Hiutaleita kinostamassa by Mainostoimisto Groteski

INNOVA ELÄMYS

OPPIMINE

YRITTÄJYYS

TULEVAISUUS Eeva Kuoppala ja Pekka Hytinkoski (Toim.)

INSPIRAA

Hiutaleita KINOStamassa – oppilaitosten innovaatiotoiminta

Eeva Kuoppala ja Pekka Hytinkoski (Toim.)

Hiutaleita KINOStamassa â&#x20AC;&#x201C; oppilaitosten innovaatiotoiminta

KUVA: Juha Jukarainen

Hiutaleita KINOStamassa â&#x20AC;&#x201C; oppilaitosten innovaatiotoiminta

Julkaisija: Mikkelin ammattikorkeakoulu

Taitto ja graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Groteski

D Vapaamuotoisia julkaisuja / Free-form Publications 19

Graafisten esitysten ja taulukoiden visuaalinen toteutus:

Painettu ISBN: 978-951-588-391-9 (nid.)

Mainostoimisto Groteski

Verkkoversion ISBN: 978-951-588-392-6 (PDF)

Paino: KopijyvĂ¤ Oy, Mikkeli

ISSN 1458-7629

sällys Sisällys

Esipuhe | Eeva Kuoppala................................................................................................................................................................................................6 Innovaatiotoiminnan nykytila Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatioissa | Pekka Hytinkoski.............8

PEDAGOGIIKKA JA INNOVAATIOTOIMINTA Innovaatiot ja oppiminen | Eeva Kuoppala.................................................................................................................................................15 Yrittäjyyskasvatuksesta tukea oppilaitosten innovaatioiden edistämiseen | Anne Gustafsson-Pesonen ja Maisa Kantanen..........................................................................................................................................20 Appseilla innovaatioita? | Tommi Issakainen............................................................................................................................................27 Opiskelijaosuuskunnat; oppimista ja yrittäjyyttä | Pekka Hytinkoski................................................................................33 Innovaatiotoiminta opiskelijoiden silmin | Elisa de Boer, Sanni Kirmanen ja Jassin Rezai....................................38

INNOVAATIOTOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ: KINOS -PILOTTEJA Eksponentiaalinen elämys - Kohti syvenevää opetuksen ja TKI-toiminnan tuottavaa vuorovaikutusta | Pekka Uotila......................................................................................................................................................43 Earning by learning - yrittäjyyden edistäminen oppilaitoksissa | Taisto Hirvonen ja Eeva Koljonen..........................................................................................................................................................................53 Oppimiskeidas oppimisen janoon - nauti ja virkisty! | Reetta Hirsimäki, Tommi Issakainen, Tuija Jaakkola, Tuula Kontinen, Minna-Mari Mentula ja Hannu Turunen...................................................................................61 ”Monialainen innovointi” –opintokokonaisuus | Maikki-Noora Karvinen, Laura Rautio, Janne Turunen ja Arto Väisänen...................................................................................68 Nollasarja – motivoiva haaste oppimisen työkaluna | Anssi Ahonen.................................................................................75 Osallistavat menetelmät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämisessä | Anne Ulmanen ja Kati Vapalahti.............................................................................................................................................................................78 Kyseenalaistamisen pedagogiikka | Jarkko Ahvenainen, Pia Haapea, Rauli Laakso ja Taru Potinkara.........86

KINOS –INNOVAATIOTOIMINNAN MALLI KINOS –hankkeen tulokset | Pekka Hytinkoski ja Eeva Kuoppala..............................................................................................97 Liite 1.....................................................................................................................................................................................................................................102

puhe KUVA: Maria Miettinen

Esipuhe

Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämä vaatii meiltä yhä enemmän taitoja, joiden oppiminen pelkästään luokkahuoneessa on mahdotonta. Toiminta työelämässä ei perustu enää opitun tiedon toistamiseen, vaan tiedon ja toimintamallien rakentamiseen yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa. Tämä taas edellyttää mm. kykyä verkos-

minnan lähtötilan kartoitus sekä eDelfoi-menetelmällä

toitua, innovatiivisuutta, yrittäjämäisyyttä sekä yhteis-

kerätyt visiot alueen tulevaisuudesta, 2) valmennukset

kehittelyn taitoja. Koulutuskentällä työelämän muutos

ja benchmarking-matkat, 3) kehittämistehtävät, 4) pilo-

heijastuu uudenlaisten pedagogisten mallien kehittä-

toinnit ja 5) tulosten julkaiseminen ja levittäminen. Näi-

misenä ja entistä tiiviimpänä yhteistyönä sekä muiden

den toimintojen kokemuksia ja tuloksia esitellään käsillä

koulutusorganisaatioiden että työelämän kanssa.

olevassa julkaisussa. Julkaisun tavoitteena on tarkastella

Mikkelissä toteutetun KINOS-hankkeen tavoit-

innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen ja pedagogiikkaan

teena oli kehittää mukana olevien koulutusorganisaati-

liittyviä käsitteitä ja kokemuksia sekä teoreettisemman

oiden henkilöstön innovaatio-osaamista sekä yhteinen

pohdiskelun että käytännön kokemusten kautta.

innovaatiotoiminnan malli. Hankkeen hallinnoijana on

Julkaisu jakautuu neljään eri osa-alueeseen. En-

toiminut Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) ja osa-

simmäisessä osassa Pekka Hytinkoski avaa hankkeen

toteuttajat ovat Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu),

alussa toteutetun innovaatiotoiminnan lähtötilan kyse-

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskes-

lyn tulokset. Kyselyssä kartoitettiin mm. mitä tekijöitä

kus (PYK), Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä

organisaatioissa pidettiin innovaatiotoimintaa edistävi-

Otavan Opisto. Kyseessä on kaksivuotinen Euroopan

nä ja estävinä tekijöinä. Julkaisun toinen osa käsittelee

sosiaalirahaston rahoittama hanke. Tuen myöntämisestä

pedagogiikkaan ja innovaatiotoimintaan liittyviä teemoja

vastasi Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

erilaisista, mutta toisiaan tukevista näkökulmista käsin.

keskus. Työskentely alkoi syksyllä 2011 ja on edennyt

Eeva Kuoppala tarkastelee artikkelissaan innovaatioi-

laajalla rintamalla koskettaen pääasiallisen kohderyhmän

den ja oppimisen suhdetta, työn kehittymistä ja tämän

eli opettajien ja henkilökunnan lisäksi johtajia, opiske-

päivän työelämän asettamia osaamisvaatimuksia. Maisa

lijoita ja yrittäjiä. Hankkeessa on tarjottu koulutusta,

Kantanen ja Anne Gustafsson-Pesonen puolestaan

seminaareja ja benchmarking-matkoja sekä ennen kaik-

avaavat innovaatiotoimintaan usein linkittyviä yrittäjyy-

kea luotu foorumeita yhteisille kohtaamisille. Toiminta

den ja yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä. He pohtivat mm.

kiteytyi viiteen keskeiseen teemaan: 1) innovaatiotoi-

sitä, miten yrittäjyyskasvatuksella voidaan tukea oppilai-

TOIMINTA TYÖELÄMÄSSÄ EI PERUSTU ENÄÄ OPITUN TIEDON TOISTAMISEEN, VAAN TIEDON JA TOIMINTAMALLIEN RAKENTAMISEEN YHDESSÄ ERILAISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA.

tosten innovaatiotoimintaa. Tommi Issakainen pureutuu

teensä n. 1300 osallistujaa. Näiden kokeilujen pohjalta

kirjoituksessaan tietoteknisten sovellusten tarjoamiin

on koottu koulutusorganisaatioiden yhteinen innovaa-

mahdollisuuksiin innovaatiotoiminnan edistäjänä. Issa-

tiotoiminnan malli, joka esitellään julkaisun viimeisessä

kaisen artikkeli tarjoaa näkemyksiä siitä, miten esimer-

osassa. Pilotointien pohjalta malliin valikoituivat hyväksi

kiksi sosiaalista mediaa voisi tehokkaammin hyödyntää

havaitut oppimisympäristöt ja toimintamallit, joiden ke-

innovaatiopedagogiikassa. Hytinkosken toinen artikkeli

hittämistä jatketaan hankkeen jälkeen.

tuo keskusteluun osuuskuntatoiminnan, joka linkittyy

Innovaatiotoiminnan perusedellytyksiä ovat erilai-

myös oleellisesti innovaatiotoimintaan ja yrittäjyyteen.

suuden hyödyntäminen ja itsensä haastaminen. Molem-

Artikkeli valottaa osuuskuntatoiminnan mahdollisuuksia

mista näistä saatiin hankkeen aikana runsaasti kokemus-

ja yhteyttä oppimiseen. Toisen osan viimeinen artikkeli

ta. Aina se ei ole helppoa, mutta yleensä äärimmäisen

käsittelee innovaatiotoimintaa opiskelijoiden näkökul-

palkitsevaa. Valmennusryhmäläisten sanoin ”Asenne

masta. Artikkelissa opiskelijoiden edustajat esittelevät

ratkaisee”. Isot kiitokset työpanoksestanne kaikille hank-

hankkeessa järjestetyn innovaatiopäivän tuloksia sekä

keessa mukana olleille, erityisesti KINOS-projektiryhmän

tuovat esille, mitä mieltä opiskelijat aiheesta ovat.

Reetta Hirsimäelle (Etelä-Savon ammattiopisto), Maisa

Julkaisun kolmannessa osassa esitellään KINOS-pilotoin-

Kantaselle (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyri-

tikokemusten kautta, mitä koulutusorganisaatioiden

tyskeskus), Tommi Issakaiselle (Otavan opisto) ja Pekka

innovaatiotoiminta voi käytännössä olla. KINOS-organi-

Hytinkoskelle (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti).

saatioiden henkilökunnat jakautuivat moniammatillisiin ja moniorganisatorisiin ryhmiin kehittääkseen yhdessä

Antoisia lukuhetkiä ja innostumisen ituja!

opetuskokeiluja. Näiden hyvin erilaisten kokeiluiden tuloksia esitellään artikkeleissa elämän makuisesti; positii-

Mikkelissä 2.9.13

visine kokemuksineen ja haasteineen. Tämän julkaisun

Eeva Kuoppala

toimittamiseen mennessä hankkeessa on toteutettu

Projektipäällikkö, Lehtori

kaikkiaan 33 erilaista toimenpidettä, joissa on ollut yh-

Mikkelin ammattikorkeakoulu

innovaatiotio

ykytila

TEKSTI: Pekka Hytinkoski, verkko-opetuskoordinaattori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti KUVAT: Jesse Haaja

Innovaatiotoiminnan nykytila Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatioissa JOHDANTO

tavoitteista KINOS-hankkeeseen linkittyy ainakin seuraava: ”Uudistuneet ja erikoistuneet koulutus- ja tutki-

KINOS - koulutuksen innovaatio-osaamisen kehittä-

musrakenteet tukevat erityisesti kärkiosaamisalojen me-

mishanke sai myönteisen rahoituspäätöksen syksyllä

nestystä ja ovat kansallista huipputasoa” (Etelä-Savon

2011 Etelä-Savossa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää

maakuntaliitto 2010, 17).

paikallisten työmarkkinoiden osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä. Hankkeen hallinnoija oli Mikkelin

giassa esitellään neljä strategista tavoitetta: Menestyvä

ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajina toimivat

yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympä-

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus,

ristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut ja hyvä toimintaym-

Mikkelin kaupunki / Otavan opisto, Etelä-Savon Koulutus

päristö (Etelä-Savon maakuntaliitto 2012, 7). Täsmen-

Oy ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin

nettynä ”osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö”

yksikkö.

-tavoitteen kehittämisen painopisteet ovat: osaavan

KINOS-kehittämishankkeen tavoite oli erinomai-

työvoiman saatavuuden turvaaminen, osaamisen ja alu-

nen – yhdistää paikallisia koulutusorganisaatioita toi-

eellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen, tutkimus- ja

mijoineen sekä keskenään että tiiviimmin Etelä-Savon

innovaatiotoiminnan vaikuttavuus sekä Venäjän kieli- ja

haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimijoiden on

kulttuuriosaamisen vahvistaminen (Etelä-Savon maa-

tärkeää reagoida sekä omiin että alueellisiin tavoittei-

kuntaliitto 2012, 12).

siin ja haasteisiin, sillä oppilaitosten merkitys alueelli-

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrate-

KINOS-hankkeen yhteinen toiminta käynnistyi

sessa kehittämistyössä on huomioitu sekä Etelä-Sa-

keväällä 2012 Mikkelin alueen koulutusorganisaatioiden

von maakuntaohjelmassa että maakuntastrategiassa.

opetushenkilökunnan yhteisillä koulutuksilla. Samal-

Etelä-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 päätavoite

la porukka jakautui erilaisiin kehittämisryhmiin, joissa

on muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous (Etelä-Savon

suunniteltiin erilaisia uusia organisaatiorajoja ylittäviä

maakuntaliitto 2010, 17). Saman maakuntaohjelman

koulutusratkaisuja. Näistä ideoista kerrotaan myöhem-

ominnan KINOS-KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITE

OLI ERINOMAINEN – YHDISTÄÄ PAIKALLISIA KOULUTUSORGANISAATIOITA TOIMIJOINEEN SEKÄ KESKENÄÄN ETTÄ TIIVIIMMIN ETELÄSAVON HAASTEISIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN.

KOULUTUSORGANISAATIOT LÄHTIVÄT ROHKEASTI TEKEMÄÄN TILANNEARVIOINTIA OMAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOTOIMINNASTA.

min tässä julkaisussa. Hankkeessa toteutettiin keväällä

kysymyslomakkeen toteamiin Likertin neliportaisella

ja kesällä 2012 myös kaksi selvitystä. Ensimmäisessä

asteikolla (täysin eri mieltä=1, jokseenkin eri mieltä=2,

tutkittiin koulutusorganisaatioiden innovaatiotoiminnan

jokseenkin samaa mieltä= 3, täysin samaa mieltä=4).

nykytilaa ja toisessa hahmoteltiin erilaisia innovaatio-

Kyselylomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä, jotka

toiminnan tulevaisuusskenaarioita. Kartoitusten avulla

täsmensivät strukturoitujen kysymysten vastauksia.

saatiin käsitys koulutusorganisaatioiden innovaatiotoi-

Vastausprosentit eri koulutusorganisaatioissa olivat

minnan nykytilasta sekä alueen tulevaisuuteen liitty-

seuraavat: HY, Ruralia-instituutti 9/40 = 22,5 %; PYK

vistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä artikkelissa

12/31 = 38,7 %; Esedu 31/300 = 10,3 %; Mamk 75/400

tarkastelen ja koostan näkemyksiä innovaatiotoiminnan

= 18,75 %. Vastausprosentit jäivät melko pieniksi luulta-

nykytilasta Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatiois-

vasti koulutusorganisaatioille kiireisen kyselyajankohdan

sa.

(loppukevät 2012) vuoksi. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina erityisesti siksi, että kootuissa vastauksissa havaittiin samansuuntaisuutta. Innovaa-

TAUSTOJA

tioilmapiirikysymysten organisaatiokohtaiset erittelyt löytyvät liitteestä 1.

KINOS-hankkeessa mukana olleissa koulutusorganisaatioissa havaittiin tarve innovaatiotoiminnan nykytilan selvitykselle. Oli positiivista, että eri koulutusorgani-

TULOKSIA I: INNOVAATIOILMAPIIRI

saatiot lähtivät rohkeasti tekemään tilannearviointia koulutuksensa innovaatiotoiminnasta, vaikka prosessin

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) kohdalla organi-

aikana esille nousi myös haasteita. Innovaatiotoiminnan

saation luovuutta edistävä työilmapiiri ja sen innovaa-

nykytilan hahmottaminen oli kuitenkin välttämätön-

tiomyönteisyys näytti olevan yksi käytännönläheisen in-

tä, sillä ilman tätä informaatiota ei pystytä realistisesti

novaatiotoiminnan tärkeimmistä innovaatioiden syntyä

suunnittelemaan myöskään tulevaisuutta. Nykytilan

edistävistä tekijöistä. Mamkissa suhtaudutaan pääosin

kartoituksilla saatiin selville, millä osa-alueilla asiat ovat

myönteisesti innovaatiotoimintaan ja siihen panostami-

toimivan innovaatiotoiminnan kannalta kunnossa ja mil-

seen, mikä on hyvä lähtökohta innovaatiotoiminnalle ja

tä osa-alueilta löytyi kehittämistä.

sen kehittämiselle. Kehitettävää Mamkilla on ilmapiirin

Mikkelin alueen koulutusorganisaatioiden inno-

avoimuudessa, innovaatiotoimintaan kannustamisessa

vaatiotoiminnan nykytilan selvitystyön teki Lappeenran-

sekä johdon sitoutumisessa. Kuitenkin vastausten pe-

nan teknillisen yliopiston opiskelija Jukka Juvonen, jonka

rusteella Mamkin työympäristössä vallitsee suurelta osin

Mamkissa tekemään diplomityöhön myös muihin koulu-

hyvä yhteishenki, tasa-arvoisuus ja luottamus. Erityisesti

tusorganisaatioihin kohdistettu kysely perustui. Tämä

luottamus on tärkeä perusta innovaatioiden synnylle.

artikkeli pohjautuu sekä Juvosen (2012b) diplomityöhön

Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu) suhtaudu-

että erityisesti hänen kesän 2012 aikana tekemäänsä

taan vastausten perusteella avoimesti ja myönteisesti

selvitystyöhön (Juvonen 2012a).

opiskelijoiden mukaan ottamiseen innovaatiotoimintaan.

Eri opetusorganisaatioiden edustajat vastasivat

Tällainen ruohonjuuritason ja opetusarjen keskellä tehtä-

vän innovaatiotyön tukeminen sai kannatusta. Käytän-

Innovaatiotoiminnassa asiakastarpeet ja niis-

nössä Esedulla näyttäisi olevan tämän tutkimuksen

sä tapahtuvien muutosten ennakointi ovat tuotta-

pohjalta vielä haasteita käytännönläheiseen innovaa-

van innovaatiotoiminnan kannalta tärkeitä. Siksi myös

tiotoimintaan suhtautumisessa, kannustamisessa sekä

koulutusorganisaatioiden muutosten ennakointityötä

tasa-arvoon ja luottamukseen liittyvissä asioissa.

tulisi kehittää. Tämä liittyy niin paikallisiin tarpeisiin kuin

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikössä työilmapiiri on innovaatioiden näkökulmasta hyvällä mallilla. Vastaajien mukaan ilmapiiri on avoin,

laajempaan työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiinkin. Juvosen selvitystyön (2012a) mukaan jokaisen

innovaatiotoimintaan suhtaudutaan myönteisesti ja

neljän tutkitun koulutusorganisaation innovaatioilmapii-

henkilöstöä kannustetaan innovaatiotoimintaan. Mukana

ri oli voittopuolisesti myönteinen, vaikka kaikista löytyi

vastauksissa oli kuitenkin myös yksittäisiä poikkeavia

myös kehitettävää. Erityisesti seuraavat kehittämiskoh-

mielipiteitä, jotka voivat kertoa heikosta olemassa ole-

teet nousivat esille riippuen koulutusorganisaatiosta: il-

vasta muutosvastarinnasta innovaatiotoimintaa koh-

mapiirin avoimuus, innovaatiotoimintaan suhtautuminen,

taan. Haasteena oli myös se, että sisäisessä verkostoitu-

innovaatiotoimintaan kannustaminen, johdon sitoutumi-

misessa löytyi kehittämisen varaa.

nen, työyhteisön tasa-arvoisuus ja luottamus sekä opis-

Myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Mikkelin yksikössä oli käytännönläheistä

kelijoiden innovaatiotoimintaan mukaan ottaminen. Yhteistä eri koulutusorganisaatioissa tuntui ole-

innovaatiotoimintaa tukeva ilmapiiri, vaikka vastauksista

van erityisesti avointen vastausten perusteella se, että

löytyi myös hajontaa. Eniten hajontaa löytyi innovaatio-

asiantuntijuutta ja innovaatioita haetaan usein oman

toimintaan kannustamisen, työyhteisön tasa-arvoisuu-

organisaation tai paikkakunnan ulkopuolelta. Vaikka

den ja luottamuksen sekä opiskelijoiden innovaatiotoi-

kyselyyn vastanneiden koulutusorganisaatioiden inno-

mintaan mukaan ottamisen kohdalla.

vaatioilmapiiri koettiin positiiviseksi, niin kaikissa organisaatioissa näkyi tarve kehittää henkilöstössä jo valmiina olevan innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä, esim.

TULOKSIA II: YHTEISIÄ HAASTEITA

aktiivisesti ideoita ja kehitysehdotuksia henkilöstöltä

JA MAHDOLLISUUKSIA

keräämällä. Myös opiskelijoissa piilee toistaiseksi vähän hyödynnetty innovaatiopotentiaali.

Resurssien puutteesta johtuvan jatkuvan kiireen vuoksi aikaa innovaatiotoiminnalle ei jää aina tarpeeksi. Tällöin

areenat koettiin tärkeiksi. On tärkeää pohtia, niin kou-

rutiinien hoitaminen vie helposti suuren osan käytettä-

lutusorganisaation sisällä kuin alueellisestikin, kuinka

vissä olevasta ajasta ja ideoiden jatkokehittely tarkoit-

eri alojen osaamisesta saataisiin irti nykyistä suurempi

taa usein vain ylimääräistä työtä. Organisaation jäykkyys

innovaatiopotentiaali. Selvityksen mukaan edistävinä

ja hankevalmistelujen byrokraattisuus tulivat vastauk-

elementteinä voivat toimia vapaa ilmapiiri, avoin kes-

sissa esille innovaatiotoiminnan puitteiden heikkouksina.

kustelukulttuuri ja ”hulluttelun yhteisökulttuuri” – esim.

Myös henkilöstön tiedonpuute innovaatiotoiminnasta

vapaamuotoiset kahvipöytäkeskustelut.

koettiin haasteeksi.

Poikkitieteellisyys ja ”älyllisen ristipölytyksen”

Käytännönläheisessä innovaatiotoiminnassa si-

säinen verkostoituminen on yhtä tärkeää kuin ulkoinen verkostoituminen. Kuten on jo aiemmin todettu, erilaista osaamista ei välttämättä tarvitse hakea ensimmäiseksi oman organisaation ulkopuolelta, vaan oman henkilöstön keskuudesta. Fyysinen etäisyys luo omia haasteita yhteistyölle ja sama päinvastoin - läheisyys taas tuo etuja mukanaan. Sisäinen verkostoituminen voi olla yllättävän haasteellista, sillä kaikissa tutkituissa koulutusorganisaatioissa löytyi tässä kehitettävää. Mutta kuinka innovaatiotoimintaa ja sen onnistumista/tuottavuutta voidaan mitata? Tämä kysymys koettiin vieraaksi. Voi olla että tämä onnistuu vasta omien ja yhteisten tavoitteiden määrittelyn ja innovaatiomittareiden rakentamisen jälkeen.

MEIDÄN OLISI TÄRKEÄÄ PYSTYÄ HOUKUTTELEMAAN ETELÄSAVON NUORIA AIKUISIA ALOITTAMAAN OPINTOJENSA JÄLKEISEN TYÖURAN ALUEELLAMME TAI AINAKIN SAADA HEIDÄT MYÖHEMMIN TAKAISIN PALUUMUUTTAJINA.

POHDINTAA Verrattaessa paikallisten koulutusorganisaatioiden koulutusinnovaatioiden nykytilan kartoituksen tuloksia Etelä-Savon maakunnan asettamiin tavoitteisiin voidaan todeta, että suunta on oikea. Juvosen (2012a; 2012b) mukaan henkilöstön osaaminen on tärkeä kilpailuetu, johon on viisasta investoida. Tämä on noussut esille koko ajan KINOS-hankkeen tapahtumissa ja yhteisissä keskusteluissa. Mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan ja kouluttautua sekä vaikkapa monipuolinen tyky-toiminta ovat työpaikkojen valttikortteja, jotka sitouttavat työntekijöitä. Meidän olisi tärkeää pystyä houkuttelemaan Etelä-Savon nuoria aikuisia aloittamaan opintojensa jälkeisen työuran alueellamme tai ainakin saada heidät myöhemmin takaisin paluumuuttajina. Myös nykyisistä osaajista kannattaa pitää kiinni, vaikka työpaikkojen vaihtoa ja/tai muuttamista seuraava ”osaamiskato” ei toistaiseksi ole ollut Etelä-Savon alueella niin arkipäiväistä kuin Suomen suurimmissa

kaupunkikeskuksissa. Sitoutuneet asiantuntijat eivät

työvoiman saatavuuden turvaamisen ja osaamisen ja

monesti tee työtään vain rahan takia, vaan he halua-

alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämisen teemat

vat myös luoda uutta ja sosiaalisesti osallistua yhteisen

nousivat esille myös tässä Mikkelin koulutusorganisaa-

idean, tuotteen tai toiminnan kehittämiseen (Hakkarai-

tioiden innovaatiotoiminnan nykytilaa tarkastelleessa

nen, Lallimo & Toikka 2012). Suuret ikäluokat eläköityvät

kartoituksessa. Kartoituksen tulosten mukaan emme ole

hurjaa vauhtia ja myös Itä-Suomessa kaivataan uusien

osanneet hyödyntää vielä tarpeeksi jo olemassa olevia

osaajien lisäksi nykyisten työntekijöiden sitoutunutta

resurssejamme – sekä opettajien, opiskelijoiden että

työpanosta. Voi olla, että alueellamme tullaan kokemaan

muiden paikallisten koulutusorganisaatioiden osaamista.

nykyistä kovempi kilpailu erityisesti kokeneista osaajista.

