Apuv채lineopas 1
Sisällys Lukijalle ........................................................................................................................... 3 1.0
Ergonominen avustaminen ......................................................................................... 4
1.1
Sairaalasängyt ja kotihoitosängyt ............................................................................................ 9
1.2
Siirtymisen apuvälineet ............................................................................................................ 13
1.3
Liikkumisen apuvälineet ........................................................................................................... 23
1.4
Henkilönostimet ja kattonostimet ........................................................................................ 35
1.5
Hygienianhoidon apuvälineet ................................................................................................ 37
1.6
Kodinhoidon apuvälineet ja pienapuvälineet .................................................................. 46
2.0
Kuntouttavan ennaltaehkäisevän työn apuvälineitä ja menetelmiä ................ 53
2.1
Kestävyys ........................................................................................................................................ 54
2.2
Tasapaino ........................................................................................................................................ 55
2.3
Lihaskunto ...................................................................................................................................... 57
2.4
Nivelliikkuvuus ............................................................................................................................. 59
2.5
Rentoutuminen ............................................................................................................................ 61 Tulevaisuus ................................................................................................................... 62
2
Lukijalle Apuvälineiden oikea käyttö luo turvallisuutta, edistää arjessa selviytymistä ja tukee omatoimista elämää liikuntarajoitteista huolimatta. Liikuntarajoitteisen henkilön kanssa työskentelevät hoitajat ja omaiset ovat avainasemassa auttaessaan apuvälineen valinnassa, hankinnassa sekä käytön opastuksessa. Tämä oppaan tavoitteena on tukea kuntouttavan hoidon toteutumista liikuntarajoitteisten henkilöiden kotona, palveluasunnoissa ja hoitolaitoksissa. Opasta voidaan käyttää opetusmateriaalina sellaisenaan tai koulutustilaisuuksissa kehitettäessä hoitajan tai omaisen ergonomisen avustamisen osaamista. Opas on kehitetty GATE-projektissa (Entrepreneurship Development in Gatchina District) kuntouttavan hoidon, hoitomenetelmien ja tekniikoiden koulutusohjelmassa. Kiitämme hatsinalaisia ammattilaisia ja asiakkaita siitä, että olemme saaneet julkaista kuvia aidoista tilanteista. Mikkelissä 7.1.2014 Eija-Riitta Ikonen ja Sirpa Kauppi Etelä-Savon ammattiopisto
This Programme is co-funded by the European Union, The Russian Federation and Republic of Finland.
3
1.
Ergonominen avustaminen
Ergonomisessa avustamisessa hoitotyötä tarkastellaan hoitajan työturvallisuuden ja avustettavan kuntoutumisen näkökulmasta. Ergonomiassa korostetaan avustettavan aktiivista roolia, avustajan työturvallisuutta ja hoitotyön toimintapolitiikkaa, jolloin johto sitoutuu kokonaisvaltaisesti ergonomian kehittämiseen. Ergonomiainterventioiden oikeutusta perustellaan tutkitun tiedon avulla ja hoitajien sekä avustettavien turvallisuudella ja terveellisyydellä. Asiakkaiden mobilisointi ja kuntoutumisen tukeminen ovat yhä tärkeämpiä, sillä nykyinen “makuuttava” laitosmainen hoito ei ole pidemmän päälle kestävää. Nykyiset laitospaikat eivät riitä ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen. Vanhusten ja vammaisten hoidon painopistettä on siirrettävä kotihoitoon.
4
Ergonomiseen avustamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat hoitajan osaaminen ja toimiminen avustustilanteissa, hänen fyysiset ominaisuutensa, elintapansa ja – tilanteensa sekä psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Avustustilanteissa toimiminen voi joko lisätä tai ehkäistä hoitajan liikuntaelinvaivojen riskiä. Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään avustustilanteiden riskeihin, sillä hetkellä, kun hän toimeen tarttuessaan valitsee toimintatapansa. Sen lisäksi yksittäisen hoitajan toimintaa ohjaa työyhteisön kulttuuri ja toimintatapa. Ergonomisessa avustamisessa asukkaan toimintakyvyllä, fyysisellä kunnolla, terveydellä ja kognitiivisilla taidoilla on merkitystä avustustehtävän onnistumisessa. Ergonomisen avustamisen toteutus tukee kuntouttavaa hoitotyötä. Avustamisen tulee perustua asukkaan toimintakyvyn huolelliseen arviointiin.
