Mp2 2015 painoon

+

MAASEUTU kylät&korttelit

vuosi vuoden kylässä Vuolenkoskella on totuttu toimimaan.

Mitä kaikkea vuodessa tapahtuukaan!

DET GÅR INTE SOM PÅ STRÖMSÖ Europaparlamentariker Nils Torvalds berättär hur mycket kan man göra för att skapa en mera levande landsbygd.

VIRTUAALIMATKALLA Tarvaalan kylän historia, tarinat ja palvelut käyttöön mobiiliopasteilla.

2/2015

Innostavat Ideat

PÄÄKIRJOITUS

Paikallisuus politiikan esityslistalle Paikallisuus ja kansalaistoiminta ovat asioita, jotka vilahtelevat poliittisessa tekstissä yhä enemmän hallitusohjelmia myöden. Silti niiden asema politiikan käytännöissä on edelleen keskeneräinen.

Vaikuttaa siltä, kuin olisi kyse ylikuntoon päässeen globalisaatio-puheen vastareaktioista. Merkitystään kasvattavat ilmiöt nostetaan esille, mutta työmuodoista ei vielä osata puhua.

Professori Eero Uusitalo on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajana vuodesta 1995 ja toimii myös Maaseutu Plus -lehden päätoimittajana. Uusitalo jäi työ- ja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle kesällä 2012, minkä jälkeen hänellä on ollut enemmän aikaa viettää perheensä ja lastenlastensa kanssa sekä kylä- ja Leader-asioiden parissa. eero.uusitalo@kylatoiminta.fi puh. 040 541 9916 2

MAASEUTUPLUS 2/2015

Maaseutupoliittisesti paikkaperustaisuuden, kansalaistoiminnan ja julkisen vallan yhteistyön lisääminen on erittäin tärkeää. Maaseudun vastuullinen kehittäminen ei ole vain ympäristön, teiden, energian, metsän tai maatalouden kehittämistä niiden omilla ehdoilla, niin kuin poliittinen puhe edelleen epämääräisesti toistaa. Maaseudun elinvoiman edistäminen edellyttää alueen ja paikan kokonaistarpeiden ja - mahdollisuuksien huomioon ottamista. Kylää, seutua,miksi ei myös kuntaa pitää yhä enemmän arvioida kehittämistyön omaehtoisina yksikköinä, ei vain sektoritoiminnan kohteina.

Tämän metodiikan kehittämisessä on pitkä mutta antoisa tie edessä. Päättäjät saavat keinoja, joilla on elinvoimaistava vaikutus maaseutuun toisin kuin riittämättömillä sektorikeinoilla. Päättäjiltä ja virkamiehiltä odotetaan melkoista asenteiden muutosta ja tosiasioiden tunnustamista.

Työtapojen kehittäminen vaatii tietysti myös meiltä kylä- ja asukastoimijoilta valmiuksia uudenlaiseen työhön.

SYTY ja maakuntien paikallistoimijat käyvät parast`aikaa keinoja läpi neuvottelukierroksella. Yksi päällimmäisistä ahaa-elämyksistä on ollut havainto mahdollisuuksien runsaudesta. Raha- ja tahtopulan keskelläkin olemme pystyneet voimistamaan työtämme jopa niin, että kansainvälisesti olemme aivan kärkipäässä. Toimintaympäristömme muutos tuo kuitenkin yhä lisää vaatimuksia, joita on syytä käsitellä mahdollisuuksina ja joihin tihentynyt verkostomme pystyy antamaan vastauksia. Asenteiden tarkistusta ja tosiasioiden tunnustamista edellytetään siis meiltäkin.

Yksi ilmiselvä kehittämislinja tulevaisuutta varten on paikallisen kehittämisen työmuotojen lähentäminen toisiinsa.

Kysymys ei ole yhdistämisestä, vaan myönteisten yhteisvaikutusten lisäämisestä. Kylätoiminnalla ja Leader-työllä on eri lähihistoria, mutta lähitulevaisuus rakentuu yhä enemmän yhteisillä tavoitteilla ja toiminnoilla. Eikä Leader-työssä enää kauan ole suurimpien kaupunkikeskustojen kokoisia aukkoja. Paikallisessa kehittämisessä murretaan maaseudun ja kaupungin ohjelmallinen raja molempien alueiden hyväksi.

Paikallisen kehittämisen arsenaaliin tarvitaan aito lähidemokratia eli tasa-arvoinen kansalaistoiminnan ja kunnallishallinnon rinnakkaisuus. Se nostaisi esille molempien osapuolten yhteisiä etuja, lisäisi toteuttamismahdollisuuksia, syventäisi demokratiaa ja liimaisi yhteen liian kaukana toisistaan olevia paikallisen kehittämisen elementtejä. Paikallisuus ja sen vahvistaminen ovat kuin mosaiikkia, jonka osasia ja niiden keskinäistä yhteensopivuutta joudutaan jatkuvasti tarkastelemaan. Vakava ja iso kysymys on muun muassa kylätoiminnan organisaatioperustan siirtäminen henkilöjäsenyyden varaan. Kylätoiminnan yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tehtävät säilyisivät, mutta näin pystymme voimistamaan itse itseämme. Kannattaa harkita!

Mitä enemmän yhteiskunta globalisoituu, sitä tärkeämmäksi paikallistoiminta kohoaa. Se on meidän ja julkisen vallan yhteisvastuun asia. Loittoneva kunnallishallinto ei siihen yksin pysty, mutta yhdessä rakenteitaan vahvistavien paikallistoimijoiden kanssa tulosta tulee.

Eero Uusitalo

SISÄLLYSLUETTELO

KYLÄTOIMINNAN, LEADERTYÖN, KAUPUNGINOSIEN JA MUUN PAIKALLISKEHITTÄMISEN ÄÄNENKANNATTAJA SPRÅKRÖR FÖR BYARÖRELSEN, DE LOKALA LEADERGRUPPEN, STADSANDELARNAS OCH ÖVRIGA LANDSBYGDSUTVECKLARE

+

MAASEUTU kylät&korttelit

2/2015

Suomen Kylätoiminta ry Byaverksamhet i Finland rf

www.kylatoiminta.fi info@kylatoiminta.fi yhteistyössä: Svenska studiecentraleN ruotsinkielinen opintokeskus

www.ssc.fi

päätoimittaja Chefredaktör

Eero Uusitalo Puh. 040 541 9916 eero.uusitalo@kylatoiminta.fi

Toimitussihteeri, taitto redaktör

Pipsa Salolammi pipsa.salolammi@kylatoiminta.fi / info@kylatoiminta.fi

pääkirjoitus: paikallisuus politiikan esityslistalle 2 Poliittinen ailahtelevaisuus pysäyttää maaseudun kehitystyön 4 ajankohtaista 5 vuosi vuoden kylässä vuolenkoskella 6 Kolumni: lautasen nuolijan kielijuttu 11

mitä kylätoiminta on? 12 kylätoiminnan 10 muutoksen vuotta 14 virtuaalimatka kivikaudelta mobiiliaikaaan 16

hämeen kylät: tämä toimii meillä 18 etelä-karjalan kylissä on säpinää 20 kirja-arvostelu 21 lokaali 2015 kruunaa superviikonlopun raahessa 22

tilaukset prenumarationer

maailman suurimmat talkoot syyskuussa 25

info@kylatoiminta.fi

ovien tarina 26

ilmestyy Utkommer

peter backa vill utveckla syty 28

5-6 numeroa/vuosi 5-6 ggr per år 30 EUR / vuosi /år

ilmoitusmyynti annonser

Mediamyynti Viljanen T:mi Puh. 0400 560 506 ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi

Painopaikka Tryckeri

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 1457-7240

”Det går inte alltid som på Strömsö!”, Nils Torvalds 29 Livlig diskussion under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen 30 ”Landsbygden har resurser för omställning” 31 elokuva kertoo kylästä 32 pakina: puku tekee kyläasiamiehen 33 lakimiehen nurkkaus: rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys? 34

KANNEN KUVAT: Minna Partanen Olli Dahl ja Pipsa Salolammi

Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä. www.kylatoiminta.fi www.facebook.com/SuomenKylatoimintaRy

MAASEUTUPLUS 2/2015

3

KANNANOTTO

Poliittinen ailahtelevaisuus pysäyttää maaseudun kehitystyön Suomen maaseutupolitiikka ei ole yhden ministeriön asia, ja hyvä näin. Maaseutupolitiikassa korostuu suomalaisittain ainutlaatuisella tavalla poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä.

Useassa yhteydessä suomalaista maaseutupoliittista järjestelmää on pidetty kansainvälisesti kehittyneenä ja rakenteeltaan toimivana, koska maaseudun yhteisöillä on vahva rooli ja toiminta on aidosti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa. Politiikalla lisätään hallinnonalojen ja eri sidosryhmien toimien vaikuttavuutta yhteistyön kautta ja yhdessä myös ratkaistaan maaseudun elintärkeitä kysymyksiä. Julkisten varojen ja viranomaistyön rinnalle saadaan kehittämistyöhön yhteisiä voimavaroja ja omaehtoista asiantuntija työpanosta.

Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja sen työtä jatkanut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ovat vieneet johdonmukaisesti vuodesta 1989 lähtien maaseutupoliittista järjestelmää eteenpäin. Tämän vuoksi Suomessa ovat maaseutupolitiikan sisältö ja strategia jatkuvasti kehittyneet ja täsmentyneet.

Maaseutupoliittisten kokonaisohjelmien ehdotuksia toteutetaan ministeriöiden ja muiden toimijoiden päätöksinä, neuvotteluin ja teemaryhmien työllä osana hallitusohjelmaa. Ja näin pitäisi olla jatkossakin.

Professori Perttu Vartiainen teki joulukuussa 2014 valmistuneen selvityksen kaupunki- ja maaseutupolitiikan tilasta työ- ja elinkeinomisnteriön pyynnöstä. Harmillisesti selvitysmies ei analysoinut lainkaan kansallisen maaseutupolitiikan järjestelmää, eikä sen viime vuosien aikana tapahtunutta osittaista alasajoa. Siten selvitysmiehen – ilmeisesti jo toimeksiannossa sovittu – esitys kansallisten aluekehitysvarojen pysyttämisestä nykytasolla on käytännössä nollatarjous. Tilannetta pahentaa se, että raportti käsittelee aivan olemattomasti EU-ohjelmia ja niiden varojen käyttöä ja ylipäätään kansallisten ja EU-ohjelmien nykyistä parempaa kytkentää.

Lähidemokratiaan ja paikalliseen kehittämiseen liittyvät ehdotukset ovat kaukana toiminnasta ja kansalaisista. Kehittämistyön ydin on kokonaisuudessa, joka muodostuu neljästä kansalaistoiminnan muodosta: kylätoiminta, kaupunginosatoiminta, Leader-työ ja lähidemokratia. Uskottavaa lähidemokratiaa ei voida rakentaa kolmen ensin mainitun toimintamuodon varaan, mutta ilman niitä toimivaa lähidemokratiaa ei myöskään voida aikaansaada.

Maaseutupolitiikan siirto maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön vaikutti maaseudun kehittämiskenttään ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) hankerahoitukseen ja henkilöstöön halvaannuttavasti. Muutos vaikeutti laajasti kansallisen maaseutupolitiikan suunnittelua ja toteutusta. Toivottavasti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työlle annetaan nykyistä paremmat mahdollisuudet jatkaa sitä pitkäjänteistä kehittämistyötä, mitä se on tehnyt jo 25 vuotta.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää ei voida siirtää selvitysmiehen ehdottamalla tavalla kaupunki-maaseutupoliitisen yhteistyöryhmän alajaostoksi aiheuttamatta maaseutupoliittisen järjestelmän romuttamista.

Maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikka ansaitseat omat asiantuntevat elimensä. Maaseutupolitiikka tarvitsee kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmää vastinpariksi ja yhteistyökumppaniksi muun muassa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistämiseksi.

Maaseutupolitiikka on poikkihallinnollinen politiikanala, minkä asian tulee näkyä tavoitteissa ja työmenetelmissä. Tämä on nimenomaan maaseutupolitiikan työkenttä ja YTR:n vastuulla. Toimintaa on uudistettava, mutta se ei saa olla työn yleispiirteistämistä ja vähentämistä, joka johtaisi 1980-luvun tilanteeseen, jolloin aluepolitiikka ei vastannut tehtävistään ja siksi maaseutupolitiikka käynnistettiin.

Suomen Kylätoiminta ry haluaa olla jatkossakin aktiivinen toimija ja osana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön sekä teemaverkostojen työtä.

Risto Matti Niemi Pääsihteeri

4

MAASEUTUPLUS 2/2015

AJANKOHTAISTA

Katso: www.kylatoiminta.fi

AJANKOHTAISTA SYTYssä SYTYn hallituksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin 1. varapuheenjohtajaksi Juha Vanhapaasto, 2.vpj:ksi Reena Laukkanen-Abbey tälle vuodelle. Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 201617 ilmoittautukaa SYTYn toimistoon 30.6.2015 mennessä (marianne.lemettinen@kylatoiminta.fi). Syksyllä järjestetään tapaamisten yhteydessä keskustelutilaisuuksia ehdokkaiden linjausten selvittämiseksi. Eero Uusitalo päättää pj-rupeamansa tähän vuoteen.

SYTYn kyläjaosto, Leader-jaosto ja kv-jaosto ovat nimetty uudelleen. Kokoonpanoissa tuli jonkin verran muutoksia. Kyläjaoston puheenjohtajana tuli Tauno Linkoranta, Leader-jaoston puheenjohjaksi valittiin Kari Kylkilahti ja Kv-jaostoon Kim Smedslund. Kokoonpanot ja tehtävät ovat näkyvillä SYTYn verkkosivuilla.

Hallitus korostaa yhteisvastuullisuutta Maaseutu Pluslehden pelastamiseksi ja suosittaa, että Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset tekevät lehden könttätilauksen SYTYn tarkennetun tarjouksen mukaisesti.

Tilauksia on jo tullut, mutta vielä tarvitaan suurempaa osaanottoa yhteisen lehden säilyttämiseksi. Tilaukset 15.5. mennessä, jonka perusteella SYTYn hallitus tekee päätöksen kesäkuun kokouksessa.

Hallitus hyväksyi SYTYn kriittisen lausunnon selvitysmies Perttu Vartiaisen raportista. Ei ole mitään mieltä yhdistää maaseutu-, saaristo- ja kaupunkipolitiikkaa samaan kehittämisyksikköön, niin kuin selvitysmies ehdottaa. Tiivistelmä kannanotosta on viereisellä sivulla.

Kylätoiminnan brändityö on käynnistetty kyselyllä, joka on lähetetty Maakunnallisiin kyläyhdistyksiin, Leader-ryhmiin sekä SYTYn omalle henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Kyselyn tuloksia ja mietteitä esitellään myöhemmin tässä lehdessä sivulla 12 Piia Iivosen kokoamana.

Maaseutuplus-lehden toimitussihteeri kiittää kuluneista vuosista!

Kiitos lukijoille kuluneista vuosista! Olen muutaman vuoden saanut ilokseni toimia Maaseutuplus-lehden toimitussihteerinä ja taittajana, mutta nyt on aika siirtyä kohti uusia seikkailuja. Lehden toimittaminen on ollut erittäin opettavaista ja se on näyttänyt maaseudun asukkaiden elämän eri puolet ja antanut kasvoja tarmokkaille kehittäjille ja loistaville ideoille. Lehden jatko selviää alkukesällä, mutta maaseudun kehittäminen jatkuu varmasti! Hyvää kesää kaikille ja käykäähän ihmettelemässä mahtavaa toimintaa Avoimien Kylien päivässä 6.6.!

