MaailmanVaihtoa – Volunteers' Voices 3/2015 by Maailmanvaihto Maailmanvaihto

Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti numero 3/2015 lussa: styötä kou i o t h e a a p a V

ehtorit Äänessä r ja Ghanasta Suomesta s. 15

Volunteers´ Voices

Teatteritöissä Boliviassa s. 23

Volunteering in a rehabilition centre in Finland p. 11 TEEMA/THEME:

Vapaaehtoistyöpaikat Voluntary Workplaces

EDITORIAL

Making

matter

I ended up as an ICYE Finland (Maailmanvaihto) active the usual way: I went to volunteer abroad. A bit over a year ago I left for Ghana to work in a school for six months. The trip was one of a kind. In half a year I experienced my life’s worst and best moments so far. In the end I guess there were more positive memories, as once I returned I had a lot of enthusiasm to join the work Maailmanvaihto does here in my homeland. I ended up as a member of the board, pr-team and now as the chief editor of this magazine. One reason why I once decided to volunteer with Maailmanvaihto was the reciprocity policy. I believe that volunteer work is significant internationally, and therefore it should not limit itself to only one direction. Volunteer work inspires, teaches and is simply fun. Should not this be at everyone’s reach?

In addition to the volunteers, also the voluntary work places benefit from voluntary work. These work places are in the centre of this magazine. The other year Maailmanvaihto organized group interviews for the employees of three Finnish voluntary work places to understand the significance of volunteer work on the work place. Especially international upbringing and promoting and socially enforcing antiracism came up among the interviews. This is exactly why I want to be a part of Maailmanvaihto. I believe that high quality and ethical voluntary work has a huge role in building a more international and equal world. My first issue as the chief editor has been a challenging, but fun job. My autumn has included many new beginnings, including new studies at the Faculty of Social Sciences, and therefore there have been a lot of arrangements to be made in my calendar. Luckily I have received plenty of good tips and help from the magazine team. An additional challenge for me was the theme: voluntary work places. As a relevantly new member in the activities of Maailmanvaihto, the voluntary work places in Finland were not very known to me before making this issue. In this magazine you can hopefully learn something new on our homeland activities – at least I did! And there was still some space left for an interview of the principle from my previous voluntary work place in Ghana. Wishing you a pleasant read, Editor-in-chief Anna Lemström

lehtityötä

Päädyin mukaan Maailmanvaihdon aktiiviksi sitä tuttua reittiä: lähdin itse vapaaehtoiseksi ulkomaille. Reilu vuosi sitten suuntasin Ghanaan kuudeksi kuukaudeksi työskentelemään kouluun. Reissu oli mieleenpainuva. Puolessa vuodessa ehdin kokea tähänastisen elämäni huonoimmat ja parhaimmat hetket. Lopulta jäätiin kai plussan puolelle, sillä palattuani oli kova into lähteä mukaan Maailmanvaihdon toimintaan täällä kotimaassa. Päädyin lopulta järjestön hallitukseen, tiedotustiimiin ja nyt tämän lehden päätoimittajaksi. Yksi syy, jonka takia aikoinani päätin lähteä vapaaehtoiseksi juuri Maailmanvaihdon kautta, oli järjestön vastavuoroisuusperiaate. Koen, että vapaaehtoistyö on merkityksellistä kansainvälisesti, eikä sen siksi tulisi rajoittua vain yhdensuuntaiseen vaihtoon. Vapaaehtoistyö inspiroi, opettaa ja on yksinkertaisesti hauskaa. Eikö tämän tulisi olla kaikkien tavoitettavissa? Vapaaehtoisten lisäksi työstä hyötyvät myös vapaaehtoistyöpaikat, jotka ovat tämän lehden keskiössä. Toissavuonna Maailmanvaihto järjesti ryhmähaastatteluja kolmen suomalaisen vapaaehtoistyöpaikan työntekijöille siitä, mitä ulkomaalaisten nuorten vapaaehtoistyöjaksot merkitsevät nimenomaan työpaikoille. Haastatteluissa esiin nousivat erityisesti kansainvälisyyskasvatus, rasisminvastaisuudenedistäminen ja sen sosiaalinen vahvistaminen. Juuri tämän vuoksi tahdon olla mukana Maailmanvaihdon toiminnassa. Uskon, että laadukkaalla ja eettisellä vapaaehtoistyöllä on suuri rooli kansainvälisemmän ja tasa-arvoisemman maailman luomisessa. Ensimmäinen päätoimittamani lehti on ollut haastava, mutta hauska urakka. Syksyyni on mahtunut monta uutta asiaa, kuten uudet opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja siksi aikataulussani on ollut järjestelemistä. Onneksi olen saanut paljon hyviä vinkkejä ja apua lehtitiimiltä. Lisähaasteen toi lehden teema: vapaaehtoistyöpaikat. Melko uutena toiminnassa mukana olevana eivät kotimaan vapaaehtoistyöpaikat olleet ennen lehden tekoa minulle kovinkaan tuttuja. Tämän lehden sivuilta voit toivottavasti oppia jotain uutta kotimaan toiminnastamme – minä ainakin opin. Ja mahtuipa mukaan vielähaastattelu entisen vapaaehtoistyöpaikkani rehtorilta Ghanastakin. Rattoisia lukuhetkiä toivottaen

Päätoimittaja Anna Lemström

PÄÄKIRJOITUS

Vaikuttavuutta

SISÄLLYSLUETTELO/CONTENTS

Tässä lehdessä In this Magazine 2 Editorial 3 Pääkirjoitus 5 Kutsu Maailmanvaihdon syyskokoukseen 6 AJANKOHTAISTA TEEMA: Vapaaehtoistyöpaikat THEME: Voluntary workplaces 10 Kansainvälisen vapaaehtoistyön kirjo 11 Volunteering in Vaalijala 15 kansainvälisyyttä kouluun internationality into schools 21 A day in my life 23 Teatteritöissä Boliviassa 24 26 30 31 32 33 34 35

ICYE around the world: costa rica Kulttuurien välistä oppimista parhaimmillaan Kylään kouluun Column: Heading on with a bag full of experiences Tule mukaan toimintaan Vapaaehtoistyötä hallituspaikoilla Maailmanvaihdon toiminnan lähtökohtia Tapahtumakalenteri

Kannen kuva: Kirkonseudun koulun rehtori Timo Kotiranta ja meksikolainen vapaaehtoistyöntekijä Jorge Lara. Kuva Jorge Laran albumista.

syyskokoukseen Olet lämpimimmin tervetullut syyskokoukseen päättämään, mihin Maailmanvaihto tulevaisuudessa suuntaa. Päätämme järjestön strategiasta vuosille 2016–2021. Syyskokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamaan Maailmanvaihdossa ja saamaan arvokasta kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta, asetu ehdolle hallitukseen. Annamme miellämme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista. Aika: Sunnuntaina 1.11.2015 klo 16.00 (kahvitarjoilu klo 15.30 alk.) Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki

Asiat: • Maailmanvaihdon strategia 2016–2021 • Toimintasuunnitelma vuosille 2016–17 • Talousarvio vuodelle 2016 • Hallituksen ja puheenjohtajan vaali • Tilintarkastajien valinta • Jäsenmaksut vuodelle 2016 Strategiaesityksen ja muut syyskokousasiakirjat voi pyytää sähköpostitse 28.10.2015 jälkeen.

Olet lämpöisimmin tervetullut Maailmanvaihdon hallituksen puolesta

Anni Koskela pääsihteeri

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN

Kutsu

AJANKOHTAISTA

Haku käynnissä: ensi syksynä ICYE-vapaaehtoistyöhön ulkomaille Haku syksyllä 2016 alkaviin ICYEvapaaehtoisjaksoihin (6 ja 12 kk) Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Oseaniassa on käynnissä! Kohdemaat ovat Bolivia, Brasilia, Costa Rica, Ecuador, Ghana, Honduras, Indonesia, Intia, Japani, Kenia, Kolumbia, Meksiko, Nigeria, Taiwan, Uganda, Uusi-Seelanti ja Vietnam. ICYE-ohjelmassa vapaaehtoistehtäviä on tarjolla etenkin lasten ja nuorten parissa koulutus- ja sosiaalialalla, esimerkiksi päiväkodeissa ja katulasten tukikeskuksissa, mutta vapaaehtoisia etsitään myös muualle,

mm. vanhustenkeskuksiin ja ihmisoikeusjärjestöihin. Hae vaikka luonnonsuojelutehtäviin Costa Ricaan tai vammaistyöhön Intiaan! Jaksot ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja, mutta yläikäraja on joustava monissa maissa. Ensimmäinen haku päättyy 1.11.2015 ja toinen 1.2.2016. Toisessa haussa voi hakea niihin kohdemaihin, joihin jää avoimia paikkoja ensimmäisessä haussa. Vapaaehtoiset valitaan hakemuksen ja haastattelun perusteella. w w w. m a a i l m a n v a i h t o . f i / ajankohtaista/icye-haku

Kuvassa: Elsa Rannikko (oik.) työskenteli ICYE-vapaaehtoisena koulussa Indonesiassa. Myös Indonesiaan voi hakea syksyllä 2016 alkavaan vapaaehtoistyöhön.

