters and Learning Together What do the people of voluntary workplaces – the staff and the pupils of a shool or disabled people of a workshop, for instance – gain from international voluntary work cooperation? The impact is often explored from the perspective of a volunteer. It is pondered, what the volunteer has learned abroad and how the experiences have added to the personal growth of the participant. This magazine aims at bringing forth experiences of the people at voluntary workplaces. In Maailmanvaihto I have had the pleasure to witness many wonderful encounters and stories of personal growth. The biggest achievements are often small shared moments in the daily life and mutual learning experiences: how the boys of a special education class get inspired to learn English with a Mexican volunteer or a lonely youngster with a challengd background finds a friend to play biliard with out of an Indian volunteer. A volunteer is often the one who has time to play, talk and pay attention, as Ghanaian pupil Maxwell and Kisälli’s Sini and Aleksi tell in their interviews in this magazine.
The volunteer always brings something new for the voluntary workplace: a possibility to develop language skills among the daily tasks and a breeze of the volunteer’s own culture. This broadens the worldview and opens a new window to the world for the people at the workplaces. In the grassroot peace education it is important to offer – for pupils, for instance – an experience that one can get along with a foreigner and enjoy time together even without a shared language. In this way people dare to step over the boundaries of their comfort zones, get to know each other and learn together.
It is often difficult to put into words the benefits and learning experiences international volunteering offers. Often it can provide new insights and wonderful encounters which can inspire a long way further.
Mari Takalo
Program Coordinator of Maailmanvaihto
Mitä kansainvälisestä vapaaehtoisyhteistyöstä jää käteen – ja mieleen – vapaaehtoistyöpaikkojen väelle eli henkilökunnalle ja esimerkiksi koulun oppilaille tai työpajan kehitysvammaisille? Vaikutuksia tarkastellaan usein vapaaehtoisen näkökulmasta. Pohditaan mitä kaikkea hän on oppinut elämänkoulussa maailmalla ja kuinka kokemukset ovat häntä kasvattaneet. Tämän lehden tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistyöpaikkojen kokemuksia.
Olen Maailmanvaihdossa saanut todistaa montaa hienoa kohtaamista ja kasvutarinaa. Suurimpia saavutuksia ovat usein arjen pienet jaetut hetket ja oppimiskokemukset. Että erityisluokan pojat innostuvat meksikolaisen vapaaehtoisen kanssa opiskelemaan englantia tai yksinäinen nuori koulukodissa saa intialaisesta vapaaehtoisesta biljardin peluukaverin. Vapaaehtoinen on usein se, jolla on aikaa leikkiä, jutella ja huomioida, kuten lehdessä haastatellut ghanalainen koululainen Maxwell sekä Kisällin Sini ja Aleksi kertovat. Vapaaehtoinen tuo työpaikalle aina jotain uutta: mahdollisuuden kehittää kielitaitoa arjen keskellä ja tuulahduksen omasta kulttuuristaan. Tämä avartaa maailmankuvaa. Ruohonjuuritason rauhankasvatuksessa on tärkeää tarjota vaikkapa koululaisille kokemus, että vierasmaalaisen kanssa voi tulla toimeen ja olla kivaa, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. Näin uskalletaan astua yli omien mukavuusalueiden rajojen, tutustua ja oppia yhdessä.
Vapaaehtoistyöstä saatua hyötyä ja oppimiskokemusta on usein vaikea sanallistaa. Parhaimmilaan se tarjoaa kaikille osapuolille ahaa-elämyksiä ja hienoja kohtaamisia, jotka voivat innostaa pitkälle.
Mari Takalo
Maailmanvaihdon järjestösihteeri
PÄÄKIRJOITUS
Kasvun paikat ja kannustavat kohtaamiset
3
SISÄLLYSLUETTELO/CONTENTS
4
Tässä lehdessä In this Magazine 5 Ajankohtaista 9 Kutsu syyskokoukseen TEEMA: Sidosryhmien Äänet THEME: Voices of Interest Groups 10 11 14 18 22
Juksailua ja kielioppia Ghanassa Aikaa, oppia ja toveruutta Costa Ricassa Kulttuurivaihtoa kangaspuiden lomassa Uutta arkea Costa Ricassa On-Arrival training in Antaverkka
34 ICYE Around the World: Vivid Energy in Taiwan 26 Päivä Sofian Kengissä 28 Volunteering at Kainuun Opisto 31 Askel eteenpäin – Työkalupakki ihmisoikeuskasvatukseen 32 Tule mukaan toimintaan! 33 Kielitaitoa väkisinkin 34 Toiminnan lähtökohtia 35 Tapahtumakalenteri Oikaisu: MaailmanVaihtoa 1/2016 -lehden s. 17 artikkeli oli Virva Metsälän (ei Hautalan) käsialaa ja artikkelin kuvat hänen albumistaan. Kansikuva: Maiju Vehmas
Seuraa kuulumisia maailmalta!
Lemströmin albumista Maria Hurmerinnan ja Anna Kuvat: ANtti Soinisen,
Haku käynnissä: Ensi syksynä Aasiaan, Afrikkaan tai Lat. Amerikkaan ICYE-vapaaehtoistyöhön Haku syksyllä 2017 alkaviin ICYEvapaaehtoisjaksoihin (6 ja 12 kk) Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Oseaniassa on käynnissä! Hae vaikka luonnonsuojelutehtäviin Costa Ricaan tai vammaistyöhön Intiaan! ICYE-ohjelmassa vapaaehtoistehtäviä on tarjolla etenkin lasten ja nuorten parissa koulutus- ja sosiaalialalla, esimerkiksi päiväkodeissa ja katulasten tukikeskuksissa, mutta vapaaehtoisia etsitään myös mm. vammaisten tukikeskuksiin sekä ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöihin. Jaksot ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja.
Ensimmäinen haku päättyy 1.11.2016 ja toinen 1.2.2017. Toisessa haussa voi hakea niihin kohdemaihin, joihin jää avoimia paikkoja ensimmäisessä haussa. Vapaaehtoiset valitaan hakemuksen ja haastattelun perusteella. Vaihda arkea! www.maailmanvaihto.fi/ajankohtaista/ icye-haku
AJANKOHTAISTA
Miten sujuu Minnan vapaaehtoisjakso merikilpikonnien suojelutyön parissa Junquillalin kylässä Costa Ricassa? Mitä kuuluu muille vapaaehtoisille? www.maailmanvaihto.fi/blogit
5
AJANKOHTAISTA
6
Kuvat: Kirkonseudun koulun ja vapaaehtoistyöntekijä Chisan albumista
Nakkila ja pääkapunkiseutu: haussa isäntäperheitä nuorille ulkomaalaisille vapaaehtoisille Maailmanvaihto etsii pikaisesti pääkaupunkiseudulta isäntäperhettä kahdelle nuorelle ulkomaalaiselle vapaaehtoistyöntekijälle: hondurasilaiselle Andresille (loka-marraskuusta elokuun puoliväliin) ja ranskalaiselle Charlinelle (lokakuusta elokuun puoliväliin). Vapaaehtoisen majoittaminen on vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa mainion mahdollisuuden olla avuksi ja kansainvälistyä kotosalla. Kutsu maailma kotiisi! Lisäksi haemme pääkaupunkiseudulta isäntäperhettä vietnamilaiselle
Tuanille (tammikuusta elokuun puoliväliin) sekä turkkilaiselle Esralle (helmikuusta elokuun puoliväliin) ja Nakkilaasta japanilaiselle Chisalle (tammikuusta elokuun puoliväliin). ”Odotan innolla paikallisten ihmisten tapaamista ja aikaa isäntäperheeni seurassa”, kommentoi Chisa (kuvassa) juuri ennen saapumistaan vapaaehtoistyöhön Kirkonseudun kouluun Nakkilaan.