Kiittäen ja ihanaa kesää toivottaen, Pipsa Salolammi Maaseutuplus-lehden toimitussiheteeri (1.5. asti)

SYTYn puheenjohtajaehdokkaat seuraavalle kaudelle ilmoittautukaa 30.6. mennessä SYTYn toimistoon!

MAASEUTUPLUS 2/2015

5

VUODEN KYLÄ 2014

VUOSI VUODEN KYLÄSSÄ VUOLENKOSKELLA Kynät sauhuavat ja puhelimet laulavat. Kahvipannu porisee kylän väen kokoontuessa saman pöydän ääreen. Kyläpisteeltä kantautuu iloinen puheensorina aina silloin, kun kylätoimijat suunnittelevat tulevia tapahtumia ja venkoja tempauksia. Eli melko usein. Vuoden Kylä –vuosi on ollut vilkas, mutta ei tavanomaisesta poikkeava vuolenkoskelaisille.

Täällä on totuttu toimimaan.

6

MAASEUTUPLUS 2/2015

VUODEN KYLÄ 2014 Koululaiset saivat kunnian istuttaa lahjaksi saadun kyläpuun.

MAASEUTUPLUS 5/2014 2/2015

7

VUODEN KYLÄ 2014 Se on me! Vuoden Valtakunnallinen Kylä 2014!

Kun tieto Valtakunnallisesta Vuoden Kylä – valinnasta saapui Vuolenkoskelle, ei riemulla ollut rajaa. Samointein soitettiin linja-auto alle ja kuiskuteltiin hiljaisena tietona kylän joukkoja mukaan Lokaaliin 2014. Tunnelma oli mitä odottavin. Vuolenkoskelainen kylätoiminta on ollut vireää jo vuosikymmeniä, erityisesti kevyen liikenteen väylä –projekti ja sitä seuranneet viime vuosien yhteiset ponnistukset ovat lyöneet lisää vauhtia ja menoa tähän vahvaan ”Gallian” kylään.

Jokaisen kyläläisen panos on ollut tärkeä.

Myös kyläalueen runsaasta vapaa-ajanasukkaiden joukosta moni on kokenut kylän ja sen hengen omakseen ja osallistunut siten niin talkoisiin kuin tapahtumiinkin.

Yhteiset kokemukset myös näkyivät linja-auton penkeillä; tunnelma oli tiivis ja penkit täynnä. Nyt sitä lähdettiin porukalla hakemaan, nimittäin palkintoa yhteisistä uurastuksista.

Vuoden Kylä –valintaa juhlittiin armottomasti kyläläisten ja menoa tukeneiden yhteistyökumppaneiden voimin Vuolenkosken Seurantalolla 4.10.2014.

Koko päivän mittaisia pitoja siivittivät Vuolenkosken koululaisten esitykset, juhlapuheet, runonlausunta sekä ex-temporepuheet. Ja olipa illalle vielä tilattu bändikin näiden kemujen päätteeksi. Soppatykit lauloivat, kun monisatapäinen juhlakansa nautti uutispuuroa voittojuhlissa. Päivän kruunasi urheilukentän taivaalle ammuttu ilotulitus, joka kuljetti iloista sanomaa kauas korkeuksiin.

Ennen lumien tuloa Vuolenkosken koululaiset istuttivat lahjaksi saadun kyläpuun koulun lähistölle ikuistamaan tätä merkittävää tunnustusta. Kyläpuun juuret istutettiin verrattoman hyvään maaperään: täällä on hyvä kasvaa isoksi.

Vuoden Kylässä ei jäädä lepäämään laakereille

Juhlahumun laskeuduttua ei kylän vireä perussyke jäänyt talviunille kylmien kelien koittaessa. Päinvastoin. Uudet suunnitelmat kihisivät jo korvan takana. Kyläalueen runsaan harrastuskirjon ansiosta seurantalon ovi käy tiuhaan talvipakkasillakin.

OmaVerkko-projekti saatettiin loppuun lokakuussa ja monet projektin aikana aloitetut toiminnot on saatu pyörimään kylävetoisesti, muun muassa maan mainio 8

MAASEUTUPLUS 2/2015

Nuokku, perheiden pysäkki, Seurapalaveri ja aamukahvit. Myös OmaVerkon aikana synnytetty Virta, Vuolenkosken nettiportaali, on vankistanut asemansa kyläläisten ja kylän asioita seuraavien silmäparien tärkeänä informaatiokanavana.

Uutta odotettavaa viime vuoden joululle loi ihka ensimmäistä kertaa toteutettu elävä joulukalenteri. Vanhan palotallin saranat narahtivat joka aamu kello kuusi aina ensimmäisestä adventista joulupäivään kertoen, minne sen päivän luukku kylän väkeä ja jouluhenkisiä kanssaihmisiä kuljetti.

Joulukuun aikana Vuolenkosken ja Koskenniskan kyläalueella koettiin muun muassa yhteisötaidetta vanhoihin ikkunoihin maalaten, nukketeatteria, tikkupullien paistoa ja lumikukkien tekoa, joulurauhan julistus metsän eläimille, jouluelokuva vintti-miljöössä, tonttupolku koulun ympäristössä, joulukahvit Peltolan tilalla mittavan joululehtikokoelman keskellä sekä tallin joulu Finskaksilla. Tämä valloittava kokemus kylän yhteisestä joulukalenterista kimmoitti ajatuksia jo seuraavalle vuodelle; elävän joulukalenterin riemuja ja lämpöä koetaan tänäkin vuonna, uusin luukuin.

Vuosi 2015 tapahtumien täytteinen

Valtakunnallinen Avoimien Kylien -päivä tuo vilskettä myös Vuoden Kylään. Ajatus syntyi viime kesän mankelimatkoilla.

Mankelimatkat puolestaan syntyivät viime kesänä kokeilumielessä, kun vanhoja mummomankeleita haalittiin ja järjestettiin kolme erilaista opastettua pyörämatkaa, joiden aikana piipahdettiin paikallisissa kulttuurikohteissa kuten vanhoilla tiloilla.

Toisella mankelimatkalla istahdettiin BellaVillan kahvipöytään, jossa juteltiin talon omistajien Heikin ja Raijan sekä muun mankelimatkaseurueen kanssa spontaanin kyläilykulttuurin vähenemisestä nykypäivänä. Keskustelu kirvoitti pohtimaan asumisen tapahtumaa, jossa kyläilykulttuuri olisi ytimessä. Yhteiset pohdinnat synnyttivät kotikutoisen asuntomessun Tuu tupahan –kylätien tilat ja talot.

6.6.2015 Vuolenkoski-Koskenniskan kylänraitilla 11 lämmöllä rakennettua ja asutettua kotia avaa tupansa ovet tapahtumakansalle. Samaan aikaan kylän elinkeinoyhtiön Omakylä Vuolenkoski Oy:n omistamalla kaava-alueella Töyrynkujalla järjestetään Rakentamisen messut ja antiikki, keräily- ja sisustushenkiset Löytöjen Laarit. Tuu tupahan –tapahtuman tarkoi-

tus on paitsi markkinoida Vuolenkoskea hyvänä paikkana olla ja elää, myös näyttää sitä aitoa elämää, jota näissä yhdessätoista vakituisessa ja vapaa-ajankodissa vietetään.

Tapahtuman järjestää kylän elinkeinoyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy. Kevään aikana Virrassa julkaistaan näiden yhdentoista kohteen tarinoita ja kuvia kävijäkunnan iloksi ja kutsuksi.

Tuu siis Sinäkin tupahan!

Vuoden Kylän päätapahtuma on kyläyhdistyksen järjestämä lähiruokatapahtuma Herkkuja Hellalle 26.7.2015. Tämä kaikille kulinaristeille, lähiruuan ystäville ja vuolenkoskifiiliksestä nauttiville ihmisille suunnattu koko perheen tapahtuma järjestetään Vuolenkosken paloaseman ja koulun ympäristössä. Tapahtumassa tähdätään myös maailmanennätykseen: Vuolenkoskella koitetaan rakentaa maailman korkein heinäseiväs!

Vuolenkosken aidot kokemukset Suomen kylien, korttelien ja kirkonkylien käyttöön

Omakylä Vuolenkoski on kehittänyt palvelumuotoja, joista on ammennettavaa Suomen kylille, kirkonkylille ja kortteleille.

Vuolenkosken Virta eli kylän yhteisöllinen internetportaali on niistä keskeisin.

Omakylä tarjoaa kylille, kortteleille ja kirkonkylille kokonaisvaltaisen tavan paikallisyhteisön digitalisointiin tavalla, joka tukee ja vahvistaa yhteisöllisyyttä paikallisyhteisössä. Kylänraitti-palvelu sisältää internetportaalin teknisen toteutuksen, sisältö- ja brändikonsultaation, joka ammentaa kulloisenkin paikallisyhteisön omista vahvuuksista. Vuolenkosken Virta on organisoitu tehokkaasti. Jokainen yrittäjä, yhdistys, osuuskunta ja jakokunta vastaa itsenäisesti, mutta tarpeen tullen tuettuna, oman alasivustonsa päivittämisestä. Virran ajankohtaisuutisten, tapahtumakalenterin ja muiden sisältöjen päivittämisestä vastaa 15 hengen aktiivinen talkooryhmä.

Kun nämä kaikki elementit yhdistetään, on Virta aito ja yhteisöllinen digitaalinen versio paikallisyhteisöstä. Kylänraitin kautta Omakylä Vuolenkoski haluaa tarjota kaiken tämän ruohonjuuritason osaamisen, organisoinnin taidon, sisältö- ja brändiosaamisen ja teknisen osaamisen muiden käyttöön.

jatkuu >

Vuolenkoski on mukana Avoimet Kylät -tapahtumassa (takakansi)

VUODEN KYLÄ 2014

MAASEUTUPLUS 2/2015

9

VUODEN KYLÄ 2014

Vuoden Kylä -juhlailtamat Seurantalolla keräsivät 300 hyväntuulista juhlijaa Seuratalolle 4.10.2014

Ari & Mari – oppia elämän tielle, apua arjen askareisiin

Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelun tavoitteena on työllistää kaikki halukkaat Vuolenkosken 14–19-vuotiaat nuoret Vuolenkoskelle ja lähiseuduille.

Omakylä Vuolenkosken kesällä 2014 perustama Ari & Mari työvoimavuokrauspalvelu on edennyt viime kesän kokeiluvaiheesta täyteen toteutukseen. Työhaku alkoi maaliskuussa ja päättyi huhtikuun alussa.

Kaikki kaksikymmentä työhakemuksen jättänyttä haastateltiin ammattimaisessa työhaastattelussa. Kaikki nuoret joutuvat käymään läpi työelämätaitokoulutuksen, jonka päättää koe. Kokeesta läpi päässeet saavat Ari & Mari –passin, jolla he pääsevät osaksi palvelua.

Työhaastattelut menivät nappiin, nuorilta löytyy osaamista, vaikka muille jakaa. Tätä kirjoitettaessa Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelu on ottanut jo lähtölaukauksen kevääseen. Ari & Mari toteutetaan alkuvaiheessa puhtaasti talkoo- ja markkinavetoisesti. Ari & Marissa Omakylä Vuolenkoski Oy on nuorten juridinen työnantaja. Työn tilaaja voi olla kuka tahansa Vuolenkosken tai sen lähialueiden vaki- tai vapaa-ajan asukas. Omakylä hoitaa kaikki paperityöt, sosiaali- ja vakuutusmaksut työn tilaajien puolesta. Nuorten palkkaus tapahtuu ammattimaisesti työehtosopimuksia noudattaen.

Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelun kautta on jo nyt työllistynyt 10

MAASEUTUPLUS 2/2015

> Vuolenkoskella jatketaan kasvua ja tavoitellaan yhä korkeammalle hyvän sykkeen tahdissa, kuvassa Johanna Salonen ja Niilo.

tämän ja viime vuoden aikana 12 nuorta eripituisiin työtehtäviin. Työt ovat vaihdelleet polttopuusavotasta, aidan maalaukseen, taimikonhoitoon ja –raivaukseen, rännien ja kattojen puhdistamisesta rannan ruoppaamiseen ja renkaiden vaihtoon, hevostallitöihin, pienimuotoisiin kunnostus- ja remontointitöihin sekä siivoustyöhön.

Ari & Marin tavoitteet ovat sosiaaliset, palvelun ehdottomasti tärkeimpänä päämääränä on kehittää Vuolenkosken nuorten työelämätaitoja ja valmiuksia. Erilaiset ja opettavaiset kokemukset toisten ihmisten parissa kasvattavat paitsi nuorten työelämävalmiuksia, antavat myös nuorille valmiuksia rakentaa omaa polkuaan.

Myönteiset nuoruuden kokemukset omalla kotikylällä vahvistavat nuorten juuria. Omien juurien tunteminen on omiaan vahvistamaan sidettä kotikylään, mikä puolestaan voi olla monelle nuorelle paluumuuton kipinä. Ari & Marissa nykyisyys ja tulevaisuus lyövät kättä. Satoa korjataan koko ajan, mutta suurimmat hedelmät voivat kypsyä ajan myötä.

Touhua riittää

Vuolenkoskella siis eletään ja voidaan hyvin.

Touhua ja tohinaa riittää; sinnikästä kehitystyötä tehdään koko ajan. Hiirenkorvien vihertäessä Vuolenkoskella valmistaudutaan alkavaan kesätorikauteen, joka ponkaisee käyntiin taas toukokuun viimeisenä lauantaina kestäen aina kumisaapaskelien

siivittämään syyskuuhun. Vuoden Kylän sanomaa koitetaan kuljettaa turuille ja toreille, kuitenkaan tarkkaavaista kuuntelukorvaa unohtamatta. Eteenpäin kulkeminen vaatii onnistumisten lisäksi kykyä oppia muilta.

Mielekäs ja toimiva kylätyö vaatii tavoitteellisuutta, avoimuutta ja taitoa tehdä yhdessä.

Näissä ei voi koskaan olla liian hyvä. Hyvän sykkeen ylläpitäminen vaatii vaivannäköä.

Yhteisölle se tuottaa niin suurta pääomaa, että sen vuoksi kannattaa jaksaa uurastaa.

Parhainta ja valoisinta kevättä ja kesää kaikille kylätoimijoille ja muille kanssakulkijoille. Hymyillään, kun tavataan!

Terveisin, Vuolenkosken väki

KOLUMNI

LAUTASEN NUOLIJAN KIELIJUTTU Kielelle on aina tapahtunut ja tapahtuu koko ajan jotakin. Se muuttuu puhujiensa mukana. Vieraskieliset lainat unohdetaan palauttaa ja ne jäävät osaksi kieltä. Uusi tekniikka ja tiede vaatii keksimään nimiä milloin minkinlaisille vimstaakeille ja ilmiöille. Kaikki tuo on luonnollista.

On hieno juttu, että nuoriso muuttuu yhä kielitaitoisemmaksi. Nuoret luultavasti myös opiskelevat kieliä paremmin motivoituneina kuin minä kavereineni.