Voi olla, että jos rohkenemme muokata nykyisiä ”pysyviä”

Jos onnistumme sitouttamaan nykyiset ja tulevat asian-

toimintamalleja ja rakenteita, niin pystymme saavutta-

tuntijat maakuntaamme, niin pystymme myös vähentä-

maan edellä mainitut kehittämisen painopisteet kohtuul-

mään muuttotappiota ja mahdollisten uusien palveluiden

lisin kustannuksin. Tähän tarvitsemme koulutusorgani-

ja tuotteiden kautta edistämään aluetalouttamme.

saatioiden sisäisen ja ulkoisen yhteistyön lisäämistä ja

oppim

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian ”osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö” -tavoitteen kehittämisen painopisteistä erityisesti osaavan

johdon tukea. Näin luodaan hyvää pohjaa myös kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle.

LÄHTEET Etelä-Savon maakuntaliitto. 2010 Etelä-Savon maakuntaohjelma 2011- 2014. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 103:2010. http://www.esavo.fi/resources/public/media/maakuntaohjelma_2011-2014_ja_sen_ymparistoselostus.pdf Etelä-Savon maakuntaliitto. 2012 Uusiutuva Etelä-Savo 2012 -maakuntastrategia. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012. http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/Maakuntasuunnitelma/Maakuntastrategia_netti.pdf Hakkarainen, K., Lallimo, J. & Toikka, S. 2012 Asiantuntijuus, kollektiivinen luovuus ja jaetut tietokäytännöt. Aikuiskasvatus, 32(4), 246 - 256. Juvonen, J. 2012a Kooste innovaatiotoiminnan nykytila-kyselyistä. KINOS-hanke. Kooste suunnattu hankkeen projektiryhmän käyttöön. Juvonen, J. 2012b Innovaatiotoiminnan nykytilan kartoittaminen - Case: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen tiedekunta, LUT Energia, energiatekniikka / Lappeenranta University of Technology, Faculty of Technology, LUT Energy, Energy Technology.

oppi

PEDAGOGIIKKA JA INNOVAATIOTOIMINTA

innovaa

minen

TEKSTI: Eeva Kuoppala, projektipäällikkö/lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja ja Laura Salonen

Innovaatiot ja oppiminen Idea, käytäntö tai tuote, joka on jollakin tavalla uusi ja

tietoa siirretään paikasta toiseen (esim. TKI-yksiköstä

tuottaa taloudellista hyötyä. Näillä termeillä innovaati-

työelämään) tai osallistavaan ja keskustelevaan strate-

oita usein määritellään. Yhä useammin innovaatioista

giaan. Jälkimmäisessä innovaatiotoiminta ymmärretään

puhutaan yhdessä oppimisen kanssa (esim. Tikka 2013,

yhteisöllisenä ja avoimena prosessina, jossa kaikki oleelli-

Toiviainen 2003; 2007, Ramstad 2009). Tällöin innovaa-

set ryhmät ovat edustettuina.

tio määritellään myös prosessina, jossa jatkuvan tiedon

Viimeaikaiset innovaatiotutkimukset ovat painot-

muokkaamisen ja tuottamisen kautta tuotetaan uusia

taneet erityisesti laajempien, heterogeenisten verkosto-

toimintatapoja ja tietoa työelämän sovellettavaksi (Kai-

jen merkitystä (esim. Miettinen & al. 1999, Hakkarainen

risto-Mertanen & al. 2012, 71).

& al. 2004). Innovaatiotoiminnan tehokkuuden kannalta

Miten innovaatiot ja oppiminen kytkeytyvät toi-

oleellisia ovat siis erilaisten organisaatioiden muodos-

siinsa? Tikka (2013) painottaa, että innovaatioprosessi

tamat verkostot (Powell & al. 1996, Toiviainen 2003;

tulisi lähtökohtaisesti nähdä oppimisprosessina, jossa

2007). Oppiminen näissä verkostoissa perustuu tyypil-

luodaan oppimisen tavoite ja etsitään välineet tavoit-

lisesti tiedon luomiseen yhteisöllisesti erilaisia tietoläh-

teeseen pääsemiseksi. Myös Ramstad (2009, 181 -

teitä hyödyntäen. Oppiminen nähdään innovatiivisena

182) rinnastaa innovaatiotoiminnan ja oppimisen. Hänen

prosessina, jonka tavoitteena on tietojen ja taitojen

mukaansa innovaatiotutkimuksista voidaan erottaa kak-

laajentaminen nojautuen aikaisempaan tietoon ja koke-

si suuntausta: perinteiset kehitysprojektit ja laajemmat

mukseen (Hakkarainen & al. 2004, 110).

verkostoprojektit. Perinteisissä kehitysprojekteissa pai-

Hakkarainen & al. (2004) ovat verranneet tutki-

nopiste on erityisesti työpaikalla tapahtuvassa oppimi-

muksessaan kolmea innovatiivista tiedonrakentamismal-

sessa. Oppimisstrategia tämäntyyppisessä toiminnassa

lia. Nämä ovat Nonaka ja Takeuchin (1995) malli tiedon

perustuu joko lineaariseen innovaatiostrategiaan, jossa

luomisesta, Engeströmin (1987) ekspansiivisen oppimi-

INNO24h-leirill채 her채teltiin luovuutta ja ratkottiin aitoja yrityscaseja.

sen teoria sekä Bereiterin (2002; Bereiter & Scardamalia 1993) teoria tiedon rakentamisesta. Kaikissa näissä kolmessa mallissa painottuvat innovaatiotoiminta, oppiminen ja yhteisöllisyys. Innovaatioiden tuottaminen vaatii

Yhteiskehittely

huomion kiinnittämistä kestävään tiedon kehittämisen

Dialoginen konfiguraatio tieto

prosessiin sekä sosiaaliseen muutokseen. Käsitys oppivista verkostoista ja tiedon rakenta-

Massakustomointi

misesta linkittyvät Victor & Boyntonin (1998) esittä-

Arkkitehtoninen tieto

mään malliin uudentyyppisestä työstä ja oppimisesta. He ovat erottaneet työn kehityksessä viisi eri vaihetta:

Prosessin tehostaminen

käsityö, massatuotanto, prosessin tehostaminen, mas-

Käytännöllinen tieto

sakustomointi ja yhteiskehittely (kuva 1).

Massatuotanto Artikuloitu tieto

Käsityö KUVA 1. Työn kehityksen vaiheet ja niihin

Hiljainen tieto

liittyvä tieto (Victor & Boynton 1998, Engeström 2004)

Tämän päivän työelämässä eletään yhteiskehit-

man yhteisöllistä tiedon rakentamista on kuin tietokone

telyn vaihetta, jolle on ominaista tuottaa muuntautuvia

ilman nettiyhteyttä. Heterogeeniset verkostot laajen-

tuotteita yhdessä asiakkaiden ja muiden toimijoiden

tavat älyllisiä voimavarojamme (verkottunut älykkyys).

kanssa. Yhteiskehittelyssä luodaan mukautuvia käyt-

Tyypillistä tämän tyyppiselle oppimiselle ja tiedonraken-

täjälähtöisiä tuotteita ja palveluita (Engeström 2004).

tamiselle on Hakkaraisen mukaan se, että se tapahtuu

Tämä edellyttää pitkäaikaisia suhteita eri toimijoiden

ennemmin innovatiivisissa tietoyhteisöissä kuin yksilös-

välillä, aktiivisia verkostoja sekä kaikkien osapuolten

sä.

oppimista. Sekä oppimisessa että innovaatiotoiminnassa painottuvat verkostojen ja yhteisöjen merkitys sekä

INNOVAATIO-OSAAMINEN

erilaisuuden hyödyntäminen (esim. Ramstadt 2009, Kerosuo & Toiviainen 2011, Hakkarainen & al. 2004).

Innovaatio-osaaminen on noussut yhdeksi tämän päivän

Hakkarainen (2010) on verrannut ihmismielen toimintaa

työelämän osaamisvaatimuksista. Mitä taitoja työnte-

langattomaan verkkoon, jossa ainoastaan osa tiedon

kijältä itse asiassa odotetaan puhuttaessa innovatiivi-

prosessoinnista tapahtuu yksilön mielessä. Ihminen il-

suudesta? Haluttuja osaamisalueita ovat korkeatasoiset

tietotekniset taidot, kyky työskennellä itsenäisesti, kyky

sekä tiedon luomista voidaan pitää yhteisinä elementtei-

kehittyä ja kehittää osaamistaan sekä kyky kehittää uu-

nä (Kuoppala 2013 b, 11). Näille elementeille rakentuvat

sia menetelmiä haasteisiin vastaamiseksi (Hakkarainen

innovaatiotoiminnan ja oppimisen kulmakivet.

& al. 2004, 4). Listaa voisi jatkaa myös hyvillä sosiaalisilla ja viestinnällisillä taidoilla, luovuudella ja oppimiskyvyllä (Kuoppala 2013). Jan Schugk (2013) on todennut, että

MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

ihmisen taidot ja tiedot vanhentuvat yhä nopeammin, mikä lisää jatkuvan oppimisen ja itsensä kehittämisen

Vastatakseen yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin haas-

merkitystä työssä pärjäämisen kannalta. Oleellisia taitoja

teisiin organisaatioiden tulee suunnitella toimintaansa

ovat hänen mukaansa viestintätaidot, tunneäly, suun-

uudelleen ja luoda toimintamalleja innovaatiotoiminnan

nittelukyky, itsensä johtaminen, itsensä seuranta sekä

edistämiseksi (Kerosuo & al. 2010, 111). Tämä vaatii eri

itsensä motivointi.

organisaatioiden välistä yhteistyötä ja oppimista. Kou-

Miten tälläisten taitojen oppimista sitten voidaan

lutusorganisaatioiden näkökulmasta uudet yhteistyön

koulutuksessa edistää? Bereiter & Scardamalia (2003,

mallit löytyvät kumppanuuksista ja yhteiskehittelystä

2) ovat todenneet, että lupaavin tapa opettaa tämän-

(Virkkunen & Ahonen 2008). Mutta mitä onnistunut

tyyppisiä taitoja on immersio. He painottavat, että jos

yhteistyö vaatii? Ehkä keskeisimmäksi onnistuneen

haluamme opiskelijoiden oppivan taitoja, joita tarvitaan

yhteistyön edellytykseksi nousee toiminnan kohde (En-

tietoon perustuvissa innovaatio-organisaatioissa, mei-

geström 2001). Toiminnan kohdetta pidetään todellisen

dän tulisi saattaa heidät opintojensa aikana ympäristöi-

motivaation ja oppimisen ”moottorina” (Leont’ev 1978,

hin, joissa kyseisiä taitoja vaaditaan.

Engeström 1987, Kaptelinin 2005, Engeström & Sanni-

Koulutuskentällä on kehitetty erilaisia pedagogisia

no 2010). Tämä toiminnan teorian väite on aika helppo

toimintamalleja tämäntyyppisen oppimisen mahdol-

hyväksyä; me motivoidumme asioihin, kun näemme sen

listamiseksi. Kettunen (2011, 57) painottaa, että ns.

itsellemme jollakin tavalla merkityksellisenä. Käytännös-

innovaatiopedagogiikan juuret ovat Deweyn (1925) pra-

sä tämä tarkoittaa yhteistyön rakentamisen näkökul-

gmatismissa, kokemuksellisessa oppimisessa (Dreyfus &

masta sitä, että meidän tulisi pystyä yhdessä kehittä-

Dreyfus 1986), toiminnan teoriassa (Engeström 1987)

mään uusia kohteita, jotka palvelevat kiistatta jokaista

sekä tutkivassa oppimisessa (Hakkarainen, Lonka & Lip-

mukana olevaa yksilöä ja organisaatiota. Vain näiden

ponen 1999). Erilaisuuksista huolimatta niistä kaikista

merkityksellisten kohteiden rakentamisen kautta yhteis-

on löydettävissä myös yhteisiä piirteitä. Yhteisöllisyyttä,

työ toimii ja hyödyttää kaikki osapuolia luoden innovaati-

aitoja oppimisen kohteita, tekemällä oppimista, dialogi-

oita ja oppimista.

suutta opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kesken

LÄHTEET: Bereiter, C. 2002. Education and mind in the knowledge age. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves: an inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago: Open Court.

Bereiter, C. & Scardamalia, M. 2003. Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa. De Corte, E., Verschaffel, L. Entwistle, N. & van Merriënboer, J. (toim.) Unravelling basic components and dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series. Dewey, J. 1925. Experience and nature. La Salle. IL: Open Court. Dreyfus, H.L. & Dreyfus, S.E. 1986. Mind over machine: The power of human institution and expertise in the age of computer. Oxford: Basil Blackwell. Engeström, Y. 1987. Learning by Expanding: An Activity-Theoretical Approach to Developmental Research. Helsinki: Orienta-konsultit Oy. Engeström, Y. 2001. Expansive Learning at work: Towards an activity theoretical conceptualization. Journal of Education and Work, 14(1), 133 - 156. Engeström, Y. 2004. ”New forms of learning un co-configuration work”, Journal of Workplace Learning, 16(1/2), 11 - 21. Engeström, Y. & Sannino, A. 2010. Studies of expansive learning: Foundations, findings and future challenges. Educational Research Review, 5, 1 - 24. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of network expertice. Helsinki: Sitra publication no. 257. Kairisto-Mertanen, L., Räsänen, M., Lehtonen, J. & Lappalainen, H. 2012. Innovation pedagogy –learning through active multidisciplinary methods. Revista de Docencia Universitaria 10(1), 4 - 18. Kaptelinin, V. 2005. The Object of Activity: Making Sense of the Sense-Maker. Mind, Culture and Activity, 12(1), 4 - 18. Kerosuo, H., Kajamaa, A. & Engeström, Y. 2010. Promoting Innovation and Learning through Change Laboratory: An example from Finnish Health Care. Central European Journal of Public Policy, 4(1), 110 - 131. Kerosuo, H. & Toiviainen, H. 2011. Expansive Learning across Workplace Boundaries. International Journal of Educational Research 50(1), 48 - 54. Kuoppala, E. 2013. ”Making sense” –work-based pedagogy in education of Cultural Managers at Mikkeli University of Applied Sciences (painossa). Teoksessa Tuononen, J. (toim.) Developing Best Practices in Event Management. Mikkeli University of Applied Sciences, Promoting event management training programme as a resource for development of cultural industries and tourism in the North-West Russia. Project publication. Kuoppala, E. 2013 b. Developing educational institutions’ innovation competences. Teoksessa Kuninkaanniemi, H., Malvela, P. & Saarinen, M-L. (toim.) Research Publication 2013. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, N:o 94. Leont’ev, A.N. 1978. Activity, consciousness, and personality. Englewood Cliffs: Prentice-Hall. Miettinen, R., Lehenkari, J., Hasu, M. ja Hyvönen, J. 1999. Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa. Tutkimus kuudesta suomalaisesta innovaatiosta. Helsinki: Taloustieto. Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. Knowledge-creating company: how Japanese companies create the dynamics of innovation. New York: Oxford University Press. Powell, W.W., Koput, K.W. ja Smith-Doerr,L. 1996. Interorganizational Collaboration and the Locus of innovation: Networks of Learning in Biotechnology. Administrative Science Quarterly, 41, 116 - 145. Ramstad, E. 2009. Developmental evaluation framework for innovation and learning networks. Integration of the structure, process and outcomes. Journal of Workplace Learning, 21(3), 181 - 197. Toiviainen, H. 2003. Learning across levels. Challenges of Collaboration in a Small-Firm Network. Helsinki: University of Helsinki, Department of Education. Toiviainen, H. 2007. Inter-organizational learning across levels: an object-oriented approach. Journal of Workplace Learning, 19(6), 343 - 358. Victor, B. & Boynton, A.C. 1998. Invented here: Maximizing Your Organization’s Internal Growth and Profitability, Boston MA: Harvard Business School Press. Virkkunen, J. & Ahonen, H. 2008. Toimintakonseptin kehittämisen lähtökohdat ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: Virkkunen, J., Ahonen, H. & Lintula, L. (toim.) Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun. Muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja A: Tutkimukset ja raportit 13. Painamattomat lähteet: Hakkarainen, K. 2010. Socio-cultural perspective of knowledge-creating learning. Luento CRADLE:n tutkijakoulussa 25.3.2010. Helsingin yliopisto. Schugk, J. 2013. Itsestä kiinni! Puheenvuoro Mikkelin Kesäpäivillä 6.6.13. Tikka, T. 2013. Aloittavan ja kasvuyrittäjän IPR. Puheenvuoro Tuoteväylä-seminaarissa 26.3.2013 Mikkeli.

kea edistäm TEKSTI: Anne Gustafsson-Pesonen, koulutusjohtaja, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus | Maisa Kantanen, koulutuspäällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus KUVAT: Eeva Kuoppala

Yrittäjyyskasvatuksesta tukea oppilaitosten innovaatioiden edistämiseen YRITTÄJYYDEN JA YRITTÄJYYS-

pitkällinen prosessi, ei yksittäinen toimenpide. Mallin mu-

KASVATUKSEN MÄÄRITELMÄT

kaan yrittäjyys nähdään neljänä eri oppimiskohteena: 1) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä, 2) Oppia yrittäjäksi, 3)

Yrittäjyys on käsitteenä haastava ja monipuolinen, ja se

Oppia yrittäjyydessä ja 4) Oppia yrittäjämäistä toiminta-

ymmärretään monesti melko suppeasti. Gibb’n (2005)

tapaa. Yrittäjyyden nelivaiheinen malli on kuvassa 1.

mukaan yrittäjyys on tapa tehdä asioita, tapa nähdä asioita, tapa tuntea asioita, tapa kommunikoida, tapa

opetushallinnon alalla tehtävää laaja-alaista työtä yrit-

organisoida ja tapa oppia. Tästä voidaan puhua yrittäjyy-

täjyyden vahvistamiseksi. Yrittäjyyskasvatusta tekevät

den laajana määritelmänä.

ja toimintaa tukevat myös useat työelämätahot ja järjes-

OKM (OPM 2009) on Yrittäjyyskasvatuksen suun-

töt. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena on myön-

taviivat -paperissaan kuvannut yrittäjyyden käsitettä.

teisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien

Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi.

tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden

Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton,

aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilös-

samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa ta-

tön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimin-

voitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat

tatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa.

yksilön jokapäiväistä elämää koulutuksessa, työssä, va-

Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja

paa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa.

verkostomaiseen toimintatapaan. (Gustafsson-Pesonen

Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta

& Kiuru 2012).

ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. Yrittäjyyden nelivaiheinen malli (Scott, Rosa &

Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan pääasiassa

Yrittäjyyskoulutuksen merkitys on ymmärretty ja se on olennainen osa koulutuskenttää kansallisten opetusministeriön laatimien suuntaviivojen mukaisesti

Klandt 1998; täydennettynä Johanisson 2007, modifioi-

(OPM 2009). Tulevaisuudessa odotamme ympäristömme

nut Hägg 2010) kuvaa hyvin, kuinka tärkeää on muistaa,

muuttuvan vielä entistäkin epävarmemmaksi ja moni-

että yrittäjyyden edistäminen on määrätietoinen ja

mutkaisemmaksi, ja tähän haasteeseen yrittäjyyskasva-

YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA TARKOITETAAN PÄÄASIASSA OPETUSHALLINNON ALALLA TEHTÄVÄÄ LAAJA-ALAISTA TYÖTÄ YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMISEKSI.

miseen YRITTÄJYYTEEN OPPIMISEN 3+1 VAIHETTA

(Scott, Rosa & Klandt 1998; täydennettynä Johanisson et al. 2007)

1) Learning about 2) Learning for 3) Learning through 4) Learning with entrepreneurship

OPPIA YMMÄRTÄMÄÄN YRITTÄJYYTTÄ

OPPIA YRITTÄJÄMÄISTÄ TOIMINTAA

OPPIA YRITTÄJÄKSI

OPPIA YRITTÄJYYDESSÄ

KUVA 1. Yrittäjyyden nelivaiheinen malli (Scott, Rosa & Klandt, 1998 ja Johanisson, 2007; modifioinut Hägg 2010).

Bechmarking-matkalla Jyväskylään tutustuttiin mm. yrittäjäyhteisö Crazy Townin toimintaan.

tus pyrkii vastaamaan. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisäl-

yhteisöllisyys, ongelman ratkaisu, virheistä oppiminen,

tää sellaisia käyttäytymistapoja, taitoja ja ominaisuuksia,

luovuus ja reflektointi.

jotka auttavat yksilöitä ja organisaatioita luomaan,

Yrittäjämäinen pedagogiikka käyttää meto-

selviämään ja nauttimaan muutoksesta ja innovaatiosta.

deja, jotka tukevat kokemuksellisuutta, kokeilevuutta,

Tämän tulisi tapahtua sekä yksilötasolla että kollektiivi-

luovuutta, valppautta, kriittistä ajattelua, vuorovaiku-

sesti. (Gibb 2005.)

tuksellisuutta ja aktiivista toimintaa (Diensberg 2008, mukaillen Hägg 2011). Kyrö, Kauppi ja Nurminen (2008) ovat kuvanneet yrittäjämäisen pedagogiikan peruspe-

YRITTÄJYYDEN OPETTAMINEN JA

riaatteita. Heidän tutkimustensa mukaan tieto syntyy

YRITTÄJÄMÄINEN PEDAGOGIIKKA

toiminnan kautta, ja oppija on aktiivinen toimija. Oppijalla on heidän nähdäkseen kokonaisvaltainen suhde ympä-

Aiemmin käytiin vahvaa keskustelua siitä, onko yrittäjyys

ristöönsä sekä itseensä ja omaan toimintaansa. Oppija

jotain sellaista, mitä voidaan opettaa, vai syntyykö osa

on ainutlaatuinen, vapaa, mutta vastuussa omasta toi-

meistä yrittäjiksi. Nykyään yrittäjyys nähdään taito-

minnastaan ja sen seurauksista.

na, jota voidaan opettaa lisäämällä osaamista ja tietoa

Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan tulisi perus-

sekä ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamalla. (Gara-

tua tutkijoiden mukaan konstruktivistiseen oppimis-

van & O’Cinneide 1994; Henry, Hill & Leitch 2005a/b &

käsitykseen, joka korostaa oppijan itseohjautuvuutta,

2004; Jones & Iredale 2006; Kyrö 2008; Nurmi & Paasio

autonomisuutta, aktiivisuutta, itsesäätelyn taitoja ja

2007; Paasio, Nurmi & Heinonen 2005; Rae 2000; Rae

vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen merkitystä

2004a/b; Rae 2005; Rae & Carswell 2001). Oleellinen

(Seikkula-Leino 2006, 30). Yrittäjyyskasvatuksen ihan-

kysymys nykyään onkin se, mitä me opetamme kun ope-

netilana pidetään usein sitä, että opettajien yrittäjyys-

tamme yrittäjyyttä ja miten meidän tulisi sitä opettaa?

kasvatustoimet muodostuvat yrittäjyyskasvatuksen

Tällä kohdalla yrittäjämäinen pedagogiikka tulee hyvin

tavoitteista, yrittäjyyttä tukevista menetelmistä ja

lähelle innovaatiopedagogiikkaa ja työelämälähtöistä

työtavoista, yrittäjyyttä käsittelevistä opetussisällöistä

oppimista.

ja koulun yrittäjämäisestä toimintakulttuurista (Remes

Suositeltavia menetelmiä ovat mm. opetuskes-

2003; Seikkula-Leino 2006, 2007).

kustelut, erilaiset ryhmätyöt ja reflektointi (Heinonen & Akola 2007), yritysten simulointi (Hägg & al. 2005), työpajat, yritysvierailut, yritysten perustaminen ja eri-

