MaailmanVaihtoa 2/2013

Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti numero 2/2013 Volunteers´ Voices

From Local to Global: Thoughts on Responsibility

Globaalia vastuullisuutta rakentamassa Uudessa-Seelannissa Teema: Globaalivastuu

Theme: Global Responsibility

pÄÄkirjoitus

2

Pelastuuko maailma vapaaehtoistyöllä?

V

apaaehtoistyö on totuttu näkemään epäitsekkäänä toisten auttamisena ja pyyteettömänä hyväntekeväisyytenä. Yleensä oletetaan lisäksi, että apu suuntautuu rikkaasta pohjoisesta köyhään etelään. Moni yllättyykin kuullessaan, että Suomeenkin saapuu vuosittain vapaaehtoistyöntekijöitä vaikkapa Ugandasta tai Intiasta.

Kansainvälisessä vapaaehtoistyössä onkin oman työpanoksen antamisen lisäksi kysymys myös molemminpuolisesta kulttuurisesta oppimisesta ja uusien näkökulmien omaksumisesta.

Kansainvälisellä vapaaehtoistyöllä voi varmasti saada paljon hyvää aikaan, mutta jos lähtee matkaan liian suureellisin maailmanpelastusajatuksin, saattaa helposti pettyä.

Niin kävi minullekin, kun syksyllä 1999 pakkasin reppuni ja matkasin 6 kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön ympäristökasvatusjärjestöön Nepaliin. Maailma ei ehkä pelastunut, mutta kokemus oli silti elämäni hienoin ja monin tavoin käänteentekevä. Omaa roolia oli vaikea löytää työpaikalla ja tuntui, että olin välillä enemmän vaivaksi kuin hyödyksi järjestölle. Mutta asuminen nepalilaisessa isäntäperheessä ja sitä kautta paikalliseen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen olivat unohtumattomia elämyksiä. En ikinä unohda buddhalaisten tai hindulaisten juhlapäivien viettoa isäntäperheeni kanssa tai sitä kuinka lämpöisesti minut toivotettiin tervetulleeksi kotiin kuin kotiin.

Puoli vuotta Himalajan juurella yhdessä maailman köyhimmistä maista avasi myös silmäni näkemään globaalin eriarvoisuuden aiempaa selkeämmin. Esimerkiksi lapset kutoivat pienellä palkalla tehtaissa tiibetiläisiä mattoja, jotka myydään länsimaihin kovalla hinnalla. Mietin omaa rooliani ja vaikutusmahdollisuuksiani tässä kuviossa.

Miten globaali eriarvoisuus rakentuu ja miten sitä ylläpidetään? Suomeen palattuani suuntauduin opinnoissani kehitysyhteistyöhön sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien tilanteeseen.

Vapaaehtoistyöni vaikutukset Nepalissa jäivät ehkä pieniksi, mutta sen vaikutukset elämänvalintoihini ovat yhä vahvasti läsnä. Nepalista käsin näin kertakäyttöisen kulutuskulttuurimme yhä kriittisemmin. Ryhdyin toimimaan vapaaehtoisena Reilun Kaupan Edistämisyhdistyksessä ja pyrin vähentämään omaa kulutustani – ja valitsemaan aina kun mahdollista kierrätetyn tai Reilun Kaupan vaihtoehdon. Ilman omaa kokemustani tuskin olisin nyt tässä työssä, Maailmanvaihdon järjestösihteerinä mahdollistamassa ulkomaalaisille nuorille vapaaehtoistyöprojekteja Suomessa. Olen siis yhä samalla matkalla, nyt vain eri roolissa.

Tämän lehden teemana on globaali vastuu. Uskomme Maailmanvaihdossa, että kansainväliset vapaaehtoistyökokemukset edistävät tietoisuutta ja aktiivisuutta kehitys-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksissä. Kun on itse kohdannut eriarvoisuuden silmästä silmään, on siihen myös helpompi tarttua. Globaalia tasa-arvoa voi edistää vaikkapa reagoimalla arjen rasistisiin tilanteisiin, jotka liian usein saavat sivullisten hiljaisen hyväksynnän. Arjen kohtaamisissa ja valinnoilla voimme rakentaa parempaa maailmaa.

Mari Takalo Järjestösihteeri

3

V

oluntary work is traditionally seen as benevolent charity; helping without expecting anything in return. Bizarrely enough the assumption seems to be that the aid is always directed from the rich north to the poor south. Hence many are surprised to hear that every year young adults from for example Uganda and India arrive to Finland to volunteer. The term ‘work’ often misguides perceptions. Concrete labour and its fruits are just a tiny part of the picture. The larger gains stem from the cultural encounters that promote understanding in both the worker and the employer.

The impacts of volunteering can be far reaching but embarking on your journey thinking you might just save the world will easily leave you disappointed. This is exactly what I faced as I in 1999 packed my bag and travelled to Nepal. The six months I volunteered at an organization fostering environmental awareness failed to bring me any closer to saving even half the earth. Without a clearly defined role I never quite found my purpose and often felt I was more of a drag than an asset for the project. Nevertheless the experience as a whole turned out to be life changing in many regards. I found solace in the daily life of my local host family who also brought me closer to understanding the culture and the language. Never will I forget celebrating the Buddhist or Hindu holidays with them or simply the warm welcomes I received in each new household.

For half a year I lived at the foot of the stunning Himalayas but also in one of the world’s poorest states. This helped me to look beyond the western image of unequal world and understand the extent of global disparities a little better. After seeing children paid an outrageously small wage weave oriental carpets to be sold at posh western markets I could not help but reflect on my own position in the scale. How can such an obscene system be maintained? After returning to Finland my university studies took a turn towards development initiatives with a focus on the prevailing refugee and immigrant situation.

The direct effect of my work in Nepal was inevitably left rather minute but the impacts to my personal choices in life still dominate strongly. Whilst studying, I regularly volunteered for the Fair Trade International in Finland and constantly aspired to reduce my personal consumer’s footprint by preferring second-hand products or goods with a Fair Trade label. Eventually my personal experiences as a volunteer guided me to make a career choice. As the Program Coordinator at Maailmanvaihto I am striving to keep volunteering opportunities for foreign youth in Finland rich and diverse. In a way I am still pacing that very road I began in Nepal.

The theme of this issue is global responsibility. In Maailmanvaihto we strongly believe that international volunteering is important in raising consciousness and fostering active engagement in issues related to development, equality and environment. Seeing with your own eyes how inequities take form tends to lower your barrier to act upon. Still, anyone can promote a simple ideology of tolerance by reacting to racism on the street. Just understand that the road to rescuing our globe is long involving many small steps that we all take in our daily encounters and basic every day choices.

Mari Takalo

Program Coordinator

eDitorial

Will Volunteering Save the Globe?

sisÄllys/content

4

12 8

10 2 Pääkirjoitus/Editorial 4 Sisällys 5 Column: Positive Changes 6 Ajankohtaista Teema: Globaalivastuu Theme: Global Responsibility

8 Pidä huolta 10 Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin?

12 Varmaa kehitystä 14 Thoughts on Responsibility 16 Kulttuuridialogia taiteen keinoin 18 Volunteering and Global Responsibility: Experiences from the Caucasus Region

21 Alueryhmissä pidetään hauskaa ja autetaan 25 Tule mukaan toimintaan 26 ICYE Around the World: Workplace in a Magic Metropolis

28 Volunteers´ Voices on Environment 30 Toimituskunta 31 Tapahtumakalenteri

Joko katsoit kannen kuvaa?

Kannen kuva on Maria Hurmerinnan vapaaehtoistyöjaksolta Intiasta.