Kyllähän mekin paria kieltä tankkasimme, mutta luotimme siihen, että niitä

Arto Ojakangas havainnoi maaseudun elämää Eskolan kylässä. Arto tunnetaan seuduillaan kirjailijana, mutta viralliset työvuotensa hän on viettänyt mm. maanviljelijänä, toimittajana ja sahatyömiehenä. www.artoojakangas.fi

ei koulun jälkeen koskaan tarvita. Eikä kyllä osan kohdalla ole pahemmin tarvittukaan ja siksi opittu on unohtunut.

Tämän hetken koulun kävijä voi olla melko varma, että kielitaitoa kysytään myöhemminkin.

On aivan hyväksyttävää, että kansainväliset yritykset käyttävät sisäisessä viestinnässään ja puheissaan englantia. Jos sellainen auttaa liike-elämässä, niin siitä vain. Ei se minulle kuulu, varsinkaan, jos ei kuulu.

Mutta. On aika paljon pelkästään suomenkielisessä ympäristössä toimivia yrityksiä, jotka haluavat pröystäillä vieraskielisillä nimillä. Ei niin syrjäistä kirkonkylää etteikö siellä olisi joku city –sellainen. Ja nurkan takana center. Oma lukunsa ovat ravintolat, jotka kilpailevat mahdollisimman älyttömältä vaikuttavilla yleensä englanninkielisillä nimillä.

Nimillä, joita suomalainen jörriskö ei osaa lausua edes ravintolaan mennessään saati ulos tullessaan.

Kielenkääntäjät näyttävät laiskistuneen. Elokuvien ja tv-sarjojen repliikit kyllä saadaan käännetyksi, mutta nimi vaikuttaa jäävän yhä useammin kääntämättä. Eikä tässä ole hätä siitä, että katsojat eivät ymmärtäisi kääntämätöntä nimeä. Suurin osa ymmärtää ja loput voivat kilauttaa kielitaitoisemmalle kaverille.

Oma lukunsa ovat monet mainokset, jotka ajetaan ulos sellaisina kuin ne on maailmalta saatu.

Sekakielisyys näyttää ns. julkispiireissä olevan tapa. Siihen syyllistyvät niin missit, taitoluistelijat kuin muutkin, joita ylipäätään keksitään haastatella. Tämän kirjoittamisen hetkellä viimeisiään vetävän hallituksen ministeri onnistui eräässä haastattelussa ymppäämään parin kolmen minuutin haastattelun aikana

puheeseensa neljä - viisi englanninkielistä sanaa. Jopa minä olisin tiennyt niille hyvän suomenkielisen vastineen. Eli miksi?

Oma lukunsa on tunnettu jääkiekkomies, joka ei saa lausetta lausuttua ilman vieraskielistä sanaa. Minusta englannin sanojen sotkeminen suomenkieliseen puheeseen suomalaisessa ympäristössä ei ole osoitus kielitaidosta vaan pelkästään kusipäisyydestä.

En tiedä johtuuko apujen hakeminen maailman kielistä (jos kusipäisyys ei ole ainoa syy) jostakin alemmuudentunteesta. Muuttuuko puhe todellakin jonkun mielestä paremmaksi, värikkäämmäksi ja kuvaavammaksi, jos siihen lisätään sekaan toista kieltä? Vai onko se muka osoitus kansainvälisyydestä? Tekevätkö ihmiset muissa maissa samalla tavalla? Olen kuullut, että ruotsalaiset korvaavat joskus omia hengettömiä maitokeitoksen kaltaisia kirosanojaan suomalaisilla perkeleillä.

Voihan sotkemista tapahtua enemmänkin.

En osaa sanoa kun olen liki kielitaidoton juntti.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita puolustamaan isänmaataan.

Minulla on tunne, että alkaisi olla korkea aika ryhtyä puolustamaan myös äidinkieltä. Siitä ollaan huolissaan kun isänmaasta myydään tontteja vierasmaalaisille.

Samalla tapaa pitäisi olla huolissaan kun suomenkielisiltä sanoilta vallataan tilaa niiden luonnollisessa ympäristössä.

Puhutaan – jos osataan – vieraskielisten kanssa heidän kieltään ja ollaan ylpeitä kielitaidosta. Mutta puhutaan suomenkielisessä ympäristössä suomea. Ollaanpa kuinka kielitaitoisia tahansa, suomenkieliselle suomalaiselle on helpointa kuunnella ja lukea suomen kieltä.

Arto Ojakangas

MAASEUTUPLUS 2/2015

11

KYLÄTOIMINTAA ”Kyläläiset näyttelemässä täydelle yleisölle” ”Kyläkoulu, jonka pihalla aikuiset siivoavat pihaa, lapset pelaavat palloa, äidit keskustelevat lastenrattaisiin nojaten, ja papat istuvat juoruamassa pihakeinussa. Taustalla siisti jätepiste ja lammaslaidun. On kesä.” ” Ryhmä iloisia lenkkeilijöitä kunnostetulla luontopolulla.”

”Kylän miehet korjaamassa kylätalon kattoa”

”Onnellisuutta. Iloa. ”Iloa, naurua, ihmisi ”Iloisia ihmisiä yhdessä korjaamassa jonkun vanhuksen aitaa tai juhlimassa juhannusta kylän yhteisen kokon ympärillä”

Mitä kylätoiminta on?

Paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä Kyläkehittäjä Piia Iivonen selvitti kylätoimintaan liittyviä mielikuvia

12

MAASEUTUPLUS 2/2015

KYLÄTOIMINTAA ”Ilmoitustaulu, jossa vetäviä ja tuoreita ilmoituksia eri aktiviteeteistä ja asioista”

”Kuvakollaasi, jossa kylien eri toimintaa: koulua, järvimaisemaa, latotanssit”

”40-luvun asuinrakennus peruskorjattuna, iso tontti 2ha, taustalla linja-autopysäkki jossa koululaisia, syksyinen maisema jossa värejä , marjapensaita ja omenapuita, polttopuupino, maatalouskone pellolla.”

”Joku kylän kokoontumispaikka (kylätalo, laavu, urheilukenttä) ja ihmisiä toimimassa yhdessä. ”

Jännitystä. Vauhtia.” iä ja tekemistä” ”Kaunis kyläraitti, jossa kaikkia ikäryhmiä edustavia ihmisiä iloisesti puuhaamassa erilaisia toimintoja”

”Lapsi lammaslauman keskellä vihreällä niityllä järven rannassa jossa kullerot kukoistavat ja järven selällä on vene”

Suomen Kylätoiminta ry:n maaliskuisessa kyselyssä selvitettiin paikalliskehittäjien mielikuvia ja asenteita kylätoiminnassa.

Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 60 vastaajalta ja luvassa onkin kentän ajatuksia työstä.

Mielikuvien kirjoa

Kysely suunnattiin valtakunnallisen ja maakunnallisten kyläyhdistysten henkilökunnalle, Leader-ryhmien kyläasioista vastaaville sekä edellisten tahojen hallituksien luottamushenkilöille. Tässä ryhmässä kylätoiminta herätti monenlaisia mielikuvia.

Mielikuvissa korostui hyvä yhdessä tekemisen meininki ja vahva me-henki, omaehtoisuus, paikallisuus, aktiivisuus, vaikuttavuus, vapaaehtoisuus sekä ilo ja kotiseuturakkaus. Mutta myös pysähtyneisyys, nurkkakuntaisuus ja vanhanaikaisuus.

Positiivisissa ja eteenpäin nojaavissa mielikuvissa kylätoiminta nähtiin kaikenikäisille suunnattuna, avoimena toimintana, jossa oli mukana erilaisia ihmisiä aina vauvasta vaariin.

Näissä mielikuvissa kylätoimintaa kuvattiin arvokkaana maaseudun elinvoimaisuutta edistävänä vapaaehtoistyönä, jossa etsitään ja esitetään vaihtoehtoja oman alueen kehittämiselle ja myös tartutaan niihin.

Vastakkaisissa mielikuvissa kylätoiminta näyttäytyi toimintana, joka ei ole kaikilta osin vielä päivittynyt tälle vuosisadalle, vaan koskee lähinnä kylän iäkkäämpää sukupolvea. ”Vanhojen ihmisten leppoisaa turinointia”, kuten eräs vastaaja totesi.

Vaikkei leppoinen turinointi olisikaan yhtään sen enemmän väärä tai oikea kuin muut mielikuvat, nähtiin sen muiden vanhanaikaisuutta tai maalaisromanttisuutta esiin tuovien mielikuvien ohella hankaloittavan kylien kehittämistä ja kehittämisen eteen tehtävää työtä. Useissa vastauksissa esitettiinkin, että kylätoimintaan liittyvät mielikuvat kaipaisivat osittaista ”nuorennusleikkausta” ja uudistumista. Nuoria tulisi ehdottomasti saada mukaan.

Valtakunnalliselta ja maakunnalliselta tasolta toivottiin organisoidumpaa ja järjestäytyneempää otetta. Esitettiin myös, että yhteiskunnallisen aseman nostamiseksi kylätoimintaa tulisi kaiken kaikkiaan kehittää aiempaa ammatillisemmaksi. Yhtä lailla toivottiin ymmärrystä siitä, että kylätoiminta on paikallista, jokaisen kylän ja mukana olevan kyläläisen näköistä toimintaa, jota ei ”ylhäältä käsin tulisi sorkkia”.

Tärkeää vastaajien mukaan olisi, että valtakunnalliset ja maakunnalliset toimijat nostaisivat enemmän esille yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita ja tekoja kuin itse tekijöitä sekä kehittäisivät ruohonjuuritason tueksi valtakunnan kattavia hankkeita ja tempauksia. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisena järjestettävä Avoimet kylät -päivä on yksi esimerkki kylätoiminnan koko Suomen kattavasta tempauksesta.

Kylätoiminnan kolmeksi tärkeimmäksi tehtäväksi vastaajat listasivat yhteisöllisyyden ylläpitämisen, asuinalueen viihtyvyyden edistämisen ja palvelujen tuottamisen.

Paikallinen kehittäminen ja hanketyö olivat

tehtävistä heti kolmikon perässä, hyvänä nelosena.

Kylätoiminta on itse tehtyä tulevaisuutta

-Ja sen vuoksi ainutlaatuista, kuten eräs vastaaja asian kiteytti. Ainutlaatuisena nähtiin myös kylätoiminnan sektorirajat ylittävä toiminta sekä sujuva yhteistyö eri toimijoiden ja tahojen välillä. Kylätoimintaa tehdään koko Suomen kattavassa toimijaverkostossa, sitoutuneesti. Se on konkreettista tekemistä, jonka tulokset ovat usein välittömässä läheisyydessä ja lähes välittömästi nähtävissä.

Kylätaloja vastaavia yhteisiä tiloja ei kaikilla kansalaistoimijoilla ole, ainutlaatuisia nekin. Toiminnan monipuolisuus puolestaan takaa paikallisuutta ja paikallisia tarpeita vastaavan, motivoivan toiminnan toteuttamisen. Monipuolisuus tekee samalla kylätoiminnasta vaikeaselkoista. Vastaajien mukaan mielikuvaa kylätoiminnasta tulisi nykyaikaistaa, sanomaa kiteyttää ja yhtenäistää - kylätoiminnan brändityö ja sen loppuun vieminen nähtiin tärkeäksi.

Vastausten riveistä ja rivien väleistä esiin tullut keskeinen viesti oli, että huolimatta siitä, kuinka suuria tai pieniä hankkeita, toimia ja tavoitteita kylätoiminnassa ikinä tehdäänkään, kylätoiminta pohjaa paikallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, yhteisiin ilon hetkiin sekä kohtaamisiin kylän raitilla.

Piia Iivonen kyläkehittäjä, Varsinais-Suomi MAASEUTUPLUS 2/2015

13

KYLÄTOIMINTAA

Kylätoiminnan 10 muutoksen vuotta

Meillä Kauppilanmäessä vuodenvaihde käynnistää kylälehden työstämisen. Jo vuodesta 1985 ilmestynyt Kapula esittelee menneen vuoden toimintaa, tulevia tapahtumia ja kylähistoriaa. Minulla työstäminen alkaa aina aikaisempia lehtiä sekä lehtileikekansioita selaamalla. Tänä vuonna katsaus menneeseen herätti pohtimaan kylätoiminnan muodonmuutosta.

Aika aikaansa kutakin

Vuosikymmen kylätoiminnassa sen aktiivisena toimijana ja toimeenpanijana on tuottanut monia upeita kokemuksia, mutta ennen kaikkea juurruttanut minut tähän kylään, jonne miehen mukana muutin. Kylätoiminnassa on edelleen mukana samoja henkilöitä kuin 10 vuotta sitten, mutta suurin osa porukasta on vaihtunut. Onneksi. Mukaan on saatu uusia asukkaita, entisiä kyläläisiä ja ikärakennu on monimuotoistunut. Tämä sekalainen seurakunta on kylätoiminnan rikkaus.

Kylätoiminnan muoto on vuosikymmenessä muuttanut muotoaan - tahtomattaankin. Kyläyhdistyksen perustamisen alkuvuosina menetimme kyläkoulumme, joka kuitenkin ostettiin kyläyhdistykselle kyläläisten yhteiseksi kokoontumistilaksi. Tavoitteena oli järjestää toimintaa kaikenikäisille toiminnan pääpainon ollessa tapahtumien 14

MAASEUTUPLUS 2/2015

KYLÄTOIMINTAA Parhaillaan kyläyhdistyksemme on mukana suunnittelemassa hanketta, jonka tavoitteena on selvittää ja kokeilla palvelutuotannon mahdollisuuksia kylillä. Tavoitteena on päästä käynnistämään hanke vielä tämän vuoden aikana. Saapa nähdä, joko parin vuoden sisällä saamme oman kyläpalvelupisteen edes muutamana päivänä kuukaudessa.

"Kylätoiminta on mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa niin henkisesti kuin fyysisesti."

Kyläavustaja tukee maalla asumista

Eija Tyyskä opastaa Jenna Nuutista sähköisissä terveyspalveluissa.

Kuva: Minna Partanen < Kyläavusta ja Harri Lappalaiselta sujuvat monenlaiset työt niin kotona asuville vanhuksille kuin kylätalolla.

Kuva: Sari Hyttinen

järjestämisessä: oli kuutamotapahtumaa, metsäkirkkoa, lauluiltoja, pääsiäisaskartelua, joulumyyjäisiä, laskiaisriehaa, uuden vuoden vastaanottoa jne. Nyt suorastaan hengästyttää lukea tuolta ajalta julkaistuja lehtiartikkeleita. Toki tunnen ennen kaikkea ylpeyttä. Kyllä meillä on ollut energiaa ja ideoita sekä mahtavia ihmisiä osallistumaan kaikkeen!

2010-luvulle tultaessa tapahtumatoiminta on ajettu lähes alas. Oman kylän tapahtumien osallistujamäärä on vuosikymmenessä pudonnut merkittävästi.

Onko tarjontaa liikaa, osallistujat siirtyneet muualle vai eivätkö kylätapahtumat enää houkuttele? Pitääkö olla Putous-hahmojen kaltaisia vetonauloja saadakseen ihmiset osallistumaan? Tähän eivät kylätoimijan resurssit riitä, vaan on keksittävä muuta elinvoimaisuuden ylläpitämiseen.

Kylätoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa

Kauppilanmäessä tapahtumista on siirrytty palveluihin. Kylätalolla järjestetään monenlaista kerhotoimintaa 4H:n, seurakunnan ja kansalaisopiston toimesta. Myös sote-palveluita on kokeiltu: verenpaineen mittaus ja terveysneuvonta sote-palvelutuottajan sekä verensokerin mittaus SPR:n toimesta.