YRITTÄJYYSKASVATUS OSANA

laiset pelit (Hytti & O’Gorman 2004; Leffler & Svedberg

OPPILAITOSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN

2005), opiskelijoiden yhteiseen kokemukseen perustuva

EDISTÄMISTÄ

toiminta (Jones & Iredale 2006) sekä käytännön harjoittelun toteuttaminen ”todellista” yritystä vastaavassa

Yrittäjyys on käsite, jota monesti käytetään läheisesti in-

ympäristössä (Heinonen & Akola 2007; Hytti & O’Gor-

novaatioihin liittyen. Mitä innovaatiotoiminnan ja yrittä-

man 2004). Seikkula-Leinon (2007) mukaan yrittäjyys-

jyyden kentillä on yhteistä? Tieteellisessä tutkimuksessa

kasvatuksen toteuttamisessa tulee näkyä esimerkiksi

ne eroavat toisistaan selvästi, mutta tietyllä tasolla niillä

on laajasti ajateltuna sama tietopohja. Fagerberg, Land-

yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet välittyvät oppilaille ja

ström ja Martin (2012) ovat tutkimuksissaan esittäneet,

aikanaan konkretisoituvat yhteiskunnassa yrittäjyytenä

että näiden kahden teeman piirissä on tutkimuksellisia

ja yritteliäinä toimintatapoina (Pihkala ym, 2011; Seikku-

limittäisyyksiä. KINOS-hankkeessa olemme nähneet vie-

la-Leino ym. 2010). Useissa tutkimuksissa on havaittu,

lä suurempaa yhteyttä innovaatiopedagogiikan ja yrittä-

että prosessi takeltelee edelleen. Opettajat kyllä suh-

jämäisen pedagogiikan välillä. Perusperiaatteet tuntuvat

tautuvat yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen koh-

olevan hyvin samanlaisia sekä innovaatiopedagogiikas-

talaisen myönteisesti, mutta asenteelliset muutokset

sa, yrittäjämäisessä pedagogiikassa sekä työelämäläh-

eivät siirry toivotulla tavalla koulun arkeen. Opettajilla on

töisessä oppimisessa.

vaikeuksia hahmottaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita,

Oppiminen nähdään kollektiivisena prosessina,

sisältöjä ja toteuttamistapoja (Esim. Backström-Widjes-

jossa luodaan ja käytetään tietoa, ei vain pelkästään

kog 2010; Ruskovaara 2007; Seikkula-Leino ym. 2010;

toisteta sitä. Gibb (2005) ja Fayolle ja Gailly (2008) ovat

Seikkula-Leino 2007; Ruskovaara ym. 2011; Pihkala ym.

tutkimuksissaan kuvanneet, että yrittäjyyteen oppimi-

2011; Ylinen 2011).

nen tapahtuu paremmin tekemällä kuin kuuntelemalla. Käytännönläheinen, tekemällä ja harjoitteilla oppiminen

tajat eivät yhdistä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita

sekä tiimityöskentely ovat parhaita yrittäjyyteen oppi-

ja tuloksia omaan toimintaansa tai ylipäätään koulun

misen menetelmiä. Diensberg (2008) on tutkimuksis-

toimintaan, vaan kokevat sen olevan pelkästään oppi-

saan tuonut esille, että yksilöllisiin opetussuunnitelmiin

laiden yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittämiseen

pääseminen olisi keino yrittäjyyden mahdollistumiseen

tähtäävää. Pitäisi muistaa, että juuri opettajien omaa

kouluissa. Oppiminen ei siis tapahdu enää vain luokka-

reflektointia ja kykyä luoda yrittäjämäisiä toimintatapoja

huoneissa vaan pikemminkin oppimisen verkostoissa yh-

ja oppimisympäristöjä pidetään edellytyksinä oppilaiden

teydessä oikeaan elämään, kaikkialla. Oppijoina eivät ole

yrittäjämäisyyden kehittymiselle (Seikkula-Leino ym.

enää vain oppilaat vaan myös opettajat, ja muut yhteys-

2010; Ruskovaara ym. 2011). Opettajien ajattelussa

henkilöt ovat osa samaa oppimisprosessia. Kyrö (2008)

sisäinen yrittäjyys korostuu yrittäjyyskasvatuksesta pu-

osoittaa, että oppijoiden tulisi määritellä oppimisensa

huttaessa eli opettajat mieltävät yrittäjyyskasvatuksen

olosuhteet yhdessä kanssa-oppijoiden kanssa. Tämä

asennekasvatukseksi, jossa ensisijaisesti kehitetään op-

kyseenalaistaa perinteisen formaalin opetuksen roolia

pilaan yritteliäisyyttä (esim. Backström-Widjeskog 2010;

ja luonnetta sekä kokonaisuudessaan myös opettajan

Lepistö 2011; Ruskovaara ym. 2011).

tehtävää oppimisprosessissa. (Diesenberg 2008; Gibb 2005; Kyrö 2008.) Kyrö ja Carrier (2005) ovat sitä mieltä, että

Tutkijat pitävät ongelmana usein sitä, että opet-

Yritteliäisyyden edistäminen mielletään usein ja laajasti kaikkien koulujen ja oppilaitosten tehtäväksi (Ikonen 2006, 14). Eri kouluasteille on kirjattu linjauksia

opettajilla pitäisi olla mahdollisuus tarjota opiskelijoille

yrittäjyyskasvatusta koskien. Ammatillisten perustut-

oppimisympäristöjä, joissa nämä voivat testata, nähdä,

kintojen perusteisiin ja näyttötutkinnon perusteisiin

kommunikoida ja tuntea oppimaansa sekä vapaasti or-

sisältyvät yrittäjyysopinnot ovat lisänneet tutkinnon

ganisoida asioita. Opettajien merkitys yrittäjyyskasva-

suorittaneiden omaa yritystoimintaa sekä kannusta-

tuksessa onkin erittäin tärkeä. Opettajien työn kautta

neet yrittäjämäiseen toimintaan toisen palveluksessa.

Korkeakoulut ovat sisällyttäneet kokonaisstrategioihin-

vuus, luovuus ja rohkeus tehdä toisin. (Gustafsson-Peso-

sa yrittäjyyden. Korkeakoulun strategian mukaisesti on

nen & Kiuru 2012.) Yrittäjyyskasvatuksen linkittäminen

laadittu hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan ja

opetussuunnitelmiin todellisena läpäisevänä toiminta-

tarjotaan valmiuksia yrittäjyydelle työnteon muotona,

mallina on käynnissä monissa oppilaitoksissa ja monilla

synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritys-

kouluasteilla. KINOS-hanke on osaltaan tuonut Mikkelin

ten kasvulle. (OPM 2009).

alueen oppilaitoksiin yhdessä tekemisen yrittäjyys-

Yrittäjyyskasvatus tulee nähdä oppilaitoksissa

kulttuuria ja murtanut raja-aitoja. Yksilökeskeisyydestä

laaja-alaisena ja kokonaisvaltaisena käsitteenä sekä

olemme siirtymässä yhdessä tekemiseen ja yhteisöl-

käytännön toimintana, johon sisältyvät lähtökohtaisesti

lisyyteen. Opintojaksoissa innovoidaan, ideoidaan ja

sekä oman elämän hallinnan osa-alueet että yrityksen

innostutaan. Kun näemme yrittäjyyskasvatuksen tällai-

perustaminen ja liiketoiminnan koko kirjo. Tärkeitä elä-

sena käytännön toimintana, voimme edistää yrittäjyyttä

män hallinnan osa-alueita ovat esimerkiksi itseohjautu-

ja innovaatiotoimintaa oppilaitoskontekstissa.

LÄHTEET Backström–Widjeskog, B. 2010. Teachers’ thoughts on entrepreneurship education. Teoksessa K. Skogen & J. Sjovoll (toim.) Creativity and innovation – Preconditions for entrepreneurial education Trondheim: Tapir Academic Press, 107–120. Diensberg, C. 2008. Towards Entrepreneurial Regions: Ten propositions for succesfull Entrepreneurship Promotion and Education. Rostock Working Papers on Economic and Human Resource development. 29. Rostock: Universität Rostock, HIE-Ro, 1-8. Fagerberg, J., Landström, H. & Martin, B.R. 2012. Exploring the emerging knowledge base of ‘the knowledge society’. Research Policy 41, 1121-1131. Fayolle, A. & Gailly, B., 2008. From craft to science: Teaching models and learning processes in entrepreneurship education. Journal of European Industrial Training, 32(7), 569 – 593. Garavan, T. N. & O’Cinneide, B. 1994. Entrepreneurship education and training programmes: A review and evaluation part 1. Journal of European Industrial Training, 18(8), 3-12. Gustafsson-Pesonen, A. & Kiuru, P. 2012. Yrittäjyyskasvatushankkeiden parhaita käytänteitä – YKOONTI. Paperi esitetty YKTT päivillä Tampereella lokakuussa 2012. Gibb, A. 2005. The future of entrepreneurship education – Determining the basis for coherent policy and practice. Teoksessa P. Kyrö & C. Carrier. (toim.) The Dynamics of Learning Entrepreneurship in cross-Cultural University Context. Hämeenlinna: University of Tampere, research Center for Vocational and Professional education, 44-62. Heinonen, J. & Akola, E. 2007. Entrepreneurship Training and Entrepreneurial Learning in Europe. Results from the ENTLEARN Project, Tampere: TSE Entre, Turku School of Economics, Esa Print Oy. Henry, C., Hill, F. & Leitch, C. 2005a. Entrepreneurship education and training: can entrepreneurship be taught? Part I. Education + Training, 47(2), 98-111. Henry, C., Hill, F. & Leitch, C. 2005b. Entrepreneurship education and training: can entrepreneurship be taught? Part II. Education + Training, 47(3), 158-169. Henry, C., Hill, F.M. & Leitch, C.M. 2004. The Effectiveness of training for new business creation. A Longitudial study. International Small Business Journal, 22 (3), 249-271. Hytti, U. & O’Gorman, C. 2004. An analysis of the objectives and methods of enterprise education programmes in four European countries 2004. Education + Training, 46(1), 11-23. Hägg, O. 2011. Yrittäjyysvalmennus ja yrittäjäidentiteetti. Akateeminen Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2011. Hägg, O. 2010. Yrittäjyyteen oppimisen 3+1 vaihetta. Luentomateriaali. Yrittäjyyspedagogiikan opinnot. Aalto-yliopisto, ’ Kauppakorkeakoulu. Pienyrityskeskus. Hägg O., Heinonen, P., Lääkkö, J. & Toivonen, A. 2005. Simulaatio soveltuu myös yrityskasvatukseen. Innovaatioita ja kokeiluja, Aikuiskasvatus 3/2005, 224–227.

Ikonen, R. 2006. Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Helsinki: Minerva. Johannisson, B. 2007. Enacting Local Economic Development–Theoretical and Methodological Challenges. Journal of Enterprising Communities: People and Places in the Global Economy, 1(1), 7–26. Jones, B. and Iredale, N. 2006. Developing an entrepreneurial life skills summer school. Innovations in Education and Teaching International, 43(3), 233-244. Kyrö, P. 2008. A theoretical framework for teaching and learning entrepreneurship. Int. J. Business and Globalisation, 2(1), 39-55. Kyrö, P. & Carrier, C. 2005. Teoksessa P. Kyrö and C. Carrier (toim.) The dynamics of learning of entrepreneurship in a cross-cultural university context. Entrepreneurs Education Series 2/2005. Hämeenlinna: University of Tampere, Research Centre for Vocational and Professional Education, 14-43. Kyrö, P., Kauppi, T. & Nurminen, M. 2008. Entrepreneurial learning and virtual learning Environment. Teoksessa: P., Van der Sijde, A. Ridder Gerben Blaauw, & C., Diensberg, (toim.) 2008. Teaching Entrepreneurship. Cases for 234 Education and Training. Physica-Verlag Heidelberg. A Springer Company, 117–133. Leffler, E. & Svedberg, G. 2005. Enterprise learning: a challenge to education? European Educational Research Journal, 4(3), 219–227. Lepistö, J. 2011. Tarvitseeko opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta vai yrittäjyyskasvatus opettajankoulutusta? Luokanopettaja- ja käsityön aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta. Teoksessa T. Rytkölä, E. Ruskovaara & M. R. Järvinen (toim.), Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella – näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen, 13–29. Kerhokeskus–koulutyön tuki ry: Vammalan kirjapaino Oy. Nurmi, P. & Paasio, K., 2007. Entrepreneurship in Finnish universities, Education + Training, 49(1), 56 – 65. Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 7. Helsinki: Opetusministeriö. Paasio, K., Nurmi, P. & Heinonen, J., 2005. Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä? (Entrepreneurship as a task for the universities in Finland?) Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 2005. Finland. Pihkala, T., Ruskovaara, E., Seikkula–Leino, J. & Pihkala, J. 2011. Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä – kohti yrittäjyys kasvatuksen ohjausjärjestelmää. Teoksessa U. Hytti, J. Heinonen & A. Tiikkala (toim.), Yrittäjämäinen oppiminen: Tavoitteita, toimintaa ja tuloksia, 20–37. Turku: Turun yliopisto. Rae, D. 2005. Entrepreneurial learning: a narrative-based conceptual model. Journal of Small Business and Eterprise Development, 12(3), 323-335. Rae. D. 2004a. Practical Theories from Entrepreneurs’ Stories: discursive approaches to entrepreneurial learning. Journal of Business and Enterprose Development, 11(2), 195-202. Rae, D. 2004b. Entrepreneurial learning: A Practical Model from the Creative Industries. Education + Training, 46(8/9), 492-500. Rae, D. 2000. Understanding entrepreneurial learning: a question of how? International Journal of Entrepreneurial Behaviour and Research, 6(3), 145 – 159. Rae,D. & Carswell, M. 2001. Towards a conceptual understanding of entrepreneurial learning. Journal of Small Business and Enterprise Development, 8(2), 150-158. Remes, L. 2003. Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 213. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Ruskovaara, E. 2007. Opettajien yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusasenteita. Teoksessa P. Kyrö, H. Lehtonen & K. Ristimäki (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia, 98–129. Ruskovaara, E., Rytkölä, T., Seikkula-Leino, J., Ikävalko, M. & Mattila, J. 2011. Opettajien toteuttama yrittäjyyskasvatus ja reflektoinnin merkitys. Teoksessa U. Hytti, J. Heinonen & A. Tiikkala (toim.), Yrittäjämäinen oppiminen: Tavoitteita, toimintaa ja tuloksia, 214–237. Turun yliopisto: Turku. Scott, M.G., Rosa, P. and Klandt, H. 1998. ”Educating Entrepreneurs for Wealth Creation”. In Scott Michale G., Rosa Peter & Klandt Heinz (Eds.) 1998: Educating Entrepreneurs for Wealth Creation, 11-15, Ashgate. USA. Seikkula-Leino, J. 2007. Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007: 28. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki: yliopistopaino. Seikkula-Leino, J. 2006. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus 2004–2006 ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Opetusministeriön julkaisuja 2006: 22. Seikkula-Leino, J., Ruskovaara, E., Ikävalko, M., Mattila, J., & Rytkölä, T. 2010. Promoting entrepreneurship education: the role of the teacher? Education and Training, 52(2), 117–127. Ylinen, A. 2011. Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiudet Etelä-Pohjanmaan lukioissa. Jyväskylä Studies in Business and Economics 98. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

inno

apps atioita TEKSTI: Tommi Issakainen, projektikoordinaattori, Otavan Opisto KUVAT: Jesse Haaja

Appseilla innovaatioita? Avoimen innovaation mallissa yritys tai organisaatio

toimii tietäen, että vain murto-osa heidän hyödynnet-

don jakamiseen (ks. Prahald & Krishnan 2011, 135).

Avoimen innovaation yksi edellytyksistä on infor-

tävissään olevasta kehitys- ja tutkimustyöstä tapahtuu

maation ja tiedon avoin jakaminen ja tämän myötä löy-

heidän toimestaan. Samalla he itse jakavat eteenpäin

dettävyys. Intraan kasattavien tietosiilojen aikakausi on

omia, usein keskeneräisiäkin tuloksia muiden vapaasti

ohi ja siirtyminen sosiaalisen median työkalujen myötä

hyödynnettäväksi. Yrityskulttuurissa vastavoimana tälle

avoimen tiedon aikakauteen on käynnissä.

voi toimia NIH-ilmiö (not invented here, keksitty muualla), joka rajoittaa muualla keksittyjen ideoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä organisaatiossa. Tuula Antola ja Jukka Pohjola (2006) listaavat

ENSIMMÄISET ASKELEET AVOIMUUDESSA

kirjassaan ”Innovatiivisuuden johtaminen” kulttuurisia ilmiöitä, jotka mahdollistavat osaltaan työntekijöiden

Avoimen työskentelyn työkalujen olisi hyvä löytyä avoi-

innovaatiopotentiaalin vapautumisen. Yksi näistä on

mesti verkosta. Näin kuka tahansa voi liittyä työskente-

”avoimen viestinnän ja tiedon (mukaan lukien hiljaisen

lyyn mukaan, eikä se näin ole sidottu organisaation omiin

tiedon) jakamisen kulttuuri” (Antola & Pohjola 2006, 96).

työkaluihin. Nämä välineet ovat usein myös käyttöjär-

Jakamisen mahdollistavat sovellukset – verkkosovelluk-

jestelmästä riippumattomia, mikä osaltaan on rikkomas-

set ja älypuhelinten ja tablet-laitteiden appsit – näytte-

sa organisaatioiden välisiä raja-aitoja. Älypuhelimiin ja

levät tärkeää roolia tämän mahdollistamisessa.

tablet-laitteisiin asennettavat sovellukset ovat yleensä

Intra-aikakaudella kaikki mahdollinen innovaatio ja

joko ilmaisia tai niin halpoja, usein vain joitain euroja, että

tietopääoma tallennettiin yrityksen vain sisäisessä käy-

niiden hankkiminen ei ole suuri taloudellinen panostus.

tössä olevaan intranetiin. Introista muodostui eräänlaisia

Palvelujen hankkiminen pienemmältä toimijalta ei auto-

tietopankkeja, joiden pääomaa ei koskaan nostettu käyt-

maattisesti tarkoita suurta riskinottoa, kuten ei myös-

töön, mutta jossa pääoma ei myöskään kasvanut korkoa.

kään suuremman suosiminen tarkoita automaattista

Erään sanonnan mukaan “intra on paikka jonne tieto me-

onnistumista (ks. Salmela & Hallanoro & al. 2010, 18).

nee kuolemaan”. Tieto oli staattista, eikä palvelu tarjon-

Ensimmäinen askel organisaatiorajat ylittävässä

nut mahdollisuutta rakentaa sen ympärille keskustelua.

toiminnassa on usein projektissa tai tehtävässä mukana

Sisäiset blogit ja wikit korvaavat staattisen tiedon intrat

olevien ihmisten kokoontuminen. Pelkästään sopivan

tarjoamalla mahdollisuuden yhteistyöhön ja hiljaisen tie-

ajankohdan löytäminen voi olla ongelmallista, sillä vaikka

näkisimme koko työyhteisön kalenterit Exchange- tai

tallentuu käyttäjän käyttämän laitteen sijaan suoraan

muun vastaavan palvelun kautta, emme tiedä, millainen

käytetyn palvelun internetissä olevaan tallennustilaan.

tilanne muilla osallistujilla on. Pilvipalvelujen osalta tä-

Pilveen tallentaminen mahdollistaa tuotettavan tiedon

män ongelman ratkaisee esimerkiksi Doodle- tai Sump-

jakamisen muille käyttäjille. Lisäksi esimerkiksi paljon

li-palvelut, joihin kokouksen järjestäjä voi käydä kirjaa-

laskentatehoa tarvitsevat sovellukset voivat käyttää

massa mahdollisia ajankohtia ja joista käyttäjät voivat

pilvipalvelun prosessointitehoa käyttäjän päätelaitteen

merkitä itselleen parhaiten sopivat. Vuonna 2007 perus-

sijaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Googlen vuonna

tettu Doodle tarjoaa yrityksille ja organisaatiolle myös

2009 virallisesti julkaisema Google Docs toimisto -työ-

maksullisen version, joka mahdollistaa palvelun ulkoasun

kalu, jonka avulla käyttäjät voivat yhdessä tuottaa sisäl-

muokkaamisen sekä käyttäjätilien hallinnoinnin. Ilmainen

töä reaaliaikaisesti samaan dokumenttiin, taulukkoon tai

versio riittää kuitenkin satunnaisessa käytössä hyvin.

esitykseen.

Google Hangoutin, Skypen, tai Adobe Connect

Tuottaminen tapahtuu selaimen yli ilman, että

-palvelujen avulla kokoukset voidaan järjestää virtuaali-

mitään erillistä sovellusta tarvitsee käyttäjän koneelle

sesti. Näin osallistujien ei tarvitse varata aikaa matkus-

asentaa. Kaikki osallistujat käyttävät myös automaatti-

tamiseen, eikä osallistujien maantieteellisellä sijainnilla

sesti samaa sovellusta, joten ongelmia eri tiedostomuo-

ole enää niin suurta merkitystä. Ulkomaalaisten asian-

tojen ja versioiden kanssa ei synny (vrt. Open Office ja

tuntijoiden ottaminen mukaan on näin ollen myös paljon

Microsoft Office). Tuotettu sisältö on lähtökohtaisesti

vaivattomampaa sekä kustannustehokasta. Myöhem-

yksityistä, mutta sen jakaminen muille osallistujille on

min näitä palveluja voidaan käyttää laajempaan sisällön

vaivatonta. Microsoft tarjoaa vastaavan kaltaista Office

jakamiseen. Otavan Opisto on tuottanut useita erilaisia

365 -palvelua. Tuotetut dokumentit ovat automaatti-

verkkokonferensseja Adobe Connect -palvelua käyttäen.

sesti Office-toimistosovelluksen kanssa yhteensopivia.

Näin seminaari tai muu vastaavan kaltainen tapahtuma

Tämän lisäksi Microsoftin palvelu tukee avoimeen stan-

on voinut laajentaa osallistujamääräänsä yli fyysisten

dardiin pohjautuvaa XML-tiedostomuotoa. Tiedostomuo-

paikkamäärien. Osallistujat, jotka esimerkiksi aikatau-

tojen tärkeys korostuu, kun tuotettua sisältöä halutaan

luongelmien vuoksi eivät olisi päässeet paikalle, ovat

ladata palvelusta talteen omalle koneelle. On erittäin

voineet tätä kautta osallistua tapahtumiin. Google Han-

tärkeää tarkistaa palvelusta ladattavien tiedostojen

gout sekä Adobe Connect -palvelut toimivat suoraan

muoto - tai että kyseinen ominaisuus on edes olemassa

selaimen yli, mutta tarjoavat myös älypuhelimiin sekä

- jotta tuotettu sisältö ei jää palveluun vangiksi.

tablet-laitteisiin omat sovelluksensa.

Kun kirjoittaminen tapahtuu prosessikirjoittamisena usean ihmisen toimesta, se toimii samalla ajattelun välineenä. Tärkeä osa yhdessä toimimista on myös

UUDENLAINEN YHDESSÄ

käytettyjen käsitteiden avaaminen. Tämä voi tapahtua

TUOTTAMINEN

prosessikirjoittamisen kautta. Tueksi on kuitenkin hyvä ottaa myös työkaluja, joiden avulla käsite voidaan vi-

Sisältöä tuotetaan entistä enemmän hyödyntäen eri-

suaalisesti jakaa osiin. Mindmap-sovelluksilla luotavat

laisia pilvipalveluita. Pilvipalvelussa tuotettava tieto

käsitekartat ovat erinomaisia työkaluja tähän. Think-

Oppimiskeidas pilotissa eri oppilaitosten toimintaa yhdistettiin verkon välityksellä.

OPPILAIDEN TULISI ITSE OPPIA LÖYTÄMÄÄN JA HYÖDYNTÄMÄÄN SOVELLUKSIA, JOIDEN AVULLA RYHMÄTÖIDEN, TIEDONHAUN JA JAKAMISEN TEHTÄVÄT SUORITETTAISIIN.

Buzan-nimisen yrityksen iMindMap-sovelluksen avulla

kuttamalla” esille niitä ideoita, jotka ovat saattaneet op-

käsitekarttojen luominen onnistuu heidän verkkopalve-

pilaitosten kannalta vaikuttaa vähäpätöisiltä.

lussaan sekä tietokoneelle tai mobiililaitteelle ladattavan sovelluksen kautta.