”Tukiperhetoiminnan kautta perheemme on saanut tutustua erilaisiin, mielenkiintoisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Monien kanssa yhteydenpitoa on jatkettu myös vapaaehtoisjakson jälkeen. Olen kertonut monille, että toiminta antaa paljon ja ottaa hyvin vähän”, kommentoi lehdellemme viime vuonna tukiperheen äiti Minna Kekkonen. Ryhdy sinäkin tukihenkilöksi tai -perheeksi! Etsimme tukea muutamille syksyn alussa Suomeen saapuneille ulkomaalaisista vapaaehtoistyöntekijöistä: Karstulasta etsimme
tukihenkilöä kenialaiselle Emilylle ja Savonlinnasta tukihenkilöä ja -perhettä taiwanilaiselle Suen-Jielle. Tukihenkilönä tai -perheenä autat vapaaehtoista sopeutumaan uuteen ympäristöön ja tarvittaessa myös opastat arkipäivän asioiden hoitamisessa. Tukiperhe lisäksi majoittaa vapaaehtoista viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tule mukaan!
www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/isantaperheeksi
Muutamille vapaaehtoisille haussa tukihenkilö tai -perhe
www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/tukihenkiloksi
”Viimeinen päivä Suomessa, hyvä aika kirjoittaa ensimmäinen tekstini. Todella paljon odotan tulevaa, jännittää ja olen innoissani. Wish me luck!” kirjoitti Essi Pirttivaara blogiinsa juuri ennen lähtöään Etelä-Koreaan. ”Kuluva viikko on ollut yhtä tunteiden sekamelskaa. Ei oikein tiedä, onko onnellinen, iloinen, hämmentynyt tai turhautunut, kun on vähän kaikkea samaan aikaan. Kai sitä jotkut kulttuurishokiksikin kutsuisi”, totesi puolestaan Salla Sihvola blogissaan vapaaehtoisjaksonsa alkutaipaleella Uudesta-Seelannista. Kun takana oli noin kuukausi vapaaehtoistyötä, Aura Lehikoinen kirjoitti blogiinsa Vietnamin Hanoista, että elämä alkoi muistuttaa enemmän arkea kuin lomaa, kun ensimmäisten viikkojen suurin ihailu ja hämmästely laantuivat hiljalleen. Vapaaehtoispaikassaan Friendship Villagessa Aura viihtyi mainiosti, mikä tuntui tärkeältä. Syksyn vapaaehtoistyöntekijöiden blogit vievät myös muualle päin maailmaa. Lotta Smeds bloggaa Brasiliasta, Enni Myllys Costa Ricasta, Liina Tarvainen Ugandasta, Miina Virtanen Ranskasta ja Outi Torvinen Keniasta. Ryhdy seuraamaan vapaaehtoisten kokemuksia!
Viikonlopun koulutukset ovat puheviestinnän työpaja, CV-työpaja kansainvälisiin vapaaehtoistyöohjelmiin osallistuneille sekä valintakoulutus, joka antaa valmiudet tehdä Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöohjelmiin hakeneiden valintahaastatteluja. Ilmoittautumiset 25.10. mennessä osoitteeseen tiedottaja(at) maailmanvaihto.fi. www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/ koulutusviikonloppu2016
Aura Lehikoinen bloggaa vapaaehtoistyöstä Vietnamissa.
www.maailmanvaihto.fi/blogit
Tule koulutusviikonloppuun 29.–30.10! Tervetuloa 29.–30.10.2016 Maailmanvaihdon koulutusviikonloppuun, joka on suunnattu kaikille järjestömme vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ja maksuton.
Kuva: Aura Lehikoisen albumista
7 AJANKOHTAISTA
Vapaaehtoisten blogit vievät eri puolille palloa
Syksyllä 17 vapaaehtoista eri puolille maailmaa Argentiinasta Vietnamiin
muita lähtijöitä. Oli hyvä päästä jakamaan tuntemuksia lähdöstä samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa.”
Tänä syksynä Maailmanvaihdon kautta lähti ulkomaille ICYEvapaaehtoistyöhön 17 nuorta. He suuntasivat Argentiinaan, Brasiliaan, Costa Ricaan, Ecuadoriin, EteläKoreaan, Indonesiaan, Keniaan, Meksikoon, Taiwaniin, Tansaniaan, Ugandaan, Uuteen-Seelantiin ja Vietnamiin. Lisäksi yksi nuori matkasi EVS-vapaaehtoistyöhön Ranskaan. Vapaaehtoiset työskentelevät maailmalla 6–12 kuukautta, monenlaisissa työyhteisöissä kouluista katupoikien tukikeskukseen ja luontokeskukseen. Savonlinnalainen viime kevään ylioppilas Enni Myllys lähti vuodeksi Costa Ricaan. ”Ajatus välivuodesta ja ulkomaille lähdöstä oli pyörinyt mielessä lukion alusta alkaen. Viime vuoden lopulla tapasin Studia-messuilla Maailmanvaihdon porukkaa, ja päätös vapaaehtoistyöhön lähtemisestä alkoi tuntua parhaalta vaihtoehdolta.” ICYE-Vapaaehtoiset valmentautuivat lähtöön toukokuussa nelipäiväisellä lähtövalmennusleirillä, jolla he perehtyivät mm. uudessa ympäristössä elämiseen sekä terveys- ja turvallisuusasioihin. Enni kertoo, että oli korvaamatonta kuulla entisten vapaaehtoisten kokemuksia ja vinkkejä, vaikka hän oli ottanut asioista selvää itsekin. ”Ehdottomasti antoisinta valmennuksessa oli kuitenkin tavata
Enni Myllys lähdössä kotiin Maailmanvaihdon toukokuiselta lähtövalmennusleiriltä Ylöjärveltä. ”Kesän odotin lähtöäni Costa Ricaan malttamattomana ja hieman jännittyneenä. Päivittäin ajatukset pyörivät lähdössä ja matkan valmistelussa.”
Ennen lähtöään Enni perusti blogin, jonka kautta hän jakaa nyt kuulumisiaan Costa Ricasta. Kurkkaa! enniaurora.blogspot.fi.
Kuva: Minna Räisänen
AJANKOHTAISTA
8
Olet lämpimimmin tervetullut syyskokoukseen päättämään, mihin Maailmanvaihto tulevaisuudessa suuntaa. Syyskokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamaan Maailmanvaihdossa ja saamaan arvokasta kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta, olet tervetullut asettumaan ehdolle hallitukseen. Annamme miellämme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista. Aika: Sunnuntaina 30.10.2016 klo 16.00 (kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen) Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki Asiat: - Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 - Talousarvio vuodelle 2017 - Hallituksen ja puheenjohtajan vaali - Tilintarkastajien valinta - Jäsenmaksut vuodelle 2017
Syyskokousasiakirjat saatavissa sähköpostitse 25.10. jälkeen. Olet lämpöisimmin tervetullut osallistumaan kokoukseen. Maailmanvaihdon hallituksen puolesta
Anni Koskela pääsihteeri
MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
KUTSU SYYSKOKOUKSEEN
9
TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
10
Juksailua ja Kielioppia Ghanassa Maxwell Odame Sefan koulussa on ollut ICYE-vapaaehtoisia monta vuotta. Joukossa on ollut useampi suomalainenkin vapaaehtoinen. Mitä Maxwell ajattelee koulunsa vapaaehtoisista? Teksti: Maiju Vehmas ja Anna Lemström Kuva: Maiju Vehmas
Mitä uutta vapaaehtoiset ovat tuoneet arkeesi? Koulussamme on joka vuosi muutama vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten englanti on hyvää, joten me oppilaat opimme heiltä kieltä. On kivaa, että vapaaehtoiset pitävät meille oppilaille seuraa koulupäivien jälkeen leikkimällä kanssamme. Vapaaehtoiset opettavat meille oppiaineita, joita koulussamme ei opeteta normaalisti. He ovat esimerkiksi pitäneet terveystiedon ja käsityön tunteja. Lisäksi eräät vapaaehtoiset pitivät koulupäivien jälkeen ”liikkuvaa” kirjastoa, kun koululla ei ollut vielä varsinaista kirjastoa.