Ergonomiseen avustamiseen vaikuttavat tekijät (FagerstrÜm 2013)
5
Hoitotyön yhdeksän kuormittavinta avustustehtävää ovat: 1) asukkaan kylvettäminen
Kaularanka
2) vuoteen sijaaminen asukkaan ollessa vuoteessa 3) asukkaan pukeminen 4) asukkaan siirtäminen vuoteesta hoitotasolle
Rintaranka
5) pesutasolle tai 6) geriatriseen tuoliin 7) asennon korjaus tuolissa / pyörätuolissa 8) asukkaan siirtäminen sängyssä ylöspäin 9) tukisukan pukeminen
Erilaiset koulutusmenetelmät perustuvat joko kinesiologian (liike- ja lihasaistin) tai biomekaniikan (kehon toiminnassa fysiikan lakien) tietoja hyödyntäviin tai näiden molempien tietoja soveltaviin tekniikoihin. Nykykäsityksen mukaan suositeltavia menetelmiä ovat ne, joissa korostetaan apuvälineiden käyttöä ja toimintamallien luomista. Ainoastaan avustustaito -opetukseen perustuvat interventiot on todettu tehottomiksi. Ergonomisessa avustamisessa hoitajan osaamista voi vahvistaa harjoittelemalla siirtotekniikoita ja oman kehon käyttöä – 6
Lanneranka
Ristiluu Häntäluu
painonsiirtoja ja voimantuottoa jaloista, mitkä mahdollistavat selän suoran asennon ja vähentävät kuormitusta / puristusta välilevyissä. Turhaa selän eteentaivutusta ja kiertoliikkeitä työskentelyssä on vältettävä. Toistuva nostaminen kuormittaa selkärankaa, koska välilevyt puristuvat kokoon ja selkärankaa ojentavat lihakset kiristyvät ja lyhenevät – seurauksena voivat olla krooniset ryhtimuutokset sekä välilevyjen rappeutuminen. Käyttämällä siirtotekniikoita oikein, selän kuormitus voi vähentyä moninkertaisesti.
Suosituksia apuvälineiden käyttämiseksi Avustajat Ergonomisten apuvälineiden käyttö kannattaa, sillä niillä voi vähentää omaa työkuormitusta.
Työpaikkojen ergonomiavastaavat Ergonomisia apuvälineitä kannattaa hankkia suunnitelmallisesti avustettavien muuttuva toimintakyky huomioiden.
Kouluttajat Koulutuksessa tulee painottaa, että mitä huonompikuntoinen avustettava on kyseessä sitä enemmän apuvälineitä (mm. nostimia ja liukumateriaaleja) tulee käyttää.
Työterveyshuollot Tietojen anto ja neuvonta tulee kohdistua myös ergonomisten apuvälineiden ohjaukseen ja työpaikkaselvityksissä apuvälineiden puute (=riski) tulee kartoittaa.
Oppilaitokset Ergonomisten apuvälineiden käyttöä tulee opettaa jo perusopintovaiheessa. Oikea nostoasento.
7
Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen päivi0äisissä toiminnoissa Ei avuntarve0a 0
1 Siivous
2 Ruoan osto
Ei päivi0äistä avun tarve0a 1-‐3
3 Kulkuvälineen käyttö
4 Ruoanlaitto
Avun tarve päivi0äin 4-‐6
5 Peseytyminen
6 Pukeutuminen
Jatkuva avun tarve
7 WC-käynti 8 Siirtyminen 9 Kontinenssi 10 Ravinnonotto
Ergonomiseen avustamiseen liittyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi seuraavat: 1. sairaalasängyt ja kotihoitosängyt 2. siirtymisen apuvälineet 3. liikkumisen apuvälineet 4. henkilönostimet 5. hygieniahoidon apuvälineet 6. kodinhoidon apuvälineet ja pienapuvälineet
8
Oheinen portaikko kertoo asiakkaan päivittäisen avun tarpeesta toimintakyvyn heiketessä. Asiakkaan omatoimisuutta pyritään aina tukemaan ensin apuvälineillä ja vasta sitten kotipalvelun tuella.