Maria työskenteli puoli vuotta avustajana CP-vammaisten lasten koulussa Mysoressa, Etelä-Intiassa.

Maria kertoo vapaaehtoistyöjaksostaan blogissaan, johon pääset kotisivujemme kautta: www.maailmanvaihto.fi/blogit Tutustu myös muiden vapaaehtoisten blogeihin!

5 column

I

find it strange to write my column here in Italy, so far from my dear Finland. I miss many things very much: the snow, the forest and the lake near my house, my students, Fazer chocolate and of course…. the Finnish guys’ blue eyes! But I’m also ready to think back on everything I learned during my seven months in Finland and I can say that I learned a lot.

Now I feel calmer and enjoy staying alone. I’m waiting for a better weather to come so that I can go outside and enjoy the nature. I’m pretty sure that I’m annoying all of my friends with my stories about sauna, avanto, pubs… But I keep telling them because my heart is still in Finland.

Can I say that I now am a better person? Despite my boring passion for telling anecdotes, I hope so. To be honest, before becoming an EVS volunteer I was more idealistic. I was sure that it would be possible to save everyone in the world. Now I’ve understood that sometimes we have to give up. Sometimes people don’t want to understand. Change and improvement are acts of responsibility. But dealing with difficulties, confronting people that are totally different from you, facing delusions, making people reflect – it’s all hard, but necessary, if you want to change in a positive way.

So, in what am I different? These days I’m busy sharing my experience because I want to convince all of my friends to move to another country and to have the same opportunity I had. When you meet new, great friends from all over the world, people that are just like you, with the same wishes, hopes and worries, you just ask yourself: why is it so difficult to think as a global citizen? Are our differences so big that we can’t understand each other? Does having a different opinion necessarily mean a lack of communication?

Most of the times it does, but the problem isn’t about different points of view. The point is that nobody teaches us to think differently. However, when we are abroad and are “foreigners”, our opinion is that of the “minority”: in that moment we understand how important adjustment and respect are. I think this is the best lesson one can ever learn, because the reason for most of our conflicts is being too close-minded.

Positive Changes The columnist Elisabetta Colautti spent seven months as a volunteer in Finland from August 2012 until March 2013. She worked in Koulutuskeskus Agricola in Pieksämäki. This is her last column for Volunteers’ Voices, written after her return to Italy.

ajankoHtaista

6

1

Ensi vuoden alussa vapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan?

Haku ICYE-ohjelman tammi–helmikuun 2014 lähtöihin on käynnissä. Paikkoja on jäljellä muutamiin maihin: - 6 kk: Bolivia, Costa Rica, Japani, Kenia, Kolumbia, Uganda ja Vietnam* - 6 tai 12 kk: Ecuador, Ghana, Intia ja Meksiko Vapaaehtoistyö ulkomailla tarjoaa mainion mahdollisuuden olla avuksi, oppia uutta, tutustua paikalliseen elämään lähietäisyydeltä ja kohentaa kielitaitoa. Vapaaehtoiset työskentelevät pääasiassa lasten ja nuorten parissa sekä mm. terveydenhoitoalalla ja vammaistyössä. Majoitus isäntäperheessä tai vapaaehtoistyöpai kan yhteydessä. Haku päättyy 30.9.2013. Paikat täytetään hakujärjestyksessä, joten hae pian!

Ohjelmatiedot, hinnat ja hakuohjeet: www.maailmanvaihto.fi > Ajankohtaista

*Myös 12 kk jakso voi olla mahdollinen (ei koske Japania). Jos olet kiinnostunut vuoden jaksosta, ota meihin yhteyttä.

2

Huhti- ja toukokuussa uusia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen

Suomeen saapui huhtikuun alussa EVS-vapaaehtoistyöhön kaksi nuorta ulkomailta: Maria Puolasta ja Esther Espanjasta. Heidän vapaaehtoistyöpaikkansa on Vanhamäen hyvinvointikeskus Suonenjoella. Toukokuussa vapaaehtoisia saapui puolestaan Pieksämäelle: Alla Moldovasta ja Simona Liettuasta tulivat vapaaehtoistyöhön koulutuskeskus Agricolaan ja Luca Italiasta ja Serhan Turkista Vaalijalan kuntoutuskeskukseen. Maailmanvaihto toivottaa tulijat lämpimästi tervetulleiksi!

3

Helsinki, Kangasala ja Kotka: Etsitään isäntäperheitä ulkomaalaisille vapaaehtoisille

Etsimme nyt Helsingistä ja Kangasalta isäntäperheitä elokuussa Suomeen saapuville vapaaehtoisille: Helsingistä etsimme isäntäperhettä turkkilaiselle Samedille sekä ranskalaiselle Gwenaelille ja Kangasalta saksalaiselle Lenalle. Kotkasta etsimme isäntäperhettä majoittamaanvapaaehtoisen alkuvuodesta 2014 alkaen. Mukaan toimintaan voi hakea myös muualta päin Suomea. Jos löydämme isäntäperheeksi ryhtymisestä innostuneen perheen tai henkilön muulta paikkakunnalta, yritämme järjestää seudulle vapaaehtoistyömahdollisuuden.

Isäntäperhe tarjoaa vapaaehtoiselle majoituksen ja päivittäiset ateriat. Isäntäperheenä olo on vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa tilaisuuden olla avuksi, tutustua uuteen ihmiseen ja harjoittaa kielitaitoa. Lue lisää ja hae mukaan! www.maailmanvaihto.fi > Ajankohtaista

4 Elokuussa nuoren ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän tukihenkilöksi

Haluaisitko mahdollisuuden tarkastella kotikulmiasi uusin silmin ja päästä käyttämään kielitaitoasi? Hae nuoren ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän tukihenkilöksi! Etsimme tukihenkilöitä vapaaehtoisille, jotka saapuvat Suomeen elokuussa 2013. Tukihenkilö on ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän ystävä, joka tapaa häntä säännöllisesti ja auttaa tutustumaan ja sopeutumaan paikalliseen elämään. Tukihenkilöksi sopii henkilö, joka on valmis antamaan toimintaan aikaansa ja osaa englantia tai vapaaehtoisen äidinkieltä vähintään kohtalaisesti. Edellytämme sitoutumista tehtävään koko vapaaehtoistyöjakson (6–12 kk) ajaksi. Kiinnostuitko? Täytä hakemus! Lisätietoa ja hakulomake (sivun alareunassa): www.maailmanvaihto.fi > Toiminta > Tukihenkilötoiminta

5

Vapaaehtoistyöpaikaksi kaudelle 2013–14?

6

Tule mukaan tekemään MaailmanVaihtoa-lehteä

Pidätkö kirjoittamisesta? Haluaisitko osallistua järjestölehden tekoon? MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices -lehden toimitus etsii joukkoonsa kahta vapaaehtoista toimittajaksi.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja toimituspesti alkaa numerosta 3/2013, joka työstetään loppukesällä. Toimitus etsii ensisijaisesti vapaaehtoisia, jotka voivat sitoutua tekemään tuleviin lehtiin vähintään kolme juttua. Huhtikuussa lehden tekijätiimiin liittyi jo yksi uusi toimittaja – lämpimästi tervetuloa mukaan! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.maailmanvaihto.fi > Ajankohtaista

Kansainvälisen Vapaaehtoistyön Verkosto esittäytyy elokuussa

7 Helsingissä

Kiinnostaako lyhyt- tai pidempiaikainen vapaaehtoistyö Euroopassa tai kauempana? Tule tiistaina 27.8.2013 klo 18–20 kulttuurikeskus Caisaan (Mikonkatu 17 C) tutustumaan järjestöihin ja kuulemaan vapaaehtoisten kokemuksista.Toimintaansa esittelemässä ovat Kansainvälisen Vapaaehtoistyön Verkoston jäsenet eli Kepan Etelän vapaaehtoistyöohjelma Etvo, Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT), Maailmanvaihto ry – ICYE Finland ja Allianssin nuorisovaihto. Vapaaehtoiset jakavat kokemuksiaan paneelikeskustelussa. KaVa-verkoston jäsenet lähettävät vapaaehtoistyöntekijöitä ulkomaille ruohonjuuritason hankkeisiin. Jaksot kestävät muutamista viikoista vuoteen.