VERKOSTON VIISAUS MUILTA OPPIMASSA

Facebook ja LinkedIn ovat Twitterin ohella suurimpia sosiaalisten verkostojen kutomiseen tarkoitettuja pal-

Verkkoon avoimesti jaettua materiaalia haettaessa par-

veluja. Vaikka erityisesti Facebook mielletään enemmän

haat hakutyökalut tarjoaa Google. Yleisen hakupalvelun

vapaa-ajan palveluksi, on sen hyödyntämättä jättämi-

lisäksi Google tarjoaa osoitteessa http://scholar.google.

nen avoimessa työskentelyssä virhe. Tämänkaltaisten

com tieteellisiin artikkeleihin ja muihin julkaisuihin tarkoi-

verkostotyökalujen avulla pystymme jakamaan meille

tetun haun. Täältä voi tietyillä hakusanoilla löytää satoja

merkityksellistä asioita ja samalla seuraamaan ja kom-

aiheesta julkaistuja artikkeleita, joihin yliopistojen ja

mentoimaan muiden jakamaa sisältöä. Tuhat silmäparia

muiden oppilaitosten verkoista on vapaa pääsy. Googlen

löytää paremmin kuin yksi; samalla alalla työskentelevien

Books-hakupalvelun kautta käyttäjä voi hakea Googlen

ihmisten seuraaminen sosiaalisessa mediassa tarjoaa

digitoimista kirjoista sisältöjä.

meille paremman mahdollisuuden seurata sitä, mitä

YouTube ja Vimeo -videopalvelut tarjoavat laajan arkiston erilaisia tapahtuma ja konferenssitaltiointeja.

Twitterissä käytössä olevat hashtagit eli eräänlai-

Moni puhuja julkaisee luomansa esitysdiat Slideshare.

set kanavat ovat myös hyvä tapa seurata jotain tiettyä

net-palveluun, josta muodostuu ajan myötä monelle am-

aihetta. Esimerkiksi kirjoittamalla twiittiini #innovaa-

mattiesiintyjälle osaamisen portfolio.

tio-hashtagin kytken twiitin osaksi tuota virtuaalika-

Erilaisia KINOS-hankkeessa mukana oleville op-

navaa, jota on sitten helppo seurata. Konferenssit, se-

pilaitoksille suunnattuja innovaatioideoita on myös

minaarit ja muut tapahtumat kannustavat käyttämään

alettu keräämään hankkeen julkaisemassa Innopankki.

jotain tiettyä hashtagia, jolloin kaikkien osallistujien

fi-palvelussa. Täällä kuka tahansa voi tuoda oman idean-

twiitit ovat seurattavissa ilman että itse seuraat kyseis-

sa esille muiden jatkojalostettavaksi. Ideoita moderoi-

tä henkilöä. Kun lähtökohtaisesti Twitterissä käytävät

daan ainoastaan palvelun yleisen toimivuuden kannalta,

keskustelut ovat avoimia, muutkin voivat liittyä mukaan

muuten kaikki jätetyt ideat julkaistaan sivustolla. Mikään

synnyttäen mielenkiintoista serendipiteettiä eli sattu-

ei estä myös muita oppilaitoksia ja alueen elinkeinoelä-

manmahdollisuutta (Kortesuo & Patjas 2011, 85).

mää nappaamasta omaan käyttöönsä siellä julkaistuja

omalla ammatillisella kentällä tapahtuu.

Perinteisempiä medioita oman sisällön julkaisemi-

ideoita. Tämän kaltainen toiminta on omiaan lisäämään

seen ovat blogit. Mielestäni niiden merkitys ei ole pie-

oppilaitosten välistä yhteistyötä, sillä kaikkia ideoita

nentynyt, vaikka jakamisesta on siirtynyt paljon muihin

ei varmasti voida yksin yhden oppilaitoksen toimesta

sosiaalisen median palveluihin, kuten Facebookiin. Siinä

toteuttaa. Lisäksi sillä on joukon viisautta hyödyntävä

missä Facebookiin tai Twitteriin lähetetty linkki on jaka-

piirre, jossa palvelun käyttäjät voivat itse nostaa ”peu-

mista, bloggaaminen on parhaimmillaan julkaisemista (ks.

Isokangas & Vassinen 2011, 154; 159). Parhaan hyödyn

ta haetaan vauhtia Suomen kehittymiseen. Kärjistäen

muiden blogikirjoituksista saa, kun osallistuu keskuste-

voidaan todeta, että oppilaat, jotka istuvat yli kymmenen

luun kommentoimalla kirjoituksia. Käyty keskustelu vie

vuotta koulussa puurtaen yksin tehtävien parissa vain

kirjoitusta eteenpäin ja antaa kirjoittajalle sekä palautet-

oppikirja apunaan, eivät saa sitä pohjaa, jonka tulevat

ta että uusia ideoita muita kirjoituksia varten.

tarvitsemaan ryhmätyöhön, jakamiseen ja tiedonhakuun

Avoimen innovaation toiminnassa oman blogin tai

kannustavassa työelämässä. Vaikka sovellukset ovat vä-

muun kanavan perustaminen sisällön jakamiseen on erit-

hän kerrassaan löytämässä tietään kouluihin, käytettä-

täin tärkeää. Alkuvaiheessa se toimii ryhmän tiedotuska-

vät sovellukset ja niiden käyttötavat ovat edelleen opet-

navana, ja myöhemmässä vaiheessa sitä kautta voidaan

tajien sanelemia. Oppilaiden tulisi itse oppia löytämään

jakaa opittuja asioita ja uusia innovaatioita. Tärkeää täs-

ja hyödyntämään sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden,

sä on myös kestää keskeneräisyyttä. Avoimien ajatus-

tiedonhaun ja jakamisen tehtävät suoritettaisiin. Aivan

ten, ideoiden siementen ja yleisen ihmettelyn jakaminen

mitä tahansa sovelluksia ei kuitenkaan voitaisi ottaa

verkossa voi tuntua aluksi kovin vieraalta ajatukselta,

käyttöön jo pelkästään yleisen yhteensopivuuden säilyt-

mutta tarjoamalla muille mahdollisuuden päästä kom-

tämiseksi, mutta näiden asioiden keskenään sopiminen

mentoimaan keskeneräistä ajatusta, tulee osaksi avointa

olisivat osa opittavaa kokonaisuutta.

innovaatiota.

Tämä samalla tutustuttaa oppilaille appsien ja verkkosovellusten maailman, niin että he oppisivat seuraamaan siinä tapahtuvia kehityssuuntia. Näin tulevai-

SEURAAVAN SUKUPOLVEN

suuteen sopeutuminen muuttuu sen ennustamiseksi ja

SOVELLUKSET

jopa luomiseksi.

Koulun ja opetuksen tulee muuttua, jos haluamme että avoimesta innovaatiosta ja erilaisista verkkosovelluksis-

LÄHTEET: Isokangas, A. & Vassinen, R. 2011. Digitaalinen jalanjälki. Hämeenlinna: Talentum Kortesuo, K. & Patjas, L-M. 2011. Kuka vastaa? Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa. Kuopio: Infor Pohjola, J. & Antola, T. 2006. Innovatiivisuuden johtaminen. Helsinki: Edita. Prahald. C.K. & Krishnan M.S. 2011. Innovaation uusia aika. Helsinki: Tietosanoma Salmela, H., Hallanoro, M., Sippa, S., Tapanainen, T. & Ylitalo, J. 2010. Ketterän organisaation IT. Helsinki: Talentum

uusk

yritt

TEKSTI: Pekka Hytinkoski, verkko-opetuskoordinaattori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti KUVAT: Jesse Haaja ja Eeva Kuoppala

kunnat Opiskelijaosuuskunnat;

oppimista ja yrittäjyyttä SUOSIO KASVAA

ERILAISIA OPISKELIJAOSUUSKUNTIA

Kun Suomessa puhutaan tai kirjoitetaan suomalaisesta

Erilaisten koulutustasojen, opiskelualojen ja maantie-

yrittäjyyskasvatuksesta, niin opiskelijayritykset nouse-

teellisten sijaintien, tavoitteiden sekä järjestelyjen vuok-

vat nopeasti esille opiskelua ja yrittäjyyttä yhdistävänä

si myös opiskelijaosuuskuntien suunnittelu, toteutus

oppimisympäristönä. Opiskelijayrityksissä yhdistyvät

ja arviointi vaihtelevat. Arja Erosen (2012, 76 - 77) pro

sekä opiskelijan osaamisen kaupallinen hyödyntäminen

gradu -tutkimuksen mukaan voidaan löytää neljä eri-

yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa että op-

mallista opiskelijaosuuskuntaa, jotka eroavat toisistaan

piminen.

osuuskunnan tarkoituksen, organisoinnin ja oppimispro-

Opiskelijayritysten yritysmuodoksi valitaan

sessin osalta:

monesti osuuskunta. Syinä tähän ovat yritysmuodon joustavuus, muokattavuus ja mahdollisuus aloittaa

1. Itsenäisen yrittäjyyden paikka

kohtuullisella paperityöllä ja taloudellisella satsauksel-

(itsenäisiä toimeksiantoja opintoihin nivotussa

la. Suomessa opiskelijaosuuskuntia (usein käytettynä

oppilaitososuuskunnassa)

terminä myös oppilaitososuuskuntia) on pitkäjäntei-

2. Yritysidean kehittämisen ja verkostoitumisen paikka

simmin tutkinut KTT Eliisa Troberg. Trobergin mukaan

(yritysidean kehittämistä, verkostoitumista ja toimek

opiskelijaosuuskuntia löytyy lähes kaikista suomalaisista

siantoja muun opiskelun ohella)

ammattikorkeakouluista (yksi tai useampi/AMK), monis-

3. Maksullisen palvelutoiminnan toteuttamispaikka

ta ammatillisista oppilaitoksista ja jo yli kymmenestä

(koulutusorganisaation maksullisen palvelutoiminnan

lukiosta (Akkanen 2013). Yliopistoista ainakin Helsingin

toteutusta opiskelijatöinä)

yliopistoon ja Jyväskylän yliopistoon on perustettu opis-

4. Erilaisten opintojen suorituspaikka

kelijaosuuskuntia. Jyväskylän yliopistossa perustajina

(kaikille mahdollinen erilaisten opintojen

toimivat kansainväliset opiskelijat.

suorituspaikka).

Kuului opiskelijaosuuskunta sitten johonkin edel-

ja kannustusta enemmän kuin koskaan. Opiskelijayritys-

lä mainituista malleista tai näiden yhdistelmään, niin

ten strateginen hyödyntäminen vaatii myös opetus-

varmaa kuitenkin on, että ero perinteiseen luokkahuo-

suunnitelmatyötä – miten opiskelijayritykset on kirjoitet-

neopiskeluun on suuri. Opiskelijaosuuskunnalle on tyypil-

tu opetussuunnitelmiin? Monesti opiskelijayritystoiminta

listä, että kurssin suorittamiseen ja opintosuunnitelmiin

käynnistyy esim. ammatti- tai korkeakouluissa vasta

sisältyvää lähdekirjallisuutta hyödynnetään tarvepoh-

toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.

jaisesti aitojen opiskelijayrityksen haasteiden selvit-

Opiskelijayritykset ovat usein tiimiyrityksiä. Yhdes-

tämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. Näin opiskeli-

sä opiskelu ja yrittäminen tukevat ja kannustavat, mutta

jaosuuskunnassa opiskelua eivät rytmitä vain luennot tai

tuovat mukanaan myös yhteiseen päätöksentekoon ja

oppitunnit, vaan myös yrityksen suunnitteluun, käynnis-

organisointiin liittyviä haasteita. Osuuskuntamuotoi-

tämiseen ja asiakkaiden toimeksiantoihin liittyvät työ-

seen yrittäjyyteen liitetään myös demokraattisuuden,

vaiheet. Opiskelutehtävät ovat autenttisia, sillä ne ovat

tasapuolisuuden, rehellisyyden ja paikallisesti ja yleisesti

aitoja toimeksiantoja, joista opiskelijaosuuskunta pyrkii

kestävän kehittämisen arvoja. Opiskelijaosuuskuntaa pe-

suoriutumaan niin hyvin kuin mahdollista. Opiskelu näin

rustaessaan opiskelijat voivat rakentaa toiminnan erityi-

on huomattavasti erilaisempaa kuin perinteisessä lukios-

sesti yhteistä osaamista ja toimijoille hyötyä tuottavaan

sa, ammattikoulussa tai korkeakouluopiskelussa, ja osa

suuntaan. Opiskelijat ja opettajat voivat muokata yrityk-

aloittaneista saattaa kokea tämän liian haastavaksi.

sen sääntöjä perustamisvaiheessa joustavasti. Opiskelijayrityksen suunnittelu- ja aloitusvaihe ovat tärkeitä, joten osuustoimintayrittäjyyteen tutustuminen ja siitä

OPETTAJISTA OHJAAJIKSI

riittävästi yhdessä keskusteleminen saattavat silottaa monia myöhemmin eteen tulevia haasteita. Myös koulun

Opiskelijayrityksissä opettajat toimivat oppilaiden iästä,

johdon on syytä tehdä benchmarking-matkoja sopiviin

tiedoista ja taidoista riippuen ohjaajina. Mitä nuorempia

yrityskohteisiin ja kerätä ennakkoon tietoa opiskelijayrit-

opiskelijat ovat, sitä enemmän opettajien tulee panos-

täjyyden erilaisista mahdollisuuksista ja haasteista.

taa myös tiedolliseen ohjaukseen. Nuortenkin kohdalla on tärkeää, etteivät opettajat puutu ”oikeilla ratkaisuilla”

tais-opiskelijaosuuskunnat tuovat opiskelijoille turvaa,

opiskelijayritysten toimintaan, vaan toimivat keskustelun

neuvoja ja hyviä käytäntöjä. Monesti samoissa fyysisissä

avaajina, kyseenalaistajina ja kannustajina.

tiloissa toimivien opiskelijaosuuskuntien edustajat ker-

Opiskelijayritykset ovat koulutusorganisaatioille

tovat omista suunnitelmistaan ja toteutuksistaan, joita

sekä haaste että mahdollisuus. Opiskelun organisointi

myös arvioidaan yhdessä. Myös mahdolliset haasteet ja

opiskelijayritysten kautta eroaa luokkahuone- tai luen-

epäonnistumiset käydään yhdessä läpi, jotta kaikki oppi-

tosaliopiskelusta ja asettaa myös opettajille uudenlaisia

sivat näistä ja osaisivat valmistautua ja luoda ratkaisu-

vaatimuksia. Opettaja siirtyy enemmän taustalle, mutta

malleja vastaaviin ongelmiin jatkossa.

toisaalta opiskelijat saattavat nyt tarvita ohjaajan tukea

Osaava valmentajajoukko ja muut mahdolliset ver-

OPISKELIJAYRITYKSET OVAT KOULUTUSORGANISAATIOILLE SEKÄ HAASTE ETTÄ MAHDOLLISUUS.

OPISKELIJAOSUUSKUNNAT

sista. Kaikki opiskelijat eivät opiskelijaosuuskunta-toi-

OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

minnankaan jälkeen ryhdy yrittäjiksi – tämä on harvoin edes tavoite. Mutta kerätyt käytännön kokemukset, eri-

Opiskelijaosuuskunnat maksavat usein vuokraa opetu-

tyisesti yhteisyrittäjyydestä, saattavat kuitenkin jonain

sorganisaatioille. Opiskelijaosuuskunnan toiminta eroaa

päivänä realisoitua yrittäjyydeksi.

monista erilaisista virtuaalimalleista, sillä siinä opiskeli-

Opiskelijaosuuskuntien nähdään tuottavan työtä,

jajoukon kulut (esim. verot) ovat aitoja, ja tuloja täytyy

kokemusta, opintopisteitä ja rahaa (jaetaan menojen jäl-

löytyä kuluja enemmän. Opiskelijaosuuskunnissa opiske-

keen sovitusti joko osuuskunnan ”hyvinvointiin ja osaa-

lijat ja samalla koko koulutusorganisaatio ottavat hallitun

mispääoman kehittämiseen” tai yrittäjille) osuusomista-

riskin, mikä rikkoo samalla perinteisen opiskelun, yrittä-

jilleen - opiskelijoille.

jyyden ja työnteon rajoja. Opiskelijayrittäjyyteen liitty-

Koulutusorganisaatioiden rahoitusperusteiden

vien taloudellisten linjausten tekeminen on tärkeää niin

muutoksissa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatukselliset toi-

koulutusorganisaation sisällä kuin opiskelijaosuuskun-

menpiteet saatetaan jatkossa huomioida nykyistä mer-

nissakin. Muuten ei voida esimerkiksi hahmottaa, kuinka

kittävimmiksi tuloksiksi. On positiivista, että sekä tun-

suuri osa opiskelijaosuuskuntien tuloista jää opiskeli-

netut että tuntemattomammat koulutusorganisaatiot

jaosuuskunnan yrittäjille ja mikä osa menee - sovituista

uskaltavat kokeilla opiskelijayrityksiä oppimisympäristöi-

käytännöistä riippuen - joko yleiskuluihin tai koulutusor-

nä. Tällaiseen rakenteita, opetussisältöjä ja opetustapoja

ganisaatiolle.

muokkaavaan kokeiluun tulee sitoutua niin opintosuun-

Vaikka opiskelijayritys ei ymmärrettävästi pysty

nitelmien muokkauksen, opettajien koulutuksen ja re-

tarjoamaan tuki- ja ohjausratkaisujen vuoksi täydellisen

sursoinnin, arviointiperusteiden kuin opiskelijoiden tilan

aitoa kuvaa yrittäjyydestä, niin tätä lähemmäs ”aitoa

ja ajankäytön muutostenkin tasolla. Käytännössä onnis-

asiaa” voidaan tuskin päästä missään muussa kokeilussa.

tunutta opiskelijayrittäjyyttä ei voida toteuttaa ilman

Opiskelijaosuuskunta tarjoaa hyvin aidon kokemuksen

johdon tuen omaavia sitoutuneita opettajia.

erityisesti tiimiyrittäjyyden haasteista ja mahdollisuuk-

LÄHTEET Artikkeli perustuu seuraavaan blogikirjoitukseen: Hytinkoski, P. 2012 Opiskelijaosuuskunnista. Ruralia-blogi, 27.4.2012. http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2012/04/27/opiskelijaosuuskunnista/ Muut lähteet: Akkanen, R-M. 2013 Oppilaitososuuskunnissa yritetään yhdessä. YVI-uutiset. YVI-hankkeesta taitoja ja työkaluja yrittäjyyskasvatukseen, 11. http://issuu.com/yvi-hanke/docs/yvi-uutiset?e=8129843/2602738 Troberg, E. & Hytinkoski, P. 2012 Seitsemän kääpiötä yrittävät yhdessä! Opiskelijaosuustoiminta oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatuksen välineenä. Julkaisussa Seitsemäntoista viisasta tarinaa yrittäjyyskasvatuksesta. Workshopit, Yrittäjyyskasvatuksen seminaari, 20.-21.9.2012, Hotelli Presidentti, Helsinki, 13-14. http://www.yvi.fi/images/Seitsemntoista_viisasta_tarinaa_yrittjyyskasvatuksesta_Yrittjyyskasvatuksen_seminaari_2012.pdf Eronen, A. 2012 Oppilaitososuuskunta yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristönä. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu06093.pdf

Alla: Sitoutuneita opettajia. Valmennuksissa perehdyttiin innovaatiotoimintaan sekä teoriassa että käytännössä.

Oikealla: Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia oli yksi benchmarking-kohteista.

silmi

TEKSTI: Elisa de Boer, yhteisöpedagogi, Etelä-Savon ammattiopisto | Sanni Kirmanen, pääsihteeri/MAMOK, Mikkelin ammattikorkeakoulu | Jassin Rezai, opiskelija, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja

Innovaatiotoiminta opiskelijoiden silmin

tiotoiminta KINOS-hanke järjesti innovaatioiltapäivän opiskelijoille

6.2.2013 Kenkäverossa Mikkelissä. Innovaatioiltapäivään

toimintaan alustuksella. Alustuksen jälkeen osallistujat

kutsuttiin kolmen oppilaitoksen opiskelijoita. Mukaan

jakautuivat omien oppilaitostensa mukaisesti kolmeen

kutsutut oppilaitokset olivat hankkeessakin tiiviisti mu-

ryhmään keskustelemaan siitä, mitä innovaatiotoiminta

kana olevat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon

on ja mitä sen tulisi olla omassa oppilaitoksessa. Ryh-

ammattiopisto ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun

missä keskusteltiin muun muassa oppilaitosten hyvistä

Mikkelin yksikkö. Osallistuneet opiskelijat ovat kaikki mu-

käytänteistä ja työelämäyhteyksistä. Keskustelun tarkoi-

kana oman oppilaitoksensa opiskelija-aktiivitoiminnassa.

tuksena oli avata osallistujille, mitä innovaatio tarkoittaa

Osallistuneet ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun opiske-

opiskelijan näkökulmasta sekä auttaa näkemään mitä

lijakunta MAMOKin hallituksen ja edustajiston jäseniä,

kaikkea innovaatiotoiminta omassa oppilaitoksessa nyt

Etelä-Savon ammattiopiston Opiskelijayhdistys Esedu

jo on ja mitä se voisi tulevaisuudessa olla.

ry:n hallituksen jäseniä ja The Student Organization of

Keskustelun tavoitteena oli myös rohkaista ja

Aalto University School of Economics Mikkeli Campus

valmistaa opiskelijoita työskentelyn seuraavaan vaihee-

Probba ry:n hallituksen jäseniä.

seen, jossa jakauduttiin kolmen hengen ryhmiin muiden

Päivän tavoitteena oli tuoda opiskelijanäkökulmaa

Toiminta aloitettiin tutustumisella ja innovaatio-

oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. Kaikissa ryhmissä oli

KINOS-hankkeeseen, luoda yhteistyötä eri oppilaitos-

yksi edustaja kustakin mukana olleesta oppilaitoksesta.

ten opiskelijoiden välille ja koota opiskelijoiden ideoita

Ryhmien tehtävänä oli tuoda esille, mitä hyviä käytäntei-

innovatiiviseen yhteisölliseen oppimiseen ja käytännön

tä ja ideoita omassa oppilaitoksessa on jo nyt ja niiden

esimerkkejä yhteistyön pohjaksi. Eri oppilaitosten ja työ-

perusteella suunnitella yhteistyöcase, jossa on huomi-

elämän yhteistyötä ideoitiin tulevaisuuden ja jatkuvuu-

oituna sekä oppilaitosten että työelämän roolit. Ryhmät

den näkökulmasta.

tuottivat viisi erilaista yhteistyöcase-ideaa.

UUSIEN OPPIMISTEKNOLOGIOIDEN, OPETUSMENETELMIEN JA INNOVAATIOIDEN ONNISTUMISEKSI ON TÄRKEÄÄ LUODA AVOIN JA RENTO YMPÄRISTÖ OPISKELIJOIDEN AIDOLLE KOHTAAMISELLE JA VUOROVAIKUTUKSELLE. 40

”Kyllähä tuo maistuupi” oli idea matkailun edis-

opintojakso, jolla tuotetaan jollekin paikalliselle pienelle

tämishankkeesta savolaisen ruokakulttuurin kautta.

tai keskisuurelle yritykselle projekti. Idean tavoitteena

Ajatuksena oli tuottaa elämysmatkailukokemuksia savo-

oli myös innostaa Esedun opiskelijoita jatko-opintoihin.

laisessa luonnossa ja matkailumiljöössä. Yhteistyöhank-

Opintojakson aluksi jokaisen oppilaitoksen opiskelijat sai-

keen kohderyhmänä olivat suomalaiset lomamatkailijat,

sivat ohjausta omilta opettajiltaan tai professoreiltaan.

venäläiset matkailijat ja High end -matkailijat. Hank-

Tämän jälkeen opiskelijat tapaisivat yhteisessä idearii-

keen työnjaon ryhmä oli suunnitellut siten, että Esedun

hessä, jossa työstettäisiin raakaversio toteutettavasta

opiskelijat hoitaisivat tuotekehittelyn sekä tuotteiden

projektista. Työnjako oli ajateltu niin, että Aalto-yliopis-

ja palveluiden tuottamisen, Mikkelin ammattikorkea-

ton kauppakorkeakoululta tulisi liiketalouden teoreet-

koulun opiskelijat toisivat hankkeeseen matkailupuolen

tista osaamista ja koordinointia, Mamkilta käytännön

osaamista, paikallisia verkostoja sekä IT-palvelut, ja Aal-

osaamista monialaisesti ja Esedulta tekijät. Lisäksi

to-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen

yhteistyössä olisivat vahvasti mukana oppilaitosten

opiskelijat huolehtisivat markkinoinnista sekä kansain-

opettajat ja projektin toteutuksessa hyödynnettäisiin

välisistä suhteista. Hankkeelle haettaisiin tukea Mikkelin

oppilaitosten omia resursseja, kuten työtiloja.

kaupungilta, yhteistyöoppilaitoksilta, Etelä-Savon maa-

”Työpajat”-idean tavoitteena oli järjestää work-

kunnalta, valtiolta ja Euroopan unionilta. Toteutuksesta

shop yhteistyössä eri oppilaitosten kesken ja kehittää

vastaisivat pääasiassa oppilaitosten opiskelijat yhdessä

yritysideoita. Toteutus tapahtuisi kahtena päivänä neljä

henkilökunnan kanssa. Hankkeeseen pyydettäisiin myös

tuntia per päivä. Ensimmäinen päivä olisi vapaata ideoin-

konsultointiapua yritysmaailmasta. Hankkeessa pyrittäi-

tia ja toinen päivä käytännön suunnitelmien tekemistä

siin erityisesti hyödyntämään paikallisia maaseutuyrittä-

ja hiomista. Ideoiden läpikäynnissä tukena ja arvioitsi-

jiä, ravintoloita ja elämysyrittäjiä.

joina toimisivat oppilaitosten opettajat ja asiantuntijat.

