"Kun olisi yksi paikka" by Mainostoimisto Groteski

JULKAISUJA II

“Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 Minna Hallikainen (toim.)

Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa –hankkeen kehittämistyön kuvauksia

JULKAISUJA II

“Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 Minna Hallikainen (toim.)

”Kun olisi yksi paikka”

ISBN 978-952-99020-5-7 (nid.)

Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän

ISBN 978-952-99020-6-4 (PDF)

toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2013 JULKAISUJA II TOIMITUS: Minna Hallikainen JULKAISIJA: Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Minna Hallikainen, Tiia Neuvonen, ingimage.com KANNEN KUVA: Ingimage.com PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014

Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille.

JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/ docs/julkaisuja_2 www.pointti.eu

Lukijalle

Hyvä arki, koulutusmahdollisuudet, työtä ja toimeentuloa. Näitä toivovat myös Etelä-Savossa asuvat lähes 4000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta. Pointti-hanke tuki kuuden vuoden aikana yli 2000 eri maahanmuuttajan kotoutumista maakuntaan. Työvälineitä olivat oppaat, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ammatillisen koulutuksen tukitoimet sekä työllistymisen palvelut. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen kasvua järjestämällä koulutuksia ja työpajoja sekä tuottamalla työtä tukevia materiaaleja. Tämä julkaisu on kuvaus vuosina 2008–2014 toteutetun Pointti-hankkeen kotoutumista edistäneestä työstä ja kokeiluista. Kehittämistyön lähtökohtien, tavoitteiden, toimenpiteiden, kehittämiskokeilujen, onnistumisten ja epäonnistumisten, innostuksen ja välillä koittaneen epätoivon, toimintaympäristön muutosten, oivallusten, palautteiden ja johtopäätösten dokumentointi lukijaystävällisellä tavalla on ollut haastava tehtävä. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat hankkeen työntekijät. Hankkeen muiden työntekijöiden työsuhteet päättyivät kesäkuuhun 2014 mennessä, ja julkaisun toimitustyö jäi projektipäällikön tehtäväksi. Kiitos toimitustyön aikana saadusta rakentavasta palautteesta Marianne Hyttinen-Liljalle ja Marjo Pihlmanille. Esitämme kokemuksiemme pohjalta syntyneitä suosituksia eli tärkeitä pointteja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Julkaisun tekstit ja suositukset ovat tarkoitettu erityisesti Etelä-Savoon. Toivomme, että pointteja luetaan, pohditaan ja sovelletaan sekä viranomaisten että muiden kotoutumista edistävien toimijoiden työssä.

”Pointti-hankkeen ansiosta minä-kuvani on vahvistunut ja tullut Suomessa sellaiseksi, kuin se oli omassa kotimaassa. Hankkeen kautta olen saanut koulutuksen, työssäoppimista ja viimein työpaikan.” (Puolisona muuttanut nainen, viisi vuotta Suomessa)

Kotoutumisen sanastoa, k채sitteit채 ja taustatietoja

Kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä

Alkukartoitus

ympäristöön, tuetaan hänen mahdollisuuksiaan

Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saa-

oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Vasta-

jille ja sitä pyytäville tehtävä kotoutumislain

vuoroisesti vastaanottava yhteiskunta saa uusia

mukainen kartoitus, jossa arvioidaan alusta-

vaikutteita ja monimuotoistuu, jolloin puhutaan

vasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumis-

kahdensuuntaisesta kotoutumisesta.

valmiudet. Kartoituksesta vastaavat kunta tai TE-toimisto. Pohjautuu kotoutumislakiin.

Kotoutumisen edistäminen Maahanmuuttajan kotoutumisprosessin tuke-

Alkuvaiheen palvelut

minen viranomaisten tai muiden toimijoiden toi-

Uudelle maahanmuuttajalle kuuluvat kotoutu-

menpiteillä.

mislain mukaiset palvelut. Alkuvaiheen palvelut sisältävät perustiedon, ohjauksen ja neuvonnan,

Kotouttamisohjelma

alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman.

Kunnan tai kuntien yhdessä laatima, kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön

Kiintiöpakolainen

vahvistamiseksi kunnanvaltuustossa hyväksyt-

YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi

tävä ohjelma. Ohjelma tarkistetaan vähintään

katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantu-

kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan

lolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa.

huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sen laadintaan, toteutukseen

Kotouttaminen

ja seurantaan osallistuvat alueelliset ja paikalli-

Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tuke-

set viranomaiset sekä muut keskeiset toimijat.

minen. Tähän pyritään viranomaisten ja muiden tahojen tarjoamien toimenpiteiden ja palvelui-

Kulttuuritietoisuus

den avulla.

Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen

Kotoutuminen

sekä asiakkaassa että itsessään.

Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että

Laki kotoutumisen edistämisestä,

maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan

kotoutumislaki

aktiivinen ja täysivaltainen jäsen.

1386/2010, voimaantulo 1.9.2011

Tavoitteena on, että maahanmuuttaja omak-

suu yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia

Maahanmuuttaja

tietoja ja taitoja. Samalla kun hän tutustuu uu-

Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka

den asuin maansa kielelliseen ja kulttuuriseen

koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

Monialainen yhteistyö

toutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluis-

Eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen

ta ja työelämästä.

tekemä yhteistyö. Osallisuus Monimuotoisuus

Tunne kuulumisesta suurempaan yhteiskunnalli-

Tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä,

seen kokonaisuuteen. Halu osallistua sen toimin-

jotka organisaatiossa tai yhteiskunnassa erot-

taan sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai poliittisesti.

tavat ihmiset toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, kult-

Peruspalvelut

tuuri, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaali-

Kaikki erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien

nen suuntaus, asenteet ja arvot, persoonallisuus

järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat palve-

sekä poliittinen ja taloudellinen asema. Tässä

lut, etenkin sosiaalija terveydenhuollon sekä

julkaisussa painotetaan etenkin etniseen ja kult-

opetus- ja kulttuuritoimen lakisääteiset val-

tuuriseen taustaan liittyvää monimuotoisuutta.

tionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat palvelut.

Monimuotoisuusosaaminen

Perustieto

Ajattelu- ja toimintatapoja sekä käytäntöjä, jotka

Oleskeluluvan myöntämisen tai viimeistään

perustuvat toisen henkilön kunnioittamiseen ja

kotikunta- ja väestörekisteröinnin yhteydessä

arvostamiseen riippumatta hänen taustastaan

annettava perustieto oikeuksista, velvollisuuk-

tai asemastaan. Keskeistä on osata tunnistaa ja

sista yhteiskunnassa ja työelämässä sekä tieto

tunnustaa toisen henkilön yleisinhimilliset, mut-

mahdollisuuksista kotoutumista edistäviin pal-

ta myös esimerkiksi kulttuurisesta erilaisuudes-

veluihin.

ta tai vähemmistöasemasta nousevat tarpeet. Yleisenä tavoitteena on parantaa vähemmistö-

Positiivinen erityiskohtelu

ryhmiin kuuluvien asemaa.

Erityistoimenpiteet, jotka edistävät syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset,

Muunkielinen

etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita.

Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on

Tavoitteena on turvata tosiasiallista yhdenver-

joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ks. myös

taisuutta

vieraskielinen.

eikä kuitenkaan muodostua toisia syrjiviksi.

esimerkiksi

viranomaispalveluissa,

Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen Ohjaus ja neuvonta

yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi

Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten

järjestettävä kieli- tai muu koulutus on katsotta-

antamaa opastusta, ohjausta ja neuvontaa ko-

va hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi.

Vieraskielinen

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

Suomessa asuva henkilö, joka on rekisteröinyt

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumat-

äidinkielekseen jonkin muun kielen kuin suomen,

ta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä

ruotsin tai saamen. Ks. myös muunkielinen.

tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakau-

Välillinen syrjintä

muksestaan,

Tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedul-

terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautu-

mielipiteestään,

vammastaan,

liseen asemaan muihin nähden näennäisesti

misestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syys-

puolueettoman säännöksen, perusteen tai käy-

tä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henki-

tännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemas-

löön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri,

sa hyväksyttävä peruste. Esimerkiksi sosiaali-

eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin

palvelutoimiston tai terveyskeskuksen työntekijä

päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia

saattaa jättää neuvomatta maahanmuuttajaa,

palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

vammaista tai iäkästä henkilöä viranomaislomakkeen täyttämisessä, vaikka huomaa, ettei

Yhdenvertaisuuslaki

asiakas ymmärrä lomakkeen sisältöjä. Asiakas

20.1.2004/21, voimaantulo 1.2.2004

saa tällöin samanlaista palvelua kuin kaikki muutkin, vaikka tarvitsisi erityistä neuvontaa. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) Välitön syrjintä Henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Esimerkiksi omankielisten palveluiden ulkopuolelle jääminen on välitöntä syrjintää. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.)

Lähteet: www.kotouttaminen.fi, www.yhdenvertaisuus.fi

Taustatietoa maahantulon perusteista EU/ETA-maista Suomeen muuttava ei tarvitse erillistä oleskelulupaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavat voivat saada oleskeluluvan seuraavilla perusteilla: Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi ha-

Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka palaa

kea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa.

Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan enti-

Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity

siin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen

puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja.

Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin

Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat

kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen

asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yh-

syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudel-

teinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain

taan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia.

poikkeustapauksessa. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perusOpiskelija hankkii ensin opiskelupaikan ja sen

tellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi al-

jälkeen jättää lupahakemuksensa Suomen ul-

kuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn

komaan edustustoon tai poikkeustapauksessa

yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai po-

paikallispoliisille Suomessa. Opiskelijan oleske-

liittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa

lulupa on luonteeltaan tilapäinen ja se myönne-

henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai

tään yleensä vuodeksi kerrallaan.

jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen.

Työntekijän oleskelulupaa voi hakea, kun on

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suo-

ensin hankkinut työpaikan Suomesta. Elinkei-

jelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Tur-

nonharjoittajan hakemukseen on liitettävä mm.

vapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänel-

liiketoimintasuunnitelma. Lupaa on haettava

le myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija

yleensä ennen Suomeen tuloa. Työntekijän ha-

ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pako-

kemukseen tekee ensin osapäätöksen TE-toi-

laisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikka-

misto. Yrittäjän kohdalla osapäätös tehdään

menettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan

ELY-keskuksessa. Sen jälkeen Maahanmuut-

myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla

tovirasto tutkii, täyttyvätkö muut oleskeluluvan

perusteella.

edellytykset ja tekee lopullisen päätöksen. Lähde: www.migri.fi

Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Maahanmuuttajan oikeus saada yhteiskunnan

Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta

Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta

Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista maista

Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto Suomeen kolmansista maista

tarjoamia palveluita määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö henkilölle oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä kotikunta Suomesta. Pointti-hankkeessa

tehtiin

viranomaistyön

tueksi koosteet, joihin kerättiin oleskeluun ja palveluihin liittyvää tietoa yhteen. Koosteissa käydään läpi oleskelun lisäksi maistraatin, Kelan, verotuksen, TE-palvelujen ja julkisten peruspalvelujen määräytymisen periaatteita. Tietoa löytyy liitteenä 1 olevista (s. 130-137) taulukoista:

• Tilapäinen oleskelulupa • Tarkoituksena ei ole jäädä pysyvästi Suomeen

• Jatkuva oleskelulupa • Tarkoituksena on pysyvä asuminen Suomessa

• Pysyvä oleskelulupa • Myönnetään, jos henkilö on asunut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla 4 vuotta Kuva 1. Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville.

Sisältö

Lukijalle.............................................................................................5

Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoa.............................8

Aluksi................................................................................................18 1

Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo.................................23

1.1

Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon........................23

1.1.1

Vastaanotetut kiintiöpakolaiset.............................24

1.1.2

Etelä-Savossa vakituisesti asuva

ulkomaalaistaustainen väestö...............................24

1.1.3

ulkomaalaistaustainen väestö...............................27

1.1.4

Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat......................................................28

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi....................31

2.1

2.2

Pointin tehtävä ja tavoitteet...................................................31 Kehittämistyön taustalla........................................................32 2.2.1

Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat............................................32

2.2.2

Yhteistyö ALPO-hankkeiden kanssa.....................33

2.3

Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle.......................................37

3.1

Arkielämä, koulutus ja työllistyminen...................................37

3.2

Asiakastyön toiminnan periaatteet.......................................38

3.3

Kehittämistoimintaa kolmella tasolla.....................................34

Pointti-hankkeen työmenetelmät – keskiössä ohjauksellinen työote..........................................39

Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa................................................43

4.1

Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä.........................43 4.1.1

Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista...........................45

4.1.2 4.2

Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja..........45

Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva

neuvontaja ohjauspiste......................................................50

4.2.1

Yleisneuvonnalle on tarvetta................................52

4.2.2

Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta...54

4.2.3

Neuvontapiste tukee

Etelä-Savossa tilapäisesti asuva

maahanmuuttajien kotoutumista..........................54 4.2.4

Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla.........................................55

4.2.4.1

Millaisia asiakkaita Pointin neuvontaja

4.2.4.2

Mitä asiakkaat kysyivät?......................................58

4.2.4.3

Yhteistyö viranomaisten kanssa..........................60

4.2.5

Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta...................60

ohjauspiste tavoitti?.............................................55

4.3

Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus................62

4.4

Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen

ja arkielämän tukemiseen....................................................64

Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut........................................67

5.1

Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa...........................................71

5.2

Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen

välinen nivelvaihe................................................................72

5.2.1

Nivelvaiheen kehittäminen...................................72

5.2.2

Ammattialapajat nivelvaiheessa..........................74

5.3

Työllistymisen palvelut...................................................................79

6.1

Suosituksia ammatilliseen koulutukseen.............................77 Taustatietoja.........................................................................79 6.1.1

keskuudessa........................................................79

6.1.2

TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta...........................................................80

6.2

Uraneuvonta ja -ohjaus........................................................82 6.2.1

Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat?..................................................83

6.2.2

Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille?..............................................83

6.2.3

6.3

6.4

Miten uraohjausprosessi etenee?........................83

Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa.........................85 Työelämän tiedot ja taidot....................................................88

6.4.1

Valmiudet työelämään vaihtelevat.......................88

6.4.2

Maahanmuuttajien työnhakutaitojen

kehittäminen........................................................90

6.5

Kotoutumisen edistäminen viranomaispalveluissa.....................95

Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen............93

7.1

Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen

kehittämiseen.......................................................................95

7.1.1

Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita.............95

7.1.2

Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista

palvelujärjestelmän asiakkaina............................97

Sisältö

7.2

Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen

kehittämiselle.......................................................................99

7.2.1

Viranomaispalautetta kehittämistyöstä................100

7.2.2

Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen

edistämisen mittari arvioinnin ja

kehittämisen välineenä........................................103

7.3

7.4

Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa.........106 Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö...............................................................................107

7.5

Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä...........................108 7.5.1

Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle..........................................109

7.5.2

Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen.........................................110

7.5.3

Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi..............................................112

7.6

Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen.................113

Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi:

tuloksia ja vaikutuksia....................................................................115

8.1

Arvioinnin lähtökohtia...........................................................115

8.2

Keskeisiä tuloksia................................................................118

8.3

Hankkeen vaikuttavuus........................................................119

9 Lopuksi............................................................................................121 Lähteet.............................................................................................127

LIITTEET

LIITE 1

Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan.......130

LIITE 2

Kuvausmallit..................................................138

LIITE 3

Pointti-hankkeen asiakastyön tilastoja..........152

KUVAT

Kuva 1

Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville...........13

Kuva 2

Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008–2014...................................20

Kuva 3

Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa

v. 2000–2013............................................................................24

Kuva 4

Pointin kehittämistyön kohderyhmät........................................32

Kuva 5

Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot............................35

Kuva 6

Pointin kehittämistyön kuvausmallit..........................................37

Kuva 7

Pointti-hankkeen työmenetelmät..............................................40

Kuva 8

Suomeen muuttajan muistilista.................................................53

Kuva 9

Neuvonta- ja ohjauspiste kotoutumisen tukena.......................54

Kuva 10

Pointti-hankkeen neuvontaja ohjauspalveluissa

kysyttyjen asioiden TOP 10......................................................58

Kuva 11

Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan

eri elämäntilanteissa.................................................................61

Kuva 12

Ammattialapaja........................................................................75

Kuva 13

Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan

ja ohjauksen sisältöjä Pointissa................................................80

Kuva 14

Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä)

työmarkkinatilanteet 15.4.2014................................................81

Kuva 15

Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa .............................87

Kuva 16

Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus...................91

Kuva 17

Viranomaispalveluihin asiointitilanteessa kohdistuvia

haasteita eri tutkimusten mukaan ............................................96

Kuva 18

Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen

kehittämiseen Etelä-Savossa v. 2008–2014.............................98

Kuva 19

Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta

omaan työhön...........................................................................100

Kuva 20

Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot.................................104

Kuva 21

Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa.............107

Kuva 22

Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen

viranomaistyössä......................................................................110 Kuva 23

Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen

viranomaisorganisaatiossa.......................................................112 Kuva 24

Hankkeen toimintalogiikka.......................................................116

TAULUKOT Taulukko 1 Etelä-Savon väestö v. 2008 ja 2013 ........................................23 Taulukko 2 Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö v. 2013.................25 Taulukko 3 Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat

taustamaanosien mukaan v. 2013............................................26

Taulukko 4 Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan

kansalaiset v. 2012...................................................................27

Taulukko 5 Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa

seutukunnittain 30.4.2014........................................................28

Aluksi

Olemme koonneet tähän julkaisuun reilun kuuden vuoden työn maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi Etelä-Savossa.

Julkaisun alussa on kotoutumisen sanastoa

Luvussa 3 esittelemme asiakastyön periaat-

ja käsitteitä, jotka esiintyvät tekstissä tai ovat

teita ja työmenetelmiä. Niillä oli tärkeä osuus

muuten tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisen

siinä, millaiseksi hankkeessa tarjottu neuvonta-,

kannalta. Alusta löytyy myös taustatietoa oles-

ohjaus- ja palveluohjaustoiminta muodostuivat

keluluvista ja maahanmuuttajan oikeudesta pal-

ja millaisena hanke näyttäytyi asiakkaille.

veluihin muuttosyyn mukaan. Tarkemmat Pointin

Luvuissa 4–6 kuvaamme Pointin käytännön

kokoamat taulukot aiheesta löytyvät liitteestä 1.

kehittämistyötä kolmen eri kokonaisuuden ja

Luvussa 1 esitelemme maahanmuuttoa Ete-

kahdeksan toiminnon kautta. Luku 4 keskittyy

lä-Savossa tilastojen avulla. Pointin toimintavuo-

teemaan maahanmuuton alkuvaihe ja arkielä-

sien aikana otimme tiedottavaa roolia kokoamalla

mä Suomessa. Siinä esitellään kulttuuritietoi-

tilastotietoa maakunnan alueen maahanmuutos-

nen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen

ta ja levittämällä sitä eri toimijoille. Teemme sen

tukena, maahanmuuttajien kotoutumista tukeva

vielä kerran tässä julkaisussa. Tilastot osoittavat

neuvontaja ohjauspiste sekä omakielinen työ-

maahanmuuton noususuunnan ja antavat poh-

elämä- ja kotoutumisvalmennus. Luku 5 kertoo

jaa kehittämistyön tarpeellisuudelle.

ammatillisen koulutuksen tukipalveluista ja siinä

Luvussa 2 kerromme Pointin tehtävistä ja

esitellään maahanmuuttajataustaisen opiskeli-

tavoitteista. Pointissa toimittiin käytännön työn,

jan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitokses-

yhteistyön ja rakenteellisen kehittämisen tasoil-

sa sekä kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen

la. Luvussa esittelemme lyhyesti kehittämistyön

koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen. Luku 6

taustalta lainsäädäntöä, ohjelmia ja strategioita.

on työllistymisen palvelut, ja se koostuu koko-

Pointin työhön vaikutti myös yhteistyö valtakun-

naisuuksista maahanmuuttajien uraneuvonta ja

nallisen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoi-

–ohjaus, maahanmuuttajan työharjoittelun oh-

man ALPO-hankkeen ja verkostoon kuuluneiden

jaaminen sekä työelämän tiedot ja –taidot.

51 vastaavan alueellisen hankkeen kanssa.

Jokaisesta kahdeksasta toiminnosta on teh-

ty erillinen tiivis kuvausmalli, ja ne löytyvät liit-

koko organisaatio. Luvussa 7.4 kurkistamme

teestä 2. Esitämme lukujen 4, 5 ja 6 lopuissa

kunnan kotouttamisohjelmaan ja kerromme

suosituksia eli pointteja, joita eri toimijat voivat

esimerkin poikkihallinnollisen yhteistyön kehit-

hyödyntää omassa työssään.

tämisestä Mikkelissä. Luvussa 7.5 pohdimme

Luvussa 7 siirrymme pohtimaan, mitä maa-

vielä, millaista kotouttamisosaamista jokaisella

hanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tehtä-

viranomaisella on tärkeää olla ja miten tuota

vä merkitsee viranomaistyön kannalta. Luvussa

osaamista voidaan kasvattaa. Luvun päätteeksi

7.1 kokoamme eri tutkimusten esille nostamia

esitämme vielä suosituksia viranomaispalvelu-

haasteita viranomaistyölle ja esittelemme Mik-

jen kehittämiseen.

kelissä toteutetun Bikva-haastattelun tuloksia maahanmuuttajien

kokemuksista

Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arvioin-

palvelujär-

ti vuonna 2014. Arvioinnin teki Ramboll Con-

jestelmän asiakkaina. Luvussa 7.2 kokoamme

sulting. Arviointi tuo näkyväksi hanketyön

yhteen Pointissa toteutettuja toimenpiteitä vi-

kompleksisuuden, keskeiset tulokset ja vaiku-

ranomaispalvelujen tukemiseksi kotoutumisen

tuksia. Luku 8 on tiivistelmä arviointiraportista,

edistämisessä ja viranomaisten siitä antamaa

joka löytyy kokonaisena hankkeen kotisivuilta

palautetta. Kunnan kotoutumisen edistämisen

www.pointti.eu.

mittari on yksi konkreettinen lopputulos Pointin työstä, ja sitä kohtaan nousi kiinnostusta myös ALPO-hankkeen kautta. Kotomittari julkaistaan valtakunnallisesti alkuvuodesta 2015 osana Kotouttamisen osaamiskeskuksen sivuja. Olemme tästä erityisen iloisia! Luvussa 7.3 esitämme, että laadullisesti hyvään kotoutumisen edistämisen kehittämiseen tarvitaan mukaan

Pointti-hankkeen tuloksia Kuva 2. Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008–2014.

Neuvontaa ja ohjausta kahdella paikkakunnalla liittyen arkeen, koulutukseen hakeutumiseen, työn hakemiseen ja työelämään,

sen Omakieli iskotoutum en ks valmennu t piloti

MONIKIELISET OPPAAT: Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan!

PAINOSMÄÄRÄ N. 8000 kpl

Monikielinen esite maahanmuuton alkuvaiheesta ja oman asuinalueen palveluista

6 KUNNAN ALUEELLA (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju)

Polkuja työelämään –opas, painosmäärä

700 kpl

Työpaikkaohjaajakoulutuksia,

yli 250 osallistujaa

ULKOMAALAISEN

Etelä-Savo

www.infopankki.fi –verkkopalvelussa

2010–2013

Ulkomaalainen työvoima Etelä-Savossa –ajankohtaispäivä

Palveluohjaus ammatillisissa opinnoissa, kielikartoitusta, ammattialapajat, työssäoppimisen tehostettua ohjausta

Työelämälle

esimerkiksi maatalousyrittäjien kanssa

KOULUTUSKOKEILUJA

Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen –opas

TYÖNTEKIJÄN YHTEISTYÖTÄ REKRYTOINTI –esite yhdessä EURES-palvelun kanssa

yli osallistujaa 2000

Juttusarja Etelä-Savon Yrittäjien lehdessä

-rekisteri

SÄHKÖINEN

ALPO

Tuotteita valtakunnalliseen käyttöön

neuvontapalvelujen asiakasmäärien seurantaan

yhteistyössä TEM:n ALPO-tukirakennehankkeen kanssa

Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari, joka julkaistaan

KOTOUTTAMINEN.FI -sivuilla

Koulutuksia, työpajoja ja seminaareja,

yli 900 osallistujaa

Tiedotteita tilastoja

Etelä-Savon

maahanmuuttoselvitys

MIKKELIN KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄN VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN

MATERIAALEJA

TYÖN TUEKSI

2013

BIKVA-TUTKIMUS maahanmuuttajien kokemuksista palvelujen käyttäjinä

Maakunnallisen viranomaisia tukevan maahanmuuttajatyön asiantuntijaverkoston perustaminen

Viranomaisille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille

VÄLTÄ VÄÄRINKÄSITYKSIÄ, KÄYTÄ TULKKIA –opas 21

Maahanmuuton moninaisuus ja Etel채-Savo

laista. Määrä on suurin luku itsenäisyyden jäl-

1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon

keen. Muuttajista puolet saapui EU-maista.

Etelä-Savon väestö on ikääntyvää ja vähenty-

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomeen muutti yhteensä 31 940 ulkomaan kansa-

Pohjoismaista ja EU/ETA-maista Suomeen

vää. Maakuntamme väestöllinen huoltosuhde

muuttavat ulkomaan kansalaiset eivät tarvitse

oli vuonna 2012 korkein koko Suomessa (63,2).

erillistä oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekis-

Kuntien välinen nettomuutto ja luonnollinen

teröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukau-

väestönlisäys ovat olleet tappiollisia vuodes-

den jälkeen. EU:n ulkopuolelta muuttavat tarvit-

ta 1989. Vaikka maahanmuutto on ollut varsin

sevat oleskeluluvan.

maltillista Etelä-Savossa, se on ollut maakunnan

Yleisimmät maahanmuuton syyt Suomeen

keskeinen väestönkehityksen positiivinen osa-

ovat perheside, paluumuutto, työnteko ja elin-

tekijä vuodesta 1989 saakka. Pelkästään Poin-

keinon harjoittaminen, pakolaisuus sekä opis-

tin toiminta-aikana maakunnan väestö väheni

kelu. Maahanmuuttoa tapahtuu sekä tilapäisesti

lähes 5000 asukkaalla ja muuta kuin suomea tai

että tarkoituksena muuttaa pysyvästi asumaan

ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi

Suomeen. Tilapäisiä muuttajia ovat usein opis-

yli tuhannella asukkaalla.

kelijat ja työhön saapuvat.

ETELÄ-SAVON VÄESTÖ

2008

2013

MUUTOS 2008–2013

Koko väestö

157 443

152 518

-4925

joista äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi

2732

3818

+1086

Taulukko 1. Etelä-Savon väestö 2008 ja 2013. Tilastokeskus 2014.

Etelä-Savon kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia. Vuosina 1989–2013 Etelä-Savoon muutti yhteensä 8484 ulkomaan kansalaista. Heistä Mikkelin seutukuntaan muutti 4461 hen-

1.1.2 Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö

kilöä, Pieksämäen seutukuntaan 1267 henkilöä ja Savonlinnan seutukuntaan 2755 henkilöä.

Äidinkieli, ulkomaan kansalaisuus, syntymämaa Maahanmuuttajia tilastoidaan äidinkielen, ulko-

1.1.1 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset

maan kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. Taulukossa 2 on esitelty näitä tilastoja kunnit-

Etelä-Savoon on vastaanotettu vuosien 2000–

tain ja seutukunnittain vuonna 2013. Äidinkie-

2013 aikana yhteensä 787 kiintiöpakolaista.

leltään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia

Kiintiöpakolaiset ovat mm. sudanilaisia, burma-

asui Etelä-Savossa yhteensä 3818 henkilöä.

laisia, kongolaisia ja afgaaneja.

Ulkomaan kansalaisia maakunnassa asui 2752.

Vuonna 2013 pakolaisia saapui maakuntaan

Taulukossa on lisäksi esitetty ulkomailta Etelä-

yhteensä 60 henkilöä, mikä on 14 % kaikista

Savoon suuntautunut muutto, joka toi vuonna

maakuntaan kyseisenä vuotena muuttaneista

2013 maakuntaan yhteensä 448 uutta asukasta.

ulkomaalaisista. Vuonna 2014 pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan myös Juvalla ja Pertunmaalla.

269

432

Mikkeli

Savonlinna

Hirvensalmi

Mäntyharju

Kuva 3. Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v. 2000–2013. Etelä-Savon ELY-keskus 2014.

ETELÄ-SAVON ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ 2013 Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto (Tilastokeskus 2014)

Seutu, kunta

Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi

Ulkomaan kansalaiset

Maahanmuutto

MIKKELIN SEUTU

1916

1274

228

Hirvensalmi

Kangasniemi

Mikkeli

1634

1051

201

Mäntyharju

120

Pertunmaa

Puumala

PIEKSÄMÄEN SEUTU

599

473

Joroinen

Juva

137

117

Pieksämäki

363

271

SAVONLINNAN SEUTU

1303

1005

160

Enonkoski

Heinävesi

Rantasalmi

Savonlinna

1093

848

122

Sulkava

YHTEENSÄ

3818

2752

448

Taulukko 2. Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö 2013. Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto. Tilastokeskus 2014.

Ulkomailla syntyneet Syntymämaan perusteella tilastoituna Etelä-Savossa asui vuonna 2013 yhteensä yli 4000 ulkomailla syntynyttä asukasta. Heistä suuri enemmistö on syntynyt Euroopassa. Suurin ryhmä ovat Venäjällä tai Neuvostoliitossa syntyneet. EU28-maissa syntyneistä Etelä-Savossa asuu eniten Virossa, Ruotsissa ja Saksassa syntyneitä. Viime vuosina Aasian valtioissa syntyneiden määrät ovat olleet pienessä kasvussa.

Ete-

lä-Savoon päätyneiden suurin ryhmä on syntynyt Thaimaassa ja toiseksi suurin Myanmarissa.

ETELÄ-SAVON ULKOMAILLA SYNTYNEET ASUKKAAT 2013 (Tilastokeskus 2014)

Henkilöitä

%-osuus Etelä-Savon ulkomailla syntyneistä

2963

73,3

– joista EU28-maista

1038

25,7

– muu Eurooppa

1925

47,6

Aasia

739

18,3

Afrikka

163

4,0

Amerikka

112

2,8

Oseania

0,2

Tuntematon

1,4

4046

100%

Eurooppa

YHTEENSÄ

Taulukko 3. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v. 2013. Tilastokeskus 2014.

1.1.3 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö

ETELÄ-SAVOSSA TILAPÄISESTI ASUVAT ULKOMAAN KANSALAISET 2012 (Tilastokeskus 2014)

Edellä kuvattujen Etelä-Savossa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien lisäksi maakunnassa asuu oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineitä henkilöitä. He voivat olla joko EU/ETA-maiden kansalaisia tai EU:n ulkopuolelta muuttaneita.

MIKKELIN SEUTU

361

Hirvensalmi

Kangasniemi

Mikkeli

317

Mäntyharju

Pertunmaa

Puumala

Tyypillisesti oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ovat opiskelijoita tai tilapäisesti työhön tulleita, joilla ei ole tarkoituksena asettua asumaan vakituisesti Suomeen. Kotoutumislain mukaan myös oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kotoutumista edistäviin palveluihin. Taulukko 4 kuvaa Etelä-Savossa tilapäisesti asuneiden ulkomaan kansalaisten määriä vuoden 2012 lopussa.

PIEKSÄMÄEN SEUTU

146

Joroinen

Juva

Pieksämäki

114

SAVONLINNAN SEUTU

Enonkoski

Heinävesi

Rantasalmi

Savonlinna

Sulkava

YHTEENSÄ

604

Taulukko 4. Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset 2012. Tilastokeskus 2014.

1.1.4 Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat

vuonna 2010 heitä oli 1142 ja vuonna 2012 jo 1232 henkilöä. Pointti-hankkeen

Maahanmuuttajien pääsy avoimille työmark-

toiminnan

alkuvaihees-

kinoille on ollut haasteellista koko 2000-luvun

sa vuonna 2008 ulkomaalaisia työnhakijoita oli

ajan. Maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta

Etelä-Savossa 638 henkilöä. Työnhakijoiden

kuvataan usein vain työttömien työnhakijoiden

määrät ovat nousseet samassa suhteessa kuin

määrien kautta. Ulkomaalaistaustaisia asuk-

maahanmuuttajien kokonaismäärät. Huhtikuus-

kaita on kuitenkin mukana työelämässä yhä

sa 2014 ulkomaalaisia työnhakijoita oli 1076.

kasvavissa määrin. Työllisiä ulkomaalaisia oli

Taulukossa 5 esitetään tunnuslukuja Etelä-Sa-

Etelä-Savossa vuonna 2009 yhteensä 1000,

von ulkomaalaisista työnhakijoista 30.4.2014.

ULKOMAALAISET TYÖNHAKIJAT ETELÄ-SAVOSSA SEUTUKUNNITTAIN 30.4.2014 MIKKELI

SAVONLINNA

PIEKSÄMÄKI

ETELÄ-SAVO YHTEENSÄ

TYÖNHAKIJAT YHTEENSÄ

531

425

120

1076

ulkomaalaisten osuus kaikista %

7,2

7,5

4,0

6,7

TYÖNHAKIJOISTA

-EU-kansalaisia -Muita ulkomaalaisia

195

433

366

881

TYÖLLISTETTY

TYÖSSÄ YLEISILLÄ TYÖMARKKINOILLA

111

TYÖTÖN

196

143

384

ulkomaalaisten osuus kaikista %

5,3

5,2

3,2

4,9

LOMAUTETTU

LYHENNETYLLÄ TYÖVIIKOLLA

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ

TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA

KOULUTUKSESSA

164

155

341

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVISSÄ PALVELUISSA

Taulukko 5. Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa seutukunnittain 30.4.2014. Etelä-Savon ELY-keskus 2014.

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi

2.1 Pointin tehtävä ja tavoitteet ohjaajat, TE-toimistojen neuvojat, järjestöjen toiPointti-hankkeen tehtävänä oli kehittää maahanmuuttajien ohjaus-, tuki- ja koulutuspalveluja, ammatillista koulutusta sekä työvoimapalveluita niin, että maahanmuuttajien mahdollisuudet hankkia työelämässä tarvittavaa koulutusta ja työllistyä Etelä-Savon alueelle helpottuu. Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlaista yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja palveluverkoston välillä.

mijat, kuntien työntekijät ja muut viranomaistahot. Pointti – Maahanmuuttajat työvoimaksi EteläSavossa -hanketta hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto. Kehittämiskumppanit olivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI, Mikkelin ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistot (nykyinen Etelä-Savon TE-toimisto) sekä kolmannen sektorin toimijat Linnalan Setlementti ry ja Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry.

2.2 Kehittämistyön taustalla Etelä-Savon ELY-keskus ohjasi kehittämistyön Kehittämistyön pääkohderyhmä olivat ohjaus-,

suunnittelua, suuntaamista ja toteuttamista ra-

tuki- ja neuvontapalveluita tarvitsevat työmark-

kennerahastokauden 2008–2013 tavoitteiden ja

kinoiden käytettävissä olevat Etelä-Savossa

Etelä-Savon maakuntaohjelman pohjalta.

asuvat maahanmuuttajat. Ryhmään kuuluivat

Pointissa tehty kehittämistyö pohjautui ko-

myös työperusteiset maahanmuuttajat perhei-

toutumis- ja yhdenvertaisuuslakeihin sekä mo-

neen sekä ne, joilla ei ole ammatillista koulutus-

niin strategioihin ja ohjelmiin. Näiden lisäksi

ta tai joiden osaaminen tarvitsee suomalaista

kehittämistyössä vaikutti tiivis yhteistyö Työ- ja

päivittämistä.

elinkeinoministeriön hallinnoiman ALPO – Suokohderyhmään

meen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja

kuuluivat maakunnan työnantajat ja työpaikka-

Kehittämistyön

välilliseen

osaamisen kehittäminen - tukirakennehankkeen

ohjaajat, ammattiopistojen opettajat ja ryhmän-

kanssa vuosina 2008–2014.

1. Kohderyhmänä Etelä-Savon maahanmuuttajat

2. Kohderyhmänä viranomaiset, opettajat, työnantajat ja muut toimijat

• Tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen, palveluihin ohjautumiseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen

• Koulutusta, keskusteluareenoita ja välineitä viranomaisten, opettajien ja muiden toimijoiden kotouttamisosaamisen kehittymiseksi • Verkostojen luominen ja kehittäminen

Kuva 4. Pointin kehittämistyön kohderyhmät

2.2.1 Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat

VALTION KOTOUTTAMISOHJELMA Valtion kotouttamisohjelma julkaistiin syyskuussa 2012. Siinä määritellään valtion kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet hallituskaudelle

LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

2012–2015. Ohjelman yleisenä tavoitteena on

1386/2010

maahanmuuttajien

Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan

yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Siinä otetaan

1.9.2011. Kotoutumislain uudistusprosessi al-

huomioon

koi jo Pointti-hankkeen alkuvaiheessa vuonna

kaikilla politiikan aloilla, etenkin työllisyys-,

2008. Kotoutumislain keskeisiä uudistuksia

koulutus-, asumis- sekä sosiaalija terveyspal-

olivat mm. kotoutumista edistävien toimenpi-

veluissa. Maahanmuuton kasvu edellyttää niin

teiden laajentaminen koskemaan kaikkia maa-

peruspalveluiden soveltumista maahanmuut-

hanmuuttajia muuttosyystä riippumatta. Lisäksi

tajille kuin erityisten kotouttamistoimenpiteiden

laissa nousevat esiin mm. alkuvaiheen palvelui-

riittävää saatavuutta ja vaikuttavuutta. Kotoutta-

den kehittäminen, maahanmuuttajien osallisuu-

misohjelman mukaan onnistunut kotouttamispo-

den tukeminen sekä kotoutumisen edistämisen

litiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitou-

koordinointitehtävän vastuuttaminen paikallista-

tumista yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen

solla kunnille.

ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asen-

Lue lisää: www.kotouttaminen.fi

neilmapiirin edistämiseen. Ohjelman erityisiä

osallisuuden

tukeminen

maahanmuuttajaväestön

tarpeet

painopisteitä ovat maahanmuuttajien työllisty-

koskevia tavoitteita, sillä jokainen maahanmuut-

misen edistäminen sekä maahanmuuttajalasten

taja asuu kuntalaisena jossakin kunnassa.

ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tuki.

Lue lisää: http://www.doria.fi/handle/10024/78910.

Lue lisää: http://www.tem.fi/files/34181/ TEMjul_27_2012_web.pdf.

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGIA Elinikäinen ohjaus käsittää kaikkien koulutusas-

YHDENVERTAISUUSLAKI 21/2004

teiden ja -muotojen, työ- ja elinkeinohallinnon

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää

sekä työelämän tarjoamat tieto-, neuvontaja

ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä

ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimi-

tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeus-

sen näkökulmasta. Elinikäistä ohjausta tarvitaan

suojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvolli-

myös maahanmuuttajille osana koko väestön

suus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenver-

ohjauspalveluita. Opetus- ja kulttuuriministe-

taisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti

riön elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on

ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka

esittänyt viisi strategista tavoitetta, jotka ovat

estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki

seuraavat: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolises-

kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen

ti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita;

(epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen

2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat; 3.

tai käskyn syrjiä jotakuta. Laki edellyttää, että

Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä

kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuus-

osaaminen; 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä ke-

suunnitelman, jonka sisällöistä sisäasianminis-

hitetään ja 5. Ohjaus toimii koordinoituna koko-

teriö on antanut suositukset toukokuussa 2010.

naisuutena.