1.1
Sairaalasängyt ja kotihoitosängyt Sairaalasängyn ominaisuudet ja lisävarusteet
Sänky voi olla mekaanisesti tai sähköisesti säädettävä. Hyvässä sairaalasängyssä on mahdollista säädellä makuutason korkeutta, selkäosaa ja jalkaosaa. Se on kevyt ja helppo kuljettaa.
Sänky on säädettävissä sekä Trendelenburgin että antiTrendelenburgin asentoon. Sängyssä on moniosainen makuutaso helpottamassa asentohoidon toteutusta.
99
Sängyssä on hyvä olla kiinnitysmahdollisuus nesteenantotelineille, kohottautumistelineelle, nousutuelle ja sivukaiteille.
Sängyssä voi edellä mainittujen lisälaitteiden lisäksi olla potilaspaperiteline, monitoriteline, lukuvalo ja virtsapussiteline.
10
Hoitajan työskentelyssä on hyvä ottaa huomioon ergonominen työskentelyasento, joka voidaan saada sängyn korkeutta säätelemällä.
Potilasturvallisuuden näkökulmasta (Sairaalasänkystandardi EN 606012-52) on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että sängyn ja sängynlaitojen raot eivät ole liian suuria ja että sängyssä on sopivankokoinen patja.
11
Kotihoitosängyt Hoitosänkyjen käyttö on helppoa. Sähkötoimisten sänkyjen hoitotason säätö takaa optimaalisen korkeuden siirtymis- ja siirtotilanteissa sekä hoitotyössä.
Sängyt ovat koottavissa pääasiallisesti ilman työkaluja ja ne voidaan säilyttää kasattuna pienessä tilassa.
Sängynjalankoroke mahdollistaa ergonomisen työasennon myös silloin, kun sänky on matalamallinen.
12
1.2 Siirtymisen apuvälineet Siirtämisen apuvälineillä ehkäistään hoitajien tuki- ja liikuntaelinvammoja keventämällä siirtämisessä tarvittavaa voimaa. Osa näistä välineistä mahdollistaa myös itsenäisesti tapahtuvan siirtymisen mahdollisimman pientä voimaa käyttäen siirtymisen aiheuttaman kitkaa minimoimalla. Siirtymisen pienvälineitä ovat esimerkiksi talutusvyöt, kääntölevyt, erilaiset liukulaudat- ja lakanat. Silloin kun asiakkaan omatoimisuus on vähäistä ja turvallinen
siirto ei ole mahdollista, käytetään nostolaitteita kuten sähkötoimiset henkilönostimet ja kattonostimet. Liukulakanoiden, liukualustojen ja liukulautojen avulla helpotetaan vuoteessa tai tuolilla siirtymistä, kääntymistä ja muuta asennon kohentamista sekä siirtymistä tuolin ja sängyn välillä. Tuotteissa on erilaisia kitka- ja liukupintoja, joiden avulla kääntyminen haluttuun suuntaan on helpompaa.
Siirroissa huomioitavaa 1. arvioi asiakkaan voimavarat ja hyödynnä ne – periaate: älä nosta vaan siirrä 2. varmista ympäristön turvallisuus 3. siirron eri vaiheissa toiminta perustuu luonnollisiin liikemalleihin ja ihmisen perusliikkumiseen 4. aktivoi asiakasta sanallisella ohjauksella ja kosketuksella 5. hyödynnä liike-energia, käytä painonsiirtoja ja liiku itse asiakkaan liikkeen mukana 6. työskentele selkä suorana, paino mahdollisimman paljon jaloilla 7. silloin kun omat voimavarat eivät riitä – käytä parityöskentelyä
13
Liukulakanat
Liukulakanalla avustaminen vuoteessa ylöspäin siirtymisessä Potilaan alle pedattavan liukulakanan oikea käyttö vähentää ratkaisevasti hoitajien niska- ja hartiaseudun vaivoja. Lakana pitää pedata takamuksen ja niskan väliselle alueelle. Oikein pedattuna liukumateriaali keventää merkittävästi potilaan vetämistä esimerkiksi sängyn toiseen reunaan, jotta hänet voi kääntää kyljelleen.