”Case Jukurit” -idean tarkoituksena oli luoda mark-

Opiskelijat alasta tai oppilaitoksesta riippumatta olisivat

kinointikampanja Mikkelin Jukurit -jääkiekkojoukkueelle.

tervetulleita osallistumaan työpajatyöskentelyyn. Yri-

Tavoitteena olisi nostaa otteluiden kävijämääriä ja lisätä

tysideoiden suunnittelussa ryhmät jaettaisiin alojen

Jukureiden näkyvyyttä, yhteistyökumppaneita sekä kau-

mukaan, esimerkiksi restonomit ja ravintolakokit samaan

punkilaisten kiinnostusta Mestis-jääkiekkoa ja joukkuet-

ryhmään.

ta kohtaan. Opiskelijoiden näkökulmasta tavoitteena

”Osaaminen yhteiseksi” - idean tavoitteena oli

olisi verkostoitua, tehdä yhteistyötä ja oppia toisiltaan

järjestää oppilaitosten yhteisiä seminaareja. Seminaarit

sekä yhdistää kansallisuus ja kansainvälisyys. Hankkeel-

koostuisivat muun muassa luennoista ja workshopeista.

le haettaisiin tukea Mikkelin kaupungilta, Jukureilta sekä

Tarkoituksena olisi yhdistää oppilaitosten ja opiskelijoi-

yhteistyökumppaneilta. Hankkeen toteutuksessa hyö-

den eri osaamisalueet teemalla ”kaikki osaavat jotain,

dynnettäisiin Esedun suhteita yritysmaailmaan ja nuor-

mutta kukaan ei kaikkea”. Seminaarien luennoitsijat,

ten osaavaa työpanosta, Aalto-yliopiston opiskelijoiden

vetäjät ja ohjaajat tulisivat yritysmaailmasta. Seminaa-

markkinointikykyä ja Mamkin käytännön toteutustapoja.

rien aiheita olisivat johtaminen, yrityksen perustaminen,

Kolmannen ryhmän ”Yhteistyöcase”-nimisen idean tavoitteena oli järjestää eri oppilaitosten yhteinen

asioiden kehittäminen, palautteen antaminen, auktoriteettien huomioiminen, innovatiivisuus ja asenne. Ta-

voitteina olisi koulujen yhteistyön tiivistäminen, uusien

ja tulevaisuudessa yhteistyötä tulee tehdä ja kehittää

näkökulmien ja ideoiden esille tuominen, yhteistyöpro-

enemmän. Palautteesta käy myös ilmi, että opiskelijat

jektien kehittäminen, työelämäyhteistyön ja työelämän

eivät ole aiemmin osanneet ajatella yhteistyömahdolli-

innovatiivisuuden lisääminen ja ystävyys- ja kaverisuh-

suuksia eri oppilaitosten välillä, mutta kokivat iltapäivän

teiden sekä verkostojen luominen. Tavoitteena olisi

antaneen uutta näkökulmaa ja innostusta asiaan. Opis-

myös tietotaidon lisääminen ja jakaminen, opiskelijoiden

kelijat toivat myös esille, että heidän olisi hyvä tavata

välisen kuilun madaltaminen, eli ”Noi ja nää-asenteesta

eri oppilaitosten opiskelijoita jo opintojen aikana, sillä

ME-asenteeseen”, nostattaa Mikkelin näkyvyyttä Suo-

esimerkiksi valmistumisen jälkeen työelämässä voi pääs-

messa, tuoda koulut paremmin esille Suomen koulutus-

tä työskentelemään eri koulutusasteilta valmistuneiden

verkostossa ja näyttää mallia muille. Haasteeksi koettiin

kanssa samaan yritykseen. Opiskelijoiden ryhmissä tuottamat ideat oli suun-

rahoitus, tekijät, paikka ja tilat, ihmisten innostaminen, asenteiden muuttaminen, jatkuvuus, aika, laajuus ja ai-

niteltu eri oppilaitosten vahvuudet ja osaamisalueet

kataulut.

huomioon ottaen sekä vahvasti kaikkien oppilaitosten yhteistyön näkökulmasta. Useat ryhmät olivat ottaneet huomioon myös maakunnan vahvuudet ja yritysyhteis-

YHTEENVETO

työn. Iltapäivän perusteella voidaan myös todeta, että

Innovaatioiltapäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa.

uusien oppimisteknologioiden, opetusmenetelmien ja

Tämän kaltainen tapaaminen oli onnistunut kokemus.

innovaatioiden onnistumiseksi on tärkeää luoda avoin

Iltapäivän päätteeksi osallistujilta kerätty palaute oli

ja rento ympäristö opiskelijoiden aidolle kohtaamiselle ja

pääasiassa positiivista. Palautteen pohjalta voidaan to-

vuorovaikutukselle.

deta, että tällaisten yhteistyötapaamisten tarve on suuri

INNOVAATIOTOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ: KINOS-PILOTTEJA

expon

TEKSTI: Pekka Uotila, tutkimusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja

ämys

Eksponentiaalinen elämys Kohti syvenevää opetuksen ja tki-toiminnan tuottavaa vuorovaikutusta Tutkimusta, kehittämistä ja innovointia tekevät ihmiset.

täisi pystyä yhdistämään opetusta, työelämän todellisia

Innovaatiot syntyvät tutkimuksen ja muun yhteisön

tapauksia ja TKI-toimintaa niin, että tekemisen kautta

vuorovaikutuksessa (Spaapen & Drooge 2011). Kor-

syntyy opetuksen näkökulmasta mielekäs kokonaisuus,

keakoulujen arviointineuvoston tilaamassa raportissa

joka on aidosti työelämään liittyvä ja sisällöllisesti uusia,

(FHCCE 2012) todetaan, että ammattikorkeakoulujen

ammatillisesti kiinnostavia ideoita tuottava. Esimerkkinä

TKI-toiminnalta odotetaan ”tuottavaa vuorovaikutusta”

käytän Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtyä ”Ekspo-

(productive interaction). Oletuksena on, että TKI-toimin-

nentiaalinen elämys” -kokeilua, joka toteutettiin osana

ta tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaan sosiaalisen vuorovai-

KINOS-hanketta.

kutuksen kautta ja siksi myös TKI-toimintaa tulisi suunnitella ja arvioida sosiaalisena vuorovaikutuksena. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten yhden opin-

Aluksi taustoitan tapausta, sitten teen yhteenvedon opiskelijoiden ja toimeksiantajan havainnoista ja arvioista. Lopuksi pohdin, miten tapaukseen liittyviä ko-

tojakson toteutus, ammatillisen seminaarin sisällön

kemuksia voitaisiin laajemmin hyödyntää osana TKI-toi-

toteutus ja ideointi toimivat tuottavana vuorovaikutuk-

minnan ja opetuksen syvenevää vuorovaikutusta.

sena. Oletan, että tuottavassa vuorovaikutuksessa pi-

AIVORIIHITYYPPISET AKTIVITEETIT TOIMIVAT HYVIN YHTEISINÄ OPINNOLLISINA KOKONAISUUKSINA SILLOINKIN, KUN TYÖPAJAAN OSALLISTUVIEN HENKILÖIDEN AMMATILLISET TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT OVAT ERILAISIA.

TAPAUS EKSPONENTIAALINEN ELÄMYS

viiden pisteen opintojaksoon. Opiskelijat ovat kolmannen vuoden kulttuurituottajia ja muotoilijoita. Opintojaksolla

Mikkelissä järjestettiin syksyllä 2012 Suomen ammatti-

on tarkoitus perehtyä elämysyhteiskunnan ja palve-

korkeakoulujen tekniikan alan matematiikan opetuksen

lumuotoilun ilmiöihin, saada omakohtaista kokemusta

seminaaripäivät, ”Atmos 2013”. Seminaarin yhtenä tee-

elämysten tuottamisesta ja niiden tutkimisesta. Kaksi

mana oli löytää uusia näkökulmia matematiikan opetta-

viimeistä opintojaksoa käytetään asiakkaille suunnitelta-

miseen.

vien elämystuotteiden ideointiin, kehittelyyn, suunnit-

Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestelyistä vas-

teluun, konseptointiin ja demoversioiden toteutukseen.

tasi yliopettaja Eino Sarkola. Hän otti yhteyttä keväällä

Suunniteltu työpaja sijoittui siis aivan opintokokonaisuu-

2012 ja tiedusteli, olisiko mahdollista tehdä kulttuuri-

den alkupuolelle.

tuottajaopiskelijoiden kanssa jotakin pelillistä seminaa-

Opintojakson kannalta ideana oli hahmottaa, että

riin liittyen. Kävimme sähköpostikirjeenvaihtoa asiasta ja

elämystuote on tilattu toiminnallinen kokonaisuus, jon-

tapasimme joitakin kertoja kevään ja alkusyksyn aikana.

ka toteutukseen asiakas itse osallistuu aktiivisesti (ks.

Sarkolan mielestä erilaisten lähestymistapojen

esim. Uotila 2012 ). Opiskelijat saavat tällaisen kokeilun

yhdisteleminen voisi tuottaa seminaariin kaivattuja uusia

kautta kokemuksellista näkemystä siitä, millaista on

näkökulmia. Päädyimme siihen, että voisin ottaa uudeksi

elämystuotteen toteutus ja mitä ryhmässä tapahtuu,

harjoitustehtäväksi opettamalleni elämystuotannon ja

kun kulutetaan sellaista palvelua, joka opintojakson nä-

palvelumuotoilun opintojaksolle pienimuotoisen elämys-

kökulmasta tarkasteltuna on elämystuote. Toisin sanoen

tuotteen kehittelyn, jota sitten kokeiltaisiin osana mate-

tarkoituksena on tekemisen kautta ymmärtää, mitä elä-

matiikan opettajien valtakunnallista seminaaria. Sarkola

mysten tuottaminen on.

kirjasi seminaariohjelmaan työpajan, jonka nimeksi annettiin ”Eksponentiaalinen elämys”. Seminaarin kannalta oli tärkeä saada seminaarin osallistujille mahdollisuus itse

OPINTOJAKSON JA SEMINAARIN TOTEUTUS

osallistua seminaarin aikana aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn. Uskoimme tämän lisäävän seminaariväen ”sekoittu-

Laadimme Sarkolan kanssa yhteistyössä ehdotuksen

mista” ja laajentavan perinteisiä keskusteluteemoja.

työpajan sisällöstä. Ideana oli järjestää kilpailunomai-

Koska opintojakso alkoi vain kaksi viikkoa ennen

nen aivoriihi. Aivoriihen tavoitteena oli ideoida, miten

seminaaria, päätimme toteuttaa työpajan melko valmiilla,

kestävän kehityksen mukaiselle jazz-keikalle osallistumi-

etukäteen suunnitellulla, opiskelijoille annetulla mallilla,

nen toteutetaan keskikokoisessa suomalaiskaupungissa

jota opiskelijat ensiksi kokeilisivat ja sitten muokkaisivat

vuonna 2020. Kirjallisessa toimeksiannossa määriteltiin

tarpeen mukaan. Samalla muutin opintojakson toteutus-

melko tarkasti, millaista ehdotusta haetaan ja millä kri-

ta siten, että siitä tuli mielestäni opintojakson tavoittei-

teereillä kilpailun voittajat valitaan.

ta palveleva kokonaisuus.

Opintojakson kannalta kyse oli siitä, että tällä

Opintojakso on osa kolmannen vuoden opiskeli-

opintojaksolla opiskelijoilla on yleensäkin perehdyttävä

joille tarkoitettuja vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Sen

erilaisiin, systemaattisiin ideointimenetelmiin ja osallis-

laajuus on 15 opintopistettä, joka on jaettu kolmeen

tuttava itse niiden toteutukseen. Tällä kertaa toteutin

KUVA 1. Eksponentiaalisen elämyksen ohje osallistujille

EKSPONENTIAALINEN ELÄMYS: IDEAKILPAILU JAZZ-RAVINTOLAN KEIKKAKONSEPTIKSI Kilpailun tavoitteena on tehdä ehdotus, jossa kuvataan, miten kestävän kehityksen mukainen jazz-keikalle osallistuminen toteutetaan keskikokoisessa suomalaiskaupungissa (50 000 asukasta) vuonna 2020.

TAUSTA

opintojakson niin, että opiskelijat olivat kirjallisesti perehtyneet erilaisiin ideointimenetelmiin. Käytin lähteenä Ojasalon, Moilasen ja Ritalahden (2009) ”Kehittämistyön menetelmät” -kirjaa. Joitakin menetelmiä kokeiltiin jo ensimmäisellä tunnilla ja toisella tunnilla opiskelijat ja minä yhdessä Sarkolan kanssa teimme ”Eksponentiaalisen elämyksen”. Varsinainen ”eksponentiaalinen elämys” toteutettiin jo opintojakson kolmannella viikolla, joten valmisteluaika oli erittäin lyhyt. Oppitunneilla tehdyn kokeiluelämyksen perusteel-

Kilpailuehdotus on tehtävä kahden hengen seurueelle (Matti 35 vuotta, insinööri ja Maija 32 vuotta, sairaanhoitaja.) Pariskunta elää avosuhteessa ja heillä ei ole lapsia. He asuvat 5 kilometrin päässä ravintolasta, jossa klubikeikka järjestetään. Ravintolassa on mahdollista myös ruokailla. Ravintolassa on kolme kerrosta. Ylimmässä kerroksessa on kabinetteja, katutasolla on ruokaravintola ja baari, alakerrassa on baari, tanssilattia ja esiintymisalue, missä keikka toteutetaan. Keikka alkaa perjantai-iltana tasan klo 22.00 ja päättyy noin klo 24. Ravintola suljetaan klo 02.00. Ryhmän tehtävänä on kuvata asiakkaan näkökulmasta illan eteneminen siten, että se on kokemuksena mahdollisimman 1) ympäristöystävällinen, 2) yllättävä ja 3) toistettavissa. Kuvauksen pitää alkaa pariskunnan kotoa, minne se myös päättyy.

la opiskelijat muokkasivat eksponentiaalisen elämyk-

KILPAILUTYÖSSÄ ON KUVATTAVA:

rijärjestelyihin osallistui ryhmästä viisi opiskelijaa, jotka

• Illan kulku Matin ja Maijan näkökulmasta (mitä illan aikana tapahtuu?) • Mitkä erityiset ratkaisut tekevät illasta ympäristöystävällisen? • Mitkä erityiset ratkaisut tekevät illasta yllättävän ja positiivisesti mieleenpainuvan? • Miten tämän ympäristöystävällinen jazz-ravintolakonsepti voidaan esittää kaavana?

kukin vastasivat oman ryhmänsä työskentelyn etene-

sen sisältöä (KUVA 1) ja he ideoivat myöhemmin hyvin toimivaksi osoittautuneen ryhmiin jakamisen käytännön. Opiskelijoiden ideana oli jo olemassa olevan osallistujalistan perusteella merkitä osallistujien nimikylttiin kuusi eri väriä (seminaarissa oli noin 50 osallistujaa). Samanväriset muodostaisivat myöhemmin työryhmät. Tämä ratkaisu helpotti ryhmien jakamista ja samalla se herätti seminaariin osallistujien keskuudessa uteliaisuutta. Opiskelijoille annettiin tehtäväksi valmistella nimikylttejä, järjestää palkintoja ja huolehtia siitä, että kaikilla ryhmillä on riittävät välineet työskentelyyn. Seminaa-

misestä. Seminaarissa kulttuurituotanto-opiskelijat ja muotoilijaopiskelijat toimivat matematiikanopettajaryhmien vetäjinä. Samalla heillä oli tehtävänä havainnoida työskentelyä ja raportointivelvollisuus. Yksi opiskelijoista osallistui myös elämystyöpajan tuotosten arviointiin raadissa, johon oli kutsuttu teemaan sopivia ammattilaisia:

Kaavassa on oltava vähintään kaksi matemaattista merkkiä sekä sanat yllätys ja elämys.

ravintolavastaava ja ympäristötekniikan tutkimusjohtaja.

ARVIOINTIKRITEERIT

teutukseen osallistui viisi opiskelijaa. Kokonaistyömäärä

Kilpailun jury palkitsee parhaan konseptin. Kriteereinä ovat: tarinan uskottavuus, konseptin ympäristöystävällisyys ja yllätyksellisyys sekä konseptista tehdyn kaavan kauneus.

Eksponentiaalisen elämyksen suunnitteluun ja to-

tähän tehtävään liittyen oli noin 1,5 opintopistettä opiskelijaa kohden. Seuraavassa luvussa kerron, millaisista havainnoista opiskelijat raportoivat.

OPISKELIJOIDEN HAVAINNOT

ri, millaisista ”palveluista” se muodostuu, millainen on

JA ARVIOT TYÖPAJASTA

seminaarin ”käsikirjoitus”, mikä on seminaarien tarkoitus ja millaisia mahdollisuuksia seminaari tarjoaa elämys-

Työpajaan osallistujilta emme valitettavasti ehtineet

tuotteiden suunnitteluun ja palvelumuotoilun soveltami-

keräämään suoraa palautetta. Toimeksiantajamme, eli

seen. Opiskelijoiden kirjoittamista raporteista ilmeni, että

seminaarin järjestelyistä vastannut yliopettaja Sarkola

odotukset työpajojen onnistumisesta eivät olleet kovin

vakuutti heti seminaaria seuraavana päivänä lähettä-

korkealla:

mässään sähköpostissa, että kokeilu oli toimiva: ”Ennen työpajaa jännitimme, kuinka tällainen

”Saimme kiitoksia hyvin järjestetyistä päivistä

kohderyhmä tulee ottamaan reilusti luovuutta

(Mikpolisalin tekniikkaan liittyvistä ongelmistakin

vaativan tehtävän vastaan. Oletimme tunnel-

huolimatta). Eräs kiitti "atmoksen nostattami-

man olevan jäykkä ja ideoita pitää rutistaa

sesta koko porukalle". Työpaja yhdisti tapahtumia:

mm. TUMA-ekskursiossa LTY:n metsätalouslogis-

tiikan tutkijalta voitiin kysyä vinkkejä klubikeikan

Opiskelijoille asetelma olin jossakin määrin epä-

matkustusongelmiin. Ongelma kiinnosti (mielessä

tavallinen. Muotoilijoiden ja kulttuurituottajien koulu-

ehkä eilisillan klubikeikka), ja ryhmät saivat aikaan

tukseen ei juuri matematiikan opintoja liity ja monilla oli

yllättävän paljon pienessä ajassa. Matemaatti-

epämieluisia muistoja matematiikan opiskelusta. Lisäksi

suutta syntyi kestävän kehityksen pohdinnasta,

osa epäili matematiikanopettajien intoa osallistua aivo-

mikä ei varmaan ole sattuma. Vaikeat ongelmat

riihitoimintaan. Toinen arveluttava asia oli se, että opis-

vaatinevat elämyksellistä asennetta.”

kelijat vetäisivät ryhmää, jossa oli vain opettajia. Opis-

osallistujista esiin.”

kelijat joutuivat ”epämukavuusalueelle”. Opiskelijoiden Seminaarin osallistujat saivat ilmeisesti työpa-

raporttien perustella vaikuttaa siltä, että eksponentiaa-

jaan ja kilpailuun aineksia muista vierailukohteista ja

linen elämys toimi hyvin, jopa paremmin, kuin osa opis-

ensimmäisen illan vapaa-ajan ohjelmasta. Näitä seikkoja

kelijoista oli pelännyt. Myös omat ennakkoluulot hieman

emme tietoisesti olleet osanneet ottaa huomioon, mut-

vierasta ammattikuntaa kohtaan tulivat ilmeiseksi.

ta kokonaisuuden kannalta aivoriihi näytti sopivan hyvin ”Lähinnä stereotyyppiset odotuksemme matema-

seminaarin ohjelmaan. Opintojakson näkökulmasta tällainen kokeilu palveli hyvin opiskelijoiden osallistumista todelliseen

tiikasta kiinnostuneita henkilöitä kohtaan osoit

tautuivat onneksi virheellisiksi.”

toimintaan jo aivan opintojakson alussa. Samalla käy”Minua arvelutti, kuinka workshop tulee onnistu-

tiin läpi hyvin tiiviissä ja yksinkertaistetussa muodossa elämystuotteen toteutus. Lisäksi keskusteltiin opiske-

maan, enkä osannut odottaa, mitä työpajasta

lijoiden suhteesta matematiikkaan yleensä ja puhuttiin

seuraa.”

matematiikan opetukseen liittyvistä henkilökohtaisista kokemuksista. Samalla käsiteltiin sitä, mikä on seminaa-

Opiskelijat oli ohjeistettu tekemään havaintoja

opettajien työskentelystä. Raporteissa olikin paljon hyvä

kehittämisessä esimerkiksi kartoittamaan käyt-

huomioita ja arvioita opettajien työskentelystä. Koska

täjien toiveita ja odotuksia. Erilaisilla tehtävänan

sama tehtävä oli tehty edellisen viikon tunneilla, pystyi-

noilla saadaan selville myös yleisimmät viat pal-

vät opiskelijat vertaamaan opettajaryhmien työskente-

veluissa, sekä käyttäjien kehitysehdotuksia tilan-

lyä omiin kokemuksiinsa.

teen pelastamiseksi.”

”Työpajamaisessa tehtävässä korostuu osal-

”Kun ryhmäni pääsi aloittamaan tehtävän, alkoi

ideoita syntyä heti. Erona omaan työskentelyyni,

listumisen päällimmäiset arvot. Mitä henkilöt pi-

he kiinnittivät paljon enemmän huomiota

tävät tärkeänä, ja mikä heille on vähäpätöistä?

yksityiskohtiin.”

Työpaja luo ympäristön, jossa osallistujat voivat

rennosti vaihtaa mielipiteitään ja todella luoda

”Työskentely sujui hyvin ja ilmapiiri oli mukava,

jotain.”

kaikilla tuntui olevan hauskaa.” ”Yhteisöllinen ideoiminen sopii mielestäni erin- ”Erityisen mielissäni olin siitä, kuinka perus-

toilemisen työvälineeksi. Ryhmäkeskusteluissa

teellisesti he ottivat huomioon tehtävänannon ja rajasivat toimien sen puitteissa onnistu-

omaisesti palveluiden kehittämisen ja muo-

tuli mielestäni hyvin esille ne kohdat, joissa

neesti.”

parannettavaa osallistujien mielestä oli.”

”Vaikka en ymmärtänyt matemaattisista

Tälläkin kerralla monia asioita olisi voinut ja pitä-

funktioista mitään, selityksien perusteella ne

nyt tehdä paremmin. Aikataulu varsinkin ideoinnin loppu-

vaikuttivat toteen käyviltä kyseiseen

tulosten käsittelyssä oli aivan liian kireä. Työn tulosten

tehtävään.”

dokumentointi jäi harmittavan puutteelliseksi, eikä työpajoissa kehitettyjä ideoita lähdetty työstämään konk-

Opiskelijat arvioivat omissa raporteissaan itse

reettisemmiksi konsepteiksi tai tuoteaihioiksi.

toteutustapaa uusien ideoiden kehittämisen välineenä varsin myönteiseen sävyyn. Opetuksen tavoitteena oli perehdyttää opiskelijoita sellaisiin menetelmiin, joita

POHDINTA

voidaan käyttää tuotekehitysprojektin alkupäässä. Siihen nähden opiskelijoiden kuvaukset viittaavat siihen,

Eksponentiaalinen elämys osoittaa, että aivoriihityyp-

että tavoite toteutui hyvin. Opiskelijat osoittivat, että

piset aktiviteetit toimivat hyvin yhteisinä opinnollisina

he pystyivät hahmottamaan työpajan taustalla olevat

kokonaisuuksina silloinkin, kun työpajaan osallistuvien

hyödyt ja erot muuntyyppiseen aineiston keräämiseen.

henkilöiden ammatilliset taustat ja lähtökohdat ovat

Lisäksi he ymmärsivät, miten menetelmää voitaisiin so-

erilaisia. Kulttuurialan opiskelijoiden vetämät aivorii-

veltaa muissa yhteyksissä.

het, joissa työskenteli matematiikanopettajia, pystyivät

”Vastaavaa työpajaa voisi hyödyntää palvelujen

työskentelemään tehokkaasti ja onnistuivat tuottamaan

EKSPONENTIAALINEN ELÄMYS - KUTEN MIKÄ TAHANSA AIVORIIHITYYPPINEN TOIMINTA SOPII MONIEN ERILAISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

suuren määrän kiinnostavia ehdotuksia. Roolien vaihdos

luiden kehittämiseen. Tavoitteena on elämysten kautta

voisi olla raikas kokeilu muutenkin. Yksi opiskelija ohjaa-

saavutettava uusi näkökulma, ei niinkään valmis tuote.

massa ryhmää opettajia -toimintamalli saattaisi tuottaa

Aivoriihitoimintaan osallistumisen kynnys on opiskeli-

kiinnostavia tuloksia muistakin teemoista.

joillakin melko korkealla. Tekemämme kokeilu kuitenkin

Eksponentiaalinen elämys - kuten mikä tahansa aivoriihityyppinen toiminta sopii monien erilaisten palve-

osoitti, että kokemukset itse aivoriihen toteutuksesta ovat opiskelijoille myönteisiä, jos ideointityöpaja on hyvin

Kehittäjäkumppanien verkosto (ekosysteemi)

Sähköinen arkistointi ja digitaaliset palvelut

TKI- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Tutkimustietoa ja uusia kehitysaihioita

Päätökset & suunnittelu

Selvittäminen, ideoiminen ja konseptoiminen.