8

Työkaluja vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arviointiin Lontoosta

Hanna Rajala (Maailmanvaihdon hallitus) ja Jaana Viljakainen (Savonlinnan kristillinen opisto) osallistuivat 18.–24.4.2013 Lontoossa kansainvälisen ja Iso-Britannian ICYEn järjestämään koulutusseminaariin ”Training on Cross-Cultural Volunteering Impact” vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arvioinnista. Kansainvälisen vapaaehtoistyön vaikuttavuutta käsiteltiin koulutuksessa sekä teorian että arviointimenetelmien näkökulmista. Painopiste oli vapaaehtoisissa sekä vapaaehtoistyöpaikkoina toimivissa organisaatioissa. Koulutus on osa hanketta, jolla pyritään kehittämään työkaluja ja käytäntöjä vaikuttavuuden arvioinniksi.

Lontoossa kehitettyjä menetelmiä pilotoidaan kesän aikana neljässä maassa, mukaan lukien Suomessa. Toimiiko työyhteisösi Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöpaikkana? Olisitteko kiinnostuneita arvioimaan vapaaehtoistyön vaikutuksia organisaatiossanne? Ottakaa yhteyttä Maailmanvaihdon toimistoon tai Hanna Rajalaan hanna.rajala@gmail.com

ajankoHtaista

Haluaisitteko työpaikallenne ulkomaalaisen nuoren 6 tai 12 kuukaudeksi ICYEvapaaehtoistyöhön ensi elokuusta alkaen? Uudet vapaaehtoistyöpaikat ympäri Suomen ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Tavoitteenamme on laajentaa vapaaehtoistyöpaikkojen verkostoa erityisesti kulttuuri- ja ympäristöaloille sekä maahanmuuttajien ja vanhusten pariin. Mikä tahansa yleishyödyllinen taho on kuitenkin tervetullut hakemaan mukaan toimintaan. Tärkeintä on, että vapaaehtoiselle on tarjolla mielekkäitä tehtäviä ja tukea niiden tekemiseen. Vapaaehtoistyöpaikan tulee tarjota vapaaehtoiselle lounas päivittäin sekä maksaa hänelle taskurahaa 95 euroa / kuukausi. Muita kuluja vapaaehtoisesta ei työpaikalle koidu.

Jos kiinnostuitte, ottakaa yhteyttä Maailmanvaihtoon mahdollisimman pian! Lisätietoa ja hakulomake (sivun alareunassa): www.maailmanvaihto.fi > Vapaaehtoistyöpaikaksi

7

teema: Globaalivastuu

8

Teksti: Marianna Ahonen Kuva Chirag Ganesh

VapaaehtoistyÜ Costa Ricassa opetti Marianna Ahosen arvostamaan pienten tekojen merkitystä suurtenkin kysymysten kannalta. Jokainen voi osallistua asioiden parantamiseen omalla panoksellaan.

9

idä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii. Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii”, lauloi Pave Maijanen vuonna 1981.

Tasa-arvoa, ympäristöä, kehitystä ja arvoja koskevat maailmanlaajuiset kysymykset ovat usein vapaaehtoisen mielessä ja esillä yhteiskunnan päättäjien istuntosaleissa. Kansainvälisillä sopimuksilla, kehitysyhteistyöllä ja lainsäädännöllä on suuri rooli globaalin vastuun edistämisessä, mutta niin sanottuun maailman parantamiseen voi jokainen vaikuttaa kantamalla oman kortensa kekoon. Vastuu kuitenkin kuuluu kaikille, vaikka yksilön mahdollisuudet vaikuttaa ovatkin rajalliset. Opin arvostamaan henkilökohtaisen panokseni merkitystä ja pienten päivittäisten hyvien tekojen ja eleiden tärkeyttä vapaaehtoistyöjaksoni aikana työskennellessäni Hogarcito-lastenkodissa San Ramónissa, Costa Ricassa.

Kansainväliseen vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuminen on vilpitöntä auttamista, ja lapsilta saatu taideteos tai pieninkin hellyydenosoitus antaa enemmän energiaa koko työpäivän ajaksi kuin kuuluisa costaricalainen kahvi. ”Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää”, jatkuvat Maijasen laulun sanat.

Toisella puolella maailmaa matkustellessani ja luonnon monimuotoisuutta ihmetellessäni kiinnostukseni ympäristöasioita kohtaan on kasvanut entisestään.

Huomaan hakeutuvani ihmeellisen luon-

non pariin useammin ja kiinnitän enemmän huomiota ostosvalintoihini kuin ennen esimerkiksi suosimalla lähiruokaa.

Ympäristökysymyksien pohtiminen sekä kestävä kehitys ovat välttämättömiä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja luonnonvarojen riittämisen takaamiseksi. Etenkin Costa Rican lukuisat vapaaehtoistyön voimin pyörivät luonnon- ja eläinsuojeluprojektit kertovat nuorten ja hieman vanhempienkin kiinnostuksesta ympäristöasioihin sekä huolesta uhanalaisia eläinlajeja kohtaan. ”Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin. Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin”, kuuluu Pidä huolta- laulun viimeinen säkeistö. Muistan udelleeni omaa rooliani vapaaehtoistyöpaikassa aloittaessani: esimieheni mainitsi tärkeimmäksi työtehtäväkseni rakastaa ja pitää huolta työpaikan lapsista niin kuin he olisivat omiani. Isäntäperheeni sijaan projektin henkilökunnasta ja tietenkin myös lapsista muodostuikin oma costaricalainen perheeni. Sosiaalisissa vapaaehtoistyöprojekteissa toimiminen on arvokas ja opettavainen kokemus sekä vapaaehtoiselle että kohderyhmälle, vaikka kulttuurien kohdatessa voi välillä mennä sormi suuhun. Työskenteleminen esimerkiksi kouluissa ja ihmisoikeusjärjestöissä on myös tapa vaikuttaa omalla toiminnallaan tulevaan, sillä ovathan koulutus ja tasa-arvo avaimet parempaan tulevaisuuteen.

teema: Globaalivastuu

”P

teema: Globaalivastuu

10

Kirjoittaja työskentelee ICYE-vapaaehtoisena lasten ja sosiaalityön parissa UudessaSeelannissa. Vapaaehtoisen arjessa globaalia vastuullisuutta edistetään pala ja kokemus kerrallaan. Teksti: Elli Tumppila Kuva:Tanja Lehtonen

Työpaikkani täällä on osa sosiaalipalveluita. Cholmondeley-yhteisö on stressaavissa tilanteissa väliaikaisesti tai pidemmällä aikavälillä elävien lasten levähdyspaikka. Osa lapsista tulee tänne vain kerran kriisitilanteessa, iso osa myös viikoksi kuukausittain vuosikausien ajan.

Tuttuja naamoja näkyy siis vaihtelevan tiheästi. Täällä pyritään lyhyisiin vierailuihin, eivätkä lapset yleensä viivy yli kahta viikkoa kerrallaan.