Yhteistyö kolmannen ja julkisen sektorin toimijan välillä toimi hyvin ja tällainen matalan kynnyksen palvelu houkutteli osallistujia.

Itse koen, että kylätoiminta on mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Eri-ikäisten osallistuminen, toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen ovat tässä avainasemassa.

Toivon, että kunnat näkevät kylätoiminnan yhtenä tasavertaisena ennaltaehkäisevää työtä tekevänä muotona, jota tulee tukea ja ottaa suunnittelussa huomioon.

Viestiä kyläpalvelujen tarpeista on viety eteenpäin. Meillä Vieremällä yhteydenpito kunnan ja kylien välillä toimii hyvin.

Kauppilanmäen kyläyhdistys otti viime vuonna uuden palveluhaasteen työllistämällä kylällä asuneen pitkäaikaistyöttömän kyläavustajaksi. Palkkatuella palkattu kyläavustaja on monitoimimies, jolta onnistuvat niin piha- kuin pienet kunnostustyöt.

Hänen työpanostaan myydään pientä korvausta vastaan kaikille palvelua tarvitseville.

Asiakkaita on ollut ympäri Vieremää ja sote kuntayhtymän asiakasohjauspiste on ottanut ilolla vastaan kyläavustajan palvelut.

Kyläavustaja tukee omalla työpanoksellaan kotona asumista ja mahdollistaa maalla asumisen. Etenkin yksinasuvat naisihmiset ovat usein avuntarpeessa oman tai puolison kunnon heikennyttyä. He muodostavat suuren osan kyläavustajan asiakkaista.

Talven hiljaisina kuukausina kyläavustaja kunnostaa kylätaloa ja kyläyhdistyksen hallitus huokaisee helpotuksesta saadessaan tekemättömien töiden listaa lyhyemmäksi.

Kyläavustaja itse on tyytyväinen työllistyttyään luontaiseen sosiaaliseen ympäristöönsä sekä saadessaan mielekästä, monipuolista työtä. Tarvetta olisi myös naispuoliselle kyläavustajalle, mutta nähtäväksi jää, saako työllistäminen jatkoa Kauppilanmäessä.

Entä kuinka käy Kapulalle? Kyläkoululta on jo tullut nippu piirustuksia kuvittamaan Kapulaa. Uusi asukas on luvannut kirjoittaa jutun, samoin äiti-lapsipiiriläiset. Muisteltavaa riittää siitäkin, kun Kauppilanmäki valittiin viime vuonna Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi. Ensivaiheen epätoivo saada kasaan aineistoa vaihtuu lopulta epätoivoiseen aineiston karsimiseen.

Näyttää siltä, että kesän korvalla ihastelemme uutta Kapulaa.

Minna Partanen Kauppilanmäen kyläyhdistys ry, Vieremä Kirjoittaja on Leader-ryhmän työntekijä, aktiivinen kylätoimija, kunnallispolitiikassakin mukana oleva äiti ja maatalon etäemäntä Ylä-Savosta.

MAASEUTUPLUS 2/2015

15

LEADER-HANKKEET

Virtuaalimatka kivikaudelta mobiiliaikaan Laukaan Tarvaalan kylän historia, tarinat ja palvelut käyttöön helposti mobiiliopasteiden avulla Tarvaala sijaitsee vesistöjen välissä, Tarvaalankosken rantamilla. Kylä on Laukaan vanhimpia ja sieltä löytyvät mm. kivikaudelle sijoittuva Hartikan punamultakalmisto ja 1500-luvun lopulla rakennetun Hartikan kirkon rauniot. Kylä tunnetaan myös monipuolisista kalastus- ja retkeilypaikoista. Menneisyyden elintavat, uskomukset ja kulttuuri ovat kylälle ylpeyden aihe, josta tietoa on haluttu välittää jälkipolville opiksi ja neuvoksi. Näin on myös tänä päivänä. Muinaisjäännökset ja mobiiliopasteet ovat nyt samoilla ikiaikaisilla asuin- ja pyyntipaikoilla. Nykyteknologia kertoo ihmisten neuvokkuudesta ja kekseliäisyydestä tiedonsiirron ja tiedon välittämisen välineenä.

Tarvaalassa asuu nelisen sataa asukasta.

Kylä tunnetaan yhteis- ja talkoohengestään ja siitä on osoituksena kyläyhdistyksen ahkerasti kunnostama seurantalo ja kalamaja. Uudistetuille nettisivuille kerättiin kyläläisten talkootyönä tarinoita vanhoista sattumuksista ja kylässä vaikuttaneista henkilöistä, kuvattiin alueen huikean kauniita maisemia ja koottiin yhteen tieto kalastus-, luontoliikunta- ja virkistyspaikoista.

Melontaretkeläisiä Tarvaalla. Kuva Merja Huotari

16

MAASEUTUPLUS 2/2015

LEADER-HANKKEET JyväsRiihen rahoittaman ja Laukaan kunnan toteuttaman eTarvas-hankkeen tavoitteena oli kattava, keskitetty, digitaalisesti koostettu verkkopohjainen tieto- ja tarina-aineisto, johon kyläläiset ja siellä vierailevat pääsevät omalla älypuhelimella tai tabletilla maastossa ja tietokoneen nettiyhteyden kautta kaikkialta, kertoo hanketta vetänyt Merja Huotari. Verkkopalvelussa nostetaan esiin Tarvaalan erityinen kulttuurihistoria ja arvokkaat luontokohteet. Tiedon, tarinoiden ja kuvamateriaalin keräämisessä kyläläiset tekivät valtavan arvokkaan työn. Opasteiden sijaintipaikoista kyläläiset päättivät yhdessä, huomioiden mm. museoviraston ja maanomistajien ohjeet. Kyläläiset, hankevetäjä, mainostoimisto ja muut asiasta innostuneet suunnittelivat ja testasivat verkkosisältöjä omassa verkkoyhteisössä ketterästi ja vuorovaikutteisesti. Virtuaalisina kanavina toimivat myös Facebook-ryhmä, Instagram, YouTube ja Twitter. Nyt tieto on sosiaalisen median, modernin verkkopalvelun ja mobiiliopasteiden avulla saavutettavissa myös kylän poluilla ja virkistyspaikoilla.

Tiedonhalu yhdistää meitä ihmisiä.

Tietojen kerääminen ja esiin tuominen on ollut palkitsevaa. Se luo kylälle ymmärrystä ja yhteishenkeä. Tarvaalan verkkopalvelussa menneisyys, tämä päivä ja tulevaisuus on nivottu yhteen. Sen sähköinen kartta- ja opastekokonaisuus on jo tuonut kylälle runsaasti uusia kävijöitä. Sisällön tuottajiksi innostuneille kyläläisille verkkopalvelu tarjoaa aivan uudella tavalla osallistumisen mahdollisuuksia. Myös käsityöläisille tai matkailuyrittäjille palvelu tarjoaa mahdollisuuksia uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Hanke innosti mobiilipalveluiden käyttäjiksi myös vanhempaa väkeä. Tarvaalan kylälle oman kulttuurin ja historian esiin nostaminen on sijoitus asukkaiden hyvinvointiin. -Hankkeen vaikutuksesta uusimpien teknologisten sovellusten käyttäjiksi innostui myös sellaisia kyläläisiä, joille nettimaailma oli ollut vielä vierasta, kertoo hankevetäjä Merja Huotari.

Kylälle hanke on tuonut uusia kävijöitä.

Vaikutukset näkyvät myös mökkikysynnän virkistymisenä. Kyläseura tarkkailee tulevana kesänä kävijämäärien lisääntymistä sekä maastossa että verkkosivuanalytiikkaa seuraamalla. Uudistetut Tarvaala.fi–sivut julkaistiin heinäkuussa 2014 ja vuoden loppuun mennessä sivuilla oli jo yli 3500 kävijää.

Merja Huotari lukee mobiilitunnistetta ja vieressä lähikuva mobiilitunnisteesta.

Kuvat: Riitta Kumpulainen ja Merja Huotari

Merja Huotari näytti Marita Rantalalle ja Eija Leppäselle miten mobiiliopasteista saa QR-koodin avattua. Pasi Huotari katsoo jo omatoimisesti.

Merja Huotari ja Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry MAASEUTUPLUS 2/2015

17

KYLÄTOIMINTAA

HÄMEEN KYLÄT: TÄMÄ TOIMII MEILLÄ Kylissä ja paikallisyhdistyksissä tehdään valtavasti hyvää työtä. Hämmästyttäviä hyviä toimintatapoja löytyy mutkaisten kyläteiden takaa. Miten näitä hyviä käytäntöjä saataisiin jaettua muille? Miten toiminta saadaan näkyväksi? Hämäläiseen luonteenlaatuun ei kuulu tehdä omasta toiminnasta numeroa.

Hämeen Kylien nettisivuilla www.hameenkylat.net julkaistaan Hei- tämä toimii meillä –paikallistoimintaesimerkkejä. Toiminnan järjestävä yhdistys kirjoittaa lyhyen tekstin, miten homma toimii ja kuinka työt on jaettu vapaaehtoisten kesken. Mukaan liitetään kuva toiminnasta.

Esimerkit ovat kaikki todellisia helmiä, mutta niitä ei ole Hämeen kyläportaalista kuitenkaan huomattu riittävästi.

Facebookissa paikallistoimintaesimerkkejä on saatu jaettua kätevästi eteenpäin.

Mikä olisi uudenlainen, toimivampi tapa tuoda esiin hyviä käytäntöjä, videot ja blogit? Esimerkkien syöttäminen uutisten valtavirtaan? Kylien yhteinen valtakunnallinen verkkoalusta olisi vähintäänkin tarpeellinen. Hyvinvointipäivät Lopella on yksi parhaimmista hämäläisistä paikallistoimintaesimerkeistä.

HYVINVOINTIPÄIVÄT TUOVAT PALVELUJA KYLÄTALOILLE LOPELLA

Hiukset, jalat ja mieli kuntoon! Lopen länsiosista on matkaa palvelujen äärelle; kirkonkyläänkin noin 25 km. Välttämättömienkin palveluiden tavoittaminen vaatii runsaasti aikaa ja on monelle autottomalle ikäihmiselle usein naapuriavun takana.

Tämän kehityksen vastapainoksi Salokylän ja Vojakkalan kylätaloille nousee säännöllisin välein tilapäinen ”hyvinvointikeskus”. Lauantain aikana on tilattavissa aikoja parturiin, kampaajalle, jalkojenhoitajalle, hierojalle. Pistäytyjät saavat neuvontaa 18

MAASEUTUPLUS 2/2015

sekä mahdollisuuden ostaa erilaisia hyvinvointituotteita. Lisäksi tarjolla on kahvitusta ja kylän museo on auki.

- Kyläyhdistyksen väki käynnisti hyvinvointipäivät Salonkylällä pari vuotta sitten.

Käynnistykseen saimme silloin markkinointiapua Loppi - Hausjärvi kylähankkeen vetäjältä Anneli Vähätalolta. Nyt päivät ovat muotoutuneet vähän pienimuotoisimmiksi. Toisaalta järjestämme päiviä nyt vuorotellen naapurikylä Vojakkalan kanssa.

Samat yrittäjät käyvät sielläkin. Myös asiakkaat ovat oppineet käymään molemmilla kylätaloilla, kertoo Johanna Hakala Lopen Salonkylän kyläyhdistyksestä. Vanhin asiakas on 95-vuotias ja nuorin kolmevuotias.

Kävijät ylistävät hienoa tunnelmaa, samalla vaihdetaan kuulumisia kyläläisten kesken.

Hyvinvointipäivän tekevät pääasiassa yrittäjät. Aika kampaajalle tai hierojalle varataan suoraan yrittäjältä. Päivät ovat olleet suosittuja ja yrittäjien päivät täynnä. Erityisesti lapsiperheet ja vanhukset arvostavat kätevää lähipalvelua.

- Kyläyhdistys organisoi tiedottamisen. Päivistä tiedotamme pääosin kylän facebook-sivulla ja sana sitten kulkee muillekin. Muutamia iäkkäämpiä olemme hakeneet päivään, olemme halunneet tarjota tällaista pientä naapuriapua, kertoo Johanna.

Hyvinvointipäivät osoittavat, että uudella ajattelulla voidaan kääntää palvelujen virta takaisin asiakkaiden luo – ainakin muutaman päivän ajan vuodessa.

Elina Leppänen kyläasiamies Hämeen Kylät ry

Salonkylän hyvinvointipäivä on kerran vuodessa myös liikuntapäivä. Kyläläiset pääsivät kokeilemaan geokätköilyä, balettia ja kahvakuulaa. Kuvat: Tiina Kassari.

Tuulikki Hänninen ja Milena Jylhä ahkeroivat ja toivat hyvää oloa salonkyläläisille ja naapurikylien asukkaille. Yrittäjät tuovat palveluja säännöllisin välein kylätaloille hyvinvointipäivään. Palvelun käyttäjä varaa a jan suoraan yrittäjältä.

Kyläyhdistys tiedottaa ja tarjoaa tilat.

KYLÄTOIMINTAA

Esimerkeistä inspiraatiota

Kylätoiminta hetkessä vauhtiin Tarinmaalla

Tervassa tapahtuu

Janakkalan kirkon kulttuurihistoriallisissa maisemissa, kylätoiminta käynnistyi salamannopeasti. Se syntyi asukkaiden tarpeista tutustua paremmin kyläläisiin ja päästä toimimaan omalla kylällä. Tarinmaan seudun kyläyhdistys perustettiin viime syksynä ja toiminta on lähtenyt raikkaasti vauhtiin.

Kuva: Elina Leppänen

Janakkalan Tervakosken Suruton ry kokoaa taajamansa yhdistykset, yritykset, seurakunnan ja kunnan järjestämään loppukesän Tervassa tapahtuu –megatapahtuman. Vilkas tapahtuma päivä kokoaa liikkumaan ja nauttimaan yhdessä olosta myös venetsialaisten merkeissä.

Kuva: Olli Dahl

Teuron kyläkahvila

Murronkulman kyläsauna

Teuron kylän kesäperinteisiin kuuluu Lauantaikahvio.

Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys on pitänyt talkoovuoroin kyläkahvilaa avoinna kesälauantaisin jo yli 15 vuotta idyllisellä kylänraitillaan Tammelassa.

Kuva: Heli Laurikainen

Kyläsaunatoiminta käynnistyi Jokioisten Murronkulmalla vähän kuin puolivahingossa, kun kylätaloremontti valmistui kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien on saunottu joka keskiviikko samalla vaihtaen kylän kuulumiset. Kesäisin voi kastautua pienessä pihalammessa.

Kuva: Aija Mäkelä

MAASEUTUPLUS 2/2015

19

KYLÄTOIMINTAA

ETELÄ-KARJALAN KYLISSÄ ON Kyläavustaja apuna arjen askareissa

tai jätetään tekemättä ja asukkaiden ikäännyttyä erilaisten pienien askareiden tarve on Etelä-Karjalan maakunnallisen kyläyhdis- kasvanut voimakkaasti. Näyttää siltä, että tyksen Etelä-Karjalan Kylät ry:n toiminnassa kyläavustajien työtehtävistä 80 % koostuu on aivan uudenlaista säpinää. Yhdistyksellä kylän yhteisistä tehtävistä ja loput asukkaille on tarjolla kylille ja asutusalueille uutena myytävistä palveluista. työllistämispalvelua. Kyläyhdistykset tai Äskettäin tehdyn mielipidekyselyn muasukasyhdistykset voivat Etelä-Karjalan kaan maakunnan kyläavustajien yhteisistä Kylät ry:n avustuksella työllistää pitkäai- tehtävistä tärkeimpiä ovat kylätalojen ylläkaistyöttömiä kyläavustajaksi arjen aska- pito ja yleisten alueiden hoito sekä kylän reisiin, jotka eivät vaadi ammattitaitoa. tiedotustoiminta ja kotisivujen ylläpito.