Toteutus & tehokkuus

Kaupallistuminen & Tuloksellisuus

Lopputuloksena paremmat:

Avoin testi-, ideointi- ja oppimisympäristö. Opintojaksot, projektit ja libero-tutkijat.

10-20 % päätyy opinnäytetöiksi tai projekteiksi

Toteutetaan osana opintoja tai projekteina

KÄYTTÄJÄ-

LTS

Konseptit

Pyrähdykset

Tiekartat

Avoin kokeiluja oppimisympäristö

Testaukset

Ideariihet

Selvitykset

LTS tehdään kaikkiin projekteihin

KUVA 2. Malli TKI-toimintaympäristöstä Mikkelin ammattikorkeakoulun

Soveltaen: Berg, P. 2013. Luento ”Innovaatioiden johtaminen”.

TEKNISET

RATKAISUT

PALVELUT

Tutkimustietoa ja uusia kehitysaihioita

Sähköinen arkistointi ja digitaaliset palvelut -painoalalla

KOKEMUKSET

Digitaalisissa palveluissa ja/tai sähköisessä arkistoinnissa

suunniteltu ja sillä on perusteltu, luonteva yhteys opin-

entistä paremmin ideoiden jatkotyöstäminen, aina kau-

tojakson sisältöön ja tässä tapauksessa työelämään, eli

palliseksi tuotteeksi asti. Kuviossa 2 on luonnos Mikkelin

kansalliseen ammattilaisseminaarin ohjelmaan. Lisäar-

ammattikorkeakoulun sähköisen arkistoinnin ja digipal-

voa olisi tuottanut se, jos eksponentiaalinen elämys olisi

veluiden painoalan tulevasta TKI-ympäristöstä, joka ha-

voitu liittää myöhempään, opiskelijoiden tuotekehitys-

vainnollistaa aivoriihityöskentelyn asemaa TKI-prosessin

projektiin ja ideoita olisi kehitelty pitemmälle.

kokonaisuudessa.

Aivoriihityöskentelyn periaatteet sopivat hyvin

TKI-prosessin alkuun tarvitaan entistä jousta-

monialaisen toiminnan kehittämisen moottoriksi. Mik-

vampia ratkaisuja. TKI-toimintaan liittyvät toimenpiteet

kelin ammattikorkeakoulun sähköisen arkistoinnin ja

voivat olla hyvin pienimuotoisia ja entistä enemmän

digipalveluiden painoalalla on otettu käyttöön aivoriihi-

opetukseen liittyviä. TKI-toimintaympäristössä tar-

malliin perustuva ”iltakoulu”, jossa sovelletaan erilaisia

vitaan suoraa ja avointa vuorovaikutusta, joka ruok-

yhteisöllisiä ideointi- ja ennakointimenetelmiä. Toi-

kii pidemmälle vietäviä tuotekehitysprojekteja, mutta

minnan tavoitteena on saada aikaan uusia näkökulmia

joka on myös luonteva osa opetusta. Näin ajateltuna

painoalalla kehittämisen kohteena oleviin teemoihin ja

TKI-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutus on molem-

saada erilaisten ammattikuntien edustajat paremmin

mille hyödyllistä ja tuottavaa. TKI-prosessin alkupäähän

ymmärtämään toisiaan. Eksponentiaalinen elämys on

on luotava tilaa vapaalle kehittämiselle, joka edeltää

rohkaiseva esimerkki siitä, että aivoriihitoiminta sopii hy-

varsinaista projektoitua kehittämistä. Systemaattinen,

vin tällaiseen tarkoitukseen.

ammattilaisia, opiskelijoita ja eri ammattiryhmiä yhdistä-

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa olisi

vä aivoriihitoiminta, kuten Eksponentiaalinen elämys oli,

luontevaa hyödyntää monialaista osaamista juuri uusien

on esimerkki avoimen tuotekehitysympäristön alkupään

näkökulmien synnyttämiseen. Opiskelijaryhmien käyt-

toiminnasta, joka ei vaadi pitkälle menevää asiantunte-

täminen työpajojen vetäjinä ja työpajojen jäseninä olisi

musta, mutta joka voi vaikkapa palvelujen uudistamises-

hyvä kiinnittää entistäkin kiinteämmin osaksi TKI-toi-

sa tuottaa nopeasti kehittämiskelpoisia ideoita ja hyviä

minnan alkupään ideointia tavalla, jossa huomioitaisiin

oppimiskokemuksia.

LÄHTEET FHEEC 2012. From the bottom up. Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council. 7:2012 Publications. Ojasalo K. & Moilanen T. & Ritalahti J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY. Spaapen J. & van Drooge L. 2011. Introducing ‘productive interactions’ in social impact assessment. Research Evaluation, 20(3), 211–218 [referred: 5.3.2013]. Access method: http://www.ingentaconnect.com/content/beech/rev Uotila P. 2011. Cultural ecology and tourism. In Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (eds.) Cultural manager 2020. Visions of future. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. [referred: 1.2.2013]. Access method: http://tuottaja2020.metropolia.fi Julkaisemattomat lähteet: Berg P. Innovaatioiden johtaminen. Luento 13.2.2013 KINOS-koulutus.

TEKSTI: Taisto Hirvonen, projektipäällikkö, Etelä-Savon ammattiopisto | Eeva Koljonen, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja

earning

learni

Earning by learning yrittäjyyden edistäminen oppilaitoksissa TAVOITE

nitelmaan. Hankesuunnitelma sai vuoden 2012 - 2013 vaihteessa myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Savon

Earning by learning -ryhmän tavoitteena oli lisätä Mik-

maakuntaliitosta, ja verkkokurssin kehittäminen on nyt

kelin seudulla toimivien oppilaitosten välistä yhteistyötä

osa KIMMOKE-hanketta (EAKR).

henkilötasolla erityisesti yrittäjyyskasvatuksen ja yrittä-

Opiskelijayrittäjyyden edistämiseksi järjestettiin

jyyden edistämisessä. Opiskelijayrittäjyyden kehittämi-

NY-yrittäjien ohjaajakoulutus yhteistyössä FIRMAXI- ja

nen on oppilaitoksissa yhtenä painopistealueena.

YES-keskus -hankkeiden kanssa 14.9.2012. Tilaisuuteen

Eri oppilaitoksiin tehtyjen benchmarking-käyntien tavoitteena oli tutustua erilaisiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa soveltaviin malleihin ja käytänteisiin.

osallistui yhteensä 17 henkilöä, joista 2 Mamkista ja 15 Esedusta. HOPE Kipinä -valmennus, 7 h, järjestettiin Taitolassa 31.1.2013 osana FIRMAXI-hankkeen toteutusta. Tilaisuuden vetäjinä toimivat mm. tiimivalmentaja Vilma

TOIMENPITEET

Mutka ja Tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 92 henkilöä, joista suu-

Lähinnä opetushenkilöstölle suunnatuilla toimenpiteillä

rin osa oli esedulaisia opiskelijoita ja opettajia. Päivän

pyrittiin lisäämään yrittäjämäisen pedagogiikan käyttöä

teemana oli yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen tiimi-

opetuksessa.

työmenetelmin.

Keväällä 2012 ryhmän suunnitelmissa oli kehittää

NY-yrittäjyyden kehittäminen Esedussa ja yrittä-

yrittäjyyskasvatuksen verkkokurssia ammatillisten op-

jyyden edistäminen Mamkin restonomien koulutuksessa

pilaitosten henkilöstölle. Pohdintojen jälkeen verkko-

valittiin ryhmälle pidempikestoisiksi kehittämistehtäviksi,

kurssin kehittäminen eriytettiin mm. työn haastavuuden

joista kummastakin on laadittu omat CASE-kuvaukset.

vuoksi Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen hankesuun-

CASE NY-YRITTÄJYYS ESEDUSSA

kaisuja todettuihin ongelmiin. Opetussuunnitelmatyössä huomioitiin NY-yrittäjyys suunnitelmien päivityksen

Lukuvuoden 2012 - 2013 aikana Esedussa perustettiin

yhteydessä. Esimerkiksi talonrakentamisen perustutkin-

yhteensä 14 NY-yritystä NY Vuosi yrittäjänä-ohjelman

nossa rakentamispalvelut-opintokokonaisuus suunni-

mukaisesti. Näistä perustetuista yrityksistä 10 toimi

teltiin siten, että se mahdollistaa NY-yrittäjyyden koko

rakennus- ja puualalla ja 4 leipomoalalla. NY-yritystoimin-

lukuvuoden ajalle. Osaamisen näytöt voidaan luontevasti

nasta kerättiin kokemuksia NY-yritysten ohjaamisesta,

toteuttaa osana yritystoimintaa.

NY-yritystoiminnassa oppimisesta ja yritystoiminnan in-

NY-yrittäjyydestä kerättiin kokemuksia ja niitä

tegroinnista muuhun opetukseen. Kokemusten tuloksia

levitettiin systemaattisesti oppilaitoksen sisällä. Esi-

hyödynnettiin toiminnan edelleen kehittämisessä ja ne

merkkinä tästä on 22.5.2013 järjestetty tilaisuus, jossa

levitetään myös muiden oppilaitosten käyttöön.

kerrottiin ohjaajina toimineiden kokemuksista ja muista opiskelijayrittäjyyttä helpottavista ratkaisuista. Oppilai-

Haasteita:

toksen omistamien tai hallinnoimien tilojen ja laitteiden

Haasteita NY-yrittäjyyden laajentamiselle ovat aiheut-

vuokrauskäytännöt ohjeistettiin, ja siten parannettiin

taneet mm. se, ettei NY-yrittäjyys ole ollut opetussuun-

opiskelijayritysten toimintamahdollisuuksia.

nitelman selkeästi tukema oppimismenetelmä, eikä sitä

Opiskelijoiden tapaturmavakuutusten kattavuus

tunneta kovinkaan laajalti opetushenkilöstön keskuu-

selvitettiin vakuutusyhtiöstä, ja käytössä olevasta va-

dessa. Omakohtaisia kokemuksia ei kovinkaan monella

kuutusturvasta on tiedotettu henkilöstölle ja opiskeli-

opettajalla ole ollut ennestään, eivätkä oppimisympäris-

joille. Vakuutusturva kattaa NY-yrittäjyyden silloin, kun

töt ole aina tukeneet opiskelijakeskeistä toimintaa.

toiminta liittyy selkeästi ohjattuun opiskeluun.

Haasteena on nähty myös se, ettei oppilaitoksen

NY-yrittäjien ja ohjaajan välistä vastuuta on sel-

hallinnoimien tilojen ja laitteiden vuokraustoimintaa ole

keytetty: opiskelijoille on korostettu, että NY-yrittäjät

ohjeistettu, jolloin vuokrauskäytännöt ovat vaihdelleet

kantavat itse sekä juridisen että taloudellisen vastuun

eri aloilla. Opettajilla ei ole ollut tiedossa opiskelijava-

tekemisistään. Ohjaajan velvollisuus on antaa asiantun-

kuutusten kattavuutta, ja vastuukysymykset ovat olleet

temustaan NY-yrittäjien käyttöön, mutta varsinaisesta

myös epäselviä. Uudenlaisen toiminnan tuomat oppilai-

yritystoimintaan liittyvästä päätöksenteosta vastaavat

toksen ja seudun yritystoiminnan väliset kilpailuasetel-

opiskelijat itse. NY-toimisto on ottanut vastuuvakuutuk-

mat ovat myös olleet pohdinnan alla.

sen kaikille rekisteröidyille NY-yrityksille, mikä osaltaan

Joissakin tilanteissa on ollut epäselvää, kuka on vastuussa opiskelijayritysten toiminnan markkinoinnis-

pienentää yritystoimintaan kohdistuvia riskejä. Opiskelijayritykset toimivat pienimuotoisesti, jol-

ta ja asiakashankinnasta, ja miten asiakaskontakteja

loin varsinaisesta kilpailusta alan yritysten kanssa ei voi-

luodaan.

da puhua. Opiskelijayritysten tuotteiden ja palveluiden markkinointia tuetaan siten, että yritysten tuotteet ja

Ratkaisuja:

palvelut ovat haluttaessa esillä oppilaitoksen verkkosi-

Lukuvuoden 2012 - 2013 aikana kerättiin kokemuksia

vuilla. Lukuvuosien 2012 - 2013 ja 2013 - 2014 aikana

NY-yrittäjyydestä, ja kokemusten pohjalta haettiin rat-

kehitetään Esedun myymälää palvelemaan sekä oppilai-

toksen että opiskelijayritysten tuotteiden ja palveluiden

CASE YRITTÄJYYS PALVELUJEN

markkinointia ja myyntiä.

TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMASSA MAMKISSA

Mahdollisuuksia: Yhteistyötä eri koulutusalojen välille voidaan lisätä

Mikkelin ammattikorkeakoulun Palvelujen tuottamisen

edelleen. Yhteistyö eri koulutusalojen välillä tuo onnis-

ja johtamisen koulutusohjelmassa (restonomi) yhtenä

tuessaan lisäarvoa opiskelijayrittäjyydelle ja luontevan

painopistealueena on ollut innovaatio- ja yrittäjyysopin-

yhteistyöfoorumin eri alojen opettajille. Myös seudun

tojen lisäksi sisäisen yrittäjyyden lisääminen oppimispro-

oppilaitosten välinen yhteistyö opiskelijayrittäjyyden

sesseihin.

toteuttamisessa on mahdollista esimerkiksi siten, että tuotteiden suunnittelu tapahtuu korkea-asteen ja val-

Restonomiopiskelijoiden näkemyksiä

mistus toisen asteen yrittäjäopiskelijoiden toimesta.

yrittäjyyspedagogiikkaan

Tiimiakatemia-mallin soveltaminen toisella asteella ja korkea-asteella toisi lisää yrittäjämäistä toimin-

Restonomiopiskelijoiden näkemyksiä sisäisestä yrittäjyy-

taa oppilaitoksiin. Tämä edellyttää opetushenkilöstölle

destä ja yrittäjämäisestä toimintatavasta osana opintoja

suunnatun Tiimimestari-koulutuksen läpikäyntiä, jotta

selvitettiin pienryhmätyöskentelyn ja yrittäjyyskyselyn

mm. hyvät käytänteet tulevat tutuiksi. Yrittäjyysopetta-

avulla keväällä 2013. Pienryhmätyöskentelynä opiske-

jien ja -kehittäjien yhteistyöfoorumi voidaan käynnistää

lijat pohtivat korkeakouluopiskelijoille suunnatun NY -

oppilaitosrajapinnat ylittävänä toimintana.

Oma Yritys -toiminnan mahdollisuuksia osana opintoja sekä ideoivat restonomeille sopivia opiskelijayrityside-

Jatkosuunnitelmia: Opiskelijayrittäjyyttä kehitetään ja lisätään edelleen.

oita. NY - Oma Yritys -toiminnan vahvuus opiskelijoi-

Tavoitteena on, että opiskelijayrityksissä on opiskelijoi-

den mielestä on se, että turvallisessa ympäristössä olisi

ta kaikilta koulutusaloilta jo lähitulevaisuudessa. Jotta

mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. Samalla voisi

tähän tavoitteeseen päästään, tarjotaan opetus- ja ope-

oppia yrityksen perustamisen prosessin eri vaiheet ja

tuksen tukihenkilöstölle opiskelijayrittäjyyteen liittyvää

yritystoiminnasta saisi kokemusta. Kokemuksen jälkeen

koulutusta vuosittain.

yrittäjäksi lähtemisen kynnys olisi myös matalampi. Ver-

Lisäksi yhteistyöfoorumin käynnistämistä seudun

kottuminen opiskelun aikana nähtiin mahdollisuutena.

eri oppilaitosten välisenä yhteistoimintana valmistellaan

Hyvänä pidettiin sitä, että toiminta mahdollistaisi käy-

lukuvuoden 2013 - 2014 aikana, opetussuunnitelma-

tännön ja teorian yhdistämistä, uusien innovaatioiden

työtä jatketaan ja opiskelijayrittäjyyttä osana amma-

kehittämistä, omien yrittäjäominaisuuksien testaamista

tillista koulutusta pidetään esillä oppilaitoksissa sekä

sekä opettaisi tiimityön tärkeyttä käytännössä. Yrittä-

julkisuudessa. Hyvät esimerkit kannustavat!

jyys nähtiin myös tärkeänä osana restonomin osaamis-

Esedussa jatketaan opiskelijayrittäjyyden kehittämistä KINOS- ja FIRMAXI-hankkeiden päätyttyä.

ta, koska alan työpaikoilla toimitaan liiketaloudellisten ja yrittäjämäisten periaatteiden mukaan. NY - Oma Yritys -toiminnan kuitenkin pelätään vievän liikaa aikaa muista

NY - OMA YRITYS TOIMINNAN VAHVUUS OPISKELIJOIDEN MIELESTÄ ON SE, ETTÄ TURVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ OLISI MAHDOLLISUUS KOKEILLA YRITTÄJYYTTÄ OHJATUSTI. 57

opinnoista ja opinnot saattaisivat viivästyä, yrittäjyyden myös pelättiin vaikuttavan opintotukiin ja vaativan pal-

Sisäinen yrittäjyys nähtiin erittäin tärkeänä asiana

jon ajankäyttöä ja resursseja. Opiskelijoiden mielestä NY

opinnoissa yleensä (4,1). Kuitenkin teoriaopinnoissa (3,3)

- Oma Yritys -toimintaan ryhtymisen tulee olla vapaeh-

sisäisen yrittäjyyden merkitys opiskelijoiden mielestä on

toista eikä siihen saa pakottaa.

vähäisempi kuin opinnoissa yleensä (4,1), ryhmä- ja tiimi-

Ideariihissä opiskelijat pohtivat restonomeille sopi-

työtehtävissä (4), projektiopinnoissa (4,1) tai käytäntöön

via yritysideoita. Suurin osa ideoista oli perinteisiä, kuten

painottuvilla opintojaksoilla (4,3). Erityisen tärkeäksi

ravintola, kahvila, pubi, kioski, ateriapalvelu ja torikauppa.

sisäinen yrittäjyys arvioitiin työelämässä (4,5) ja työhar-

Kyseisten liikeideoiden ongelma on jatkuva työvoiman

joittelussa (4,4).

tarve ja isot alkuinvestoinnit fyysisiin tiloihin; tämä ei ole

Opiskelijat toimivat sisäisen yrittäjyyden määritel-

mahdollista opiskelijayrityksissä. Erilaiset myyntipalvelut,

män mukaisesti huomattavasti heikommin opiskelutilan-

tuotekehitys, tilausruoka- ja pitopalvelu, kakkujen koris-

teissa kuin he arvioivat sisäistä yrittäjyyttä tarvittavan

teiden valmistus, kakku- ja leivonnaispalvelut, puhtaa-

opinnoissa. Vastausten mukaan opiskelijat arvioivat toi-

napitoon ja avustamiseen liittyvät palvelut, minikahviot,

mivansa sisäisen yrittäjyyden periaatteiden mukaisesti

nettikaupat, olut- ja viinitasting-tilaisuuksien järjestämi-

työelämässä parhaiten (4,3), mutta opinnoissa yleensä

nen, tarjoiluapu ja tapahtumien järjestämiseen liittyvät

melko heikosti (3,3) ja teoriaopinnoissa vieläkin heikom-

yritysideat puolestaan olisivat sellaisia, että niitä voitai-

min (3). Ryhmä- ja tiimitöissä (3,5) sekä käytännöllisillä

siin hoitaa myös opiskelun ohessa.

opintojaksoilla (3,9) sisäisen yrittäjyyden toimintatavat

Yrittäjyyskyselyn tavoitteena oli selvittää opis-

ovat paremmin käytössä. Opiskelijoilla näyttäisi olevan

kelijoiden näkemyksiä sisäisestä ja ulkoisesta yrittä-

sisäisen yrittäjyyden potentiaalia, joka tulisi opetus- ja

jyydestä restonomiopinnoissa. Yrittäjyysnäkökulma on

oppimismenetelmävalinnoilla saada käyttöön.

esillä jo aiemmissa opinnoissa, sillä kaikki vastanneet

Opiskelijat toteavat, että inspiraation sisäiseen

ovat opiskelleet yrittäjyyttä jo ennen ammattikorkea-

yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan tulee

kouluopintoja peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisessa

lähteä opiskelijasta itsestään. Yrittäjyyttä pidetään tär-

koulutuksessa.

keänä osana restonomiopintoja, ja sisäinen yrittäjyys on

Kyselyssä opiskelijoita pyydettiin arvioimaan sisäi-

yksilöllistä eikä sitä kaikilta löydy. Opiskelijoiden mielestä

sen yrittäjyyden tärkeyttä asteikolla 1 - 5, (1 ei tärkeä

yrittäjyysopintoja voisi olla enemmän tarjolla, ja varsinkin

- 5 erittäin tärkeä). Sisäinen yrittäjyys määriteltiin seu-

opintojaksojen sisällä sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäi-

raavasti: ”Itseohjautuva, oma-aloitteinen, sisäisen moti-

nen toimintatapa voisivat painottua huomattavasti ny-

vaation omaava tavoitteen asetantaan kykenevä omilla

kyistä enemmän. Opiskelumenetelmät voisivat kannus-

aivoilla ajatteleva vastuunkantaja, jolla on kuva kokonai-

taa sisäiseen yrittäjyyteen huomattavasti enemmän.

suudesta ja hän kykenee näkemään syy-seuraussuhteita

yleensä asioihin.”

Tehokkaimmiksi sisäisen yrittäjyyden menetel-

ja hänellä on halua kehittää itseään. Sisäinen yrittäjä on

miksi opiskelijat arvioivat tekemällä oppimisen aidoissa

innokas ja aloitteellinen ja kestää myös epämiellyttä-

työtilanteissa, yrittäjien ja työelämän vierailut oppilai-

viä asioita, kuten epävarmuutta. Sisäinen yrittäjyys on

toksessa ja vierailut yrityksiin. Yrittäjämäinen toiminta-

asennetta ja myönteinen suhtautumistapa uuteen ja

tapa tulisi opiskelijoiden mielestä olla näkökulmana opin-

tojaksoilla ja erilaiset todelliset yritys-caset opinnoissa

kriittistä ajattelua, vuorovaikutusta, aktiivista toimintaa

tukisivat sisäisen yrittäjyyden oppimista.

ja monimutkaisissa tilanteissa toimimista.