Minun ja muiden vapaaehtoisten työ on hyvin konkreettisesti lasten kanssa olemista ja kanssaelämistä. Työ on monella tapaa lasten kasvatusta ja turvaamista, sillä koti ei aina ole tarjonnut heille rajoja ja rakkautta siinä määrin kuin he ansaitsisivat.

Perheitä pyritään tukemaan lasten kasvatuksessa, ja Cholmondeleyn toimisto toimii yhdessä muiden sosiaalipalveluiden kanssa, jotta jokaisella vaikutuspiirin lapsella olisi ansaitsemansa olosuhteet kasvaa.

Lapset, jotka käyvät täällä säännöllisesti, ovat tottuneet ulkomaisiin vapaaehtoisiin, sillä meitä on ollut täällä kauan, ja loput lapset nappaavat kokeneempien asenteet nopeasti. Olen kuullut läheiseltä leiriltä, että siellä vieraana käyvät lapset saattavat kiinnittää huomiota ja piikitellä vapaaehtoishenkilökuntaa heidän aksenteistaan englantia puhuessa. Täällä en ole huomannut yhdenkään lapsen kiinnittäneen huomiota puheeseeni ilkeilläkseen.

Toki tulee tilanteita, joissa he eivät ole ymmärtäneet ohjeita, ja sitten selitetään.

Mielestäni lasten asenne on pieni osoitus siitä, että vapaaehtoisten läsnäolo ja asema täysipainoisina henkilökunnan jäseninä on opettanut lapset hyväksymään tällaista erilaisuutta. He ovat oppineet arvostamaan meitä siitä huolimatta, että ”I talk funny sometimes”. Pieninä paloina nämä lapset oppivat, mitä on oman maan rajojen ulkopuolella ja toivon mukaan kasvavat globaalisti vastuullisemmiksi.

On sekin jotain.

11 teema: Globaalivastuu

G

lobaalivastuu. Iso sana, enkä oikein edes tiennyt, pitäisikö se kirjoittaa yhteen vai erikseen. Ensimmäinen reaktioni oli jättää kirjoittaminen sikseen, sillä mitäpä sanomista minulla olisi jostain noin isosta. Ei niinkään tyhjän paperin vaan suuren sanan pelkoa. Kun sanan googlaa, tulee vastaan opetusministeriön 179-sivuinen selvitys nimeltään ”Kasvaminen globaaliin vastuuseen”.

Sitten kuitenkin heräsi ajatus, että niin kuin kaikessa isossa, tässäkin jokaisen oma pienen pieni panos on jutun todellinen juoni. Pienet arkipäivän huomaamattomat valinnat, jokaisella omanlaisensa, muodostavat kokonaisuuden, joka heijastaa pala palalta muodostunutta arvomaailmaamme. Pienet purot muodostavat joen ja sentti on miljoonan alku, ja mitä muita ikivanhoja sanontoja nyt onkaan olemassa.

Elämä Uudessa-Seelannissa on alkanut ja saavuttanut puolivälinsä niin nopeasti arkea toteuttaessa, ettei näin filosofisia ajatuksia ole tullut pahemmin mietittyä.

Ajatukset rientävät aika itsekkäästi oman navan ja elämän ympärillä. Vuorosta toiseen, lapsesta seuraavaan, selvitetystä riidasta toiseen, pala palalta kertoessa lapsille, mikä on okei ja mikä ei.

Mutta niin – hups. Onhan tässä jotain.

Minähän koen vastuuta näistä lapsista.

Lapsista, jotka asuvat täällä toisella puolella maailmaa ja ovat muutaman kuukauden päästä minulle muisto vain. Koen heistä vastuuta, pyrin omalla panoksellani ohjaamaan heitä tekemään vastuullisia valintoja toisten kohtaamisessa, yhteisössä elämisessä ja ympäristön vaalimisessa.

Ympäristön, jota olen oppinut pikku hiljaa tuntemaan paremmin ja vaalimaan, kuten täkäläiset yleisesti ottaen hyvin tekevät.

Lisäksi viikoittain tulee eteen tilanteita, joissa kerron omasta kodistani kaukana jossain. Kartta on käytössä ja monet lapset oppivat ensimmäisen kerran, missä on Eurooppa.

teema: Globaalivastuu

12

Varmaa kehitystä Globaali vastuunotto edellyttää tietoa maailman epäoikeudenmukaisuudesta. EVS-vapaaehtoisena Sloveniassa työskentelevä Heli Hongisto kirjoittaa ajatuksistaan tasapainottelusta globaalien kysymysten kanssa. Teksti: Heli Hongisto Kuva: Tanja Božič

Heli pitää blogia vuodestaan vapaaehtoistyössä Sloveniassa.

Linkki blogiin löytyy osoitteesta www.maailmanvaihto.fi/blogit

Näihin asioihin tiedän syyllistyvän itsekin. Globaalin vastuun suhteen koen painottelevani jossain hyvän ja tyydyttävän alueen välimaastossa.

Esimerkiksi nyt Sloveniassa vapaaehtoisvuotta viettäessäni on ihanaa kokea kaikkea uutta. Huomatessani kuinka halpoja lennot ovat KeskiEuroopassa, haluaisin matkustaa eri maissa aina kun siihen on mahdollisuus. Samaan aikaan tiedostan, kuinka suuri ympäristörasite lentäminen on. Toisaalta voin tehdä parannuksia samaan aikaan jollain toisella saralla – ainakin yksityisautoilu jää tältä vuodelta! Lyhyet matkat taittuvat hienosti polkupyörällä ja pidempiä matkoja varten voin käyttää linja-autoja sekä kimppakyytejä.

On hyvä ottaa huomioon globaalit kysymykset, mutta niiden ei tulisi olla pakkopullaa. Kun jotain on pakko tehdä, se ei toimi. Se on kuin karkkilakko – voit huomaamatta vähentää syömistä, mutta pakon edessä rajat tekee mieli rikkoa. Kierrätä siihen pisteeseen asti kun se tuntuu mukavalta, käytä julkista liikennettä aina kun siihen on mahdollisuus ja ota selvää tuotteiden alkuperästä. Joissain asioissa voi laahustaa valtavirran mukana, mutta kun lisäät panostusta pikkuhiljaa, huomaat sen pian olevan osana arkipäivän rutiineja. Toivon mukaan tulevat sukupolvet kasvavat tähän ja pitävät näitä asioita itsestään selvinä. Kehitystä hitaasti, mutta varmasti!

Kun Sloveniaan lähtiessäni pakkasin vuoden tavaroita painorajoitusten mukaan 20 kilon matkalaukkuun, aloin huomaamattani miettiä, mikä on tarpeellista ja mitä elämiseen todella tarvitsee. Nyt huomaan, että kokemukset rikastuttavat paljon enemmän kuin raha ja konkreettinen materiaali.

Ihana elämä!

13 teema: Globaalivastuu

M

ielessäni on pyörinyt fraasi ”poissa silmistä, poissa mielestä” – kuinka helppoa on sulkea silmänsä haastavilta asioilta, joihin ei halua perehtyä. Suuret, koko maailmaa koskevat kysymykset ja ongelmakohdat esimerkiksi ympäristön, kestävän kehityksen ja eettisyyden suhteen on helpompi sivuuttaa jonkun toisen vastuulle. Mutta jotta järjestelmä toimisi, kaikkien tulisi kantaa kortensa kekoon askel kerrallaan.

Globaali vastuu tuntuu olevan niin laaja käsite, etten tiedä, miltä kannalta lähestyä sitä. Globaalit kysymykset pitävät sisällään niin paljon asioita ja tuntuvat kaukaisilta, vaikka niiden tulisi olla mukana kaikessa mitä teemme.