Vapaaehtoisia kouluihin ja merikilpikonnien pariin lasten oppimiskeskuksessa Brasiliassa ja koulussa Intiassa. Vapaaehtoisia lähtee myös mm. Costa Ricaan avustamaan merikilpikonnien suojelutyössä sekä Vietnamiin osallistumaan kestävän kehityksen edistämiseen ja paikallisen yhteisön tukemiseen. Maailmanvaihto toivottaa kaikille uusille vapaaehtoisille sekä heidät vastaanottavalle väelle oikein antoisaa yhteistä jaksoa!

Selaa vapaaehtoispaikkoja Euroopassa tietokannasta! Kiinnostaako vapaaehtoistyö Euroopassa? Voit nyt selailla avoimia paikkoja Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun (EVS) EU:n tietokannasta Database on Volunteering Opportunities! europa.eu/youth/vp/ opportunity_list_en Maailmanvaihdon kautta EVS-vapaaehtoistyöhön voi lähteä 6–12 kuukaudeksi. Lisätietoja Eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta löydät kotisivuiltamme.

AJANKOHTAISTA

Suomesta lähti tänä syksynä ICYEvapaaehtoistyöhön ulkomaille kaksikymmentä vapaaehtoista. He suuntaavat Argentiinaan, Brasiliaan, Boliviaan, Costa Ricaan, Etelä-Koreaan, Ghanaan, Intiaan, Japaniin, Keniaan, Meksikoon, Nigeriaan, Taiwaniin ja Vietnamiin. Osallistujat työskentelevät maailmalla etenkin lasten ja nuorten parissa, esimerkiksi päiväkodissa Argentiinassa,

AJANKOHTAISTA

Tulijan tueksi – Vielä muutamille vapaaehtoisille haussa tukihenkilö tai -perhe Hei väki Hämeenkoskella ja Lahden seudulla, Joensuussa ja Lieksassa sekä Kouvolan seudulla! Maailmanvaihto etsii kulmiltanne tukihenkilöitä ja/tai -perheitä nuorille ulkomaalaisille, jotka saapuivat elokuussa vapaaehtoistyöhön Suomeen. Tukihenkilöt ja -perheet ovat nuorille vapaaehtoistyöntekijöille tärkeä apu paikalliseen elämään tutustumisessa ja siihen sopeutumisessa. Erityisen tärkeää tuki on usein niille vapaaehtoisille, jotka asuvat isäntäperheen sijaan työpaikkansa yhteydessä. Tukihenkilöt ja -perheet pitävät vapaaehtoiseen yhteyttä säännällisesti, vähintään noin kerran kuussa. Tukiperheet myös majoittavat vapaaehtoista viikonloppuisin ja loma-aikoina, tilanteesta riippuen joko säännöllisesti tai toisinaan. Toiminta soveltuu kaikille kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta ja uuteen ihmiseen tutustumisesta kiinnostuneille. Haluaisitko tietää lisää? Lue lisää nettisivuiltamme! www.maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/tukihenkilo

Tule koulutusviikonloppuun 31.10.–1.11.2015

Oletko ollut Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoistyössä ulkomailla? Haluaisitko tavata toisia maailmalta palanneita vapaaehtoisia tai osallistua tulevien vapaaehtoistyöntekijöiden valintatyöhön? Tule Maailmanvaihdon koulutusviikonlopun alumnitapaamiseen tai valintakoulutukseen! Koulutusviikonlopussa järjestetään lisäksi tapaaminen tukihenkilötoiminnan alueryhmävastaaville. Osallistuminen on ilmaista, ja voit ilmoittautua yhteen tai useampaan osioon. Ilmoittautumiset 25.10.2015 mennessä osoitteeseen tiedottaja(at)maailmanvaihto.fi.

Lyhyesti:

Suvi Heikkinen ja Tom Karhu työskentelivät kesällä Maailmanvaihdossa harjoittelijana. Lämmin kiitos molemmille työpanoksesta!

Maailmanvaihdon hallitus ja työntekijät kokoontuivat lauantaina 5. syyskuuta pohtimaan, millaisin strategisin tavoittein järjestö voisi tulevina vuosina parhaiten edetä kohti vuoden 2030 visiotaan. Tavoitteiden ideoinnin ohella päivän aikana mm. tarkasteltiin järjestöä eri sidosryhmien edustajien silmin. Maailmanvaihdon strategia vuosille 2016–2021 päätetään järjestön syyskokouksessa 1.11.2015.

Pääkaupunkiseutu: isäntäperheeksi vapaaehtoiselle Maailmanvaihto etsii isäntäperhettä nuorelle valkovenäläiselle vapaaehtoistyöntekijälle, Katyalle, jonka saapui elokuussa vuodeksi vapaaehtoiseksi Suomen luonnonsuojeluliittoon Helsinkiin. Olisitko kiinnostunut tarjoamaan Katyalle kodin elokuuhun saakka tämän vuoden lopulta alkaen? Lue lisää kotisivuiltamme ja ota yhteyttä! Kutsu maailma kotiisi! www.maailmanvaihto.fi/ajankohtaista/ isantaperheeksi

Kuvassa tukihenkilö Minna (vas.) Ho§llolasta kolmen lähiseutunsa ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän, Herminen, Tamaran ja Eszterin, kanssa.

9 TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

Maailmanvaihdon stragetiset tavoitteet uudistuvat

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

Kansainvälisen vapaaehtoistyön kirjo Maailmanvaihdon kautta on nuoria vapaaehtoisia töissä varsin monenlaisissa työpaikoissa – sekä ulkomailla että Suomessa. Teksti: Mia-Elina Aintila

Viiden viimeisen vuoden aikana Maailmanvaihto on vastaanottanut noin 160 ICYE- ja EVS-vapaaehtoista, 38 eri maasta, viideltä eri mantereelta, Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Samalla aikavälillä Suomesta on lähtenyt noin 150 nuorta vapaaehtoista 34 eri maahan eri puolille maailmaa. Ulkomailla suomalaiset vapaaehtoisemme ovat jo kauan työskennelleet päiväkodeissa, kouluissa ja katulasten, vanhusten ja vammaisten tukikeskuksissa. Lisäksi vapaaehtoistyötä on tehty mm. luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa työskentelevissä järjestöissä. Viime vuosina suomalaisia vapaaehtoisia on päässyt työskentelemään esim. Intiassa Ananyan Trust -järjestön vähäosaisten lasten koulussa ja Uudessa-Seelannissa McLaren Falls -luonnonpuistossa. Suomeen vapaaehtoisiksi tulleet ulkomaalaiset ovat perinteisesti sijoittuneet kasvatus- ja sosiaalialalle oppilaitoksiin, päiväkoteihin ja vammaisten koulutus- ja työpajatoimintaan. Pitkään jatkunutta yhteistyötä on ollut myös esim. Vanhamäen hyvinvointikeskuksen kanssa, jossa vapaaehtoiset pääsevät muun toiminnan ohella oppimaan myös luomuviljelyä tai hevosten

hoitamista. Viiden viimeisen vuoden aikana Maailmanvaihto on tehnyt yhteistyötä noin 50 työpaikan kanssa sijoittaen vapaaehtoisia 35 paikkakunnalle eri puolille Suomea. Tänä vuonna ulkomaisia vapaaehtoisiamme työskentelee mm. Kangasalan englanninkielisessä leikkikoulussa, kehitysvammaisille asumista ja työpajatoimintaa järjestävässä Lyhty ry:ssä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoiman EKOenergiahankkeen parissa. Jokaisella ICYEtai EVSvapaaehtoistyöhön hakeutuneella on omat motiivinsa ja tavoitteensa vapaaehtoistyöjaksolle, mutta keskeistä kaikilla lienee kokemuksestaan oppiminen. Omalla panoksellaan jokainen vapaaehtoinen ja vapaaehtoistyöpaikka luovat uusia tilaisuuksia kulttuurien väliseen oppimiseen. Vapaaehtoisyhteistyön myötä työyhteisöt Suomessa ovat saaneet apua arjen askareisiin, mutta siinä ohessa myös mahdollisuuden tutustua kulttuuriin ja vahvistaa kielitaitoa sekä oppia uusia toimintatapoja. ”Vapaaehtoinen on tuonut työpaikalle lisäiloa ja auttanut meitä tiedostamaan oman kulttuuritaustamme ja myös arvostamaan sitä”, kuten eräästä päiväkodista kommentoitiin.