14
Liukupatja Soveltuu liu’uttamiseen sängyssä ylöspäin siirrettäessä tai sängystä toiseen siirrettäessä (kuten liukulakana).
Liukulakanan käyttö sängystä toiseen siirtämisessä
15
Liukulauta ja liukulevy
Liukulautaa asiakas voi käyttää omatoimiseen siirtymiseen sängyn ja pyörätuolin tai suihkutuolin / WC-istuimen välillä. Asiakas voi siirtyä sen avulla omatoimisesti myös autoon. Liukulautaa voidaan käyttää potilaan siirtämiseen hoitajan avustuksella sängyn ja pyörätuolin tai suihkutuolin / WC-istuimen välillä silloin kun potilaalla on voimaa yläraajoissa mutta alaraajojen voima on heikko. Kallista potilasta hieman itsestäsi poispäin, kun asetat liukulaudan paikoilleen tai otat sen pois.
16
Liukulevy on kitkaa vähentävä siirtämisen apuväline, jota voidaan käyttää yhdessä liukulaudan kanssa siirryttäessä istuma-asennossa. Tarjolla on useita eri kokoja erilaisiin siirtymistarpeisiin. Usein pidemmät mallit toimivat avustettaessa ja pienemmät mallit itsenäisissä siirtymistilanteissa. Liukulevyssä on otekolot tai kahvat. Liukulevy voidaan taittaa kaksinkerroin, jotta sen liukupinnat saadaan päällekkäin. Näin helpotetaan siirtoa liukulaudan päällä.
17
Kääntölevyt
Lattialle jalkojen alle asetettava kääntölevy tekee siirtymisestä sujuvan silloin, kun omatoiminen jalkojen siirtäminen on hankalaa. Kääntölevyä käytetään esimerkiksi vuoteesta pyörätuoliin avustetusti siirryttäessä.
18
Kääntötelineet
Laite, jonka avulla siirretään henkilö istuvasta asennosta istuvaan siten, että avustettava itse osallistuu aktiivisesti siirtoon tarttumalla kiinni käsikahvasta. Kääntölaitteella ei voi kuljettaa henkilöä.
19
20
Siirtovyöt
Siirto- ja talutusvöitä käytetään erilaisten siirtojen apuvälineenä. Usein riittää hyvä ja vahva ote vyötärön ympäriltä. Vyö voi olla joko hoitajan tai siirrettävän päälle puettuna, tilanteesta riippuen. Vyö pysyy hyvin paikallaan ja siinä on useita otekahvoja.
Asennon korjaaminen pyörätuolissa ristikkäisotetta apuna käyttäen. Talutusvyötä voidaan käyttää asiakkaan kävelyn avustamisessa silloin kun tasapaino ja esim. toisen jalan toimintakyky on heikko.
21
Lattialta avustaminen.
Asiakkaan eteen laitetaan tuoli, mihin hän voi tarvittaessa tukeutua. Mikäli tuolia ei ole käytettävissä, asiakas voi tukeutua hoitajan jalkaa vasten ja samalla hoitaja avustaa ylösnousua siirtovyöllä.
22
1.3
Liikkumisen apuvälineet Apuvälineen tärkeä tehtävä on poistaa liikkumisen rajoituksia ja madaltaa esteitä silloin, kun toimintakyky ei riitä normaaliin liikkumiseen. Hyvä apuväline tukee mahdollisimman normaalia elämää. Liikkumisen tueksi kehitettyjä välineitä on paljon, yksinkertaisesta kävelykepistä huippuelektroniikkaa sisältävään sähkömopoon.
Kävelykeppi Kävelykeppiin on saatavissa liukastumista ehkäisevät jääpiikit, joustavat ja vaimentavat kepinpääkumit, keppien ja sauvojen pidikkeet ja rannelenkit sekä pehmusteet.
23
Kävelykepin korkeus on säädettävissä. Helpoiten se tapahtuu, jos kepissä on säätönappi.
Niin puu-, alumiini- kuin hiilikuituisetkin kepit voi myös lyhentää käyttäjälleen sopivaksi.