Lue lisää: www.yhdenvertaisuus.fi

Lue lisää: http://www.minedu.fi/export/sites/ default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi

ITÄ-SUOMEN MAAHANMUUTTO-

syyskuussa 2012. Strategia kattaa Pohjois-Sa-

2.2.2 Yhteistyö ALPOhankkeiden kanssa

von, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakun-

Pointti-hanke teki yhteistyötä Työ- ja elinkeino-

nat. Kasvava maahanmuutto haastaa kunnat

ministeriön hallinnoiman ALPO – Suomeen muut-

kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista

taneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen ke-

edistäviä toimia läpileikkauksena kaikissa pal-

hittäminen -tukirakennehankkeen kanssa vuo-

veluissa.

STRATEGIA 2017 Itä-Suomen maahanmuuttostrategia julkaistiin

Itä-Suomen maahanmuuttostrategi-

sina 2008–2014. ALPO – tukirakenne toimi val-

an toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta

takunnallisesti sellaisten hankkeiden tukena,

alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan

joissa kehitettiin kotoutumislain mukaisia maa-

työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Strate-

hanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluita.

gia muodostuu kolmesta toimintalinjasta. Nämä

Yhteistyö ja verkostoituminen ALPO:n ja muiden

ovat 1. Elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja

51 vastaavan alueellisen kehittämishankkeen

ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, 2. Asen-

kanssa oli tärkeää. Se antoi mahdollisuuden op-

teet ja osallistuminen ja 3. Kunnat ja kotouttami-

pia muiden alueiden kokemuksista, tuki hank-

nen. Ilman kunnan tärkeää roolia kotouttamis-

keessa tehtävää kehittämistyötä ja tarjosi väylän

palvelujen ja muiden kunnan peruspalvelujen

levittää Pointin materiaaleja ja malleja valta-

tarjoajana ei voida saavuttaa elinkeinoelämää

kunnalliseen käyttöön. Yhteistyö tukirakenne-

hankkeen kanssa nousi tärkeään rooliin hanke-

Yhteistyön ja rakenteellisen tason työ voidaan jakaa ajallisesti kahteen jaksoon. Vuosi-

työn edetessä.

na 2008–2010 voimassa oli vielä Suomen en-

2.3 Kehittämistoimintaa kolmella tasoa

simmäinen kotouttamislaki, jossa kotouttavia

Käytännössä Pointissa kehitettiin ja tuettiin kah-

taneita ei laissa huomioitu. Käytännössä Ete-

densuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajien

lä-Savossa kunnat keskittivät maahanmuuttoon

kotoutumisen

Pointti-hankkeessa

liittyvät resurssinsa pakolaisten vastaanottami-

muodostui kolmen päätehtävän varaan. Samal-

seen. Vuodesta 2011 eteenpäin uuden kotou-

la työtä tehtiin kolmella eri tasolla. Asiakkaille

tumislain voimaan tulon myötä kunnat joutuivat

näkyvällä käytännön työn tasolla maahanmuut-

ottamaan kokonaisvaltaisemman otteen kotou-

tajia neuvottiin ja ohjattiin palveluihin, ammatil-

tumista edistävän työn koordinoimiseksi. Tässä

liseen koulutukseen siirtymisessä ja opintojen

vaiheessa hankkeessa korostui kotoutumislain

edistymisessä sekä työllistymisen palveluissa.

tunnetuksi tekeminen ja uusien yhteistyöraken-

Yhteistyön tasolla tuettiin viranomaisia ja opet-

teiden kokoaminen.

tukeminen

tajia verkostoitumisessa sekä heidän oman työnsä kehittämisessä huomioimaan entistä paremmin myös maahanmuuttajia. Rakenteellisella tasolla pyrittiin vaikuttamaan organisaatioissa ja palveluissa tarvittaviin muutoksiin.

toimenpiteitä kohdistettiin vain pakolaisiin ja paluumuuttajiin. Muista syistä maahan muut-

Kuva 5. Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot

Työllistymisen palvelut ”Työtä ja toimeentuloa”

Ammatillinen koulutus ”Päivitetty osaaminen”

1. Käytännön taso Asiakastyötä, viestinnän kehittämistä (oppaat, esitteet ja infopankki)

Neuvonta- ja ohjauspalvelut ”Normaali arki”

2. Yhteistyön taso

3. Rakenteellinen taso

Muut toimijat, tuki toimintatapojen kehittämiselle (koulutukset, oppaat, asiantuntija-apu jne.)

Muutoksiin vaikuttaminen, uusien yhteistyörakenteiden kokoaminen, kotoutumislain mukainen kehittäminen

Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle

3.1. Arkielämä, koulutus ja työllistyminen

päätarkoitus, sisältö, hyödyt, laadun varmistaminen, jatkokehittäminen ja tulosten arviointi. Kuvausmallit ovat julkaisun liitteenä 2.

Pointissa kehitettiin kokonaisvaltaista tukea maahanmuuttajan kotoutumiselle. Se täydensi työhallinnon, oppilaitosten, kuntien ja muiden palvelujentuottajien työtä. Toimenpiteet tukivat maahanmuuttajien arkea, kouluttautumista ja työllistymistä. Pointissa tehdystä työstä on laadittu kahdeksan tarkempaa kuvausmallia. Jokaisessa niissä on määritelty asiakkaat, yhteistyötahot,

Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus

”Pointin työ on erittäin hyödyllistä ja tärkeää. Se vaikutti suoraan elämäni järjestymiseen Suomessa. Sain apua sekä käytännön asioissa liittyen opiskelupaikan hakemiseen että hyödyllisiä neuvoja. Se kaikki vaikutti tulevaisuuteni rakentumiseen”.

Ammatillinen koulutus

Työllistymisen palvelut

Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa

Uraneuvonta ja -ohjaus

Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe

Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot

Kuva 6. Pointin kehittämistyön kuvausmallit

3.2 Asiakastyön toiminnan periaatteet

jos arjen asiat eivät ole kunnossa. Työllistymistä

Pointin kehittämistyötä tehtiin erilaisissa toimin-

elämän vaatimaa koulutusta tai työnhakutaitoja.

taympäristöissä neuvontapisteissä, ammatilli-

Myös työperusteinen muuttaja tarvitsee suomen

sessa koulutuksessa ja työvoimapalveluissa.

kielen taitoa, perheelleen asunnon ja päivähoi-

Yhteistä näille oli samankaltainen tiedostettu

topaikan, tietoa suomalaisen työelämän peli-

työote ja työmenetelmät.

säännöistä sekä tunteen siitä, että hän on terve-

Ammatillisiin opintoihin on vaikeaa keskittyä, ei tapahdu, jos maahanmuuttajalta puuttuu työ-

tullut suomalaiseen yhteiskuntaan. Kehittämistyön keskiössä oli ihmisten kohtaaminen, kuuleminen ja kotoutumisen tukeminen

Erityisen tärkeää on, että ihminen hahmottaa

yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kotoutumi-

uuteen yhteiskuntaan liittyviä kokonaisuuksia,

nen nähtiin kokonaisvaltaisena prosessina,

on itse osallinen omaan elämäänsä liittyvissä

jossa ihmisen elämän eri osa-alueiden on tär-

valintatilanteissa ja pystyy tekemään harkittuja

keää olla tasapainossa.

päätöksiä isoissa ja pienissäkin asioissa.

Pointti-hankkeen toiminnan periaatteet asiakastyössä olivat seuraavat: • Jokainen ihminen ansaitsee arvostusta, kunnioitusta ja yhdenvertaista kohtelua. • Ihminen on aina ainutkertainen ja hänes sä on monia ulottuvuuksia. Korhosta ja Puukaria lainaten ”ihminen on olemuk seltaan kokeva, ajatteleva, toimiva, sosiaalinen, kulttuurinen, biologinen, hengellinen ja poliittinen”. Riippumatta siitä, mistä kulttuurista ihminen tulee, hänet on tärkeää ottaa huomioon kokonaisena ihmisenä ja kuulla hänen yksilöllinen tarinansa.

• Ihminen on oppiva, oivaltava, itseohjautuva ja vastuullinen toimija. Pystyäkseen toimimaan näin myös uusissa tilanteissa maa hanmuuttaja tarvitsee kotoutumisen ja va lintojen tekemisen tueksi henkilökohtaista ja oikea-aikaista tietoa, neuvontaa ja ohjausta. • Asiakkaan avuttomaksi auttamisen ja heit teille jättämisen raja voi olla hiuksen hieno. Ammattitaitoa on antaa ihmiselle tunne kuulluksi tulemisesta, huomata yksilöllisen ja oikea-aikaisen tuen tarpeet sekä vastata niihin.

3.3 Pointti-hankkeen työmenetelmät – keskiössä ohjauksellinen työote

Pointti-hankkeen tärkeimmät työmenetelmät maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa olivat • Kulttuuritietoinen tiedotus ja viestintä, jolla

joka asettaa itse tavoitteet, tekee päätökset

tarkoitamme selkokielistä ilmaisua, monikie-

ja on vastuussa elämästään. Ohjaaja on oh-

listä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruot-

jauksen ammattilainen ja asiantuntija, joka

sia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen tie-

tukee asiakkaan prosessia ja valintoja. Elin-

dontarpeiden huomioimista viranomaisten ja

ikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesti

muiden palvelujen tuottajien viestinnässä.

jokainen ihminen tarvitsee ohjausta jossain

Tiedotus ja viestintä tukevat parhaiten oma-

elämänsä valintatilanteissa.

toimisten maahanmuuttajien kotoutumista. • Palveluohjaus, jossa kootaan tarvittavia pal• Asioimisneuvonta, jolla tarkoitamme neu-

veluja asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaises-

vontaa, jonka avulla asiakas opastetaan

ti maahanmuuttajan kotoutumisen ja elämän-

hänelle sopivan tiedon ja palvelun ääreen.

tilanteen tueksi, tuetaan omatoimisuuden kas-

Asioimisneuvonta henkilökohtaistaa tiedo-

vua tai ennalta ehkäistään ongelmien kas-

tusta ja viestintää. Neuvontaa tarvitsevat

vua ja väliinputoamista. Kotoutumista edistä-

myös omatoimiset maahanmuuttajat.

vää palveluohjausta tarvitaan esimerkiksi sil loin, kun asiakkaalla ei ole aikaisempaa ko-

• Ohjaus, jossa keskustelun keinoin ediste-

kemusta jostain palvelusta, elämäntilanne on

tään asiakkaan omaa kykyä parantaa elä-

erityisen haasteellinen, kyky löytää tarvittavia

määnsä hänen haluamallaan tavalla. Asia-

palveluita tai asioida niissä itsenäisesti ei rii-

kas on silloin oman elämänsä asiantuntija,

tä tai palveluiden sujuvuudessa on ongelmia.

Asioimisneuvonnan ja ohjauksen välinen ero voi olla häilyvä. Neuvonta sisältää usein ohjauksellisia elementtejä ja ohjaus on joskus puhtaasti neuvontaa. Maahan muuttaneiden asiakkaiden kohdalla asioimisneuvonta eli asiakkaan opas-

”Hankkeen työntekijät ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu ja mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.”

taminen oikeaan palveluun ei aina yksin riitä. Siksi kaikkia Pointti-hankkeen työmenetelmiä yhdisti ohjauksellinen työote.

Kulttuuritietoinen tiedotus ja viestintä

Palveluohjaus

Ohjauksellinen työote

Ohjaus

Kuva 7. Pointti-hankkeen työmenetelmät

Asioimisneuvonta

Ohjauksellinen työote on asiakkaan kohtaamiseen liittyvä työtapa, jota käytetään erilaisissa palveluja asiointitilanteissa.

• Ohjauksellisesta työotteesta on kysymys silloin, kun asiakas tarvitsee palvelun sisältöön, palvelupolun etenemiseen tai syy-seuraussuhteeseen liittyvää lisätietoa ja -ymmärrystä. • Ohjauksellinen työote sisältää myös ennakoivat elementit, mikä tarkoittaa käytännössä mm. kykyä huomata ja tarttua heikkoihin signaaleihin. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan tässä tapauksessa merkkejä siitä, että asiakas on epävarma omasta asiointiosaamisesta, palveluprosessin jatkosta yms.

• Sisältö ja toteutustapa vaihtelevat riippuen palvelutilanteesta, organisaatiosta ja asiakkaan tarpeista. • Ohjauksellisella työotteella voidaan tarkoittaa yksinkertaisesti ystävällisyyttä, rohkaisua ja tukea palvelujen omatoimisessa käytössä. • Toisaalta se voi olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä, johon sisältyy psykososiaalisen tuen antamista ja esimerkiksi urasuunnitelman laatimista.

• Ohjauksellinen työote on osa asiakastyössä tarvittavaa ammattitaitoa, joka hyödyttää sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä.

Pidemmällä aikavälillä ohjauksellinen työote johtaa asiakkaiden itseohjautuvuuden kasvuun, asioimistaitojen omaksumiseen sekä tukee asiakkaiden itseluottamuksen kasvua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla se edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

Alkuvaihe ja arkiel채m채 Suomessa

Alkuvaihe uudessa maassa on täynnä odotuksia, toiveita, pelkoja ja jännitystä. Miten elämä järjestyy? Osaanko toimia oikein? Kielimuuri

4.1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä

asettaa haasteita ja väärinymmärryksiä tapahtuu liian usein. Yksilölliset valmiudet ratkaista asioita ja löytää tarvittavia palveluita ovat erilaisia. Toisille ihmisille riittää tieto, jonka avulla he voivat itse hahmottaa yhteiskuntaa ja hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin. Osa tarvitsee henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa, joiden avulla tieto tulee ymmärrettäväksi. Jotkut kaipaavat vielä syvemmälle menevää ohjausta ja tukea. Pointti-hankkeessa maahanmuuttajien alkuvaihetta ja arkielämää Suomessa tuettiin • kehittämällä kulttuuritietoista tiedottamista ja viestintää yhteiskunnasta ja palveluista

Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus

Kulttuuritietoisella tiedottamisella tarkoitetaan

• perustamalla matalan kynnyksen neuvontaja ohjauspaikat Mikkeliin ja Savonlinnaan sekä

Pointti-hankkeessa selkokielistä ilmaisua, mo-

• pilotoimalla omakielistä työelämäja kotoutumisvalmennusta.

tiedontarpeiden huomioimista viranomaisten

nikielistä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen ja muiden palvelujen tuottajien viestinnässä.

EU arjessa -tapahtuma, Mikkeli 2013.

4.1.1 Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista

tai puolisoina maahan saapuneet tiesivät, että heidät on tyypitelty sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Kotoutumislaki nosti esiin sen, että maa-

Maahanmuuttaja tarvitsee ymmärrettävää tietoa

hanmuuttajille on oltava tarjolla perustietoa oi-

uudesta maasta, yhteiskunnasta ja palveluista.

keuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa

Tiedon tarve on suurimmillaan alkuvaiheessa,

työelämässä ja yhteiskunnassa. Tietoa pitää

mutta se jatkuu myös kotoutumisen edistyessä

olla tarjolla myös palvelujärjestelmästä ja ko-

ja uusien asioiden myötä. Helposti löytyvän, sel-

toutumista edistävistä toimenpiteistä. Yleisellä

kokielisen tai omakielisen tiedon varassa moni

tasolla olevaa perustietoa toimitetaan ja jaetaan

maahanmuuttaja pystyy toimimaan itsenäisesti

oleskelulupapäätöksen tiedonannon, oleske-

ja hakeutumaan tarvitsemiinsa palveluihin. Kult-

luoikeuden

tuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa

myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen

kotoutumista.

rekisteröinnin yhteydessä. Tätä aineistoa koor-

rekisteröinnin,

oleskeluoikeuden

Kuntien ja muiden palvelujen tuottajien

dinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. Paikallisen ta-

olisi tärkeää arvioida, miten tiedottaminen ja

son tiedotuksesta vastaavat kaikki viranomaiset

viestintä vastaavat monimuotoistuvan asiakas-

yhdessä omalta osaltaan. Kuntien vastuulla on

kunnan tarpeisiin. Pointti-hankkeessa havaittiin

koordinoida kotoutumisen edistämistä paikalli-

hankkeen alkuvaiheessa, että maahanmuutta-

sella tasolla.

jien tiedon tarpeita ei viranomaisviestinnässä huomioitu riittävän hyvin. Tietoa palveluista ja

Kuvausmalli 1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen

palvelujärjestelmästä oli tarjolla vain vähän tai

ja viestintä löytyy liitteestä 2.

ei ollenkaan. Kohderyhmälle tarkoitettu tieto oli suomen kielellä tai jos se oli käännetty joillekin

haasteellista. Esimerkiksi kuntien verkkosivuilta

4.1.2 Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja

oli muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan

Pointti-hankkeessa kehitettiin paikallistason tie-

kuntalaisen yleensä mahdotonta löytää tarvitse-

dotusta. Kuntien työn tueksi tuotettiin kulttuuri-

maansa tietoa useiden eri sivujen ja valikkojen

tietoisen tiedottamisen sisältöjä eli monikielisiä

takaa. Jotain maahanmuuttajille tarkoitettua tie-

oppaita, esitteitä ja verkkosivuja. Nämä tuotteet

toa saattoi löytyä sosiaalipalveluiden verkkosivu-

ovat esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottami-

jen alta, mutta harvat esimerkiksi työperusteiset

sesta ja ne löytyvät osoitteesta www.pointti.eu.

kielille, käännösten laatu saattoi olla heikkoa ja jopa vääristää tietoa. Myös tiedon löytäminen oli

Tervetuloa Mikkeliin ja Tervetuloa Savonlinnaan! -oppaat (suomi, venäjä, englanti) Mikkeliin ja Savonlinnaan tuotettiin oppaat, jotka tukevat maahanmuuttajien tietoutta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä. Teimme Mikkelissä kyselyn maahanmuuttajille viidellä kielellä, jossa kartoitimme oppaiden sisältöjen tarpeita. Saatuja vastauksia hyödynnettiin oppaiden laatimisessa. Oppaista löytyy lyhyet kuvaukset ja yhteystiedot kuntien ja valtionhallinnon paikallisista palveluista ja niiden sisällöistä sekä muista elämiseen liittyvistä tärkeistä palveluista. Oppaiden kääntämiseen ja käännösten laatuun kiinnitettiin erityisesti huomioita. Oppaista otettiin yhteensä yli 8000 kpl:n painokset ja niitä päivitettiin säännöllisesti. Oppaita jaetaan edelleen mm. maistraateissa rekisteröitymisen yhteydessä. Niitä on saatavilla myös TE-toimistossa, kaupungin yhteispalvelupisteessä ja poliisin lupahallinnossa. Kotoutumiskoulutuksissa oppaita on käytetty yhteiskuntatietouden oppikirjoina. Useat muut kaupungit Suomessa ovat hyödyntäneet Mikkelin opasta omien vastaavien oppaidensa laadinnassa.

Monikielinen Tervetuloa Mikkeliin! -esite

maahanmuuttajien ohjautumista tarvitsemiinsa

Maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa siitä, miten

palveluihin. Alkuvaiheen kotoutumista edistä-

suomalaiseen palvelujärjestelmään rekisteröi-

vässä esitteessä on Suomeen muuttajan muis-

dytään eri viranomaisten luona ja mistä tärkeim-

tilista, siinä tiedotetaan alkukartoituksesta ja

mät palvelut löytyvät. Tällaista tietoa tarvitaan

kuvataan ne keskeiset viranomaistahot, joita

erityisesti muuton alkuvaiheessa. Viranomaisilta

vieraskielinen kuntalainen tarvitsee päästäk-

saadun palautteen mukaan maahanmuuttajat

seen alkuun Suomessa. Jokainen esitteessä

eivät aina osaa hoitaa tärkeitä ensikontakte-

mainittu viranomaistaho on itse vastuussa sen

ja. Pointti-hankkeessa tehtiin yhteistyössä eri

jakelusta.

viranomaisten kanssa yhteisesite ”Tervetuloa

Esitteestä tehtiin ja käännettiin omat versiot

Mikkeliin” yhdellätoista kielellä. Esite tukee

seuraaviin Etelä-Savon kuntiin: Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju.

Polkuja työelämään –opas (suomi, venäjä) Maahanmuuttajille päivitettiin Kontakti-projektissa (ESR 2001–2008) tuotettu Polkuja työelämään –opas. Oppaassa on tietoa koulutuksesta, tutkintojen tunnustamisesta, työnhakemisesta ja työelämästä. Oppaasta otettiin yhteensä 900 kpl:n painokset ja sitä jaettiin mm. TE-toimistossa, Monikulttuurikeskus Mimosassa ja kotoutumiskoulutuksissa.

COMMUNITY COLLEGE OF MIKKELI (MIKKELIN KANS ALAISOPIST O)

Suomen kielen kurssitarjonta Mikkelissä (suomi, englanti, venäjä) ja Savonlinnassa (suomi, venäjä) Pointti-hankkeessa kerättiin kootusti paikallista suomen kielen koulutustarjontaa yhteen esitteeseen. Maahanmuuttajien on vaikeaa löytää kou-

Wed 5.00 pm–6 .30 pm Teacher Terttu Kuukka Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available coupon

FINNISH FOR BEGINNERS 1 10.9.2013–5 .12.2013 (48 hours) Tue 6.45 pm–8 .15 pm Thu 6.45 pm–8 .15 pm Teacher Minna Ollikainen Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon Course is mean t for those with knowledge of no Finnish, but not for a person who can´t read suitable or write. The aim is to learn to talk and to cope in Finnish. FINNISH FOR BEGINNERS 2 level 1 10.9.2013–5 .12.2013 (48 hours) Tue 5.00 pm–6 .30 pm Thu 5.00 pm–6 .30 pm Teacher Minna Ollikainen Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon This course continues where started course the 1 2013, but also ended in the spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. FINNISH FOR BEGINNERS 3 level 2 9.9.2013–4.1 2.201 Mon 5.00 pm–6 3 (48 hours) .30 pm

lutusta järjestävien toimijoiden tarjontaa lukuisista

This course continues where started course the 2 ended in the 2013, but also spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. FINNISH FOR BEGINNERS 5 level 2 9.9.2013–4. 12.201 Mon 6.45 pm–8 3 (48 hours) .15 pm Wed 6.45 pm–8 .15 pm Teacher Terttu Kuukka Venue: room 422, Mikkeli General Upper Secon dary School (Mikkelin lukio), Pääma jankuj Course fee 73,00 a 4 € (money-off available) coupon This course continues where started course the 4 ended in the 2013, but also spring new students welcome. The are aim to cope in Finnis is to learn to talk and h. Language instru ction for all Community College course s is Finnish. Courses may be joined mid-te space permi rm if ts. Registration for courses is at the Community College office (Otto Mannisenka tu 10), by phone 2929 or via intern 015-194 et www.mikke li.fi/kansalai sopisto Registration starts 27.8. at 10.00 am.

esitteistä ja nettisivuilta. Yhteen koottuna ja tavoitetasoihin luokiteltuna suomen kielen koulutustarjonta palvelee kaikkia tahoja: maahanmuuttajia, jotka etsivät kielen oppimisen mahdollisuuksia; kouluttajia, jotka markkinoivat koulutuksiaan saadakseen opetusryhmät täyteen; viranomaisia ja muita maahanmuuttajia neuvovia ja ohjaavia tahoja, joiden on helpompaa ohjata maahanmuuttajia oikeisiin koulutuksiin. Mikkelin suomen kielen kurssitarjonta -esitteeseen lisättiin myös nettisivun osoite, josta löytyy koottuna linkkejä itseopiskelumateriaaleihin.

CHECK ALSO PANKKI.FI: WWW.INFO ation for Important inform services in immigrants about local 15 languages, Finland with with 5 from Mikkeli information languages!

h language Internet Finnis for rials intended teaching mate immigrants: kieli > .fi > Suomen www.infopankki internetissä Suomen kieltä

CT: ACTIVITY MARTHA – PROJE WOMEN T FOR IMMIGRAN project in the Participating day Finnish every improves the

language. will be made For participants es ams. It includ individual progr hops (including works group work, and , job training d. crafts and food) eling, as neede couns nal perso e. Free of charg 2341 89 tel. 050-3 Marjo Pihlman, sedu.fi an@e marjo.pihlm

MIKKELI SUMM ER (MIKKELIN KESÄ UNIVERSITY YLIOPISTO)

Language instru

ction is in Englis h.

Registration in the by phone 015-2 office (Lönnrotinkatu 5), 10 300, 015-2 koulutus@m 10 302 or ikkelinkesayl iopisto.fi

Registration

is started.

BASIC EDUC ATION STUDY LINE FOR IMMIGRANT S IN UPPER SECON PREPARATION FOR DARY EDUC ATION 13.8.2013 –31.5. 2014 Venue: Otava ntie 2b, Otava The study line for immigrants study of Finnis involves h language and education subjec basic ts as well as preparation for further educa Study is free tion. end entitles students over the age of 17 to study grant/ integration assista nce. Course intend ed for those over 16 with some knowl edge of Finnis h. Admission is closed. Further inform ation by phone 015- 194 3552.

MULTICULT URAL CENTRE MIMOSA CONVERSAT ION FINNISH 20.8.2013–2 4.9.2013 Tue 3.30 pm–5 .00 pm No fee Venue: Mimo sa, Saattotie 1 Further inform ation: Tuisku Heiska nen, by phone tuisku.heisk 050-339 4932, anen@mimo sa.fi

THE HELP FINDING DO YOU NEED SH LANGUAGE RIGHT FINNI IN FOR REGISTERING COURSE OR THE COURSE? NAL NEED PERSO OR DO YOU G IN COUNSELLIN GUIDANCE AND S? OTHER ISSUE

lling nce and couse Pointti – Guida ners services for foreig www.pointti.eu 29, 4th floor u Porrassalmenkat 888, tel. 044-7115 u mikkeli@pointti.epm – 3.30 pm Mon – Thu 12.30 h, Russian Finnish, Englis e Free of charg languages Counsel in other in autumn 2013 r Mimosa Cente Multicultural 050-357 2290 Saattotie 1, tel. www.mimosa.fi

on Mondays Dari, urdu, hindi ri@mimosa.fi at 2–5 pm, infoda at 2–5 pm, ays Thai on Tuesd .fi infothai@mimosa esdays Wedn on Estonian t@mimosa.fi at 2–5 pm, infoes days Russian on Thurs pm at 12 noon–4 .fi mosa s@mi inforu e Free of charg

OTAVA FOLK HIGH (OTAVAN OPIST SCHOOL O)

FINNISH FOR FOREIGNER S– BASIC LEVEL 10.9.2013–5 .12.2013 Tue (Thu) 4.30 pm–6.00 pm Teacher Auli Kekkonen Venue: Mikke li Summer Unive Lönnrotinka rsity tu 5 Course fee 75,00 € (money-off available) coupon

MIKKELI UNIV ERSITY OF APPL SCIENCES (MIKK IED ELIN AMMATTIKORKEAKOULU/ MAMK), OPEN UNIVERSIT Y No courses on

this term.

ORGANISAT ION UN WOM EN

No courses on

this term.

SES GUAGE COUR FINNISH LAN IN MIKKELI 3 201 AUTUMN NTTI project piled by POI Brochure com employment on the way to (Immigrants ) in South Savo ices counselling serv Guidance and for immigrants al Funding European Soci sponsored by www.pointti.eu

Suomi sinun kielelläsi Finland på ditt språk Finland in your language Финляндия на твоём языке Soome sinu keeles La Finlande dans votre langue Finland oo ku qoran luqadaada Finlandia en su idioma Sizin dilinizde Finlandiya Finlanda në gjuhën tuaj 用中文介绍芬兰

Infopankki-verkkopalvelun Etelä-Savon paikallista tietoa Infopankki.fi -verkkopalvelussa on maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta yli kymmenellä kielellä.

Valtakunnallisen

yleistiedon lisäksi verkkopalvelussa on paikkakuntakohtaista tietoa niistä kunnista, jotka ovat tehneet yhteistyösopimuksen verkkopalvelua hallinnoivan Helsingin kaupungin kanssa. Pointti-hanke liitti Etelä-Savon kolme kaupunkia (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna) Infopankki.fi –verkkopalveluun. Hanke tuotti ja päivitti vuosina 2010–2013 kaupunkien paikallistiedot Infopankkiin viidellä kielellä sekä maksoi liittymismaksun. Sopimuksen tekijä ja vuosimaksun maksaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto vuoden 2013 loppuun saakka.

www.infopankki.fi

Infopankin kolmen Etelä-Savon kaupungin sivut osoittautuivat tarpeellisiksi tiedonlähteiksi. Paikallissivujen käyttäjämäärät nousivat vuosi vuodelta. Vuonna 2011 sivuilla vieraili 6210 ja vuonna 2012 jo 17 738 eri kävijää. Sivut palve-

Helsinki, espoo, Vantaa, kauniainen, turku, tampere, Mikkeli, oulu, rovaniemi

suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, albania, kiina, kurdi, persia, arabia

livat sekä Suomessa jo asuvia että tänne muuttoa suunnittelevia. Noin joka kolmas kerta sivut avattiin muualta kuin Suomesta käsin. Sivuilla kävijöistä noin joka kolmas avasi suomen kieliset sivut, joka viides venäjän kieliset sivut ja joka kuudes englannin kieliset sivut. Infopankin uudistuneen sisällön ja ilmeen jälkeen Pieksämäen ja Savonlinnan sivut lakkasivat toimimasta syyskuussa 2013. Mikkelin

JulkaisiJa HeLSingin kaupunki Publicerad av HeLSingForS Stad Published by tHe City oF HeLSinki

kaupunki jatkaa palvelussa edelleen omalla kustannuksellaan. Pointti-hanke tuotti Mikkelin Infopankki-sivut ja käännätti ne neljälle kielelle

työ- ja eLinkeinoMiniSteriö, SiSäMiniSteriö, keLa,

vuonna 2014.

opetuS- ja kuLttuuriMiniSteriö

Sovittelu-esite (11 kieltä) Lakisääteinen sovittelu-toiminta on vierasta maahanmuuttajille. Sovittelua käytetään erilaisissa riitoihin ja rikoksiin liittyvissä tilanteissa. Pointti-hankkeen resurssilla laadittiin yhteistyössä Mikkelin alueen Sovittelu-toimiston, Martha-hankkeen ja Monikulttuurikeskus Mimosan kanssa maahanmuuttajille tarkoitettu esite sovitteluprosessista. Esite julkaistiin yhdellätoista kielellä. Esitteen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien tietoisuutta sovittelun mahdollisuudesta esim. silloin, kun he joutuvat erilaisten

Mediation Office for the Mikkeli Region (Mikkelin alueen sovittelutoimisto) Porrassalmenkatu 23 A 4th floor 50101 Mikkeli Tel. 015 362 912, 040 596 5760 mikkeli@sovittelu.fi

Ministry of Social Affairs and Health Department for Family and Social Affairs Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 Valtioneuvosto Tel 09 16001 Internet address: www.stm.fi > Publications

Mediation Office for the Savonlinna Region (Savonlinnan alueen sovittelutoimisto) Olavinkatu 35 A 57130 Savonlinna Tel. 015 515 030, 040 596 5760 savonlinna@sovittelu.fi Mediation Office for the Varkaus Region (Varkauden alueen sovittelutoimisto) Kauppakatu 18, 2nd floor 78200 Varkaus Tel. 015 366 0401, 0400 596 388 varkaus@sovittelu.fi

This brochure is an edited version of the original 'Rikosten ja riitojen sovittelu' (Mediation of Crimes and Disputes) brochure and has been translated into 10 languages in cooperation with the Pointti – Immigrants' Path to Working Life Project of South Savo, with the support of the European Social Fund.

Mediation of Crimes and Disputes in Finland

www.sovittelu.fi www.thl.fi/sovittelu www.pointti.eu

Pieksämäki office Keskuskatu 14 B 76100 Pieksämäki Tel. 015 484 401, 0400 596 388

rasististen rikosten kohteeksi tai muissa konfliktitilanteissa.

4.2 Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvontaja ohjauspiste Pointin kehittämistyön ytimen muodosti vuosina 2008–2013 toteutettu maahanmuuttajien neuvontaja ohjauspalvelu, jota tarjottiin Mikkelissä 1.12.2008–31.12.2013 ja Savonlinnassa 1.11.2008–31.12.2013. Mikkelissä neuvontaa ja ohjausta toteutettiin TE-toimiston tiloissa sijainneessa palvelupisteessä koko hankkeen ajan suomen,

ENGLANTI

Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Neuvonta ja ohjaus Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus

englannin ja venäjän kielillä. Palvelupisteessä annettiin neuvontaa arkielämään, palveluihin, koulutukseen, työhön ja työnhakemiseen liittyvissä asioissa. Mikkelissä neuvontaa tarjottiin

myös monikulttuurikeskus Mimosassa vuosina

Savonlinnassa neuvontaa ja ohjausta var-

2008–2009 suomen ja englannin kielillä ja vuon-

ten perustettiin Navigaattori. Samoissa tiloissa

na 2010 suomen, englannin ja venäjän kielillä.

hankkeen kanssa toimivat Linnalan kansainväli-

Vuosina 2011–2013 Mimosassa oli tarjolla neu-

nen kohtaamispaikka ja Savonlinnan kaupungin

vontaa arabian, darin, hindin, urdun, englannin,

maahanmuuttajapalvelut. Lisäksi palvelua tar-

thain, venäjän ja viron kielillä. Mimosassa tarjot-

jottiin TE-toimistossa ja SAMIssa. Neuvontaa ja

tu neuvonta keskittyi asiakkaiden arkielämään

ohjausta oli saatavilla suomen, englannin, krei-

ja palveluihin liittyviin kysymyksiin.

kan, ranskan ja venäjän kielillä.

Pointin neuvontapiste, Mikkeli 2010.

Neuvonnan palvelulupaus oli seuraava: ”Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa tai ohjausta seuraavissa asioissa • arkielämä • koulutus- ja uramahdollisuudet

”Jos neuvontaa ja ohjausta ei olisi ollut, en voisi kuvitella miten minä pärjäisin alkuvaiheessa.”

• työnhaku • työelämä • suomen kielen koulutukset • vapaa-ajan harrastukset Ota yhteyttä, olemme sinua varten! Autamme sinua löytämään vastauksia kysymyksiisi. Teemme yhteistyötä eri organisaatioiden ja viranomaisten kanssa, mutta emme itse ole viranomaisia. Palvelemme suomen, venäjän, englannin, ranskan ja kreikan kielillä. Palvelut ovat ilmaisia.”

4.2.1 Yleisneuvonnalle on tarvetta Pointti-hankkeessa toteutettu neuvontaja ohjauspalvelu oli ns. yleisneuvontaa, jota tarjottiin kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta. Yleisneuvontaa tarvitaan erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa, mutta myös sen jälkeen kunnan asukkaana elämiseen liittyvissä asioissa. Yleisneuvonnan tehtävänä on antaa kokonaiskuvaa palvelujärjestelmästä ja neuvoa asiakkaita tarvitsemiinsa palveluihin. Yleisneuvonta vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: • Mitä palveluja on tarjolla? • Miten palvelut liittyvät toisiinsa? • Miten palveluihin hakeudutaan? • Miten palveluissa asioidaan?

Yleisneuvonta voi sisältää sekä kulttuuritietoista viestintää että henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa. Esimerkiksi alkuvaiheessa maahanmuuttajan tulee osata rekisteröityä väestötietojärjestelmään ja tarvittaviin viranomaispalveluihin sekä löytää tarvittavat peruspalvelut ja kotoutumista tukevat palvelut. Pointissa laadittu Suomeen muuttajan muistilista tuki sekä maahanmuuttajia että viranomaisia. Ennen Pointtia vastaavaa muistilistaa ei ollut käytössä.

Kun muutat Suomeen ulkomailta, rekisteröidy heti (1-2), selvitä oikeutesi sosiaaliturvaan (3), käy tarvittaessa TE-toimistossa (4), avaa pankkitili (5), käy tarvittaessa sosiaalikeskuksessa (5), nouda verokortti (6) ja hae lapsellesi päivähoitopaikka tai ilmoita hänet kouluun (7)

1 a) Maistraatti Kaikki: • Rekisteröityminen väestötietojärjes telmään • Henkilötunnuksen hakeminen

Tai 1b) Verotoimisto Suomeen tilapäisesti töihin muuttava: • Verohallinto voi kirjata väestötieto järjestelmään ja antaahenkilö tunnuksen • Rakennusalalla työskenteleville alalla tarvittava veronumero

2. Poliisi

3. KELA

EU/ETA-kansalainen: • Oleskeluoikeuden rekisteröinti, jos oleskelu kestää yli 3 kk 3. maiden kansalainen: • Oltava voimassa oleva oleskelulupa, joka haetaan ulkomailla ennen Suomeen tuloa ei tarvitse rekisteröidä oleskeluoikeutta erikseen • Perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa vasta Suomessa

4. TE-toimisto

5. Pankki

6. Sosiaalikeskus

• Ilmoittautuminen työnhakijaksi,mikäli henkilö on työtön - kotouttavat toimenpiteet • Myös työhön tulevat voivat ilmoittautua, mahdollisuus hakeutua mm. kielikoulutukseen • Mahdollisuus alku kartoitukseen kaikille asiakkaiksi rekisteröityneille

Pankkitilin avaaminen

• Mahdollisuus hakea tukea, jos henkilöllä on oleskeluluvan tunnus A tai hän on Suomessa rekiste röitynyt EU/ETA kansalainen • Mahdollisuus alku kartoitukseen muille kuin työhallinnon asiakkaille (esim. kotiäidit, eläkeläiset)

Henkilötunnuksen saamisen jälkeen haetaan oikeutta Suomen sosiaaliturvaan

6. Verotoimisto Verokortin noutaminen

7. Päivähoito, Perusopetus

Mukaan otettavia asiakirjoja: Passi, oleskelulupa (3. maiden kansalaiset), oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. Muut tärkeät todistukset, esim. vihkitodistus, lasten syntymätodistus, tutkintotodistukset, työtodistukset käännettävä suomeksi ja varustettava Apostille-leimalla

Kuva 8. Suomeen muuttajan muistilista

4.2.2 Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta Yleisneuvonnan lisäksi tarvitaan palvelu-

että palvelukohtainen neuvonta ei aina toimi riittävällä tavalla.

vontaa, jota toteuttaa palveluntuottaja. Silloin

4.2.3 Neuvontapiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista

asiakas saa mm. seuraavaa tarvitsemaansa

Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan

tietoa:

maahanmuuttajien kotoutumista voidaan mer-

kohtaista maahanmuuttajat huomioivaa neu-

• Mitä palvelussa tapahtuu?

kittävästi edistää kokoamalla yleisneuvontaa ja

• Mitä asiakkaalta odotetaan?

asiakkaan tarvitsemaa ohjausta yhteen pistee-

• Mihin palvelu liittyy?

seen. Neuvontapiste toimii keskitettynä tiedon

• Mitä palvelusta seuraa?

välittämisen paikkana. Tämä helpottaa erityi-

• Mitä asiakkaan tulee tehdä

sesti maahanmuuttajan alkuvaihetta uudessa

palvelutilanteen jälkeen?

yhteiskunnassa, mutta myös myöhemmissä vaiheissa ja uusissa tilanteissa.

Jos palvelukohtaista neuvontaa on riittävästi saatavilla, maahanmuuttajat eivät palaa saman

Kuvausmalli 2 Maahanmuuttajien kotoutu-

asian kanssa yleisneuvontaan. Pointti-hankkeen

mista tukeva neuvontaja ohjauspiste löytyy

asiakastilastot (kts. liite 3, s. 152-166) osoittavat,

liitteestä 2.