Vaalijala Vaalijala is a rehabilition centre situated in Nenonpelto. Spanish Sara Paniagua Vรกzquez worked there as an EVS volunteer for ten months starting from August 2014. Hi Sara! How did you end up volunteering in Vaalijala? Two years ago, I was volunteering at an organization called Secretariado Gitano, where I taught Spanish to a gypsy community, individually and mainly to adults. They were usually Spanish or Romanian. One day, at a meeting with my colleagues, the coordinator told us about European Voluntary Service. It was the first time that I heard about it and I thought it sounded interesting.

I was always interested in volunteering and had never gone abroad to work, so I thought, why not take the advantage to do both things at the same time? It would be an excellent opportunity. I talked to my family and I convinced myself that it would be a good experience, so I got in touch with my sending organization to inform me what I had to do. Since then, I started to send emails to the projects that sounded interesting to me. I applied for several organizations around the world, particularly Finland, as I was deeply interested in it. I was looking

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

Volunteering in

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

12 for something related to education and children with special educational needs in the provided database. It was a long process. One day, I received a letter from Vaalijala asking me for an interview via Skype. After a few days, I received news that I was selected. I was very happy. What kind of knowledge did you have on this field of work?

I studied special education and I did my university practices in a specific special educational school. There I worked with students with autistic and mentally disability, aged between 12–16 years old. It was my first experience in this field. It felt a bit strange. That was the experience that I needed as I had related educational background, but even more, it was an experience for me to understand how to behave myself with people with special needs. Afterwards, I took different courses and I started to volunteer in different associations to get more experience. I am passionate about this field. I like to read and to be informed more about people with special needs. I always keep trying to develop my skills in education. I have dealt with different disordered people, whereas I have never dealt with children having behavioural problems. I experienced that while I was in Vaalijala school. While working there I have enriched my knowledge in working with different disabilities and dealing with difficult, stressful situations. Which were your tasks in Vaalijala?

I was working at Rainbow school, which is a special school located in Vaalijala Rehabilitation Centre. Rainbow school offers education

for handicap children (both mental and physical). There are about 60 students in 8 different groups. I was working in one of those groups; called “Rantala” where there was students with behaviour disorders and autism. My main duties were to help the students in the daily activities and assist them to study different subjects such as math, biology or English. Almost every student would come to the school with their personal assistant, so usually I helped the one

”I was always interested in volunteering and had never gone abroad to work, so I thought, why not take the advantage to do both things at the same time?”

between workers and I had a good connection with the students. Sometimes the day at school could be difficult, because of the breakdowns of the children. Two times per week I worked in another sector of Vaalijala called Vaahtera. It was like my second work place that was totally different from the school. We worked there with adults having mental and motor problems. The majority of them could not speak, so we did manipulative activities such

â&#x20AC;?Helping with maths. She was a student who I supportedâ&#x20AC;?, Sara tells.

13 THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

who had no support person and was attending school alone. To work with the students was comfortable and easy. Also, I was in charge of the arts and crafts lessons. This part I really liked. I had to find ideas linked with the necessities of the pupils and also ideas that would keep them motivated and get them to participate. Of course, another task was to aid and support the teacher in different settings. I loved to work there and take part in everything they do. There was a good atmosphere

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

as puzzles or we worked with what we called â&#x20AC;&#x153;work boxesâ&#x20AC;?. It was useful for improving motoric skills. Also, we tried to improve their sensorial skills with different activities, e.g. using smells and objects that improve their sensorial feelings. What kind of things did you learn?

I think during those ten months, Ilearned a lotI learned many things logically, connected with Finnish language asFinnish language was spoken in my workplace every day. I spoke English with teachers and other employees, but with students I had to communicate in Finnish. Of course, I improved my English and Iâ&#x20AC;&#x2122;m happy for that, considering that it was one of my objectives. As for the culture I learned many things, that made me want to know more and more, and I liked to compare it with the Spanish culture.Working styles of the Finnish Rehabilitation centres are quite different from Spain: even settings of the building and workers. I found out new things about myself, my possibilities and skills. I realized that I can actually do more things than I believed. What was the most rewarding and challenging in your work days?

Some people ask me why I am a teacher of special education. The answer is that I love to teach children with special needs, even if they are more challenging and emotionally on a harder level, but I am happy after lessons. I think I helped the students and for them I was important. Those small steps were huge achievements for them. For me, communication is important. It was challenging for me every day, as I was surrounded by people who spoke a language entirely

different from mine, and I need to guess what was going on. What skills did you need?

In this work you should be and passionate and compassionate. You must be aware and attentive. You must be dedicated to work with students. You have to be flexible and able to think of a variety of learning styles and to individualize instructions for children in your class. A special education teacher may also need an unlimited supply of patience, since he/she can find students who require a long time to perform their duties or achieve their objectives. The communication and cooperation between professionals are essential skills for any teacher, but especially for a special education teacher. Has volunteering in Vaalijala affected your future plans?

My mother, being a teacher, is sure that this experience was great for me and helpful for my future and I agree with her. It is difficult to find a job nowadays in Spain, but I think that it is more difficult in the area of education. There are many teachers and only a few workplaces for us, so this experience is a supportive step for my career development and for finding a proper job. Not only in the professional area, but also in my personal life. I think that it has helped me grow as a person and it has helped me understand what I want in my life. Your greetings for those thinking of volunteering in Finland?

Volunteering in Finland was a great experience, full of positive and new things that I recommend to everyone. It is a challenging, but you can learn a lot for your personal and professional development

Kouluun

Koulu on monen ICYE-vapaaehtoisen työapaikka. Seuraavilla sivuilla rehtorit Ghanasta ja Suomesta kertovat, miksi heidän oppilaitoksensa vastaanottaa vapaaehtoistyöntekijöitä. Tekstit: Minna Räisänen, Maiju Vehmas ja Anna lemström Kuvat: Jorge Laran ja Maiju Vehmaksen albumista

Internationality into

School

A school is a voluntary workplace of many of the ICYE volunteers. In the following pages a principal from Ghana and a principal from Finland tell why their educational institute receives volunteers. Texts: Minna Räisänen, Maiju Vehmas and Anna Lemström Photos: from the albums of Jorge Lara and Maiju Vehmas

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

Kansainvälisyyttä

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

Sharing in Ghana Interview with Sara Serwaa Boateng, the headmistress of Christ Love Educational Complex.

1. Why did you decide to have volunteers in your school? I decided to have them so that they could share their knowledge, experiences and culture with the pupils of my school.

2. How do you prepare for the arrival of new volunteers? I prepare by making sure that they can be sheltered well and that they would feel

at home outside their home countries. I also inform my staff about them so they can welcome the new volunteers well. 3. What kind of things do you have to consider when having foreign volunteers come to work in your school? I will have to consider their security and comfort. I also have to make

Sara Serwaa Boateng and a volunteer from Finland, Maiju Vehmas.

sure they are safe from any danger of anything that will be dangerous to their health.

4. What is the role and tasks of a volunteer in your school? The volunteers play an important role by helping the nursery classes with their classwork and educating older pupils on how to prevent particular diseases, forming mobile libraries and showing love to all others. They also have fun with the pupils through entertainment and games. 5. What do you find has been the best and worst part with working with volunteers? It has always been best with volunteers, especially this year’s batch. Some bad times previously have been when some volunteers did not follow our safety regulations, which could be dangerous. 6. What about with ICYE? It has been a fantastic organization, looking at how the volunteers, such as ours, are organized to help.

7. How do you find the students have reacted to the volunteers? The students are always happy to be around them. The volunteers have always shown love and affection to them, and there has been a wonderful bond between the students and the volunteers. 8. What languages do the volunteers use in school? They use mostly English, but sometimes they also try to speak some Twi.