Mikä on parasta vapaaehtoisissa? Vapaaehtoiset opettavat meille oppilaille monia uusia taitoja. He esimerkiksi auttavat kirjoittamaan ja lukemaan. Lisäksi he opettavat luovia asioita, kuten askartelua. Vapaaehtoiset pitävät myös hauskaa kanssamme. Mielestäni on kivaa tehdä piloja vapaaehtoisille!
Miksi mielestäsi koulussanne on vapaaehtoisia? Vapaaehtoiset haluavat auttaa lapsia sekä nähdä ghanalaista elämää. Vapaaehtoisten
Maxwell Odame Sefa, 11v. Christ Love Educational school, Ghana, Kumasi
apua tarvitaan luokissa, esim. kirjoittamaan opettamisessa.
Mikä on hauskin muistosi vapaaehtoisen kanssa? Jotkut vapaaehtoiset lainaavat puhelimiaan, jotta pääsemme pelaamaan pelejä. Mielestäni pelaaminen on tosi kivaa, sillä minulla ei ole omaa kännykkää. Hauskinta silti oli, kun kerran eräs vapaaehtoinen juksaili ja sanoi, että kuusta löytyy juustoa! En uskonut sitä, mutta mielestäni juksailu oli hauskaa.
Toveruutta
Costa Ricassa Banco de Tiempo Costa Rica on aikapankki, joka edistää palvelusten vaihtamista ilman rahaa. Pankkia tehtävässä avustavat ICYE-vapaaehtoistyöntekijät. Yhteistyöstä kertovat nyt pankin käyttäjät Daniel ja Marina sekä vapaaehtoistyöntekijä Silja. Teksti: Silja Lehtonen Kuvat: Silja Lehtosen albumista
“Jo seitsemän kuukauden ajan olen kävellyt pitkin San Josén katuja toimistolle vapaaehtoistyöpaikkaani nimeltä Banco de Tiempo Costa Rica, joka suomennettuna on Ajan pankki Costa Rica. Projektin perusti kolme ICYE-vapaaehtoista vuonna 2014 ja se pohjautuu jo olemassa olevaan konseptiin. Ajan pankkeja on yli 300 yli 20 eri maassa. Projektin ideana on toimia alustana yhteisölle, jonka jäsenet voivat vastavuoroisesti tarjota ja vastaanottaa aktiviteetteja ja palveluksia ilman rahallisia maksuja. Vain aika toimii maksuvälineenä. Erilaisten aktiviteettien ja palvelusten kirjo on laaja käsittäen muun muassa oppitunteja musiikin, urheilun,
gastronomian ja kielten parissa sekä seuranpitoa ja kasvien tai eläimien huolenpitoa. Projektin missiona on tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet oppia, tulla autetuksi ja verkostoitua ja näin
Ajan pankissa aika toimii maksuvälineenä.
ehkäistä syrjäytymistä. Projektissa on tällä hetkellä noin viisikymmentä 18–60 -vuotiasta jäsentä, ja toiminta-alue on San José ja sen ympäristö. Koordinoin kokonaisvaltaisesti projektin toimintaa yhden tai kahden muun ICYE-vapaaehtoisen kanssa esimerkiksi
11 TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
Aikaa, oppia ja
TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
12
Yllä: Yhteiskuva Banco de Tiempo Costa Rican reunionista eli kuukausittaisesta kokoontumisesta. Vasemmalla: Silja ja yksi Banco de Tiempo Costa Rican jäsenistä leikkaamassa heinäkuun kokoontumisessa platanoja, paikallisia hedelmiä.
hoitamalla viestintää, rekisteröimällä uusia jäseniä ja järjestämällä kuukausittaisia kokoontumisia. Kokoonnumme joka kuukausi, jolloin yksi jäsen tarjoaa muille jäsenille jonkin aktiviteetin, joita ovat olleet muun muassa improvisointi, kaupunkikiertue ja ruoanlaitto. On ollut hienoa mahdollistaa tätä toimintaa kaikille jäsenille, ja olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin sekä kehittänyt kielitaitoani. Yksi jäsenistä, Daniel, 21, kertoi kokemuksistaan
13 TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET heinäkuun kokoontumisessa. Silja valmistamassa paikallista ruokaa, pataconeja,
seuraavasti: “Yksi Banco de Tiempon parhaista puolista on se, että siinä voi sekä kehittää itseään että opettaa muille omia taitojaan. Projektin ICYE-vapaaehtoisten avulla olen oppinut eri kulttuureista ja saanut erilaista näkemystä maailmasta. Yksi hauskimpia muistojani on, kun Silja suoritti erästä improvisaatioharjoitusta johtamallani improvisointiaktiviteetilla.” Myös toinen jäsen, Mariana, 25, koki ICYE-vapaaehtoisten vaikuttaneen häneen positiivisesti nimenomaan uuden opettamisen myötä: ”On tärkeää, että vapaaehtoiset voivat vaikuttaa projektissaan ja sen myötä opettaa muunlaisia uusia asioita kielen ja kulttuurin lisäksi.” Oppimisen ohella hän näkee Banco de Tiempon sosiaalisen puolen
”Ajan pankin parhaita puolia on se, että voi sekä kehittää itseään että opettaa muille omia taitojaan”, sanoo Daniel. suurena etuna: ”Tiedon jakamisen lisäksi jäsenverkosto tarjoaa mahdollisuuden luoda yhteisö, joka perustuu toveruuteen ja suvaitsevaisuuteen. On ollut mukavaa osallistua aktiviteetteihin yhdessä jäsenten ja ICYEvapaaehtoisten kanssa, ja samalla on ollut hauskaa kuulla erilaisia vapaaehtoisten aksentteja.”
TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
14
Kulttuurivaihtoa kangaspuiden lomassa
Kuvat: Kisälli-Harjulanmäen ja Marika Alvinin albumista Jutun ovat koonneet Annamari Pajunen, Anna Lemström ja Minna Räisänen
Millaista on vastaanottaa nuori ulkomaalainen vapaaehtoistyöntekijä mukaan käsityöpajan arkeen? Aleksander Kämärä ja Sini Grönroos Kisälli-Harjulanmäestä kertovat. Vihdissä Sipilänmäen harjalta kantautuu iloista puheensorinaa. Siellä sijaitsee Kisällin käsityöpaja. Pajassa kehitysvammaiset ja osatyökykyiset käsityöläiset yhdistävät voimansa ammattitaiteilijoiden ja -suunnittelijoiden kanssa. Lopputuloksena syntyy upeita, käsin valmistettuja laatutuotteita sekä uusia oppimiskokemuksia. Käsityöpajan läheisyydessä on Harjulanmäen koti kehitysvammaisille. Kisälli-Harjulanmäki on vastaanottanut
ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Maailmanvaihdon kautta jo vuosia. Ranskalainen Marika Alvin työskenteli Kisälli-Harjulanmäessä EVSvapaaehtoisena vuoden elokuusta 2015 alkaen. Kesällä 2016 käsityöläiset Sini Grönroos ja Aleksander Kämärä kertoivat lehdellemme yhteistyöstään Marikan kanssa. Sini ja Aleksi, millaisia tehtäviä teette yleensä Kisällin työpajalla? SINI: Kudon kangaspuilla
15 TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET Käsityöläiset Aleksander Kämärä (vas. maton kanssa) ja Sini Grönroos (oik.) tutustuivat Kisälli-Harjulanmäessä Vihdissä EVS-vapaaehtoistyöntekijään Ranskasta, Marika Alviniin (kangaspuiden luona vas.).
melkein päivittäin mattoja ja kaitaliinoja. Kutomiseen liittyy loimen rakentaminen, niisiminen ja pirtaan pistely sekä töiden viimeistely, kuten maton hapsujen solmiminen. Lisäksi olen tehnyt esimerkiksi kanavatöitä ja erilaisia ompelutöitä. Välillä teemme myös painotöitä. ALEKSI: Maton, pannualusen ja kaitaliinan kutomisen lisäksi olen tehnyt tilkkutöitä. Hoidan myös pyykit ja vastaan ruoan kuljetuksesta.