Kuva 9. Neuvontaja ohjauspiste kotoutumisen tukena

Tukee ja nopeuttaa kotoutumista ja arjen sujumista

Ohjaa palveluihin ja antaa valmiuksia asioida palveluissa

Fyysinen paikka - helppo löytää - matala kynnys - keskeinen sijainti

Markkinoi palveluaan asiakaslähtöisesti, aktiivisesti ja monikielisesti

Maahanmuuttajien neuvontaja ohjauspiste • uusille muuttajille • kunnassa jo asuville Toteutetaan selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna

Luotettavaa, kulttuuritietoista ja ammattitaitoista neuvontaa

Neuvontaa kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta

Koottua tietoa asettumisen ja kotoutumisen tueksi

4.2.4 Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla

4.2.4.1 Millaisia asiakkaita Pointin neuvontaja ohjauspiste tavoitti?

Kuluneella rakennerahastokaudella 2008–2013

Pointti-hankkeessa annettu neuvonta perustui

eri puolilla Suomea kokeiltiin ja kehitettiin maa-

asiakaslähtöisen ja luotettavan neuvonnan li-

hanmuuttajien neuvontapalveluita. Työmuoto oli

säksi kielitaitoisten työntekijöiden työhön. Yh-

uusi monilla paikkakunnilla ja sen tarpeellisuut-

teinen kieli helpotti neuvontaprosessia ja tuki

ta oli tärkeää osoittaa tilastoimalla asiakaskäyn-

asiakasta kysymään ja ymmärtämään hänelle

tejä ja käyntien sisältöjä.

tärkeitä kotoutumiseen liittyviä asioita.

Pointti-hankkeessa asiakasmääriä, asiakkaiden taustatietoja ja neuvonnan sisältöjä seurattiin tilastoimalla yhteydenottoja neuvontaja ohjauspisteisiin. Pointissa luotiin alkuvaiheessa sähköinen asiakasrekisteri, johon merkittiin asiakkaiden käynnit, taustatiedot ja kysytyt asiat ilman asiakkaan henkilötietoja. Pointin asiakasre-

”Tärkein on matala kynnys: aina saa soittaa, sopia tapaaminen tai tulla suoraan toimistoon, jos asia on kiireellinen. Tiedät että aina saat apua.”

kisteri esiteltiin ALPO-verkostolle, jonka kanssa sitä jatkokehitettiin yhdessä. Rekisterin ylläpito siirtyi ALPO-hankkeelle. ALPO-rekisteri on osoittautunut menestystarinaksi. Vuodesta 2011 ALPO-rekisteriä on käyttänyt lähes 20 neuvontapistettä eri puolilla Suomea. Seurantajärjestelmän avulla saadaan kansallisesti yhtäpitävää tietoa mm. neuvonnan asiakkaiden määristä, taustoista ja asiakkaiden kysymistä asioista. ALPO-rekisteriä hallinnoi jatkossa Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus. Tarkempia tilastotietoja Pointti-hankkeen neuvontapalvelujen asiakkaista löytyy liitteestä 3.

Asiakaskertomus 1: Omakielinen neuvonta Venäläinen pariskunta muutti Suomeen töihin. Työpaikalla ei tarvittu suomen kielen taitoa, mutta arkielämässä he joutuivat hankaliin tilanteisiin ilman kielitaitoa. He pyysivät kieliapua asioidessaan vakuutusyhtiössä, laskujen maksamisessa, kirjastosakkojen maksamisessa pankin kautta ja suomenkielen kurssien etsimisessä. Tutustuin heidän kanssaan työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, täytimme lomakkeet ammattiliittoon, teimme oleskeluluvan jatkohakemukset ja muita virallisia asiakirjoja. Ensimmäiset 5–6 kuukautta pariskunta asioi neuvontapisteessä viikoittain, koska Suomessa elämiseen liittyviä uusia asioita tuli heille jatkuvasti. Kielimuurin takia omaehtoinen asioiminen ei onnistunut. Harjoittelimme laskujen maksamista ja lomakkeiden täyttämistä. Kerroin heille arkielämän eroista Suomessa ja Venäjällä. Neuvonnan tarve väheni sitä mukaa, kun pariskunnan tiedot ja taidot asioida itsenäisesti kasvoivat.

Pointin neuvontaja ohjauspisteen asiakkaat Neuvontaja ohjausasiakkaita yhteensä

Asiakkaista

Mikkeli

1200 850 Savonlinna

YHTEENSÄ

2050 Mikkeli Savonlinna

2010 2011 2012 2013

Uudet asiakkaat keskiarvo / kk 56

55% 45%

Mikkeli

Savonlinna

Yhteensä

423 640 984 785

405 636 1682 1568

828 1276 2666 2353

Yhteydenottotapa

19 13

YHTEENSÄ 32

Miehiä

Naisia

MIKKELI • suomi • englanti • venäjä + omakielinen neuvonta v. 2011-2013 dari, urdu, hindi, arabia, thai, venäjä, viro

Käynti neuvontapisteessä

Asiakkaiden yhteydenottoja

KenttätyöPuhelin

7% 30% 6%

52%

Sähköposti

SAVONLINNA • suomi • englanti • kreikka • ranska + omakielinen neuvonta v. 2011-2013 venäjä

Neuvontakielet

Perhesiteet

33% 27% 15%

Maahanmuuttosyy

Elinkeinon harjoittaminen Opiskelu

Ei tietoa Työ

11% 10% 2% 1%

MIKKELI

VENÄJÄ 41%

Sukulaiset ja tuttavat 42 % Monikulttuurikeskus 21 %

VIRO 8%

TOP 5 lähtömaat

TE-toimisto 14 %

BURMA 5%

Oppilaitos 8 %

AFGANISTAN 4%

Netti 5 %

THAIMAA 3%

SAVONLINNA Sukulaiset ja tuttavat 49 %

Kunnan maahanmuuttajapalvelut 11 % Muu 5 %

13% 10% OPISTOASTE

KORKEAKOULUTUTKINTO

TE-toimisto 13 %

KESKIASTEEN KOULUTUS

26% 26%

Oppilaitos 16 %

PERUSASTE

Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta?

Paluumuutto Pakolaisuus

Koulutustausta

Työtön

Asumisaika Suomessa

Työmarkkinaasema

ALLE 1 VUOSI 1-3 VUOTTA

22%

21%

3-5 VUOTTA

YLI 5 VUOTTA

16%

Työssä avoimilla työmarkkinoilla

14%

29% 17%

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa

Muu tilanne

11%

Asiakaskertomus 2: Tuki työperusteisille maahanmuuttajille

4.2.4.2 Mitä asiakkaat kysyivät? ”Saimme konkreettista apua.”

lupahallinnossa, ei rekisteröintiä väestötietojärjestelmään maistraatissa eikä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan ollut haettu. Asiakkaiden mukaan työnantajalta kysyttiin mahdollisuudesta hakeutua sosiaaliturvan piiriin, mutta työnantaja hermostui asiasta ja keskustelu loppui siihen. Palveluohjaaja auttoi työperusteisia maahanmuuttajia uusimaan rekisteröinnin maistraatissa, varasi asiakkaille ajan poliisin lupayksikköön sekä auttoi täyttämään KELA:n lomakkeen, jolla haettiin oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan piiriin työskentelyn ajaksi. Myöhemmin asiakkaaksi hakeutui kaksi muuta saman yrityksen työntekijää samoissa asioissa.

Päätösten tai prosessien selventäminen

2215 (31 %)

Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu)

1861 (26 %)

Lomakkeiden täyttäminen

1216 (17 %)

Koulutukseen liittyvät asiat

1145 (16 %)

Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon

1137 (16 %)

Muut arkipäivän tilanteet

981 (14 %)

KELA

789 (10 %)

Suomen kielen opiskelu

728 (10 %)

Asuminen

719 (10 %)

Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus

650 (9 %)

Mitä neuvontapalvelussa kysyttiin? Liitteessä 3, taulukossa 1 (s. 162-164) esitetään Alpo-rekisteriin merkityt yli 15 000 asiaa kahdessakymmenessä eri luokassa ja niistä esitetään tyypillisiä esimerkkejä. Yhteydenotot sisällön mukaan Yhden yhteydenoton aikana kysyttiin yleensä useita eri asioita: ”Olen muuttanut Suomeen työntekijänä ja asun työnantajan järjestämässä asunnossa. Perheeni on muuttamassa tänne nyt. Miten ja mistä haen asuntoa? Miten lapsieni päivähoito ja koulu järjestyvät? Puolisollani on x-alan koulutusta ja työkokemusta, mitä hänen pitää tehdä työllistyäkseen?”. Neuvontaa annettiin tarpeiden mukaisesti ja asiaan liittyi yleensä myös tukea lomakkeiden täyttämiseen

Neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10 oli seuraava.

Kuva 10. Pointti-hankkeen neuvontaja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10

Suomeen töihin tulleet kolme EU-kansalaista ottivat yhteyttä saatuaan palveluohjaajan puhelinnumeron tuttavaltaan, joka on aikaisemmin ollut hankkeen asiakkaana. Miehet halusivat selvittää mahdollisuuksiaan päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn ajaksi. Asiakkaat asuivat työnantajan tarjoamassa asunnossa ja työnantaja oli hoitanut myös heidän rekisteröimisen. Rekisteröinti maistraatissa oli tehty koeajan pituuden perusteella vain kolmen kuukauden ajaksi. Sen jälkeen rekisteröintiä ei ollut uusittu. Lähtökohdat olivat siis seuraavat: kolme asiakasta, joilla oli kahdeksan kuukauden pituiset työsopimukset. Tästä ajasta viisi kuukautta oli jo mennyt. Asiakkailla ei ollut voimassa olevaa rekisteröityä oleskeluoikeutta poliisin

Neuvonta- ja ohjauspalveluissa painottui eni-

työhön ja työntekoon liittyviä asioita.

ten asiakkaiden epätietoisuus ja neuvonnan tar-

Hankkeen tarjoamista neuvontapalveluista

peet viranomaisasioinnissa. Erilaisten päätösten

on tärkeää nostaa esiin listan viimeisenä oleva

ja palveluprosessien selventäminen, tuki lomak-

kohta eli neuvonta erilaisissa kriisitilanteissa. Täl-

keiden täyttämisessä ja yhteydenottamisen tarve

laisia neuvontatilanteita oli koko hankkeessa 127.

viranomaisiin asiakkaan puolesta muodostivat

Vaikka neuvonnan kysyntä oli näissä määrällisesti

reilusti yli puolet kaikista yhteydenotoista. Yksit-

pientä, niin asioina ne olivat asiakkaalle ja myös

täisinä palveluina eniten kysymyksiä herättivät

neuvojille kokonaisvaltaisia ja erittäin haastavia.

Kelan palvelut.

Kriisitilanteet liittyivät taulukossa 1 (liite 3, s. 164)

Huomioitavaa on, että puhtaasti sosiaalitoi-

esitettyihin asioihin. Hankkeen työntekijät tiedos-

meen liittyvät asiat olivat neuvontapalveluista ky-

tivat oman asiantuntijuutensa ja osaamisen rajat

sytyissä asioissa vasta sijalla 11. Usein kunnissa

ja ohjasivat asiakkaita kriisipalveluihin ja muihin

maahanmuuttajat mielletään kuitenkin sosiaa-

asiantuntijapalveluihin. Hankkeen työntekijöiden

lipalvelujen asiakkaiksi ja kotoutumisen edistä-

havainto on, että kriisitilanteita kohtaavien maa-

miseen ja koordinointiin liittyvä vastuu annetaan

hanmuuttajien on vaikeaa löytää yksin asiantunti-

sosiaalitoimelle.

japalveluja ja päästä palveluihin. Näissä tilanteis-

Mikkelissä ja Savonlinnassa neuvontapalve-

sa tarvitaan hyvää ennakointia ja yhteistyötä eri

luihin hakeutuneiden asiakkaiden kysymät asiat

toimijoiden välillä sekä asiakkaiden tunnistami-

vaihtelivat jonkin verran. Mikkelissä kysyttiin eni-

sessa että palvelutarpeisiin vastaamisessa. Erityi-

ten työhön ja työntekoon sekä koulutukseen liitty-

sen haavoittuvia ja kriisitilanteissa palveluverkon

vä asioita. Savonlinnassa kysyttiin selvästi eniten

ulkopuolelle helposti jääviä ovat puolisoina ja työ-

päätöksiin ja prosesseihin sekä toiseksi eniten

perusteisina muuttajina saapuneet.

Asiakaskertomus 3: Puolisoina Suomeen muuttaneet naiset Suomeen muuttaa yhä enemmän Euroopan unionin ulkopuolelta naisia, jotka menevät naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Valitettavasti kaikki avioliitot eivät etene hyvin. Pointin neuvonnassa tuli näkyväksi mm. seuraavia asioita liittyen puolisoina Suomeen muuttaneisiin naisiin: Naisten valmiudet kotoutua Suomeen vaihtelevat suuresti. Osa heistä ei ole käynyt lähtömaassa ollenkaan koulua tai koulu on jäänyt kesken. Jotkut naiset ovat täysin miestensä varassa sosiaalisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Miehillä ei ole välttämättä käsitystä siitä, millaista tukea vaimo tarvitsee kotoutumisprosessiin. Kotoutumiskoulutuksiin ei aina hakeuduta syystä tai toisesta. Suomen kielen opiskelu aiheuttaa monille stressiä ja hankaluuksia. Jos suomen kielen taito on heikko, naiset eivät ole aina tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa. Ikäero mieheen saattaa olla suuri ja yhteistä kieltä ei välttämättä

ole. Jos parisuhteessa tulee vaikeuksia, nainen voi jäädä hyvin yksin ja tyhjän päälle selviytymään erilaisissa tilanteissa. Vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi ikäeroon, vuorovaikutukseen, kulttuurisiin eroihin, väkivaltaan tai alkoholiin. Ääritilanteissa suomalaiset puolisot uhkaavat naisia, joten naiset eivät uskalla puhua kenellekään, eivät uskalla soittaa poliisia paikalle tai tehdä asialle mitään. Naiset eivät uskalla jättää miestä, koska heillä ei ole paikkaa, mihin voi lähteä. Naisia pelottaa, että heidät karkotetaan Suomesta takaisin kotimaahan, jos he eroavat suomalaisesta miehestä. Neuvonnalle on olemassa selkeä tarve puolisoina muuttaneiden kotoutumisen tukena. Pointin omakielinen neuvonta tavoitti joitain kieliryhmiä, mutta ei valitettavasti kaikkia. Luottamuksellisen neuvonnan avulla selvitettiin yleensä tuen tarpeita ja saattaen vaihdettiin asiakas hänen tarvitsemaan asiantuntijapalveluun.

4.2.4.3 Yhteistyö viranomaisten kanssa

oikeuteensa käyttää palvelujärjestelmän palve-

Pointti-hanke teki yhteistyötä eri viranomaisten

luja. Myös kotoutumisajan ylittäneet maahan-

kanssa tai ohjasi asiakkaita käyttämään julkisia

muuttajat joutuvat uusiin elämäntilanteisiin, jois-

palveluja yhteensä 12 764 kertaa. Tämä tarkoit-

sa aikaisemmin opitut toimintamallit eivät enää

taa, että koko hankkeessa yhtä asiakasta oh-

päde. Ratkaisevaa on silloin se, löytävätkö he

jattiin yhden yhteydenoton aikana keskimäärin

tarvitsemiaan palveluita.

noin 1,8 erilaiseen palveluun. Kuvassa 30 (liite 3, s. 162) ovat ne viran-

man neuvontatyön aikana vahvistui käsitys siitä,

omaiset ja muut tahot, joiden kanssa tehtiin yh-

että maahanmuuton syy ja Suomessa asumisai-

teistyötä ja joiden palveluihin asiakkaita ohjat-

ka eivät ole keskeisiä määrittäviä tekijöitä maa-

tiin. Taulukossa esitetään eteenpäin ohjaukset

hanmuuttaja-asiakkaiden tiedon, neuvonnan ja

määrällisesti. Asiakkaita ohjattiin esim. Kelan

ohjauksen tarpeissa. Hankkeen tarjoamaa neu-

palveluihin yhteensä 1037 kertaa. Määrällisesti

vontapalvelua käyttivät yhtä lailla juuri Suomeen

eniten asiakkaita ohjattiin muihin projekteihin,

muuttaneet kuin maassa jo pidempään asuneet

muihin tahoihin, TE-toimistoon, yrityksiin ja työn-

henkilöt. Asiakkaiden joukossa oli sekä luku- ja

antajien luokse sekä Kelaan.

kirjoitustaidottomia että korkeakoulututkinnon

Kuvassa 31 (liite 3, s. 163) on esitetty sa-

suorittaneita, EU-kansalaisia ja kolmansien mai-

mat asiakkaan eteenpäin ohjaukset ja yhteistyöt

den kansalaisia, työssä olevia ja työttömiä jne.

prosentteina. Lähes joka kolmas neuvontatilan-

Hanketyössä huomioitiin myös, että valitetta-

teista päättyi siihen, että asiakasta neuvottiin

van usein työmuuttajien ja puolisoina Suomeen

käyttämään jonkun muun projektin palveluja tai

muuttaneiden tiedot ja taidot toimia palveluissa

muiden tahojen kuin listassa lueteltujen palve-

ovat heikkoja. Maassaolo-aika ei siten korreloi

luita. Asiakkaita neuvottiin yhden neuvontaker-

maahanmuuttajan toimintakyvyn kanssa.

ran päätteeksi useimmiten myös TE-toimistoon,

Neuvonnan ja ohjauksen tarpeet vaihtele-

yrityksiin ja työnantajiin, Kelaan ja oppilaitoksiin.

vat kotoutujan eri elämäntilanteiden mukaan.

4.2.5 Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta Suomeen muutetaan yleensä työn, puolison tai

Pointti-hankkeen maahanmuuttajille tarjoa-

Esitämme kuvassa 11, millaista tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta kotoutujat tarvitsevat eri elämäntilanteissa. Eri syistä Suomeen muuttaneita löytyy kaikista kuvatuista tilanteista.

perheen, paluumuuton, opiskelun, pakolaisuu-

Pointti-hankkeessa pystyttiin vastaamaan

den tai turvapaikan takia. Yhteiskunnan maa-

näihin tarpeisiin tarjoamalla yleisneuvontaa

hanmuuttajille tarjoamat palvelut ja niiden to-

yhden luukun periaatteella. Jatkossa yleisneu-

teutuminen saattavat vaihdella mm. muuttosyyn

vonnan tärkein kysymys on se, onko vastaa-

tai oleskelun keston mukaan (kts. liite 1, s.129-

vanlaista kokonaisvaltaista ja ammattitaitoista

136). Käytännössä maahanmuuttajan lähtömaa

neuvontaa tarjolla kaikille maahanmuuttajille, ja

taikka oleskeluluvan tunnus vaikuttavat hänen

löytävätkö asiakkaat palvelun.

MAAHANMUUTON PERUSTE

TIEDON / NEUVONNAN / OHJAUKSEN TARPEITA KOTOUTUJAN ERI ELÄMÄNTILANTEISSA MAAHANMUUTON ALKUVAIHE • Alkuvaiheen tieto ja neuvonta • Omatoimisuutta tukeva ymmärrettävä informaatio rekisteröitymisistä, suomalaisesta yhteiskunnasta ja paikallisista palveluista • Käytännön asioiden järjestyminen (pankkitili, asuminen, päivähoito, koulunkäynti jne.) • Tieto tarjolla olevista kotoutumispalveluista (alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus, muu kielikoulutus) ja neuvonta niihin ohjautumisesta

TYÖ PERHE PALUUMUUTTO OPISKELU PAKOLAISUUS TURVAPAIKKA

ELÄMINEN KUNTALAISENA / PERUSPALVELUT • Palveluneuvonta • Ymmärrettävä informaatio suomalaisesta yhteiskunnasta ja paikallisista palveluista • Neuvonta tarjolla olevien vaihtoehtojen hahmottamiseksi • Tuki lomakkeiden täyttämiseen, sähköiseen asiointiin sekä päätösten ymmärtämiseen

HAASTEELLISET ELÄMÄNTILANTEET • Ohjautuminen asiantuntijapalveluihin • Asiantuntijan antamat psykososiaaliset palvelut • Ammatillinen apu ja tuki vaikeassa elämäntilanteessa tai silloin, kun palvelujärjestelmä ei asiakkaan kohdalla syystä tai toisesta toimi

KOULUTUS • Aikaisemman koulutuksen, osaamisen ja koulutusvaihtoehtojen selvittäminen • Neuvonta koulutukseen hakeutumiseen • Uraohjaus

TYÖLLISTYMINEN • Työllistymistä edistävä henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, mahdollisuuksien kartoittaminen • Ohjattu ja tavoitteellinen työharjoittelu, uraohjaus, työnhaun tuki (CV, työhakemus) jne.

HUOMIOITAVIA ASIOITA KAIKKIEN ELÄMÄNTILANTEIDEN KOHDALLA

•

Asiakkaan riittämätön suomen kielen taito

•

Asiointivaikeudet viranomaisten kanssa sähköisesti tai kasvokkain

•

Vaikeudet lomakkeiden täyttämisessä

•

Vaikeudet päätösten ja prosessien ymmärtämisessä

•

Vaikeudet hahmottaa palvelujärjestelmää kokonaisuutena

•

Yksittäisiä palveluita ja niiden toimintamekanismeja ja syy-seuraussuhteita ei aina ymmärretä

TYÖN TEKEMINEN • Työsuhteisiin liittyvä neuvonta ja tuki ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja selvittämiseen Kuva 11. Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan eri elämäntilanteissa

Asiakaskertomus 4: Työmuuttaja Aasialainen työperusteinen maahanmuuttaja oli asunut Suomessa kolme vuotta ja ollut töissä koko ajan. Hän puhui hyvää englantia ja oli löytänyt itse tarvitsemaansa tietoa netistä. Asiakas kääntyi neuvontapalvelujen puoleen ja kysyi aluksi suomen kielen opiskeluvaihtoehdoista. Keskustelun edetessä tuli ilmi, että hän ei tiedä miten pitää toimia, jos jää työttömäksi ja onko hänellä oikeutta työttömyysetuihin. Miehen vaimo

oli myös muuttanut Suomeen. Vaimo oli hakenut oleskelulupaa, mutta prosessi kesti pitkään. Hän oli 3kk raskaana. Vaimolle ei ollut vielä myönnetty kotipaikkaa Suomesta ja ilman sitä hän ei päässyt neuvolapalveluihin. Hän oli käynyt kerran yksityislääkärillä, mutta se oli kallista. Luottamuksellinen neuvontasuhde syntyi ja asiakkaat asioivat ensimmäisen tapaamisen jälkeen useita kertoja neuvontapalvelussa.

4.3 Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus

Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa

Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus

Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä

on Pointti-hankkeessa kehitetty uusi toimintamalli. Pienryhmätoimintana toteutettava tiivis ja tehokas valmennus nopeuttaa maahanmuuttajan kotoutumista ja auttaa häntä toimimaan

Neuvonta ja ohjaus

omatoimisesti palveluissa Ensimmäisessä vai-

Omakielinen työelämäja kotoutumisvalmennus

heessa vuonna 2010 Pointissa koulutettiin työvoimapoliittisena koulutuksena yhdeksän omakielistä kotoutumisvalmentajaa. Sen jälkeen toimintaa kokeiltiin ja toteutettiin eri muodoissa. Omakielisessä työelämä- ja kotoutumisval-

mennuksessa maahanmuuttajille annetaan

mennuskielen ja suomen kielen. Koulutuksen

ryhmäpalveluna heidän omalla äidinkielel-

antamien tietojen, ammatillisten valmiuksien ja

lään tärkeimmät alkuvaiheen tiedot suomalai-

tiedonhakutaitojen kautta heillä on valmiudet

sesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä

antaa maahanmuuttajille oikeaa tietoa. Omakie-

ja kulttuurista. Omakielinen valmennus tukee

liset valmentajat eivät ole palveluiden sisällölli-

aikuisen

kiinnittymistä

siä asiantuntijoita, mutta heillä on laaja-alaista

yhteiskuntaan, palvelujärjestelmän hahmot-

perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja

tamista ja ymmärtämistä sekä osallisuutta.

palvelujärjestelmästä.

Koulutetut valmentajat

Sisältö

Omakielisinä valmentajina toimivat maahan-

Omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmen-

muuton itse kokeneet, valmentajan koulutuk-

nuksen sisältö on laaja. Sisältö koostuu 16 eri

sen suorittaneet henkilöt, jotka hallitsevat val-

osa-alueesta. Käytännönläheinen aiheiden kä-

maahanmuuttajan

sittely mahdollistuu 3–10 henkilön pienryhmissä.

Valmennuksen toteutus

Valmennus toteutetaan 3–4 tunnin tapaamisissa

Omakielistä valmennusta testattiin Etelä-Sa-

muutamana päivänä viikossa. Käytännön esi-

vossa valmentajien koulutuksen harjoitteluissa

merkkien ja tärkeiden asiakirjojen läpikäymisen

syksyllä 2010 ja Pointti–hankkeen toteuttamissa

lisäksi valmennuksessa tutustutaan alueellisiin

valmennuspiloteissa keväällä 2011. Kaikkiaan

toimijoihin sekä erikielisiin linkkeihin ja oppaisiin.

harjoitteluihin ja pilotteihin osallistui 87 Suomes-

”Olimme saaneet paljon tietoa miten ja mistä haetaan informaatiota, paljon tärkeitä puhelinnumeroita ja linkkejä.” Valmennuksen kohderyhmät Uusien maahanmuuttajien valmennus (42 h) sisältää kaikki omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmennuksen sisällöt, joita ovat mm. kansalaisen asema, raha-asiat (esim. laskujen

sa jo asuvaa tai äskettäin eri syistä muuttanutta maahanmuuttajaa, jotka kokivat omakielisen valmennuksen erittäin tärkeäksi. Valmennus antoi heille uutta tietoa kansalaisena toimimisesta ja auttoi heitä ymmärtämään erilaisia asioiden syy- ja seuraussuhteita.

”Me aina kysyttiin, jospa jotain oli epäselvää, ja saatiin vastaukset. Ryhmässä auttoi vapaa keskustelumuoto.”

maksu ja verotus), asuminen, asiakkaana palvelujärjestelmässä, sosiaaliturva, sosiaalija

Omakielistä työelämä- ja kotoutumisvalmen-

terveyspalvelut, koulutusjärjestelmä, suomen

nusta toteutettiin ryhmäpalveluna vuosina 2011–

kielen opiskelu, työelämä ja työnhaku, tasa-ar-

2012. Etelä-Savon ELY–keskus teki omakielisestä

vo ja yhdenvertaisuus, kulttuuri ja vapaa-aika.

valmennuksesta

puitesopimukset

Etelä-Savon

Maassa jo asuville maahanmuuttajille suun-

Koulutus Oy:n ja Linnalan Setlementti Ry:n kans-

natussa valmennuksessa (35 h) käydään läpi

sa. Valmennuksiin ohjauduttiin TE–toimistojen

perustietoja lyhyesti. Valmennuksessa koros-

kautta. Osallistuminen oli maksutonta TE–toimis-

tuvat palvelujärjestelmä, siinä toimiminen, kou-

tojen työnhakijoille. Etelä-Savossa voitiin toteuttaa

lutusjärjestelmä, työelämätieto, tasa-arvo ja

omakielistä valmennusta arabian, englannin, ve-

yhdenvertaisuus sekä osallisuus yhteiskunnan

näjän ja viron kielillä. Puitesopimuksen päätyttyä

toimintaan.

työhallinto ei ole enää ostanut valmennusta. Point-

”Ajattelimme, että paljon tiedämme Suomesta. Ilmeni, että emme tietäneet melkein mitään.”

ti-hankkeessa järjestettiin vielä keväällä 2014 yksi venäjänkielinen valmennus yhteistyössä Linnalan Setlementti Ry:n kanssa. Valmentajien koulutusmallista ja hankkeen resurssilla viimeisenä toteutusta valmennuksesta löytyvät tarkemmat raportit Pointti-hankkeen sivuilta.

Omakielisen työelämä- ja kotoutumisvalmennuksen sisällöistä voidaan räätälöidä eri-

Kuvausmalli 3 Omakielinen työelämä- ja

laisille kohderyhmille (esimerkiksi työmuuttajat,

kotoutumisvalmennus löytyy liitteestä 2.

kotiäidit, eläkeläiset tai luku- ja kirjoitustaidottomat) sopivia valmennuskokonaisuuksia.

4.4 Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen ja arkielämän tukemiseen Suosituksia kulttuuritietoiseen tiedotukseen ja viestintään Pointti 1: Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on tärkeää, että erityisesti alkuvaiheen palveluista on selkeää, monikielistä ja selkokielistä tiedottamista ja viestintää. Se huomioi maahanmuuttajan tiedon tarpeita ja on monikanavaista. Pointti 2: Viranomaisten tulee kehittää vieraskielisille asiakkaille suunnattua tiedottamista ja viestintää. Kehittämistä pitää tehdä yksittäisissä organisaatioissa ja toimipisteissä sekä yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Pointti 3: Tiedottamisen ja viestinnän laatimisessa on hyvä muistaa, että muualta Suomeen muuttanut ymmärtää palvelutarjontaa ja yksittäisiä palveluita aina oman aikaisemman kokemusmaailmansa kautta. Kulttuuritietoinen viestintä tukee kokonaisuuksien hahmottamista ja selkeyttää yksittäisiä palveluita. Pointti 4: Kuntien vieraskielisten asukkaiden pitää pystyä navigoimaan kunnan verkkosivujen etusivulta monikieliseen tietoon. Infopankki.fi –verkkopalveluun liittymistä kannattaa harkita.

Pointti 5: Verkko ja sähköinen viestintä ovat tätä päivää, mutta maahanmuuttajille tarvitaan myös painettuja esitteitä ja oppaita. Pointti 6: Palveluista tiedottamisen ja viestinnän tulee tavoittaa kaikki vieraskieliset asiakkaat. On hyvä miettiä, miten tavoitetaan esim. työperusteiset muuttajat, jotka eivät käytä työhallinnon tai sosiaalikeskuksen palveluita. Maistraatti, poliisin lupahallinto, verotoimisto ja kolmas sektori ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Pointti 7: Kulttuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa erityisesti uusien vastamuuttaneiden sekä omatoimisten maahanmuuttajien kotoutumista. Se vastaa kysymyksiin MITÄ, MIKSI, MISSÄ, MITEN ja MIHIN TÄMÄ LIITTYY. Pointti 8: Organisaatioissa on tärkeää tiedostaa, että kulttuuritietoiseen tiedottamiseen panostaminen helpottaa myös viranomaisten työtä.

Suosituksia maahanmuuttajien yleisneuvonnan ja ohjauksen järjestämiseen Pointti 9: Alueella on tärkeää olla helposti löytyvä ja monikielisesti markkinoitu palvelupiste, johon on koottu asettumista ja kotoutumista tukevaa kokonaisvaltaista tietoa kuntaan muuttavalle tai kunnassa jo asuvalle maahanmuuttajalle. Pointti 10: Yleisneuvontaa tulee olla tarjolla yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti kaikille maahanmuuttajille maahanmuuttosyystä riippumatta. Esimerkiksi tilapäisesti oleskelunsa rekisteröineitä työmuuttajia ei saa unohtaa. Pointti 11: Kuntatasolla on tärkeää käydä monipuolista linjakeskustelua ja tehdä päätös siitä, halutaanko maahanmuuttajien neuvontaa järjestää erityispalveluna, vai osana kaikille kansalaisille järjestettävää neuvontapalvelua.

Pointti 12: Neuvonnan tehtävänä on tukea ja nopeuttaa asiakkaan kotoutumista ja arjen sujumista. Neuvonta edistää asiakkaan yhdenvertaisuutta ja omatoimisuutta palveluissa. Pointti 13: Yleisneuvonnan on tärkeää antaa selkeä palvelulupaus. Millaista neuvontaa on saatavissa, missä menee neuvonnan rajat? Pointti 14: Asiakaslähtöistä neuvontaa ja ohjausta tulee tarjota selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna. Pointti 15: Suosittelemme maahanmuuttajien neuvonnan tilastoimista. Maahanmuuttajien neuvonnan seuranta tekee näkyväksi mm. neuvonnan määriä ja sisältöjä. Se antaa toimijoille palautetta palvelujen kehittämisen tarpeista ja suunnista.

Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen nopeaan tukemiseen Pointti 16: Pointti-hankkeessa kehitetty omakielinen kotoutumisvalmennus nopeuttaa uusien maahanmuuttajien kotoutumista maahanmuuttosyystä riippumatta. Kotoutumisvalmennus sopii osaksi kuntien, vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutusten ja työhallinnon toimia kotoutumisen edistämiseksi.

Pointti 17: Eri puolilla Suomea toimivat omakieliset neuvojat sopisivat hyvin omakielisen kotoutumisvalmennuksen toteuttajiksi. Pointti-hankkeessa pilotoitu valmentajien koulutusmalli on vapaasti käytettävissä.

Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut

Ammatillinen koulutus on monille maahanmuut-

heen koulutuksissa, ja puolet opiskelee ammat-

tajille tie työllistymiseen. Etelä-Savon ammatilli-

tia. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on

sissa oppilaitoksissa maahanmuuttajien määrät

kaikilla koulutusaloilla.

tutkintoon johtavassa koulutuksessa lähtivät

Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) on Ete-

nousemaan vuoden 2010 alussa, kun lainmuu-

lä-Savon koulutus Oy:n ylläpitämä ammatilli-

toksen kautta työttömien oli mahdollista aloittaa

nen oppilaitos. Esedulla on toimintayksiköitä

omaehtoinen

työttömyysetuudella.

kolmella eri paikkakunnalla: Mikkelissä, Juvalla

Maahanmuuttajien opintopolut poikkeavat kui-

opiskelu

ja Pieksämäellä. Vuositasolla opiskelijoita am-

tenkin kantaväestöstä. Koulutukseen pääsy ja

matillisessa koulutuksessa ja täydennyskou-

opintojen eteneminen on haasteellista etenkin

lutuksissa on noin 8000. Esedussa työskente-

puutteellisen koulutaustan ja kielitaidon omaa-

lee noin 500 henkilöä. Esedussa on noin 250

villa opiskelijoilla.

maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Heistä

Pointti-hanketta oli toteuttamassa kaksi am-

noin 100 opiskelee kotoutumiskoulutuksessa tai

matillista oppilaitosta.Savonlinnan ammatti- ja

Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen

aikuisopisto (SAMI) on Itä-Savon koulutuskun-

valmentavassa koulutuksessa (MAVA), noin 30

tayhtymän omistama monialainen ammatillinen

ammatillisena

oppilaitos. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia

sa koulutuksessa ja noin 130 näyttötutkintona

ovat Enonkoski, Kitee, Parikkala, Rantasalmi,

suoritettavassa koulutuksessa. Maahanmuutta-

Savonlinna ja Sulkava. SAMIssa on tarjolla yli

jataustaisia opiskelijoita on kaikilla Esedun seit-

50 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa.

semällä koulutusalalla.

perustutkintona

valmentavas-

Opiskelijoita on 2300 ja henkilöstöä 300. Vuon-

Hankkeessa tartuttiin opintojen etenemiseen

na 2014 SAMIssa on noin 200 maahanmuutta-

liittyviin haasteisiin ja luotiin uusia työvälineitä ja

jataustaista opiskelijaa. Heistä puolet opiskelee

-käytäntöjä opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä

kieli- tai valmistavissa koulutuksissa eli nivelvai-

opiskelijoiden tueksi. Hankkeessa kehitettiin

osaamisen tunnistamista aloitetaan jo kotoutumiskoulutuksessa ja ne tallen netaan sähköiseen portfolioon, • pilotoitiin Mikkelissä lähihoitajakoulutusta ja Savonlinnassa Polku hoitoalalle –koulutusta, • SAMIn Puualan perustutkinto (tutkinnon osat) maahanmuuttajille –koulutuksessa pilotoitiin luotuja tukitoimia ja • tarjottiin työssäoppimisjaksoilla suomen kielen integroitua opetusta lisäohjauk sena maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.

maahanmuuttajien palveluohjauksen malli ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittämisen malli. Pointin avulla • opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjottiin koulutusta ja foorumeita kasvattaa omaa osaamistaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemisessa, • työpaikkaohjaajia koulutettiin ohjaamaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla, • luotiin opintojen hakeutumisvaiheeseen ammattialapajat ja kielitaitokartoitukset, • aloitettiin toimintamalli, jossa aiemman

Ryhmänohjaajan kommentti maahanmuuttajien lähihoitajakoulutuksesta vuosina 2008–2010: ”Ollessani maahanmuuttajaryhmän ryhmänohjaajana sain paljon uusia vaikutteita omalle työuralleni. Ymmärsin maahanmuuttajataustaisen opiskelijan yksilölliset sekä kulttuuriset opiskelun haasteet jokapäiväisessä opiskelun arjessa. Tästä kokemuksesta on ollut paljon hyötyä kaikkien opiskelijoiden kohtaamisessa. Maahanmuuttajaopiskelijat halusivat tarmokkaasti opiskella ja luoda verkostoja uudessa toimintaympäristössään. Yhtey-

det, jotka luotiin koulutuksen yhteydessä työelämään ovat kantaneet näihin päiviin saakka. Kokonaisuutena maahanmuuttajaryhmän opettaminen ja ryhmänohjaaminen olivat työurani yksi merkittävämmistä kasvuprosesseista siinä mielessä, että huomasin kuinka tärkeää on vuorovaikutus, kommunikoinnin onnistuminen, kulttuuriin sitoutuminen ja sen vahvistaminen ja kaikki tämä tehtiin yhteisen ilon ja onnistumisten kokemusten kautta.”

5.1 Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa Ammatillisessa oppilaitoksessa tapahtuvalla palveluohjauksella tarkoitetaan Pointissa koulutukseen, työllistymiseen ja arkielämään liittyvää tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta sekä palveluohjausta. Palveluohjauksessa palveluohjaaja auttaa opiskelijaa saamaan tarvittavat palvelut palveluntuottajalta oikea-

Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe

aikaisesti. Päätöksentekovastuu on aina opiskelijalla. Palveluohjaus on matalan kynnyksen ohjausta. Sen avulla opiskelija ohjautuu oikeaan koulutukseen ja saa tukea ja ohjausta opintojensa aikana myös arkielämään liittyvissä asioissa. Tämä ehkäisee keskeyttämistä ja pienentää syrjäytymisriskiä. Opiskelija suorittaa opinnot suunnitellun aikataulun mukaisesti. Opetushenkilöstö voi keskittyä opetukseen ja ohjata opiskelijan palveluohjaajan luo, kun kyseessä ei ole opetukseen liittyvä asia. Palveluohjaaja on ohjauksen ammattilainen, joka varmistaa, että ohjausta antaa aina paras asiantuntija, ja tieto on ajantasaista. Kuvausmalli 4 Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa löytyy liitteestä 2. Tapauskertomuksia Seuraavat tapauskertomukset kuvaavat tarkemmin, mitä Pointti-hankkeessa toteutettu palveluohjaus on käytännössä.