9. Who do you find has benefitted from the volunteers? The school has benefitted enormously from the volunteers in terms of class work, games, art, creativity and friendship. 10. Any tips for schools that are considering on taking volunteers? These schools should only be in the situation to welcome the volunteers well and be prepared to make their security their priority. In return the volunteers will give out their best to them.

Christ Love Educational Complex is a school situated in Kumasi. It has students from ages 1 to 16. New classrooms are built every year to enroll more new students. There are now several hundred students in the school.

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

“The school has benefitted enormously from the volunteers.”

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

Vapaaehtoistyöpaikaksi sattumalta Haastattelussa Timo Kotiranta, Kirkonseudun koulun rehtori. 1. Miksi koulunne ryhtyi nuoren ulkomaalaisen vapaaehtoisen työpaikaksi? Se tapahtui aika tavalla sattumalta. Erään oppilaamme perhe oli päättänyt ryhtyä vapaaehtoistyöntekijän isäntäperheeksi. Puuttui vain työpaikka, ja kun minulta kysyttiin koulumme valmiutta ottaa vastaan työntekijä ulkomailta, tämä tuntui kiinnostavalta mahdollisuudelta. 2. Miten valmistauduitte vapaaehtoistyöntekijän vastaanottamiseen? Kovin paljon ennakkovalmisteluja ei ehditty tehdä, sillä aikaa oli vain kesä. Tuo aika kuluu koulumaailmassa lomaillessa, ainakin luokkien opettajien osalta. Valitsimme kuitenkin vastuuhenkilön ja aloimme sitten vain odottaa vapaaehtoista saapuvaksi. 3. Mitä tulee huomioida, kun vastaanottaa nuoren ulkomaalaisen vapaaehtoiseksi lasten pariin kouluun? Nyt kun meillä on jo kolmas vapaaehtoinen nuori koulussamme, tuntuu, että oma avoimuus on melkein ainut tarvittava asia. On melkoinen seikkailu nuorelle lähteä kauas outoon kulttuuriin vapaaehtoistöihin. Tähän

Timo Kotiranta ja vapaaehtoistyöntekijä Meksikosta, Jorge Lara.

ei uskaltaudu kuka tahansa, vaan lähtijältä vaaditaan aika paljon. Uskallusta, oma-aloitteisuutta, kielitaitoa, halua kohdata erilaisia olosuhteita... Ne nuoret, jotka ovat tulossa vapaaehtoistyöhön tuntuvat olevan valmiita ja sopivia myös kouluympäristöön ja lasten pariin. Ongelmat ja tarvittavat järjestelyt ovat olleet aivan minimaalisia.

4. Miten kuvailisit vapaaehtoisten roolia koulussanne? Meillä vapaaehtoistyöntekijät työskentelevät lähinnä koulunkäyntiavustajan roolissa. Heillä on oma päivittäinen aikataulunsa, jonka mukaan he osallistuvat opettajien mukana oppitunneille. Siellä he tukevat oppilaita heidän työskentelyssään, valmistelevat materiaaleja ja toki omien erityisosaamistensa puitteissa myös opettavat lapsille uusia taitoja, ovatpa osallistuneet jopa kerhon pitämiseen.

5. Mikä yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa on ollut antoisinta? Entä haasteellisinta? Tämä yhteistyö on antanut jopa enemmän kuin osasimme odottaa. On kuin olisimme avanneet ikkunan ulkomaailmaan. Nämä meillä työskennelleet nuoret ovat tuoneet kukin omanlaisensa tietopaketin siitä, miten jossakin muualla toimitaan samojen asioiden kanssa

kuin meillä. Kun ollaan oltu kuukausia yhdessä, on ehditty keskustella useista asioista ja tilanteista. Aluksi meistä monet, niin lapsista kuin aikuisista, olivat varovaisia puhumaan vieraalla kielellä. Nyt siitä on tullut luonnollinen osa päivää ja englanninkielistä puhetta kuuluu vähän väliä. Antoisaa on ollut myös tutustua näihin nuoriin ihan vain ihmisinä. Heidän kanssaan on syntynyt todellisia ystävyyssuhteita ja monia ikimuistoisia hetkiä on vietetty työajan ulkopuolellakin. Myös oppilaat ovat tottuneet siihen, että englanninkielisiä avustajia on luokissa. Monet ovat rohkaistuneet juttelemaankin ja saavat siinä konkreettisen kokemuksen vieraalla kielellä ymmärretyksi tulemisesta. Haasteellisuus, hmm.. Haasteellisinta oli ylipäätään heittäytyä tähän järjestelmään mukaan. Kun sen askeleen uskalsimme ottaa, haasteet ovat olleet aika pieniä. Motivoituneen ulkomaalaisen vapaaehtoistyöntekijän oleminen koululla ei meille suurta tuskaa ole onnistunut tuomaan. Heille itsellensä on oppimista meidän tavoissamme ja olosuhteissamme. Mutta sitä vartenhan he ovat tulleet, joten ei sekään ongelma ole.

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

“On kuin olisimme avanneet ikkunan ulkomaailmaan”

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

20 6. Entä yhteistyössä Maailmanvaihdon kanssa? Järjestö on hionut toimintatapansa kuntoon niin, ettei meillä ole ollut mitään erityistä haastetta. Kaikki on suunniteltu ja toteutettu hyvin ja toimivasti. 7. Miten oppilaat ovat mielestäsi vastaanottaneet vapaaehtoiset? Oppilaat ovat olleet innoissaan uusista työntekijöistä, jotka ovat ikään kuin muun henkilökunnan ja oppilaiden välimaastossa. Kun nämä nuoret viettävät paljon aikaa oppilaiden kanssa, lähinnä välitunneilla, kohtaamisista on tullut arkipäiväisiä ja helppoja. Monet ovat alkaneet puhua heille ja kynnys kontakteihin on laskenut todella matalalle. Oppilaat saavat varmasti sellaisen kokemuksen, että vieraskielisenkin kanssa voi tulla toimeen ja vaihtaa ajatuksia. Ja tämä onnistuu sillä kielitaidolla, joka heillä on!

8. Millä kielillä vapaaehtoisten kanssa on poristu? Englanti on luonnollisesti yleisin käytetty kieli, mutta kun meidänkin

kokoisessamme joukossa on monien kielten taitajia, niin saksaa ja espanjaakin on kuultu. Nykyisen taiwanilaisen nuoren äidinkieltä ei meistä kukaan kyllä taida osata.

9. Ketkä ovat mielestäsi hyötyneet vapaaehtoisjaksoista? Olen aivan varma, että kyllä me kaikki olemme hyötyneet. Niin oppilaat, avustajat ja opettajat kuin kaikki muutkin. Uudet kontaktit rikastuttavat aina elämää ja tällainen vähän kauempaa tuleva erityisesti. Tottakai myös nämä vapaaehtoiset nuoret hyötyvät myöskin runsaasti tilanteesta. On lisäksi sanottava, että koulu hyötyy siinäkin mielessä, että vapaaehtoistyöntekijät tekevät ihan oikeasti työtä ja heillä on tehtäviä, joissa heitä tarvitaan. 10. Terveisesi vapaaehtoistyöpaikaksi ryhtymistä harkitseville kouluille? Tämä on aivan mahtava tapa lisätä kansainvälisyyttä koulussa. Pieni askel rehtorille, mutta suuri askel koko kouluyhteisölle. Haittoja on hankala keksiä.

Kirkonseudun koulu on Porin lähellä sijaitsevan Nakkilan keskustan koulu. Oppilaita on yhteensä kolmisensataa eskarilaisista ysiluokkalaisiin. Tänä lukuvuonna koulu vastaanotti Maailmanvaihdon kautta kolmannen ulkomaalaisen ICYE-vapaaehtoistyöntekijänsä. Miten vapaaehtoistyöpaikaksi ryhdytään? Lue Maailmanvaihdon kotisivuilta: maailmanvaihto.fi/vapaaehtoistyopaikaksi

What are days of volunteers like at their workplaces? Mexican Jorge Lara tells about one of his days in a primary school Kirkonseudun koulu in Nakkila, Finland. Text: Jorge Lara, photo: from the album of Jorge Lara

urreal, that’s how my day starts. 7:45 AM; the Game of Thrones alarm from my phone and the energetic yells of my host sister are telling me that it’s time to wake up. As we all do, I stay in bed for five more minutes but then it’s time to begin the day. I go to

the kitchen, where I meet my host family and we have breakfast together. I have a quick shower before departing to my work place. I normally cycle with my host sisters to their school and then continue to mine. I feel like in a dream or in a movie

Jorge (second from the right) and pupils of Kirkonseudun koulu.