Mitä olette tehneet yhdessä Marikan kanssa? SINI: Olen auttanut Marikaa käsitöiden teossa ja opettanut, miten loimi laitetaan puihin. Yleensä ruokailun yhteydessä juttelemme kaikista asioista.
ALEKSI: Käyn Marikan kanssa päivisin kävelylenkillä työn lomassa. Välillä myös käyn hänen kanssaan kaupassa ostoksilla. Tarvittaessa hän auttaa minua kutomiseen liittyen mittaamisessa tai pingottimen siirrossa.
TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
16 Mikä on ollut mukavinta yhteistyössä Marikan kanssa? SINI: Marikan kanssa on mukava työskennellä. Marika on hyvällä tuulella ja auttaa aina tarvittaessa. Hän osasi tullessaan töihin Kisälliin jo jonkin verran suomea, joka teki tutustumisesta helppoa. ALEKSI: Marika on auttanut minua, kun minulla on ollut ongelmia selvitä itse työtehtävissä. Hän on ollut mukana myös minun vapaa-ajallani, kuten tansseissa ja urheilutapahtumissa.
Millä kielellä puhut Marikan kanssa? SINI: Puhumme yhdessä yleensä suomea. Jos Marika puhuu englantia, pystyn ymmärtämään hänen asiansa, mutta en
itse kuitenkaan puhu englantia hänen kanssaan. Kuuntelemalla englanninkielistä puhetta olen selvästi oppinut lisää englantia.
ALEKSI: Puhun Marikan kanssa suomea. Olen oppinut muutamia fraaseja englanniksi ja ranskaksi.
”Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa olen huomannut, että vaikka meillä ei ole yhteistä kieltä, voimme ymmärtää toisiamme”, sanoo Sini. Millaisia kosketuksia olet saanut Marikan kotimaasta Ranskasta? Entä mitä olet opettanut Suomesta? SINI: Marika on kertonut omasta kotimaastaan. Olen tutustunut hänen vanhempiinsa, sisareensa ja mieheensä. Erityisesti Marika on oppinut suomalaista käsityötä. Ollessaan mukana retkillä taidenäyttelyissä hän on myös tutustunut suomalaisiin taiteilijoihin.
ALEKSI: Marika on tuonut meille tuliaisia, kuten keksejä ja karkkeja, käydessään kotimaassaan. Minä olen opettanut Marikaa kuuntelemaan suomalaista musiikkia ja vienyt hänet mukaville patikointiretkille suomalaiseen luontoon.
17 TEEMA: SIDOSRYHMIEN ÄÄNET
Mitä ylipäätään olet oppinut yhdessä Marikan kanssa? SINI: Marikan, kuten muidenkin vapaaehtoistyöntekijöiden, kanssa olen huomannut että vaikka meillä ei ole yhteistä kieltä voimme ymmärtää toisiamme. Luulen, että Marika on oppinut suvaitsevaisuutta. Ja tietysti kutomaan. ALEKSI: Marika on ollut minulle tärkeä työkaveri, jonka kanssa kävelen päivittäin työmatkani ja juttelen hänen kanssaan kaikista asioista.
Elokuussa 2016 KisälliHarjulanmäkeen tulee uusi ranskalainen vapaaehtoinen, Elodie. Millä mielin odotat häntä? SINI: Odotan jo Elodieta, mutta toisaalta on haikeata, että Marika lähtee pois. Kuitenkin tiedän, että Marika varmasti tulee pitämään meihin yhteyttä.
ALEKSI: Odotan jo, että Elodie tulee ja voin esitellä hänelle taitojani ja omaa huonettani.
TERVEISIÄ MAAILMALTA
18
Uutta arkea Costa Rica
Teksti: Minna Teittinen Kuvat: Minna Teittisen Albumista
Minna Teittinen lähti viime syksynä Suomen-rutiininsa parista puoleksi vuodeksi ICYEvapaaehtoistyöhön kilpikonnien suojelun pariin. Kokemus oli kokonaisvaltainen.
Kun vietin viime syksyn ja talven vapaaehtoishommissa Costa Ricassa, tulin aika nopeasti siihen tulokseen, että ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia eri puolilla maailmaa. Oli porukassa sitten sekoitus Costa Ricaa, Venäjää, Taiwania, Englantia tai mitä tahansa muita kansallisuuksia, yhteistä tuntui olevan enemmän kuin erottavaa. Se tuntuu samalla itsestään selvältä mutta samalla yllättävältä, sillä arkeni Helsingissä poikkeaa aika paljon siitä, millaista se oli pienessä Junquillalin kylässä Tyynenmeren rannalla. Siinä missä Suomessa istun luennoilla ja kirjastossa sekä pakenen usein kylmää sisätiloihin, oli Costa Ricassa vastassa ajoittain jopa tukalaksi käyvä kuumuus sekä lukuisia aivan uusia työtehtäviä merikilpikonnien suojelun parissa. Yleensä työpäiväni koostuivat yöpartioista ja muutamasta tunnista muuta työtä. Päiväsaikaan tehtävät työt olivat hyvin vaihtelevia: oli hautomo- eli vivero-hommia, vauvakilpikonnien mereen vapauttamista, taimitarhalla työskentelyä, tietokoneella
Hautomo rannalla
Keskeisin työtanner oli rannalla sijaitseva hautomo, jossa jokaiselle yöpartioissa löytyneelle kilpikonnan pesälle oli oma ruutu hiekkaan kaivetulla, suojaavalla korilla. Junquillalissa pesii kolme merikilpikonnalajia ja ne ovat kaikki uhanalaisia. Munien hautomoon siirtämisen tarkoitus on suojella niitä muun muassa salakeräykseltä ja eläimiltä. Myös kuumuus on ongelma, sillä liian korkea lämpötila vaikuttaa kuoriutuvien poikasten sukupuolijakaumaan ja toisinaan hiekka käy niinkin kuumaksi, että munat keittyvät ja alkiot kuolevat. Siksi hautomo oli rakennettu niin, että se tarjosi pesille varjoa. Lajista riippuen munien hautominen kestää noin 45–60 päivää, ja jokaiselle pesälle oli laskettu arvioitu kuoriutumispäivä. Yllätysten varalta hautomo täytyi kuitenkin käydä tarkistamassa lukuisia kertoja päivässä. Kun poikasia sitten syntyi, laskimme ne ja päästimme ne kipittämään mereen. Viimeistään parin päivän päästä kuoriutumisesta avasimme pesän ja teimme exhumaciónin eli kaivoimme ylös kaikki tyhjät munankuoret, kuoriutumattomat munat ja mahdolliset kuolleet poikaset. Kaikki laskettiin ja kirjattiin ylös, kuoriutumattomat munat avattiin ja niiden kehitysaste otettiin muistiin. Tämän jälkeen pesäkori kaivettiin ylös, hiekka vaihdettiin ja tilalle laitettiin uusi pesty kori.