Lähinnä siis kyläläisten avuksi tai kylän Asukkaille myytävistä palveluista tärkeimyhteisten töiden hoitoon. Työllistäminen on piä olivat kiinteistö- ja pihatyöt. tehty kylä- ja asukasyhdistykselle helpoksi, Kylä- ja asukasyhdistysten lisäksi asuksillä maakunnallinen kaat ovat ottaneet kyläavusyhdistys hoitaa työl- "Helpdeskit ovat antaneet tajan työn innolla vastaan, listävän yhdistyksen vierihoitoa mm. Skypen käy- kuten eräs kyläavustajapalpuolesta kaiken työhön tössä, opastaneet sähköpos- velun ostanut asiakas lehtijuliittyvän paperin pyö- tin käyttöä kädestä pitäen, tussa totesi ”Sami on meille rityksen. Kyläavustajan asentaneet modeemeja jne" aarre, hän on korjannut lutyöllistävälle yhdistykkot, siivonnut navetan ja talselle jää ainoastaan yhteyshenkilön nimeä- lin sekä tekee puutarhatyömme”. Syksyllä on minen työntekijälle. tarkoitus järjestää laaja työfoorumi muiden Kyläavustajatoiminnan mahdollisuu- työllistämistoimijoiden kanssa yhteistyössä. teen on Etelä-Karjalassa tartuttu hanakas- Työfoorumin tavoitteena on etsiä maakunti. Vuoden 2014 aikana työllistyi 11 kylä- nallisia ratkaisuja kasvavaan työttömyyteen avustajaa ympäri Etelä-Karjalaa ja kuluvan sekä katoaviin palveluihin. vuoden aikana näyttää työllistyvän toinen mokoma kyläavustajia. Vuoden kokemus Helpdeskeista apua kylille on osoittanut, että kylissä ja asutusalueilla on paljon työtä, jotka tehdään joko talkoilla Kylien kyläavustajien lisäksi Etelä-Karjalan

Kylät ry on myös itse työllistänyt 2 ”atk-gurua”, jotka toimivat kylien helpdeskeina tarjoamalla yhdistyksille ja asukkaille apua atk- ja koneongelmissa. Apua tarjotaan puhelimitse, etähallintaohjelman avulla, sähköpostilla lähetettävillä ohjeilla sekä asiakkaan luona paikan päällä. Vuoden alusta toimineet Helpdeskit ovat antaneet vierihoitoa mm. Skypen käytössä, opastaneet sähköpostin käyttöä kädestä pitäen, asentaneet modeemeja ja avustaneet Smart-Tv:n käyttöönotoissa. Myös kotisivupäivityspulmat ovat työllistäneet heitä.

Maakunnallisen kyläyhdistyksen toimiston arkikin on helpottunut huomattavasti, kun työntekijöiden ei tarvitse painia yksinään atk-asioiden kanssa.

Avoimet kylät -tapahtumassa etsitään aarretta

Etelä-Karjalassa 41 kylää ympäri maakuntaa osallistuu valtakunnalliseen Avoimet kylät –tapahtumaan kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Kukin kylä järjestää oman näköisensä tapahtuman: on patikointiretkiä, laserammuntaa, leikkimielisiä urheilukisoja tai taidenäyttely, peräkonttikirppis, jopa kalteritango-karaokekisa! Muutamassa kylässä pääsee heittämään talviturkkinsa ja toisessa tansseihin.

Kuvassa helpdeskit Marja Liuska ja Jesse Ahonen auttavat EteläKarjalan Kylät ry:n puheenjohta jia ”läppärien” käytössä. Kuva: Minna Piutula 20

MAASEUTUPLUS 2/2015

KIRJA-ARVOSTELU

SÄPINÄÄ Etelä-Karjalassa monet Avoimet kylät –tapahtumaan osallistuvista kylistä tekevät kyläänsä lisäksi aarrekätkön, jonka ensimmäinen löytäjä palkitaan kylän tapahtumassa pienellä lahjalla. Vihjeet ovat sanallisia tai perustuvat karttakoordinaatteihin geokätköjen tapaan.

Etelä-Karjalan Kylät ry:n rooli kasvaa

Parhaillaan Etelä-Karjalassa on työn alla paikallisen kylien kehittämisen maaseutuohjelman ”Myö Yhes Tälviisii” päivittäminen vuosille 2015-2020. Etelä-Karjalan Kylät ry kartoitti maalis-huhtikuun vaihteessa maakunnan asukkaiden mielipidettä omasta roolistaan kylien kehittäjänä ja äänenä sekä kylien elinvoimaisuutta turvaavista asioista. Mielipidekyselyn perusteella kylien elinvoimaisuuden säilymisen ehtona on lähipalveluiden kehittäminen uusin ratkaisuin yhteistyössä muiden kylien ja kuntien kanssa. Lisäksi työllistämällä palvelutuotantoon työttömiä, kylien tiedotustoiminnan lisääminen sosiaalista mediaa enemmän hyödyntäen, uusien asukkaiden hankinta ja yhteisöllisyyden säilyttäminen ja sen lisääminen.

Etelä-Karjalan Kylät ry:ltä odotetaan mielipidekyselyn perusteella tukea, neuvontaa ja koulutusta mm. yhdistysasioissa, varainhankinnassa, tiedotustoiminnassa, uusien korvaavien palvelumuotojen ja lähidemokratian kehittämistä sekä maaseudun ja asukasalueiden äänenä toimimista.

Maakunnallisen kyläyhdistyksen tavoitteena on kuluvana ja tulevina vuosina voimakkaasti kehittää ja laajentaa työllistämistoimintaansa sekä kehittää maaseudulle alueellisia palvelukeskuksia mm. kiertävien kyläsihteerien myötä. Parhaillaan EteläKarjalan Kylät ry:llä on palveluksessaan 5 työntekijää ja määrän suunnitellaan kasvavan vielä kuluvan vuoden aikana, joten Etelä-Karjalassa säpinää riittää.

Marja Jussila kyläasiamies Etelä-Karjalan Kylät ry

Kylätoiminnan kirjoa hämäläisittäin Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Toimittaneet Timo Taulo ja Elina Leppänen. Lahti 2014.

Hankkeita tulee ja hankkeita menee. Yleensä niiden huippuhetket koetaan matkan varrella ja loppuraportista tulee harmaa viime hetken loppupuserrus, jossa tiiviisti vertaillaan hankkeen tuloksia hankkeen tavoitteisiin ja yritetään nostaa jokin huippusaavutus esille. Asia lienee tuttu useimmille maaseudun kehittäjistä.

Mutta näin ei ole pakko olla, lopuksi voi pistää jakoon myös ihan kirjan kokoisen julkaisun, jossa käydään läpi hankkeen toimia kylillä ruohonjuuritasolla, vertaillaan kokemuksia ja pohditaan tulevaa. Näin päättivät tehdä ainakin Hämeen Kylät ja Päijät-Hämeen Kylät Yhdessä tulevaan –hankkeen loppuhuipennukseksi.

Hämeen Kylien sivuilla on jo tovin seikkaillut ”Hei – tämä toimii meillä” –paikallistoimintaesimerkkejä. Niissä yhdistys kirjoittaa omasta toiminnastaan lyhyen tekstin ja ajatuksena on, että se toimisi inspiraation lähteenä ja mallina muillekin. Likidemokratiaa! –opus on ikään kuin tämän saman ajatuksen jatke; se on täynnä kokemuksia ja malleja kyliltä. Ei vain ranskalaisia viivoja hankkeen järjestämistä tilaisuuksista ja osanottajamääristä.

Pohdittavaa on myös meille ammattilaisille. Löytyy ajatuksia Kestävä kylä –mallin toteuttamisesta, kylän kiperien kysymysten draamallistamisesta ja vaikkapa aistien –menetelmästä. Hämäläiset ovat kokeilleet vaikka mitä, vaikka teoksessa viitataan useaan otteeseen yksivakaiseen, hitaaseen ja juroon kansanluonteeseen – tietysti pilke silmäkulmassa.

Olin ilahtunut hankkeen tekemien ulkomaanmatkojen annin purkamisesta. Irlannin ja Hollannin paikallisen kehittämisen kuvaukset tuovat hyvin esille kummankin maan toimien ominaislaadun. Toki ulkomaisille opintomatkalaisille yleensä aina pyritään näyttämään ne hienoimmat esimerkit, mutta joka tapauksessa meillä on paljon opittavaa paikallisessa kehittämisessä kumppanuuksien rakentamisesta.

Kumppanuuksien rakentaminen on tietysti ollut olennaista Yhdessä tulevaan –hankkeessakin ja nimenomaan Kanta-Hämeen puolella on tavoitteena ollut rakentaa laajempia yhteistyöohjelmia paikallisen kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välille. Tässä mielenkiintoisen vertailukohdan tarjoaa hankekumppani Päijät-Häme, jossa kylien kehittämiseen on otettu keskeiseksi välineeksi kulttuuri. Hankkeet ovat viime kädessä aina vetäjiensä näköisiä.

Kokonaisuutena Likidemokratiaa! –teos on vallan mielenkiintoista luettavaa. Se osoittaa selkeästi sen, miksi kylätoimintaa on niin vaikeaa brändätä: tuota ylipursuavaa monimuotoisuutta on vaan mahdotonta sovittaa yhteen muottiin. Hankkeen omia kokemuksia ryyditetään myös asiantuntijoiden artikkeleilla, tekstiä on muun muassa Juha Kuismalta ja Kaisu Kumpulaiselta.

Esille kannattaa nostaa myös opuksen kuvitus, joka on omalla tavallaan kylätoiminnan näköistä; ei mitään elämää suurempia kompositioita, vaan kotikutoisia arkisia otoksia. Tämä noin 140-sivuinen opus löytyy myös nettiversiona Päijät-Hämeen ja Hämeen Kylien sivuilta.

Tauno Linkoranta

MAASEUTUPLUS 2/2015

21

LOKAALI 2015 Hyvän

Tuule

n Raah e

LOKAALI 2015 KRUUNAA SUPERVIIKONLOPUN RAAHESSA Syyskuun alussa 4.-6.9. Raahessa vietetään superviikonloppua mitä moninaisimmissa merkeissä. Valtakunnallinen LOKAALI 2015 -tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun ja kylien toimijoita ja kehittäjiä, Kylien Tori tarjoaa runsaan kattauksen ohjelmaa ja toritunnelmaa, Pekan Pimiät juhlistaa syksyn pimeneviä iltoja venetsialaishengessä ja Pekan Romppeet -rompetorille tuodaan tarjolle aittojen ja vinttien aarteet.

LOKAALI ON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISTOIMIJOIDEN JUHLA

Pitkien perinteiden juhlaa vietetään viikonlopun ajan ja järjestelyvastuut kiertävät vuosittain eri maakunnissa.

Tänä vuonna tapahtumaa isännöi Raahen kaupunki ja tapahtuma on järjestyksessä 31. Samalla juhlitaan PohjoisPohjanmaan maakunnallisia kyläpäiviä sekä Raahen kylien kyläpäiviä. Viikonlopun aikana järjestetään lukuisia Raahen seutukunnan kyliin ja mielenkiintoisiin kohteisiin suuntaavia opastettuja retkiä erilaisilla teemoilla. Retkillä pääsee tutustumaan mm. seutukunnan energiakyliin ja -hankkeisiin, Raahen seudun kehitykseen tervanpoltosta teräksen tuottamiseen, taide-elämyksiin ja Raahen vanhaan kaupunkiin (lisää seuraavalla sivulla). Lauantai-iltana vietetään ohjelmallista illanviettoa musiikin, pienen purtavan ja näytelmän kera. Ympäröivästä saaristosta pääsee nauttimaan meloen tai perinnelaivalla seilaten. Pääjuhlassa julkistetaan mm. valtakunnallinen vuoden kylä ja jaetaan muut paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset. LOKAALI-tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun ja kylien toimijoita, mutta ohjelma on avoin ihan kaikille ja retkille toivotaankin paljon osallistujia!

KYLIEN TORI VIETTÄÄ 10 -VUOTISJUHLAANSA

Raahen Rantatorille nousee iloinen, koko perheen toritapahtuma. Seutukunnan kylät saapuvat esittelemään monipuolista ja värikästä toimintaansa ja myös kylien omat myyntituotteet pääsevät esille. Paikalliset päättäjät saavat tapahtuman kunniaksi istahtaa piinapenkkiin yleisön tentattavaksi. Lapsille jännitystä tuo mm. polkutraktoripullikikisat ja talutusratsastus. Karaokekisa on lunastanut vakiopaikkansa ohjelmassa jo menneinä vuosina. Tervetuloa seuraamaan miten kylätoimintaa voi tehdä hymyissä suin.

IHAN PIMIÄÄ MENUA - PEKAN PIMIÄT JA PEKAN ROMPPEET

Superviikonlopun nuorimmat edustajat Pekan Pimiät ja Pekan Romppeet esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa. Uusi kaupunkitapahtuma Pekan Pimiät on saanut innoitusta rannikkoalueen mökkiläisille tutusta kesäkauden lopettajaisista ulkotulineen ja ilotulituksineen. Raahen edustan saariston saloihin pääsee tutustumaan yöllisellä melontaretkellä.

Hämärän laskeutuessa kaupungin ylle asiaan kuuluvat myös opastetut ja runsailla tarinoilla ryyditetyt kummituskierrokset sekä kierros hautausmaalla. Raahen Pakkahuoneen museon lähes sadan kirkkoveistoksen koristama kirkkosali luo ainutlaatuiset puitteet vihkivalojen uusimiselle. Seremonian toimittaa Raahen ev.lut. seurakunta.

Pekan Romppeilla rompetorin myyjät avaavat aarrearkkunsa kaikelle kansalle: antiikkia, uusvanhaa käyttötavaraa, vintin löytöjä, astioita, ajoneuvojen osia jne. Viikonlopun aikana myös ajoneuvoharrastajat kokoontuvat Rantatorille, eli odotettavissa on komeat rivit uusia ja vanhoja mopoja, moottoripyöriä, traktoreita ja autoja.

Terhi Eteläinen Tarkat ohjelmatiedot päivittyvät tapahtumien Facebook -sivuille: www.facebook.com/lokaalitapahtuma www.facebook.com/PekanPimiat 22

MAASEUTUPLUS 2/2015

Kutsu

u!

LOKAALI2015

ENNAKKOMAINOS 16.4.2015 lisätietoa facebook/lokaalitapahtuma

Tule, näe ja koe superviikonloppu Raahessa!

Valtakunnallinen paikallis- ja kylätoimijoiden tapaaminen Lokaali on tänä vuonna Raahessa. Lokaali-tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja kylien toimijoille. Samalla pidetään myös maakunnalliset Kyläpäivät ja Raahen omat kyläpäivät Kylien Torin muodossa. Lokaali-tapahtuma täydentyy koko ajan uusilla huipputapahtumilla.

Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Lokaali-tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen.