Lyhennysohje: - henkilö seisoo selkä suorana kädet vartalon sivuilla rentoina roikkuen - keppi maahan, kädensija alaspäin - keppiin merkataan ranneluun korkeudelle viiva, joka osoittaa kepin katkaisukohdan - huomioitava kengänpohjien ja -korkojen vaikutus mittaukseen - sahaaminen hienohampaisella sahalla - tulppa irtoaa helposti, se ei ole liimattu ja työnnetään takaisin paikalleen ja se kiinnittyy kestävästi takaisin.
24
4-pistek채velykeppi Nelipistek채velykeppi on hyv채 silloin, kun tarvitaan laajempi tukipinta ja asiakkaan tasapaino on heikko.
25
Kyynärsauvat Kyynärsauvoja käytetään usein lyhyitä aikoja, kun halutaan poistaa tai vähentää raajan kuormitusta esim. polvi- ja nilkkavammojen jälkeen. Jos kyynärsauvoja joudutaan käyttämään pidempiä aikoja tai jatkuvasti, on erittäin tärkeää varmistaa, että kyynärmansetti ja kädensija ovat käyttäjälle mahdollisimman ergonomiset. Kyynärsauvojen pituus on oikea, kun kyynärsauvojen kädensijat ovat ranteiden tasolla ja hartiat rentoina. Kengän koron korkeus ja jääpiikki vaikuttavat sauvojen pituuteen.
26
Kävellessä paino jakautuu sauvoille ja leikatulle/kipeälle jalalle – ns. osavaraus. Kun toinen jalka on kipeä, niin henkilö astuu terve jalka ensin yläportaalle ja siirtää sauvat ja kipeän jalan terveen jalan viereen samalle portaalle. Portaita alas käveltäessä henkilö laskee sauvat ja kipeän jalan portaalle ja astuu terve jalka kipeän jalan viereen samalle portaalle. Portaissa liikkuessa voi myös käyttää kaidetta tukena.
27
Kävelytelineet Kävelyteline on vaihtoehto rollaattorille silloin, kun pyörällinen malli ei sovi.
Pyörällinen, yksinkertainen malli sopii esimerkiksi muistisairaalle henkilölle.
28
Rollaattorit
Rollaattoreista on saatavilla useita malleja. Useissa malleissa on sekä istuin että tavarakori. Istuin helpottaa ulkona liikkumista mahdollistaen lepäämisen.
Rollaattorien pyörät ovat eri kokoisia riippuen siitä, onko rollaattori tarkoitettu ulko- vai sisäkäyttöön. Jarrut lisäävät turvallisuutta. Hyvä rollaattori on helposti kokoonlaitettava.
29
Kävelypöydät Kävelypöydät ovat hyvä apu kävelyn harjoitteluun esimerkiksi leikkauksen tai tapaturman jälkeen. Kävelypöydissä tukeudutaan koko kyynärvarrella käsipehmusteisiin, jolloin henkilö ei tarvitse käden puristusvoimaa tai hienomotorisia taitoja. Kävelypöydissä on korkeudensäätö joko manuaalisesti, kaasujousella tai sähköisen moottorin avulla. Useimmista malleista on lukittavat pyörät ja käsijarrut.
30
Pyörätuolit Pyörätuoleja on kiinteärunkoisia ja ristikkorunkoisia. Ristikkorunkoinen pyörätuoli taittuu kokoon kuljetusta varten sivusuunnassa. Kiinteärunkoinen pyörätuoli puretaan kuljetusta varten. Pyörätuolin valinnassa on huomioitava käyttäjän liikkumis- ja toimintakyky sekä ympäristö.
Pyörätuolin osat Työntökahvat Selkäosa Istuinosa Käsituet Sivutuet Jarru Jalkatuet Jalkalevyt Kuljetuspyörät Kuljetus/kelausvanne Tukipyörät Kaatumaeste/kynnyspoljin
31
Pyörätuolissa istujan mukavuutta lisää esimerkiksi ulkoilupussi. Saatavana on eri kokoja, materiaaleja ja värejä.
