TUULA JA SATU MENEVÄT METSÄÄN

Menevät metsään TUULA JA SATU TUULEVI ASCHAN

Vuonna 2019 yhteisöpedagogiopinnot aloittanut Satu Pesonen on halunnut jo vuosia tehdä töitä luonnossa. Opintojen aikana into luontolähtöiseen työskentelyyn on vain vahvistunut. Mielenterveyshoitaja Tuula Taavitsainen vie asiakkaitaan myös luontoympäristöön.

Pieksämäen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutusyksikössä työskentelevä mielenterveyshoitaja Tuula Taavitsainen osallistui syyskuussa 2020 Diakonia-ammattikorkeakoulun osatoteutuksessa luonnossa pidettyyn Kehon kautta Kalevalaan -valmennukseen. Ryhmä teki fysioterapeutti Virpi Poikolaisen johdolla matkaa kalevalaiseen kulttuuriperimään ja pohti esimerkiksi liikuntarajoitteisille sopivia luontoharjoituksia. Markus Sjöberg esitteli Vedenjakaja-reitistön, jolla patikoidessa keskusteltiin reitistön hyödyntämisestä asiakastyössä.

METSÄSTÄ ON MONEKSI

”Ollaan käyty metsässä liikkumassa, laavuruokailulla, askartelumateriaalia hakemassa ja toteuttamassa kalevalaista joogaa”, kertoo Taavitsainen työstään asiakkaiden kanssa. Metsään voi mennä haistelemaan, maistelemaan, katselemaan, kuuntelemaan ja tuntemaan. Siellä on kaikille aisteille jotakin. Taavitsainen muistuttaa metsän rentouttavasta vaikutuksesta. Lisäksi sieltä saa terveellistä ravintoa: marjoja, sieniä ja villiruokaa. ”Maalla asuvana luonto on minulle lähellä oleva, jokapäiväinen asia. Rauhoitun metsässä ja käytän sen ruoka-antimia”, Tuula Taavitsainen hymyilee.

Hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjä, yhteisöpedagogiopiskelija Satu Pesonen on osallistunut Parasta Etelä-Savoon -hankkeen toteutukseen Mikkelissä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osatoteutuksessa. Liikunnanohjaus- ja urheiluhierojataustainen Satu on erityisen kiinnostunut metsään liittyvistä menetelmistä: ”Olen opiskellut Metsämieli-vetäjäksi, käynyt muutosohjaajakoulutuksen ja viimeisenä Metsämörri-ohjaajakoulutuksen.” Satu kertoo ohjanneensa asiakkaille jonkin verran Metsämieli-harjoituksia ja erilaisia liikunta-aktiviteetteja. Hän haluaa viedä ihmisiä luontoon voimaantumaan, vahvistaa heidän luontosuhdettaan ja innostaa tunnistamaan luonnon hienoutta. Satu kehottaa vain tarkkailemaan luontoa. Esimerkiksi lehtien liikettä puissa katsellessa läheisten autoteiden liikenteen äänet voivat unohtua täysin.

KAUPUNKILAISTYTÖSTÄ KASVOI METSÄIHMINEN

Satu on kaupunkilaistyttö. Lapsena hän vietti kesät mökillä, mutta ei kiinnostunut luonnosta tai siellä liikkumisesta. ”Luonnonsuojelu kuitenkin kiinnosti. Ympäristöasioita olen miettinyt lomia ja hankintoja suunnitellessani. Vuonna 2013 aloin vähän yllättäen opiskella luonto- ja eräoppaaksi. Halusin tehdä jotakin muuta kuin palkkatöissä.”

Mielenterveyshoitaja Tuula Taavitsaiselle työpaikan takapihan luontonäkymä antaa voimaa ja virtaa päivään. Kuva: Tuula Taavitsainen.

Vaikka Satu ei opinnoistaan valmistunutkaan, rakkaus luontoon syttyi ja rohkeus liikkua siellä kasvoi. Opinnot veivät sittemmin eri alalle. Lopulta Satu pääsi tekemään Lapissa projektitöitä, joissa luonto kuului vahvasti toimintaan.

LUONTO YLLÄTTÄÄ KULKIJAN

Lopuksi Satu kertoo yhden mieleenpainuvimmista luontokokemuksistaan: ”Vietin pari vuotta sitten syksyistä lomaa Äkäslompolossa. Arjen hulina kuormitti, ja rauhoittuminen oli vaikeaa. Kiipesin Kesänkitunturille kovalla kiireellä malttamatta maisemia vilkuilla. Paluumatkalla rakkakivikossa joka askel piti ottaa huolellisesti. Raskaan alastulon jälkeen edessä aukeni äkkiä upea maisema. Kiire jäi, ja fiilis oli mieletön. Tuon huiputuksen jälkeen pysähdyin luonnossa paremmin ja osasin nauttia kiireettömyydestä ja rauhasta. Ainakin tuon reissun ajan.” Juuri Suomen Lappi onkin Sadun mielimaisemaa. Erityisesti Pallaksen seutu ja Äkäslompolo ovat tarjonneet upeita kokemuksia. Lapista puhumisen jatkoksi Satu muistuttaa siitä, miten liki jokaisen suomalaisen ulottuvilla oleva lähimetsä on todella hieno paikka. ”Voimaannun metsässä ja saan sieltä energiaa. Siellä voin olla eniten oma itseni.”