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

A day in my life

THEME: VOLUNTARY WORKPLACES

22 every morning cycling to school, saying “hi” to people and arriving to the school with a positive attitude. The kids are playing outside when the bell rings and I go inside to the building to leave my backpack and jacket in the teachers’ room. “Huomenta!” That’s the first word I say every day. The teachers answer me with a smile. It’s always good to be here, it’s a very comfortable place, cozy. At least that’s how I always feel here. A small chat is like a warming up before each one of us goes to the classrooms. It’s Tuesday, the third graders and Pia, their teacher, are waiting for me to arrive. My main task here is to help the whole group during the lessons, but especially focus on the ones who have problems. So keeping that in mind, I go directly to sit next to these kids, and help them. The first class is over, 10 minutes of recess and then I go to my next lesson: maths. For this lesson I move to another building, where I have maths with the 7th graders and Seppo, my amazing mentor. I always enjoy being with those guys because we have a good relationship. Some of them have some difficulties with speaking English, but this is not a barrier for our communication. We always try to find a way to understand each other. P.E is the next subject For these two weeks, Seppo and Jarkko, who is my great support person, gave me the chance to hold football lessons during this hour. The girls don’t like it so much, but I can feel the excitement of the boys. After one hour of football, tired and hungry we go straight to the canteen where we get our lunch. The longer recess is now. Sometimes I go out and play with the kids or then I just stay talking

with the teachers in the teachers’ room. Now it’s time again for P.E, but this time with the girls. 3rd graders and their teacher Ellu are now playing the traditional Finnish baseball called pesäpallo. I join them, help and have fun with them. For me, one of the main achievements you can have as a volunteer is this intercultural exchange. to

“Huomenta!” That’s the first word I say every day. The teachers answer me with a smile. It’s always good to be here, it’s a very comfortable place, cozy.”

see that the kids enjoy me staying here. One smile is more valuable than a lot of other things. English is my last lesson of the day. The kids are tired and desperate to go home, but this doesn’t take away all of their energy. “Nähdään huomenna!” are the last words from the students to me today. The day is over. During these five months I have learned and enjoyed so much every day. I have a special connection with the kids and the teachers. For the first time in my life I feel different. I have only one feeling: happiness. It’s hard to explain, but I feel free, happy and loved. I know that tomorrow will be a totally different day, but this doesn’t mean it won’t be great.

Teksti: Mirjami Ylinen Kuva: Antti Soinisen albumista

Kulttuurialan ammattilainen Antti Soininen vietti puoli vuotta Boliviassa, Cochabambassa. Hän työskenteli vapaaehtoisena teatteriaiheisessa projektissa lasten ja nuorten parissa. Hei Antti! Mistä sait ajatuksen lähteä vapaaehtoisttyöhön ja miten valitsit kohdemaan? Se, miten päädyin Boliviaan, oli itse asiassa tuuria ja paljon Maailmanvaihdon toimiston ansiota. Annoin työntekijöille aika vapaat kädet, ja kun vastaus sitten vihdoin tuli, minulle ehdotettiin muistaakseni neljää maata. Viestissä mainittiin, että paras vaihtoehto minulle olisi Bolivia, koska siellä voisin työskennellä omaa alaani liippaavassa projektissa. Taisin miettiä noin 14 sekuntia ennen kuin vastasin, että haluan lähteä. Seuraavaksi meninkin Google Mapsiin katsomaan, missä ihmeessä se Bolivia on, ja siitä alkoikin erittäin mielenkiintoinen jakso Googlen parissa. Aika monta tuntia tuli etsittyä informaatiota Boliviasta. Harva Suomessa tietää maasta yhtään mitään, itseni ennen lähtöä mukaan lukien. Yksi tuttu esimerkiksi sanoi, että päätit sitten lähteä Itä-Aasiaan...

Kertoisitko hieman ammatistasi ja siitä, mitä teit Boliviassa? Olen ollu teatterialalla nyt reilut kymmenen vuotta, näyttämötekniikan puolella näyttämömiehenä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Teatterissa olen tehnyt myös kuiskaajan ja tuotantojärjestäjän töitä. Kulttuuriala imaisi täysin mennessään, kun menin ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana kesätöihin Savonlinnan oopperajuhlille. Projekti, jossa olin töissä Cochabambassa oli nimeltään Educar es fiesta. Projektilla oli muun muassa suuri sirkusteltta, jossa esitettiin teatteria ja sirkusta. Teltassa toimi myös pienten lasten sirkuskoulu. Alussa työni oli pääsääntöisesti tekniikasta huolehtimista teltassa. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun projektin vetäjä kysyi, haluanko myös näytellä. Myös lavan puolella tuli siis oltua monessa esityksessä. Alussa varsinkin vuorosanojen kanssa oli ongelmia, koska en juurikaan puhunut

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

Teatteritöissä Boliviassa

TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT

24 espanjaa, mutta niihin löytyi helppo ratkaisu: puhuin repliikit suomeksi. Vähän esityksen juonta muuttamalla suomen kieli saatiin toimimaan todella hyvin, ja varsinkin lapset tykkäsivät siitä kovasti. Olin myös mukana kiertuetoiminnassa: projektilla oli vanha rekka, jolla kuljettiin ympäri Cochabambaa. Normaalisti kävimme kouluilla esiintymässä ja pitämässä oppitunteja. Tunnit

”Alussa varsinkin vuorosanojen kanssa oli ongelmia, koska en juurikaan puhunut espanjaa, mutta niihin löytyi helppo ratkaisu: puhuin repliikit suomeksi.”

Kolmen viikon koulutusjakson jälkeen saavuin kotikaupunki Cochabambaan, ja tarkoituksena oli mennä tutustumaan kahteen projektiin, joista olisin saanut päättää mieluisamman. Juuri kun toiseen projektiin piti lähteä, kuulimmekin, että se oli sujettu väliaikaisesti. Sen sijaan menin tutustumaan Educar es fiesta:an, ja tykästyin siihen saman tien. Oliko työkokemuksestasi hyötyä? Toiko vapaaehtoistyö uusia näkökulmia työhön kotimaassa?

toteutettiin aina pelien, leikkien ja sirkuksen tai teatterin avulla vaihtuvien teemojen mukaan. Teemoja olivat esimerkiksi kierrätys ja solidaarisuus.

Kymmenen vuoden historia teatterissa oli enemmän kuin hyödyksi. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä erilaisia työtapoja – jotkut aivan pieniä asioita, jotkut isompia. Mukavaa oli myös se, että kaikki palaute ja ideat jotka toin esille otettiin todella hyvin vastaan. Opin myös itse uusia työtapoja, jotka olen nyt palattuani tuonut omaan teatteriimme. Bolivian jälkeen arvostukseni nousi työkaluja ja kaikkea muuta sellaista kohtaan, joka täällä on itsestäänselvyys. Boliviassa projekteilla on todella vähän rahaa, joten kaikkea piti säännöstellä. Esimerkiksi kulissien teko onnistui siellä hyvin kadulta löytyneiden muoviputkien avulla. Pitää vain olla luova.

Ensisijaisesti etsin kyllä paikkaa, jossa pystyisin hyödyntämään ammattitaitoani ja kokemustani, mutta muistan, että kirjoitin olevani valmis tekemään mitä työtä tahansa. Olin todella onnekas, kun minulle löytyi unelmaprojekti Boliviasta. Suomen ja Bolivian ICYE-toimistot hoitivat kaiken työn etsimiseen liittyvän. Kun saavuin Boliviaan, en vielä tiennyt mihin projektiin minut laitetaan.

Alussa haastavinta oli ehdottomasti kielimuuri, ja sen seurauksena oman paikan ja työnkuvan löytäminen. Pienten mutkien kautta kaikki kuitenkin selvisi. Myös työtavat olivat todella erilaisia. Alussa tuntui, että ihmiset ovat laiskoja, kun kaikki tulevat työpaikalle vähän myöhässä, ensiksi juodaan aina kahvit ja töihin mennään valuen. Myös 1,5–2,5 tunnin ruokatunnit (siesta) tuntuivat älyttömiltä. Mutta kun rytmiin tottui,

Etsitkö omaan alaasi liittyvää vapaaehtoistyöpaikkaa ja miten etsiminen käytännössä eteni?