Asiakaskertomus 5: Ohjauksen ja koulutuksen kautta rakennusalalle Opiskelija opiskeli Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA) ja oli kiinnostunut rakennusalasta. HOPS-keskustelussa olivat mukana opiskelija, ryhmänohjaaja ja palveluohjaaja. Opiskelija ohjattiin tutustumaan koulutusalalle, jonne hän aikoi hakea MAVAn jälkeen. Palveluohjaaja kertoi opiskelijalle, että työvoimakoulutuksena oli alkamassa rakennusalan koulutus ja auttoi tekemään hakemuksen. Opiskelija valittiin koulutukseen. Sekä MAVAn että rakennusalan koulutuksen aikana opiskelija haki ja sai ohjausta opiskeluun ja arkielämään liittyvissä asioissa. Yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa suunniteltiin tukitoimia. Opiskelija suoritti tutkinnon suunnitellun aikataulun mukaisesti. Valmistumisen jälkeen hän työllistyi määräaikaiseen työsuhteeseen.

Asiakaskertomus 6: Luku- ja kirjoitustaidoton ammattimies Opiskelija hakeutui suorittamaan tutkinnon osaa kone- ja metallialan perustutkinnosta. Opiskelijalla oli vuosien kokemus hitsaustyöstä kotimaassaan, mutta hänen suomalainen työnantajansa vaati häntä suorittamaan yhden tutkinnonosan levyseppähitsaajan tutkinnosta, jotta työsuhde jatkuisi. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa vastuukouluttajalle selvisi, että opiskelija on luku- ja kirjoitustaidoton omalla äidinkielellään ja osasi lukea ja kirjoittaa

5.2 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe

suomea vain auttavasti. Vastuukouluttaja otti yhteyttä palveluohjaajaan. Vastuukouluttaja, palveluohjaaja, erityisopettaja ja opiskelija tekivät yhdessä suunnitelman yhden tutkinnon osan suorittamiseksi. Palveluohjaaja oli opinnoissa mukana auttamassa lukemaan ja kirjoittamaan silloin, kun sitä vaadittiin (esim. työelämän osaamistestit, näyttö). Opiskelija suoritti tutkinnon osan tuettuna ja työsuhde jatkui.

Erityisesti niille maahanmuuttajille, joilla on puutteellinen koulutausta, on ammatilliseen koulutukseen pääsy ja tutkinnon suorittaminen haasteellista. Nivelvaiheessa erilaisilla tukitoimilla ja toimenpiteillä voidaan varmistaa koulutukseen

5.2.1 Nivelvaiheen kehittäminen

pääsy ja sopivan koulutuspolun löytyminen. Nivelvaiheen kehittämisellä tarkoitetaan kaik-

Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe

kien toimenpiteiden ja tukipalveluiden sekä koulutusten rakenteiden uudelleen arvioimista ja parantamista siten, että maahanmuuttajataustaisen opiskelijan siirtyminen ammatilliseen koulutukseen helpottuu ja varmistuu. Nivelvaiheen tukitoimilla tuetaan myös suoraan oppilaitokseen hakeutuneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lisäksi tuetaan oppilaitoksen henkilöstöä. Kuvausmalli 5 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen löytyy liitteestä 2.

Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon

valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen.

Asiakaskertomus 7: Polun rakentamista yhteistyössä Opiskelija muutti Suomeen kiintiöpakolaisena ja opiskeli Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajille -koulutuksessa. Kotimaassaan ja ulkomailla hän oli tehnyt rakennusalan töitä useita vuosia. Opiskelija ei ollut motivoitunut kielenopiskeluun, vaan halusi töihin. Yhteistyössä Avoin ammattiopisto -hankkeen palveluohjaajan kanssa sovittiin työssäoppimisjakso rakennusalan koulutukseen. Jakson jälkeen pidettiin palautekeskustelu, johon varattiin tulkkaus. Keskustelussa olivat mukana opiskelija, ryhmänohjaaja, rakennusalan

opettaja, maahanmuuttajien palveluohjaaja sekä Avoin ammattiopisto -hankkeen palveluohjaaja. Opiskelijalle sovittiin vielä toinen tutustumisjakso, jonka jälkeen oli uusi palautekeskustelu. Tutustumisjakson ja opettajan palautteen perusteella opiskelijan rakennusalan osaaminen tuli näkyväksi, vaikka alan opintoihin ja työelämään vaadittava kielitaito oli vielä puutteellinen. Kolmas tutustumisjakso sovittiin ajankohtaan, jolloin rakennetaan talviolosuhteissa. Jakson jälkeen opettaja kirjoitti opiskelijalle osaamistodistuksen. Prosessi jatkuu.

5.2.2 Ammattialapajat nivelvaiheessa

Ammattialapajat on suunniteltu nivelvaiheen

koulutus- / työelämään ja pystyy suhteuttamaan

ohjauksen työkaluksi. Ammattialapajoissa maa-

omaa osaamistaan suhteessa Suomessa vaa-

hanmuuttajat saavat tutustua noin yhden päivän

dittuun ammatilliseen osaamiseen.

ajan mahdollisimman käytännönläheisesti valit-

Ammattialapajoihin tulijat ohjautuvat maahan-

semaansa ammatilliseen tutkintoon ja opiske-

muuttajakoulutuksista tai TE-toimistosta. Oppi-

luun kyseisessä tutkinnossa ammatinopettajien

laitokselle ammattialapajat on hyvä rekrytoin-

johdolla. Ammattialapajoissa maahanmuuttaja

tikanava uusien opiskelijoiden hankkimiseksi.

pääsee tekemään tutkinnolle keskeistä käytän-

Ammattialapaja mahdollistaa osaamisen tun-

nön työtä ja kuulee samalla muiden, tutkinnossa

nistamisen, parhaassa tapauksessa ammat-

jo opiskelevien, kokemuksia opinnoista. Suo-

tialapaja voi olla päivän mittainen alalle sovel-

malainen koulutus ja ammatit voivat olla maa-

tuvuuskoe maahanmuuttajalle, jonka jälkeen

hanmuuttajalle vieraita, mutta ammattialapajo-

hänelle avautuu paikka ammatillisessa koulu-

jen kautta hän saa kosketuksen suomalaiseen

tuksessa.

Toimii oppilaitoksen opiskelijoiden rekrytointikanavana

Madaltaa kynnystä päästä ammatilliseen koulutukseen

Selkeyttää ammatinvalintaa

Ammattialapaja 1/2 tai 1 päivän mittainen käytännönläheinen alaan tututuminen

Lisää osaamisen tunnistamista

Auttaa ymmärtämään suomalaisia ammattitaitovaatimuksia

Auttaa ymmärtämään ammatillisen koulutuksen vaatiman kielitaidon tason

Kuva 12. Ammattialapaja

Asiakaskertomus 8: Ammattialapaja urasuunnittelun apuna Opiskelija opiskeli kotoutumiskoulutuksen viimeisessä moduulissa ja halusi päästä opiskelemaan lähihoitajaksi, koska oli kuullut että alalla riittää töitä. Hän valitsi ammattialapajojen tutustumiskohteiksi lähihoitajan ja puutarhurin ammattialapajat. Lähihoitajan ammattialapajassa käytiin läpi lähihoitajan erilaiset työkentät ja tehtiin käytännössä verenpainemittauksia, mitattiin verensokeria sekä tehtiin erilaisia haava- ja tukisidoksia. Tämän päivän jälkeen

opiskelija tajusi, ettei lähihoitajan työ ole sellaista kuin hän kuvitteli eikä hän halunnut työskennellä tulevaisuudessa lähihoitajana. Seuraavaksi hän osallistui puutarhurin ammattialapajaan, jossa ammatinopettaja tunnisti heti opiskelijan osaamista, jota hän oli hankkinut sesonkityöntekijänä puutarhoilla. Opettaja ehdotti opiskelijalle hakeutumista puutarhurin tutkintoon ja seuraavana syksynä opiskelija aloitti ammatillisen koulutuksen puutarha-alalla.

Esedussa tehtiin Pointti-hankkeen työnä palautekysely näyttötutkintoa suorittaville maahanmuuttajille vuosina 2011–2012. Palautekyselyyn vastasi 73 % näyttötutkintoa suorittavista maahanmuuttajista. Palautekyselyn mukaan • joka kolmas opiskelija on jossain opinto jen vaiheessa saanut ohjausta palvelu ohjaajalta • kaksi kolmesta opiskelijasta oli käynyt ennakkoon tutustumassa siihen alaan, johon haki opiskelemaan (ammattialapajat)

• reilusti yli puolelle vastaajista oli tehty kielitesti ennen opintojen alkua (kielitaitokartoitus) • lähes kaikki vastaajista koki, että heidän aiempaa osaamistaan oli hyödynnetty heidän sen hetkisissä opinnoissaan (henkilökohtaistamisen kehittäminen, osaamisen tunnistaminen)

5.3 Suosituksia ammatilliseen koulutukseen Pointti 18: Monikulttuurisessa oppilaitoksessa koko henkilöstö on sitoutunut kehittämistyöhön ja maahanmuuttajat huomioidaan myös strategioita ja suunnitelmia laadittaessa.

Pointti 21: Koulutusaloihin tutustumalla maahanmuuttaja saa tietoa ammattialasta. Lisäksi hänellä on mahdollisuus peilata omia valmiuksiaan ja kielitaitoaan suhteessa ammattialan vaatimuksiin.

Pointti 19: Ongelmakeskeisyyden sijaan keskitytään tukitoimiin. Monikulttuurisuutta käytetään opetuksessa positiivisena voimavarana.

Pointti 22: Oppilaitoksissa neuvontaa, ohjausta ja palveluohjausta tarvitaan kielikoulutuksista aina ammatillisen koulutuksen päättämiseen saakka. Maahanmuuttaja tarvitsee matalan kynnyksen ohjausta eli jonkun, jonka puoleen kääntyä niin koulutukseen kuin arkielämäänkin liittyvissä asioissa.

Pointti 20: Kielitaitokartoitus hakeutumisvaiheessa on tärkeä, mutta suuntaa antava, ei karsiva. Kielitaitovaatimusta pitää tarkastella suhteessa kyseisen ammattialan opintoihin ja työtehtäviin.

Tyรถllistymisen palvelut

6.1 Taustatietoja

mus TE-palveluista rajoittui usein käyntiin yhden

Työllistymisen palvelujen kehittämisessä tärkein

luona. Muut TE-palvelut olivat vieraita eikä niihin

yhteistyökumppani oli TE-palvelut. Eteläsavo-

osattu hakeutua. Tämän seurauksena palveluita

laisessa hankemallissa sovittiin, että hankkeen

ei osattu käyttää, vaikka niille oli tarvetta. Sa-

kaksi oppilaitoksiin työsuhteissa olevaa työnte-

massa yhteydessä tehtiin myös pienimuotoinen

kijää sijoittuivat TE-toimistoihin Mikkelissä ja Sa-

kysely TE-toimiston työntekijöille. Heiltä kysyttiin

vonlinnassa. Hanketyöntekijöiden tehtävänä oli

käsitystä siitä, miten hyvin maahanmuuttajat

auttaa työhallintoa tehostamaan maahanmuut-

tuntevat TE-palveluita. Vastausten perusteel-

tajien työllistymispolkuja ja pääsyä avoimille

la TE-palvelujen työntekijät yliarvioivat maa-

työmarkkinoille.

hanmuuttajien tuntemuksen saatavilla olevista

6.1.1 TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien keskuudessa

maahanmuuttajien neuvojan eli asiantuntijan

palveluista ja olettivat, että maahanmuuttajat hakeutuvat kaikkiin tarjolla oleviin palveluihin samalla tavalla kuin muutkin asiakkaat. Tämä

Jo hankkeen alkuvaiheessa todettiin, että

oivallus johti siihen, että työllistymisen palvelu-

TE-palveluiden tuntemus ei ole riittävän hyvä

jen kehittämisessä oli koko hankkeen toiminnan

maahanmuuttajien keskuudessa. Asiaa kar-

ajan tärkeää lisätä asiakkaiden TE-palveluiden

toitettiin kyselyllä, joka toteutettiin Mikkelissä.

tuntemusta ja ohjautumista niihin.

Kyselyn tulosten perusteella asiakkaiden tunte-

Asiakaskertomus 9: Opiskelijana Suomeen Suomen kansalaisen venäläissyntyinen puoliso tuli Pointti-hankkeen palvelupisteeseen saatuaan hankkeen venäjänkielisen esitteen postin kautta. Kyseessä oli 29– vuotias nainen, joka oli asunut Suomessa jo kuusi vuotta. Hän oli muuttanut Suomeen alun perin opiskelijana ja oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon venäjänkielisessä koulutusohjelmassa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen asiakas jäi kotiin äitiyslomalle. Hän ei ollut asioinut TE–toimistossa koskaan. Asiakkaalla oli hyvin epäselvät mielikuvat toimiston tarjoamista palvelusta ja työtavoista. Mieli-

kuvat olivat muodostuneet huhujen ja tuttavien kertomusten perusteella. Asiakkaalla ei ollut tietoa kotouttamispalveluista tai mahdollisuudesta saada työttömyysetuutta puolison tuloista riippumatta eikä muista toimiston palveluista. Asiakas tunsi www. mol.fi –sivut, mutta ei osannut hakea sieltä tietoa. Asiakkaalle kerrottiin TE–palveluiden asiakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palveluvalikoimasta. Saatuaan oikeaa tietoa hän päätti rekisteröityä työnhakijaksi. Asiakas haki ja pääsi kielikoulutukseen sekä osallistui valmentavaan koulutukseen.

6.1.2 Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta Mikkelissä ja Savonlinnassa neuvottiin asiakkai-

tai vain muutaman kerran asiasta riippuen. Ma-

ta hankeaikana yhteensä noin 2000 kertaa työn-

talan kynnyksen neuvontapalvelu osoittautui

hakemiseen ja työhön liittyvissä asioissa. Osa

tarpeelliseksi. Kysyttyjä asioita olivat mm. seu-

heistä käytti neuvontapalvelua kertaluontoisesti

raavat:

Työnhakemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus

Työntekemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus

• työkokeilujen järjestelyt, yhteydenotot työnantajiin

• työsuojeluasioita

• alueen työmahdollisuuksien kartoittamista

• työpaikkakiusaaminen

• työnhaun asiakirjojen laatimista (ansioluettelo, työhakemus)

• irtisanomisuhka • ammattiliitot ja niiden jäsenyys

• tukea sähköiseen työnhakuun • valmistautumista työhaastatteluun • työn aloittamiseen liittyvien asioiden neuvontaa (työsopimus, ilmoitus TE-toimistoon, verokortti, ammattiliitot tai työttömyyskass jne.)

• oman yrityksen perustamiseen liittyvää neuvontaa

Kuva 13. Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä Pointissa

Lyhytkestoiseen

neuvontaan

osallistuneiden

työllistymistä ei seurattu järjestelmällisesti ja sik-

den lisäksi mm. koulutusneuvontaa, uraohjausta ja työnhakuvalmennusta.

si siitä ei voida esittää dokumentoituja tuloksia.

Pitkäkestoisten

asiakkaiden

asiakkuudet

Hankkeessa annettuun pidempikestoiseen

saattoivat kestää ajallisesti useamman vuo-

ohjaukseen osallistui 244 asiakasta. He tarvit-

den. Heidän työmarkkinatilanteita selvitettiin

sivat tukea esimerkiksi työnhakuprosesseihin,

URA-tietojen avulla Etelä-Savon ELY-keskuksen

jotka saattoivat sisältää edellä mainittujen asioi-

toimesta huhtikuussa 2014.

Työtön 45

18,40

23%

Työssä 22 Palkkatuella 8 Oppisopimuksella 1

9% 13%

Omaehtoisessa koulutuksessa 32 Työvoimakoulutuksessa 24

3,30% 0,40%

3,30% 6,10%

Työllistymistä edistävissä palveluissa 16 Työvoiman ulkopuolella 8

13,10%

Ei hakijana 33

9,80%

Ei asiakkaana 56

Kuva 14. Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä) työmarkkinatilanteet 15.4.2014

Asiakkaiden työllistyminen ei ollut helppoa.

työhallinnon asiakkaina. Näitä hankkeen asiak-

Edes Suomessa päivitetty ammatillinen koulutus

kaita oli yli kolmasosa. Oletettavaa on, että heis-

ei taannut työpaikkaa kaikille niille, joita tuettiin

tä suuri osa on työssä avoimilla työmarkkinoilla.

uraohjauksen, koulutuksen ja työnhakemisen

Pointti-hankkeen oman seurannan mukaan

avulla. Onneksi myös onnistumisia tapahtui.

asiakkaita työllistyi myös sesonkityöhön ja ke-

Joidenkin asiakkaiden kohdalla tapahtui määrä-

sätöihin sekä harjoittelijoiksi. Savonlinnassa

aikaista työllistymistä, joka oli saattanut päättyä

tehtiin hyvää yhteistyötä maatalousalan yrittäji-

jo ennen huhtikuussa 2014 tehtyä otantaa.

en kanssa.

Kuvassa 14 ”ei hakijoilla” tarkoitetaan niitä,

Joidenkin asiakkaiden kohdalla päästiin

jotka ovat aikaisemmin olleet työhallinnon asiak-

eteenpäin suhteellisen pienellä tuella, kuten

kaina, mutta eivät ole sitä enää. ”Ei asiakkaana”

seuraava asiakaskertomus osoittaa.

tarkoitetaan niitä, jotka eivät ole koskaan olleet

Asiakaskertomus 10: Oikea-aikaisella tuella vakituiseen työsuhteeseen Suomen kansalaisen puolisona maahan tullut nainen pyysi apua työpaikan haussa äitiysloman jälkeen. Asiakkaalla oli kotimaastaan tekniseltä alalta hankittu ammatillinen koulutus ja muutaman kuukauden verran ravitsemusalan työkokemusta Suomesta. Asiakkaan kanssa laadittiin ansioluettelo ja työhakemus puhtaanapitoalalle, josta hän oli kiinnostunut. Asiakas ei tullut valituksi hakemaansa työpaikkaan. Hänelle ehdotettiin hakua avoimena olleeseen ravitsemuspalvelualan työpaikkaan. Hakemus piti jättää sähköpostitse eikä asiakas tai kukaan hänen perheestään osannut käyt-

tää tietokonetta. Asiakkaan kanssa avattiin sähköpostitili ja häntä autettiin lähettämään työpaikkahakemus ja CV työnantajalle. Hän työllistyi 4 kk:n määräaikaisen työsuhteeseen ja sai erinomaista palautetta työstään. Asiakasta autettiin hakeutumisessa hygieniapassikoulutukseen TE-palveluiden kautta. Työsuhteen päättymisen jälkeen häntä ohjattiin rekisteröitymään HRV-palveluun, jonka kautta hän sai useampia lyhytaikaisia työsopimuksia. Suoritettuaan ammatillisen perustutkinnon asiakas työllistyi vakituiseen työsuhteeseen ravitsemuspalvelualalle.

Työllistymisen palvelujen kehittämisessä tehtiin monia avauksia. Luvuissa 6.2, 6.3 ja 6.4 kuvaamme niistä kolmea eri kokonaisuutta, jotka olivat uraneuvonta ja –ohjaus, maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa sekä työelämän tiedot ja taidot.

6.2 Uraneuvonta ja -ohjaus Uraohjausta

työllistymispalveluissa

tarjoavat

TE-toimistoissa työskentelevät ammatinvalinnanohjauksen (AVO) psykologit eli asiantuntijat. Maahanmuuttaja ohjautuu usein ammatinvalinnanohjaukseen vasta siinä vaiheessa, kun hänen suomen kielen taitonsa on kehittynyt ja riittää asiointiin. Urasuunnittelua on kuitenkin syytä tukea jo kotoutumisprosessin alkuvaiheessa kohtaamisissa muiden toimijoiden kanssa. Näitä toimijoita ovat mm. TE-palvelujen viranomaiset sekä kotoutumiskoulutusten opettajat. Kotoutumisvaiheen uraneuvonta ja -ohjaus muualla kuin AVO-palvelussa sisältää mm. aikaisemman osaamisen tunnistamista sekä yksilöllisten kiinnostusten kohteiden ja työllis-

tymismahdollisuuksien selvittämistä. Tällainen

Työllistymisen palvelut Uraneuvonta ja -ohjaus Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot

työskentely saattaa riittää selkeyttämään urava-

yhteiskunnan toimintaperiaatteita, että näke-

lintaa niin, että asiakas ei koe tarvitsevansa sen

mään oman ammatillisen osaamisensa kehit-

lisäksi ammatinvalinnanohjauksen apua. Ko-

tämisen tarpeita suhteessa työmarkkinoiden

toutumiskoulutusten opettajilla ja TE-palvelujen

vaatimuksiin.

muilla viranomaisilla ei ole yleensä vastaavaa

Onnistumisen lisäedellytyksiä ovat ohjaajan

ohjausalan ammatillista osaamista kuin amma-

kulttuuritietoisuus, ammatilliseen pätevöitymiseen

tinvalinnan psykologeilla. Asiakkaan on tärkeää

liittyvä substanssiosaaminen sekä tieto ja ymmär-

tietää, että työhallinto tarjoaa ammatinvalinnan

rys kulttuurisen sopeutumisen prosessista.

ohjausta ja hänellä on mahdollisuus kääntyä vaiheessa. Muiden uraneuvontaa ja -ohjausta

6.2.2 Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille?

tarjoavien on tärkeää hahmottaa oman ohjaus-

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen työnha-

osaamisensa rajat ja ohjattava asiakas tarvit-

kijajoukko. Heidän valmiutensa hakea ja saada

taessa seuraavan asiantuntijan palveluun.

työtä vaihtelee useiden eri tekijöiden summana.

AVO:n puoleen missä tahansa ohjausprosessin

6.2.1 Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat?

Suomen kielen taitoa pidetään yleensä työn saamisen edellytyksenä, mutta se on vain yksi tekijä monien muiden joukossa. Pisin matka työmarkkinoille on niillä, joilta puuttuu luku- ja kirjoi-

Uraneuvonta ja -ohjaus ovat prosessinomais-

tustaito tai ammatilliseen koulutukseen vaadit-

ta työskentelyä, jonka tavoitteena on edistää

tavaa pohjakoulutusta. Lähtömaassa suoritettu

asiakkaan siirtymistä avoimille työmarkki-

ammatillinen koulutus tai sitä vastaava työkoke-

noille. Edistäminen tapahtuu muun muassa

mus kelpaavat vain harvoin sellaisenaan suo-

tukemalla asiakkaan voimaantumista, omien

malaiselle työnantajalle. Korkeakoulututkinnon

pystyvyyskäsitysten vahvistumista sekä itse-

muualla kuin Suomessa suorittaneilla tutkinnon

ohjautuvuuden kehittymistä.

antama pätevyys ei korreloi suomalaisen korkeakoulutuksen kanssa, jolloin asiakas tarvitsee

Onnistunut maahanmuuttajan uraohjaus edel-

tietoa tutkinnon rinnastamisesta ja täydennys-

lyttää pitkälti samoja asioita kuin kantaväes-

koulutuksen vaihtoehdoista. Moni vaihtaa am-

tön uraohjaus. Jussi Onnismaa on tiivistänyt

mattia Suomessa ja tarvitsee silloin uraneuvon-

ohjauksen kulmakivet kolmeen sanaan: aikaa,

taa ja –ohjausta.

huomiota ja kunnioitusta.

Uraohjauksen avulla asiakkaille tarjotaan tu-

Keskusteluissa uraohjauksesta ja ohjauk-

kea ammatillisten tavoitteiden hahmottamiseen

sellisesta työotteesta nousee usein esiin re-

ja niiden saavuttamiseen. Tiedossa olevat vaih-

surssikysymys. Maahanmuuttajan ohjaus vaatii

toehdot, välitavoitteet ja päämäärät lisäävät asi-

aikaa ja tarvittaessa tulkin. Uraohjaukseen pa-

akkaan opiskelumotivaatiota kielenoppimisessa

nostaminen maksaa kuitenkin itsensä takaisin,

ja jaksamista siihen liittyvissä vastoinkäymisis-

sillä sen avulla maahanmuuttaja saa kotoutu-

sä. Urasuunnitelmat tekevät kielen opiskelusta

misensa ja työllistymisensä kannalta tärkeitä

ja työssäoppimis- tai työssäkokeilujaksoista ta-

työkaluja. Ohjauksen avulla yksilö pystyy sekä

voitteellisia ja saavat asiakkaan panostamaan

hahmottamaan työmarkkinoiden ja ympäröivän

niihin.

6.2.3 Miten uraohjausprosessi etenee?

Esimerkiksi aineenopettajaksi pätevöityvän asi-

Uraohjausprosessi on aina yksilöllinen. Se ete-

akkaan kanssa käydään läpi pätevöitymiskou-

nee asiakkaan tilanteen kartoittamisesta avoi-

lutukseen liittyvät asiat hakeutumisvaiheesta

mille työmarkkinoille pääsyyn asti ja voi jatkua

harjoittelupaikan valintaan ja valmistumiseen.

myös sen jälkeenkin. Asiakkaan ohjaustarve voi

Samalla voidaan myös miettiä koulutuksen osal-

olla myös pienempi ja koskea vain jotain kapeaa

listumiseen vaikuttavia asioita, kuten matkat

osa-aluetta. Yhteinen työskentely voi alkaa neu-

koulutuspaikkakunnalle, lasten hoito yms. Läh-

vontatilanteesta ja muuttua uraohjaukseksi.

tökohtana on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja uraohjausprosessin omistaja. Asi-

Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakastaan

akas laittaa tärkeysjärjestykseen tavoitteita oman

arvioimaan omaa aikaisempaa osaamistaan

persoonansa ja elämäntilanteensa mukaan.

suhteessa työmarkkinoiden tilanteeseen ja vaatimuksiin ja valitsemaan ammattialalta

Kuvausmalli 6 Maahanmuuttajan

vaihtoehtoja, jotka vastaavat asiakkaan tilan-

uraneuvonta- ja ohjaus löytyy liitteestä 2.

netta. Asiakasta autetaan laatimaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle sekä avataan etenemisen vaiheet ja niihin liittyviä asioita.

Asiakaskertomus 11: Prosessinomainen ohjaus Työperusteisen puolisona Suomeen muuttanut opettaja hakeutui hankkeen asiakkaaksi työnhaun käynnistämisen yhteydessä. Asiakkuuden alkaessa nainen oli asunut Suomessa kaksi kuukautta. Asiakas halusi tietää, voiko hän rekisteröityä työnhakijaksi ja estääkö kotihoidontuki työttömyysturvan saamista. Asiat selvitettiin ja asiakasta ohjattiin myös hakemaan kotouttamiskoulutukseen ja valmentavaan koulutukseen (MAVA). Suomi 1- koulutuksen aikana asiakasta tuettiin omaan ammattialaan tutustumisen näkökulmasta sopivan paikan etsimisessä ja saamisessa. Työssäoppimisjakson alussa ja lopussa pidettiin yhteiset palaverit, joissa olivat mukana asiakas, työpaikkaohjaaja ja palveluohjaaja. Palavereissa määriteltiin TOP–jakson tavoitteet ja niiden saavuttaminen osana laajempaa urasuunnitelmaa. Asiakkaalle tarjottiin mahdollisuus jatkaa osa-aikaisena liikuntakerhon vetäjänä ja hän tarttui siihen. Jakson jälkeen asiakkaan kanssa käytiin läpi pätevöitymisen edellytykset, aikataulut, kustannukset ja työllistymisvaihtoehdot.

Suomi 1 - koulutuksen jälkeen työssäoppimispaikan työnantaja tarjosi palkkatuella puolen vuoden työsopimusta, joka kaatui siihen, että asiakkaalla ei ollut oikeutta palkkatukeen. Oikeutta palkkatukeen olisi voinut kertyä vain jos asiakas ei olisi osallistunut työelämävalmennukseen tai koulutukseen. Asiakas päätti kuitenkin tehdä puolen vuoden pituisen työelämävalmennussopimuksen. Koko TEV–jakson ajan hän sai ohjausta työpaikkaohjaajalta. TEV–jakson jälkeen asiakas jatkoi Suomi 2 - koulutukseen. Asiakkaan kielitaito, erityisesti kuullun ymmärtämisessä, oli kehittynyt selvästi paremmin kuin niillä opiskelijoilla, jotka jatkoivat kieliopintoja suoraan ykköskurssilta. Asiakas päätti hakea työtä ja pyysi apua ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen. Muuten hän haki työpaikkaa omatoimisesti ja asuttuaan maassa alle kaksi vuotta hän työllistyi vakituiseen työhön, joka ei vastaa hänen koulutustaan. Asiakas suunnittelee pätevöityvänsä nykyisen työn ohella omalle alalle.

6.3 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa

Työllistymisen palvelut

Maahanmuuttajien työharjoittelun ohjausta kehitettiin ja toteutettiin yhteistyössä TE-palvelujen kanssa Savonlinnassa vuosina 2009–2012. Pointti-hankkeen asiakaspalvelutoiminnan kautta vahvistui se käsitys, että ohjatut harjoittelujaksot kielikurssien välillä kartuttavat omakohtaista kokemusta suomalaisesta työelämästä. Realististen työllistymistavoitteiden asettamiseksi

Uraneuvonta ja -ohjaus

Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot

maahanmuuttajalle on tärkeää tarjota mahdollisuus peilata omaa osaamistaan suomalaisen työelämän vaatimuksiin. Savonlinnassa Pointti-hankkeen palveluohjaajan resurssia käytettiin

Työharjoittelun ohjaaminen on monivaihei-

työttömien maahanmuuttaja-asiakkaiden henki-

nen prosessi. Asiakkaan kannalta onnistunut

lökohtaisten kotoutumissuunnitelmien toteutu-

harjoittelu vaatii • huolellista valmistelua ennen harjoittelun alkua, • monipuolista tukea harjoittelun alkaessa ja sen aikana sekä • tehostettua ohjausta ja opastusta harjoittelun päättyessä.

misen tukemiseksi ja suunnitelmissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työharjoittelu on yleisnimike, jolla tarkoitamme TE-palvelujen koordinoimaa työkokeilua, kotoutumiskoulutukseen liittyvää työelämäjaksoa ja muita tämän tyyppisiä harjoittelujaksoja, joissa tavoitteena on suomalaiseen työelämään tutustuminen, työelämäyhteyksien luominen ja mahdollinen työllistyminen.

Työharjoittelun

ohjauksella

vahvistetaan

henkilön minäkuvaa. Asiakasta tuetaan löytämään omia kykyjään ja vahvuuksiaan suoma-

Työharjoittelun ohjaamisella tarkoitamme kaik-

laisessa työelämässä sekä uskomaan omiin

kia niitä asiakkaan toimijuutta vahvistavia ja

realistisiin mahdollisuuksiinsa. Henkilön am-

mahdollistavia toimenpiteitä ja valmisteluja,

matillista kasvua tuetaan antamalla rakentavaa

jotka tapahtuvat ennen harjoittelun alkua, har-

palautetta ja edistämällä oppimista tukevien

joittelun alkaessa, sen aikana ja sen päättyes-

prosessien synty.

sä. Ohjauksen avulla tuetaan asiakasta asetta-

Työharjoittelun ohjaaminen tähtää tavoitteel-

maan tavoitteita harjoittelulle ja saavuttamaan

lisen ja mahdollisimman itsenäisen harjoittelun

niitä.

toteutumiseen. Pointti-hankkeen jatkosuositus on, että työttömien maahanmuuttajien kohdalla työvalmentajan tukea on saatavilla harjoittelussa. Kuvausmalli 7 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa löytyy liitteestä 2.

Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Harjoittelun valmistelu

- Harjoittelujakson sisällyttäminen maahanmuuttajan työllistymis- tai opiskelusuunnitelmaan - Tavoitteiden pohdinta ja asettaminen harjoittelulle - Maahanmuuttajan tilanteen ja huomioi tavien asioiden selvittäminen

Harjoittelun alkaminen työpaikalla - Harjoittelupaikka haastattelussa mukana maahanmuuttaja, työn antaja/työnohjaaja ja harjoittelua koordinoiva taho (+ tulkki) - Työnantaja/työpaikka ohjaaja esittelee työ paikan ja työtehtävät - Työnantaja/työpaikka ohjaaja haastattelee maahanmuuttajaa

- Tarvittaessa tuki ja opastus ansioluettelon laatimiseen tai sen päivittämiseen

- Maahanmuuttaja ja työnantaja päättävät harjoittelun aloittamisesta

- Maahanmuuttaja ja harjoittelua koordinoiva taho kartoittavat sopivia harjoittelupaikkoja

- Laaditaan kirjallinen sopimus ja käydään läpi sovittavat asiat: harjoittelun kesto, työaika, työmatkat, tauot, ruokailu, työ vaatetus, vakuutukset, sairastuminen, poissa olot, työturvallisuus ym.

- Asiakaskohtaisia polkuja: tutustumis käynti työpaikalla, haastattelun järjestä minen, maahanmuut taja ottaa itse yhteyttä työnantajaan - Ennen harjoittelupaikka haastattelua harjoittelua koordinoiva taho ja maahanmuuttaja käyvät läpi preppaus-keskus telun, jossa voidaan tarvittaessa käyttää apuna tulkkia

- Sovitaan väliarviointi keskustelun ajankohta*

Harjoittelun aikana

- Harjoittelua koordinoiva taho soittaa maahan muuttajalle ja työn antajalle ja tiedustelee harjoittelun sujumista; hän myös muistuttaa väliarviointikeskustelusta - Väliarvioinnin materiaa lien lähettäminen osa puolille etukäteen mietittäväksi - Väliarviointikeskustelussa mukana maahanmuut taja, työnantaja/työ ohjaaja ja harjoittelua koordinoiva taho - Väliarvioinnissa korostetaan avoimuutta - Väliarvioinnissa käsiteltävät asiat: harjoittelun sujuminen; rakentava palaute; vahvuudet ja kehittämis alueet; tavoitteet harjoittelun loppu jaksolle; mahdollinen jatko

Harjoittelun päättyessä

- Työnantaja/työpaikka ohjaaja, maahan muuttaja ja harjoittelua koordinoiva taho käyvät loppukeskustelun, jossa tarkastellaan, vastasiko harjoittelu sille asetettuja tavoitteita - Tarkistetaan, miten väli arviointikeskustelussa sovitut asiat ovat edenneet - Sovitaan mahdollisesta jatkosta - Työnantaja antaa harjoittelutodistuksen maahanmuuttajalle - Maahanmuuttaja päivittää ansioluette lonsa, tarvittaessa harjoittelua koordinoiva taho avustaa ja opastaa

* Väliarviointikeskustelu järjestetään, mikäli harjoittelu kestää yli kuukauden

Kuva 15. Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa

Asiakaskertomus 12: Pitkäkestoista rohkaisemista Asiakas muutti Suomeen vuonna 2007. Hankkeen asiakkaaksi hän hakeutui vuonna 2009. Vuonna 2010 asiakas sai ensimmäisen työharjoittelupaikkansa rakennusalan tehtävissä. Jo tuolloin hänelle tarjottiin palveluohjaajan resurssia työharjoittelun ajan. Harjoittelujakson jälkeen asiakas kävi kielikursseja, mutta asioidessaan hankkeen palveluohjaajan luona hän oli edelleenkin ujo puhumaan ja käyttämään suomea. Vuonna 2011 hän pääsi kuukaudeksi kesätöihin maatilalle, missä myös hänen avopuoliso oli työssä. Vuonna 2012 asiakas oli työtön ja kotoutumissuunnitelmassa sovittiin työharjoittelupaikan etsinnästä. Asiakkaan kielitaito oli parantunut, mutta edel-

leenkään hän ei uskaltanut keskustella suomeksi. Palveluohjaajan toimesta asiakas osallistui osaamiskartoitukseen ja laati työnhakuasiakirjat. Asiakas oli aikaisemminkin etsinyt työharjoittelupaikkaa, mutta tällä kertaa prosessi muistutti työnhakuprosessia. Asiakas pääsi työhaastatteluun ja sai harjoittelupaikan lounasravintolan keittiöapulaisena. Työpaikalla harjoiteltiin suullista viestintää suomen kielellä pienin askelin; alkuvaiheessa asiakas vain tervehti ravintolan asiakkaita ja toivotti tervetulleeksi ja pikkuhiljaa hän rohkaistui esittelemään ruokalistaa ravintolan asiakkaille. Harjoittelujakso päättyi. Asiakas ei kuitenkaan työllistynyt.

6.4 Työelämän tiedot ja taidot 6.4.1 Valmiudet työelämään vaihtelevat Työelämän tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamista ja valmiutta työelämään. Nämä tiedot ja taidot koostuvat mm. työnhakutaidoista, oman osaamisen arvioinnista suhteessa suomalaisen työelämän vaa-

Työllistymisen palvelut Uraneuvonta ja -ohjaus Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa

Työelämän tiedot ja taidot

timuksiin ja yleisestä työelämätietoudesta. Kotoutumista edistävät toimenpiteet rakentuvat

koulutusta työvoimapoliittisena toimenpiteenä.

Virolaismiehet tekivät töitä 3 viikk o jonka jälkeen heillä oli viikko vap tiön tilaukset oli saatava valm iik työntekijät olivat tehneet töitä ym kauden. Johta Työn takia Suomeen muuttavat EU-maiden kan-ja oli hankkinut yhti hyötyä jättäessään maksamatta salaiset erottuvat muista maahanmuuttajaryhyli- ja sunnuntaityökorvauksia maksuineen ainakin 500 000 euro mistä siinä, että työn perusteella muuttaessaan

Suomessa asuu kuitenkin suuri joukko maa-

he eivät pääsääntöisesti tarvitse oleskelulu-

hanmuuttajia, joilta puuttuu tämä mahdollisuus.

paa ja heillä on rajoittamaton työnteko-oikeus.

Suomessa pitkälti kotoutumiskoulutusten varaan. Työhallinnon asiakkaina olevat maahanmuuttajat saavat tukevan paketin suomen kieltä ja yhteiskuntaan sekä työelämään orientoivaa

oa peräkkäin, paata. Jos yhiksi, virolaismpäri vuoroiölle laitonta lakisääteisiä työnantajaon edestä.

EU-kansalaiset

muodostavat

sellaisen

maahanmuuttajaryhmän, joka ei välttämättä näy perus- tai kotoutumispalveluissa ja he saattavat jäädä työelämään liittyviä tarpeellisia tietoja vaille. Hankkeen aikana todettiin, että maahanmuuttajan työelämän tuntemus ei välttämättä vastaa maassa asuttua aikaa tai työkokemuksen pituutta. Sisääntuloammatissa useamman vuoden toiminut ulkomaalainen on usein tietämätön saatavilla olevista peruspalveluista, ammattiyhdistysliikkeestä tai omista oikeuksistaan työntekijänä. Työelämän tietoihin, taitoihin ja pelisääntöi-

.10.2014 Yle-uutiset 31

sti ttiin toistuva te e te lä il ö ij Työntek seitsemän työpäiviä ja in n n tu 3 1 n lain yli sekä ylitettii ja o k k ii v ö ty päivän äärät. n enimmäism ö ty li y t a im sall kkäin,

3 viikkoa perä t tekivät töitä ata. Jos yhVirolaismiehe i viikko vapa ol ä ill he n rolaistyönjonka jälkee a valmiiksi, vi av at sa i ol et vuorokautiön tilauks töitä ympäri t ee hn te at itonta hyötekijät oliv nut yhtiölle la ki nk ha i ol a eisiä yli- ja den. Johtaj matta lakisäät sa ak m n ää aksuineen tyä jättäess a työnantajam si uk va or ök sunnuntaity tä. 0 euron edes ainakin 500 00

hin liittyvällä tiedottamisella ja johdonmukaisella valmennuksella on tärkeä rooli maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä, yhdenvertaisen aseman saavuttamisessa työmarkkinoilla sekä loppupelissä myös harmaan talouden en-

Useat toimijat (työsuojelupiirit, oppilaitokset, ay-liikkeet ja hankkeet) ovat tuottaneet

naltaehkäisemisessä. Työelämään liittyvää tiedottamista, neuvon-

paljon työelämään liittyviä julkaisuja eri kielillä.

taa ja ohjausta toteuttavan työntekijän on syytä

Erityisesti työperusteisten tai työtä aktiivisesti

tarkistaa seuraavat asiat kohdatessaan uuden

hakevien kohdalla on tärkeää ennakoida lähitu-

maahanmuuttajataustaisen asiakkaan: • Tiedon ja neuvonnan tarve asioimishetkellä • Asiakkaan omakohtaiset kokemukset ja käsitykset suomalaisesta työelämässä • Asiakkaan tilanne, suunnitelmat ja niihin liittyvä ennakoivan tiedon tarve

levaisuudessa eteen tulevia tilanteita ja tiedon tarpeita, ja ohjata asiakasta hakemaan hallitsemallaan kielellä saatavilla olevia verkkosivuja ja julkaisuja. Myös kotoutumiskoulutuksissa olevia maahanmuuttajia on tärkeää tutustuttaa näihin materiaaleihin.