Partiointia öisin
Lähes jokaöisiin hommiin kuuluivat yöpartiot. Ne kestivät yleensä noin kolme tuntia, mutta vaihtelua saattoi olla paljonkin sen mukaan, mitä rannalta löytyi. Myös partion ajankohta vaihteli muun muassa vuoroveden mukaan – kaikki iltakahdeksan ja aamuneljän väliltä oli mahdollista, mutta yleensä aloitimme kello 20–24 aikoihin. Aluksi partioin aina jonkun
19 TERVEISIÄ MAAILMALTA
assa
Excelin naputtamista sekä siivouksessa ja ruoanlaitossa avustamista. Kerran pääsin myös osallistumaan läheisen kylän koulun oppilaiden ympäristökasvatuspäivään.
TERVEISIÄ MAAILMALTA
20
Hautomo rannalla.
projektin työntekijän kanssa, ja minulla oli hyvä tilaisuus oppia heiltä työn perusteet, sillä olin jonkun aikaa paikan ainoa vapaaehtoinen ja partioin usein työkavereideni kanssa kahdestaan. Myöhemmin sain vetää yöpartioita itsenäisesti lyhytaikaisille vapaaehtoisille ja toisinaan myös kilpikonnista kiinnostuneille turisteille. Yöpartioon lähteminen oli joskus väsyttävää, mutta koska ikinä ei tiennyt, mitä vastassa olisi, piti jännitys aina hereillä. Joinakin öinä emme löytäneet mitään, toisinaan rannalle oli ilmestynyt useammatkin kilpikonnanjäljet. Jälkien löytyminen ei kuitenkaan vielä tarkoittanut uusia munia hautomossa, sillä joskus nämä nirsot matelijat eivät kelpuuttaneetkaan paikkaa munilleen ja kävivät
vain kääntymässä. Jos kuitenkin löysimme pesän, kaivoimme sen auki ja keräsimme munat kumihanskat kädessä muovipussiin, jossa kuljetimme ne hautomoon. Kaivoimme hiekkaan aseteltuun koriin mahdollisimman lajityypillisen pesäkuopan ja asettelimme munat sinne. Pesä nimettiin ja kyseiseen yöpartioon liittyvä informaatio kirjattiin muistiin: kilpikonnalaji, munien määrä, munintapäivämäärä, paikka josta munat löytyivät, paikka hautomossa, vuoroveden tilanne, kuun näkyminen, rannan valoisuus sekä havainnot laittomista munankerääjistä. Yksi syy lähteä vapaaehtoiseksi Costa Ricaan oli tarve katkaista Suomen-rutiinini hetkeksi, tehdä jotakin erilaista ja oppia ihan uusia
juttuja. Se todellakin onnistui. Ilmiselvien uusien taitojen kuten espanjan oppimisen ja kilpikonnan pesän paikantamisen lisäksi luulen, että iso osa oppimiskokemuksistani on vieläkin vaikea sanallistaa edes minulle itselleni – puhumattakaan, että sitä voisi muille ymmärrettävästi avata. Kokemus on hyvin kokonaisvaltainen ja paljon syvempi kuin lyhytkestoisilla matkoilla, sillä kaiken uuden lisäksi puolessa vuodessa ehtii kokea myös arjen sekä itsensä luomassa uusia rutiineja. Vapaaehtoisjakso voi olla paikoitellen hyvin rankkakin, mutta jos ajatus on kutitellut mielessä jo jonkin aikaa, kannattaa uskaltaa. Pelissä on aika paljon voitettavaa! Asociación Vida Verdiazul • •
•
Ruohonjuuritason merikilpikonniensuojeluprojekti Costa Rican Junquillalissa, Tyynenmeren rannalla Tavoitteena suojella ja kasvattaa Junquillalissa pesivien merikilpikonnalajien populaatioita sekä vaikuttaa kylän ekologiseen kestävyyteen Alueella pesii kolme eri lajia: etelänbastardikilpikonna, liemikilpikonna sekä merinahkakilpikonna. Kaikki lajit ovat uhanalaisia.
21 THEME: VOICES OF INTEREST GROUPS
YLLÄ: Hautomoinventaario. Alla: Minna kilpikonnanpoikasia vapauttamassa.
22 MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
On-Arrival Training
in Antaverkka averkka camp centre. camp at the stairs of Ant People of the on-arrival
When the foreign volunteers of Maailmanvaihto arrive and gather for an on-arrival training camp, the woods of Ylöjärvi would not turn into a multicultural village, writes Maria Kinnunen. Text: Maria Kinnunen Photos: Isaura Hernandez
So the day finally came and it was the time to leave for an annual on-arrival training camp in Antaverkka. Taking part in Maailmanvaihto camps already for the fourth year, for me it was already quite familiar routine. For the next days, I’ll be waking up at 8 o’clock, crawling from the red house to the main building and wait until two cups of coffee finally kick in and make me feel like I’m alive again. We all will be getting to know new people and interesting facts about their countries and cultures, eating five times a day, relaxing in the sauna and finally ending the night with some
guitar tunes around the fire in the kota. Sounds quite amazing actually and it really is, but for 22 new volunteers, who just arrived in Finland this camp means so much more! It is a start of something much bigger and more exciting. Some of the new arrivals are abroad for the very first time, some never saw snow before. On-arrival camp is the ideal place to get the support and find people who understand what you are going through. “We discussed about our expectations of being volunteer or our fears about living in the different
23 MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
culture.” says Esra Turhan, an EVS-volunteer from Turkey. “We shared our feelings with each other and I realized that everybody has the same fears and expectations. So I understood that I’m not alone.” Esras words prove that it’s not only the camp facilitators, who arrange the camp and make things happen, it’s all the volunteers as well and all the people who visit and stay in Antaverkka during Maailmanvaihto on-arrival training. Without us the wild woods of Ylöjärvi would not turn into multicultural village with people all over the world. One of the main ingredients in this multicultural summer soup is the Finnish language. Esra thinks that Finnish lessons were very useful for volunteers, though Finnish grammar is difficult. Also Mozambique ICYE-volunteer Sheila Daude adds that introduction to the Finnish language in the camp is very important for her, because now she has a base that will enable her to continue learning and she is very motivated to do that. Besides the language base, we also try to offer some information about Finnish culture and how to adapt to it. According to Charline Haismann, an EVS-volunteer from France, almost all activities were interesting, especially the outsides’ one. During the camp we took a walk thought the nearest forest path, had the opportunity to take a boat to the lake and just be outside playing games and chilling. And as a well-known tradition on Monday we spent day in Tampere getting to know the city and making visits to
some schools. I really hope that after those days in Antaverkka new volunteers feel confident and positive about upcoming year with friends all over the world supporting them. See you all in January! Maria Kinnunen, Member of the Training Camp Team
y
ICYE AROUND THE WORLD
24
erg n E id
Viv
n a iw
a T in
In this series we catch up with members of the International Cultural Youth Exchange offices around the world. This time we chat with Chen-Hsiu Kuo from ICYE Taiwan.
Photos: From the album of Chen-Hsiu Kuo Text: Minna Räisänen
Hi! Could you briefly introduce yourself? Hi! I am Chen-Hsiu and I am the Secretary General of ICYE Taiwan. I have been working for ICYE Taiwan since 2003. Before taking up this unexpected turn, I was a stationery designer for over 15 years. In 1999 I one day just decided to jump out of my comfort zone and travelled via ICYE Taiwan to United Kindgom to volunteer there for a year. After returning to Taiwan I continued my design job but started also to volunteer and mentor for ICYE Taiwan.