Mikä vapaaehtoistyössä oli haastavinta ja palkitsevinta?

25 TEEMA: VAPAAEHTOISTYÖPAIKAT Antti (kesk.) teatteriesityksessä ilmastonmuutoksesta ja veden tärkeydestä ihmiselle. Motto esityksessä oli ”älkää lotratko vettä turhaan.” totesin, että juuri näin työtä pitäisikin tehdä. Vaikka välillä tehtiin pitkiäkin päiviä, ne sujuvat paljon rennommin. Silti työt tulivat tehtyä, ja vielä ajallaan. Pakko tosin myöntää, että kyllä mañana-kulttuuri myös ärsytti. Palkitsevinta oli nähdä ne sadat ja tuhannet lapset, jotka aina silmät loistaen innoissaan taputtivat esitysten jälkeen. Palaute esityksistä oli aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Oli myös erittäin ihanaa nähdä ja kuulla juttuja kodittomista tai orvoista lapsista, jotka olivat pelastuneet teatterin tai sirkuksen avulla. Jokin mieleen jäänyt hetki vapaaehtoisjaksoltasi?

Jouluaatto on jäänyt hyvin mieleen. Olin jo joululomalla, kun yksi paikallinen kaveri soitti tarvitsevansa apua tyttöjen

orpokodissa. Koko aattopäivä meni siellä tytöille ruokaa tehdessä, leikkiessä ja tanssiessa. Vaikka se on ollut yksi parhaita jouluja elämässäni, täytyy myöntää, että se oli myös yksi rankimmista. Nähdä 15 pientä tyttöä viettämässä joulua ilman vanhempia tai ketään, kuka pitäisi heistä muualla huolta. Henkinen kantti oli kyllä kovilla, mutta aivan ihana joulu! Lahjoja ei jaettu kun ei ollut mitä jakaa, mutta se ei tyttöjä haitannut. Halauisitko lukea lisäää Antin vapaaehtoistyöpaikasta eli Educar es fiestasta tai tutustua toisiin ICYE-ohjelman vapaaehtoistyöpaikkoihin? Vieraile osoitteessa www.icye.org. Tietoja löydät sivuston hakukoneesta ”Long-term Projects”.

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

Kulttuurien välistä oppimista parhaimmillaan Kauden uusien vapaaehtoistyöntekijöiden tulovalmennusleiri järjestettiin kuvankauniissa Antaverkan leirikeskuksessa elokuun loppupuolella, jolloin hellejakso loi loistavat puitteet leirin järjestämiseen. Vapaaehtoiset olivat selvästi tehneet läksynsä Suomen säästä ja ihmettelivät elokuisten sateiden poissaolosta. Leirin 27 vapaaehtoista 17 eri maasta loihtivat mahtavan oppimisympäristön kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja oppimiseen. Valmennuksessa käsiteltiin mm. kulttuurien välistä oppimista ja vapaaehtoisuutta sekä annettiin työkaluja mahdollisten haasteiden ratkaisuun. Lisäksi vapaaehtoiset pääsivät tutustumaan Suomen kulttuuriympäristöön ja kieleen.

Tukihenkilöt vierailivat leirillä viikonloppuna, mikä loi vapaaehtoisille mahdollisuuden ymmärtää tukiverkoston merkityksen. Leirin kuluessa myös vierailtiin Tampereella koulussa ja yhdistyksessä, joka tarjoaa palveluja erityistukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille ja heidän perheilleen. Vierailu avasi varmasti monien vapaaehtoisten silmät kehitysvammaistyöhön sekä koulutusjärjestelmään Suomessa ja antoi suuntaa tuleviin vapaaehtoistehtäviin. Koulutuksen ohella tottakai pidettiin myös hauskaa, ja iltojen kulttuurityöpajat tarjosivat monille taiteellisia ja makuelämyksiä. Suomalaisen kulttuurin kulmakivi eli sauna oli monen mieleen. Samoin elämysmatka

Leirivastaava Tom Karhu (vas. reunassa lippis päässä) ja leiriläiset yhteiskuvassa leirin päättyessä.

viereiseen marjametsään ja kotaillat jäivät varmasti monen muistoihin. Leiritiimi oli mitä parhain. Se koostui eritaustaisista ihmisistä, jotka hyödynsivät osaamistaan pitäessään koulutuksia vapaaehtoisille sekä kokatessaan aterioita osallistujille. Oli ilo toimia leirinvetäjänä kansainvälisessä ympäristössä ja tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Tom Karhu Kirjoittaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, joka ohjasi leirin osana Yhteisöpedagogin työkentät -harjoitteluaan Maailmanvaihdossa.

Maailmanvaihto vastaanotti elokuussa yhteensä 27 vapaaehtoistyöntekijää Armeniasta, Boliviasta, Espanjasta, Intiasta, Itävallasta, Japanista, Keniasta, Latviasta, Meksikosta, Nepalista, Ranskasta, Saksasta, Ugandasta, Ukrainasta, Unkarista, Taiwanista ja ValkoVenäjältä. Vapaaehtoisista 11 osallistuu International Cultural Youth Exchange -ohjelmaan ja 15 Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun. Lisäksi Saksasta saapui vapaaehtoinen Saksan valtion tukeman IJFD-ohjelman kautta.

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

Kuva: Minna Räisänen

ICYE AROUND THE WORLD

Volunteers into

social, cultural and ecological Fields In this series we catch up with members of the International Cultural Youth Exchange offices around the world. This time we chat with Jessica Blass from ICYE Costa Rica – Asociacion Cultural de Intercambio de Costa Rica. text: Minna Räisänen Photos: Jordan Hackenbrook and album of Jessica Blass

Hi Jessica! Could you introduce yourself? My Name is Jessica Blas. I am the Long Term Receiving Coordinator of ACI – ICYE Costa Rica. I am in charge of receiving volunteers from all over the world for a period of time of 6 and 12 months. I coordinate the projects where they volunteer in and their accommodation that can be a host family or the volunteer project itself. I also give them an orientation, follow up (this also to host families and to projects), midterm seminar to evaluate their process and a final seminar to evaluete their final results. I started volunteering myself when I was six years old. I am part of the scouts, and I also have volunteered in the daycare of kids in Sweden. So, I know what is to be in a different country with a different language,

different customs and culture. I also know how it is to face cultural shock when living in another country and returning to your own country – because the cultural shock is in both ways. What motivated you to work with receiving young volunteers to Costa Rica? Interculturality, global citizenship and international volunteering are the main goals in this program. They are something I believe in and have experienced myself. Also, the work within a nonformal education program for young people is my way to retrieve what I have received from life not only for being a girl scout but from my international volunteer point of view.

Into which work fields have you mostly received long-term ICYE volunteers in recent years? We mainly work for social, cultural and ecological fields and all of them are really the liked by volunteers. I would said that these three fields are equally where I have mostly received volunteers. There are a lot of volunteers that look the social project because, for instance, the volunteering hours can work for their pre internship at university, also because they like working with kids and because they want to try something different to what they have done in their countries. The ecological projects are also very popular due to the extensive biodiversity that we have in our country. The cultural projects are popular because volunteers want to learn more about the latinamerican culture and its history. Two Costa Rican workplaces received a Finnish ICYE volunteer in August. Could you tell about these workplaces? One is a social project located in a lowincome people community. There the

29 volunteer works with kids from 4 or 5 years old to 16 years old. She helps the kids with reading, math, computer and recreational activities in a community center where the kids can go when they have days off from school and after school to have help with their studies, including reading comprehension (which is a lack during this days, not many people read in small communities) and social skills. The other project is a sea turtle project located in Junquillal, Guanacaste. There the volunteer works not only with sea turtles doing a control at the hatchery, performing night patrols and doing sea turtles necropsies but also on reforestation, cleaning of beaches, environmental education to the schools of the area and helping with training to other volunteers. Both are awesome projects and having our Finnish ICYE volunteers there are a big big help to them. Which do you consider as essential aspects in successful co-operation between a volunteer and a workplace? The essential aspect is definitely the attitude and the fluent communication.

How does ICYE Costa Rica support the foreign volunteers and voluntary workplaces in their co-operation? We are the channel of communication, the ones who mediate in case needed. We also give a lot of follow up in order to both parts to have a great experience. We are the ones who have the expertise in interculturality, volunteering and nonformal education, so we help the projects by giving them the tools to work with an international volunteer and to the volunteer the tools to work in a project where the culture and language, for instance, are different than theirs. An important thing from ICYE Costa Rica is that all of us, the coordinators, we have been volunteers on the past. How would you describe the ICYE programme with just three words? Learning, experience, interculturality.