Yle-uutiset 6.11.2014

Siivousfirma huijasi kielitaidottomia työntekijöitä – 670 euroa käteen neljän kuukauden siivouksesta 89

Työelämän tietoihin ja taitoihin liittyvä tiedottaminen ja valmennus ovat onnistuneet silloin kun: • Asiakas hahmottaa työmarkkinoiden rakenteita, toimintaperiaatteita ja syy seuraussuhteita • Tietää, mistä saa tietoa alueellisesta ja valtakunnallisesta työvoimakysynnästä sekä avoimista työpaikoista • Tuntee omaan ammattialaansa liittyvä vaatimuksia sekä ymmärtää niiden merkitykset omalla kohdallaan • Osaa hakea työtä ja markkinoida omaa osaamista • Tietää olemassa olevista tukimuodoista sekä mistä tai keneltä voi saada apua ja tukea tarvittaessa • Asiakkaan kulttuurinen toimintakyky suomalaisessa työyhteisössä kehittyy. Kuvausmalli 8 Työelämän tiedot ja -taidot löytyy liitteestä 2. Esimerkkejä Pointti-hankkeen kehittämistyöstä maahanmuuttajien työelämän tietojen ja -taitojen kartuttamiseksi • 80 työnhakuvalmennuksiin osallistunutta savonlinnalaista maahanmuuttajaa • 88 startti-infoon, eli yrittäjyysinfoon osallistunutta maahanmuuttajaa, toteutettu yhteistyössä Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa • 115 etäinfopilotteihin osallistunutta maahanmuuttajaa, toteutettu yhteis työssä Etelä-Savon TE-toimiston kanssa • 174 infoihin, tutustumiskäyntiin, työ pajoihin ja työhöntutustumisjaksoihin maatalous- ja puutarha-alan yrityksissä osallistunutta maahanmuuttajaa

6.4.2 Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittäminen Hankkeen edetessä työllistymispalvelujen kehittämistyön keskeisenä asiana nousi maahanmuuttajien työelämävalmennus- ja työharjoittelutukimuodon tehostaminen. Asiakastyössä huomattiin, että maahanmuuttajien työnhaku- ja työelämävalmiuksien parantamiseen oli olemassa selkeää tarvetta. Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittymistä tuettiin henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Hankkeen asiakkaille tarjottiin mahdollisuus harjoitella työhaastattelua sekä pohtia ja arvioida omia työnhakukokemuksiaan. Asiakkaita opastettiin myös työnhakuasiakirjojen laatimisessa. Hankkeessa käytetyt käytännöt todettiin hyväksi malliksi sekä maahanmuuttajien omien vahvuuksien tunnistamisen ja kielen oppimisen kannalta että työnantajien kannalta. Työnantajat arvostivat erityisesti maahanmuuttajien motivaatiota ja halukkuutta päästä yrityksiin harjoittelijoiksi. Maahanmuuttaja-asiakkaiden työnhakutaitoja kehitettiin järjestämällä ryhmämuotoisia työnhakuvalmennuksia. Vuosina 2012–2014 Savonlinnan Pointti-hankkeessa toteutettiin maahanmuuttajille suunnattu Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus

(jäljempänä

”MST-valmennus”).

MST-valmennusten keskeinen tavoite oli parantaa maahanmuuttajien työnhakutaitoja, työelämätietoutta ja motivoida heitä hakemaan aktiivisesti työtä. MST-valmennus on kaksiosainen valmennus, jossa työskentelytapana käytetään oppimiskahvilamenetelmää (engl. Learning café). Valmennuksen aihepiirit ovat työnhakukanavat, työnhakuasiakirjat ja työhaastattelutilanne. Valmennuksen toinen osio sisältää työhaastatteludemonstraation ja keskustelua työelämän säännöistä. MST-valmennuksessa

ohjauksen

tukena

käytetään

Kesätyöntekijän muistilistaa ja Muistilistan sanastoa viidellä kielellä. Valmennuksesta on kirjoi-

tettu erillinen raportti, joka löytyy hankkeen sivuilta www.pointti.eu.

OSA 1 Learning Cafe

OSA 2 Demonstraatio ja ryhmäkeskustelu

Työnhakukanavat

Työhaastatteludemonstraatio

Työnhaun asiakirjat

Työelämän säännöt

Työhaastattelu

Kesätyöntekijän muistilista + sanasto

Tapaamisen jälkeen henkilökohtainen palaute sähköpostilla

Kuva 16. Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus

MST-valmennus liittyi Savonlinnan TE-palve-

Työhakuvalmennusten

onnistuneisuutta

lujen järjestämään Kesätyöpörssi-rekrytointita-

vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään välit-

pahtumaan. Ensimmäinen osa järjestettiin en-

tömien työllistymistulosten perusteella. Henkilön

nen rekrytointitapahtumaa ja toinen sen jälkeen.

pääsy avoimille työmarkkinoille on monien seik-

Pointin jatkosuositus onkin, että työnhakuvalmen-

kojen loppusumma ja työnhaun onnistuneisuus

nusten yhteydessä osallistujille järjestetään mah-

on ennen kaikkia työnhakijan omissa käsissä.

dollisuus testata omia taitojaan aidoissa työnha-

Työnhakutaidot kehittyvät yksilöllisesti, kokemuk-

kutilanteissa. Tärkeätä on myös, että jatkossa

sen ja ajan myötä. Työnhakijat, ja erityisesti maa-

järjestettävät työnhakuvalmennukset kytketään

hanmuuttajataustaiset työnhakijat, tarvitsevat jat-

olemassa oleviin alueellisiin työnhakutapahtumiin

kuvaa tukea ja ohjausta taitojensa kehittämiseen.

ja -käytäntöihin.

Tukea voi tarvita myös työllistymisen jälkeen.

Asiakaskertomus 13: Työnhakuvalmennus asiakkaan tukena Asiakas muutti Suomeen vuonna 2008. Hän käytti satunnaisesti Pointti-hankkeen tarjoamia ohjaus- ja neuvontapalveluita saadakseen tietoa yksittäisistä koulutukseen ja työllistymiseen liittyvistä asioista. Asiakas kommunikoi hyvin suomeksi ja hän oli omatoiminen. Vaikutti siltä, että hänellä oli selkeitä tavoitteita ja hän halusi menestyä uudessa kotimaassaan. Vuonna 2012 asiakas opiskeli SAMIssa nivelvaiheen koulutuksessa. Keväällä 2012 hän osallistui hankkeen järjestämään MST-työnhakuvalmennukseen. Keväällä 2012 SAMIssa järjestettiin maataloustyö-info, jonka jälkeen asiakas ilmoittautui halukkaaksi kesätöihin. Palveluohjaaja järjesti asiakkaalle työhaastattelun maataloustyönantajan kanssa ja asiakas sai kuukaudeksi kesätöitä. Työ oli sesonkiluonteinen. Tämä oli asiakkaan ensimmäinen työpaikka Suomessa. Palveluohjaaja ohjasi ja tuki asiakasta mm. verokorttiasioissa ja hänen asioidessaan

TE-toimistossa. Tukea oli tarjolla myös työnantajalle. Palveluohjaaja toimi välilinkkinä; hän oli mukana työsopimuksen teossa ja kävi pari kertaa paikan päällä maatilalla. Kuukauden työskentelyn jälkeen asiakkaalle tarjottiin jatkotyösopimusta ja palkankorotusta. Kesällä 2013 asiakas otti omatoimisesti yhteyttä työnantajaan ja hän työllistyi samoihin työtehtäviin. Kesällä 2013 maatilalla oli asiakkaan lisäksi kolme muuta työntekijää töissä; kaikki neljä olivat kotoisin eri maista. Asiakas oli vastuussa muiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisestä. Vuonna 2013 asiakas hoiti itsenäisesti ilman palveluohjaajan tukea verokortti-, työsopimus- ja muut mm. Kelan ja TE-toimiston palveluihin liittyvät asiansa. Kesällä 2014 suunnitteilla on, että asiakas työllistyy sesongin ajan saman työnantajan palvelukseen. Asiakas opiskelee ammattia, mutta omalle alalle työllistyminen ei ole vielä onnistunut.

6.5 Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen Pointti 23: Tietoa ja neuvontaa suomalaisesta työelämästä ja sen säännöistä on oltava tarjolla heti Suomeen muuton jälkeen.

Pointti 28: Maahanmuuttajaa tulee rohkaista toimimaan aktiivisesti oman työllistymis- ja kotoutumispolun suunnittelussa.

Pointti 24: Tietoa ja neuvontaa TE-palveluista on oltava tarjolla heti Suomeen muuton jälkeen.

Pointti 29: Realististen työllistymistavoitteiden asettamiseksi maahanmuuttajalle on tarjottava mahdollisuus peilata omaa osaamistaan suomalaisen työelämän vaatimuksiin.

Pointti 25: TE-toimiston verkkopalveluissa on huomioitava maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, esimerkiksi kehittämällä monikielisiä ja selkokielisiä sisältöjä. Pointti 26: Paikallisissa TE-palveluissa on oltava riittävät resurssit myös kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Pointti 27: Maahanmuuttajan koulutustaustan ja ammattitaidon perusteelliseen kartoittamiseen kannattaa panostaa, sillä niiden pohjalta syntyy yksilöityjä työllistymissuunnitelmia.

Pointti 30: Maahanmuuttajan ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien käytäntöjen näkyväksi tekeminen edistää maahanmuuttajan omatoimisuutta ja helpottaa viranomaisten työtä. Pointti 31: Työelämä- ja työnhakutaidot kehittyvät yksilöllisesti, kokemuksen ja ajan myötä. Maahanmuuttajalle on oltava mahdollisuus jatkuvaan tukeen taitojensa kehittämisessä.

Kotoutumisen edist채minen viranomaispalveluissa

7. 7.1 Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen

puolelta tulevalle maahanmuuttajalle yhteiskunnan palvelut voivat näyttäytyä erityisesti alkuvaiheessa sirpaleisena ja vaikeasti hahmottuvana kokonaisuutena. Palveluissa hyvään vuorovai-

Maahanmuuttaja, joka on rekisteröinyt oles-

kutukseen riittävä suomen kieli ei kehity hetkes-

kelunsa tilapäisesti tai vakinaisesti Suomeen

sä, ja kulttuuriset erot voivat aiheuttaa monia

ja jolle on myönnetty kotikunta, on oikeutettu

hämmentäviä tilanteita sekä asiakkaalle että

yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Kotoutu-

asiakaspalvelua toteuttavalle viranomaiselle.

mislaki antaa silloin kaikille peruspalveluissa

Viranomaistyöhön kohdistuu tällä hetkellä

toimiville viranomaisille tehtävän: Peruspalve-

monia haasteita koko palvelurakenteiden muu-

lut ovat keskeisessä asemassa kotoutumisen

tostarpeiden myötä. Monikulttuuriset asiakkaat

edistämisessä. Tämän tehtävän sekä asiakas-

tuovat näkyväksi palvelujärjestelmän kehittämis-

ryhmän tunnistaminen ja huomioiminen ovat

tarpeita palvelujen asiakaslähtöisen sujuvuu-

lähtökohtia viranomaispalvelujen kehittämiselle

den kannalta. Seuraavaan kuvaan 17 on koottu

vastaamaan myös maahanmuuttajataustaisten

yhteen joitain viranomaispalveluihin asiointiti-

asiakkaiden tarpeita palveluissa.

lanteessa kohdistuvia haasteita eri tutkimusten

7.1.1 Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita

mukaan silloin, kun asiakas on maahanmuuttajataustainen. Nämä haasteet koskettavat kaksisuuntaisesti sekä maahanmuuttajataustaista

”Itsekin tulee tuskaiseksi, jos ei saa selitetyksi asiaa niin että asiakas ymmärtää.”

asiakasta että palvelua toteuttavaa työntekijää.

(Viranomaisen kommentti pohtiessaan asiakaskontaktin haasteita)

kannalta.

Esimerkiksi kielitaito ja ymmärtäminen ovat keskeisiä tekijöitä sekä palvelua toteuttavan viranomaisen että palvelua tarvitsevan asiakkaan Vuorovaikutuksen

toteutumisessa

vaikuttavat taustalla molempien osapuolien ennakkoasenteet ja aikaisemmat kokemukset vas-

Suomalaisessa palvelujärjestelmässä kunnan ja

taavista tilanteista. Yhteinen nimittäjä kaikissa

valtionhallinnon palveluntuottajilla on eri tehtä-

haasteissa on viranomaisen työssään kokema

vät, vastuut, hallinnonalat ja osittain myös työtä

epävarmuus ja maahanmuuttajan asioimistilan-

ohjaava lainsäädäntö. Palvelujärjestelmä on ra-

teessa kokema epävarmuus. Tavoitteena on,

kennettu keskivertoasiakkaalle, jolla on tietoa ja

että palvelussa toteutuvat yhdenvertaisuus ja

taitoa asioida palveluissa omatoimisesti. Ulko-

asiakaslähtöisyys.

VIRANOMAISPALVELUIHIN KOHDISTUVIA HAASTEITA KOHTAAMISISSA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN KANSSA

VIRANOMAISTEN EPÄVARMUUS JA STRESSIKOKEMUKSET ASIAKASTILANTEESSA

ASIAKKAAN EPÄVARMUUS JA STRESSIKOKEMUKSET PALVELUTILANTEESSA

KIELITAITO JA YMMÄRTÄMINEN

VIERAS PALVELUJÄRJESTELMÄ

VUOROVAIKUTUS

KULTTUURIEROT JA KULTTUURITIETOISUUS

Kasvokkainen kohtaaminen

Järjestelmän sirpaleisuus

Ennakkoasenteet

Asiakas suhteessa viranomaiseen

Kirjallinen asiointi

Erikoistunut virkakoneisto

Aikaisemmat kokemukset

Viranomainen suhteessa asiakkaaseen

Sähköinen asiointi

Asiointitaidot

Asiakkaiden kategorisoiminen

Yhteistyö viranomaistoimijoiden välillä

TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUDEN JA ASIAKASLÄHTÖISYYDEN TOTEUTUMINEN

Kuva 17. Viranomaispalveluihin kohdistuvia haasteita kohtaamisissa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa.

Lue lisää esim. Sari Hammar-Suutari 2009: Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel ja Minna Säävälä 2013: Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Maahanmuuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Kielo Brewis 2008: Stress in the multi-ethnic customer contacts of the Finnish civil servant

7.1.2 Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina Pointti-hankkeen yhteydessä tehtiin tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina Mikkelissä. Tutkimus ajoittui vuosille 2010–2011, jolloin uusi kotoutumislaki ei ollut vielä voimassa.

Tutkimus tehtiin Bik-

va-arviointina, joka toteutettiin vaiheittain etenevinä ryhmähaastatteluina. Pohja-aineisto kerättiin maahanmuuttajien ryhmähaastatteluissa. Haastatellut maahanmuuttajat olivat kotoisin sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta. Maahanmuuton syyt olivat paluumuutto, suomalainen puoliso, työ ja opiskelu. Haastatteluissa ei ollut mukana pakolaistaustaisia henkilöitä, sillä heidän palvelunsa on järjestetty kuntien

Tutkimuksen tulokset olivat seuraavat:

1. Maahanmuuttajat tarvitsevat kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä. Jos maahanmuuttaja hahmottaa palvelujärjestelmän kokonaisuutena ja ymmärtää palveluihin liittyvät syy-seuraus-suhteet, hänen oma toimintakykynsä palveluissa on parempi, vaikka suomen kielen taito olisi vasta kehittymässä. 2. Vahva tuki ja neuvonta nopeuttavat kotoutumista. Maahanmuuttajat kuitenkin kokevat, että he eivät saa riittävästi tukea viranomaisilta.

maahanmuuttotoimistojen kautta. Jäsennelty aineisto esiteltiin maahanmuuttajien tukipalveluiden asiantuntijoille, asiakaspalvelutyötä tekeville viranomaisille sekä heidän johtajilleen. Viranomaiset edustivat sekä kuntasektoria että valtionhallintoa. Kierros kierrokselta rikastunut aineisto toi näkyväksi marginaaliseen ryhmään kuuluvan maahanmuuttaja-asiakkaan todellisuutta suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaana eteläsavolaisessa toimintaympäristössä myös viranomaisen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmä antoi äänen niille asiakkaille, joilla voi olla vaikeuksia ilmaista itseään edes palve-

3. Maahanmuuttajat tulee huomioida paremmin organisaatioiden tiedottamisessa. 4. Organisaatioiden tulee tukea sekä työntekijöidensä maahanmuuttoosaamisen kehittymistä, että valtavirtaistaa osaamista kaikille työntekijöille. 5. Vuorovaikutukseen asiakastilanteissa tarvitaan yhteistä kieltä tai asioimistulkkausta.

lutilanteessa. Bikva-tutkimuksen tulokset olivat kartoitus niitä toimenpiteitä varten, joita Pointtihankkeessa tehtiin vuosina 2011–2014 kotoutumista edistävien palvelujen kehittämisen tukemiseksi. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin useissa tilaisuuksissa, koulutuksissa ja työpajoissa.

6. Organisaatioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia kotoutumisen edistämisessä tulee kehittää asiakaslähtöisesti. 7. Kotoutumisen edistäminen on organisaatioissa ja kunnissa strateginen valinta, johon tulee varata riittävät resurssit.

7.2 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiselle

oli tarvetta. Työ keskittyi kahteen kaupunkiin, mutta se saavutti asiakkaita koko maakunnasta. Asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi suora asiakastyö toi näkyväksi sellaisia kehittämistarpeita,

Pointti-hanke oli väline kehittää ja toteuttaa maa-

jotka kohdistuivat suoraan palveluihin ja eri vi-

hanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja

ranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Etelä-Savossa vuosina 2008–2014. Hankkeen

Viranomaiset ja muun toimijat olivat hank-

näkyvin työ kohdistui rahoittajan toiveiden ja oh-

keen välillinen kohderyhmä. Hankkeen re-

jauksen mukaisesti suoraan kohderyhmään eli

sursseja kohdistettiin ja tarjottiin myös viran-

Etelä-Savossa asuviin maahanmuuttajiin. Han-

omaispalveluissa tapahtuvaan kotoutumisen

ketyönä kokeiltiin sellaisia kotoutumista edistä-

edistämisen kehittämiseen. Edellä esitetty Bik-

viä toimenpiteitä ja välineitä, jotka osoittautuivat

va-tutkimus toi tutkittua tietoa kehittämistarpeis-

tarpeellisiksi, mutta joiden kokeiluun kunnat ja

ta. Organisaatioiden sisällä ja välillä tapahtuvaa

muut viranomaiset eivät esimerkiksi pystyneet

kotoutumista tukevien palvelujen kehittymistä ja

osoittamaan tarvittavia resursseja. Tavoitetut

kotouttamisosaamisen kasvua tuettiin kuvassa

asiakasmäärät ja asiakkailta saatu palaute ker-

18 esitetyillä toimenpiteillä.

tovat siitä, että osaltaan tässä onnistuttiin ja monipuoliselle kotoutumista edistävälle työlle

ta 2009

tammikuu uantaina 31. Länsi-Savo la

t a j a t t u u m Maahan n i m m a e p o nykyistä n öihin t a j n a a m u s a uuttajia anm an sekä maah ta e tu a ll e e k Pointti-hank öskenteleviä. ty n a a s s ri a p että heidän

Viranomaisverkoston kehittäminen MLI

KOTOMITTARI, kotouttaminen.fi

Monikielinen kuntaesite, 6 kuntaa

Tervetuloa Mikkeliin/ Savonlinnaan -oppaat, 3 kieltä

Infopankki Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki

Suomeen muuttajan muistilista

Kotoutumisen edistämisen arviointityökalu

Monikielinen viestintä palveluista

Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen

Hankkeen tuki viranomaispalvelujen kehittämiseen

Materiaaleja työn tueksi

Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen -opas

Viranomaisten asiantuntijaverkosto E-SAVO

Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan -kooste

Kotolaista tiedottaminen

Tietoa

Koulutuksia ja työpajoja

Tilastotiedon välittämistä alueen maahanmuutosta

Tilastotiedon tuottamista neuvonnan tarpeista alueella

Etelä-Savon maahanmuuttoselvitys 2013

Maahanmuuttajat asiakkaina -koulutukset, 15

Tulkin käytön lyhyt oppimäärä -opas

Kuva 18. Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Etelä-Savossa v. 2008–2014

7.2.1 Viranomaispalautetta kehittämistyöstä Viranomaisille ja muille yhteistyökumppaneille tehtiin palautekysely Pointin työstä keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 70 henkilöä, joista yli puolet oli Mikkelin, vajaa puolet Savonlinnan ja muutama Pieksämäen seuduilta. Lähes kaikki vastaajat arvioivat tuntevansa Pointti-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä erittäin hyvin tai hyvin.

• ”Olen saanut selkeytystä moniin maahan muuttajia koskeviin viranomaisasioihin. Minulla on myös aina tukimahdollisuus Pointissa jos en pärjää omilla tiedoillani asiakkaan kanssa.” • ”Pointtilaisilla on ollut arvokasta tietoa ja taitoa toimia tiiminä maahanmuuttajien parhaaksi, tämä auttaa meitä yhteistyö kumppaneita.”

Palautekyselyn mukaan hankkeessa tehty työ tuki monia viranomaisia oman työn kehittämi-

Hankkeessa tuotetut materiaalit nähtiin kaik-

sessä ja toteuttamisessa maahanmuuttaja-asi-

ki tarpeellisiksi. Eniten hyötyä oli omalle työlle

akkaiden kanssa.

tai asiakkaille Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan –oppaista, Pointti-hankkeen tiedotteista,

• ”Pointti on ollut minulle kanava, jonka kautta olen saanut tietoa maakunnan maahanmuuttoasioista, maahan muuttajille tarjottavista palveluista ja kehittämistarpeista.”

Infopankin paikallissivuista sekä monikielisistä kuntaesitteistä. • ”Helposti luettavaa materiaalia asiakkaille ja hyvää tietoa myös itselle.”

Onko Pointti-hankkeessa tehty työ vaikuttanut omaan työhösi? Pointti-hankkeessa tehty työ ei vaikuttanut omaan työhöni Verkostoituminen muiden palveluntuottajien kanssa on helpottanut työtäni Oma monikulttuurinen osaamiseni on kehittynyt Olen saanut tukea maahanmuuttajaasiakkaan palvelemiseen Olen saanut uusia työkaluja omaan työhöni

100

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Kuva 19. Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta omaan työhön.

• ”Asioita on avattu selkeästi. Materiaalien jääminen verkkoon on parasta juurruttamista.” • ”Oppaat ovat olleet hyvin käytännöllisiä ja selkokielisiä, joten niistä on ollut tosi paljon apua.” • ”Saatu tieto on selkeyttänyt toimintaa.” Hankkeen

järjestämät

viranomaiskoulu-

tukset ja työpajat hyödyttivät erittäin paljon tai paljon yli puolia vastaajista. Joka kolmas vastaaja ei ollut osallistunut hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. • ”Olen ollut Pointti-hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Koulutus toi varmuutta asiakaspalveluuni.” • ”Antanut taustatietoa maahanmuuttaja asioissa.” • ”Ymmärryksen lisääntyminen.” • ”Asiakaspalvelutyössä olevien kouluttamista tarvitaan jatkossakin.” Lähes puolet vastaajista arvioi hankkeen onnistuneen hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti viranomaisten välisen yhteistyön ja verkostojen tukemisessa. Pieni osa näki hankkeen onnistuneen siinä huonosti. • ”Hyvät ja innostuneet vetäjät, paljon yhteistyötä ja verkostoitumista.” • ”Pääsääntöisesti hyvin, joitakin toiminnan erilaisuudesta johtuvia haasteita verkostoitumisen tavoitteille vielä jäi.” • ”Savonlinnassa hanke tunnetaan hyvästä työstä ja ystävällisistä työntekijöistä, joilta saa aina neuvoja.”

• ”Yhteistyöverkostot olivat laajat ja kattavat.” • ”Verkostoja on luotu mutta toimivatko ne? Se ei ole toki hankkeesta kiinni.” Kotoutumisen edistäminen etenee kunnissa Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin oma kunta toteuttaa nykytilanteessa kotoutumislain mukaisia kotoutumisia edistäviä toimia. Kuntien tietoisuus kotoutumislaista on kasvanut, mutta työtä kotoutumisen edistämisessä on edelleen. Yli puolet vastaajista arvioi, että kotoutumislaki tunnetaan kohtalaisesti eri hallinnonaloilla ja että se ohjaa päätöksentekoa. Joka kuudes arvioi tunnettavuuden hyväksi ja joka viides satunnaiseksi. • ”Osa tuntee hyvin, osa ei lainkaan.” • ”Lainsäädäntö mahdollistaa tekemään asioita, jos siihen on paikallistasolla halua.” Joka kolmas arvioi maahanmuuttajien neuvontapalvelujen toteutuvan nyt hyvin, noin puolet kohtalaisesti ja joka kymmenes satunnaisesti. • ”Henkilöstä riippuen.” • ”Asiakaspalvelupisteeseen on saatu vieraskielistä neuvontaa mikä on hyvä.” Joka kymmenes arvioi monikielisen viestinnän palveluista toteutuvan hyvin, vajaa puolet kohtalaisesti tai satunnaisesti ja alle joka kymmenes huonosti. • ”Meillä käännetään tarpeellinen tieto monelle kielelle.”

101

• ”Monikielisessä viestinnässä sekä nettiviestinnässä olisi hyvä tukea olemassa olevia palveluita laadukkaalla viestinnällä.” Joka kuudes arvioi tulkkauksen toteutuvan hyvin kaikille maahanmuuttajille muuttosyystä riippumatta, lähes puolet kohtalaisesti, joka neljäs satunnaisesti ja joka seitsemäs huonosti. • ”Osalla viranomaisista tulkkaus toimii hyvin, osalla se on vielä hakusessa. Mutta myös sen tunnistaminen, että tulkkauksen lisäksi asiakas tarvitsee usein ohjausta olemassa oleviin palveluihin tulkkauksen lisäksi.” • ”Tästä pitäisi vielä lisätä tietoisuutta esim. kustannusten jakaantumisesta tulkkipalveluissa.”

Kriittisiä äänenpainoja Pitkä ja monipolvinen hanke ei onnistunut miellyttämään kaikkia toimijoita. Viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden palautekyselyyn vastanneista muutama henkilö antoi kriittistä palautetta läpi koko kyselyn Pointti-hankkeessa tehdystä työstä sekä työotteesta. Hankkeen ei nähty vaikuttaneen millään tavalla maahanmuuttajatyöhön. Samojen vastaajien mielestä hankkeella ei ollut myöskään oikeutusta tehdä palautekyselyä kunnan kotoutumista edistävän työn toimivuudesta. Pointti-hankkeessa nostettiin esiin erityisesti perhesyistä ja työn takia muuttaneiden henkilöiden kotoutumista edistävien palvelujen kehittämistarpeita. Tahattomasti tämä sai aikaan sen, että jotkut tahot asettautuivat puolustusasemiin. Tämä tapahtui erityisesti sen jälkeen, kun uusi kotoutumislaki tuli voimaan ja kuntien tehtäväksi annettiin kotoutumisen koordinointi. Hanke yritti

• ”Riippuu toki hallinnonalasta, miten hyvin tulkkauspalveluita käytetään. Valtionhallinnossa käytetään hyvin.” • ”Sosiaali- ja terveydenhuollossa tilataan ainakin tulkkeja” Joka kuudes arvioi palvelujen toteutuvan maahanmuuttajille hyvin, noin puolet kohtalaisesti, noin joka kolmas satunnaisesti ja muutama huonosti. • ”Palveluiden muotoutuminen ja uudet rakenteet ovat vielä muotoutumassa. Tekemistä on esim. maahanmuuttajille soveltuvat lähipalvelut kasvokkain.”

102

toimia vipuvartena rakenteellisessa kehittämisessä ja lähestyi avoimen keskustelun kautta mm. kuntien johtajia ja päättäjiä, mutta lähestyminen koettiin kyseisten toimijoiden puolelta vääräksi tavaksi. Tämä vaikutti valitettavasti myös joiltain osin yhteistyöhön sekä hankkeen juurruttamiseen. Uskomme, että kotouttamisen kentällä työtä tekevät ovat asiakaslähtöisiä ja toimivat omasta näkökulmastaan oikein. Avoimen yhteistyön avulla pystyttäisiin tukemaan kaikkia maahanmuuttajia

maahanmuuttosyystä

riippumatta.

Hankkeessa luodut työkalut ja toimintamallit ovat tarjolla kaikille toimijoille asiakkaiden parhaaksi.

7.2.2 Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen edistämisen mittari arvioinnin ja kehittämisen välineenä

2. Alkuvaiheen palvelut (11 kysymystä) 3. Kunnan palveluiden soveltuminen maahanmuuttajille (10 kysymystä) 4. Koordinointi ja yhteistyö viranomaisten välillä sekä muiden toimijoiden kanssa (6 kysymystä)

Pointti-hankkeessa luotiin kuntien kotoutumista edistävän työn laadun arvioimiseksi itsearvioinnin työkalu, Kotomittari.

5. Etniset suhteet, kulttuurien välinen vuoropuhelu, osallisuus sekä oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen (6 kysymystä)

Kotomittari pohjautuu kotoutumislakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja vuonna 2004 ilmestyneeseen JOIN-hankkeen Tasa-arvon tikapuut –työkaluun.

6. Henkilöstö ja sen monimuotoisuusosaamisen kehittäminen (5 kysymystä)

Kunnille tarkoitetun itsearviointimenetelmän avulla voidaan arvioida yksittäisen kunnan kotoutumisen edistämistä seuraavien muuttujien kautta: 1. Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen kunnan strategioissa, johtamisessa ja päätöksenteossa (9 kysymystä)

Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot ovat seuraavat (katso seuraava aukeama):

a 2010

tikuut

0. huh taina 2 s ii t o v änsi-Sa

i s k u l a a a n t a t h u I o t o k i s i ä t i t p e s i a l a m o a su unelm n e n i a al

Viro jonk tiön tek de ty s

n suom o ä k i amme M o j r a t ä me ? eli mit ttajille u u m n maaha

103

Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari Kuva 20. Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot

Kotomittari ilmestyy alkuvuodesta 2015 kotouttaminen.fi -sivuilla. Tutustu ja arvioi oman kuntasi kotouttamisen tasoa!

0-TASO: Ei näkemystä maahanmuuttajista kuntalaisina

104

Organisaatioissa ei tiedosteta eikä tunnisteta maahanmuuttajia kuntalaisina. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ei ole huomioitu eikä järjestetty palveluissa.

1-TASO: Reagointi muutospaineisiin Maahanmuuttajien huomioiminen kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä tapahtuu vain lain velvoittamana ja joillekin ryhmille. Toiminta on organisaatiolähtöistä. Kotoutumisen edistäminen on ongelmalähtöistä.

2-TASO: Satunnainen maahanmuuttajien huomioiminen kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä Maahanmuuttajat kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä huomioidaan satunnaisesti. Peruspalveluiden roolin kotoutumisessa ja kotoutumista edistävän työn kehittämistarpeet tiedostavat kunnassa vain jotkut työntekijät.

3-TASO: Kotoutumista edistävän toiminnan hyötyjen tunnustaminen Kotoutumista edistävää työtä pidetään tärkeänä toiminnan tehostamiseksi tai lakien noudattamiseksi. Pysyviä ratkaisuja tai toimintojen vakiinnuttamista ei olla vielä valmiita tekemään.

4-TASO: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen Kotoutumista edistävä toiminta on osittain koordinoitua, asiakaslähtöistä, poikkihallinnollista ja resursoitua. Toiminta on kehittymässä.

5-TASO: Monimuotoisuus kunnan palveluissa on normaalia ja vakiintunutta Kunnan palveluissa ei ole tarvetta eritellä asiakasryhmiä. Kotoutumisen edistäminen ja maahanmuuttajien huomioiminen palveluissa on normaalia, ja se on turvattu kunnan kaikilla tasoilla vakiintuneesti. Kotoutumis-, yhdenvertaisuusja hallintolakien asiakaslähtöinen toteuttaminen palveluissa ovat arkea. Kunnassa kaikilla asukkailla on samanlaiset mahdollisuudet.

105

Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari

Asiakaspalautteen kerääminen maahanmuutta-

on seurannan ja arvioinnin työkalu. Sen avulla

jilta on tärkeää ja se voi avata kokonaan uusia

kunnan päättäjät ja työntekijät voivat pohtia esi-

näkymiä kehittämistarpeille.

merkiksi kunnan kotouttamisohjelman sisältöjä

Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kol-

ja laadullista toteutumista. Mittari muuntautuu

me tasoa ovat seuraavat: 1. Lainsäädäntö, strategiat ja päätöksenteko Kotoutumisen edistäminen lähtee johta misesta. Päättäjien ja johtajien on oltava tietoisia kotouttamiseen ja yhdenvertai suuteen liittyvästä lainsäädännöstä sekä sitouduttava mahdollistamaan tarvittavia toimenpiteitä. Heidän tehtävänään on huomioida strategioissa, toimintasuunni telmissa ja talousarvioissa läpileikkauk sena kotoutumisen edistäminen sekä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka mahdol listavat laadullisesti hyvän kotouttamis politikan alueella. Tämä tulee näkyväksi kunnan kotouttamisohjelmassa ja sen toimeenpanossa mm. resurssien osalta ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteutta misessa.

myös palautteen antamisen välineeksi. Silloin kunnassa asuvat vieraskieliset asukkaat arvioivat samoja teemoja kohderyhmän näkökulmasta. Mittaria voivat käyttää myös yhteistyötä tekevät muut viranomaistahot ja kolmas sektori, jotka näkevät oman työnsä kautta mahdollisia kehittämistarpeita alueensa kotoutumista edistävissä palveluissa. Mittarin antamien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kotoutumisen edistämisen kehittämisen tarpeista. Tulokset valaisevat kotouttamisen toimenpiteiden tilannetta niin kunnan kuin muidenkin toimijoiden kannalta. Mittaria voidaan käyttää avuksi kunnan kotouttamisohjelman laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kunnan kotoutumisen edistämisen mittaria on työstetty yhdessä ALPO-hankkeen kanssa. Mittarin sijoituspaikka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus. Verkkopohjainen arviointimenetelmä sijoittuu Kotouttaminen.fi -verkkosivulle ja on siten jatkossa valtakunnallisessa käytössä. Kotomittari julkaistaan alkuvuodesta 2015.

7.3 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa Bikva-tutkimuksen ja Pointti-hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta esitämme, että organisaatiosta riippumatta kotoutumisen edistämisen kehittämistä on tärkeää tapahtua kolmella eri tasolla. Näiden tasojen välillä on oltava vuoropuhelua. Jokaisella tasolla tulee olla riit-

106

tävästi tietoa ja ymmärrystä maahanmuutosta.

2. Kotouttamis- ja neuvontajärjestelyt Viranomaisorganisaatioissa on tiedostet tava niiden kotoutumista edistävä tehtä vä ja määriteltävä, mitä se tarkoittaa eri yksiköiden työssä. Esimiehet ja työnteki jät laativat ja sopivat yhdessä sellaisia tarvittavia kotouttamisja neuvontajärjes telyjä, jotka mahdollistavat peruspalvelu jen soveltumisen ja sujuvan asioinnin muunkielisille asiakkaille. Henkilöstö koulutuksen avulla varmistetaan vähin tään perustasoista kulttuuritietoista osaamista. 3. Asiakkaalle näkyvät kotoutumispalvelut Asiakastyötä tekevät työntekijät osaavat osana omaa ammattitaitoaan kohdata myös maahanmuuttajataustaisia asiak kaita. Kotouttamisosaaminen viranomais työssä on normaalia ja vakiintunutta toimintaa.

Asiakkaalle näkyvät kotoutumispalvelut

Kotouttamisja neuvontajärjestelyt

Asiakastyötä tekevät työntekijät

Asiakkaan ääni

Lainsäädäntö, strategiat ja päätöksenteko

Esimiehet ja työntekijät

Päättäjät ja johtajat

Kuva 21. Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa

7.4 Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö

saa aikaan asiakaslähtöistä palveluprosessien

Kunnan kotouttamisohjelma tuo näkyväksi sen,

ta ja muita keskeisiä toimijoita kehittämään ja

millä tasoilla kotoutumisen edistämistä tapahtuu

toteuttamaan yhteistyössä laadullisesti hyvää

eri organisaatioissa sekä poikkihallinnollisessa

kotouttamista. Sitoutumista tapahtuu silloin

yhteistyössä. Kunnanvaltuuston hyväksymän

päätöksenteon, kotouttamisja neuvontajärjes-

kotouttamisohjelman tulee kytkeytyä kunnan

telyjen sekä asiakastyön tasoilla.

tarkastelua ja yhteensovittamista kaikissa toimijoissa. Hyvin valmisteltu kotouttamisohjelma ohjaa läpileikkaavasti kaikkia kunnan palvelui-

strategiseen suunnitteluun ja seurantaan. Siinä mm. kuvataan, miten yleiset palvelut soveltuvat

Case Mikkeli: Poikkihallinnollisen yhteistyön

myös maahanmuuttajille ja miten kotoutumista

kehittämistä

edistävät palvelut järjestetään.

Viranomaisten välinen poikkihallinnollinen yh-

Kotouttamisohjelma tulisi laatia laajassa yh-

teistyö on tärkeä osa alueellista kotoutumisen

teistyössä eri toimijoiden kanssa. Heikoimmil-

edistämistä. Mikkeli on alueena kompaktinko-

laan kotouttamisohjelma on nopeasti laadittu

koinen kaupunki, jossa eri viranomaiset tuntevat

virkamiestyö ilman asiaan kuuluvaa selvitys-

toisensa. Kotoutumista edistäviä käytäntöjä on

työtä ja se ohittaa muut alueella toimivat tahot.

syntynyt erityisesti pakolaisten vastaanottami-

Parhaimmillaan kotouttamisohjelman laadinta

sen kautta. Käytäntöjen edelleen kehittäminen

107

Pointti-hanke järjesti keväällä 2012 yhteistyössä

7.5 Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä

TEM:n ALPO-hankkeen kanssa Poikkihallinnolli-

Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ja palve-

sen yhteistyön työpajat. Työpajojen avulla halut-

lujärjestelmän välinen kohtaaminen tulee näky-

tiin virittää kotoutumislain mukaista yhteistyötä

väksi asiakastilanteissa. Yksittäisellä viranomai-

myös organisaatioiden välisissä rakenteissa.

sella on tärkeää olla osaamista työskennellä

Kaksiosaiseen työskentelyyn osallistui organi-

yhä monimuotoisempien asiakkaiden kanssa.

saatioiden lähettämänä noin 20 eri viranomais-

Tällaista osaamista kutsutaan eri yhteyksissä

ta. Työpajoissa oli edustajia keskeisistä valtion-

esimerkiksi monikulttuuriseksi osaamiseksi tai

hallinnon ja kaupungin viranomaistoimijoista.

monimuotoisuusosaamiseksi. Pointti-hankkees-

vastaamaan koko Mikkelin maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tarpeita on tärkeää.