Nykypäivän massiivisen kulutuksen keskellä on helppo mennä sieltä mistä aita on matalin, totaalisen tietämättömänä mitä esimerkiksi teollisuuden taustalla on. Tuotantoa siirretään edullisempiin maihin ja tapa, jolla paikallisväestöä kohdellaan on usein epäoikeudenmukainen ja suurentaa kuilua hyvä- ja huono-osaisten välillä. Työtä saatetaan teettää mitättömällä palkalla, rikkoen ihmisoikeuksia – ja tämä vain, jotta meille tarjoutuu mahdollisuus ostaa tavaraa edullisesti. Raha hallitsee ja kilpailu on kovaa – juostaan tarjousten perässä ja kerätään tavaraa, jota ei välttämättä edes tarvita. Mutta ostin, kun halvalla sain! Tuntuu, että vasta raha ja kallis hinta saavat nykypäivän ihmiset rajoittamaan kulutusta.

Haaste on, etteivät nämä epäoikeudenmukaisuudet usein näy ulospäin – vastuunotto vaatii tietoa. Elämme ”kaikki tänne heti nyt” -yhteiskunnassa. Kulutamme rahaa, luonnonvaroja ja ympäristöä nauttiaksemme elämästä matkustellen, ostaen vaatteita ja muuta materiaa. Elämme tämän elämän vain kerran, joten pidämme kiinni oikeudestamme nauttia siitä täysin.

tHeme: Global responsibility

14

Judit weeding at her workplace, Myllylähde community.

Thoughts on responsibility The writer Judit Nagy is a Hungarian volunteer who works at Myllylähde community in Hämeenkoski. Read what she writes about both global and personal responsibility – and about how her thoughts on them have changed during the stay in Finland.

Text: Judit Nagy Photo: Elisabeth Schweinberger

15 o be honest, I never liked it at school when we were learning about climate change and all the other environmental problems – why do they have to burden me with such immense issues over which I have absolutely no control? About four years ago I also stopped watching the news (and TV altogether), and so when I read the topic for this article, my first thought was ”now that’s exactly what I cannot feel”.

Like many other people, I’m mainly concerned about my own life and often feel too small to believe that I can influence the direction where the humanity is going. But if we talk about personal responsibility, that’s one of my favourite terms.

About two years ago I read a book about positive attitude which made me realize that I’m actually making decisions all the time, but don’t notice it, because mostly it’s about acting out old habits. That’s when I decided to take responsibility for my life every day – meaning that I try to be conscious about my thoughts, words and actions. I still believe that’s the most important thing I can do – if there’s confusion in my head, my emotions control me and my values are not clear, I simply cannot act outwardly in the right way.

My volunteer project, Myllylähde community appealed to me at once because of its clear values and motivation. It’s based on the anthroposophical philosophy founded by Rudolf Steiner which means caring about other human beings and nature, placing quality above quantity and focusing on long-term development rather than short-lived fulfilment.

One of the main activities of the community is biodynamic agriculture, and the rest of the supply coming from outside is usually luomu, too. As expected from Finland, selective

waste collection is also important.

Compared to Hungary, I would say that Finnish people feel more responsible for global issues – of course, when people don’t need to worry about making ends meet, it’s easier to notice how many others need help in the world – the same way a person who’s starving day by day, probably won’t care about protecting the rainforests.

A few weeks ago I was stopped in the street by a Greenpeace activist who asked me to donate for projects in Africa – but we don’t need to go that far, because also in Europe we have economic crisis, alcoholism, depression, racism, immigration and so on. Also, during our first EVS [European Voluntary Service] camp I was astonished to find out from a Belarusian volunteer that there’s still dictatorship in her country – with death penalty and state prisoners, and so close to us!

Although I’ve been trying to escape global responsibility, I start to feel that we should be aware of what’s happening in the world and learn from the history, trying to notice and act before things turn into the wrong direction. It’s easy to close our eyes and be absorbed in our daily lives, but if we pay attention, we can do many things for our friends, family and close environment – and if everybody does their part, then the old saying comes true : ”Little streams make great rivers.”

“It’s easy to close our eyes and be absorbed in our daily lives, but if we pay attention, we can do many things for our close ones.”

Big changes often start by doing small things. Judit sent us a link for signing a petition against death penalty in Belarus, where her friend comes from. If you want to sign the petition, too, you will find it here:

http://dp.spring96.org/en

tHeme: Global responsibility

T

teema: Globaalivastuu

16

Globaaleja kysymyksiä voi lähestyä myös tekemällä niistä taidetta. Mitä oheisen sarjakuvan piirtäjä ajattelee globaalista vastuusta ja sen merkityksestä?

Hei Suvi! Kertoisitko jotain itsestäsi ja yhteydestäsi Maailmanvaihtoon?

– Olen Suvi, yhteiskuntatieteiden opiskelija Helsingistä ja aikanani ollut Maailmanvaihdon kautta Intiassa vapaaehtoisena. Sen jälkeen olen ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, muun muassa tämän lehden vastaavana toimittajana.

Mistä sait idean oheiseen sarjakuvaan?

– Tein sarjakuvan eräälle kurssille, jossa käsiteltiin kulttuurien välistä dialogia taiteen keinoin. Sarjakuva pohdiskelee sitä, miten kirjat ja kasvatus muovaavat mielikuviamme eri maista ja kaukana asuvista ihmisistä. Oppikirjojen tai median välittämät kuvastot eivät ole arvoneutraaleja, ja siksi olisi hyvä päästä haastamaan niiden totuuksia kohtaamalla toisenlaisissa ympyröissä asuvia ihmisiä kasvotusten.

Mitä globaalivastuu ja sen kantaminen mielestäsi merkitsevät?

– Globaalivastuu merkitsee minusta yhteisvastuuta siitä, että maailmassa on tietyt rajat ja että niitä noudatetaan.

Jokaisen ihmisen, kansalaisyhteiskunnan

ryhmän, yrityksen, valtion ja valtioiden välisen toimijan tulee huolehtia, että ne toimivat ihmisoikeuksia kunnioittaen ja ettei niiden toiminnan vaikutuksilla ole kyseenalaisia seurauksia. Taustalla on kai ajatus globaaliyhteiskunnasta, jossa jokaisella olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet toimia aktiivisesti omien ja yhteisten tavoitteiden eteen.

Teksti: Mirjami Ylinen Sarjakuva: Suvi Lindgren

17 teema: Globaalivastuu

tHeme: Global responsibility

18

Volunteering and Global Responsibility:

Experiences from the Caucasus Region The writer is a former EVS volunteer and a member of the ICYE Maailmanvaihto board. In February 2013 he traveled in Armenia and Georgia visiting organizations involved with local and international volunteer projects.

Text: Mikko Lipsanen Photos: Marek Peda

19 have often thought about the manydifficulties of being �globally responsible�. The world is full of injustice and irresponsibility, but where to start?

Should I try to be involved in everything, focus only on local issues, or give my time to the most acute problems as I see them? And how can I really know the true and complete consequences of my actions and decisions in a complex world full of global chains of causes and consequences?

In my mind these questions are also related to the principles and practice of international volunteer work. In February 2013 I had a chance to travel during one week in Armenia and Georgia, visiting local civil society organizations and volunteer work projects. These visits and many encounters with local and international volunteers made me think about the challenges and possibilities related to volunteer work abroad from new perspectives.

I would like to share some of these thoughts with you.

Volunteering as mutual learning

One question many might think out aloud, or quietly by themselves, is why people come to Finland from abroad to do volunteer work, when many other countries and communities might at least appear to be much more in need of their contribution. Surely things are far from perfect in Finland, but still from a global perspective we are doing quite well in many respects.