32
Luiskat
Pyörätuolin käyttäjät tarvitsevat tasoeroissa askelmien sijasta luiskan. Luiska ei kuitenkaan ole erityisen käyttökelpoinen keppien tai sauvojen kanssa liikkuville henkilöille. Luiskaa ei voi käyttää lainkaan, jos nilkat ovat jäykät. Luiskan tulee olla loiva, ei mielellään yli 5 %. Märkätiloissa luiskaa ei pidä koskaan käyttää. Ulkotiloissa luiska tulee pitää puhtaana ja kuivana kattamalla tai lämmittämällä. Luminen, jäinen tai märkä luiska on liukas ja vaarallinen. Luiska valaistaan hyvin ja siinä käytetään materiaali- ja värikontrastia. Luiskia on saatavana myös siirrettävinä malleina, jotka mahtuvat pieneen tilaan silloin, kun niitä ei tarvita.
33
Porraskiipijä Porraskiipijä on sähkötoiminen laite, jolla avustaja voi siirtää pyörätuolissa olevan henkilön kerroksesta toiseen. Porraskiipijää voidaan käyttää sisätilojen lisäksi myös ulkotiloissa silloin, kun portaat ovat kuivat ja lumelta ja jäältä suojatut. Porraskiipijää voidaan käyttää sekä suorissa että kierreportaissa. Kiipijän käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa portaikon • leveys • jyrkkyys • askelman korkeus • portaikon materiaali Porraskiipijän käyttö vaatii avustajalta paneutumista laitteen käyttöön ja harjoittelua ennen käyttöön ottamista. Porraskiipijään voi kuulua kiinteä istuin tai pyörätuoli. Istuimetonta porraskiipijää voidaan käyttää millaisen pyörätuolin kanssa hyvänsä.
34 34
1.4
Henkilönostimet ja kattonostimet
Asiakas voidaan avustaa sängystä tuoliin/pyörätuoliin henkilönostimella. Kotihoitoon tarkoitetut henkilönostimet ovat keveämpiä ja pienikokoisempia kuin laitoksiin tarkoitetut. Jotkin nostimet voidaan taittaa kokoon, jolloin niitä on helppo kuljettaa ja säilyttää. Henkilönostinta voidaan käyttää apuna nostoihin tuolilta, sängyltä ja lattialta. Mallit, joissa on leveäksi avautuvat jalakset mahdollistavat helpon pääsyn pyörä- tai nojatuolin luo. Nostoliinat voivat olla joko lenkkitai pikakiinnityksellä. Liinoja valmistetaan eri materiaaleista ja eri kokoja ja vartaloa eri tavoin tukevia. Nostamissa on erilaista ripustinvaihtoehtoja, nostopuomi tai vaihtoehtoisesti manuaalinen tai sähköinen nostokaari. 35 35
Nostimiin on saatavilla suihkuliinat suihku- ja pesukäynneille sekä hygienialiina WC-käynteihin. Nostinta säädetään käsiohjaimella sähkötoimisesti. Kiinteästi asennettavat kattonostimet suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kattonostin voidaan asentaa yksityisasuntoon, sairaalaan, vanhainkotiin ja hoitolaitokseen. Kattonostinjärjestelmä koostuu nostinyksiköstä ja kiskostosta. Kiskostomalleja on monia eri tarpeiden mukaan. Kiinnitykseksi voi valita seinäkiinnityksen tai kattokiinnityksen. Kattokiinnitysvaihtoehtoja ovat kiinnitys kattokorkeudelle, madallettu kattokiinnitys ja (alalasku 1 m) tai madallettu ja kallistettu kattokiinnitys.
36
1.5
Hygieniahoidon apuv채lineet Virtsapullot, alusastiat ja portatiivit
Miesten virtsapullo, jossa kansi lis채채 mukavuutta.
Naisille suunniteltu virtsapullo.
37
Muovinen alusastia vuodepotilaalle. Saatavilla on myös metallisia, joiden käyttöikä on pidempi kuin muovisen.
Portatiivi istuinrenkaineen.
WC-korottajat WC-istuimen korottajat auttavat WC:lle istuuntumista ja ylösnousua silloin, kun jalkojen toimintakyky on heikentynyt.
38
Tukikaiteet ja -kahvat Seinään kiinnitettävä, kääntyvä malli WC-tiloihin.
Altaat, joissa tukikaide.
39
Seinään kiinnitettävät tukikahvat suihkutiloihin ja käytäviin. Värien käyttö helpottaa muistisairaiden kykyä hahmottaa kaiteet.