ICYE AROUND THE WORLD

The most challenging and rewarding aspects in your work? Challenging aspects can be the cultural differences; the costarrican addresses are very particular and it is a bit hard to explain that to Europeans. The “relaxed” kind of way how latinamericans are and the excess of burocratic processes are also things like this. “Goodbyes”are, from my personal point of view, also a difficult part from my work. Rewarding aspects are many, like visiting projects and families and watching volunteers interacting with them. Also hearing the volunteers expressing how much they have grown from their experience, hearing them speaking not only in Spanish but in Costarrican and seeing them being part of their work communities. The people at the projects smiling, the host families from the volunteers...

MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU

Kylään kouluihin Teksti: Minna Räisänen, kuva: Ildiko Laszloffy

Kauden kouluvierailut ovat käynnistyneet.! Tänä lukuvuonna Maailmanvaihdon vapaaehtoiset tekevät kouluvierailuja lähinnä ulkoasiainministeriön tukeman viestintä- ja globaalikasvatushankkeen ”Nuorten ääniä globaalista Etelästä – Vapaaehtoistyöntekijät kouluvierailuilla” puitteissa. Hankkeessa vapaaehtoiset käyvät lähialueensa oppilaitoksissa jakamassa kokemuksiaan arkitodellisuuksista ulkomailla. He esittelevät lapsille ja nuorille arkea Suomen rajojen ulkopuolella – esimerkiksi Boliviassa, Keniassa tai Intiassa. Oppilaitoksissa vierailevat nuoret ovat joko kotoisin kehittyvistä maista tai olleet näissä vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoisten kertomukset sekä dialogi luokkahuineissa kanssa voivat herätellä lapsia ja nuoria pohtimaan mm. mielikuvia eri maita ja kulttuureja koskien sekä eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vierailujen myötä lapset ja nuoret voivat saada uusia näkymiä yhteiseen maailmaamme, ja kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa voivat myös inspiroida heitä tulevaisuudessa yhteistyöhön yli rajojen. Vapaaehtoiset kouluttautuivat Maailmanvaihdon kouluvierailijoiksi Helsingissä 12.–13. syyskuuta. Koulutus tarjosi työkaluja kohdata lapsia ja nuoria luokkahuoneissa. Koulutukseen osallistui 24 vapaaehtoistyöntekijää. Haluaisitko Maailmanvaihdon nuoren vapaaehtoistyöntekijän kylään ala- tai yläkouluun, lukioon tai ammattikouluun? Tilaa maksuton vierailu! Lisätietoja ja tilausohjeet: www.maailmanvaihto.fi/toiminta/kouluvierailut Vapaaehtoistyöntekijät Katya (vas.) Valkovenäjältä sekä kaksi andreaa Meksikosta kouluvierailukoulutuksessa

31 COLUMN

Heading on with a bag full of

experiences

Text and Photo: Nana Amoah

”

The culture shock can be greatest when you return home.” I heard this warning so many times throughout my voluntary year and it made me fear returning to Germany. Luckily, it wasn’t that bad for me. Yes, I had to get used to living with my family again and yes, somehow I had changed more than my old surrounding. Nevertheless, I was relieved by the fact that I still know my way around in the city and I found back to speaking German in a few days. Maybe it was easier for me because I moved on to a new life? I moved to another city and am now learning in a nursery – not to raise kids but to grow organic vegetables. This is a very exciting and new thing for me and I am meeting many great people – similar to when I arrived in Finland last year! This time though, it is easier: I am more self-confident because I know that I can handle living in a new place where I know only a few people. The fact that I managed this challenge in Finland gives me – and my friends, with whom I shared my experiences – strength and confidence in our new situations. At my current workplace, we have some foreign workers and some of them barely speak German. It is always a challenge to communicate, but we manage with a few words, expressions, gestures and lots of laughter. I sometimes

wonder how they manage in this country without speaking the language and living so far from their families – and then I realize that I was totally happy in a similar situation last year! It feels amazing to be on the other side now, being the one that tries to explain the language and local culture. I guess I grew so fond of sharing cultures in contact with Finns and the other volunteers. I would like to continue this as it allows me to look at situations from different angles. All over Europe, we hear of people rejecting refugees and thinking of them as disturbance. I like to think of the stories all these people have to tell and have to say that I am curious. I have the aim of getting in contact with refugees, sharing with them and helping them in this society that they arrived in, just like I was helped during my stay in Finland. Before my voluntary service, I had the aim to go to a country that I have no family roots in. Now, I have to say that I left Finland with a third country that I can call my home. Another home that I can miss: the freedom I had, the people I got to cherish, all the unknown and exciting, the travelling, the language. And yes, I do miss ruisleipä! Everyone I visit gets some fresh pulla and has to listen to my stories from Finland. Even though it already feels far away and long ago, I feel that Finland will always be a part of me.

TULE MUKAAN TOIMINTAAN

Tule mukaan toimintaan! Kiinnostuitko Maailmanvaihdon toiminnasta? Alta löydät tietoa osallistumismahdollisuuksista. Lisää vaihtoehdoista voit lukea osoitteesta www.maailmanvaihto.fi. Seuraavalla sivulla Kaisu Kinnunen kertoo kokemuksistaan Maailmanvaihdon hallituksen jäsenenä.

Vapaaehtoistyöntekijäksi maailmalle

Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Oseaniaan voi lähteä vapaaehtoiseksi ICYE-ohjelman kautta. EVSvapaaehtoispalvelun kautta Maailmanvaihto lähettää vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan. Jaksot kestävät 6–12 kuukautta ja ne ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja.

Hakijoita haastattelemaan

Tule mukaan haastattelemaan vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakevia nuoria! Haastattelijat ovat tärkeässä roolissa, sillä Maailmanvaihdolle on keskeistä löytää vapaaehtoistyöntekijöiksi motivoituneita henkilöitä, jotka pystyvät sitoutumaan tehtäviinsä.

Ryhdy kouluvierailijaksi

Maailmanvaihdon kouluvierailutoiminta tarjoaa vierailijoita eri luokka-asteille alakoulusta lukioon. Kouluvierailuja tekevät vapaaehtoistyössä ulkomailla olleet nuoret sekä Suomessa vapaaehtoisena työskentelevät ulkomaalaiset. Ota yhteyttä, jos haluaisit ryhtyä kouluvierailijaks!

Isäntäperheeksi vapaaehtoiselle

Isäntäperheeksi voi alkaa kuka tahansa – tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa. Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo– syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden.

Vapaaehtoisen tukihenkilöksi

Kansainvälisty omalla maaperälläsi ja solmi uusia ystävyyssuhteita! Tukihenkilö on ihminen, joka auttaa ulkomaalaista vapaaehtoista verkostoitumaan ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vapaaehtoisen tueksi voivat ryhtyä myös perheet.

Leiriohjaajaksi tai -keittiötiimiin

Tule ohjaamaan toimintaa tai auttamaan ruoanlaitossa vapaaehtoisten valmennusleireille! Maailmanvaihto järjestää leirejä niin Suomesta vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähteville kuin vapaaehtoiseksi Suomeen saapuville nuorillle.

Maailmanvaihdon hallitukseen

Maailmanvaihdolla on puheenjohtajan luotsaama hallitus, joka koostuu vapaaehtoisista aktiiveista. Hallituksen jäsenet toimivat työryhmien vetäjinä tai heillä on jokin muu vastuualue.

Mukaan tiedotustyöhön

Maailmanvaihdon tiedotustyöryhmä tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista sekä esittelee järjestöä yleisemmin. Tule mukaan harjaannuttamaan viestintätaitojasi sekä tutustumaan kansalaisjärjestön toimintaan ja uusiin ihmisiin!

Kirjoittajaksi MaailmanVaihtoa -lehteen

Lukijoiden kirjoitukset Maailmanvaih-don toiminnasta ovat lämpimästi tervetulleita lehteen. Halutessasi voit sitoutua kirjoittamaan useampaankin lehden numeroon tai osallistua lehden tekoon valokuvaamalla tai taittamalla juttuja.