And then in 2003 I started to work for them. As a Secretary General I manage office operations and coordinate most of ICYE Taiwan’s activities, such as marketing, ICYE membership program, new project developments and host family related affairs. I am also in charge of the incoming ICYE volunteers. From which countries are your this autumn’s long-term ICYE volunteers? This year ICYE Taiwan hosts volunteers from Germany, Finland
What are you most looking for from this season 2016–17? I am hoping to provide more diverse workplace choices for the incoming volunteers next year and years to come, expecially
Kuo, ICYE Taiwan
25 ICYE AROUND THE WORLD
and Colombia. Most of them in places like non-profit organizations. I believe that through stay in Taiwan for one year. participating in different social projects, volunteers can experiIn which sorts of voluntary ence Taiwan with more in-depth workplaces do they work in? perspectives. The volunteers who come to Taiwan are usually placed in schools – from elementary Your office as well as some of schools to high schools. We also your voluntary workplaces provide tasks in social welfare are situated in Tainan. How organizations for elderly people would you describe this city with just three words? and people with disabilities. Leisurely, friendly, food. What do Taiwanese work communities gain from receiving foreign volunteers, in your opinion? By having real interaction with people from around the world we are able to exchange ideas and experiences with them. It is our ultimate goal to perceive people who differ from us from more comprehensive perspectives than trough stereotypes. Ever since our organization started enrolling volunteers to work with us, it has been evident that they bring positive and vivid energy into the organization. A volunteer’s existance is like a seed which makes impact on people gradually and unnoticeably. The impact may be seen right in this moment or in the unknown future. Chen-Hsiu
How would you describe Tainan with just three words? – Leisurely, friendly, food.
TERVEISIÄ MAAILMALTA
26
Päivä Sofian kengissä Millainen on ICYE-vapaaehtoisen päivä Columbus-orpokodissa ja Price Academy -koulussa Ghanan Kumasissa? Sofia Panula kertoo. Teksti: Sofia Panula, Kuvat: Sofia Panula ja Hannah Jacobs
6.00 Herään enemmän tai vähemmän pirteänä uuteen päivään. Yön aikana olen kääriytynyt makuupussiin, vaikka illalla en kuumuuden vuoksi saanut unta. Nautin vielä hetken hiljaisuudesta ja sitten nousen ylös. Puen päälleni ja valmistaudun tulevaa trotromatkaa varten: tarkoitukseni on joka aamuiseen tapaan hakea yksi koulun oppilaista. Ulos päästyäni tervehdin muutamaa lasta, jotka kantavat jo vettä kouluun. Muutama tulee vastaan pyyhe ja hammasharja kourassaan, aamusuihkuun menossa.
Perinteisen ghanalaisen fufun valmistusta lounaaksi.
8.00 Kuljemme käsi kädessä 5-vuotiaan Nicholaksen kanssa koulun ovista sisään juuri, kun lapset ovat asettumassa aamunavausta varten. Ghanan kansallislaulu kajahtaa ilmoille ja kaikki näyttävät vakavilta laulaessaan käsi sydämellä. Seuraavaksi tarkastetaan oppilaiden koulupuvut ja asusteet: onhan kaikilla sukat jalassa ja kaulukset puhtaana. 8.15 Uuden laulun saattelemana oppilaat siirtyvät omiin luokkiinsa, Nurseryluokan pienet oppilaat etunenässä, vanhemmat ala- ja yläkoulun oppilaat perässä. Pidän päivän ensimmäisen englannin tuntini 8. luokan oppilaille. Pyydän oppilaita ottamaan kotitehtävänsä esille. ”Madam, I don’t know where my notebook is”, kuuluu tuttu vastaus. Luokan seitsemästä oppilaasta kaksi on tehnyt tehtävänsä. Alkutunnin käytämme siis kotitehtävien tekoon. 9.30 Välitunnin aika. Pienimmät oppilaat ryntäävät ostamaan riisiä koulun keittäjältä. Menen ulos, jossa osa oppilaista leikkii koulun pienellä hiekkakentällä. Isommat pojat pelaavat jalkapalloa. Pari oppilasta juoksee ohitseni kohti koulun porttia. ”Where are you going?”, kysyn, vaikka luulen tietäväni vastauksen. ”To buy sobolo”, lapset vastaavat. En ole yllättynyt. Marjainen mehujää, sobolo, on lasten suosikki. Oppilaat eivät kuitenkaan saa poistua koulun alueelta, joten joudun passittamaan heidät takaisin. 12.30 Pari oppituntia myöhemmin on
27 TERVEISIÄ MAAILMALTA
lounaan aika. On tiistai eli kenkey-päivä. Nursery-luokka saapuu ensimmäisenä; pienet sormet käyvät käsiksi taikinapallon näköiseen kenkeyyn ja kastavat sen tottuneesti tuliseen kastikkeeseen. 2-vuotiaat syövät ruokaa hyvillä mielin, vaikka itselleni tulisuus tuntuu silmissä ja vuotavassa nenässä asti. 15.00 Päivä päättyy virallisesti, vaikka viimeiset tunnit lounaan jälkeen ovat muutenkin olleet laiskoja: suurin osa opettajista on nukkunut päiväunia tai katsonut videoita puhelimesta ja oppilaat ovat jutelleet keskenään. Oppilaat kokoontuvat yhteen, kuten aamunavauksessa ja laulavat muutaman laulun. Tämän jälkeen yksi opettaja tiedottaa tulevista tapahtumista, koulumaksuista tai muusta ajankohtaisesta ja toivottaa oppilaille hyvää päivänjatkoa. Koulu täyttyy riemunkiljahduksista, koulu on tältä erää ohi. 18.00 Olen vieläkin uupunut koulupäivästä. Väsymystä ei auta paahtava helle, jolta ei pääse pakoon. Laskeva aurinko saa ilman kuitenkin viilenemään ja kohta on mukavampaa. Ruoka on valmista ja saamme taas nauttia herkuista. Ruoan jälkeen on Prep eli läksyjen teko -tuokio. Orpokodin lasten lisäksi Prepiin osallistuu muutamia lähiseudun oppilaita. 21.00 Opiskelutuokio on ohi ja toivotan oppilaille hyvää yötä. ”Stay with us to talk”, lapset pyytävät. Silmäluomiani painaa, mutta
nautin lasten seurasta, joten jäämme vielä juttelemaan. Lapset kysyvät Suomesta ja siitä, onko totta, että Suomessa kaikki kansalaiset saavat rahaa valtiolta. Yritän selittää tilanteen mahdollisimman hyvin. Kysyn lasten toiveammateista ja kaikki muutamaa lukuun ottamatta vastaavat tahtovansa olla poliisi, sotilas tai opettaja. Katson lapsia ja yllä olevaa tähtitaivasta ja tunnen valtavaa rakkautta näitä pieniä ihmisiä kohtaan. He ovat hauskoja, vahvoja ja rohkeita. He heräävät aamulla kantamaan vettä, pesevät itse omat vaatteensa, antavat pyytämättä istumapaikkansa vanhemmille ihmisille ja osoittavat loputonta mielenkiintoa uusia asioita kohtaan. Nämä ajatukset mielessäni suljen silmäni ja vaivun uneen. Columbus-orpokoti ja Price Academy -koulu ovat toimineet Ghanan Kumasissa vuodesta 2006. Vapaaehtoiset ovat avustaneet keskuksen toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Projektin pitäjän Naomi Appiahin mielestä vapaaehtoiset ovat tuoneet koulun arkeen arvokkaan lisän: ”It has been really good ever since we started having volunteers in this project, in terms of culture, academics health, socialization. Also there has been so much improvement in terms of our environment.”