Perjantai-ilta 4.9.2015 Pekan Pimiät -kaupunkitapahtuma käynnistyy Härkätorin puistossa klo 18 Pekan Romppeet -rompetori Rantatorin tapahtumakentällä klo 16-21 Raahen oma rompetori ja harrasteajoneuvotapahtuma. Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy.

Rompetorikauppiaille ennakkoilmoittautuminen pekanromppeet@gmail.com tai tekstiviestillä 044-022 1659

Lauantaina 5.9.2015 Pekan Romppeet jatkuu klo 9-18 Ohjelmassa mm. harrasteajoneuvonäyttely (mopot ,moottoripyörät, autot ja traktorit) ja kärrykyyditystä 50- luvun Zetorilla.

Kylien tori Rantatorilla klo 9-18 10-vuotisjuhlatapahtumassa mm. kylien esittelypisteitä, myynnissä kylien ja lähialueen tuotteita, karaokekilpailu, päättäjien piinapenkki ja yhteisökammari. Lapsille mm. polkutraktoripullingia, talutusratsastusta, kasvomaalausta.

Myyntipaikkavaraukset: Pekka Leinonen, puh. 044- 331 2211 tai kylientori@kotinet.com Opastetut LOKAALI-retket klo 12-17 Raahen seutukunnan kyliin ja kohteisiin (ennakkoilmoittautuminen) Ohjelmallinen illanvietto LOKAALI-vieraille Kauppaporvarissa klo 19-22, jatkot LOKAALI-tansseissa klo 22Ohjelmassa vapaata yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa musiikin, pienen purtavan ja näytelmän kera. Ennakkoilmoittautuminen.

Pekan Pimiät jatkuu illan hämärtyessä

Sunnuntaina 6.9.2015

LISÄTIETOJA RETKISTÄ SEURAAVALLA SIVULLA

Kylien tori jatkuu Rantatorilla klo 9-15 Pekan Romppeet -rompetori jatkuu klo 9-15 Jumalanpalvelus Raahen kirkossa klo 10 Pääjuhla LOKAALI-vieraille Kauppaporvarin Raahe-salissa klo 10-15 Pääjuhlan käynnistää SYTY:n puheenjohtajaehdokkaiden paneeli. Juhlassa julkistetaan myös mm. valtakunnallinen vuoden kylä 2015 ja jaetaan muut paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset. Lounas ja juhlakahvit.

Ennakkoilmoittautuminen.

Järjestelyissä mukana Raahen kaupunki, Raahen Kylät ry ja sofy-toiminta, Nouseva Rannikkoseutu ry, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, raahelaiset ajoneuvoharrastajat, Pikkulahden palvelut Oy, Raahen Matkailuoppaat ry sekä monet muut toimijat ja yritykset

MAASEUTUPLUS 2/2015

23

LOKAALI2015 < Katso edellisen sivun Lokaali 2015 ohjelmaluonnos

LOKAALI 2015 LAUANTAIN RETKET 5.9.

Energiakylät

purjehdus raahen fiialla

Millaisilla ratkaisuilla kylät ovat turvanneet kylätalojen kestävän energiansaannin? Millä kylällä ajellaan kylän omalla sähköautolla? Entä mitä kuuluu Fennovoiman Hanhikiviprojektille? Tällä retkellä on luvassa tuhti annos tietoa Pyhäjoen ja Raahen energiahankkeista sekä kylien elinvoimaisuutta tukevista muista hankkeista. Retkellä käydään tutustumassa ydinvoimala-hankkeeseen Pyhäjoella sekä Alpuan kylän CHPvoimalaitokseen Raahessa. Paluumatkalla piipahdamme Kopsan tuulivoimapuistossa.

Raahe oli vuosina 1867–1875 maamme suurin laivanvarustaja-kaupunki. Purjelaivakaudella Raahen kauppalaivastoon kuului parhaimmillaan 58 alusta, joista lähes kaikki oli rakennettu kaupungin omilla telakoilla. Raahen Purjelaivasäätiö perustettiin vuonna 1988 ylläpitämään tätä kulttuuriperintöä. Säätiön purjealus s/y Raahen Fiia on 1989 valmistunut haruspurjekuunari, jolla järjestetään mm. nuorisopurjehduksia.

Luonto lähellä

Meri on olennainen osa Raahen seudun luontoa. Meren ja luonnon mahdollisuuksia on hyödynnetty matkailussa, vapaa-ajan liikkumisessa ja tapahtumissa. Meri on tuonut asutusta alueelle jo kivikaudella ja liekö luonnolla ollut osuutensa myös Lasikankaan kylän oman da Vincin keksinnöissä? Retkellä käydään tutustumassa Mikonkarin luontopolkuun ja Lohenpyrstön alueeseen, Ruusumuorin kesäkahvilaan ja Kastellin kivikautiseen Jätinkirkkoon sekä Arkkukarin siirtolapuutarhaan.

Taidepolku

Retkellä tutustutaan raahelaisiin taiteilijoihin, taidekohteisiin sekä käsityöperinteeseen ja yrittäjyyteen. Saamme kurkistaa ITE –taiteilijan veistospuistoon, vedostaa oman grafiikantyön sekä tehdä ostoksia wanhalla rautatieasemalla sijaitsevassa osuuskunnan käsityömyymälässä. Kuulemme myös kuka oli Sofia Franzén ja miten hän liittyy Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoon.

Tervasta teräkseen

Alueen teollinen historia hakee vertaistaan pohjoisessa Suomessa.

Teollinen toiminta on alkanut Ruukissa Siikajoella vuonna 1672 Potaskatehtaan rakentamisella. Kreivi Pietari Brahen myötä teollinen toiminta eri muodoissa ja etenkin metallialan yrittäjyys muodostavat tänäkin päivänä merkittävän osan työpaikoista. Retkellä tutustumme mm. Siikajoen Kreivinsaareen ja Lampinsaaren kaivoskaupunkiin Vihannissa sekä kuulemme tarinaa Siikajoen kylistä ja alueen teollisesta historiasta.

Melontaretki Raahen saaristoon

Päiväretki Raahen saaristossa on hyvä tilaisuus tutustua Raahen melontakohteisiin asiantuntevan oppaan johdatuksella.

Vaihtoehtoisia retkikohteita on useita ja päivän retkikohde valitaan aina osallistujien mukaan ja sää huomioon ottaen. Alustavasti retken kohteena on Iso-Kraaselin saari, Raahen helmi. Saari sijaitsee 3 kilometrin päässä museon rannasta. Saarella on mm.

1909 rakennettu luotsitupa ja vanhoja kunnostettuja purjevajoja.

kävelykierros wanhassa raahessa

Kierroksen aikana uppoudutaan Raahen värikkääseen historiaan, kuullaan tarinoita entis-Raahen elämästä ja tutustutaan kiehtoviin henkilötarinoihin ja tapoihin. Reitti kiertää halki idyllisen puu-kaupunginosan, päästäänpä kurkistamaan muutamiin piha-piireihinkin. Tarinoiden joukkoon mahtuu niin räytyvää rakkautta, veijarimaisia kujeita kuin kauheita tapauksiakin.

24

MAASEUTUPLUS 2/2015

www.facebook.com/lokaalitapahtuma

LEADER

MAAILMAN SUURIMMAT TALKOOT SYYSKUUSSA – IHMISTEN KOKOISILLE IDEOILLE! Maailman mahtavin idea syntyi Leader-brändiä viimeisteltäessä kun pohdittiin, miten uusi ilme ja viesti saataisiin kaiken kansan tietoisuuteen. No tietenkin järjestämällä Maailman Suurimmat Talkoot! Leader-ryhmien rahoittamassa hanketoiminnassa tehdään vuosittain miljoonia talkootunteja vapaaehtoisvoimin ympäri Suomen. Ja kun pystytämme kunnon kisan, jo viikossa saamme nimiimme uuden Guinnessin maailmanennätyksen. Kyllä, luit oikein, siihen tähtäämme – ja sen me saavutamme!

Syyskuun kolmannella viikolla (14.–20.9.) Leader näkyy, kuuluu ja tuntuu lihaksissa! Brändin valtakunnalliseen lanseeraukseen haastetaan kaikki Leader-ryhmät parhaaksi katsomallaan talkoomäärällä. Koko tempauksen teemana ovat nuoret – ja jatkossa, koska jatkoahan tälle seuraa, teemana on tulevina vuosina jotain muuta yhtä tärkeää ja arvokasta.

Ideana on, että Leader-ryhmät haastavat kisaan paitsi toinen toisensa, myös muita maaseudun toimijoita, hankkeita, porukoita ja tietenkin nuoria. Leader-ryhmien hallitukset haastetaan niin ikään tekemään konkreettisia tekoja nuorten hyväksi. Brändi-ilme ja viesti meillä on valmiina, talkookohteet jokainen Leader-ryhmä ideoi alueeltaan.

Nuoriso-Leaderit ovat monella ryhmällä varmasti keskeisesti mukana tässä tempauksessa. Jos teillä ei vielä ole omaa NuorisoLeaderia, nyt olisi hyvä hetki perustaa sellainen.

Talkoita tehdään siis nuorten eteen, ja ideoita kerätään etukäteen vielä tämän kevään aikana. Haasteet ja talkooviikon päivittäiset kertymät tulevat nähtäville leadersuomi.fi-sivustolle. Koko viikko kisataan ja lopuksi parhaat palkitaan. Palkintosarjoja on kolme: kerätyt talkootunnit, osallistuneet henkilöt ja upeimmat talkooideat.

Nuorten hyväksi kun tempaistaan, lienee paikallaan saada viesti perille myös heille itselleen. Hommaan valjastetaan maan parhaita tubettajia ja sosiaalista mediaa hyödynnetään muutenkin vahvasti. Vähän vanhemmille nuorille kampanja lanseerataan Facebookissa. Perinteisempää mediaa ei kuitenkaan unohdeta, tiedotusta ja kampanjointia tehdään monin tavoin. Maailman Suurimmat Talkoot tehdään kaikkien Leader-ryhmien yhteistyönä – ja kisajoukkueitahan voi olla vaikka minkä nimisiä ja värisiä!

Nyt siis tuolit hetkeksi ulos aurinkoon ja aivomyrsky päälle, mikä on teidän ryhmän idea ja haaste. Hei, tästä tulee hauskaa!!

Terveisin Heli Walls, Leader-asiamies MAASEUTUPLUS 2/2015

25

KYLÄTOIMINTAA

Kuinka monta ovea olet elämäsi aikana avannut?

Kuinka monta sulkenut?

Kuinka monen oven takana on odottanut mieluinen yllätys?

Kuinka monta ovea olet sulkenut hyvillä mielin perässäsi?

Kuinka monta tarinaa kuulisit, jos ovet voisivat kertoa?

26

MAASEUTUPLUS 2/2015

KYLÄTOIMINTAA < Ovien ympärille järjestettävien tapahtumien ra jana ovat vain mielikuvitus sekä kylähulluus ja kattona sananmukaisesti taivas. Vanhan, purkutuomion saaneen savusaunan ovi alakuvassa herätti a jatuksen kyläläisten yhteiseen tilataideteokseen Kuvat: Alma Hyvönen.

OVIEN TARINA Savusaunan ovesta se alkoi. Tervon kunnan Talluskylän kyläpäällikkö Matti Laukkanen muutti takaisin kotikylälleen ja asettui entiseen kotimökkiinsä Pellonpäähän. Paikkoja kunnostellessa katse kohtasi vanhan savusaunan ja etenkin sen oven. Sauna oli lahonnut, mutta ovi kertoi vielä tarinaansa: "Vanha lahonnut savusauna, jonka ovi oli melkein sata vuotta, on saanut purkutuomion. Sauna toimi varsinaisen tehtävänsä jälkeen useita vuosia lasten leikkipaikkana, sitten kanojen ja sikojen sääsuojana. Taisipa pojan kellukat ammuskella minua joskus ilmakiväärilläkin".

Syntyi ajatus koota näyttelyksi monia tapahtumia ja kulkijoita nähneet kylän hylätyt ja tarpeettomaksi käyneet ovet. Tervon kunta, Tervon Osuuspankki ja Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto ry tukivat toteutusta, ja kyläläiset antoivat lahjoittamiensa ovien lisäksi runsaasti talkootyötunteja. Hyvällä yhteistyöllä ja sopivalla ripauksella kylähulluutta kylältä kerätyistä ovista nousi upea tilataideteos OVET kesällä 2014. Reilut viisikymmentä ovea seisoo peltoaukeamalla kertoen kylän historiasta. Jokaisella ovella on oma tarinansa, jonka voi lukea oveen liitetystä tekstistä. Tilataideteos on paikoillaan seuraavat viisi vuotta. Vuosikymmenien ajan avatut ja suljetut ovet muistuttavat meitä omalla koruttomalla tavalla maaseudun muutoksesta.

Ter von kunnanjohtaja Petteri Ristikangas avasi OVET-tilataideteoksen 1.7.2014 jo perinteeksi tulleella kesäkierroksellaan. Nyt kunnanjohtajan kulkuvälineenä oli vanha traktori, edellisinä vuosina hän oli liikkunut kuntalaisten keskuudessa veneellä ja mopedilla.

Ovet yhdistävät ja herättävät muistoja.

Sen lisäksi, että OVET -teokseen on käyty vilkkaasti tutustumassa, teos kutsuu kyläläisiä myös yhteisiin tapahtumiin. Viime vuoden joulun alla OVILLA järjestettiin Talluskylän Riistaveikkojen toimesta kyläläisten yhteinen Joulu on jo ovilla -tapahtuma. Silloin OVILLA laulettiin joululauluja, paistettiin makkaraa ja nautittiin lämpiä juomia.

Pohjois-Savossa järjestetään poikkeuksellisesti Avoimet Kylät -tapahtuma kesäkuun 28. päivä (yleisesti 6.6.) ja Talluskylä osallistuu siihen sekä 5. heinäkuuta toteutetaan Talluskylän kyläyhdistyksen ja Tervon seurakunnan yhteisesti järjestämä OVI-kirkko. Teoksen myötä on mahdollista toteuttaa monia muita tapahtumia.

Vain luovuus ja kylähulluus ovat rajoina.

Esimerkiksi Runo-tapahtuma, Sävel-ilta tai Ovitanssit kuulostaisivat hyvältä ja sopivasti hulluilta.

"Vaikka tehtäväni vilja-aitan ovena oli tärkeä, silti joskus kadehdin ystävääni nukkuma-aitan ovea. Olisin niin halunnut kuul-

la ne keskustelut oven läpi, kun renki yritti puhua itsensä piian aittaan yöksi."

Vierailin itse OVET-teoksen luona lapsuusmaisemissa käydessäni. Olin todella vaikuttunut teoksen ideasta ja toteutuksesta. Kumisaappaat odottivat seipäiden päähän ripustettuna vierailijoita, joten nappaskengät saattoi vaihtaa saappaisiin ja näin pääsi kuivin jaloin ovien luokse.

Pellolta löytyi ainakin yksi tuttu ovi. Ovea katsellessa muistin kauppiaspariskunnan, joka hääräsi tiskin takana, ja hyllyt olivat täynnä mitä erilaisempia taloustarvikkeita.

"Varsinkin kesäisin kaupan rappusilla istui miehiä kuulumisia vaihtamassa. Moni poltti siihen aikaan tupakkaa: Norttia, Saimaata tai Klubia, joko pölli- tai pilli-.

Metsätyömiehet töistä palatessaan kävivät ostamassa pätkän kyröläistä ja ison pullon Puijo-pilsneriä. Siinä he sitten istuivat edessäni rappusilla".