Ongelmalliseksi koettiin se, että erilaiset kotoutumisen edistämistä pohtivat poikkihallinnol-

sa päädyttiin puhumaan kotouttamisosaamisesta.

liset työryhmät jäävät usein keskustelukerhojen

Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä on

asemaan. Tätä varten oli tarpeellista perustaa

kasvava osa ammattitaitoa. Useissa viranomai-

käytännön toimijoista muodostuva yhteistyöryh-

sorganisaatioissa

mä, jolla on valtuutus toiminnalleen. Työpajojen

on mielellään ohjattu samoille työntekijöille.

osallistujat päätyivät tekemään yhdessä allekir-

Kotouttamisosaamisen kehittymistä on tapah-

joitetun esityksen organisaatioille viranomaisten

tunut yksittäisen työntekijän oman harrastunei-

välisen kotoutumista edistävän toiminnan kehit-

suuden ja työstä saadun kokemuksen kautta.

tämiseksi. Esityksessä määriteltiin yhdessä työ-

Koska maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden

ryhmän tehtävät. Organisaatiot nimesivät edus-

määrät asiakaskontakteissa kasvavat jatkuvas-

tajansa ja Mikkelin viranomaisyhteistyöryhmän

ti, tulee työnantajien tukea laajemmin kaikkien

ensimmäinen tapaaminen pidettiin keväällä

asiakastyötä tekevien kotouttamisosaamisen

2013. Työryhmä on mm. koonnut ja toimittanut

kehittymistä.

maahanmuuttaja-asiakkaat

Pointti-hankkeen avulla monikielisen yhteisesit-

Luvussa 5.2.2 kuvattiin, miten kotoutumi-

teen viranomaispalveluista (kts. sivu 47). Työ-

sen edistämisessä tarvitaan sekä laajempaa

ryhmän toiminta jatkuu hankkeen päättymisen

yleisneuvontaa että palvelukohtaista neuvon-

jälkeen.

taa. Yleisneuvonta tukee maahanmuuttajaa

Edellä esitetyssä palautekyselyssä oli seu-

mm. palvelujen kokonaisuuksien hahmottami-

raava vapaan sanan arvio työryhmästä: ”Viran-

sessa ja ohjautumisessa oikean asiantuntijan

omaisten välinen yhteistyöverkosto on muodos-

palveluun.

tettu, mutta se ei ole oikein saanut tulta alleen ja

asiakasta mm. asioimaan palvelussa ja ymmär-

kokoontumiskerrat ovat olleet harvassa.” Nähtä-

tämään prosessin kulkua niin, että hän on itse

väksi jää, vastaako työryhmä jatkossa sen pe-

aktiivinen toimija omassa asiassaan eikä toi-

rustamisvaiheessa esitettyihin tehtäviin.

menpiteiden passiivinen kohde.

Palvelukohtainen neuvonta auttaa

Osalle asiakaspalvelua tekevistä viranomaisista riittää kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot. Nopeat kohtaamiset palveluissa eivät vaadi syvällisempää vuorovaikutusta. Pääasia niissä on, että palvelu toteutuu yhdenvertai-

108

sesti ja asiakas kokee ymmärtäneensä, mitä

palvelussa tapahtui. Osa viranomaisista tekee syvemmälle menevää asiakastyötä, jolloin kotouttamisosaamisen tulee olla laajempaa. Jokaisessa asiakastyötä tekevässä viranomaisorganisaatiossa olisi hyvä pysähtyä yhdessä miettimään tai uudelleen arvioimaan esimerkiksi seuraavia asioita: • Mitä oman työyksikön työssä tarkoit-

7.5.1 Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle Viranomaiskohtaiset kotouttamisosaamisen perustiedot- ja taidot on tärkeää määritellä jokaisessa työyksikössä itse. Tämä on esimiesten vastuulla. Perustiedot- ja taidot voivat koostua esimerkiksi seuraavista asioista:

taa se, että maahanmuuttajien kotoutumista edistetään peruspalvelujen ja muiden viranomaispalvelujen avulla? • Mitä ovat ne kotouttamisosaamisen perustiedot ja –taidot, joita yksikön jokaisella työntekijällä olisi tärkeää olla? • Mitkä ovat ne sovitut ja resursoidut työkäytännöt, ml. asioimistulkkaus, joita työntekijät voivat käyttää silloin, kun asiakas on maahanmuuttajataustainen?

Länsi-Savo to rstaina 20.1 2.2012

• Tietoa maahanmuuttajien Suomeen muuttoperusteista (kts. s. 11) ja niiden vaikutuksesta asiakkaan oikeuteen saada työyksikön tarjoamaa palvelua (kts. liite 1, 130-137) • Tietoa kotoutumislaista ja sen soveltamisesta yksikön omassa työssä • Tietoa yhdenvertaisuuslaista ja sen soveltamisesta (kts. s. 9-10 ja 33) yksikön omassa työssä • Tietoa yksikössä sovituista ja resuroiduista työkäytännöistä maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kohdalla • Osaamista tilata asioimistulkki tilanteen niin vaatiessa • Osaamista työskennellä tulkin välityksellä

EU-rahoilla hyvä vipuva on ollut ikutus

Iso lisäpott i: EU:n tällä ohjelmakaud rahoitettu jo ella hankkeit 200 miljoon a alla eurolla. Tuloksiakin on: ESR-han kkeilla työll henkilöä ja istetty 640 työpajatoim inta on ollut menestys.

109

7.5.2 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen

olla silloin syvempää. Keskeistä on tunnistaa,

Osa viranomaisista tekee maahanmuuttajien

ja kokemuksen kautta ja valmiiksi ei tulla kos-

kanssa oman ammattialansa ja työnkuvansa

kaan. Olemme keränneet kuvaan 22 niitä tekijöi-

mukaan pidempikestoista ja ohjauksellisempaa

tä, joista viranomaisen tiedostettu asiakaslähtöi-

asiakastyötä. Kotouttamisosaamisen on tärkeää

nen kotouttamisosaaminen muodostuu.

että kotouttamisosaaminen kasvaa tietoisuuden

TIEDOSTETTU ASIAKASLÄHTÖINEN KOTOUTTAMISOSAAMINEN VIRANOMAISTYÖSSÄ VIRANOMAINEN TIETÄÄ • Omassa työyksikössä sovitut käytännöt maahanmuuttajataustaisen asiakkaan palvelemisessa (tulkkaus, ajankäyttö jne.) • Maahanmuuttajan asemaan palveluissa liittyvää keskeistä lainsäädäntöä (kotoutumislaki, yhdenvertaisuuslaki, tulkkaukseen liittyvä lainsäädäntö) • Oleskelulupatyypit ja niiden mukaiset oikeudet palveluihin • Muiden viranomaisten palvelut, jotka liittyvät asiakkaan näkökulmasta palveluprosessiin VIRANOMAINEN TIEDOSTAA JA TUNNISTAA ASOINTITILANTEESSA • Omat kulttuuriset ja uskonnolliset sidonnaisuudet eli on kulttuuritietoinen • Asiointitulkkauksen tarpeet • Kielen vallan • Viranomaisen ja asiakkaan välisen valtasuhteen merkityksen • Kulttuurisen sopeutumisen merkityksen asiakastilanteessa • Erityisesti pakolaisuuden vaikutuksen sopeutumisessa VIRANOMAINEN OSAA • Huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet maahanmuuttosyystä riippumatta • Kohdata asiakkaan yksilönä • Soveltaa maahanmuuttajan asemaan palveluissa liittyvää lainsäädäntöä omassa työssään • Huomioida asiakaspalvelutilanteissa esiintyviä kommunikaation eritasoisia puutteita ja löytää niihin erilaisia ratkaisuja • Työskennellä tulkin välityksellä • Toimia kulttuuritietoisesti • Auttaa asiakasta hahmottamaan kokonaisen palveluprosessin ja siihen liittyvät syy-seuraussuhteet VIRANOMAINEN YMMÄRTÄÄ • Huomioida ja sivuuttaa omat ennakkoluulot ja stereotypiat asiakaskohtaamisessa • Olla tasapuolinen ja toteuttaa yhdenvertaisuutta • Toimia eettisesti oikein VIRANOMAINEN TOIMII asiakaslähtöisesti sovittamalla yhteen tiedon, tiedostamisen, taidot ja asenteensa

110

Kuva 22. Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen viranomaistyössä

111

7.5.3 Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi Kotouttamisosaamisen yhteisellä kehittämisellä organisaatiossa ja työyksikössä varmistetaan, että viranomaisen palvelut toteutuvat hyvin ja kotoutumislain mukaisesti myös maahanmuuttajien kohdalla. Ehdotamme esimerkiksi seuraavia eri toimijoiden vastuunottoja ja toimenpiteitä kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi viranomaistyössä:

KOTOUTTAMISOSAAMISEN KASVUN TUKEMINEN VIRANOMAISORGANISAATIOSSA

VASTUUTAHO

TOIMENPITEET

•

JOHTO

•

• • • • • •

Työyksikössä sovitaan ja resursoidaan tarvittavat käytännöt (asioimistulkkaus, ajan käyttäminen jne.) Aiheeseen liittyvät suunnitelmalliset henkilöstökoulutukset ja –palaverit Laaditaan työtä helpottavia muistilistoja Yhdessä oppiminen Myönteinen ilmapiiri Arvokeskustelut Sisäinen tiedottaminen Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa

•

Osallistuu, kiinnostuu ja jakaa kokemuksiaan

• • • •

ja tietoa muille työtovereille Avoin mieli Oma reflektointi Jatkuva oppiminen Kasvava kokemus

•

ESIMIES

TYÖNTEKIJÄ

112

Henkilöstön kotouttamisosaaminen kirjataan kehittämiskohteeksi ja siihen osoitetaan tarvittavat resurssit Työyksiköille varmistetaan tarvittavat resurssit asioimistulkkaukseen asiakkaan maahanmuuttosyystä riippumatta

Kuva 23. Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen viranomaisorganisaatiossa

7.6 Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen Pointti 32: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen edellyttää muuttuvan ja moninaistuvan asiakaskunnan tunnistamista ja tunnustamista. Pointti 33: Kotoutumista edistävän toiminnan kehittäminen ja toteuttaminen koskee kaikkia palveluita, kaikkia viranomaisia, kaikkia organisaation tasoja. Pointti 34: Kotoutumisen edistäminen ei ole salatiedettä, eikä sitä tule mystifioida erityiseksi ammattialaksi tai yksittäisten työntekijöiden erityisosaamiseksi. Pointti 35: Kotoutumisen edistäminen palveluissa ei voi olla yksittäisen työntekijän vastuulla, vaan siihen tarvitaan koko organisaation, myös johdon ja päättäjien, tukea ja sitoutumista. Pointti 36: Maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluun liittyvä kotouttamisosaaminen on kasvava osa kaikkien viranomaisten ammattitaitoa, esim. tieto EU-kansalaisen tai kolmansien maiden kansalaisen oikeudesta palveluun ja kulttuuritietoisuus palveluissa. Työntekijöitä tulee tukea kouluttamalla heitä.

Pointti 37: Toimialalla on oltava toimivat, sovitut ja resursoidut käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelemisessa, jotka sisältävät tulkkausjärjestelyt. Pointti 38: Osaavien maahanmuuttajien rekrytointi on parasta mahdollista palvelujen ja työyhteisön monimuotoisen osaamisen kehittämistä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteeksi rekrytoida maahanmuuttajataustaista henkilöstöä samassa suhteessa, kuin kunnassa asuu vieraskielisiä asukkaita. Pointti 39: Asiakkailta kannattaa aina pyytää palautetta palvelujen kehittämiseksi, myös maahanmuuttajilta. Pointti 40: Viranomaisten on tärkeää tuntea toistensa asiakasprosesseja, ja osata neuvoa ja ohjata maahanmuuttaja-asiakasta hahmottamaan palveluja kokonaisuutena. Pointti 41: Palveluiden kehittäminen maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi edistää myös muiden tuen tarpeessa olevien asiakasryhmien palveluissa asiointia (nuoret, ikääntyneet jne.).

113

Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi: Tuloksia ja vaikutuksia

114

Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arviointi. Ar-

on muuttunut oleellisesti ja kotouttamisen kan-

vioinnin on toteuttanut Ramboll Management

salliset ja alueelliset tavoitteet ovat uudistuneet

Consulting. Arviointi on toteutettu toukokuun ja

(esim. laki kotoutumisen edistämisestä vuonna

marraskuun välisenä aikana 2014. Arvioinnin

2011 sekä Itä-Suomen maahanmuuttostrategia

toteutukseen ovat osallistuneet Risto Karinen ja

vuonna 2012).

Antti Eronen. Arvioinnista on julkaistu erillinen

Sivulla 116 on esitetty arvioijan tulkinta

raportti. Tämä luku on Risto Karisen kirjoittama

hankkeen toimintalogiikasta eli siitä, mitä han-

tiivistelmä raportista.

ke on pyrkinyt toiminnallaan saamaan aikaan ja

8.1 Arvioinnin lähtökohtia Arviointiraportissa esitellään Pointti-hankkeen ulkoisen arvioinnin keskeiset arviointihavainnot ja vastaukset arviointikysymyksiin. Arviointi on kohdistunut arviointisuunnitelman mukaisesti kolmeen pääteemaan eli • hankkeen strategiseen asemoitumiseen (tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus suhteessa toimintaympäristön tarpeisiin), • hankkeen organisoitumiseen ja toimenpanoon sekä • hankkeen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen.

miten toimenpiteet kytkeytyvät lyhyemmän aikavälin välittömiin tuloksiin ja pidemmän aikavälin välillisiin vaikutuksiin. Arvioinnin näkökulmasta kaksi keskeistä tavoiteltua vaikutusta ovat olleet maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispolkujen edistäminen konkreettisen asiakastyön kautta ja toimivan poikkihallinnollisen neuvonnan ja ohjauksen aikaansaaminen Etelä-Savoon (erityisesti Mikkeliin ja Savonlinnaan) lukuisten erilaisten toimenpiteiden seurauksena. Näiden kahden keskeisen vaikutuksen nähdään myötävaikuttavan myös aluekehitykseen siten, että alueen elinvoima vahvistuu maahanmuuton, maahanmuut-

Arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää, mi-

tajien lisääntyneen osaamisen ja työmarkki-

ten hanke on onnistunut kehittämistyössään

napotentiaalin vahvistumisen sekä onnistuneen

hankkeen

kotoutumisen kautta.

pitkän

toteuttamisjakson

aikana,

jonka kuluessa hankkeen toimintaympäristö

115

Ammatillinen osaaminen ja työelämäyhteydet

• Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispoluilla

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Palveluiden, työkalujen ja käytäntöjen juurtuminen

• Toimiva poikkihallinnollinen neuvonta ja ohjaus Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen

Lisääntynyt tietämys Kielitaito- ja parantuneet valmiudet (maahanmuuttajat) kartoitus, ammattipajat, AOT, joustavat Toimijoiden opintopolut, tahtotila ja nivelvaiheet Palvelusitoutuminen, ohjausmalli roolien selkeytyminen Neuvontatyön työkalujen Neuvontakehittäminen ja ohjaustyö (ml. omakielisyys) Infotilaisuudet ja tapahtumat

Koulutukset

Viestintä ja medianäkyvyys

• Pidemmällä aikavälillä alueen elinvoima

Kulttuuritietoisen tiedottamisen kehittäminen

Viranomaisten asenteet

Monikulttuurinen osaaminen ja työote

Työllistymispalveluiden kehittäminen (neuvonta, palveluohjaus, palvelut)

Kotoutumista edistävät viranomaispalvelut ja niiden Tulkkauksen organisoiti käytännöt

Infopankki

Yhteistyörakenteet ja verkostot

Työelämätietous, työelämävalmiudet, työelämäyhteydet

Materiaalituotanto (julkaisut, sähköinen)

Alpo-rekisteri Kotouttamistyön itsearviointityökalu

Pointti-hanke

Koto-valmennus

Etäpalvelut (etäinfo) Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (ALPO) Työnhakuvalmennus Työvoimapol. koulutukset Palveluohjausmalli Asiakastyö TE-toimistoissa Tukimateriaalit

116

Kuva 24. Hankkeen toimintalogiikka

Pointti-hankkeen alkuperäinen projektisuunnitelma heijasteli toisaalta tunnistettuja myön-

näkökulmasta hanke oli kuitenkin ”ulkopuolinen” toimija.

teisen toimintaympäristökehityksen tarjoamia

Kokonaisuudessaan hankkeen identiteet-

mahdollisuuksia ja esiin tuomia kehittämistar-

ti muuttui tästä eteenpäin erillisten ratkaisujen

peita ja toisaalta kuvasti uskoa siihen, että tuot-

tuottamisesta kokonaisvaltaiseen maahanmuut-

tamalla palvelujärjestelmään siitä ”puuttuvia

tajien palvelujärjestelmän kehittämiseen, jolle

palasia” eli erilaisia ”toimintamalleja” on mah-

suunnan ja sisällöt määritti pitkälti uudistunut

dollista myötävaikuttaa aluekehitykseen (alueen

lainsäädäntö ja osin myös Itä-Suomea koske-

elinvoima ja kilpailukyky). Eri toimijoiden nähtiin

va alueellinen maahanmuuttostrategia. Tämän

sitoutuvan samankaltaiseen tahtotilaan maa-

tarkentuneen ajatuksen mukaisesti hankkeen

hanmuuton merkityksestä Etelä-Savolle. Lisäksi

toiminnan terävän kärjen tulisi pyrkiä vauhdit-

ajan hengen mukaisesti hankkeesta muodos-

tamaan ja varmistamaan eri toimijoiden sitou-

tettiin laaja ja sisällöllisesti monialainen, jotta

tumista uuden lain toimeenpanoon. Hankkeen

alueella tapahtuva maahanmuuttoon keskitty-

toiminta-alueita ryhdyttiin hahmottamaan erään-

vä hankerahoitteinen työ olisi sekä keskitettyä

laisina kehittämistehtävinä, joiden sisällä pyrit-

ja kokonaisvaltaista että kustannustehokasta ja

tiin toimimaan hankkeeseen ja hanketoimijoihin

vaikuttavaa. Ammatillisen koulutuksen kehittä-

kertyneen näkemyksen ja osaamisen perusteel-

minen, matalan kynnyksen neuvontaja ohjaus-

la. Tuttujen toiminta-alueiden ohella hanke tun-

palveluiden kehittäminen ja työelämäpolkujen

nisti jatkossa omaksi itsenäiseksi kehittämisteh-

ja TE-palveluiden kehittäminen sisällytettiin näin

täväkseen kulttuuritietoisen tiedottamisen, joka

ollen samaan hankkeeseen.

aiemmin nähtiin ennemminkin muihin tehtäviin

Projektin alkuperäinen identiteetti täsmä-

liitännäisenä asiana.

ratkaisujen toimittajana kuitenkin yksinkertaisti

Hanke on arviointiaineiston mukaan selvästi

palvelujärjestelmän kehittämistä liian mekanis-

tukenut monipuolisesti maahanmuuttajien kans-

tiseksi toimintamallien kehittämiseksi. Projektin

sa tehtävää työtä Etelä-Savossa. Pointti on käy-

suunta muuttui suurin piirtein samaan aikaan,

tännössä luonut ja toteuttanut sellaisia palvelu-

kun uusi kotoutumislaki hyväksyttiin loppuvuo-

ja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla, ja sellaisia

desta 2010 ja astui käytännössä voimaan syk-

toimenpiteitä, joita ei muutoin olisi voitu toteut-

syllä 2011. Samalla kun hanke näki saaneensa

taa. Pointin asiakastyö on ollut erittäin laajaa.

kotoutumislaista vahvan selkänojan toiminnal-

Moni haastateltu Pointin asiakas kuvasi myös

leen, se ajautui eräällä tavalla pahenevan ra-

ensimmäisiä kokemuksiaan matalan kynnyksen

kenteellisen ongelman vangiksi. Hankkeen

neuvonnasta siten, että tärkeä tehtävä oli myös

suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä selvää, mitä

hyvästä palveluosaamisesta kumpuava ”voi-

uusi kotoutumislaki tulisi edellyttämään kun-

maantuminen” sekä hiljalleen syntyvä hallinnan

nilta. Kunnat eivät osin tästä syystä myöskään

tunteen saaminen omiin asioihin ja omaan tule-

olleet suoraan Pointti-hankkeen kumppanuus-

vaisuuteen.

toimijoita, vaan suunnitteluvaiheessa nähtiin

Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa sidos-

kuntakytköksen tapahtuvan pääasiassa oppilai-

ryhmähaastatteluissa Pointin nähtiin helpotta-

tosyhteyden kautta (Esedu ja Sami). Uuden ko-

neen maahanmuuttajien kotoutumista, millä on

toutumislain toimeenpanon vauhdittajana Point-

todennäköisesti ollut vaikutusta myös siihen,

ti-hanke pyrki kuntien osalta aiempaa enemmän

että muut pysyvät toiminnot ja palvelut eivät

ja syvemmin vaikuttamaan toimijoihin, joiden

ole kuormittuneet. Usea haastateltu korosti ni-

117

menomaan ammattitaitoisen asiakastyön kautta

toa. Tästä huolimatta toiminnasta saadut hyödyt

syntyneitä tuloksia. Asiakastyön tulosten osalta

olivat selvästi ajoittaisia ongelmia suurempia.

haastateltavat myös korostivat, että onnistumi-

TE-toimistoissa Pointin avulla tapahtunut neu-

sissa on lähes aina kyse usean toimijan välises-

vontatyö tuki TE-toimistojen varsinaista asia-

tä yhteistyöstä.

kastyötä sekä mahdollisti sen, että toimiston

8.2 Keskeisiä tuloksia

virkailijoiden asiakastyö kohdistui selkeämmin

Arviointiaineiston perusteella eri kehittämisteh-

surssein neuvontaa annettiin mahdollisuuksien

tävien osalta keskeisiä tuloksia ovat olleet erityi-

mukaan omakielisenä.

työllistymistä edistäviin seikkoihin. Pointin re-

sesti seuraavat: Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjauspalvelut

Ammatillinen koulutus kohdis-

Kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteissä

tuneet erityisesti koulutuspolulla etenemisen

(Savonlinna ja Mikkeli) pysyvämpien tulosten

varmistamiseen sujuville prosesseilla, oikeilla

hahmottaminen on vaikeampaa. Konkreettiset

ammatillisilla koulutussisällöillä ja riittävillä tu-

tuotokset kuten materiaalit jäävät epäilemättä

kitoimilla. Arviointiaineiston perusteella polkua

käyttöön. Oletettavasti myös Pointin toiminnan

kotoutumiskoulutuksesta valmentavaan koulu-

(ml. omakieliset neuvojat) kautta neuvontapis-

tukseen ja edelleen tutkintoon johtavaan kou-

teiden tunnettuus on parantunut ja asiakaskunta

lutukseen on saatu vahvistettua niin Esedussa

laajentunut. Pointissa kehitetty ja pilotoitu oma-

kuin Samissa. Oppilaitosten osalta hankkeen

kielinen kotoutumisvalmennus, ja sen ohjaajien

toteuttamia toimivia asioita on jo siirretty vaki-

kouluttaminen, osoittautui hyväksi ja toimivaksi

naiseen toimintaan.

tavaksi jakaa tietoa ja aktivoida vastikään tai jo

Pointti-hankkeen

toimenpiteet

ovat

pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajia. Työllistymisen palvelut Vaikea taloudellinen tilanne viime vuosina on

Kulttuuritietoinen tiedottaminen

lisännyt työttömyyttä ja pidentänyt työnsaa-

Kehittämistehtävä tavallaan kasvoi esiin hank-

misaikoja. Pointin toiminta on toisaalta tarjonnut

keen alkuvuosina tehdystä muusta toiminnasta.

TE-toimistolle resursseja aiempaa kokonaisval-

Oleellinen tulos oli ylipäätänsä eri toimijoiden

taisempaan neuvontaja ohjaustyöhön ja työ-

osaamisen kasvattaminen sekä työkalujen ja

voimapoliittisiin koulutuksiin liittyviin kokeiluihin

materiaalien tarjoaminen osaksi toimijoiden

(sisällöt ja toteutustavat, ml. ohjauksen määrä

omaa vakinaista tiedottamista.

koulutusten yhteydessä) ja toisaalta tukenut TE-toimistojen palvelu-uudistusta ja toiminto-

Toimijoiden osaamisen kehittyminen

jen kehittämistä maahanmuuttaja-asiakkaiden

Osaamisen kehittyminen ja tietojen lisääntymi-

näkökulma huomioiden. Lisäksi pyrittiin kehit-

nen niin maahanmuuttotyötä tekevien piirissä

tämään työnantajayhteistyötä sekä toteutettiin

kuin perinteisesti ajatellun maahanmuuttotyön

onnistuneesti etäpilotti TE-palveluja koskevaan

kentän ulkopuolella.

neuvontatyöhön. TE-toimistojen lukuisat uudistukset ja muutokset sekä sisäiset käytännöt kuitenkin myös vaikeuttivat TE-toimiston ja Pointin

118

TE-toimistoissa istuvien henkilöiden tiedonvaih-

Viranomaisverkostot, medianäkyvyys ja perustietoa maahanmuutosta

8.3 Hankkeen vaikuttavuus

Lisäksi hyvinä tuloksina voidaan pitää maahan-

Kokonaisuudessaan hanke on tulostensa kaut-

muuttotyön

vahvistu-

ta pystynyt vastaamaan osaan toimintaympäris-

mista paikallisella ja alueellisella tasolla. Maa-

tössä olleista kehittämistarpeista. Pointti on ollut

hanmuuttotyö sai Pointti-hankkeen avulla myös

laajan toimintansa ansiosta tärkeä toimija ja re-

medianäkyvyyttä. Pointti-hanke myös tuotti Ete-

surssi Etelä-Savon maahanmuuttotyössä koko

lä-Savon maahanmuutosta perustietoja helposti

toimintakautensa ajan.

viranomaisverkostojen

hyödynnettävässä muodossa, mikä hyödytti ELY-keskuksen lisäksi myös kaikkia paikallisia

Hankkeen pysyväluonteisempi välillinen vai-

toimijoita.

kuttavuus syntyy arvioijan tulkinnan mukaan erityisesti kahta kautta: 1) Palvelujärjestelmää

Kansallinen kehittäminen

(erityisesti neuvonta ja ohjaus) ylläpitävän

Kansallisesti Pointti-hankkeella on ollut merkit-

toimijaverkoston osaamisen kasvun, paran-

tävä rooli ALPO ESR –kehittämisohjelmassa.

tuneiden palveluiden ja työkalujen sekä kes-

Pointti hankkeen tapa rekisteröidä neuvontata-

kinäisen työnjaon selkiytymisen kautta sekä

pahtumia laajeni ”ALPO –rekisteriksi” ja se on

2) asiakkaiden yksilöllisen edistymisen kaut-

otettu käyttöön usealla paikkakunnalla. ALPO

ta omilla kotoutumispoluillaan (ml. opiskelu ja

–rekisterin ohella kuntien kotouttamisen tueksi

työllistyminen), joiden rakentamisessa hank-

Pointissa ideoitu kotouttamisen mittari – itsear-

keella on ollut rooli.

viointityökalu on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitoon. Lisäksi Pointti oli monin tavoin aktiivinen verkostotoimija ja keskustelija muiden vastaavaa työtä tekevien hankkeiden keskuudessa sekä aktiivinen toimija neuvojien verkostoitumisen edistämisessä.

119

Lopuksi

120

9. ”Kun olisi yksi paikka”, totesi haastattelutilan-

tillisen koulutuksen tukitoimet vaikuttavat myön-

teessa Etelä-Savoon jo hyvin asettunut maahan-

teisesti opintojen etenemiseen ja tutkintojen

muuttaja. ”Tärkeintä on matala kynnys”, lisäsi

saavuttamiseen. Henkilökohtainen uraneuvonta,

toinen. ”Minusta, neuvontaa on tarjottava niissä

työharjoittelujen ohjaaminen ja työelämän tieto-

organisaatioissa, joiden palveluihin liittyy eniten

jen ja taitojen kasvattaminen lisäävät maahan-

kysyttävää”, täydensi kolmas. Voiko sen pa-

muuttajan mahdollisuuksia saada työtä ja toi-

remmin tiivistää, millaista tukea Etelä-Savossa

meentuloa sekä pysyä työelämässä. Kielitaidon

asuvat vieraskieliset kuntalaiset kaipaavat muut-

kehittymisen lisäksi myös ihmisen tunne omasta

taessaan alueelle ja aloittaessaan elämänsä uu-

pystyvyydestä ja osaamisesta toimia erilaisissa

den kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan keskellä?

elämäntilanteissa ovat tärkeitä tekijöitä hyvässä

Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän

kotoutumisessa. Luottamuksellinen ja rakentava

toiminnan kehittäminen Etelä-Savossa on tullut

yhteistyö monien toimijoiden kanssa olivat Point-

päätökseen Pointti-hankkeen osalta. Yrityksis-

ti-hankkeen työssä avain näihin kaikkiin.

tämme huolimatta emme saaneet maailmaa

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarvitsevat

emmekä edes maakuntaamme valmiiksi asian

kaikki maahanmuuttajat muuttosyystä riippu-

suhteen. Työtä kotoutumisen edistämisen kehit-

matta. Kotoutumisen edistäminen palveluissa

tämisessä ja toteuttamisessa jää edelleen run-

on kaikkien viranomaisten yhteistä työtä. Toivom-

saasti muille toimijoille.

me, että kotouttamisosaaminen kasvaa jatkos-

Olemme kuitenkin tyytyväisiä siitä, että ta-

sakin yhä useamman viranomaisen, opettajan ja

voitimme yli 2000 alueellamme asuvaa vieras-

kolmannen sektorin toimijan perusosaamiseksi.

kielistä kuntalaista. Tämä on noin puolet Ete-

Tähän tarvitaan entistä laajempaa asian tiedos-

lä-Savossa asuvista maahan muuttaneista. Näin

tamista, hyvää johtamista sekä edelleen kehitty-

saimme olla yhtenä lenkkinä monien toimijoiden

vää poikkihallinnollista yhteistyötä.

joukossa tukemassa heidän kotoutumistaan maakuntaamme. Vakuutuimme hanketyön aika-

Pointti-hanketta rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto sekä Etelä-Savon ELY-keskus.

na siitä, että maahanmuuttajien neuvontapalve-

Lämmin kiitos luottamuksesta ja hyvästä

lut ja kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä

yhteistyöstä rahoittajalle, ohjausryhmälle, hank-

edistävät ja nopeuttavat sekä omatoimisten että

keen kumppaneille ja toimijoille sekä muille yh-

enemmän henkilökohtaista tukea tarvitsevien

teisessä työssä mukana olleille!

kotoutumista. Oikea-aikaiset ja ammatillisesti toteutetut alkuvaiheen palvelut ennaltaehkäisevät maahan muuttaneiden syrjäytymistä ja kasvatta-

Mikkelissä 5.12.2014

vat heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteis-

Minna Hallikainen

kunnassa. Näimme käytännössä, miten amma-

121

ille j a t t u anmuaatiloilla h a a M tä m i ö t n o 010

1.2 vo 5.1 Itä-Sa

Itä-Savo 12.12.2010

Alex Mckie kyllästyi rasismiin

Itä-Savo 6.1 1.2010

Maahanmu ovat mahdouttajat llisuus Pointti-hankk eella tuetaa n sekä maaha että heidän parissaan työ nmuuttajia skenteleviä.

taa t u a i kk ttajia n a p o Inf hanmuu maa Savo

Länsi-

avo nsi-S

Lä

122

.2010

30.11

.200

22.2

ttaj u u nm et a h a Ma at uud t saav uspistee ohja

Savonmaa

Virolaismiehet tekivät töitä 3 vii kkoa peräkkäin, jonka jälkeen he illä oli viikko vap aata. Jos yhtiön tilaukset oli saatava val miiksi, virolaisntekij13 ät olivat tehne 1.20 13.1työ et töitä ympäri vuorokauden. Johtaja oli hankkinut yhtiölle laitonta hyötyä jättäes sään maksama tta lakisääteisiä yli- ja sunnu ntaityökorvauksi a työnantajamaksuineen ain akin 500 000 eu ron edestä.

Viisi vuotta maahanmuuttajien navigointia

08 Länsi-Savo 4.4.20

t Maahanmuuttaja ovat ratkaisu Etelä-Savon an työvoimapula Mikk liite 2elin Kaup unkil .5.20 12 ehti,

Point t uusil i avaa le ku n laisil le ov tai a työel ämää n

008

1/2 isu 1

lka een ju ankk

sa-h

dra n a s s a Ale päivää! j l o Mah elistä – Mikk Proo

Tarvitsemme Etelä-Savossa ehdottomasti myös työperusteista maahanmuuttoa, jotta työikäistä väestöä ja työvoimaa yrityksille riittää. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Länsi-Savo 1.11.2014

009

.2 o 30.9 Itä-Sav

Puruvesi 30.3 .2009

Kerimäen maahanmuut taja tyytyväisiä olo t onsa

la l i l u t s Syy urit kulttusivat kohta

i Virola jonka tiön ti vat te kinu lakis mak

0.8.2014 Itä-Savo 1

nmuuttty maaha te is d e n o istymistä EU-rahalla sta ja työll tu lu u o k tajien a tapaa ssa monell o v a -S lä te E

123

Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä)

Evangelia Antzaka, SAMI

Minna Hallikainen, Esedu

Evangelia on koulutukseltaan tradenomi (Busi-

Minna on koulutukseltaan sosionomi (YAMK)

ness Administration). Lisäksi hän on suorittanut

ja hänellä on ammatillisen opettajan pätevyys.

aikuiskasvatustieteen perusopinnot yliopistos-

Aikaisempi nuorisotyönohjaajan koulutus on

sa. Evangelia on muuttanut Suomeen Kreikasta

kantanut myös nykyisissä tehtävissä. Minna on

vuonna 2008. Työkokemusta hänellä on Savon-

opiskellut useissa täydennyskoulutuksissa mm.

linnan ammatti- ja aikuisopiston palveluohjaa-

maahanmuuttajien ohjausta, kulttuuritietoisia

jana työskentelyn lisäksi mm. kansalaisopiston

työkäytäntöjä sekä aikuisohjausta. Maahan-

tuntiopettajana. Pointti-hankkeessa hän toimi

muuttajatyössä hän aloitti 1990-luvulla Suomen

TE-toimistoon sijoitettuna palveluohjaajana vuo-

Punaisen Ristissä sosiaalija nuorisosihteerin

sina 2011–2014.

tehtävissä. Minna oli perustamassa monikulttuurikeskus Mimosaa vuonna 1999. Nykyisen

Irja Borisevich, Linnalan Setlementti ry

työnantajan Etelä-Savon ammattiopiston palve-

Irja on suorittanut Petroskoissa ekonomistin

luksessa hän on ollut vuodesta 2001. Maahan-

ylemmän korkeakoulututkinnon. Hän on työs-

muuttajien kotoutumisen kehittämistä Minna on

kennellyt Venäjällä kirjanpitäjänä, pääkirjanpi-

tehnyt ESR-hankkeissa ensin Kontakti-projektis-

täjänä, apujohtajana ja tilitoimiston johtajana.

sa ja sen jälkeen Pointti-hankkeen projektipääl-

Irja osallistui Pointti -hankkeen järjestämään

likkönä.

Orientaatio suomalaiseen yhteiskuntaan – val-

124

mentajakoulutukseen ja toimi sen jälkeen oma-

Sari Härkönen, SAMI

kielisenä työelämä- ja kotoutumisvalmentajana.

Sari on koulutukseltaan filosofian maisteri ja

Irja työskenteli Pointti-hankkeessa omakielisenä

pääaineena on venäjän kieli ja kääntäminen.

neuvojana vuosina 2011–2014 ensin tuntityönä

Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on tervey-

ja lopulta kokoaikaisena työntekijänä. Point-

denhoitaja AMK. Sari työskentelee Savonlinnan

ti-hankkeen ja Linnalan Setlementin yhteistyönä

ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijahuollossa

keväällä 2011 Irja pilotoi Omakielisen työelämä-

palveluohjaajana. Vastuualueena ovat maahan-

ja kotoutumisvalmennuskurssin maahanmuut-

muuttajaopiskelijat sekä tekniikan- ja liikenteen

tajille ja keväällä 2014 hän veti Omakielisen

alan opiskelijoita. Pointti-hankkeessa hän työs-

työelämä- ja kotoutumisvalmennuskurssin maa-

kenteli osa-aikaisena palveluohjaajana ja han-

hanmuuttajille.

kekoordinaattorina.

Anna-Kristiina Mikkonen,

Anjelika Pajarinen, Esedu

Linnalan Setlementti ry

Anjelika on koulutukseltaan luonnontieteiden

Anna-Kristiina on koulutukseltaan yhteiskunta-

opettaja ja opinto-ohjaaja. Hän on työskennel-

tieteiden maisteri ja hänellä on jatko-opinto-oi-

lyt opettajana ja ohjaajana niin Venäjällä kuin

keus tohtorin tutkintoon. Hän on työskennellyt

Suomessakin. Pointissa hän työskenteli vuo-

aiemmin muun muassa järjestösihteerinä sekä

sina 2008–2014 TE-toimistoon sijoitettuna pal-

Euroopan parlamentin jäsenen avustajana. Li-

veluohjaajana. Anjelikan vastuulla oli yhteistyö

säksi Mikkonen toimii Savonlinnan kaupungin-

viranomaisten kanssa maahanmuuttajien työl-

valtuuston puheenjohtajana (2012-). Pointissa

listymisen tukemisen kehittämisessä sekä maa-

Anna-Kristiina työskenteli projektiasiantuntijana.

hanmuuttaja-asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta työllistymistä, urasuunnittelua

Tiia Neuvonen, Esedu

ja arki-elämää koskevissa tilanteissa.

Tiia on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (amk). Lisäksi hän on neuropsykiatrinen valmentaja,

Julia Karvanen, Esedu

AOT- mestari sekä Näyttötutkintomestari. Tiia on

Julia on pohjakoulutukseltaan aineenopettaja.

työskennellyt aiemmin hanke- ja ohjaustyössä

Hänellä on lisäksi kielenkääntäjän pätevyys.

erityisnuorten parissa (mm. Muuntaja-hanke).

Ennen Pointtia Julia työskenteli Venäjän kaupan

Pointti-hankkeessa Tiia työskenteli ammatilli-

parissa suomalaisissa yrityksissä. Pointissa

sessa aikuiskoulutuksessa maahanmuuttajien

Julia toimi projektiasiantuntijana vuosina 2008–

palveluohjaajana sekä kehitti mm. kotoutumis-

2014. Hänen tehtäviinsä kuuluivat suunnittelu-,

koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välisen

asiakaspalvelu-, käännös- sekä toimitustyöt.

nivelvaiheen palveluita.