Tämä nousutuki on valmistetu alumiinista ja sen voi kiinnitää lattian ja katon väliin minne tahansa. Tanko on teleskooppinen, mikä helpottaa asentamista erilaisiin tiloihin. Kattorakenteen tulee kuitenkin kestää 100 kg. Tässä nousutuki on sijoitettu kylpyammeen viereen. Nousutuki sopii erinomaisesti myös esimerkiksi pallomerestä ylösnousua helpottamaan.
40
Suihku- ja WC-tuolit Suihkutuoli valmistetaan materiaalista joka kestää vettä ja jolla on kevyt ja turvallinen kuljettaa henkilö pesutiloihin. Istuinosassa on aukko, joka helpottaa WC-toimintoja ja intiimialueiden pesua. Käsinojat voivat olla kiinteät tai nostettavissa taakse pesun ajaksi. Jarrut lisäävät turvallisuutta. Lisävarusteena suihkutuoliin on saavissa istuimen alle kiinittettävä sanko tai alusastia sekä istuinaukon kansi. Sanko tai alusastia on hyvä silloin, kun suihkutuolia ei voida siirtää WC-istuimen päälle.
Suihkujakkarat Suihkujakkara lisää turvallisuutta, kun jalat väsyvät pitkään seistessä.
41
Pesutasot (suihkuvaunut)
Pesutasot toimivat joko hydraulisesti tai sähköisesti. Sähköisesti säädettävä pesutaso on säädettävissä eri korkuuksille ja asentoon. Pesutasoa on helppo liikuttaa, koska siinä on neljä pyörää, jotka saa myös lukittua. Potilasta siirrettäessä vuoteesta pesutasolle pesutaso on tasaisessa asennossa. Uusimmissa malleissa on veden poistoletku. Joitakin malleja voidaan kallistaa veden tyhjentämisen helpottamiseksi.
42
Asiakkaan kuljetus tapahtuu tason ollessa U-asennossa, jolloin taso on kapeimmillaan ja ylhäällä olevat sivulaidat lisäävät kuljetuksen turvallisuutta. Pesun aikana asiakas voidaan kääntää kylkiasentoon säätämällä pesutaso ns. W-asentoon, jolloin asiakas kallistuu kyljelleen oman painopisteensä siirtyessä. Hoitaja avustaa käännön alkuvaiheessa.
43
Hiustenpesuallas
Hiustenpesuallas mahdollistaa hiusten pesun vuoteessa. Hiusten pesua ja laittoa helpottavat varrellinen hiustenpesin sekä pitkävartinen harja ja kampa. Pitkävartinen harja, pesusieni ja varpaanpesusieni vähentävät kumartelua ja käsien taivuttelua peseydyttäessä.
44 44
Varrellinen pesuharja
Varrellinen sel채nrasvain
45
1.6
Kodinhoidon apuvälineet ja pienapuvälineet
Taivutetut keittiövälineiden varret Pystykahvaisessa leikkuuveitsessä ja juustohöylässä kahvan asento säästää ranteen niveliä ja lisää voimaa otteisiin.
46
Paksut varret aterimissa Jos sormien nivelissä tai ranteissa on jäykkyyttä tai kipuja tai puristusvoima on heikko, kevyet astiat ja kevyet ja paksuhkovartiset välineet helpottavat sekä ruoanvalmistusta että ruokailua. Erikokoisten veitsien, haarukoiden, lusikoiden, kauhojen ja muiden välineiden varren voi paksuntaa kevyellä paksunnosputkella. Jos käsissä on vapinaa, tukevat astiat, liukuestealusta ja painavat välineet helpottavat sekä työskentelyä että syömistä.
47
Lautaset Korkea ja sisäänpäin kaartuva reuna helpottaa ruoan pysymistä lautasella ja ruoan saamista aterimeen. Lautanen soveltuu henkilöille, joilla on heikentynyt käsien toimintakyky, lihasvoima tai koordinaatio tai joilla on vain toinen käsi käytössään. Lautasen liukuestepohja helpottaa ruokailua. Saatavilla on myös reunuksia jotka kiinnitetään lautaseen. Reunan avulla ruoan saaminen lusikkaan on helpompaa. Tarjolla on myös lautasia, joiden sisus voidaan täyttää lämpimällä vedellä.