When travelling in the Caucasus region I was reminded of one of the possible, and simple, answers to this question: one of the key aims and results of volunteering is mutual learning. I learned that in many rural areas of Armenia and Georgia there are very few possibilities for the local youth to travel abroad and create international contacts. Many young people are moving to the capital cities in search of work and study opportunities (a phenomenon known in Finland as well), and those who stay behind are left with ever fewer opportunities.

Traditional houses in the village of Dvabzu, Georgia

tHeme: Global responsibility

I

tHeme: Global responsibility

20 In this context international vo- this very often with almost nonexistent lunteering has many positive things resources, very much relying on the efto offer. I saw foreign volunteer wor- forts and expertise of the local and interkers organizing language and culture national volunteers.

This, I think, is clubs to local one good example youth, orgaof global responnizing traisibility in pracnings related tice. Global and to job search local are naturaland computer ly linked to each skills, among other in a process other things. of mutual exchanOn the other ge and learning. hand I met Volunteers contrialso many entbute positively to husiastic and the communities motivated lo- Children at Yerevan, Armenia, at an orphanage where where they are licals, who used EVS volunteers are also working. ving and working, their experience gained through volunteering and while they are also learning things that trainings abroad to initiate and run they can later develop and put into use in NGOs that aim to activate and help the their home communities – and home, in local youth by promoting mutual infor- a truly global sense, is of course nothing mal learning in various forms. They do less than the world!

Headquarters of a local NGO in the village of Dvabzu, Georgia

21 toimintaa! action!

Vapaaehtoiset Vadim, Antonia ja Miguel luistelemassa Helsingissä.

”P

arasta tukihenkilötoiminnassa ja aluekoordinaattorina olemisessa on se, että saa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä oppia uutta”, kertoo Saana Söderlund, vapaaehtoisen tukihenkilö ja Savonlinnan tukihenkilöiden aluekoordinaattori.

Vapaaehtoinen saa Suomeen tullessaan Maailmanvaihdon kautta oman tukihenkilön, joka auttaa häntä sopeutumaan paikalliseen kulttuuriin ja maan tapoihin. Vapaaehtoisen ystävänä tukihenkilö auttaa häntä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi uudessa

toimintaa! action!

22 ympäristössä. Tukihenkilö voi auttaa vapaaehtoista monenlaisissa käytännön järjestelyissä toimien linkkinä vapaaehtoisen ja paikallisten toimijoiden välillä.

Saana kiinnostui tukihenkilöksi ryhtymisestä saatuaan sähköpostiviestin tukihenkilö- ja alueryhmätoiminnasta, eikä sille tielle lähteminen ole kaduttanut. ”Olen oppinut lisää eri kulttuureista, tuntemaan uusia ihmisiä ja eri paikkakuntien tarjoamia aktiviteetteja.

Lisäksi kielitaitoni on kehittynyt paljon.”

Uudet kokemukset, yhteistoiminnan

kehittäminen ja kansainvälisyys rikastuttavat Saanan arkea ja palkitsevat.

Tukihenkilöt vapaaehtoisen silmin

Saksalainen Antonia Bauer tuli vapaaehtoiseksi Savonlinnan kristilliseen opistoon. Aina ei voi olla varma, että kemiat tukihenkilön ja vapaaehtoisenvälillä toimivat, mutta Antonialla ei tätä ongelmaa ollut: ”Olemme samanikäisiä, meille molemmille luonto on lähellä sydäntä Vapaaehtoiset Miguel (vas.), Saana, Vadim ja Heidi retkellä Olavinlinnassa.

23

Yhteisöllisyyttä alueryhmätoiminnalla

Tukihenkilöt oppivat tuntemaan toisiaan ja pääsevät jakamaan kokemuksiaan alueryhmätoiminnan kautta.

Tukihenkilöiden verkostoitumisen lisäksi alueryhmätoiminnassa on olennaista saada vapaaehtoiset mukaan ideoimaan ja osallistumaan yhteisiin aktiviteetteihin.

Vapaaehtoiset ja tukihenkilöt jaetaan sijaintinsa mukaan eri alueryhmiin, joiden sisäistä ja välistä toimintaa Maailmanvaihto tukee. Tuki on tarpeen, koska alueryhmätoiminnassa on omat haasteensa: ”Koska vapaaehtoisia työskentelee hajanaisesti ympäri Suomea, on alueryhmien jako epätasainen. Esimerkiksi lännessä yhden alueryhmän vapaaehtoisten työpaikkojen välillä saattaa olla lähes 100 kilometriä”, kertoo Maailmanvaihdon siviilipalvelusmies Tomi Kiviluoma, joka koordinoi tukihenkilötoimintaa.

Syksyllä 2012 alueryhmätoimintaa järjestettiin lähinnä Lahdessa ja Savonlinnassa, mutta myös Helsingin seudulla on ollut aktiivisia tukihenkilöitä. Syksyllä Maailmanvaihto tarjosi alueryhmille rahallista tukea, jonka avulla pyrittiin aktivoimaan eri alueiden tukihenkilöitä ja saamaan aikaiseksi liikehdintää alueiden sisällä suuremmassa mittakaavassa. Tomin mukaan yhteistoiminta myös eri alueiden välillä on toivottavaa. ”Lahdessa oli tarkoitus saada mukaan Kymenlaakson [Kotka, Kouvola, Pyhtää] toimijoita, mutta tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Ensi syksynäpyrimme rohkaisemaan tukihenkilöitä viemään aluetoimintaa yhä levittäytyvämpään suuntaan.”

Kulttuurikeskeistä ajanviettoa

Alueryhmätoiminta on vasta alkutaipaleellaan, joten kehitettävää on. Tomi kertoo, että rahoituskokeilun avulla pyrittiin edistämään ryhmien yhteistä toimintaa mahdollistamalla ennen kaikkea sellaisten ideoiden toteuttaminen, joihin tukihenkilöillä ja vapaaehtoisilla ei suhteellisen kalliissa Suomessa muuten olisi varaa.

Rahoituksen saamiseksi asetettiin kolme tavoitetta: Toiminnan täytyi lisätä ulkomaalaisten nuorten tuntemusta suomalaisesta kulttuurista ja auttaa tutustumaan suomalaisiin, tukea Maailmanvaihdon viestintää sekä antaa toiminnassa mukana oleville kulttuurienvälisiä oppimismahdollisuuksia.

Tämän lisäksi toiminnan tuli olla mahdollisimman ympäristöystävällistä.

Tomi Kiviluoma antaa hyvänä esimerkkinä tukea saaneesta toiminnasta leipomisillat, joissa vapaaehtoiset

toimintaa! action!

ja olemme kasvissyöjiä. Lisäksi olemme molemmat avoimia ja kiinnostuneita tapaamaan uusia ihmisiä erilaisista kulttuureista ja haluamme nähdä maailmaa.

Tukihenkilö on tärkeässä roolissa erityisesti vapaaehtoisen alkutaipaleella.

Tukihenkilönsä avulla Antonia tutustui paikkakuntaan ja paikallisiin ihmisiin, löysi harrastuksia kuten kuoron ja zumban sekä oppi tuntemaan olonsa kotoisaksi Savonlinnassa. Elämään Suomessa hän pääsi kunnolla käsiksi tukihenkilön opastuksella: ”Opin tyypillisestä suomalaisesta ruuasta, historiallisista paikoista, ajanviettopaikoista kuten kahviloista, kaupoista ja baareista sekä sen, kuinka selvitä Suomen talvesta.

toimintaa! action!