125

Hankkeessa työskentelivät myös

Tanja Andersin, palveluohjaaja. Ammatillisen

Annukka Liikanen, erityisopettaja. Ammatilli-

koulutuksen kehittäminen, SAMI v. 2010–2011

sen koulutuksen kehittäminen. Esedu v. 2011,

Pekka Arponen, palveluohjaaja. Työllistymisen palvelujen kehittäminen, SAMI v. 2010–2011 Riitta Eronen, palveluohjaaja. Työllistymisen palvelujen kehittäminen, SAMI v. 2009–2010 Outi Holappa, projektisihteeri. Esedu v. 2008–2012, osa-aika Heidi Kauppinen, projektisihteeri, Esedu v. 2012–2014, osa-aika

Irina Miettinen, palveluohjaaja. Monikulttuurikeskus Mimosa v. 2010 Leila Niittymäki - Palveluohjaaja. Linnalan Setlementti ry

v. 2008–2009 - Palveluohjaaja, SAMI v. 2009–2010

Marjo Pihlman - Palveluohjaaja. Monikulttuurikeskus

Virpi Karjalainen, palveluohjaaja. SAMI

Mimosa v. 2008–2009

v. 2008–2009

- Projektiasiantuntija, kotoutumisvalmen-

Petteri Kilpeläinen, opettaja. Ammatillisen

nuksen kehittäjä. Esedu v. 2010–2011

koulutuksen kehittäminen. ESEDU v. 2008–

Anna Pereläinen, palveluneuvoja. Esedu

2009, osa-aika

v. 2012–2013

Marja-Liisa Kontinen, taloussihteeri. Esedu

Salme Suorlahti, S2-opettaja. Ammatillisen

v. 2008–2014, osa-aika

koulutuksen kehittäminen. Esedu v. 2011,

Ilona Kukkonen, omakielisen neuvonnan koor-

osa-aika

dinaattori. Monikulttuurikeskus Mimosa v. 2011–2014, osa-aika

Omakieliset neuvojat v. 2011–2013, tuntityö

Markku Kääriäinen, koulutuspäällikkö. Pointin

Koal Jok Kour, arabia

kummisetä ja yhteyshenkilö, ei hankkeen

126

osa-aika

resurssilla. SAMI v. 2008-2012

Eva Bellen, viro Jassin Rezai, dari, urdu, hindi Lilija Shishko, venäjä Sara Tiainen, thai

Lähteet

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. http://www. minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/ liitteet/tr15.pdf?lang=fi

Maahanmuuttovirasto. www.migri.fi.

Etelä-Savon kuntiin vastaanotetut pakolaiset v. 2000– 2013. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus.

Mattsson, Lisbeth. & Kivilä, Niina. Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Elinvoimaa alueelle 7/2012. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. http://www.doria.fi/handle/10024/78910

Hallikainen, Minna 2011. Maahanmuuttajat suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaina. ”Hukassa olemisen tunne on suurin silloin, kun ei tiedä mitä pitäisi kysyä.” Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Sosionomi YAMK: Mikkelin ammattikorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/ bitstream/handle/10024/26407/Hallikainen_Minna. pdf?sequence=1 Hammar-Suutari, Sari 2009. Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja. N:o 147. Joensuu: Yliopistopaino. Kotouttamisen osaamiskeskus 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. www.kotouttaminen.fi. Korhonen, Vesa. & Puukari, Sauli. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus.

Malinen, Päivi 2005. Asiakaslähtöisyys maahanmuuttajatyössä. Tampereen kaupungin strategioiden tarkastelua. kandidaatin tutkielma. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampereen yliopisto.

Tilastokeskus 2014. Väestötilastot. www.stat.fi. Työlliset ulkomaalaiset Etelä-Savossa. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa. Tiedonanto sähköpostilla 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012–2015. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2012. http://www.tem.fi/files/34181/TEMjul_27_2012_web.pdf. Yhdenvertaisuus. Sisäministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi 2014. www.yhdenvertaisuus.fi. Yhdenvertaisuuslaki 21/2004. Finlex.

Laki kotoutumisen edistämisestä. 1386/2010. Finlex.

127

128

Liitteet

LIITE 1

Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan

1a) Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta

1b) Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta

1c) Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista

maista EU-alueen ulkopuolelta 1d) Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto

LIITE 2

Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta

Kuvausmallit

Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena

Maahanmuuttajan kototumista tukeva neuvontaja ohjauspiste

Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus

Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa

Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen

Maahanmuuttajan uraneuvonta ja –ohjaus

Maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen

Työelämän tiedot ja –taidot

LIITE 3

Pointti-hankkeen neuvontaja ohjauspisteiden asiakastilastot 2008-2013

129

Liite 1 1 / 1a (Ehdotan että käytämme liitteessä 1 meidän aikaisemmin tekemiä valmiita taulukoita. Vai…? LIITE Toimitan pdf-‐ versiot)

Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-‐alueelta Oleskelu

Maistraatti

KELA

Verotoimisto

Ansiotyö Suomessa ei vaadi työntekijän oleskelulupaa. Mikäli työ Suomessa kestää yli 3 kk, on rekisteröitävä oleskeluoikeus paikallisella poliisilaitoksella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen rekisteröintitodistuksen. Oleskeluoikeus on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden oleskelun jälkeen työntekijälle voidaan antaa pysyvä oleskeluoikeus. Työntekijän tulee ilmoittautua asuinpaikkansa maistraattiin väestötietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Jos oleskelu Suomessa on kestänyt vähintään 3 kk, vaaditaan lisäksi oleskeluoikeuden rekisteröintiä poliisilaitoksella. Saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta, jos oleskelu on tarkoitettu kestämään. Työntekijä pääsee sosiaaliturvan piiriin vakinaisesti maassa asuvana, jos hänet voidaan katsoa kokonaistilanteen perusteella muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Työntekijä pääsee kaikilta osin Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn ajaksi, jos määräaikaisen työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 4 kk ja työ on työssäoloehdon* täyttävää (*vähintään 18h/viikko ja palkka työehtosopimuksen mukainen). Työntekijä ei pääse Kelan sosiaaliturvan piiriin, jos työskentely kestää alle 4 kk tai työssäoloehto* ei täyty. Jos työntekijästä maksetaan Suomeen työeläkevakuutusmaksut, on hänellä kuitenkin oikeus lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään. Työntekijä voi päästä suomalaisen työttömyysturvan piiriin, jos hän on työskentelyt Suomessa vähintään neljä viikkoa. Toisesta EU-‐maasta kertynyttä työhistoriaa voi siirtää Suomeen lomakkeella U1 työssäoloehdon täyttämiseksi. Jos työntekijä ei ole ehtinyt työskennellä Suomessa neljää viikkoa ja hänellä ei ole aiempaa työhistoriaa toisesta EU-‐maasta, voi hän päästä työmarkkinatuen piiriin (vaaditaan vakituista asumista Suomessa). Yleisesti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) -‐ maksaa palkasta progressiivista veroa Suomeen (ei ole väliä sillä saako palkan suomalaiselta, ulkomaalaiselta työnantajalta vai molemmilta); -‐ on oltava verokortti suomalaista työnantajaa varten, tai pyydettävä verotoimistoa määräämään ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten; -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ saa esitäytetyn veroilmoituksen; -‐ Suomeen tilapäisesti töihin tuleva työntekijä voi saada suomalaisen henkilötunnuksen verotoimistosta; -‐ vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! Kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta.

Rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa enintään 6 kk) Työnantajana suomalainen yritys → -‐ palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, vain jos on merkintä lähdeverokortilla); -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ ei yleensä saa veroilmoitusta; -‐ voi vaatia progressiivista verotusta lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai maassa jonka kanssa Suomella on verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi Työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) → -‐ palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ja verot vain kotivaltioon) Vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin.

TE-‐toimisto Julkiset peruspalvelut

On oikeutettu kaikkiin julkisiin peruspalveluihin, ml. julkinen terveydenhuolto, jos hänelle on myönnetty kotikunta. Jos työntekijällä ei ole kotikuntaa, mutta hän työskentelee Suomessa, voi hän saada Kelasta hoito-‐oikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten.

Työntekijän perheenjäsenen* muutto Suomeen EU-‐alueelta

131

LIITE 1 / 1b

* 92 Työntekijän p erheenjäsenen muutto Suomeen EU-‐alueelta

Oleskelu

Maistraatti

KELA

Verotoimisto

132

Oleskelu Suomessa ei vaadi oleskelulupaa. Poikkeus: Jos EU-‐kansalaisen perheenjäsen ei ole EU-‐kansalainen, hän tarvitsee oleskelukortin, jota haetaan poliisilta**. Mikäli oleskelu Suomessa kestää yli 3 kk, on oleskeluoikeus rekisteröitävä paikallisella poliisilaitoksella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen rekisteröintitodistuksen. Perheenjäsen saa oleskeluoikeuden Suomessa, jos perheenkokoaja itse täyttää maassa oleskelun edellytykset. Lisäksi edellytyksenä on, että perheenjäsenellä on riittävät varat oleskelua varten ja tarvittava sairausvakuutus. Oleskeluoikeus on voimassa toistaiseksi. Viiden vuoden oleskelun jälkeen voidaan antaa pysyvä oleskeluoikeus. Perheenjäsenet ja muut omaiset voivat tehdä Suomessa vapaasti työtä saatuaan oleskelukortin tai rekisteröityään oleskeluoikeutensa. Heiltä ei vaadita erillistä työntekijän oleskelulupaa. Perheenjäsenen tulee ilmoittautua asuinpaikkansa maistraattiin väestötietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Jos oleskelu Suomessa on kestänyt vähintään 3 kk, vaaditaan lisäksi oleskeluoikeuden rekisteröintiä poliisilaitoksella. Saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta, jos oleskelu on tarkoitettu kestämään vähintään vuoden. Perheenjäsenen pääsy Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttää vakinaista asumista Suomessa. Vakinaisuutta määriteltäessä käytetään tilannekohtaista kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon perheen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Suomessa työskentelevien työntekijöiden perheenjäsenillä on kuitenkin EU-‐ asetuksen mukaan oikeus sairaanhoitoon sekä perhe-‐etuuksiin Suomesta, vaikka he asuisivat Suomessa tilapäisesti tai eivät asuisi Suomessa ollenkaan. Yleisesti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) -‐ maksaa palkasta progressiivista veroa Suomeen (ei ole väliä sillä saako palkan suomalaiselta, ulkomaalaiselta työnantajalta vai molemmilta); -‐ on oltava verokortti suomalaista työnantajaa varten, tai pyydettävä verotoimistoa määräämään ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten; -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ saa esitäytetyn veroilmoituksen; -‐ Suomeen tilapäisesti töihin tuleva työntekijä voi saada suomalaisen henkilötunnuksen verotoimistosta; -‐ vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! Kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta. Rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa enintään 6 kk) Työnantajana suomalainen yritys → -‐ palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, vain jos on merkintä lähdeverokortilla); -‐ palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole todistusta A1 tai E101); -‐ ei yleensä saa veroilmoitusta; -‐ voi vaatia progressiivista verotusta lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai maassa jonka kanssa Suomella on verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi

Työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) → -‐ palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ja verot vain kotivaltioon) Vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista TE-‐toimisto edistäviin toimenpiteisiin. On oikeutettu kaikkiin julkisiin peruspalveluihin, ml. terveydenhuolto, jos kotikunta. Julkiset peruspalvelut Jos työntekijän perheenjäsenellä ei ole Suomessa kotikuntaa, voi Kela myöntää hoito-‐oikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten. Voi hakeutua kunnan järjestämään alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. *Oleskeluoikeuteen liittyen EU/ETA-‐maiden ja Sveitsin kansalaisten perheenjäseniä maahanmuuttolain säädännön mukaan: • alle 21-‐vuotiaat tai huollettavina olevat lapset • aviopuoliso, avopuoliso tai rekisteröity parisuhdekumppani • vanhemmat, jotka ovat hänen huollettavinaan • aviopuolison lapset, jos nämä ovat alle 21-‐vuotiaita tai huollettavia • aviopuolison huollettavina olevat vanhemmat • huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-‐vuotias

ovat

Unionin kansalaisen perheenjäseneksi rinnastetaan myös muu omainen: • jos hän on lähtömaassaan ollut unionin kansalaisen huollettavana tai asunut tämän kanssa samassa taloudessa, tai jos vakavat terveydelliset syyt ehdottomasti edellyttävät, että kyseinen unionin kansalainen hoitaa häntä henkilökohtaisesti. **Poliisi myöntää oleskelukortin unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole unionin kansalainen. Oleskelukortin hakemiseen tarvitaan: • oleskelukorttihakemus (www.poliisi.fi) • perheselvityslomake • voimassa oleva passi • asiakirja, joka osoittaa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen • sen unionin kansalaisen rekisteröintitodistus, jonka mukana hakija tulee tai jota hän seuraa • selvitys sukulaissuhteesta (lapset, huollettavina olevat sukulaiset) • avopuolisoilta selvitys yhdessä asumisesta, ellei heillä ole yhteisessä huollossa olevaa lasta • muun omaisen osalta koti-‐ tai lähtömaan viranomaisen antama asiakirja, josta käy ilmi, että muut omaiset ovat unionin kansalaisen huollettavina tai asuivat samassa taloudessa tämän kanssa, taikka selvitys vakavista terveydellisistä syistä, jotka ehdottomasti edellyttävät, että unionin kansalainen henkilökohtaisesti hoitaa asianomaista muuta omaista Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti myönnetään viideksi vuodeksi tai jos oleskelun aiottu kesto on vähemmän kuin viisi vuotta, oleskelun aiotun keston ajaksi. Perheenjäsenen oleskelukortti 115 €

Työntekijän muutto (ei EU-‐kansalainen) Suomeen kolmansista maista EU-‐alueen ulkopuolelta

133

edellyttävät, että unionin kansalainen henkilökohtaisesti hoitaa asianomaista muuta omaista Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti myönnetään viideksi vuodeksi tai jos oleskelun aiottu LIITE 1 / 1c kesto on vähemmän kuin viisi vuotta, oleskelun aiotun keston ajaksi. Perheenjäsenen oleskelukortti 115 €

Työntekijän muutto (ei EU-‐kansalainen) 94 Suomeen kolmansista maista EU-‐alueen ulkopuolelta Oleskelu

Maistraatti KELA

Verotoimisto

134

TE-‐toimisto

Ansiotyö Suomessa vaatii työntekijän oleskelulupaa**. Työn luonteesta riippuen myönnetään: Jatkuva oleskelulupa (A-‐status) Tilapäinen oleskelulupa (B-‐status) toistaiseksi voimassa oleva työsopimus määräaikainen työsopimus toimialakohtainen oleskelulupa joissakin tapauksissa oleskelulupa voi olla työnantajakohtainen myönnetään myönnetään ensimmäisellä kerralla vuodeksi; työsuhteen kestoa vastaavaksi, jatkoa enintään 4 vuodeksi kerrallaan enintään kuitenkin 2 vuodeksi; jatkoa enintään 1 vuodeksi kerrallaan oleskeluluvan kesto enintään kuitenkin passin voimassaoloajan puitteissa Ensimmäisen oleskeluluvan käsittely Maahanmuuttovirastossa (MIGRI), jatko-‐oleskeluluvan käsittely kihlakunnan poliisilaitoksessa Saa henkilötunnuksen; saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta rekisteröidään tilapäisesti oleskelevaksi Suomessa Pääsee Suomen sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen piiriin työskentelynsä ajalle, jos työ on tarkoitettu kestämään vähintään neljä kuukautta ja täyttää työssäoloehdon*. Pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin vakinaisesti maassa asuvana, jos kokonaistilanteen perusteella voi saada työttömyysetuutena päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta, jos työssäoloehto* täyttyy; voi saada työttömyysetuutena työmarkkinatukea, vaikkei työssäoloehto täyty, jos on muuttanut vakinaisesti Suomeen yleisesti verovelvollinen rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) (oleskelu enintään 6 kk) – maksaa palkasta veroa Suomeen (ei – työnantajana suomalainen yritys à ole väliä sillä saako palkan palkasta Suomeen lähdeveroa 35 %. suomalaiselta, ulkomaalaiselta Palkasta peritään veron lisäksi työnantajalta vai molemmilta); sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – on annettava Suomeen veroilmoitus -‐ työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää – on oltava verokortti suomalaista toimipaikkaa Suomessa) à työnantajaa varten, tai pyydettävä palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus verotoimistoa määräämään ja verot vain kotivaltioon) ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: varten www.vero.fi – palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! kansainväliset verosopimukset voivat estää muualta saadun tulon verotuksen Suomessa. Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. voi päästä työvoimapoliittisiin ei voi päästä työkokeiluun toimenpiteisiin voi osallistua työvoimapoliittisiin koulutuksiin

ennakkoveroa ulkomailta saatua tuloa varten – palkasta peritään veron lisäksi sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja – vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi

– vuokratuille työntekijöille on oma ohje: www.vero.fi Huom! kansainväliset verosopimukset voivat estää muualta saadun tulon verotuksen Suomessa. Voi rekisteröityä työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen ja kotoutumista TE-‐toimisto edistäviin toimenpiteisiin. voi päästä työvoimapoliittisiin ei voi päästä työkokeiluun toimenpiteisiin 95 voi osallistua työvoimapoliittisiin koulutuksiin on o ikeutettu k aikkiin j ulkisiin voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen Julkiset ja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin peruspalveluihin peruspalvelut terveydenhuolto: ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, jos ei ole kotikuntaa à voi saada kiireellistä hoitoa, josta voi joutua itse maksamaan kustannukset; on oikeutettu terveydenhuoltoon, jos on rekisteröity kotikunta sosiaalipalvelut: ei ole oikeutta sosiaalipalveluihin, jos ei ole kotikuntaa; on oikeutettu sosiaalipalveluihin, jos on rekisteröity kotikunta *

työssäoloehto: v. 2014 ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa 28 edellisen kuukauden aikana (Työtä pitää tehdä vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1154 euroa kuukaudessa.). ** työnteko ilman oleskelulupaa: Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Voimassa oleva viisumi hänellä on kuitenkin oltava, jos hän on viisumivelvollinen. Työntekijän oleskelulupaa eivät tarvitse: • Tulkit, opettajat, asiantuntijat tai urheilutuomarit, jotka tekevät työtä kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. • Ammattitaiteilijat tai urheilijat tai näiden avustajat, jotka toimivat kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. • Merimiehet, jotka toimivat kauppa-‐alusluetteloon ulkomaanliikenteessä toimivaksi merkityllä tai pääasiassa ulkomaisten satamien välillä liikennöivällä aluksella. • Marjojen tai hedelmien poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta. • Toisessa EU/ETA -‐maassa toimivan yrityksen vakituiset työntekijät, jotka suorittavat Suomessa tilapäistä hankinta-‐ tai alihankintatyötä. Edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on toisessa maassa voimassaolevat asianmukaiset oleskelu-‐ ja työluvat.

135

* * LIITE 1m / 1d Työntekijän perheenjäsenen (pei erheenjäsenen EU-‐kansalainen) mEuutto Suomeen Työntekijän (ei U-‐kansalainen) uutto Su maista EU-‐alueen u nsalainen) kolmansista muutto Suomeen kolmansista mlkopuolelta aista ulkopuolelta 96 EU-‐alueen elta Oleskelu SOleskelu uomessa vaatii oOleskelu leskelulupaa. Suomessa vaatii oleskelulupaa. Oleskelu

Maistraatti KELA

Verotoimisto

136

Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella. Perheenjäsenen toimeentulon pitää olla turvattu Suomessa. Perheenjäsenen oleskelulupa on voimassa yhtä kauan kuin perheenkokoajan oleskelulupa ja noudattaa hänen oleskelulupansa statusta. Oleskelulupa haetaan ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perheenjäsen voi tietyssä tapauksessa tulla Suomeen ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa ja hakea sitä vasta Suomessa**. Jatkuva oleskelulupa (A-‐status) Tilapäinen oleskelulupa (B-‐status) myönnetään ensimmäisellä kerralla myönnetään yhtä pitkäksi ajaksi kuin vuodeksi; perheenkokoajalla, enintään kuitenkin 2 jatkoa enintään 4 vuodeksi kerrallaan vuodeksi; jatkoa enintään 1 vuodeksi kerrallaan oleskeluluvan kesto enintään kuitenkin passin voimassaoloajan puitteissa Ensimmäisen oleskeluluvan käsittely Maahanmuuttovirastossa (Migri), jatko-‐oleskeluluvan käsittely kihlakunnan poliisilaitoksessa rajoittamaton työnteko-‐oikeus rajoittamaton työnteko-‐oikeus saa henkilötunnuksen; saa henkilötunnuksen; saa kotikunnan Suomesta rekisteröidään tilapäisesti oleskelevaksi Suomessa Perheenjäsenen pääsy Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttää vakinaista asumista Suomessa. Vakinaisuutta määriteltäessä käytetään tilannekohtaista kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon perheen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Perheenjäsen pääsee kaikilta osin Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelynsä ajalle, jos työssäoloehto* täyttyy ja työ on tarkoitettu kestämään vähintään 4 kk; Voi saada työttömyysetuutena päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta, jos työssäoloehto* täyttyy; Voi saada työttömyysetuutena työmarkkinatukea, vaikkei työssäoloehto täyty, jos on muuttanut vakinaisesti Suomeen Yleisesti verovelvollinen rajoitetusti verovelvollinen (oleskelu Suomessa yli 6 kk) (oleskelu enintään 6 kk) – maksaa palkasta progressiivista – työnantajana suomalainen yritys à veroa Suomeen (ei ole väliä sillä palkasta Suomeen lähdeveroa 35 % saako palkan suomalaiselta, (510€/kk tai 17€/pv lähdeverovähennys, ulkomaalaiselta työnantajalta vai vain, jos on merkintä lähdeverokortilla); molemmilta); – palkasta peritään veron lisäksi – on oltava verokortti suomalaista sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja (ellei ole työnantajaa varten, tai pyydettävä todistusta A1 tai E101); verotoimistoa määräämään – ei yleensä saa veroilmoitusta; ennakkoveroa ulkomailta saatua – voi vaatia progressiivista verotusta tuloa varten; lähdeveron sijaan jos asuu Eta-‐maassa tai – palkasta peritään veron lisäksi maassa jonka kanssa Suomella on sosiaaliturva-‐ ja vakuutusmaksuja verosopimus. Lisätietoa: www.vero.fi (ellei ole todistusta A1 tai E101); – saa esitäytetyn veroilmoituksen; – työnantaja ei ole Suomesta (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) à – vuokratuille työntekijöille on oma palkasta ei veroa Suomeen (veroilmoitus ohje: www.vero.fi ja verot vain kotivaltioon) Huom! kansainväliset verosopimukset – vuokratuille työntekijöille on oma

voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta.

TE-‐toimisto

voi ilmoittautua TE-‐toimistoon työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen voi päästä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on oikeutettu kaikkiin julkisiin Julkiset peruspalvelut peruspalveluihin; voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen, jos ei ole työnhakija

ohje: www.vero.fi

voi ilmoittautua TE-‐toimistoon työnhakijaksi; voi hakeutua alkukartoitukseen voi käyttää rajoitetusti TE-‐toimiston palveluja voi hakeutua kunnan alkukartoitukseen, jos ei ole työnhakija terveydenhuolto: ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, jos ei ole kotikuntaa à voi saada kiireellistä hoitoa, josta voi joutua itse maksamaan kustannukset; on oikeutettu terveydenhuoltoon, jos on rekisteröity kotikunta sosiaalipalvelut: ei ole oikeutta sosiaalipalveluihin, jos ei ole kotikuntaa; on oikeutettu sosiaalipalveluihin, jos on rekisteröity kotikunta

Oleskeluoikeuteen liittyen *muiden kuin EU-‐kansalaisten perheenjäsenet ovat maahanmuuttolain säädännön mukaan: • aviopuoliso • rekisteröity parisuhdekumppani • avopuoliso • alle 18-‐vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on • huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-‐vuotias. ** lupa myönnetään Suomessa, jos: • hakija olisi voinut saada luvan myös ulkomailla sitä hakiessaan ja • hakija on jo ennen Suomeen saapumistaan asunut ulkomailla vähintään kaksi vuotta yhdessä nyt Suomessa asuvan avio-‐ tai avopuolisonsa kanssa, tai • oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Liite 2 Kuvausmallit

137

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 1

Kuvausmallit Nämä kahdeksan maahanmuuttajan kotoutumisen edistämistä Suomeen kuvaavaa mallia perustuvat Etelä-Savossa vuosina 2008–2014 toteutetun Pointti-hankkeen kehittämistyöhön. Mallit ovat osaltaan sidonnaisia aikaan ja toimintaympäristöön.

Kuvausmalli 1: Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena

KULTTUURITIETOINEN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ KOTOUTUMISEN TUKENA

Kuvaus

Maahanmuuttajilla on oikeus saada tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, palvelujärjestelmästä ja muista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 6-7§). Vastuu tiedottamisesta on viranomaisilla. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttaja saa sekä yleistietoa että paikallista tietoa kotoutumisen tueksi. Kotoutumislain mukaan kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kulttuuritietoisella tiedottamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä selkokielistä ilmaisua, monikielistä viestintää ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan kuntalaisen tiedontarpeiden huomioimista viranomaisten ja muiden palvelujen tuottajien viestinnässä. Kulttuuritietoinen tiedottaminen tukee ja nopeuttaa kotoutumista.

Asiakkaat

Alueella jo asuvat maahanmuuttajat Alueelle muuttoa suunnittelevat maahanmuuttajat

Yhteistyötahot

Viranomaiset ja muut palvelujen tuottajat

Päätarkoitus

Maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä sekä alueen palveluista toisenlaisesta kulttuuritaustastaan ja mahdollisesti heikosta suomen kielen taidostaan huolimatta Muunkielisellä kuntalaisella on mahdollisuus välittömästi Suomeen muuttamisen jälkeen tietää ja ymmärtää keskeisiä suomalaisen yhteiskunnassa toimimisen periaatteita

Sisältö

Hyödyt

138 Laadun varmistaminen

Yhteistyötahot

Viranomaiset ja muut palvelujen tuottajat

Päätarkoitus

Sisältö

Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä • On asiakaslähtöistä: Se avaa ja selittää yksilön ja yhteiskunnan välisiä palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisen organisaation palveluja • On monikanavaista: Tietoa on tarjolla sekä painettuna että verkossa • On helposti löydettävissä esimerkiksi heti viranomaisen tai kunnan verkkosivujen etusivulta ja keskeisten toimijoiden tarjoamana • Vastaa maahanmuuttajan kysymyksiin mitä, miksi, missä, miten ja mihin tämä liittyy Esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottamisesta ja viestinnästä: www.pointti.eu -> ”Maahanmuuttajille –> materiaalit” Uusi maahanmuuttaja saa tietoa alkuvaiheen palveluista ja osaa hakeutua niihin Maahanmuuttaja hahmottaa paremmin suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja palveluja, löytää itselleen tarpeellisia palveluja ja pystyy asioimaan niissä palvelujärjestelmän odottamalla tavalla; palvelutilanteet sujuvat silloin paremmin myös viranomaisten työn kannalta

Hyödyt

Osalle maahanmuuttajista riittää kotoutumisen tukena kirjallinen tai verkosta löytyvä tieto Jos maahanmuuttaja tarvitsee henkilökohtaista opastusta, neuvontaa tai ohjausta, oppaat ja esitteet toimivat tässä tukena ja työvälineinä Oppaat ja esitteet toimivat työkaluina erityisesti niille viranomaisille, jotka kohtaavat maahanmuuttaja-asiakkaita harvemmin tai ensimmäisiä kertoja Selkokieliset oppaat hyödyttävät myös suomenkielisiä asiakkaita

Laadun varmistaminen

Jatkokehittäminen Tulosten arviointi

Ajantasainen tieto Laadukkaat käännökset Tieto on helposti löydettävissä Kulttuuritietoinen ja monikielinen viestintä vakiintuu osaksi viranomaisviestintää Kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuilta on suoraan pääsivulta löydettävissä linkit myös muunkielisille asiakkaille Asiakaspalautteet Viranomaispalautteet

139

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 2

Kuvausmalli 2: Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvontaja ohjauspiste

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA TUKEVA NEUVONTA- JA OHJAUSPISTE

Kuvaus

Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvontaja ohjauspiste on fyysinen, helposti löytyvä neuvontapiste. Sinne on koottu asettumista ja kotoutumista tukevaa kokonaisvaltaista tietoa kuntaan muuttavalle tai kunnassa jo asuvalle maahanmuuttajalle. Matalan kynnyksen ammatillisesti toteutettu neuvonta ja ohjaus tukevat asiakkaan kotoutumista, ohjaavat palveluihin ja antavat valmiuksia asioida itsenäisesti palveluissa. Asiakaslähtöistä ja tarvittaessa asiakkaan kokonaistilannetta tukevaa neuvontaa ja ohjausta toteutetaan selkokielellä, asiakkaan ymmärtämällä kielellä tai tulkattuna. Neuvontapalvelua tarvitsevat maahanmuuttajat tai Suomeen muuttoa harkitsevat ulkomaalaiset, joilla ei ole itsenäiseen palveluissa asioimiseen riittävää suomen kielen taitoa tai palvelujärjestelmän tuntemusta. Maahanmuuttajan oikeus palveluihin Suomessa riippuu mm. kansalaisuudesta (Pohjoismaat, EU tai ei-EU-maa), oleskelun kestosta ja oikeudesta rekisteröidä kotikunta. Asiakkaita ovat

Asiakkaat

Yhteistyötahot

1. Paluumuuttajat - Inkerinsuomalaiset - Suomalaiset: Entiset Suomen kansalaiset ja syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläiset 2. Puolisoina ja muista perhesyistä muuttaneet 3. Työperusteiset muuttajat 4. Yrittäjät 5. Opiskelijat 6. Pakolaiset 7. Turvapaikanhakijat, jotka ovat muuttaneet kunnan asukkaiksi Kunnat Asiakastyötä tekevät viranomaiset Tiedotuksesta vastuussa olevat viranomaiset Muut palvelutuottajat Koulutusorganisaatiot Muut neuvojat, kolmas sektori Monikielistä viestintää tuottavat tahot, esim. Infopankki (www.infopankki.fi) Ammatillisesti toteutettu neuvonta lisää maahanmuuttaja-asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen palveluista ja palveluiden toimintaperiaatteista

Päätarkoitus

Neuvonta tukee ja nopeuttaa asiakkaan kotoutumista ja arjen sujumista Maahanmuuttaja ohjautuu tarvitsemiinsa palveluihin ja pystyy asioimaan niissä itsenäisesti

Sisältö

140

Neuvonta- ja ohjauspiste tarjoaa: • Monikielistä informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta painettuna, verkossa tai henkilökohtaisena palveluna • Alkuvaiheen perustietoa Suomeen muuttaneelle uudelle kuntalaiselle asiakkaan ymmärtämällä kielellä (rekisteröityminen Suomen väestötietojärjestelmään, oleskeluoikeuden rekisteröinti, sosiaaliturva, TE-palvelut, verotus jne.) • Arkielämään ja palveluihin liittyvää perustietoa ja neuvontaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville kuntalaiselle • Neuvontaa lomakkeiden ja hakemusten täyttämiseen ja sähköiseen asiointiin • Tukea erilaisten viranomaisten päätösten ja palveluprosessien ymmärtämiseen • Ohjausta asiantuntijan palveluihin

Sisältö

• On asiakaslähtöistä: Se avaa ja selittää yksilön ja yhteiskunnan välisiä palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisen organisaation palveluja • On monikanavaista: Tietoa on tarjolla sekä painettuna että verkossa • On helposti löydettävissä esimerkiksi heti viranomaisen tai kunnan verkkosivujen etusivulta ja keskeisten toimijoiden tarjoamana • Vastaa maahanmuuttajan kysymyksiin mitä, miksi, missä, miten ja mihin tämä liittyy Esimerkkejä kulttuuritietoisesta tiedottamisesta ja viestinnästä: www.pointti.eu -> ”Maahanmuuttajille –> materiaalit” Auttaa maahanmuuttajaa saamaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluja Tukee asiakkaan kykyä tuoda esiin palvelutarpeensa hänelle vieraassa yhteiskunnassa

Hyödyt

Edistää maahanmuuttajan kykyä hahmottaa palveluja ja asioida niissä Lisää maahanmuuttajan luottamusta palvelujärjestelmän toimivuuteen ja omaan kykyynsä toimia siinä Nopeuttaa ja helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista Tukee viranomaisten työtä Neuvonta- ja ohjauspisteessä on resursoitu ja sovittu tulkkaukseen liittyvät käytännöt ja varmistettu osaaminen tulkin kanssa työskentelyyn

Laadun varmistaminen

Neuvojalla on: • Soveltuva korkeakoulututkinto • Kielitaitoa (vähintään: suomi, englanti + joku muu kieli) ja osaamista työskennellä tulkin välityksellä • Ammatillinen, ohjauksellinen työote • Hyvät perustiedot palvelujärjestelmästä ja maahanmuuttoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä eri oleskeluperusteilla Suomessa asuvien maahanmuuttajien oikeuksista palveluihin • Hyvät valmiudet etsiä ja päivittää tietoja, varmistaa hankkimansa tiedon oikeellisuus (muun muassa ajankohtaiset asiat ja muutokset palveluiden rakenteissa) • Alueella toimivien eri verkostojen tuntemus ja verkostoyhteistyötaidot • Hyvät vuorovaikutustaidot • Osaamista huomioida maahanmuuttajan kulttuurisen ja kielellisen taustan vaikutus neuvontatilanteessa, sekä tiedostaa oman kulttuurisen taustan vaikutus vuorovaikutuksessa • Osaamista varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt neuvottavan asian Neuvojien ajantasaisten yhteiskunnallisten tietojen päivittäminen

Jatkokehittäminen

Tulosten arviointi

Verkostoituminen Maahanmuuttajien erillisestä neuvontapalvelusta kuntalaisten normaaliksi neuvontapalveluksi, jossa tiedotetaan ja osataan huomioida myös vieraskielisten kuntalaisten neuvonnan tarpeet Asiakaspalaute Viranomaispalaute

141

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 3

Kuvausmalli 3. Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus

OMAKIELINEN TYÖELÄMÄ- JA KOTOUTUMISVALMENNUS Maahanmuuttajien omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus on Suomeen muuttavan henkilön näkökulmasta tehty käytännönläheinen kokonaiskuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tavoista ja arvoista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja siinä asiakkaana toimimisesta sekä suomalaisesta työelämästä.

Kuvaus

Valmennus helpottaa ja nopeuttaa uusien maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä auttaa heitä toimimaan omatoimisesti palveluissa ja arkielämän tilanteissa. Kotoutumisvalmennusta toteuttaa omakielinen valmentaja. Omakielisenä valmentajana toimii Suomessa asuva valmentajakoulutuksen suorittanut asiantuntija, jolla on omakohtainen kokemus maahanmuutosta. Kotoutumisvalmennus toteutetaan pienryhmissä ja osallistujan äidinkielellä tai muulla hänen ymmärtämällään kielellä. Kotoutumisvalmennus antaa tärkeimmät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä ja kulttuurista sekä elämästä Suomessa. Uudet maahanmuuttajat

Asiakkaat

Yhteistyötahot

Suomessa pitempään asuneet maahanmuuttajat, joiden yhteiskuntatuntemus on jäänyt heikoksi Viranomaiset Muut palvelujen tuottajat Edistää maahanmuuttajan kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään

Päätarkoitus

Antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista osallistujan hyvin ymmärtämällä kielellä ja vertailemalla niitä lähtömaan palvelujärjestelmään Tukee osallisuutta ja omatoimisuutta

Sisältö

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16.

Perustietoa Suomesta Oikeus asua Suomessa Raha-asiat Suomessa Asuminen Suomessa Elämä ja kulttuuri Suomessa Suomalainen palvelujärjestelmä ja asiakkaana arjessa Suomalainen sosiaaliturva, Kansaneläkelaitos Kela ja etuudet Sosiaali- ja terveyspalvelut Perhe-elämä Suomessa Suomalainen työelämä Yhdenvertaisuus Suomalainen koulutusjärjestelmä Suomen kielen oppiminen Vapaa-aika Liikenne Suomessa Kaupunkikierros: mistä palvelut löytyvät tai muutamia tutustumiskäyntejä palveluihin.

Hyödyt

Kotoutumisvalmennus helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja auttaa heitä toimimaan omatoimisesti palveluissa ja arkielämän tilanteissa Kotoutumisvalmennus vähentää maahanmuuttajien väärinymmärryksiä palveluissa ja helpottaa viranomaisten työtä Koulutuksen käyneet, osaavat valmentajat

142

Resurssit

Valmentajan palkkakulut (yht. n. 50h) Tilat, materiaalien kopiointi

KULTTUURITIETOINEN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ KOTOUTUMISEN TUKENA Koulutuksen käyneet, osaavat valmentajat Resurssit

Valmentajan palkkakulut (yht. n. 50h) Tilat, materiaalien kopiointi

Jatkokehittäminen

Laadun varmistaminen

Materiaalien ja tietojen päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen Kotoutumisvalmennus etäpalveluna Valmentajat ovat käyneet tehtävään valmistavan koulutuksen, joka koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1. Ammatillisuus Ammatillisen roolin vahva tiedostaminen • Valmentajan rooli suhteessa valmennettaviin ja palvelujärjestelmän toimijoihin • Valmentajan rooli koulutus-, ohjaus- ja neuvontatyön kentällä • Ammatillisten rajojen tunnistaminen Arvot ja etiikka valmentajan työssä • Omien arvojen ja asenteiden tiedostaminen • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus • Vastuu ja luottamus • Vaitiolovelvollisuus, esteellisyys ym. Vuorovaikutustaidot ja viestintä • Objektiivisuus ja asiallisuus viestinnässä • Yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa Ryhmän ohjaus ja valmennusprosessin hallinta • Kohderyhmän tarpeiden huomiointi • Toiminnallisuus ja käytännönläheisyys 2. Yhteiskuntatietous muodostuu uusille maahanmuuttajille tarkoitetun työelämäja kotoutumisvalmennuksen sisällöistä. Hyvät tiedonhankintataidot ja medianlukutaito varmistavat tietojen oikeellisuuden. Asiakkaiden palaute ja arviointikeskustelut valmennusryhmissä

Tulosten arviointi

Maahanmuuttajien valmiudet toimia kotoutumisvalmennuksen jälkeen itsenäisesti palveluissa Viranomaisten palaute

143

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 4 Kuvausmalli 4: Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPISKELIJAN PALVELUOHJAUS AMMATILLISESSA OPPILAITOKSESSA Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus tapahtuu opintoihin hakeutumisvaiheessa sekä nivelvaiheen koulutuksissa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Kuvaus

Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitoksessa tapahtuvalla palveluohjauksella tarkoitetaan tässä koulutukseen, työllistymiseen ja arkielämään liittyvää tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta. Palveluohjaaja auttaa asiakasta saamaan tarvittavat palvelut palveluntuottajalta oikea-aikaisesti. Päätöksentekovastuu on aina asiakkaalla.