TERVEISIĂ„ MAAILMALTA
28
Volunteering at Kainuun Opisto Deciding to come to Europe for a voluntary year was one of the most difficult things for Bolivian Lourdes Morales. The year in Finland gave her more than she had ever hoped for. Text: Lourdes Morales Photos: From Lourdes Morales’ album
Deciding to come and volunteer in Europe was one of the most difficult things I have ever done. It meant giving up my family, job, friends and a whole life I had built in Bolivia. But it also meant the possibility to get a new kind of experience outside my comfort zone and get a chance to learn about cultures and see the world. So, I ventured to it. First of all, whereas other
Bolivian volunteers were accepted in countries like Germany or Great Britain, I got accepted in Finland. Everybody was worried that I was going to live in the North Pole... Then, from the very many international volunteers working throughout Finland, the project that was assigned to me was the one furthest North. I REALLY ended up being the volunteer living closest to the North
29
Pole! Also, most volunteers are living near the Helsinki area or at least very close to the biggest cities, and living in houses with families or support people. Meanwhile, I was still trying to find Mieslahti in maps where I could barely see Paltamo. But still, after these months of experiencing living, working and sharing with people at Kainuun Opisto, there is no place I would rather be. When I arrived, the classes had already started and I had to keep up with the different activities that were assigned to me. Little by little, I started talking to more people, making new friends and understanding the kind of place I was living in. A mixture of people of so many different ages, countries, cultures and backgrounds that had my head spinning for months! But at the same time, all of them were just trying to adapt to a new life in a different kind of place. No matter where they came from, they were accepting the culture of peace. Getting to know one
TERVEISIÄ MAAILMALTA
”I ENDED UP LIVING CLOSEST TO THE NORTH POLE!”
another and establishing bonds among each other without even contemplating the possibility of discrimination or mistreatment. So many people were there just trying hard to achieve their goals and lead happy lives. And, although I felt so far away from all I knew, the thought of being surrounded by them also made me feel, in a way, at home. During my one-year volunteering project, I have been a part of some classes as a student, some as a tutor and some as a teacher. I have been responsible of helping with some extracurricular activities as well. And it has all been an interesting experience. I have had the opportunity to
30 30 TERVEISIÄ MAAILMALTA
”THE THOUGHT OF
BEING SURROUNDED
BY SO MANY PEOPLE MADE ME FEEL,
IN A WAY, AT HOME.”
teach both English and Spanish, which have been greatly rewarding experiences since they are part of my professional field. Also helping other teachers with their language courses and getting a chance to see how teaching is approached in Finland have been rewarding experiences. Besides these, I had some activities related to the international volunteering organization, such as doing presentations of my country in different schools nearby Mieslahti and attending some meetings and
training camps along with other volunteers. There, I also got to see a little bit more of the Finnish reality, education and way of thinking. This experience has shown me more than I had ever hoped for. It has allowed me to make friends, learn about cultures and see so many beautiful places, but also learn many things about myself. Truth be told, volunteering is an amazing experience that I highly recommend for people who want to travel and get to see and experience more of the world.
– Työkalupakki ihmisoikeuskasvatukseen Teksti: Minna Räisänen Kuva: kansainvälisen ICYEn albumista
Normit ja minä. Normit ympäristössäni. Ota askel eteenpäin. Tällaisia menetelmiä löytyy tänä vuonna valmistuneesta työkalupakista ”Human Rights in Volunteering”, jonka tarkoituksena on tuoda ihmisoikeuskasvatuksellisuutta kansainväliseen vapaaehtoistyöhön. Työkalupakki on suunnattu kaikille, jotka osallistuvat vapaaehtoistyöntekijöiden valmentamiseen ja tukemiseen. Pakki sisältää menetelmien ohella oman koulutuksensa sukupuolten välisestä tasa-arvosta, lapsista, heikossa asemassa olevista sekä terveydestä ja vammaisuudesta. Se kehitettiin ICYE-verkoston Erasmus+hankkeessa ”Communicating Human Rights in Diversity”, johon osallistui Maailmanvaihdosta hallituksen jäsen Hanna Rajala. Hankkeessa vapaaehtoistyöntekijöitä tuettiin tehtäviensä ihmisoikeudellisten ulottuvuuksien tunnistamisessa. Tausta-ajatuksena oli, että vapaaehtoistyössä ulkomailla voi syntyä ruohonjuuritason ymmärrystä ihmisoikeuksista sekä aiempaa henkilökohtaisempi suhde ihmisoikeuksiin. Vapaaehtoisia myös haastateltiin kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä sekä siitä, mikä merkitys ihmisoikeuskysymysten esiinnostamisella vapaaehtoisjakson aikana heidän mielestään on. Ajatuksiaan jakoi 18
vapaaehtoista 16 maassa Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Haastatellut kokivat vapaaehtoistyön vaikutukset voimakkaimmiksi yksilöllisellä tasolla: jaksot tuovat vapaaehtoisille uutta pätevyyttä ja henkilökohtaista kasvua. Omaksi roolikseen he näkivät istuttaa muutoksen siemen vuorovaikutuksen ja vuoropuhelun kautta. Haastatteluaineiston pohjalta vaikuttaisi siltä, että vapaaehtoistyön ihmisoikeusulottuvuuksien tuettua pohdiskelua tarvitaan, jotta omista kokemuksista voi parhaiten oppia, vaikkakin tuen tarve tuli esiin lähinnä epäsuorasti.
31 31 MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
Askel eteenpäin
Tutustu työkalupakkiin kansainvälisen ICYE-verkoston sivustolla: www.icye.org/publications > Toolkit: Human Rights Education in Volunteering
Communi cating human rights -hankkeen väkeä.
TULE MUKAAN TOIMINTAAN
32
Tule mukaan toimintaan! Kiinnostuitko Maailmanvaihdon toiminnasta? Alta löydät tietoa osallistumismahdollisuuksista. Lisää vaihtoehdoista voit lukea osoitteesta www.maailmanvaihto.fi. Seuraavalla sivulla Tuuli-Titania Valtanen kertoo kokemuksiaan nuoren saksalaisen vapaaehtoistyöntekijän tukihenkilönä.
Vapaaehtoistyöntekijäksi maailmalle
Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Oseaniaan voi lähteä vapaaehtoiseksi ICYE-ohjelman kautta. EVSvapaaehtoispalvelun kautta Maailmanvaihto lähettää vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan. Jaksot kestävät 6–12 kuukautta ja ne ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja.
Hakijoita haastattelemaan
Tule mukaan haastattelemaan vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakevia nuoria! Haastattelijat ovat tärkeässä roolissa, sillä Maailmanvaihdolle on keskeistä löytää vapaaehtoistyöntekijöiksi motivoituneita henkilöitä, jotka pystyvät sitoutumaan tehtäviinsä.
Ryhdy kouluvierailijaksi
Maailmanvaihdon kouluvierailutoiminta tarjoaa vierailijoita eri luokka-asteille alakoulusta lukioon. Kouluvierailuja tekevät vapaaehtoistyössä ulkomailla olleet nuoret sekä Suomessa vapaaehtoisena työskentelevät ulkomaalaiset. Ota yhteyttä, jos haluaisit ryhtyä kouluvierailijaks!
Isäntäperheeksi vapaaehtoiselle
Isäntäperheeksi voi alkaa kuka tahansa – tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa. Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo– syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden.
Vapaaehtoisen tukihenkilöksi
Kansainvälisty omalla maaperälläsi ja solmi uusia ystävyyssuhteita! Tukihenkilö on ihminen, joka auttaa ulkomaalaista vapaaehtoista verkostoitumaan ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vapaaehtoisen tueksi voivat ryhtyä myös perheet.
Leiriohjaajaksi tai -keittiötiimiin
Tule ohjaamaan toimintaa tai auttamaan ruoanlaitossa vapaaehtoisten valmennusleireille! Maailmanvaihto järjestää leirejä niin Suomesta vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähteville kuin vapaaehtoiseksi Suomeen saapuville nuorillle.