24

yhdessä tukihenkilöiden kanssa jakoivat kotiseutujensa reseptejä. Helsingissä on käytiin luistelemassa ja Lahdessa vierailtiin hiihtomuseossa. Yksi onnistuneimmista tapahtumista oli Helsingin aluekoordinaattorin järjestämä laskiaisrieha, johon osallistui tukihenkilöitä ja vapaaehtoisia Vihdistä asti.

Savonlinnan aluekoordinaattori Saana Söderlund myöntää pitkien välimatkojen tuovan haasteita alueryhmien väliselle toiminnalle. Vapaaehtoisille ja tukihenkilöille oli järjestetty Ylöjärvellä ensitapaaminen, minkä jälkeen Saana on tavannut vain omassa alueryhmässään toimivaa tukihenkilöä. Tämä yhteydenpito on kuitenkin ollut tiivistä ja toteuttanut Maailmanvaihdon ideaa alueryhmätoiminnasta. ”Olemme olleet

muun muassa katsomassa jääkiekko-ottelua, syöneet yhdessä sekä tutustuneet ympäristöön vierailemalla museoissa, linnassa, suomalaisessa yliopistossaja esikouluryhmässä.”

Alueryhmätoiminnassa Saana on välttynyt ongelmilta. Haastavinta on ollutyhteisten tapaamisaikojen löytäminen ja vastauksien saaminen ajoissa, kun on suunniteltu tulevia tapaamisia

Ryhmästä turvaa ja iloa vapaaehtoisen arkeen

Antonia Bauer asuu ja työskentelee kahden muun vapaaehtoisen, meksikolaisen Miguelin ja venäläisen Vadimin kanssa. Yhdessä he ovat kutsuneet muita vapaaehtoisia luokseen Savonlinnaan tekemään ruokaa, saunomaan ja nauttimaan yhteisestä ajasta. Samalla vieraat ovat päässeet tutustumaan kaupunkiin. Antonian tukihenkilö on tutustuttanut Antonian, Miguelin ja Vadimin ystäviinsä ja he ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä. He ovat esimerkiksi grillanneet, käyneet museoissa ja pitäneet juhlia. Myös Miguelin tukihenkilö, Savonlinnan aluekoordinaattorinakin toimiva Saana, on ollut mukana aktiviteeteissa ja järjestänyt heille yhteistoimintaa.

Teksti: Milla Järvinen Kuvat: Antonia Bauer, Vadim Zautorov ja Saana Söderlund

25 Kulttuurivaihtoa koulussa Maailmanvaihdon kouluvierailutoiminta tarjoaa vierailijoita eri luokka-asteille alakoulusta lukioon. Kouluvierailuja tekevät vapaaehtoistyössä ulkomailla olleet nuoret sekä Suomessa vapaaehtoisena työskentelevät ulkomaalaiset.

Haluatko tilata kouluvierailun? Kiinnostaako sinua suunnitella ja toteuttaa kouluvierailutoimintaa? Ota yhteyttä!

Tukihenkilöitä tarvitaan Haluatko kansainvälistyä omalla maaperälläsi ja solmia uusia ystävyyssuhteita?

Tukihenkilö on ihminen, joka auttaa ulkomaalaista vapaaehtoista verkostoitumaan ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Tukihenkilöksi voivat alkaa myös pariskunnat ja perheet.

Kansainvälistä toimintaa Kaipaatko kansainvälistä ja hauskaa järjestötoimintaa?

Maailmanvaihdon vapaaehtoiselle on tarjolla monia mahdollisuuksia, kuten työskentely vapaaehtoisten leireillä, tiedotustyö, suomalaisten hakijoiden haastatteleminen ja hallitustoiminta.

Haluatko mukaan?

Lue lisää osoitteesta www.maailmanvaihto.fi

Vapaaehtoiseksi lähteminen: maailmavaihto@maailmavaihto.fi

Innostu isäntäperheeksi Voisiko sinun perheesi majoittaa ulkomaalaisen vapaaehtoisen? Isäntäperheeksi voi alkaa kuka tahansa – tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa.

Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo–syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden.

Lisää myös Facebookissa: www.facebook.com/maailmanvaihto Voit myös ottaa yhteyttä suoraan toimistoon: puh. 09 774 1101 tai maailmavaihto@maailmavaihto.fi

Kirjoita MaailmanVaihtoa -lehteen Lukijoiden kaikki kirjoitukset aina lyhyistä laajoihin juttuihin ovat lämpimästi tervetulleita. Otamme vastaan myös piirrokset, kuvat, runot, pakinat ja muut luomukset! Palkkioksi saat ihailla lehteä, jossa oma panoksesi on mukana.

Isäntäperhe- ja tukihenkilöasiat: hosting@maailmanvaihto.fi Järjestötoiminta Suomessa, kouluvierailut, MaailmanVaihtoa-lehti: tiedottaja@maailmanvaihto.fi

tule mukaan toimintaan

Vapaaehtoistyöhön maailmalle Maailmanvaihdon ICYE-ohjelmassa voit lähteä vapaaehtoistyöhön Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Oseaniaan.

EVS-vapaaehtoispalvelun kautta lähetetään vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan. Ohjelmat ovat 6–12 kuukauden pituisia ja ne on suunnattu pääasiassa 18–30-vuotiaille.

icye arounD tHe WorlD

26

Workplace in a Magic Metropolis Norma Ballesteros has been working for 24 years now for ICYE Bolivia, an organization which both sends young people abroad to do voluntary work and receives volunteers to Bolivia. In her work she Text: Minna R채is채nen lives a new experience every year.

27 violence. In the institution volunteers work collaboratively with areas of law, psychology and social work.

What are in your opinion the best aspects of international voluntary work?

– The great social impact is has within societies and the awareness it creates among people.

Your greetings to young people in Finland thinking about applying for a voluntary work period in Bolivia?

– I invite you to spend a year in Bolivia. My country has a variety of cultures, and in the city of La Paz you can experience four seasons in one day, see beautiful views and live in the highest situated capital in the world.

You work at the main office of ICYE Bolivia situated in La Paz. How would you describe La Paz with just three words?

– Metropolis, diversity, magic.

In this series we catch up with staff members of ICYE offices. ICYE (International Cultural Youth Exchange) is a network of organizations which provides voluntary work possibilities around the world. It works in over 40 countries.

Maailmanvaihto is the local ICYE organization in Finland.

icye arounD tHe WorlD

Hello Norma! How are you?

– Hi! I am fine thanks.

You work as National Coordinator of ICYE Bolivia. Which kinds of things have been highlights for you in your work?

– To mention but a few, having marvellous colleagues, getting to know young people from different nationalities, living a new experience every year and learning continuously.

In what kinds of voluntary workplaces do foreign ICYE volunteers work in Bolivia?

– We have projects which help street children to reintegrate into the society.

In these projects the tasks of the volunteers are related to art, music, sport and general assistance. Volunteers can also work, for instance, in a human rights institution that is designed to serve people affected directly and indirectly by torture and

volunteers in FinlanD

28

Volunteers’ Voices on Environment Text: Minna Räisänen Photo: Tanja Lehtonen

In April, three volunteers of Maailmanvaihto visited a school in Lohja to explore environmental issues with the pupils.

Source: www.ymparistokasvatus.fi/vl (For English information on the Green Flag, please see www.ymparistokasvatus.fi/vl/english)

T

he volunteers were invited to an environmental day of a secondary school called Källhagens skola. The school welcomed foreign volunteers of Maailmanvaihto to tell about environmental issues in their home countries and Finnish volunteers to tell about the same issues in countries in which they have worked as a volunteer. The theme day concentrated especially on water issues.