Asiakkaat

Maahanmuuttajataustaiset hakijat ja opiskelijat

Yhteistyötahot

Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen verkosto

Päätarkoitus

Opiskelijan ohjautuminen oikeaan koulutukseen, opintojen etenemisen ja kotoutumisen tukeminen

Sisältö

Palveluohjaaja tiedottaa, neuvoo ja ohjaaja hakijaa / opiskelijaa hakeutumisvaiheessa, opintojen aikana ja opintojen päättövaiheessa. Tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus tapahtuvat yhteistyössä oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa. Palveluohjaus on matalan kynnyksen ohjausta. Ohjauksen päätarkoitus on tukea opintojen etenemistä. Lisäksi opiskelijaa tuetaan arkielämään liittyvissä asioissa ja tarvittaessa tarjotaan myös keskusteluapua.

Hyödyt

Hakeutumisvaiheessa opiskelija ohjautuu oikeaan koulutukseen, mikä vähentää keskeyttämisiä. Opintojen aikana poissaolot ja keskeyttäminen vähenevät, kun ohjausta ja tukea saa oppilaitoksesta palveluohjaajalta. Opiskelija saa ammatillisen koulutuksen ja voi siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Syrjäytymisriski pienenee. Opetushenkilöstö voi keskittyä omaan perustehtäväänsä eli palveluohjaus tukee myös opettajien työssäjaksamista. Verkostoissa turhat käynnit vähenevät ja palveluajat lyhenevät, kun asiakas ohjataan heti ja ohjeistettuna oikeaan paikkaan.

Jatkokehittäminen

Maahanmuuttajien ohjauksen osaamista pyritään levittämään ja juurruttamaan oppilaitoksen sisäisessä verkostossa siten, että kaikilla on valmiudet ohjata maahanmuuttajaopiskelijoita Uraohjaus valmistuville opiskelijoille Palveluohjaaja on ohjauksen ammattilainen

Laadun varmistaminen

Palveluohjauksella varmistetaan, että ohjausta antaa aina paras asiantuntija ja tieto on oikeaa ja ajantasaista, ei mutu-tietoa Oppilaitoksessa on sovittu tulkkauskäytännöistä Ohjaukselle on riittävästi resurssia Opiskelijaa ei ”auteta avuttomaksi” Poissaolojen ja keskeyttämisten määrä

144

Tulosten arviointi

Opintojen eteneminen suunnitellun aikataulun mukaisesti Ohjauksen tarpeen väheneminen Palautekyselyt opiskelijoille ja henkilöstölle

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 5 Kuvausmalli 5. Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen

KOTOUTUMISKOULUTUKSEN JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NIVELVAIHEEN KEHITTÄMINEN Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opintopolut poikkeavat kantaväestöstä. Erityiset haasteet koulutukseen pääsyyn ja etenemiseen on puutteellisen koulutaustan omaavilla, suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleilla opiskelijoilla. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on tarjota tukea opiskelijoille. Ammatillisessa oppilaitoksessa avainasemassa ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja palveluohjaaja. Kuvaus

Nivelvaiheella tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä kotoutumiskoulutusten tai Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaiheen kehittämisellä tarkoitetaan kaikkien toimenpiteiden ja tukipalveluiden sekä koulutusten rakenteiden uudelleen arvioimista ja parantamista siten, että maahanmuuttajataustaisen opiskelijan siirtyminen ammatilliseen koulutukseen helpottuu ja varmistuu. Nivelvaiheen tukitoimilla tuetaan myös suoraan oppilaitokseen hakeutuneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lisäksi tuetaan oppilaitoksen henkilöstöä.

Asiakkaat

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat

Yhteistyötahot

Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen verkosto

Päätarkoitus

Opiskelija löytää sopivan koulutuspolun. Koulutukseen pääsy varmistuu. Opinnot lähtevät hyvin käyntiin ja opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja työssä jaksamista tuetaan.

Sisältö

Toimenpiteitä ja tukipalveluja opiskelijoille ja/tai henkilöstölle, esimerkkejä • Palveluohjaus • Opinto-ohjaajan info maahanmuuttajaopiskelijoille • Ammattialapajat • Kielitaitokartoitus MAVAlle tai ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa • Henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu • Selkokielisten ja erikielisten verkkosanastojen listat • Tiedonsiirto maahanmuuttajakoulutuksista ammatilliseen koulutukseen • Kansainvälisyysviikko oppilaitoksessa • Startti-info yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille • Ammattiliittoinfot • Työkalupakki – vinkkejä selkokieliseen viestintään opetuksen ja ohjauksen tueksi • Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -paneelikeskustelut • Monikulttuurisuus opetuksessa -koulutus • Mistä näitä maahanmuuttajia oikein tulee? -koulutus

Hyödyt

Oppilaitoksen toimintatavat ja käytännöt maahanmuuttajien opetuksessa ja ohjauksessa selkeytyvät. Opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti. Henkilöstö saa tukea omaan työhönsä.

Resurssit

Kehittämistyötä on tehty hankkeen resurssilla, mutta toiminnot juurrutetaan osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa

Jatkokehittäminen

Toimintatavat ja käytännöt vakiintuvat kaikilla koulutusaloilla

Laadun varmistaminen Tulosten arviointi

Opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen opintojensa alkuvaiheessa ja opinnot etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstöllä on selkeät ohjeet toimintatavoista ja he saavat tukea työhönsä tarvittaessa Poissaolot ja keskeyttämiset vähenevät Opinnot etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti

145

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 6 Kuvausmalli 6. Maahanmuuttajan uraneuvonta- ja ohjaus

MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS

Kuvaus

Uraneuvontaa ja ohjausta tarjoavat esim. työllistymispalvelujen neuvojat sekä oppilaitosten palveluohjaajat ja opinto-ohjaajat. Uraneuvonnan ja -ohjauksen puoleen kääntyvät TE-palveluiden asiakkaat, jotka tarvitsevat osaamisen laajentamista. Maahan muuttaneiden kohdalla tämä tarkoittaa aikaisemmin hankitun osaamisen ja koulutuksen päivittämistä suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaksi. Siihen voi sisältyä mm. ohjaus tutkinnon tunnustamiseen, aikaisemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tutustuminen suomalaiseen työelämään, ammattialoihin ja eri alojen koulutuksiin. Uraneuvonta ja -ohjaus on hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa maahanmuuton vaiheessa, sillä ammatilliset tavoitteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkälaisia tavoitteita maahanmuuttaja asettaa itselleen kielen oppimisen suhteen.

Asiakkaat

Nuoret ja työikäiset maahanmuuttajat Viranomaiset (valtion ja kunnan virastot, kuten TE -palvelut, sosiaalitoimi, OPH, VALVIRA yms.) Työnantajat

Kumppanit

Koulutusorganisaatiot Kolmas sektori Kehittämishankkeet Tukea asiakkaan ammatillisten tavoitteiden hahmottamista ja saavuttamista

Päätarkoitus

Antaa asiakkaalle uranvalintaan ja päätöksentekoon tarvittavaa tietoa Lisätä asiakkaan jaksamista ja ammatillista itseluottamusta sekä ylläpitää motivaatiota Nopeuttaa asiakkaan työllistymistä oikealle ammattialalle Tiedon antaminen: • Tietoa tutkinnon tunnistamis- ja tunnustamisprosessista, tukea päätöksen haussa ja sen tulkitsemisessa • Tietoa TE-toimistojen osaamisen laajentamista tukevien palveluiden tarjonnasta ja tarvittaessa tukea niihin hakeutumisessa • Tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, koulutusvaihtoehdoista, hakukelpoisuuksista, ammatillisen pätevyyden saavuttamisesta ja opintojen rahoitusvaihtoehdoista • Tietoa opinnoissa tarvittavasta kielitaitotasosta sekä siitä, miten sitä pystyy saavuttamaan (kielikoulutukset, verkkokurssit, keskusteluryhmät yms.)

Sisältö

146

Toimintavalmiuksien kehittäminen: • Avataan syy-seuraussuhteita, tuetaan asiakkaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia • Kerrotaan mahdollisuuksista tutustua kiinnostavaan ammattialaan. Tuki työkokeilupaikan valitsemisessa ja haussa • Tuki työkokeiluaikana tehtyjen havaintojen ja kokemusten tulkitsemisessa oman urapolun rakentamisen näkökulmasta Urapolun vaiheittainen rakentaminen: • Kartoitetaan asiakkaan koulutustaustaa ja hänelle kertynyttä työkokemusta; tarvittaessa konsultoidaan alan asiantuntijoita; selvitetään työllistymistilannetta alalla • Arvioidaan alan kiinnostavuutta asiakkaan näkökulmasta, alalla toimimiseen vaatimia koulutusvaatimuksia ja kielitaitotasoa • Laaditaan etenemissuunnitelma ja aikatauluja • Autetaan tarvittaessa työkokeilupaikkojen etsimisessä, keskustellaan työkokeilun tavoitteista; työkokeilun jälkeen käydään läpi havaintoja ja kokemuksia • Tuetaan tutkintojen tunnustamispäätöksen haussa • Annetaan tukea koulutukseen hakeutumisen vaiheessa

MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS

Sisältö

Akkulturaation eli sopeutumisen tukeminen: • Kerrotaan akkulturaatioprosessin vaiheista ja - strategioista sekä tuetaan siihen liittyvien ajatusten ja tunteiden tunnistamisessa ja työstämisessä • Ohjausprosessin ”sivutuotteena” tuetaan asiakkaan identiteetin uudelleenmäärittämisen työtä, erityisesti ammatillisen identiteetin suhteen Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kohti avoimia työmarkkinoita nopeutuu Asiakkaiden toimintavalmiudet kehittyvät ja tuen tarve vähenee

Hyödyt

Asiakkaiden ammattitaitoja ja aikaisempaa koulutusta pystytään hyödyntämään Omaehtoisten koulutusten keskeyttämiset vähenevät Asiakkaat kokevat työllistymispalvelut luotettavana yhteistyökumppanina eikä valvontaa ja pakkotoimia toteuttavana tahona Ohjaajalla on tarvittavat tiedot ja taidot (joko koulutuksen tai työn kautta hankitut)

Laadun varmistaminen

Ohjaajalla on jäsentynyt käsitys omasta eettisestä pohjasta ja osaamisen rajoista sekä tietoisuus ihmiskäsityksestään Käytettävissä olevat yhteistyöverkostot ovat laajat Asiakkailta kerätään palautetta ja se otetaan huomioon palvelun kehittämisessä

Jatkokehittäminen Tulosten arviointi

Uraneuvonta- ja ohjaus ovat osa normaalia viranomais- ja oppilaitoksen toimintaa Seuranta työllistymispalvelujen URA-järjestelmän tietojen avulla Seuranta oppilaitosten keskeyttämisluvuissa

147

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 7 Kuvausmalli 7. Maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen

MAAHANMUUTTAJAN TYÖHARJOITTELUN OHJAAMINEN Työharjoittelun ohjaamisella tarkoitetaan tässä prosessia, joka perustuu harjoittelijan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen sekä yksilöllisten valmiuksien ja tuentarpeiden tunnistamiseen. Ohjaaminen tähtää harjoittelun kehittämiseen entistä tavoitteellisempaan suuntaan ja maahanmuuttajan itsensä asettamien tavoitteiden saavuttamista. Tässä mallissa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten harjoittelijoiden erityistarpeita ja lähtökohtia. Kuvaus

Työharjoittelu on yleisnimike, jolla tässä tarkoitetaan TE-palvelujen koordinoimaa työkokeilua, ammatillisiin opintoihin liittyviä TOP-jaksoja ja muita tämän tyyppisiä harjoittelujaksoja, joissa tavoitteena on suomalaiseen työelämään tutustuminen, työelämäyhteyksien luominen ja mahdollinen työllistyminen. Ohjausprosessin osapuolet ovat maahanmuuttajataustainen harjoittelija, harjoittelijan vastaanottava organisaatio (jäljempänä ”työnantaja”) ja harjoittelua koordinoiva taho, esimerkiksi oppilaitos tai TE-palvelut. Ohjaamista tekee harjoittelua koordinoiva taho, esimerkiksi oppilaitoksen ryhmänohjaaja, TE-palvelujen asiantuntija tai työvalmentaja.

Asiakkaat

Maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ja erityisesti: 1. Maahanmuuttajat vailla koulutusta tai / ja työkokemusta esim. ammattialoihin tutustujat ja alanvaihtajat 2. Maahanmuuttajat, jotka ovat hankkineet koulutuksen tai / ja työkokemusta ulkomailla, ja jotka tarvitsevat tietojensa ja taitojen päivitystä suomalaisen työelämän vaatimuksiin 3. Maahanmuuttajataustaiset ammattiopiskelijat

Yhteistyötahot

Harjoittelija, työnantaja ja harjoittelua koordinoiva taho Sekä maahanmuuttaja että työnantaja saavat tarvitsemaansa kokonaisvaltaista tukea harjoittelun aikana Ohjausta toteutetaan maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan yksilöllisen tilanteen mukaan

Päätarkoitus

Harjoittelija saavuttaa harjoittelulle ennakkoon asetetut tavoitteet Harjoittelijalla on mahdollisuuksia oppia uutta, löytää omia vahvuuksiaan ja kehittyä ammattilaisena harjoittelujakson aikana Työnantaja ja työyhteisö kehittävät omia valmiuksiaan kohdata eri kieli- ja kulttuuritaustaisia harjoittelijoita

Sisältö

Hyödyt

Ohjaaminen 1. Valmisteluvaiheessa 2. Ennen työharjoittelun alkua 3. Työharjoittelun aikana 4. Työharjoittelun päättyessä Työharjoittelun ohjaamisella varmistetaan, että asiakas asettaa harjoittelulle yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia tavoitteita ja välitavoitteita. Ohjaamisella tuetaan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon harjoittelun valmisteluvaiheessa esiin nousseet asiat, kuten maahanmuuttajan ammatillinen ja muu osaaminen, kielitaitotaso, elämäntilanne, tulevaisuuden tavoitteet jne. Maahanmuuttaja tutustuu suomalaiseen työelämään ja työkulttuuriin. Hän harjoittelee suomen kieltä ja ammattialakohtaista sanastoa oikeassa työympäristössä. Hän verkostoituu ja luo uusia kontakteja, mikä edistää hänen kotoutumista ja työnsaantimahdollisuuksia. Työnantajien ja työntekijöiden valmiudet kohdata maahanmuuttajia työpaikalla paranevat.

148

MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Jatkokehittäminen

Työpaikan perehdytysoppaassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat Mentoroinnin hyödyntäminen perehdytyksessä Harjoittelua koordinoiva taho: • on kokonaisvastuussa työharjoittelun sujumisesta

Laadun varmistaminen

Ohjaaja: • Toimii linkkinä maahanmuuttajaharjoittelijan ja työnantajan välillä • Tukee ja opastaa koko työharjoittelujakson ajan sekä maahanmuuttajaharjoittelijaa että työnantajaa auttamalla ratkaisemaan esiin tulevia haasteita; Esimerkiksi ammatillisen kielitaidon kehittymistä voi tukea kannustamalla osapuolia laatimaan työpaikalla ammattisanastolistoja tai kuvasanastoja • Pyrkii optimoimaan osapuolten puolin ja toisin tapahtuvaa oppimista, edistää avoimuutta ja yhteistyötä Työnantaja: • On varannut riittävät resurssit harjoittelijan perehdyttämiseen ja tukemiseen • On tietoinen siitä, että maahanmuuttajaharjoittelijan opastus työtehtäviin voi vaatia enemmän aikaa Maahanmuuttajataustainen harjoittelija: • On aktiivinen ja omalta osalta vastuussa harjoittelun onnistumisesta • Osallistuu päätösten tekoon harjoittelun valmisteluvaiheesta alkaen • On motivoinut ja halukas oppimaan • Huolehtii asioista omatoimisesti, mutta osaa myös pyytää apua ja neuvoa, mikäli tilanne niin vaatii Maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan itsearviointi

Tulosten arviointi

Palautteiden kerääminen osapuolilta Saavutetaan harjoittelulle asetetut välitavoitteet ja tavoitteet Ohjauksen tarve vähenee ja tukea ei tarvita enää työpaikalla

Kustannukset

Ohjaamiseen käytetty työaika Tulkkauksen järjestämiseen liittyvät kustannukset

149

LIITE 2 / KUVAUSMALLI 8 Kuvausmalli 8. Työelämän tiedot ja –taidot

TYÖELÄMÄN TIEDOT JA –TAIDOT

Kuvaus

Työelämän tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan osaamista ja valmiutta työelämään. Nämä tiedot ja taidot koostuvat mm. työnhakutaidoista, oman osaamisen arvioinnista suhteessa suomalaisen työelämän vaatimuksiin ja yleisestä työelämätietoudesta. Työelämän tietojen ja taitojen kehittäminen tapahtuu osana maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ohjausta työllistymispalveluissa tai kotoutumis- tai ammatillista koulutusta.

Asiakkaat

Työikäiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt Viranomaiset (valtion ja kunnan virastot, kuten TE-palvelut ja työsuojelupiiri yms.) Kotoutumiskoulutuksen järjestäjät

Kumppanit

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Ammattiliitot Työnantajat Antaa asiakkaalle tietoa hänen oikeuksista ja velvollisuuksista työntekijänä sekä tuen saatavuudesta vaikeissa tilanteissa

Päätarkoitus

Antaa asiakkaalle tietoa työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista Kehittää asiakkaan toimintavalmiuksia työelämän näkökulmasta Parantaa asiakkaan osaamista ja mahdollisuuksia hankkia ja säilyttää työpaikka Tiedon antaminen: • Työnhakuun liittyvät asiat ja saatavilla oleva tuki • Työmarkkinajärjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet • Työntekijän ja työnantajan oikeudet, velvollisuudet • Työsuhteeseen liittyvät asiat, joista on otettavaa selvää työn tai harjoittelun alussa (työ aika, tauot, sairauspoissaoloista ilmoittaminen yms.) • Toiminta ja tuen saatavuus ristiriitatilanteissa • Toiminta oman työllistymistilanteen muutostilanteissa (työn aloitus tai päättyminen, lomautus, irtisanominen yms.)

Sisältö

150

Toimintavalmiuksien kehittäminen: • Avataan syy-seuraussuhteita, tuetaan asiakkaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia • Ohjataan kehittämään omaa työnhakustrategiaa ja työnhakuvalmiuksia • Kehitetään tietoisuutta ”kirjoittamattomista säännöistä” ja tavoista selvittää ne (”asiat, joita on hyvä kysyä uudella työpaikalla”) • Maahanmuuttajaa ohjataan käyttämään julkisia tiedonsaantikanavia (ammattiliittojen Internet-sivut, työvoimahallinnon Internet- sivut jne.) • Työelämän tietoihin ja taitoihin liittyvää tietoa ei anneta pelkästään irrallisena tietona, vaan työssäoppimis- ja työkokeilujaksojen yhteydessä tai asiakkaan asioidessaan TE-palveluissa • Asiakkaat saavat koko työllistymisen polun ajan kattavaa tietoa työelämän odotuksista ja vaatimuksista, pelisäännöistä sekä tukipalveluista (esim. työvoimapoliittisena avustuksena maksettava liikkuvuusavustus, palkkatuen mahdollisuus ja reunaehdot yms.)

MAAHANMUUTTAJAN URANEUVONTA JA –OHJAUS Edistää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksista ja velvollisuuksistaan työntekijöinä Hyödyt

Parantaa maahanmuuttajataustaisen työnhakijan työllistymismahdollisuuksia kehittämällä työnhaku- ja työyhteisössä toimimisen taitoja Ennaltaehkäisee harmaiden työmarkkinoiden syntymistä

Laadun varmistaminen (kriteerit)

Asiakkaalle annetaan päivitettyä tietoa selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa Hyödynnetään olemassa olevia omakielisiä materiaaleja (esim. www.tyosuojelu.fi tai ammattiliittojen sivustolla julkaistuja materiaaleja) Toiminnan on oltava osa maahanmuuttaja-asiakkaan työllistymis- ja kotoutumispalvelua

Jatkokehittäminen

Viranomaiset ja koulutusorganisaatiot ottavat huomioon maahanmuuttajan työelämävalmiuksien kehittämisen tarpeita omien palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa (aiheeseen liittyvät koulutukset, työvalmentajien palvelujen käyttö, työelämäsertifikaatin hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksissa yms.) Viranomais- tai koulutusorganisaation yhteistyö ammattiliittojen kanssa on hyvä tiedonsaantikanava, jota kautta voi saada palautetta tilanteesta työpaikoilla

Tulosten arviointi

Asiakaspalaute Työnantajien palaute työkokeilu- ja työssäoppimisjaksojen yhteydessä

151

LIITE 3 / ASIAKASTILASTOT

Pointti-hankkeen neuvontaja ohjauspisteiden asiakkaat 2008–2013 Pointti-hankkeella on käytettävissään kaikessa laajuudessaan asiakasrekisterin antamia raportteja vuodesta 2011, suppeammin loppuvuodesta 2010. Vuosilta 2008–2010 olleet asiakastiedot on merkitty väliraportteihin. Seuraavassa esitetään asiakaskäyntien yhteenvetoja Mikkelistä,

Savonlinnasta sekä koko Etelä-Savon alueesta (Mikkeli ja Savonlinna). Osa yhteenvedoista on ajalta vuosilta 2008–2013, osa ajalta 2009–2013 ja osa tarkemman ALPO-rekisterin ajalta vuosilta 2011–2013.

Kuva 1. Pointti-hankkeen uudet asiakkaat 2008-2013 600

505

455

399

400 225 230

200 70

98 28

312

292

302

135157

190 122

203

229 170

2010

2011

2012

2013

2008

2009

Mikkeli

Savonlinna

Yhteensä

Kuva 2. Pointti-hankkeen uudet asiakkaat keskiarvo/kk 2008-2013 60 40 20

35 1919

24 1113

33 25

152

2008

2009

Mikkeli

Savonlinna

2010

2011 Yhteensä

2012

2013

Kuva 3. Asiakkaiden yhteydenotot 1.7.2009–31.12.2013 4000 2666

2000

311535 224

.–3

7 1.

Mikkeli

828 423 405

1682 1276 984 640 636

785

Savonlinna

2353 1568

Yhteensä

Kuva 4. Asiakkaiden yhteydenotot/kk 1.7.2009–31.12.2013 400 222

200 3752 45

.–3

7 1.

Mikkeli

69 35 34

106 5353

Savonlinna

140 82

196 131 65

Yhteensä

153

Kuva 5. Oliko neuvontakieli asiakkaan äidinkieli? (Mikkeli 2010-2013)

Kyllä 76 %

Ei 8 %

Kuva 6. Oliko neuvontakieli asiakkaan äidinkieli? (Savonlinna 2010-2013)

Ei tietoa 16 %

Kuva 7. Omakielinen neuvonta Mimosassa yhteydenotot 2011–2013

Kyllä 56 %

Ei tietoa 10 %

Kuva 8. Omakielinen neuvonta Mimosassa uudet asiakkaat 2011-2013

400

400 132

268

200

145

197

189

200

Thai

Venäjä

Viro

129

125

2011-2013 Dari

154

Ei 34 %

2011-2013 Dari

Thai

Venäjä

Viro

Kuva 9. Omakielinen neuvonta Savonlinnassa yhteydenotot 2011-2013

Kuva 10. Omakielinen neuvonta Savonlinnassa uudet asiakkaat 2011-2013

2000

200 1188

1001 66

1000

113

100 39

225

2011

100

2012

2013

2011

Venäjä

2012

2013

Venäjä

Kuva 11. Käynnit yhteydenottotapojen mukaan 2010–2013

Käynti neuvontapaikassa

Kenttätyö

Sähköinen palvelu

Sähköposti

Puhelin

Yhteydenotot yhteensä

1000 Yhteensä

2000 Mikkeli

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Savonlinna

155

Kuva 12. Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta? (Mikkeli 2010–2013)

Kunnan maahanmuuttajapalvelut 4 %

Kunnan maahanmuuttajapalvelut 11 %

Sukulaiset ja tuttavat 42 %

Sukulaiset ja tuttavat 49 %

Oppilaitos 8 %

Oppilaitos 16 %

TE-toimisto 14 %

TE-toimisto 13 %

Monikulttuurikeskus 21 %

Netti 2 %

Netti 5 %

Esite 4 %

Esite 6 %

Muu 5 %

Kuva 14. Yhteydenotot ikäryhmittäin (Mikkeli 2010–2013)

156

Kuva 13. Mistä asiakas oli kuullut neuvontapaikasta? (Savonlinna 2010–2013)

Kuva 15. Yhteydenotot ikäryhmittäin (Savonlinna 2010–2013)

Alle 15 vuotta 0 %

15-24 vuotta 13 %

Alle 15 vuotta 2 %

15-24 vuotta 14 %

25-44 vuotta 53 %

45-54 vuotta 18 %

25-44 vuotta 52 %

45-54 vuotta 15 %

55-64 vuotta 8 %

yli 64 vuotta 4 %

55-64 vuotta 10 %

yli 64 vuotta 2 %

ei tietoa 4 %

ei tietoa 5 %

Kuva 16. Maahanmuuton syy (Mikkeli 2010–2013)

Kuva 17. Maahanmuuton syy (Savonlinna 2010–2013)

Paluumuuttaja (inkeriläinen) 9 %

Paluumuuttaja (inkeriläinen) 13 %

Paluumuuttaja (suomalainen) 12 %

Paluumuuttaja (suomalainen) 22 %

Pakolainen 7 %

Pakolainen 16 %

Turvapaikanhakija > 0 %

Työ 16 %

Työ 8 %

Perheside 42 %

Perheside 32 %

Opiskelija 2 %

Opiskelija 1 %

Yrittäjä 1 %

Yrittäjä 3 %

Ei tietoa 10 %

Ei tietoa > 0 %

Kuva 18. Asiakas on lähtöisin (Mikkeli 2010–2013)

Kuva 19. Asiakas on lähtöisin (Savonlinna 2010–2013)

Pohjoismaista > 0 %

EU-maasta, Sveitsistä tai ETA-maasta 15 %

EU-maasta, Sveitsistä tai ETA-maasta 9 %

Kolmansista maista 68 %

Kolmansista maista 81 %

Ei tietoa 17 %

Ei tietoa 10 %

157

Kuva 20. TOP 5 lähtömaat (Mikkeli 2010–2013, yhteensä 40 eri lähtömaata)

Kuva 21. TOP 5 lähtömaat (Savonlinna 2010–2013, yhteensä 40 eri lähtömaata)

60 %

40 %

20 %

äjä

n Ve

% ro

aim

a ist

g Af

a ain

Kuva 22. Käynnit koulutustaustan mukaan (Mikkeli 2010–2013)

158

% äjä

n Ve

a ist

% a

a nk

Kuva 23. Käynnit koulutustaustan mukaan (Savonlinna 2010–2013)

Ei koulutusta 2 %

Perusaste 10 %

Ei koulutusta 9 %

Perusaste 14 %

Keskiaste 28 %

Opistoaste 12 %

Keskiaste 21 %

Opistoaste 10 %

Korkea-aste 34 %

Ei tietoa 14 %

Korkea-aste 22 %

Ei tietoa 24 %

Kuva 24. Käynnit työmarkkina-aseman mukaan (Mikkeli 2010–2013)

Kuva 25. Käynnit työmarkkina-aseman mukaan (Savonlinna 2010–2013)

Työssä avoimilla markkinoilla 19 %

Työssä avoimilla markkinoilla 12 %

Työssä muualla kuin avoimilla 2 %

Työssä muualla kuin avoimilla 3 %

Yrittäjä 2 %

Yrittäjä 3 %

Työtön 28 %

Työtön 33 %

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 15 %

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 21 %

Opiskelija 8 %

Opiskelija 7 %

Työmarkkinoiden ulkopuolella 6 %

Työmarkkinoiden ulkopuolella 4 %

Muu työtilanne 8 %

Ei tietoa 12 %

Ei tietoa 7 %

Kuva 26. Käynnit Suomessa asumisen keston mukaan (Mikkeli 2010–2013)

Kuva 27. Käynnit Suomessa asumisen keston mukaan (Savonlinna 2010–2013)

Ei asu Suomessa 3 %

Alle 1 vuosi 14 %

Ei asu Suomessa 3 %

Alle 1 vuosi 30 %

1-3 vuotta 22 %

3-5 vuotta 15 %

1-3 vuotta 24 %

3-5 vuotta 18 %

Yli 5 vuotta 25 %

Ei tietoa 21 %

Yli 5 vuotta 12 %

Ei tietoa 12 %

159

Kuva 28. Yhteydenotot sisällön mukaan 2010–2013

Kriisitilanteet (perhekriisi, väkivalta) Poliisi ja oikeus (rikosja riita-asiat) Paluumuutto, maahanmuutto Harrastukset ja vapaa-aika Joku muu Uraohjaus Terveydenhuolto Perhe-elämä (lasten koulu, päivähoito, ihmissuhteet) Talous (verotus, velat, laskut, pankki, kuluttaja) Sosiaaliasiat (sosiaalitoimi, ohjaus) Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus Suomen kielen opiskelu Asuminen Kela Muut arkipäivän tilanteet Koulutukseen liittyvät asiat Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu) Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon Päätösten tai prosessien selventäminen Lomakkeiden täyttäminen

500 Yhteensä

160

1000 Savonlinna

1500 Mikkeli

2000

2500

Kuva 29. Yhteydenotot sisällön mukaan prosenttiosuuksina 2010–2013

Kriisitilanteet (perhekriisi, väkivalta) Poliisi ja oikeus (rikosja riita-asiat) Paluumuutto, maahanmuutto Joku muu Harrastukset ja vapaa-aika Uraohjaus Perhe-elämä (lasten koulu, päivähoito, ihmissuhteet) Sosiaaliasiat (sosiaalitoimi, ohjaus) Terveydenhuolto Talous (verotus, velat, laskut, pankki, kuluttaja) Lupa-asiat, rekisteröityminen, kansalaisuus Suomen kielen opiskelu Asuminen Kela Muut arkipäivän tilanteet Koulutukseen liittyvät asiat Työ ja työnteko (työnhaku, työsuojelu, työharjoittelu) Yhteydenotto viranomaiseen tai muuhun tahoon Lomakkeiden täyttäminen Päätösten tai prosessien selventäminen 0%

5% Yhteensä

10 %

15 %

Savonlinna

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

Mikkeli

161

Kuva 30. Yhteistyö tai asiakkaan ohjaus eteenpäin 2010–2013

Yhteispalvelupiste Tulli Kriisipalvelut Asianajaja tai oikeusapupalvelut Seurakunta Koulutoimi, perusopetus Verotoimisto Ammattiliitot/työsuojelu Järjestöt ja yhdistykset Maahanmuuttajapalvelut Maistraatti Asia saatettu päätökseen Maahanmuuttajavirasto (Migri) Yrittäjän tukipalvelut Asunnonvälitys/kiinteistö, asuntotoimi Poliisi Terveyspalvelut Kunnalliset sosiaalija perhepalvelut Oppilaitos Kela Yritykset/työnantajat TE-toimisto Muut tahot Projektit 0

162

500 Yhteensä

1000 Savonlinna

1500 Mikkeli

2000

2500

Kuva 31. Yhteistyö tai asiakkaan ohjaus prosenttiosuuksina 2010–2013

10 % Yhteensä

20 % Savonlinna

30 % Mikkeli

40 %

50 %

60 %

163

Taulukko 1. Mitä Pointin neuvontaja ohjauspalveluissa kysyttiin?

MITÄ POINTIN NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUISSA KYSYTTIIN? (2010–2013) YHTEYDENOTOT 1. PÄÄTÖSTEN TAI PROSESSIEN SELVENTÄMINEN

2. TYÖ JA TYÖNTEKO (TYÖNHAKU, TYÖSUOJELU, TYÖHARJOITTELU)

3. LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMINEN

4. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT ASIAT

5. YHTEYDENOTTO VIRANOMAISEEN TAI MUUHUN TAHOON

164

6. MUUT ARKIPÄIVÄN TILANTEET

YHTEENSÄ (n=7144)

ESIMERKKEJÄ ASIAKKAIDEN KYSYMISTÄ ASIOISTA

2215 (31 %)

- Kelan, sosiaalitoimen ja TE-toimiston päätökset - oleskeluluvat eli poliisin päätökset - oikeusavun saaminen - tutkintojen tunnustamisen prosessi

1861 (26 %)

- työnhaun asiakirjat, työnhakeminen - työn aloittamiseen liittyvät asiat (verotus, ilmoitus TE-toimistoon, työsopimus jne.) - työsuojeluasiat, irtisanomisuhka, työpaikkakiusaaminen - työmahdollisuudet alueella, rekrytointimahdollisuudet - oman yrityksen perustaminen - työkokeilu - ammattiliitot ja niiden jäsenyys

1216 (17 %)

- koulutukseen hakeutuminen - sähköinen asiointi - Kela, toimeentulotuki, asuminen, TE-palvelut - sähköinen työpaikkahaku - oleskeluluvat, ajokortti, henkilökortti, kansalaisuus - ansiopäiväraha ja soviteltu päiväraha, ammattiliittoon liittyminen - päivähoito, kouluun ilmoittautuminen, koulun/päiväkodin ja kodin välinen yhteydenpito - tutkintojen tunnustaminen, ammattioikeudet - veroilmoitukset - tulli-ilmoitus

1145 (16 %)

- suomen kielen opiskelu - pätevöityminen - opintoihin hakeutuminen ja opintojen rahoittaminen - tutkintojen tunnustaminen - koulutusjärjestelmä - koulutuspolut - ohjaus asiantuntijapalveluihin (opo, avo, oppilaitokset jne)

1137 (16 %)

- Kela, terveydenhoito, sosiaalitoimisto, TE-palvelut - poliisi, maistraatti, oikeusaputoimisto - ammattiliitot, työttömyyskassat, työsuojelu - OPH, Valvira - oppilaitokset - työnantajat - päiväkodit, koulut - kolmas sektori - asumispalvelut

981 (14 %)

- noutopalvelut, muutot - asiakirjojen saaminen lähtömaasta - tietoa käännös- ja tulkkauspalveluista - neuvonta uskonnollisiin yhteisöihin, parkkisakon maksamiseen, talvirenkaiden käyttämiseen, pesutuvan käyttämiseen jne.

7. KELA

8. SUOMEN KIELEN OPISKELU

9. ASUMINEN

10. LUPA-ASIAT, REKISTERÖITYMINEN, KANSALAISUUS 11. TALOUS (VEROTUS, VELAT, LASKUT, PANKKI, KULUTTAJA)

12. TERVEYDENHUOLTO

13. SOSIAALIASIAT (SOSIAALITOIMI, OHJAUS)

789 (10 %)

- sähköinen asiointi - lomakkeiden täyttäminen - etuuksien hakeminen, päätösten tulkinta - palkkatulojen vaikutus etuuksiin - kuntoutusasiat - oikaisupyyntöjen laatiminen - neuvonta oikeudesta sosiaaliturvaan

728 (10 %)

- koulutustarjonta - koulutuksiin tutustuminen - sopivan kurssin valinta - kotoutumiskoulutukseen hakeutuminen - toimeentulo opintojen aikana - työhön liittyvä suomen kieli - YKI-testi - verkosta löytyvät itseopiskelumateriaalit

719 (10 %)

- vuokra-asuntojen hakeminen - eräpäivän siirto - muuttoon liittyvät asiat (sähkösopimus, muuttoilmoitus, muuttoavustus jne) - asunnon irtisanominen - yhteydenotto kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijään

650 (9 %)

- lomakkeiden täyttäminen - ohjeiden läpikäyminen, edellytysten tarkistaminen - lisäselvitykset - alkuvaiheen prosessiin liittyvä neuvonta - muutoksien hakeminen ja valitukset

623 (9 % )

- pankkitilin avaaminen, verkkopankkitunnukset - laskujen maksaminen, eräpäivän siirto - ohjaus talous- ja velkaneuvontaan - kuluttajaneuvonta - erilaiset kanta-asiakaskortit - verotus, esim. esitäytetty veroilmoitus - verokortti

619 (9 %)

598 (8 %)

- palveluihin hakeutuminen, ajanvaraukset - kirjalliset viestit ja niiden selventäminen (potilasohjeet, ajanvaraukset jne) - neuvonta tulkkauspalveluista terveydenhuollossa - palveluihin pääseminen - työkyvyttömyysasiat - mielenterveys ja päihdepalvelut

- toimeentulotuen hakemukset - muuttoavustukset - ohjaus käyttämään sosiaalitoimen palveluita (esim. vammaispalvelut, lastensuojelu, perhepalvelut) - oikaisupyynnöt

165

14. PERHE-ELÄMÄ (LASTEN KOULU, PÄIVÄHOITO, IHMISSUHTEET)

557 (8 %)

- päivähoitoon hakeminen, kouluun ilmoittautuminen - päiväkodin/koulun ja vanhempien välinen yhteydenpito -parisuhdeasiat, avioehto, avioerot - syntymä, kuolema - perintö

15. URAOHJAUS

473 (7 %)

- pidempi ura- ja työnhakuprosessi - tietoa ammateista ja koulutuksista - henkilökohtaisen pohdinnan tukeminen - urasuunnittelu - ohjaus avo-palveluihin - pätevyydet, tutkintojen tunnustaminen, kielitaito, oman elämäntilanteen arviointi jne

16. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA

449 (6 % )

- alueelliset harrastusmahdollisuudet - neuvonta

17. JOKU MUU

389 (5 %)

- yrittäjyys - yleisneuvontaa esim. muutosta Suomeen - arkaluontoinen asia

18. PALUUMUUTTO, MAAHANMUUTTO

374 (5 %)

- sukulaisten muutto Suomeen - rekisteröityminen ja alkuvaiheen neuvonta - paluumuuton suunnittelu

19. KRIISITILANTEET (PERHEKRIISI, VÄKIVALTA)

127 (2 %)

- keskusteluapu ja ohjaus kriisipalveluihin ja muihin asiantuntijapalveluihin: kotoutumiskriisi, turvapaikanhakijan kriisi, kriisit kotimaassa, omaisen kuolema, sairastuminen, avioero, perheväkivalta, katoamiset, rasismi, irtisanomiset, kielteinen oleskelulupapäätös

110 (2 %)

- ohjaaminen poliisin palveluihin, rikosilmoitukset - kiusaaminen - rikosilmoitusten tekeminen - sovitteluprosessi - oikeusapu ja asianajajan palvelut - ajokortin menettäminen

20. POLIISI- JA OIKEUS (RIKOSJA RIITA-ASIAT)

166

”Kun olisi yksi paikka” Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008–2014

Pointti-hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin maahanmuuttajille neuvontaa ja ohjausta, kulttuuritietoista tiedottamista ja viestintää, tukitoimia ammatilliseen kou-

Hankkeessa kehitetyt maahanmuuttajien neuvonnan seuranta-

lutukseen sekä työllistymisen palveluita.

järjestelmä ALPO-rekisteri sekä

Hankkeen tarjoamat palvelut saavuttivat

kunnille tarkoitettu itsearvioinnin

yli puolet Etelä-Savossa asuvista vieras-

työkalu Kotomittari jäävät valta-

kielisistä kuntalaisista. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen

kunnalliseen käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen

kasvua ja keskinäistä verkostoitumista.

osaamiskeskuksen sivuille

Hanketyötä tehtiin Mikkelistä ja Savon-

www.kotouttaminen.fi.

linnasta käsin. Yhteistyössä olivat ammatilliset oppilaitokset, TE-palvelut sekä kolmas sektori.

Julkaisun sähköinen versio: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/julkaisuja_2 Julkaisun sähköinen versio: www.pointti.eu http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/julkaisuja_1