Työelämän edustajien ja asiantuntijoiden vierailuja

Oppilaitoksen tehtävä on järjestää oppiminen vas-

oppilaitokseen on ollut kohtuullisesti, mutta opiskelijoi-

taamaan työelämän tarpeita. Yrittäjämäinen lähesty-

den vierailuja työpaikoille tulisi lisätä. Opintotarjonnas-

mistapa ja pedagogiikka näyttäisivät soveltuvan hyvin

sa tulisi olla enemmän innovaatio- ja yrittäjyysopintoja,

restonomien opintoihin sekä opintosisältöinä ja myös

joiden tarjontaa Mamkissa onkin jo lisätty lukuvuodelle

menetelmällisesti. Yritysyhteistyön kehittäminen onkin

2013 - 2014. Myös tiedottamista tarjolla olevista opin-

keskeinen painopistealue. Oppilaitoksen on myös luota-

noista tulee tehostaa. Opiskelijoiden mielestä työelä-

va toimintaympäristö ja edellytykset, joissa yrittäjyyttä

män caseja opinnoissa on liian vähän, ja myös oppimista

voidaan oppia. Mamkilla on Kasarmin Kampuksella kolme

aidoissa työtilanteissa työelämässä tulisi lisätä.

eri liikeideoin toimivaa ravintolaa, joissa opiskelijat voivat

Opiskelijoilta kysyttiin, lähtisivätkö he NY - Oma Yritys -ohjelmaan mukaan, jos siihen olisi opintojen aikana mahdollisuus. Vastanneista 21 opiskelijasta neljä

työelämän harjoittelujaksojen lisäksi oppia toimimaan yrittäjyydessä. Edellä mainitut seikat oletettavasti myös lisäisivät

ilmoitti lähtevänsä mukaan, 11 ilmoitti harkinnan jälkeen

opiskelumotivaatiota ja parantaisivat oppimistuloksia.

mahdollisesti osallistuvansa, 7:ää opiskelijaa asia ei kiin-

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjel-

nosta. Opintojen jälkeen yrityksen ilmoitti perustavansa

man toteutukseen lisätään yrittäjyyttä menetelminä ja

2 opiskelijaa, 11 ehkä ja 8 ei perusta yritystä.

tarjotaan lisäksi oppilaitoksen innovaatio- ja yrittäjyysopintoja. Yrittäjyydessä oppimista voitaisiin toteuttaa

Yrittäjyyden edistäminen restonomien opinnoissa

perustamalla restonomien koulutusohjelmaan osuuskuntayritys tai käynnistämällä NY - Oma Yritys -ohjelman

Yrittäjyyden edistäminen opinnoissa voidaan nähdä mo-

mukainen toiminta. Molemmat toimintamallit sopisivat

nitasoisena prosessina. Hägg (2010) määrittelee yrittä-

restonomeille.

jyyden oppimisprosessin neljään vaiheeseen, jotka ovat

Benchmarking-vierailujen aikana tuli esille, että toiminnan tulee olla organisoitua ja johdettua. Tämä tar-

• Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä

koittaa sitä, että myös johdon on sitouduttava yrittäjä-

• Oppia yrittäjämäistä toimintatapaa

mäisen pedagogiikan resurssien ja toimintaedellytysten

• Oppia yrittäjyydessä

luomiseen sekä toiminnan tukemiseen oppilaitoksessa.

• Oppia yrittäjäksi

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa on tarkoitus jatkaa yrittäjyyspedagogiikan kehittä-

Metodeina yrittäjyyteen oppimisessa voidaan pitää kokemuksellisuutta, kokeilua, luovuutta, valppautta,

mistä ja opiskelijayritysten perustamista KINOS-hankkeen päätyttyä.

TEKSTI: Reetta Hirsimäki, koulutusuunnittelija/ projektikoordinaattori, Etelä-Savon ammattiopisto | Tommi Issakainen, projektikoordinaattori, Otavan Opisto | Tuija Jaakkola, opettaja, Etelä-Savon ammattiopisto | Tuula Kontinen, opettaja, Etelä-Savon ammattiopisto | Minna-Mari Mentula, palvelupäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu | Hannu Turunen, projektiasiantuntija, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja

jano

nauti

Oppimiskeidas oppimisen janoon - nauti ja virkisty!

virkisty OPPIMISKEITAAN SYNTY

Tiedon digitalisointi mahdollistaa vapaamuotoisen opiskelun järjestämisen Oppimiskeitaalla.

KINOS-hankkeen tavoitteena oli luoda aktiivista vuoro-

Vain mielikuvitus on rajana mietittäessä tieto- ja

vaikutusta ja toimivaa yhteistyötä Mikkelissä toimivien

viestintätekniikan hyödyntämistä. Esimerkkeinä tästä

koulutusorganisaatioiden välille. Sellaista tapahtui inno-

ovat livelähetykset, videot, blogit, wikit ja pelit, jotka voi-

vaatiovalmennuksen aikana Keidasryhmälle, jonka jäse-

vat olla mukana tuomassa uutta ajattelua opetukseen ja

niä työskentelee Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu),

ohjaukseen. Opiskelijat voivat tuottaa opiskelumateriaa-

Otavan Opistossa ja Mikkelin Ammattikorkeakoulussa

lia ja tuotoksia Oppimiskeitaalle; he voivat tutustua sen

(Mamk). Keidasryhmän yhteiseksi kehittämisnäkymäksi

tarjontaan 24/7. Oppiminen voi olla myös hauskaa.

muotoutui virtuaalinen oppimisympäristö, Oppimiskeidas, joka mahdollistaa luontevan yhteistyön eri oppilaitosten kesken.

GRILLIKAUDEN AVAJAISET - ENSIMMÄINEN KOELÄHETYS OPPIMISKEITAALLE

VIRTUAALISEN KEITAAN

Oppimiskeitaan ensimmäinen live stream -lähetys ”Gril-

RAKENTAMINEN

likauden avajaiset” tuotettiin Ravintola DeXin oppimisravintolasta virtuaaliselle alustalle. Itse lähetystä

Otavan Opiston ja Esedun henkilökunta loivat virtuaali-

alettiin suunnitella Keidasryhmässä alkuvuodesta 2013.

sen Keidas-oppimisympäristön vuoden 2013 alussa. Op-

Punaisena lankana oli luoda eri koulutusorganisaatioi-

pimisympäristön kautta on tarkoitus tarjota opiskelijoille

hin Oppimiskeitaita, jotka voivat olla virtuaalisia alustoja,

hyödyllistä ja heitä kiinnostavaa tietoa alueen muiden

fyysisiä tiloja tai sosiaalisia kohtaamispaikkoja. Grilli-

oppilaitosten tapahtumista, mahdollistaa joustava ja laa-

kauden avajaisissa yhdistettiin live stream -lähetyksel-

ja-alainen verkko-opiskelu sekä toimia oppilaitoksia yh-

lä fyysiset tilat ja sosiaalinen oppimisravintolakokemus

distävänä tietoportaalina. http://www.oppimiskeidas.fi.

virtuaalisen bambuser-alustan avulla Mamkin, Esedun ja

VAIN MIELIKUVITUS ON RAJANA MIETITTÄESSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMISTÄ.

Otavan Opiston välillä. Kun toisaalla tapahtuu, voidaan

kuin Esedulla tiedotteiden, bannerien ja infonäyttöjen

se välittää toisaalle ja tallentaa nykytekniikan avulla

avulla. Oppimiskeidaspilotin ennakkotunnelmia oli luetta-

Oppimiskeitaalle myöhempää opetuskäyttöä varten. Gril-

vissa myös Kinos-blogista: www.kinos-hanke.fi.

likauden avajaiset oli myös kaikille avoin Kampusfestareiden yleisötapahtuma. Grillikauden avajaisista rakennettiin alusta lähtien monialaista oppimistapahtumaa. Alkukevään 2013 aika-

TULOKSIA JA HAASTEITA OPPIMISKEIDAS -PILOTISTA

na tapahtumaan kiinnitettiin opintojaksoja monialaisesti. Lähetyksen tuotti ja taltioi Mamkin Tapahtuma-akate-

Grillikauden avajaiset -pilotista saatu palaute oli sekä po-

mia ja Monikameratuotanto-opintojakso. DeXin keittiön

sitiivista että kehittävää. Eri oppilaitoksissa tapahtuvan

valtasivat Mamkin Gastronomia-opintojakson opiskelijat.

toiminnan näkyminen sai kiitosta. Muissa oppilaitoksissa

Esedun marata-alan työssäoppijoita oli myös mukana

tapahtuvan toiminnan näyttämisen uskottiin lisäävän

toteuttamassa tapahtumaa. Esedun kokkiopiskelijat

mielenkiintoa ko. oppilaitosta kohtaan. Mielenkiinnon

seurasivat live stream -lähetystä ja arvioivat lähetystä

lisäämisellä ja yhteisten toimintojen järjestämisellä py-

Oppimiskeitaan Webropol-kyselyn avulla. Mekkala ry ja

rittiin madaltamaan yhteisiin tapahtumiin ja koulutuksiin

Mamkin kulttuurituottajat toteuttivat tapahtuman käsi-

osallistumisen osallistumiskynnystä.

kirjoituksen yhteistyössä Tapahtuma-akatemian kanssa.

Oppimiskeitaalle pilotoitu Grillikauden avajaislä-

Lähetyksen kameratuotantoa ja käsikirjoitusta yhdistet-

hetys painottui oppilaitosten välisen yhteistyömallin

tiin toisiinsa kameroiden, spottien, juonnon ja musiikin

rakentamiseen, lähetyksen toteutuksen organisointiin

avulla. Teollisen muotoilun opiskelijat havainnoivat Oppi-

sekä sen tekniseen testaamiseen. Keidasryhmä nimesi

miskeitaan lähetystä, sen laatua, kuvaa, ääntä ja yleistä

pilotin korkean tason lähetykseksi, koska se ei ollut suo-

tapahtuman onnistumista Ravintola DeXissä. Kehittä-

ra taulutietokoneen avulla tehty live stream -lähetys,

misideoita haettiin myös asiakkailta Webropol-kyselyn

vaan sen tuottamisessa oli mukana eri oppilaitosasteil-

avulla nettilähetyslinkin kautta.

la ammattiin kouluttautuvia opiskelijoita liikuteltavine

Esedun Multimediatuotanto-opintojakson datano-

teknisine kalustoineen. Lähetyksen organisointi vaati

miopiskelijat mahdollistivat Grillikauden avajaisten live

tapahtuman järjestäjiltä hyvää ennakkovalmistelua 3

stream -lähetysten näkymisen Esedun eri yksiköissä.

- 4 kuukautta ennen tapahtumaa. Eri oppilaitosten ja

Lähetys näkyi Otavankadulla Ravintola Innon aulassa,

opetusalojen opettajien sekä henkilöstön taustatyöllä ja

Raviradantie 4 - 6:ssa Kahvila Breikissä, Raviradantie

toimintaraamien ennakkosuunnittelulla taattiin yhteis-

8 - 10:ssä infoTV:n kautta Kahvila Kahvitellassa ja Ra-

projektien opinnollistamisen onnistuminen. Opiskelijoi-

vintola Napostellassa sekä Taitolan Kaarisalissa. Kahvila

den monialainen yhteistyö vaatii toiminnan tavoitteen

Breikissä ja Kaarisalissa lähetys näkyi Etelä-Savon am-

kirkastamista, sitoutumista ja taitoa toimia suunnitel-

mattiopiston Uudet teknologiat eli UPEA-hankkeessa

mallisesti yhdessä.

ostetuista kosketusnäyttötelevisioista. Kokeilussa opis-

Pilotti osoitti sen, että Oppimiskeitaalla näkyvien

kelijat pääsivät testaamaan oppimaansa toteuttamalla

livelähetysten on hyvä olla kokonaisvaltaisesti suunnitel-

Oppimiskeitaan lähetyksen.

tuja, vaihtelevia sisällöltään ja asiantuntevasti juonnet-

Grillikauden avajaisia markkinoitiin niin Mamkilla

tuja. Webropol-kyselyn vastaajista pilotoidun lähetyksen

sisältö oli keskimäärin mielenkiintoista ja lähetyksen

TULEVAISUUDEN KEIDASKANGASTUKSIA

seuraaminen keskimäärin kiinnostavaa. Juontajan toimintaa pidettiin luontevana. Lähetyksestä sai kiitosta

Mamkin kohdalla Oppimiskeidaspilotissa korostuivat

erityisesti työn ja toiminnan näyttäminen keittiössä ja

monialainen oppimiskokemus ja ison tapahtuman luo-

moitetta ajoittainen kuvauksen verkkaisuus. Oppimiskei-

miseen liittyvät tuotannolliset haasteet, joista selvittiin

taan lähetyksiin ja tallenteisiin tulisikin jatkossa saada

kunnialla. Jatkossa on tarkoitus tuottaa Oppimiskeitaal-

näkyviin selkeä aikataulu ja ohjelmisto. Yllättävistä to-

le suunnitellusti kaikenlaisia oppimistapahtumia. DeXin

teutusongelmista, esimerkiksi äänen puuttumisesta, voi-

oppimiskeitaan “kalifit”, toiminnan organisoijat, neuvot-

si jatkossa ilmoittaa kuvaan liitettävillä teksteillä. Myös

televat eri alojen koulutuspäälliköiden kanssa elokuussa

koko projektin prosessi, tuotantosuunnitelmat, käsikir-

mahdollisista yhteistyökuvioista seuraavalle lukuvuodel-

joitukset ja mainosmateriaali voitaisiin tuoda nähtäväksi

le. Näiden neuvotteluiden pohjalta sidotaan eri koulutus-

Oppimiskeitaalle.

alojen opintojaksoja mukaan oppimiskeidastoteutuksiin.

Webropol-kyselyn avointen vastausten perus-

Suunnitelmallisuuden avulla saadaan mm. marata-alan,

teella korkean tason pilottilähetyksen organisointi ja

liiketalouden ja it-alan opiskelijat toteuttamaan yhteis-

toteuttaminen oli myönteinen, oppimista ja taitoa lisää-

työssä oppimiskeidastoteutuksia esim. videoita, tapah-

vä kokemus opiskelijoille. Sen sijaan valmiin lähetyksen

tumia, luentoja, teemakahvilaideoita ja projekteja. DeXin

tai tallenteen seuraaminen ei kyselyyn vastanneiden

oppimisravintolassa otetaan käyttöön selkeä tapah-

mukaan juurikaan lisännyt käytäntöön sovellettavia tai-

tumakalenteri. Suunnittele ja toteuta itsesi näköinen

toja. Pedagogiseksi haasteeksi Oppimiskeitaan pilotista

projekti -alusta on myös kehitetty KINOS-hankkeessa.

jäi uudentyyppisen oppimiskokemuksen luominen niille

Eri koulutusalojen opiskelijat voivat ottaa yhteyttä ni-

opiskelijoille, jotka ovat lähetysten katsojia. Myös opet-

mettyihin kalifeihin ja toteuttaa oppimiskeitaalla omia

tajia tulee paremmin saada mukaan kehittämään keidas-

projekteja saaden niistä opintopisteitä. Ravintola DeXin

pedagogiikkaa.

oppimisravintola toimii Mamkin fyysisenä ja sosiaalise-

Keidasryhmä näkee tulevan toiminnan haasteina

na pääoppimiskeitaana. Virtuaalisia oppimiskeitaita on

mielenkiintoisen sisällön tuottamisen, palvelun aktiivisen

tarkoitus kehittää yhteistyössä Campus-IT:n kanssa

käytön organisoimisen sekä riittävän sinnikkyyden uu-

Mamkissa. Kasarmin kampuksen kehittämisen yhteydes-

den pedagogisen toimintatavan luomisessa oppilaitok-

sä huomioidaan myös monialaisten TKI- ja oppimisympä-

siin. Oppimiskeitaan sisällön tulisi olla mahdollisimman

ristöjen merkitys yhteisöllisinä tiloina, niin fyysisinä kuin

paljon opiskelijoiden itsensä luomaa. Sen tuottamisessa

virtuaalisina. Parhaimmillaan Oppimiskeitaalla virkistyy

tulisi rohkaista ja tukea opettajia ja opiskelijoita kaikissa

niin henkisesti, fyysisesti kuin virtuaalisestikin.

toiminnassa mukana olevissa oppilaitoksissa. Toiminnan

Esedun suunnitelmissa on toteuttaa kolme fyysis-

tavoitteena on luoda Oppimiskeitaalle monialaista op-

tä Oppimiskeidas-tilaa yhteisopiskelua varten. Sen avulla

pimiseen liittyvää sisältöä, jotta siitä syntyisi aidosti yli

halutaan edistää uudenlaisen ajattelumallin syntyä, jolla

oppilaitosrajojen menevä virtuaalisen yhteistoiminnan ja

luodaan uusia käyttökelpoisia ideoita opiskelijoiden oh-

oppimisen tila.

jaamiseen ja motivoimiseen. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan kalifi, asiantuntija, joka organisoi, ohjaa ja in-

AVOIMEN INNOVAATION IDEAN MUKAAN KAIKKEA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA INNOVAATIOTA EI TUOTA SITÄ KÄYTTÄVÄ YRITYS, VAAN SE TULEE MUUALTA JA MUOTOUTUU YHTEISTYÖSSÄ.

nostaa henkilökuntaa uuden oppimisympäristön käytös-

opinnäytetyöseminaarien pitämisen siten, että kaikki

sä. Keidasryhmän pikkupilottien kokemuksien perusteella

alasta kiinnostuneet voivat seurata esityksiä. Hyvä mah-

matalan tason lähetysten eli iPad live -streamauksien,

dollisuus työelämäyhteistyön kehittämiselle!

videoklippien ja esittelyvideoiden tuottaminen Oppimiskeitaalle onnistuu esimerkiksi toisen vuosikurssin

kelijoiden toimesta tapahtuvaa sisällöntuotantoa

opiskelijoilta erinomaisesti. Keidasryhmäläisten mielestä

suunniteltaessa esille nousi “diginatiiviemme” taitojen

monialaisuudella ja virtuaalisella oppimisympäristöllä voi-

puute erilaisten digitaalisten välineiden käytössä. Tämä

daan luoda uudenlaista oppimista.

tilanne yllätti ryhmämme useaan otteeseen. Tilanteen

Datanomiopiskelijoiden mahdollisuuksia jatkos-

korjaaminen voi olla yksi tulevaisuuden Oppimiskeitaan

sa on neuvontapalvelun toteuttaminen Oppimiskeitaan

ominaisuuksista. Opiskelijoiden toimesta tuotettava

tiloissa. Kaikenikäiset tietoteknistä tai puhelinapua tar-

sisältö voidaan avata verkkosivulla kaikkine eri suunnit-

vitsevat voivat tulla Keitaalle, esimerkiksi ikäihminen voi

teluvaiheineen, jolloin opiskelijat pystyvät hyödyntä-

tulla kysymään apua siitä, kuinka VR:n seurantapalvelu

mään edellisten ryhmien oppimisprosessien tuotoksia

saadaan asennettua älykännykkään tai kuinka yhteys-

oman toimintansa kehittämiseksi. Esimerkiksi ryhmien

tiedot saadaan lisättyä uuteen puhelimeen puhelimen

tekemät kuvaussuunnitelmat ja käyttökoulutukset ovat

vaihdon yhteydessä. Opiskelijoiden tuottamaan palve-

osa Oppimiskeitaan sisältöä. Hyödyntämällä toiminnas-

luun sisältyy myös livelähetysten toteuttaminen “ke-

sa Creative Commons -lisenssointia on mahdollista jakaa

vyellä kalustolla”, johon kuuluu kannettava ja streamaava

materiaalia laajemmin eteenpäin uudelleenkäytettäväksi

kamera sekä toisena kuvaus- ja streamauslaitteena iPad.

ja -muokattavaksi.

Datanomiopiskelijat voivat suunnitella heidän alaan-

Tarvitaan toimintakulttuurin muutosta oppilai-

sa kehittäviä digitaalisia kokonaisuuksia ja pedagogisia

toksiin. Avoimen innovaation idean mukaan kaikkea

pelejä, jotka ovat käytössä sekä oppimisalustalla että

käytettävissä olevaa innovaatiota ei tuota sitä käyttävä

datanomiluokissa. Hieman laajemmin ajateltuna, Oppi-

yritys, vaan se tulee muualta ja muotoutuu yhteistyössä.

miskeitaalla voi hyödyntää tällä hetkellä käsikirjoituksen

Saman idean mukaan oppilaitosten tulisi hakea entistä

tasolla olevaa pedagogista näyttötutkintopalapeliä, jos-

enemmän ideoita ja tapoja toimia oman koulunsa ulko-

ta on mahdollista valmistaa erilaisia versioita eri aloille.

puolelta ja luoda vahvoja yhteistyöverkostoja muiden

Oppimiskeidas mahdollistaa teoriaopetuksen ver-

oppilaitosten kanssa. Tämä vaatii osaltaan toimintakult-

kossa, jolloin eri paikkakunnilla olevat opiskelijat voivat

tuurin muutoksen niin talossa organisaationa kuin myös

seurata opetusta omilta näytöiltään tai vaikka kotisoh-

sen henkilöstön keskuudessa. Avoimuus, epävarmuus ja

valta. Näin toteutettavaa monimuoto-opetusta ollaankin

avoin epäonnistuminen ovat osa tätä uutta kulttuuria.

jo ideoimassa syksylle 2013. Virtuaalista oppimisalustaa

Oppimisen ei tarvitse myöskään olla yksin kamppailua,

voidaan hyödyntää myös asiakasyhteistyötä tehtäessä.

vaan se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä: oppimista,

Esimerkiksi ammattiosaamisen näytöissä asiakkaan ei

jossa ei enää ole tärkeää idean omistajuus vaan vuo-

tarvitse lähteä matkustamaan paikalle, vaan näyttötyön

rovaikutuksen luova virtaus ja yhteinen tavoitteellinen

esittelyn sekä ammattiosaamisen näytön arvioinnin voi

toiminta.

toteuttaa etänä. Lisäksi Oppimiskeidas mahdollistaa

Keidastoiminnassa tehtiin tärkeä huomio. Opis-

moni opintok

TEKSTI: Maikki-Noora Karvinen, opettaja, Etelä-Savon ammattiopisto | Laura Rautio, koulutuskoordinaattori, Aalto yliopisto pienyrityskeskus | Janne Turunen, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu | Arto Väisänen, opettaja, Etelä-Savon ammattiopisto KUVAT: Jesse Haaja

onaisuus

”Monialainen innovointi” –opintokokonaisuus Ideat, innovaatiot ja näitä synnyttävät luovat menetel-

Tavoitteena oli yksinkertaisesti kehittää opiskelijoiden

mät ovat entistä enemmän tulossa osaksi työelämää.

innovaatio-osaamista sekä ylipäänsä heidän tietoutta

Varsinkin asiantuntijatehtävissä työntekijöiltä vaadi-

innovaatiotoiminnasta ja luovista prosesseista. Käytän-

taan osallistumista organisaationsa luovaan toimintaan

nössä tämä tarkoittaa muodollisessa koulutuksessa

esimerkiksi palvelu- tai tuotekehityksen muodossa.

jonkinlaisen opinto-/oppimiskokonaisuuden (ts. opinto-

Innovaatiotoimintaa tarvitaan, sillä yhä useamman alan

jakson tai kurssin) järjestämistä. Kehittämishankkeen

toimijoiden on mietittävä toimintaansa uudelleen liike-

suunnitteluvaiheessa kaavailimme toteutusmuodoksi

toimintaympäristön muuttuessa.

myös kilpailua tai peliä, mutta käytännön järjestelyjen

Innovaatiotoimintaan liittyy vahvasti myös monialaisuus. Tyypillisesti innovaatiotoimintaa harjoitetaan

kokonaisuuteen.

eri alojen yhteistyönä. Ideointiryhmän monialaisuutta

Opintokokonaisuuden didaktiseksi malliksi vali-

pidetään yleisesti hyvänä asiana työstettävien inno-

koitui tekemällä oppiminen. Ajattelimme, että parhaat

vaatioiden laadun kannalta. Tyypillisesti uudet ideathan

oppimistulokset saadaan vapaamuotoisella tekemi-

syntyvät uudenlaisissa tilanteissa, kun vanha tuttu toi-

sellä, jossa opiskelijat toimivat itselleen uudenlaisessa

mintaympäristö ei rajoita ajattelua ja ideointia vanhoi-

tilanteessa ja ympäristössä. Innovaatiotoimintaanhan

hin toimintamalleihin. Ajatellaan siis rohkeasti ”boksin

liittyy usein tilanteita, jossa joudutaan ns. ”ulos omalta

ulkopuolelta.”

mukavuusalueelta” ja toimimaan yhteistyössä eri alojen

Kehittämishankkeemme lähti liikkeelle näistä

ammattilaisten kanssa. Ajatuksena oli saada tämä koke-

ajatuksista. Ajattelimme, että innovaatiotoimintaan,

mus osaksi opiskelijoiden ammattiosaamista tekemällä

ideointiin, luoviin ryhmätyöskentelymenetelmiin, monia-

oppimisen kautta.

laisuuteen ja kaikkeen näihin liittyviin asiakokonaisuuksiin olisi hyvä tutustua jo ammatillisessa koulutuksessa.

vuoksi päädyimme perinteisempään opintojaksomaiseen

Opintokokonaisuuden rakenne muodostui neljästä lähiopetustapaamisesta, joita järjestettiin kuukau-

ik TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITAAN OSALLISTUMISTA ORGANISAATIONSA LUOVAAN TOIMINTAAN ESIMERKIKSI PALVELU- TAI TUOTEKEHITYKSEN MUODOSSA.