“Since environmental matters are very important globally, we were eager to invite volunteers to tell us about environmental realities in different countries”, tells teacher Johnny Kronqvist. Through the visits of Maailmanvaihto’s volunteers and other guest lecturers the school wished to gain new ways of thinking about problems that we humans must try to solve.

sustainable development for kindergartens, schools and other education institutions as well as for those who work with the free time activities of children and youth. It is also an international environment symbol of the educational field.

“In the first year our school focused on diminishing pollution and waist and in the second on saving energy. This year’s topic is water, especially how to use water efficiently”, Johnny tells. In the theme day the pupils could listen to lectures, participate in a workshop where they could use could use water in making musical effects and attend a scientific lesson in which their task was to solve questions concerning clean water and water resources.

Volunteers visit schools around Finland Kotka, Lohja, Piikkiö and Savonlinna.

What unites these localities? They are among places which in volunteers of Maailmanvaihto have visited schools during the current school year 2012–

2013.

What? Finnish and foreign volunteers of Maailmanvaihto visit educational institutions in their living area to share with children and youth their experiences on volunteering in another country.

Foreigners can also tell about their home country and cultural background.

For whom? The visits are targeted at primary and secondary schools as well as at upper secondary schools and vocational schools.

More information? Are you teacher interested in inviting volunteers for a visit to your school? Or a volunteer of Maailmanvaihto interested in becoming a school visitor of Maailmanvaihto? Please visit our Finnish website or contact us to find out more! www.maailmanvaihto.fi/ toiminta/kouluvierailut

29 volunteers in FinlanD

One of volunteers to visit the school was Javier Jorganes Villanueva from Spain who volunteers among disabled people in Vihti, a municipality close to Lohja. “I was interested in visiting the school because I wanted to exploit a chance to learn a bit about the student system in Finland and how the youngsters are here”, Javier tells. “I was also insterested in showing to the pupils my living area in Spain, Galicia. In Galicia our life goes around the water, and I thought that it would be an interesting topic to discuss about.”

Another volunteer, Hanna Backman from Finland, wished that through telling to the pupils about her own voluntary work experience in Ghana she could inspire them to take part in international voluntary work in the future. Hanna volunteered last spring in a home for children in the capital of Ghana, Accra. “I also think that it would be important to have more discussion about different countries and cultures in schools. A theme day like this provides a wonderful forum for that”, she says.

The visit offered learning possibilities not only for the pupils but also for the volunteers. Hanna, for instance, tells that while preparing her presentation she got to explore her voluntary work period in Ghana in new ways. “When I was in Ghana, I soon got used to, for instance, seeing garbage almost everywhere and I did not concentrate on environmental matters very deeply. I nevertheless feel that it is important to think about these issues and to discuss about them widely because it is the only way that things can develop into a better direction,” Hanna says.

The theme day was related to the Källhagens skola being involved the Vihreä lippu – Grön Flagg (Green flag) education system, for the third year now.

Green flag is, in brief, a programme of

toimintaperiaatteet ja toimituskunta

30

ICYEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yli 30 maassa, kaikissa maanosissa. Suomessa Maailmanvaihto ry eli Suomen ICYE lähettää ja vastaanottaa 30–40 nuorta vuosittain.

VASTAVUOROISUUSPERIAATE Maailmanvaihdon ohjelma on vastavuoroinen eli vapaaehtoistyöhön lähettämisen lisäksi vastaanotamme vuosittain ulkomaalaisia nuoria vapaaehtoistyöhön Suomeen. Näin järjestämme kulttuurien välisiä kohtaamisia myös Suomen maaperällä. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja erilaiset työyhteisöt ottavat vastaan ulkomaalaisia vapaaehtoisiamme. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki mielenkiintoisista ihmisistä ja vieraista kulttuureista kiinnostuneet.

Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat erilaiset yleishyödylliset yhteisöt.

MISSION STATEMENT of the International Cultural Youth Exchange (ICYE)

ICYE’s mission is: • To provide challenging intercultural learning experiences for young people.

• To promote their social and personal development through international volunteer programmes.

• To promote intercultural understanding, equality of opportunity, tolerance and peace among people in the world.

Lisää tietoa Maailmanvaihdon ja kansainvälisen ICYE-järjestön toiminnasta sekä Maailmanvaihdon historiasta löydät netistä: www.maailmanvaihto.fi

Toimituskunta lehdessä 2/2013: Marianna Ahonen Elisabetta Colautti Heli Hongisto Suvi Lindgren Judit Nagy Mikko Lipsanen Minna Räisänen Mari Takalo Elli Tumppila Milla Järvinen Julkaisija: Maailmanvaihto ry Vastaava toimittaja: Mirjami Ylinen Taitto: Tanja Lehtonen Painopaikka: Itä-Helsingin monistus Kannen kuva: Maria Hurmerinta

Maailmanvaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n neljästi vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia.

Lehti lähetetään kaikille yhdistyksen jäsenille ja sitä jaetaan tiedotustapahtumissa. Värillinen versio lehdestä julkaistaan Maailmanvaihdon verkkosivuilla.

Seuraavassa lehdessä julkaistavat aineistot tulee lähettää viimeistään sunnuntaina 25.8.2013 lehden vastaavalle toimittajalle osoitteeseen mirjami.ylinen@ maailmanvaihto.fi.

Erityisesti toivomme kirjoituksia teemasta aktiivinen kansalaisuus.

31 28.5

kesäkuu

8.6

13.–28.8.

lokakuu

Tulovalmennusleiri ulkomaalaisille vapaaehtoistyöntekijöille. Antaverkka, Ylöjärvi.

25.8

MaailmanVaihtoa 3/2013 -lehden materiaalin deadline. Lehden teemana aktiivinen kansalaisuus.

27.8

Infoilta kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä. Kello 18–20, Kulttuurikeskus Caisa (Mikonkatu 17 C), Helsinki. Järjestäjä: KaVa-verkosto.

31.8

Maailmanvaihto Löytö-festivaaleilla Helsingissä.

3.10.

19.–20.10.

26.–27.10.

Maailmanvaihdon infoilta vapaaehtoistyöstä ulkomailla. Kulttuurikeskus Caisa (Mikonkatu 17 C), Helsinki.

Vapaaehtoistyöstä ulkomailta palanneiden tapaaminen, Espoo.

Maailmanvaihdon koulutusviikonloppu.

Maailmanvaihdon toimisto, Helsinki.

27.10.

Maailmanvaihdon syyskokous.

Maailmanvaihdon toimisto, Helsinki.

28.10.

MaailmanVaihtoa 4/2013 -lehden materiaalin deadline.

marraskuu

1.11.

20.–21.11.

joulukuu

Maailmanvaihto Tampereen Mahdollisuuksien torilla. Klo 11–17, Väinö Linnan aukio.

2013

elokuu

Infotilaisuus vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähtevien vanhemmille. Klo 17.30 alkaen, Maailmanvaihdon toimisto (Oikokatu 3, Helsinki).

30.11.

3.–4.12.

tulevat tapaHtumat

toukokuu

Ensimmäinen haku ICYE-vapaaehtoistyöohjelman elo–syyskuun 2014 lähtöihin Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Oseaniaan päättyy.

Maailmanvaihto Knowhow-messuilla Vaasan Botnia-hallissa.

Valintapäivä ICYE-ohjelmaan hakeneille Helsingissä.

Maailmanvaihto Studia-messuilla Helsingin messukeskuksessa.

Maailmanvaihto ry — ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki tel. +358-9-774 11 01 fax. +358-9-731 04 146 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi www.maailmanvaihto.fi www.icye.org