Hannele Jääskeläinen Tervetuloa aikamatkalle Talluskylän OVILLE, siellä on aina avoimet ovet.

MAASEUTUPLUS 2/2015

27

SVENSKA SPALTEN

”Vi borde även satsa på den smarta landsbygdspolitiken” Peter Backa vill utveckla SYTY – kandiderar för ordförandeposten Som mångårig landsbygdsutvecklare och närdemokratiförespråkare på Svensk Byaservice och under senare år även som sekreterare, först i Svenska temagruppen och sedermera IDNET (Identitetsbaserat nätverk), ställer den nyligen pensionerade Peter Backa upp i valet som ordförande för Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) – Byaverksamhet i Finland rf. Vid diskussioner under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (2829.3.2015) angående ordförandeposten i SYTY lyftes Backa fram som kandidat.

Peter Backa nås på mobil 040 595 0444.

Under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (28-29.3.2015) gjorde Peter Backa ett slags försök till testamente över sin roll som ”virtuell landsbygdsutvecklare” i 30 år. Han utgick från sina erfarenheter, vad han sett och hört, men även vad han läst. Backa plockade några centrala trender och vågrörelser som är avgörande för landsbygden, landsbygdspolitiken och människorna på landet. Här nere följer slutsatserna av hans tankar.

SlutsatseR

Mitt testamente är skrivet i mörka färger, men det är inte negativt. En sak som jag också lärt mig, är att om det finns idéer, vilja och kampanda, så kan vilka trender som helst vändas, åtminstone lokalt. Men jag tror att vi radikalt måste tänka om våra strategier – inte bara taktiken. Vi måste tyvärr ändra oss på grundläggande punkter.

För att vi ska kunna rädda landsbygden så borde vi, i en viss mening, delvis tona ner landsbygdsutvecklingen, delvis utvidga den! Vi talar i Finland om den smala och den breda landsbygdspolitiken. Nu borde vi satsa också på den smarta landsbygdspolitiken.

Varför ska vi i tid och otid dra gräns mellan landsbygden och stan, när staden ändå är den större och starkare, och vinner över landsbygden. Staden eller stadsborna är inte självskrivna motsatser. Det finns många positiva krafter på lokal nivå i städerna.

Vi måste i stället arbeta – tillsammans med stadsborna – för den konsekventa helhetsbaserade miljöpolitik som vi alla egentligen vet att vi behöver. Låt oss ta fasta på t.ex. omställningsrörelsen! Låt oss jobba för lokal identitet – oberoende var den har hemort!

Låt oss jobba för närdemokrati och inte låta lura oss av makthavarna som erbjuder ”prat-forum” eller annan sorts placebodemokrati! Och låt oss kämpa för ekonomisk jämlikhet för människor, lika väl som för regioner! På det viset arbetar vi bäst för landsbygden!

En svag bris av förändring – ett uppror

Slutet av 60-talet var en tid av uppror på många plan, politiskt, kulturellt, socialt.

Efter det har det varit ganska tråkigt, med undantag av den gröna rörelsen – innan den blev politiskt rumsren. Nu tycker jag mig känna av en liten vårbris.

Det är en bra vind för landsbygden! (Det kan förstås bara vara ett drag – man blir känslig för drag i min ålder.)

Peter Backa

28

MAASEUTUPLUS 2/2015

SVENSKA SPALTEN

”Det går inte alltid som på Strömsö!”

– Nils Torvalds hälsning på Landsbygdsriksdagen Europaparlamentariker Nils Torvalds kunde inte närvara vid öppningen av den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (28-29.3) p.g.a. förkylning. Men från sjukbädden sände han sin hälsning från Bryssel. I sin text tar Torvalds upp bl.a. klustren som lika väl finns, eller kunde finnas, när vi talar om vår landsbygd.

Klustren skiljer sig lite från landsända till landsända, men alla är inriktade på kvalitet, hälsa och renhet. Men de olika klustren har samtidigt många gemensamma drag, då de drivs av strävanden att förbättra sin energianvändning och att komma uppåt i värdekedjan. Torvalds hälsning till Landsbygdsriksdagen följer här: Bästa Landsbygdsriksdag

Alltid går det inte riktigt som på Strömsö!

Efter föregående veckas studiebesök på Åland hade det varit bättre än bra att komma till Landsbygdsriksdagen och med en viss entusiasm berätta om hur mycket det finns att göra – och hur mycket man kan göra för att skapa en mera levande landsbygd.

I stora ekonomiska sammanhang talar vi för det mesta om kluster. På det området finns det intressanta utredningar och en hel del forskning. På nätet kan ni finna en atlas – en kartbok, som beskriver hur invecklade förbindelserna kring den stora ekonomins framgångar kan vara. Kartboken heter Atlas of Economic Complexities. Men det som den ekonomiska vetenskapen elegant klarar av i stora sammanhang, är vi lätt blinda för när det kommer för nära.

Klustren finns lika väl – eller kunde finnas – när vi talar om vår landsbygd. Redan när EU hade godkänt den nya CAP:en talade jag med Mats Nylund, och vi var igen överens om det mesta. Vi talade då om att sätta

igång en arbetsgrupp för att i god tid börja se över nästa landsbygdsprogram. Varför?

Vi vet med allra största insikt och säkerhet att EU:s kvarnar mal ganska långsamt.

Vi vet också att de resurser vi har på landsbygden, har händerna fulla med dagliga åtgärder. Därför finns det hela tiden en överhängande risk för att vi inför nästa CAP – och redan inför CAP:ens granskning – nog har insett att någonting borde göras, men inte haft tid för att riktigt ordentligt granska vad vi kunde göra för vår landsbygd.

Mitt förslag är alltså följande: låt oss för ett ögonblick granska hur den svenska kustbygdens olika kluster kunde se ut. Det kommer att skilja sig lite från landsända till landsända p.g.a. av de strukturer vi har.

En del kommer att vara mera inriktade på att utveckla trädgårdsodlingens kluster, en del mera på mjölk och andra på kött. Alla är inriktade på kvalitet, hälsa och renhet.

Dessutom finns det ett servicekluster, ett naturkluster och ett turistkluster, som i bästa tänkbara fall kan sitta oerhört väl i alla sammanhang.

Men de olika klustren har samtidigt många gemensamma drag. Alla drivs av strävanden att förbättra sin energianvändning, alla drivs av att komma uppåt i värdekedjan. Och när vi talar om värdekedjan finns det igen begrepp som ”up stream” och ”down stream”, uppåt i varuströmmen och neråt i varuströmmen. För att komma uppåt behöver vi mera samarbete med och kring forskning, för att komma neråt i varuströmmen behöver vi tänka på vad vi kan förbättra oss på och hur vi kan utveckla vår andel av produktionen.

Dessutom. I den diskussion som vi just nu för i Europaparlamentet handlar mycket om innovationer med förleden bio-. Vi har verkligt stora gemensamma resurser om vi bara förmår samla dem och det finns redan

Nils Torvalds. Bildkälla: Wikimedia, Harald Krichel

många exempel på hur enskilda företag har förbättrat sin ekologiska och ekonomiska hushållning genom att utveckla anläggningar för biogaser och biodrivmedel.

Vad kan alltså jag bidra med? Vi har redan lovat ta en delegation från SLC till Bryssel någon gång nästa år. Det enda jag underströk, var att jag inte bara vill ha pappersvändare, utan jag vill också ha hederliga dyngvändare med bland besökarna.

Det här initiativet kunde utvidgas till att omfatta också Landsbygdsriksdagens representanter. Men på ett villkor: vi måste vara praktiska, vi måste vara målinriktade och vi måste försöka se utmaningarna så konkret som möjligt.

Sen beklagar jag bara en liten detalj. Jag märkte av en gryende förkylning redan senaste söndag, men på grund av oerhört spännande trialogförhandlingar kring biodrivmedel kunde jag inte lägga mig under täcket. Det hade sina – tja – naturliga följder. Under de senaste dagarna har jag varit fullständigt däckad.

Det retar mig en hel del, men jag har väl mig själv att skylla!

Av ovan anförda anledning kunde jag alltså inte närvara vid Landsbygdsriksdagen, men jag tillönskar er all tänkbar framgång.

Med mina bästa hälsningar, Nicke MAASEUTUPLUS 2/2015

29

SVENSKA SPALTEN

Under debatten kring framtidens landsbygdspolitik tentades representanter från olika partier, Allan Saloranta, Peter Östman, Mats Nylund, Steven Frostdahl, Laura Ala-Kokko och Bjarne Kallis. Foto: Kirsi Tikkanen

Livlig diskussion under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen Finlandssvenska landsbygdsaktörer hade två intensiva dagar under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Sursik skola, Pedersöre 28-29.3.2015. Ett 70-tal personer deltog i konferensen som nu ordnades för trettonde gången. Det var bl.a. föreläsningar, gruppdiskussioner, debatt kring framtidens landsbygdspolitik, varvat med lättare underhållning av inspiratören Bengt Gustavsson, samt en magnifik kvällsfest med underhållning och middag, där maten bestod av nästan enbart närodlade produkter.

Trängselproblem i de lokala ekosystemen För att komma vidare bör lagstiftningen kring skarv ändras och som motivering för detta: Vid fredningar måste alla aktiviteter beaktas.

I gruppdiskussionerna, inklusive inkomna motioner var det fullt drag. I de här sju grupperna togs det fram tre ställningstaganden per grupp, sammanlagt alltså 21 stycken, av vilka en del går vidare till den europeiska Landsbygdsriksdagen. Dessa ställningstaganden röstade man sedan om på konferensens andra dag. Det nya var att delegaterna för första gången fick rösta genom ett mentometersystem. Röstningen gick till så att man röstade med en elektronisk apparat på det ställningstagande som man själv ansåg vara det mest viktiga av varje grupps tre ställningstaganden. På det här sättet fick man fram de sju angelägnaste ställningstagandena, vilka enligt grupperna är följande:

Finlandssvensk sammanhållning Svenskspråkig skola och utbildning på alla nivåer, från grundskola till högskola.

Leader-rådgivaren/byaombudet Karl-Gustav Byskata och verksamhetsledaren Mathias Högbacka från Aktion, samt specialsakkunnig Ann-Sofi Backgren från Svensk Byaservice. Foto: Kirsi Tikkanen

Ökat lokalt beslutsfattande inom planeringen En myndighet ska inte kunna kräva in uppgifter av landsbygdsföretagarna och kräva en avgift, ifall samma uppgifter finns hos en annan myndighet.

Ökade klyftor i samhället EU:s regelverk kring indirekta skatter bör ses över så att vi får bort geografiska orättvisor.

Demokratin och Svenskfinland i centraliserade strukturer Partnerskap mellan kommunerna och föreningarna/tredje sektorn.

Framtidens landsbygdsutveckling Lokala lösningar behövs => schablonlösningar fungerar inte och det finns alltför detaljerade lagstiftningshinder. Innovationer och utveckling (placebased policy) behövs.

Frågor till den europeiska Landsbygdsriksdagen Statens tvångsinlösning av mark för naturskyddsområden hindrar lokalutveckling. Tvångsinlösningar för att inrätta naturskyddsområden bör upphöra.

Följande gång finlandssvenska landsbygdsaktörer samlas till Landsbygdsriksdag är i Västnyland hösten 2016.

Kenneth Sundman Svensk Byaservice

30

MAASEUTUPLUS 2/2015

SVENSKA SPALTEN

”Landsbygden har resurser för omställning” Under inspirationsseminariet i Vasa 14.4.2015 berättade Jan Forsmark från Riksorganisationen Hela Sverige ska leva (HSSL) och Omställning Sverige om rörelsens bakgrund, dess syfte, samt om de svenska erfarenheterna.

Omställning Sverige samlar drygt 5 000 aktiva medlemmar som organiserar sig i lokala omställningsgrupper över hela landet. Några frågor som i ett lokalt perspektiv fått stort gehör är lokal odling och energi, samt de utmaningar inom energi, miljö – ekonomiskt och socialt – som vi står inför. Under seminariet tog Forsmark upp komplexa frågor som går genom hela det globala systemet ända ner till gräsrotsnivå – peak-oil, jordens miljöproblem, skuldsättning, samt sociala problem och protester. Vi är bunden till oljan som tar slut, vi skuldsätter oss, smutsar ner miljön och utsätter oss för farliga kemikalier. Det finns många globala kriser runt hörnet.

Nu behövs en omställning från gräsrotsnivå. Vi måste satsa på en hållbar landsbygd, för möjligheterna att ställa om landsbygden är oändliga. Det är bara vår fantasi och vilja som sätter gränserna, och vi ser att det går att göra mycket mer än vad som görs i dag.

Resurserna som krävs för omställningen till ett hållbart samhälle, finns på landsbygden med förnybara naturresurser som ger oss mat, energi, byggmaterial och industriråvaror. Möjligheterna att ställa om landsbygden är oändliga. Det är bara fantasin och viljan som sätter gränserna.

Mer info om omställningsrörelsen finns på www.transitionnetwork.org och på www.transitionsweden.se med länk till bl.a. skriften Hållbara bygder.

Kenneth Sundman Svensk Byaservice

SILMU tar hand om ÖNB – grundar en byasektion Under Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf:s årsmöte 9.4.2015 beslöts det att man grundar en byasektion, vilken förbinder sig att fortsätta och utveckla den byaverksamhet som Östra Nylands Byar rf (ÖNB) har bedrivit. ÖNB uppgår således i SILMU. Det nya namnet på byaverksamheten blir SILMU-byar, SILMU-kylät.

Till byasektionen valdes Tora Markkula, Veijo Peltola, Ilkka Ceder, Sirpa Holvilehto och Laura Karén. Till SILMU rf:s nya ordförande valdes fil.mag. Tuula Salo och som viceordförande utvecklingschef Tiina Whiley.

I Österbotten skedde år 2008 en liknande sammanslagning, då den lokala aktionsgruppen Studiefrämjandet i Österbotten rf och den regionala byaorganisationen Svenska Österbottens Byar rf (SÖB) slogs ihop i en ny förening – Aktion Österbotten rf.

För mer info om SILMU se www.silmu.info och för ÖNB www.itukylat.fi.

Kenneth Sundman Svensk Byaservice

< Ordförande Tuula Salo och ÖNB:s ordförande Tora Markkula undertecknar kontraktet angående överföringen av byaverksamheten.

Foto: Heli Mutanen MAASEUTUPLUS 2/2015

31

KYLÄTOIMINTAA KILPAILU

ELOKUVA KERTOO KYLÄSTÄ Alajärven Luoma-ahon kylä on käynnistänyt uuden toimintamuodon: kylän nuorisoseuralla pidetään valtakunnallinen kyläelokuvafestivaali, jota edeltää lyhyelokuvakilpailu. Ensi syksynä tapahtuma on lauantaina 24.10. Kyläelokuvat on toimitettava raadille syyskuun puoliväliin mennessä.

Tapahtuma on järjestetty nyt kaksi kertaa. Ensimmäisenä vuonna saatiin kylähenkipuhujaksi elokuvaohjaaja Markku Pölönen, joka toimii myös tapahtuman suojelijana. Viime syksynä alustajana oli tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi Suomen elokuvasäätiöstä. Ensi syksyn ohjelmaa on tarkoitus teemoittaa näyttelijätyön näkökulmasta, ja nimekkäitä esiintyjiä on jälleen luvassa.