48
Mukit Jos k채sivoimat ovat heikot, juomista helpottaa isokorvainen muki tai pitk채jalkainen lasi.
49
Tarttumapihdit Aktiivinen malli toimii k채den puristusvoimalla. Passiivisessa mallissa tarttumaote voidaan lukita ilman k채den puristusvoimaa.
Liukuestealuset ja -rullat Liukuesterullasta voi leikata sopivan kokoisia palasia esimerkiksi pullon- ja purkinavaajiksi tai ruokalautasen alle.
50
Pukeutumisen apuvälineitä
Jos nivelissä on jäykkyyttä, pukeutuminen vaikeutuu. Sukanvetolaite auttaa sukkien ja sukkahousujen pukemisessa.
Sukanvetolaite tukisukan pukemiseen.
51
Pukeutumiskoukuista ja apukepeistä on apua, kun olkanivelissä on liikerajoituksia tai kumartelu tai käsillä kurottaminen on vaikeaa.
Vedin auttaa nappien ja vetoketjun sulkemisessa silloin kuin omat kädet eivät siihen pysty. Kahvan materiaali on pehmyttä, luistamatonta kumia.
52
2.
Kuntouttavan ennaltaehkäisevän työn apuvälineitä ja menetelmiä
Oheinen liikuntapiirakka on ohjeistus yli 65-vuotiaille liikunnan harrastamiseen fyysisen toimintakyvyn osa-alueet huomioiden: 1. Kestävyys 2. Tasapaino 3. Lihaskunto 4. Nivelliikkuvuus
Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. Lähde: UKK instituutti.
53
2.1 Kest채vyyskunto K채velysauvat K채velysauvan pituus on oikea kun seisten kyyn채rkulma on 90 astetta ja hartiat ovat rentoina.
54
2.2 Tasapaino Ilmatyyny sopii etenkin i채kk채iden tasapainoharjoitteluun. Tasapainolauta on tarkoitettu vaativampiin harjoituksiin.
Tasapainokivien ja tunnustelulaattojen avulla voi rakentaa monipuolisen tasapainoradan.
55
Pumppaustyyny lis채채 jalkojen verenkiertoa ja kehon tasapainoa.
Tasapainoharjoituksia voi tehd채 turvallisesti nojapuilla, jolloin askeltamiskorkeuksia voi vaihdella.
56
2.3 Lihasvoima K채sipainot auttavat esimerkiksi kyyn채rnivelen koukistajien vahvistamisessa.
Tarranauhalliset painot sopivat k채si- ja jalkaharjoituksiin.
57
Kuminauha sopii sekä ylä- että alaraajojen lihasvoiman lisäämiseen.
Jumppa/ terapiapallo
58
2.4 Nivelliikkuvuus Kynäjumppa kohentaa ryhtiä Muutaman minuutin voimistelu kynää apuna käyttäen kohentaa ryhtiä. Esimerkiksi, ota molemmin käsin kynän päistä kiinni. Nosta kynä lantion edestä ylös suorille käsille ja pyri kurkistamaan käsien välistä.
59
Keppijumppa lis채채 niska-hartiaseudun ja olkanivelten liikkuvuutta.
Jalkajumppa aktivoi lihaksia ja verenkiertoa.
60
2.5 Rentoutuminen Nystyräpallot tehostavat lihasten rentoutumista joko parin kanssa tai itsekseen.
Nystyräpallo jalkapohjan alla antaa tuntoärsykkeitä ja lisää verenkiertoa. Nystyrärulla sopii terapiaan ja hierontaan. Sen käyttö aktivoi verenkiertoa ja rentouttaa lihaksia.
61
Tulevaisuus Tulevaisuudessa teknologiaa voidaan käyttää entistä enemmän hoidossa apuna. Sosiaalinen robotti voi muistuttaa ikäihmistä syömisestä, juomisesta ja lääkkeiden ottamisesta, tukea päivän eri vaiheissa sekä auttaa häntä pysymään aktiivisena ehdottamalla monia eri ajanvietteitä. Robotti ei kuitenkaan koskaan voi korvata ihmiskontaktia kokonaan.
62
63
This Programme is co-funded by the European Union, The Russian Federation and Republic of Finland.
64