Maailmanvaihdon hallitukseen
Maailmanvaihdolla on puheenjohtajan luotsaama hallitus, joka koostuu vapaaehtoisista aktiiveista. Hallituksen jäsenet toimivat työryhmien vetäjinä tai heillä on jokin muu vastuualue.
Mukaan tiedotustyöhön
Maailmanvaihdon tiedotustyöryhmä tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista sekä esittelee järjestöä yleisemmin. Tule mukaan harjaannuttamaan viestintätaitojasi sekä tutustumaan kansalaisjärjestön toimintaan ja uusiin ihmisiin!
Kirjoittajaksi MaailmanVaihtoa -lehteen
Lukijoiden kirjoitukset Maailmanvaih-don toiminnasta ovat lämpimästi tervetulleita lehteen. Halutessasi voit sitoutua kirjoittamaan useampaankin lehden numeroon tai osallistua lehden tekoon valokuvaamalla tai taittamalla juttuja.
33
Kielitaitoa väkisinkin
Hei Tuuli-Titania Valtanen! Mikä sai sinut ryhtymään tukihenkilöksi ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle? Tutustuin viime vuonna TETharjoittelupaikassani Maailmanvaihdon ulkomaalaisiin vapaaehtoisiin, ja yksi heistä kysyi, haluaisinko mukaan tukihenkilötoimintaan. Olin jo pitkään haaveillut sosiaalisemmasta ja kansainvälisemmästä elämästä eli tietysti halusin!
Mitä opit tukihenkilönä?
Opin näkemään Suomen ja sen kulttuurin uudesta perspektiivistä. Sain lisäksi tuoretta tietoa lukuisista muista kulttuureista. Oli myös upeaa treenata kaikkia osaamiani kieliä uusien tuttavien kanssa.
Mukavin muistosi tukihenkilönä?
Rakastin yhtäältä yhteisiä juhlia vapaaehtoisporukan kanssa ja toisaalta oman saksalaisen vapaaehtoiseni tapaamista. Oli hienoa nähdä hänen suomen kielen taitonsa kehittyminen ja muu menestys. Myös käynti ulkomaalaisten vapaaehtoisten tulovalmennusleirillä jäi vahvasti mieleen.
Missä fiiliksissä tukihenkilövuotesi päättyi?
Tukihenkilökauteni loppui virallisesti elokuussa, jonka jälkeen vapaaehtoiseni jäi Suomeen. Meistä tuli vuoden aikana hyviä ystäviä ja tapaamme edelleen säännöllisesti. Nyt olen tukihenkilö turkkilaiselle Esralle, eli taas uusia kokemuksia luvassa. Jännittävää!
Kenelle suosittelisit tukihenkilötoimintaa? Kaikille, joita kiinnostaa tutustua upeisiin nuoriin ihmisiin ympäri maailmaa. Kielitaito kehittyy väkisinkin, ja joka viikonlopulle on tekemistä! Tämä on ollut toiseksi paras vaihtoehto nähdä maailmaa matkustamisen jälkeen. Viime vuosi oli varmasti parasta koko lukioajassani!
TULE MUKAAN TOIMINTAAN
Teksti: Minna Räisänen Kuva: Jarmo Valtanen
TULE MUKAAN TOIMINTAAN
34
Maailmanvaihdon toiminnan lähtökohtia Vastavuoroista vaihtoa
Maailmanvaihto ry lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Maailmanvaihto siis järjestää kulttuurien välisiä kohtaamisia niin ulkomailla kuin Suomen maaperällä. Järjestö lähettää ja vastaanottaa 30–40 nuorta vuosittain. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja työyhteisöt vastaanottavat järjestön ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki uuteen ihmiseen ja kulttuuriin tutustumisesta kiinnostuneet. Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat yleishyödylliset yhteisöt.
Osa kansainvälistä ICYE-järjestöä
Maailmanvaihto kuuluu jäsenenä kansainväliseen International Cultural Youth Exchange -järjestöön. ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yhteensä yli 40 maassa viidessä maanosassa.
The Mission Statement of ICYE
ICYE’s mission is: - to provide challenging intercultural learning experiences for young people. - to promote their social and personal development through international volunteer programmes. - to promote intercultural understanding, equality of opportunity, tolerance and peace among people in the world.
Toimituskunta lehdessä 2/2016: Maria Kinnunen Roosa Kontiokari Silja Lehtonen Anna Lemström Lourdes Morales Riku Niemi Annamari Pajunen Sofia Panula Minna Räisänen Mari Takalo Minna Teittinen Maiju Vehmas
Julkaisija: Maailmanvaihto ry Vastaava toimittaja: Anna Lemström
Taitto: Mia-Elina Aintila
Painopaikka: Tim1Digipaja Oy
ISSN 2342-2629 (Painettu) ISSN 2342-2637 (Verkkojulkaisu)
Maailmanvaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. Lehti julkaistaan Maailmanvaihdon verkkosivuilla ja se lähetetään sähköisesti yhdistyksen jäsenille. Lisäksi lehteä jaetaan tapahtumissa. Kiinnostaisiko sinua osallistua lehdentekoon? Seuraava numero 1/2017 ilmestyy keväällä. Keräämme juttuja lehteen talven aikana. Otamme ilolla vastaan tarinoita, haastatteluja, valokuvia, piirroksia tai vaikka sarjakuvia. Myös toimittajaksi tai kuvittajaksi mahtuu mukaan. Otathan yhteyttä päätoimittajaan: anna.lemstrom@ maailmanvaihto.fi!
2016 11.10.
Maailmanvaihto Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla. Klo 10–14, Carelia-talo, Yliopistokatu 2, Joensuu.
11.10.
Maailmanvaihdon infotilaisuus vapaaehtoistyöstä ulkomailla ISYY:n kehitysyhteistyöviikolla. Klo 15–16, Carelia-talo (sali C2), Yliopistonkatu 2, Joensuu.
12.10.
Maailmanvaihto Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla.
13.10.
Maailmanvaihdon infotilaisuus vapaaehtoistyöstä ulkomailla AYY:n kehitysyhteistyöviikolla.
13.10.
Maailmanvaihto Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla.
14.10.
Maailmanvaihto Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon paneelissa eettisestä vapaaehtoistyöstä. Klo 15–17, Helsinki Think Company, Vuorikatu 5, Helsinki.
22.–23.10.
Ulkomailta palanneiden ICYE-vapaaehtoistyöntekijöiden tapaaminen, Espoo.
29.–30.10.
Maailmanvaihdon koulutusviikonloppu. Helsinki.
30.10.
Maailmanvaihdon syyskokous. Oikokatu 3, Helsinki.
1.11.
Ensimmäinen hakuaika ICYE-ohjelman syksyn 2017 lähtöihin päättyy.
16.11.
Maailmanvaihto Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyö- ja ympäristöpäivien järjestötorilla. Klo 10–14, Tampereen yliopiston päätalo, Kalevantie 4, Tampere.
29.–30.11.
Maailmanvaihto Studia-messuilla. Ti klo 9–17, ja ke klo 9–16. Helsingin messukeskus, Helsinki.
3.12.
Maailmanvaihto Vapaaehtoistoiminnan messuilla. Klo 14– 18, Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, Helsinki.
2017 1.2.
Toinen hakuaika ICYE-ohjelman syksyn 2017 lähtöihin päättyy.
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tulevat tapahtumat
35
Seuraa Maailmanvaihtoa somessa: Maailmanvaihto ry – ICYE Finland
@maailmanvaihto
@maailmanvaihto
Maailmanvaihto ry – ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki, Finland, +358 (0)9 774 1101 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi, www.maailmanvaihto.fi, www.icye.org