Lyhytelokuvakilpailuun on saatu kumpanakin vuonna yli 20 elokuvaa eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä vuonna raati ja päätuomarina toiminut Markku Pölönen nimesivät voittajaksi Kannuksen Eskolan kylän, jonka draamallinen lyhytelokuva kertoi koskettavasti, mutta huumorilla höystettynä monen suomalaisen kylän kohtalon hetkestä – koulun lopettamisesta.

Viime syksynä voiton veivät nuoret taitajat: Alajärven Myllykankaan tyttötrio oli valmistanut riemukkaan pläjäyksen maaseudun ja kaupungin eroista: mitä tapahtuu kun kaupunkilaisserkut tulevat viikoksi maalle.

Kilpailuun lähetetyt elokuvat ovat antaneet monipuolisen kuvan suomalaisesta maaseudusta. Toivottavasti moni kylä ja elokuvantekijä tarttuu jälleen haasteeseen ja lähettää 15.9. mennessä

32

MAASEUTUPLUS 2/2015

15 minuutin mittainen elokuva mukaan kilpailuun. Elokuvien tekijöille annetaan jälleen vapaat kädet; elämää kylissä ja maaseudulla voi ilmentää haluamallaan tavalla draamallisen elokuvan tai dokumentin lisäksi vaikkapa animaationa tai musiikkivideona.

Elokuva voi olla oman kylän mainos ja esittely, kerrontaa kylän arjesta, juhlasta, historiasta tai merkkihenkilöistä, tarinallinen fiktiivinen elokuva taikka hyvinkin mielikuvituksellinen näkemys elämänmenosta maaseudulla. Tärkeintä on tiivistää sanottavansa varttituntiin.

Esikatseluraati valitsee viisi elokuvaa festivaalitapahtumaan katsottavaksi ja paras saa kuvataiteilija Elina Förstin suunnitteleman ja kylän alumiiniteollisuuden valmistaman kyläelokuvapystin.

Elokuvan voi postittaa joko normaalina dvd-elokuvana tai mp4-muodossa osoitteeseen Kyläelokuvakilpailu, Aisapari ry, Hoiskontie 25, 62900 Alajärvi tai pilvipalvelun kautta ladattavana linkkinä osoitteeseren pekka@elokuvakaupunki.fi Kotisivulta www.kylaelokuva.fi on saatavissa tarkemmat ohjeet ja ohjelma, ja lisäksi koosteita aiemmin osallistuneista elokuvista.

Kamerat käymään!

Päivi Kultalahti Aisapari ry Viime syksyn kyläelokuvafestivaaleilla veivät voiton 12-vuotiaat Matilda Kivipelto, Fanni Yliaho ja Saimi Ränkimies elokuvallaan Suku on pahin.

Kuva: Päivi Kultalahti

PAKINA

Puku tekee kyläasiamiehen Ajattelin tällä kertaa kertoa ongelmasta, joka lienee yhteinen suurimmalle osalle kyläasiamiehistä. Aamutoimiani nimittäin vaikeuttavat äärimmäiset älylliset ponnistelut ulkoisen habitukseni viimeistelyssä. Miten pukeutua kyläasiamieheksi?

Pystyn niin samastumaan Richard Gereen klassikkoelokuvassa American gigolo: vietän tovin jos toisenkin katsoessani sängylle nostettuja garderoobini antimia. Minkälaisen pikkutakin laittaisin, sopisiko preussinsininen kravatti poltetun oranssin hohtoiseen kauluspaitaan vai olisiko tänään syytä laittaa kokonaan okran värinen puku persikkaan häivähtävällä rusetilla?

Tämäkin ongelma on pitkälti itse luotu. Kaikki olisi niin paljon helpompaa, jos Suomen Kylätoiminta ry olisi, ennen kuin ensimmäisiä kyläasiamiehiä vielä oli palkattu, määritellyt meille jonkinlaisen työasukokonaisuuden tai univormun. Viimeistään kylätoiminnan brändityössä asia on ainakin otettava työn alle.

Onneksi kyläasiamiehet näyttävät sentään ottaneen itse ohjat käsiinsä yhtenäisissä autovalinnoissa.

Viimekesäinen kyläasiamiestapaaminen Pirkanmaalla paljasti, että melkein kaikki saapuivat paikalle Volvolla. Toki paikalla oli myös sellaisia anonyymejä kyläasiamiehiä, jotka panostivat enemmän luotettavuuteen ja ilmaantuivat Sastamalaan vuoden 1991 Toyotalla.

Mutta takaisin kyläasiamiehen virka-asuun. Muuan facebook-ystäväni huomautti, että profiilikuvassani oleva asukokonaisuus voisi toimia myös kyläasiamiehen univormuna. Olen kuvassa nimittäin lähdössä Maskun Markkinoiden juontohommiin ja päälläni on vanha isännän asu saapashousuineen, liiveineen kaikkineen ja päässä on vielä lierihattu.

Mutta ei, kyseinen asu ei mielestäni oikein välitä kylätoiminnan modernia ja dynaamista luonnetta.

Jouduin markkinatilaisuudessakin kuuluttamaan, että ”ei, en paikalla olevan nuorison epäilyistä huolimatta ole amishi”. Oletettavasti sama vaikutus saadaan aikaan myös kansallispuku-tyyppisillä ratkaisuilla.

Luontainen vaatimattomuuteni estää minua innovoimasta kyläasiamiehen univormua supersankarien suuntaan. Toki jonkinlainen nahka-asu, silmänaamio sekä viitta ja rintamukseen kirjattu iso K (ruotsinkielisillä alueilla iso B) sopisivat työn sisältöön ja tuloksiin kuin nenä päähän. Naispuolisille kyläasiamiehille sopisi vastaavasti ehkä kissanainen-tyyppinen kostyymi. Mutta ei, tälle tielle en nöyränä miehenä lähde. Vai olisiko sittenkin miekka ja lierihattu…

Entä jos otettaisiin malliksi AC/DC ja koulupuku? Tuo australialaisyhtyehän on profiloitunut sortsien ja koulutakin kantajana. Ilmeen profiloituma eli kitaristi Angus Young taitaa olla nykyään jo kuusikymppinen, mutta sehän ei tahtia haittaa. Hän ei näytä yhtään sen kornimmalta kuin 70-luvullakaan.

Meillä Suomessa vaan ei ole ollut koulupukuja eikä ilmastokaan – ainakaan vielä – suosi lyhytlahkeisia vaihtoehtoja.

Kenties hedelmällisin lähtökohta olisi kuitenkin lähestyä kyläasiamiehen virka-asuongelmaa työn sisällöstä käsin. Työssä on toki alue- ja persoonakohtaisia eroja, mutta uskoisin, että merkittävä osa tuntikirjanpidosta täyttyy useimmilla neuvonnasta, aktivoinnista ja kylähengen etsimisestä sekä näihin kiinteästi liittyen nautintoaineiden (=kahvin) nauttimisesta.

Eli kun oikein silmin katsotaan, me ollaan tietäjiä kaikki. Tai shamaaneja. Siitä vain viitta niskaan ja hirvensarvet päähän ja töihin. Pitäisiköhän hankkia avoauto, jottei tule kuhmua Toyotan kattoon?

Ja taas maaseutu kehittyy. Tai sitten ei.

Dorfagent Linkoranta

MAASEUTUPLUS 2/2015

33

LAKIMIEHEN NURKKA

Rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys?

Varatuomari Tommi Siro kirjoittaa lakimiehen nurkkaan oikeudellisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Suomen Kylätoiminta ry tarjoaa jäsenyhdistyksilleen maksutonta juridista neuvontaa esimerkiksi yhdistyslain, yhdistyksen verotukseen, yhdistyksen hallintoon, yhdistysten sääntöihin, työlainsäädäntöön ja erinäisiin sopimusasioihin liittyen.

Palvelu tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse. SYTYn tarjoama palvelu kattaa 1 tunnin maksuttoman neuvonnan per tapaus.

Tommi Siro Lakiasiaintoimisto Siro Linnankatu 18, 20100 Turku puh. (02) 2522 242 / 040-5507635 Viikoittaiset soittoajat ovat tiistaisin ja perjantaisin kello 9.30-12.00.

34

MAASEUTUPLUS 2/2015

Yhdistyslaissa yhdistykset on jaettu rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin yhdistyksiin. Yhdistys voi siten lain mukaan olla myös rekisteröimätön vaikka toisin usein kuvitellaan. Yhdistyslain 10 luvussa säädetään erikseen rekisteröimättömistä yhdistyksistä.

Erot rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen välillä ovat kuitenkin merkittävät tarkasteltaessa asiaa lainsäädännön näkökulmasta. Rekisteröimätön yhdistys ei nimittäin voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia. Siltä puuttuu toisin sanoen oikeuskelpoisuus, eli se ei ole itsenäinen oikeudellinen toimija. Tästä seuraa, että rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyistä toimista vastaavat toimiin osallistuneet tai niistä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Toimien ulkopuolelle jättäytyneet yhdistyksen jäsenet tai päätöksentekoon osallistumattomat jäsenet eivät kuitenkaan ole vastuussa edellä tarkoitetuista toimista.

Näkemykseni mukaan useimmissa tapauksissa on varmasti perusteltua ainakin vakavasti pohtia yhdistyksen rekisteröimistä, koska se on omiaan luomaan edellytyksiä yhdistyksen aktiiviselle toiminnalle.

Mikäli yhdistyksen toimintaa on tarkoitus harjoittaa vähänkin laajamittaisempana, edellyttää se ainakin miltei aina yhdistyksen rekisteröitymistä. Mikäli esimerkiksi tarkoituksena on toteuttaa julkisin varoin rahoitettavia hankkeita, edellyttää se yhdistyksen rekisteröimistä. Myös julkisten avustusten vastaanottaminen edellyttää säännönmukaisesti yhdistyksen rekisterissä olemista.

Yhdistyslain 6 §:n mukaan yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se on rekisteröity. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät myöskään vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

Rekisteröity yhdistys voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, tehdä kauppoja ja muita sopimuksia ja ottaa vastaan lahjoituksia. Rekisterissä oleminen on myös edellytyksenä julkisen huvitilaisuuden, arpajaisten ja yleisen rahankeräyksen toimeenpanemiseen.

Rekisteröitymisellä on siten saavutettavissa yhdistyksen ja sen toiminnan kannalta huomattavia etuja, mikäli tarkoitus on kehittää ja monipuolistaa olemassa olevan rekisteröimättömän yhdistyksen toimintaa.

Uskon vahvasti siihen, että esimerkiksi vanhan rekisteröimättömän kylätoimikunnan rekisteröinti kyläyhdistykseksi luo edellytyksiä tehokkaammalle ja paremmin jäsennetylle paikallisen toiminnan kehittämiselle.

Yhdistyslain 2 luvun säännökset koskevat tilannetta, että perustettavana on kokonaan uusi, rekisteröitäväksi tarkoitettu yhdistys. Lain luvun 2 säännökset tulevat sovellettaviksi myös silloin, kun rekisteröimätön yhdistys halutaan rekisteröidä.

Kummassakin tapauksessa patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettava perustamiskirja ja yhdistyksen säännöt.

On sitten kyse uuden yhdistyksen perustamisesta ja rekisteröinnistä taikka rekisteröimättömän yhdistyksen rekisteröimisestä kannattaa yhdistyksen sääntöjen laadintaan panostaa, jotta säännöt sisällöltään oikeasti vastaavat sitä, mitä jäsenet haluavat yhdistykseltä. Säännöt muodostavat yhdistyksen pelisäännöt.

Käytännön neuvoja koskien rekisteröitymistä on mahdollista saada Suomen Kylätoiminta ry:ltä, paitsi yhdistyksen tarjoaman juridisen puhelinneuvonnan kautta myös yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.kylatoiminta.fi josta on saatavissa kyläyhdistyksen mallisäännöt.

Tommi Siro

Suomen Kylätoiminta ry (SYTY)

Byaverksamhet i Finland rf Lupajantie 1 25500 Perniö Email: info@kylatoiminta.fi www.kylatoiminta.fi/www.maaseutuplus.fi

EUTUP LUS TILA A MA AHSVIHUONEESEEN

A ITSELLESI, KYHDISTYKSELLE TAI KY LÄ TOIMINTA.FI INFO@KY LA UOSI

30EUR / V

SYTYN TOIMISTO:

HANKKEET JA SOPIMUSYHTEISTYÖ:

puheenjohtaja Eero Uusitalo Puh. 040 541 9916 Email: eero.uusitalo@kylatoiminta.fi

Kyläapu-hanke, projektipäällikkö Juhani Nenonen Puh. 045 111 52 22 Email: juhani.nenonen@kylatoiminta.fi

pääsihteeri Risto Matti Niemi Puh. 050 599 5229 Email: ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi

LEADER-asiamies: Heli Walls Puh. 045 327 1117 Email: heli.walls@kylatoiminta.fi

kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Puh. 050 592 2726 Email: tuomas.perheentupa@kylatoiminta.fi

JÄSSI-jätevesihanke Jätevesineuvoja Kirsi Mäkinen Puh. 045 881 4200 Email: kirsi.makinen@jatevesihanke.fi

talouspäällikkö Tuomas Rokka Puh. 045 133 5391 Email: tuomas.rokka@kylatoiminta.fi toimistosihteeri, Kyläapu-hankkeen projektisihteeri Marianne Lemettinen Puh. 045 887 1511 Email: marianne.lemettinen@kylatoiminta.fi

Avoimet Kylät -päivä, projektivastaava Hanna Ruohola Puh. 044 357 6181 Email: hanna.ruohola@satakylat.fi SVENSK BYASERVICE: Svenska Studiecentralen Handelsesplanaden 12 B 17 65100 VASA Ann-Sofi Backgren ann-sofi.backgren@sfv.fi

YHTEYSTIETOJA kansainvälisiin JÄRJESTÖIHIN:

European Rural Community Alliance: Eurooppalainen kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisjärjestö, joka toteuttaa kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. Suomen yhteyshenkilöt: Kim Smedslund (hallituksen jäsen) ja Peter Backa European LEADER Association for Rural Development (www.elard.eu): eurooppalaisten Leader-ryhmien kattojärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Raisa Rinne Hela Norden skall Leva (www.hele-norden.dk): pohjoismainen kyläliikkeiden järjestö. Mukana kaikki Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret. Suomen yhteyshenkilö: Risto Matti Niemi (hallituksen jäsen) Partnership for Rural Europe (www.prepare-network.org): koostuu 10 verkostoyhteenliittymästä. SYTYn yhteyshenkilö: Kim Smedslund European Council for the Village and Small Town (www.ecovast.org) tavoitteena kehittää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista elinvoimaisuutta. Suomen yhteyshenkilö: Heli Siirilä.

MAASEUTUPLUS 2/2015

35

Tervetuloa kylään 6.6!

Kylät ympäri Suomen avaavat ovensa kesäkuun 6. päivä ja toivottavat kaikki tervetulleiksi tutustumaan elämään ja toimintaan kylissä! Ohjelmaa on koko perheelle aamusta iltaan, nähdään kylillä!

Kisailua, Pop-up-kahviloita, kyläkierroksia, räsymaton kudontaa, taidenäyttelyitä, yhteislaulutuokioita, pihakirpputoreja, avoimia kotiovia, jälki-istuntoa kyläkoululla, kylien omia missikilpailuja, yhdessä ulkoilua ja makkaranpaistoa, talkoita kylätalolla ja paljon muuta!

Katso koko ohjelma: www.avoimetkylat.fi