HYVINVOINTIA TAITEESTA JA KULTTUURISTA

JATTA JUHOLA

Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät nähdään entistä laaja-alaisemmin. Hyvinvointi syntyy myös ihmisen toiminnasta. Se perustuu terveyden ja ruumiillisen koskemattomuuden lisäksi muun muassa jokaisen vapauteen ja kykyyn käyttää aistejaan, mielikuvitustaan ja tunteitaan. Taide, kulttuuri ja luontoelämykset ovat tutkitustikin tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Marraskuussa 2019 WHO julkaisi taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä luotaavan raportin, joka kokoaa yhteen yli 900 tutkimusartikkelin tuloksia eri puolilta maailmaa. Raportissa nostetaan esiin erilaisia terveyden kannalta keskeisiä, taiteen tekemiseen ja kokemiseen liittyviä osatekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi aistien aktivointi, mielikuvituksen käyttö, tunteiden herättäminen, kognitiivinen stimulaatio, sosiaalinen vuorovaikutus ja fyysinen toiminta. Taiteen ja kulttuurin moninaisia vaikutuksia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin on tutkittu eri tieteenaloilla ja erilaisista näkökulmista. Taiteen ja hyvinvoinnin kenttä onkin monitieteinen ja heterogeeninen, eikä tutkimus tarjoa yksiselitteisiä vastauksia siihen, miten ja miksi taide vaikuttaa. Kyseessä on monimutkainen ja kokemuksellinen ilmiö. Taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksien kehittämisen ja viestinnän valtakunnallinen yhteistyöverkosto Taikusydän määrittelee kulttuurihyvinvoinnin yksilölliseksi tai yhteisöllisesti jaetuksi kokemukseksi siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Taide ja kulttuuri ymmärretään osaksi hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Niiden täyttyminen ja toteutuminen tarkoittaa kulttuurihyvinvointia: jokainen on jollakin tavalla kulttuurinen, luova, itseään ilmaiseva ja kommunikoiva olento riippumatta iästään, voinnistaan tai elinolosuhteistaan. Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa on lisätty taiteen ja kulttuurin sekä luontolähtöisen toiminnan osaamista. Taide ja kulttuuri halutaan pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden toimintaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin.

LISÄTIETOA

Etelä-Savon maakuntaliitto. 2018. Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021. Julkaisuja 153:2018. Mikkeli: Etelä-Savon maakuntaliitto. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.esavo.fi/resources/public/Kehittaminen/ kehittamistoiminta/Kulttuuri-ja-hyvinvointi/etela-savon_kulttuurihyvinvointisuunnitelma_2019-2021_nettiversio.pdf. Houni, P., Turpeinen, I. & Vuolasto, J. 2020. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.taike.fi/documents/10921/1332027/Kulttuurihyvinvoinnin+k%C3%A4sikirja/ 00390626-4ee5-c833-3a72-28f388ce5781. Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf. Taikusydän s.a. Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://taikusydan.turkuamk.fi/. Yhdistyneet kansakunnat. 2019. WHO:n raportti: Taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://unric.org/fi whon-raportti-taide-voi-tarjota-innovatiivisia-ratkaisuja-monimutkaisiin-terveyshaasteisiin/.