Teksti: Mirjami Ylinen, Kuva: Kaisu Kinnusen albumista

TULE MUKAAN TOIMINTAAN

Vapaaehtoistyötä

hallituspaikoilla Mikä sai sinut hakemaan hallitukseen ja miten kauan olet ollut mukana? Olen ollut hallituksessa vuoden 2015 alusta alkaen. Olin miettinyt mukaan lähtemistä useana vuonna, mutta hakemaan uskaltauduin viimein oltuani Maailmanvaihdossa työharjoittelussa kesällä 2014. Hakemista ohjasi halu ymmärtää järjestön toimintaa pintaa syvemmältä ja ylipäätään oppia lisää järjestökentällä toimimisesta Suomessa. Tietysti mukaan lähtemiseen vaikutti myös hyvä yhteishenki.

Mitä tehtäviisi hallituksessa kuuluu? Hallituksen jäsenet ovat jakaantuneet kolmeen eri tiimiin. Kuulun “kotimaisten tiimiin” yhdessä pääsihteeri Annin ja toisen hallituslaisen Hannan kanssa. Meidän tiimimme vastaa ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevien ohjelmista. Lisäksi hallitukseen kuuluminen edellyttää osallistumista kokouksiin, joita pidetään noin kerran kuukaudessa.

Mikä hallitustoiminnassa on parasta? Entä haastavinta? Parasta on ehdottomasti yhteishenki sekä halu, tahto ja motivaatio toimia yhdessä tärkeän asian puolesta. Tuntuu, että tässä maailmantilanteessa järjestöön kuulumisen tärkeys vain korostuu ja vahvistuu. Olen ollut hallituksessa vasta vähän aikaa, joten kovin suuriin haasteisiin en ole vielä ehtinyt törmätä. Tietysti erilaisten visioiden ja tavoitteiden saattaminen käytäntöön ja niiden pitäminen mukana järjestön toiminnassa voi olla välillä haasteellista. Mutta haasteet on tehty voitettaviksi!

Millaisia terveisiä lähettäisit, jos joku miettii hallitukseen hakemista? Rohkeasti vain oppimaan, kokemaan ja aistimaan järjestötyötä. Älä epäröi lähteä mukaan. Löydät varmasti oman paikkasi joukostamme, lämpimästi tervetuloa!

Kuvassa Kaisu vapaaehtoistyöjaksollaan Meksikon Pueblassa isäntäperheensä sukulaistytön kanssa.

TULE MUKAAN TOIMINTAAN

Maailmanvaihdon toiminnan lähtökohtia Vastavuoroista vaihtoa

Maailmanvaihto ry lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Maailmanvaihto siis järjestää kulttuurien välisiä kohtaamisia niin ulkomailla kuin Suomen maaperällä. Järjestö lähettää ja vastaanottaa 30–40 nuorta vuosittain. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja työyhteisöt vastaanottavat järjestön ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki uuteen ihmiseen ja kulttuuriin tutustumisesta kiinnostuneet. Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat yleishyödylliset yhteisöt.

Osa kansainvälistä ICYE-järjestöä

Maailmanvaihto kuuluu jäsenenä kansainväliseen International Cultural Youth Exchange -järjestöön. ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yhteensä yli 40 maassa viidessä maanosassa.

The Mission Statement of ICYE

ICYE’s mission is: - to provide challenging intercultural learning experiences for young people. - to promote their social and personal development through international volunteer programmes. - to promote intercultural understanding, equality of opportunity, tolerance and peace among people in the world.

Toimituskunta lehdessä 3/2015: Mia-Elina Aintila Nana Amoah Tom Karhu Jorge Lara Anna Lemström Minna Räisänen Maiju Vehmas Mirjami Ylinen Julkaisija: Maailmanvaihto ry Vastaava toimittaja: Anna Lemström Taitto: Minna Räisänen Painopaikka: Tim1Digipaja Oy ISSN 2342-2629 (Painettu) ISSN 2342-2637 (Verkkojulkaisu) Maailmanvaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n neljästi vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. Lehti julkaistaan Maailmavaihdon verkkosivuilla ja se lähetetään sähköisesti yhdistyksen jäsenille. Lisäksi lehteä jaetaan tapahtumissa. Haluaisitko osallistua MaailmanVaihtoa-lehden tekoon? Syksyllä kerätään oppimista vapaaehtoistyössä ja vapaaehtoistyön hyötyjä työelämässä käsitteleviä juttuja vuoden viimeistä numeroa varten. Haluisitko kirjoittaa kokemuksistasi tai tehdä haastattelun? Lue lisää: maailmanvaihto.fi/ ajankohtaista/mv-42015

17.–18.10.

ICYE-vapaaehtoistyöstä ulkomailta palanneiden tapaaminen. Märkiön leirikeskus, Nurmijärvi.

26.10.

Maailmanvaihto Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla. Klo 11–15, Linnanmaan kampus, keskusaula.

27.10.

Maailmanvaihdon ja Turun yliopiston rekrypalvelujen infotilaisuus TYYn kehitysyhteistyöviikolla. Klo 15.45–16.45, ls06, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3.

28.10.

Maailmanvaihdon infotilaisuus OYYn kehitysyhteistyöviikolla. Klo 12–13, Olkkari, Oulun yliopiston Linnanmaan kampus,Erkki Koiso-Kanttilan katu 1.

28.10.

Maailmanvaihto Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla. Otakaari 1, Otaniemi.

28.10.

Maailmanvaihto JYYn kehyviikon järjestötorilla. Klo 10–14, Agoran aula, Mattilanniemi 2, Jyväskylä.

28.10.

Maailmanvaihto ISYYn kehyviikon järjestötorilla 10–14, Joensuun kampus.

31.10.–1.11.

Maailmanvaihdon koulutusviikonloppu.

1.11.

Maailmanvaihdon syyskokous.

1.11.

Ensimmäinen hakuaika ICYE-ohjelman syksyn 2016 lähtöihin päättyy.

14.11.

Valintapäivä ICYE-ohjelmaan hakeneille. Helsinki.

1.-2.12.

Maailmanvaihto Studia-messuilla. Helsingin messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki.

3.12.

Maailmanvaihto Volunteer-messuilla. Klo 14–18, Vanha ylioppilastalo, Helsinki.

2016 29.-30.1.

Maailmanvaihto Edcua-messuilla, Messuaukio 1, Helsinki.

1.2.

Toinen hakuaika ICYE-ohjelman syksyn 2016 lähtöihin päättyy.

13.2.

Valintapäivä ICYE-ohjelmaan hakeneille. Helsinki.

TULEVAT TAPAHTUMAT

Tulevat tapahtumat

Seuraa vapaaehtoisjaksoja! maailmanvaihto.fi/ blogit 24.9.2015 Virva TalvikkI, Taiwan “Sain olla kovin ylpeä yläasteen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoistani sillä aloitimme omaesittelyt englanniksi ja se vaatii rohkeutta; pitää tulla luokan eteen ja puhua äänekkäästi tai puhua mikrofoniin ja kaikki puhe ihan muutama vuosi opiskellulla kielellä. Opiskelijat saivat vastapainoksi opettaa minulle kiinan keltä ja naurut oli kyllä taattu!”

Taustalla näkymää Tainan Citystä, jossa Virva asuu. 26.8.2015, Johanna, Kenia “Kenialaiset ovat varsin vieraanvaraisia ja aina kun jossain kyläillään ilmestyy eteen jotakin tarjottavaa. Naapurin lapset viihdyttävät meidän host-pikkuveljeä ja voi sitä riemun määrää, kun me olemme muutamaan kertaan liittyneet leikkiin mukaan. Täällä on hyvä olla, vaikka tilaa on vähän.”

Kuva: Virva Talvikki Metsälä

23.8.2015, Aino, Etelä-Korea “Tässä muutama kuvaus päässäni kilpaa juoksevista asioista: Jännittää, mahtavaa, pelottaa, ihanaa, itkettää, naurattaa. Hyvin sekavaa siis.. Mutta vihdoinkin pääsen tekemään sen, mitä olen jo kauan odottanut!”

6.9.2015, Minna, Costa Rica “Kun saavuin 24.8. maanantai-iltana, täällä oli jo pimeää. Katsoin lentokoneen ikkunasta kaupungin valoja ja huomasin tunteiden sekamelskan muodostuvan rintalastan alle. ’Vihdoinkin olen täällä, onpa kaunista, väsyttää, pelottaa, apua mitä tästä tulee…’”

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki, Finland, +358 (0)9 774 1101 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi, www.maailmanvaihto.fi, www.icye.org

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland

@maailmanvaihto

@maailmavaihto