den välein. Näiden tapaamisten väli oli opiskelijoiden

dollisesta järjestämisestä seuraavalla kevätlukukaudel-

itsenäistä tekemistä lähiopetustapaamisessa annettu-

la. Tapaamisen tulokset olivat rohkaisevia, ja päätimme

jen toimeksiantojen kautta. Tavallaan lähiopetuksessa

toteuttaa opintokokonaisuuden. Seuraavassa on käyty

annettiin siis ”kotitehtäviä”, joita tekemällä suurin osa

läpi kevätlukukaudella 2013 toteutetun opintokokonai-

opiskelijan työstä tapahtuisi. Lähiopetustapaamisissa

suuden vaiheet ja sisällöt.

puolestaan näitä käytäisiin yhteisesti läpi. Tämä rakenne oli käytännössä ainoa mahdollinen. Useampaan tai pitkä-

1. vaihe (helmikuu 2013)

kestoisempaan lähiopetuskertaan perustuva rakenne olisi ollut ongelmallista opettajien työresurssien vähäisyy-

Oppimiskokonaisuuden ensimmäinen vaihe käynnistet-

den ja myös opiskelijoiden ajankäytön sekä saatavuuden

tiin 6.2.2013 ryhmätapaamisella Etelä-Savon ammat-

suhteen. Kolmen eri oppilaitoksen ja koulutusohjelman

tiopiston Otavankadun tiloissa. Tapaamiseen osallistui

aikatauluja tai lukujärjestyksiä ei voitu lähteä muutta-

opiskelijoita Etelä-Savon ammattiopiston hius-, metsä-

maan. Näin ollen oppimiskokonaisuuden lähiopetukset

koneenkuljettaja- ja puutekniikka-alalta sekä Mikkelin

pidettiin minimissä ja pääosa opiskelijatyöstä tapahtuisi

ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusoh-

varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella.

jelmasta. Ensimmäisen kokoontumisen tavoitteena oli

Yksi kehittämishankkeemme alkuperäinen ajatus oli saada konkreettisesti eri oppilaitosten ja alojen

aloitettua. Tilaisuudessa esiteltiin opiskelijoille oppimis-

opiskelijat yhteen ja katsoa, millaista innovointia heiltä

kokonaisuuden tavoite, sisältö sekä rakenne ja aloitettiin

mahdollisesti syntyy. Toteutusta lähdettiin siis teke-

tätä kautta toiminta konkreettisesti.

mään ”prosessi on tärkein” -ajatuksella. Tämän lisäksi

Tilaisuuden alkupuheenvuoron pitäjäksi oli kutsut-

koimme, että liian ohjattu toiminta vie pohjan innovoin-

tu Mikkelin ammattikorkeakoulun yritysasiamies, joka

nilta. Näin ollen hankkeen tavoitteeksi muodostui myös

esitteli lyhyesti innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia ja

kokeilla, syntyykö opiskelijoiden yhteistyötä vähäisem-

rahoitusta esimerkiksi Keksintösäätiön kautta. Alkupu-

mällä ohjauksella ja ennen kaikkea, synnyttääkö tällainen

heenvuoron jälkeen jaoimme opiskelijat 4 - 6 hengen

prosessi paremmin innovaatioita. Ymmärsimme myös

toteutusryhmiin ja teetimme näillä ryhmillä leikkimäi-

riskit siinä, että annamme opiskelijoille ns. ”vapaat kädet”

sen harjoituksen, jolla opiskelijat pääsivät tutustumaan

toteutukseen ja innovoinnista ei synny mitään. Kehit-

toisiinsa. Harjoituksena oli yhteistyön harjoittelun klas-

tämishankkeen läpivienti vaati myös meiltä opettajilta

siskoksi muodostunut ”spagettitorni / vaahtokarkkihaas-

heittäytymistä pieneen ”vapaapudotukseen”, ja kokeilla

te”, jossa ryhmän tehtävänä on rakentaa tietyssä ajassa

rohkeammin erilaista lähestymistapaa opintokokonai-

mahdollisimman korkea torni keittämättömistä spage-

suuden toteutukseen.

teista, vaahtokarkeista sekä teipin- ja langanpätkistä.

Kehittämistehtävän käytännön toteutus aloitet-

saada opiskelijaryhmät muodostettua ja varsinainen työ

Tornin pitää pysyä tietenkin pystyssä itsenäisesti ja kor-

tiin syyskuussa 2012, jolloin kehittämisryhmämme ja

keimman tornin rakentanut ryhmä voittaa harjoituksen.

joukko toteutukseen potentiaalisesti osallistuvia opis-

Harjoitus teki tehtävänsä ja ryhmät vapautuivat hieman

kelijoita kokoontui Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloihin

alkujännityksestä, mikä tällaisiin tilanteisiin väistämättä

keskustelemaan tällaisen opintokokonaisuuden mah-

kuuluu.

Ryhmäytymisharjoituksen jälkeen annettiin tehtä-

ideavarkaudessa on viedä omaa ideaa eteenpäin tuo-

vä, jossa opiskelijaryhmät ryhtyivät ideoimaan vapaa-

malla siihen jonkun uuden näkökulman vaikka hieman

muotoisesti. Ideoille ei annettu muuta rajoitetta kuin se,

keinotekoisesti. Tällainen tekniikka voi parantaa alkupe-

että ideoinneissa piti tulla jokaisen alan osaamista esille.

räistä ideaa aidosti uudempaan suuntaan. Tästä luovan

Ideoinnin pohjalta syntyvien tuotteiden, palveluiden tai

työn menetelmästä käytetään myös joskus nimeä ”pa-

uuden toiminnan käytännön toteutuksesta tai rahoituk-

rastaminen”.

sesta ei tarvinnut tässä vaiheessa välittää. Ryhmille ase-

Kun ryhmät olivat kokeilleet ”parastamista” ideoi-

tettiin määrälliseksi tavoitteeksi ideoida vähintään kolme

hinsa, annettiin heille tehtäväksi valita kolmesta aihees-

ideaa. Lähiopetustilanteessa ideointi saatiin vasta al-

ta yksi, jota he lähtisivät viemään eteenpäin valmiimmak-

kuun ja opiskelijaryhmät saivatkin ”kotitehtäväksi” luoda

si innovaatioksi. Jatkokehitykseen valittu idea olisi siis

vähintään kolme ideaa uudesta tuotteesta, palvelusta

ryhmän itsenäinen päätös ja muut edellisessä vaiheessa

tai toimintamallista seuraavaan tapaamiseen mennessä.

syntyneet ideat jätettiin tässä vaiheessa taakse. Valinnan jälkeen ryhmän tehtäväksi tuli kehittää ideaansa

2. vaihe (maaliskuu 2013)

enemmän kohti valmiimpaa innovaatiota. Annoimme tehtäväksi laatia valitusta ideasta ns. tuotesipulin ja idea-

Toinen vaihe aloitettiin ryhmätapaamisella 6.3.2013 jäl-

ruudun, jotka ovat yleisiä ideoiden tai tuotteistamisen

leen Etelä-Savon ammattiopistolla, tällä kertaa kuitenkin

kehittämismenetelmiä. Kuten edellisellä lähiopetusker-

puutekniikan opetustiloissa Raviradantiellä. Tapaami-

ralla, tämä työ aloitettiin tilaisuudessa ja lopputoteutus

seen osallistuivat samat opiskelijat ja opettajat kuin

jäi taas ryhmän yhteiseksi tekemiseksi ennen seuraavaa

ensimmäiseenkin tilaisuuteen. Tällä kertaa tapaamises-

tapaamista. Ideasta piti laatia myös PowerPoint-esitys,

sa ei ollut mukana vierailevia esiintyjiä, vaan tilaisuus oli

joka esitettäisiin seuraavalla tapaamiskerralla kuukauden

enemmänkin workshop-tyyppinen ryhmätyötilaisuus.

päästä.

Tilaisuus aloitettiin jälleen kevyellä ryhmäytymistehtävällä, joka oli tällä kertaa ”palikkatestiksi” nimitet-

3. vaihe (huhtikuu 2013)

ty rakennuspeli. Palikkatestissä ryhmän tehtävänä oli rakentaa erivärisistä ja -kokoisista puupalikoista muotoja,

Kuukauden kuluttua opiskelijaryhmät kokoontuivat jäl-

joiden esimerkit ovat annettu paperilla. Varsinaisesti

leen. Tällä kertaa vuorossa oli jo kolmas tapaaminen, joka

palikkatesti on suunniteltu kolmiulotteisen hahmottami-

järjestettiin 3.4.2013 Aalto-yliopiston pienyrityskes-

sen harjoitukseksi, mutta soveltuu hyvin myös ryhmässä

kuksella Lönnrotinkadulla. Tilaisuus aloitettiin ryhmien

tekemisen harjoitukseksi.

esityksillä jatkokehitetyistä ideoistaan. Jokainen ryhmä

Tilaisuutta jatkettiin esittelemällä edellisen vai-

esitteli vuorollaan PowerPointeilla omat tuote-/palvelu-

heen aikana syntyneitä ideoita. Jokainen ryhmä esitteli

suunnitelmansa, yksittäisen esityksen kestäessä noin

kolme ideaansa muille osallistujille vapaamuotoisesti.

10 minuuttia. Laadittujen tuotesipulien ja idearuutujen

Esitysten jälkeen jokainen ryhmä sai tehtäväkseen ”va-

kautta ideat olivat selvästi kehittyneet kohti valmiim-

rastaa” toisen ryhmän yhdestä ideasta jonkin asian, joka

paa innovaatiota. Myös opiskelijaryhmien esiintymisestä

soveltuisi oman ryhmän ideaan. Ajatuksena tällaisessa

huomasi sen, että ideoinnin suhteen oltiin jo innostu-

PARHAIMMILLAAN OPISKELIJAT SAIVAT KOKEMUKSIA INNOVAATIOTOIMINNASTA, YHTEISTYÖSTÄ JA MONIALAISESTA TOTEUTUKSESTA ERILAISISSA TEHTÄVISSÄ.

neemmassa vaiheessa. Ideat alkoivat jalostua ja inno-

nasta yleisesti sekä kehittämistehtävän tavoitteista ja

vaatiotyö tuotti hedelmää.

sisällöistä.

Esitysten jälkeen ryhmille annettiin tarkennettu

Kuten edellä mainittiin, päätösseminaari oli tyy-

ohjeistus, kuinka edetä jatkokehityksessä. Seuraavaa

liltään samanhenkinen ”Leijonan luola” -televisio-ohjel-

tapaamista varten ryhmällä tuli olla valmiina jo hyvin-

man kanssa. Jokainen ryhmä esitteli vuorollaan valmiin

kin tarkkaan mietitty tuote-/palvelukonsepti (innovaa-

innovaationsa. Esitysten jälkeen oli varattu aikaa kom-

tio), joka voitaisiin esitellä potentiaalisille rahoittajille.

menteille ja kysymyksille ja tällöin keskusteltiin tehtävän

Toimeksiantona oli siis tällaisen esityksen laatiminen.

suorittamisen kokemuksista (ongelmat, hyvät käytän-

Toimeksiannon pohjana oli Keksintösäätiön ideoiden

teet yms.). Keskustelujen kautta nousikin esiin aidosti

perustietolomake, jonka sisältämiin kysymyksiin ryhmän

kiinnostuneita kysymyksiä esiintyjille ja tilaisuudessa

pitää löytää vastaus lopullisessa seminaariesityksessä.

oli hyvä kehittämisen henki. Tämä näkyi varmasti myös

Erityisesti painotettiin idean/innovaation myytävyyttä,

opiskelijoille ja antoi uskoa omaan tekemiseen. Yleisön

joten jokaisen ryhmän tuli keksiä innovaatiolle (myyvä)

joukossa oli myös asiantuntijoita, jotka neuvoivat idean/

nimi ja miettiä myös taloudellista kannattavuutta ja kus-

innovaation eteenpäin viennissä ja toteutuksessa.

tannuksia, vaikka Keksintösäätiön lomakkeessa ei näitä vaaditakaan. Tällä viimeisellä toimeksiannolla ryhmät saivat

Viimeinen tapaaminen päättyi kaikkien osallistujien palkitsemiseen pienellä muistolahjalla (muovinen lusikka-haarukka) ja kahvitarjoiluun. Kahvitarjoilun aikana

tehtäväkseen laatia myyntipuhe-tyyppisen esityksen

esityksistä käytiin vielä keskustelua asiantuntijoiden,

opintokokonaisuuden päätösseminaariin, joka pidettäi-

opettajien ja opiskelijoiden välillä ja sovittiin, kuinka

siin kuukauden päästä. Päätösseminaari tulisi olemaan

asioita vietäisiin eteenpäin. Tämän jälkeen opiskelijaryh-

”Leijonan luola” -televisio-ohjelman kaltainen myynti-

mät hajosivat ja opiskelijat lähtivät kukin ”omille teilleen”.

tilaisuus, jossa valmis innovaatio ”myytäisiin” yleisölle.

Jokainen opiskelija teki tilaisuuden jälkeen vielä omaan

Yleisön joukossa tulisi olemaan asiantuntijoita, jotka

koulutusohjelmaansa vaadittavia suorituksia opinto-

halutessaan voivat ”ostaa” idean jatkokehitystä ja oikeaa

pisteiden saavuttamiseksi. Nämä suoritusvaatimukset

toteuttamista varten. Varsinaisen toimeksiannon lisäksi

olivat koulukohtaisia ja jätettiin jokaisen opettajan itse

opiskelijat saivat ohjeita, kuinka olisi hyvä valmistautua

päätettäväksi. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opiske-

tähän esitykseen.

lijat laativat kokemuksistaan kirjallisen projektiraportin koulun käytäntöjen mukaisesti.

4. vaihe (toukokuu 2013)

Kehittämistehtävämme on siis saatu tätä kirjoitettaessa päätökseen, ja onkin aika tehdä hieman yh-

Opintokokonaisuuden viimeinen yhteinen tilaisuus

teenvetoa kokemuksista. Kaiken kaikkiaan kokemukset

järjestettiin 8.5.2013 Mikkelin ammattikorkeakoulun

ovat lievästi positiivisia. Joissain asioissa onnistuttiin, ja

Mikpoli-salisssa. Mukana päätösseminaarissa oli kehittä-

toisaalta ehkä hieman ennalta arvattaviakin ongelmia

mistehtävän vetäjien ja opiskelijoiden lisäksi muutamia

tuli ilmi.

vierailijoita mm. KINOS-hankkeesta. Ohjaavien opettajien toimesta pidettiin avauspuheenvuoro innovaatiotoimin-

Opiskelijoiden motivoitumisen ja sitoutumisen kanssa on aina haasteita, varsinkin jos vapaaehtoisia

opiskelijoita ei löydy, ja joudutaan niin sanotusti määräämään opiskelija mukaan toimintaan. Hakiessamme

toksista, on opintokokonaisuuden toteutuksessa omat

vapaaehtoisia opiskelijoita innovaatiotoimintaan, opiske-

haasteensa. Suurin haaste on ehkä järjestää opintokoko-

lijoilta tuli myös kommentteja, että en ole mikään keksijä,

naisuus niin, että se käy kaikille ja että jokainen opiskelija

enkä hyvä ideoimaan. Eli aina parempaan lopputulokseen

kokee saavansa riittävän määrän ohjausta ja tukea. Kui-

päästään, jos opiskelijalla itsellä on kova tahto oppia ja

tenkin aina on joukossa joku, joka tarvitsee paljon tukea

osallistua toimintaan.

ja ohjausta, kun taas toinen opiskelija ei tarvitse näitä

Koska kehittämistehtävämme toteutus oli erään-

juuri laisinkaan. Opettajan on vaikea arvioida uusista

lainen kokeilu, keräsimme opiskelijapalautteita ehkä

opiskelijoista nopeasti, kuinka paljon toiminnassa täytyy

hieman normaalia opintokokonaisuutta enemmän. Jo-

olla niin sanotusti läsnä. Myös ryhmänmuodostukses-

kainen opettaja keräsi palautetta omilta opiskelijoiltaan

sa on aina omat haasteensa ja esimerkiksi hiljaisemmat

suullisesti.

opiskelijat voivat alussa jäädä hieman syrjään. Asioiden

Monet opiskelijat kokivat outona työskentelyn

pohjustus ja ohjeistus on myös erinomaisen tärkeää. Kun

vieraiden ihmisten kanssa. Moni koki ryhmätyön vaikeana

on kysymys opiskelijoille uudesta asiasta, opiskelijan täy-

”uusien” ihmisten kanssa ja monella oli uskalluksen puu-

tyisi saada opintokokonaisuuden alussa mahdollisimman

tetta kommentoida tai saada puheenvuoroa ryhmätyös-

selkeä kuva tavoitteista ja sisällöstä.

kentelyssä. Lähiopetustilanteiden ryhmissä opiskelijat

Tämän tyylinen opintokokonaisuus toimii hyvin

kokivat olevansa hyvin toimivia, mutta muuna aikana

innovoiville, oma-aloitteisille ja uskaliaille opiskelijoille.

tapahtuva toiminta olisi pitänyt olla selkeämpää. Yhtey-

Parhaimmillaan opiskelijat saivat kokemuksia innovaatio-

denpito tapaamiskertojen välillä oli vähäistä.

toiminnasta, yhteistyöstä ja monialaisesta toteutukses-

Hieman yllättäen opiskelijat olisivat halunneet

ta erilaisissa tehtävissä. Lisäksi jokainen kokonaisuuteen

enemmän ohjattuja tapaamisia. Oma-aloitteisuutta teh-

osallistunut opiskelija tuntee nyt paremmin omaa sekä

tävien tekemiseen ei kaikilla opiskelijoilla ollut riittävästi.

muidenkin osaamista. Tätä osaamista ja näitä kokemuk-

Tässä saattoi olla kyse opiskelutottumuksista; joiden-

sia voi myöhemmin hyödyntää työelämässä. Niin kauan

kin opiskelijoiden mielestä itsenäinen työskentely oli

kuin oppimista tapahtuu, niin voidaan sanoa, että olem-

vain hyväksi. Monelle jäi myös hieman epäselväksi koko

me kaikki jollain tavalla onnistuneet.

projektin tarkoitus tai hyöty. Kokemuksena kuitenkin opiskelijat tykkäsivät, vaikka tavoite ei kovin kirkkaana mielessä ollutkaan.

Kun mukana on eritasoisia opiskelijoilta eri oppilai-

TEKSTI: Anssi Ahonen, opettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVA: Tommi Ehrnrooth

nol

motivoiva Nollasarja – motivoiva haaste oppimisen työkaluna

työkal

On vuosi 2010. Istumme lounaalla keskustelemassa

kehittämään ideaa eteenpäin ja realisoimaan sen. Siten

muotoilun koulutusohjelmasta, puutekniikan laborato-

idea ei katoa.

riosta - kavereiden kesken Puupolista - ja samoissa tiloissa kanssamme toimivan Mikpolis Oy:n toiminnasta sekä sen osaamisen hyödyntämisestä opetuksessa. Syn-

NOLLASARJA MARKKINOI

tyy ajatus, josta muotoutuu epämääräisen ajan kuluessa oppimisympäristö- ja brändikonsepti nimeltä Nollasarja.

Nollasarjan tavoitteena on tuoda esille nuoria tulevia

Nyt keväällä 2013 olemme saavuttaneet osan ennak-

muotoilijoita ja heidän suunnittelemiaan tuotteita. Tämä

koon asettamistamme tavoitteista, mutta myös sellaisia,

tapahtuu vuosittain vaihtuvan suunnittelutehtävän ja

joita emme osanneet ajatellakaan.

sen tuloksien promootion kautta, joka tähän mennessä on ollut osasto Habitare-sisustusmessuilla vuosina 2011 ja 2012. Habitare on alallaan erinomainen paikka

MISTÄ AJATUKSET TULEVAT

luoda kontakteja niin mediaan, valmistajiin, jälleenmyy-

JA MINNE NE KATOAVAT?

jiin, kollegoihin kuin asiakkaisiinkin. Useampipäiväinen messuesiintyminen on odotettu elämys opiskelijoille,

Joskus voi olla vaikeaa arvioida ideoiden kantavuutta.

mutta siis myös tärkeä kokemus ammatillista kasvua

Usein unohdamme ne tai laitamme asioita niin sanotusti

ajatellen.

pöytälaatikkoon, koska emme jaksa tai uskalla viedä niitä

Viime vuonna sisustusmessuja seurasivat näyt-

eteenpäin. Ei joko ole aikaa tai ei koeta kannattavaksi

telyt kauppakeskus Veturissa Kouvolassa, Pro Puu -gal-

ottaa turhia riskejä. Toisinaan ajatus taas on sellainen,

leriassa Lahdessa ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tilois-

josta ei haluta päästää irti.

sa ravintola DeXissä. Samalla ansaittua huomiota ovat

Nollasarja-ajatus syntyi muotoilun koulutusoh-

saaneet niin yhteistyöyritykset (vuodelle 2013 UPM,

jelman, sen opiskelijoiden ja heidän kanssaan läheisesti

Koskisen Oy, Lundia, OR-Loudspeakers) kuin vastuulliset

työskentelevien ihmisten tarpeista. Se antoi muodon

oppilaitoksetkin. Nollasarjan pitkän tähtäimen tavoittee-

asioille, jotka oli jo kirjattu opintosuunnitelmaan ja osit-

na on brändätä opiskelijamuotoilu laajemminkin - Nolla-

tain budjetteihinkin. Sen kantaviin ideoihin sitouduttiin

sarjaa tukemalla tuet Suomen muotoilun tulevaisuutta.

varsin nopeasti - sen jälkeen kaikki pyrkivät yhdessä

NOLLASARJA JA OPPIMINEN

KINOS-hankkeeseen tuotamme yli neljäsataa opintopistettä. Projektiin on osallistunut matkan varrella usean

Nollasarja on kuitenkin ensisijaisesti oppimisympäristö.

eri alan opiskelijoita aina liiketaloudesta materiaalitek-

Sen kautta opiskelijalla on mahdollisuus kehittää ideoi-

niikkaan. Laaja projekti tarjoaa luonnollisia yhteistyö-

taan yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa. Sisällöt

alueita ja tänä kesänä CampusIT:n harjoittelijat vastaa-

ovat muotoilijan ammatin kannalta mitä oleellisimpia:

vat Nollasarjan nettisivujen teknisestä toteutuksesta.

luova ideointi, materiaalilähtöinen muotoilu, valmistus-

Tervetuloa mukaan!

ja prototypointitekniikat, projektin hallinta, strateginen muotoilu, markkinointi sekä kaupallistaminen. Nollasarjan kautta opiskelijalla on jopa mahdollisuus valmistaa pien-

MYRSKYN SILMÄSSÄ LIENEE RAUHALLISTA

sarjoja suunnittelemastaan tuotteesta aina asiakkaille myyntiin asti. Tällainen markkinaluotaus (probing) luo

Tilanne tätä kirjoittaessani on vähintäänkin hektinen.

edellytyksiä tulevalle yrittäjyydelle. Käytännön kaupalli-

Pian on Nollasarja 2013:n ns. loppuesittely, jossa valmiit

sen toiminnan edessä on monta hidastetta, mutta viime

tuotteet esitellään yhteistyökumppaneille. Tätä ennen

aikoina ensimmäisiä merkittävämpiä edistysaskeleita on

opiskelijaryhmien täytyy valmistaa kymmeniä proto-

saatu otettua.

tyyppejä esimerkiksi muotopuristamalla ja CNC-työs-

Jos kyseessä on oppimishaaste opiskelijoiden

töä hyödyntäen – opetus- ja laboratoriohenkilökunnan

kannalta, on se sitä mitä suurimmissa määrin myös orga-

avustuksella totta kai. Koko tiimi ansaitseekin kiitokset

nisaation kannalta. Monipuolisuus lisää haastetta hen-

ja kannustukset osallistumisestaan. Kiire tulee, mutta se

kilökunnalle, mutta antaa myös mahdollisuuden oppia

kuuluu asiaan. Epäonnistuminenkin on mahdollista – uut-

uutta. Samoin Mamkin on täytynyt kyetä luomaan uusia

ta ei synny kivuttomasti. Mutta kävi miten kävi: Tervetu-

käytänteitä perusopetuksesta poikkeavissa tilanteissa.

loa tutustumaan Nollasarjaan!

Vuonna 2012 Nollasarjaperheeseen liittyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu muotoilun opiskelijoidensa voimin, ja tätä hyvin käytännön tasolle ulottuvaa ope-

LOPPUSANAT

tusyhteistyötä jatketaan edelleen. Samoin nykyiset ja potentiaaliset yhteistyöyritykset Suomesta aina Espan-

Nollasarjan tausta-ajatus ei ole koulutusala-sidonnainen.

jaan ja Kreikkaan asti tarjoavat mahdollisuuksia osaami-

Kyse on halusta kokeilla jotakin tavoittelemisen arvoista

sen jakamiseen ja kehittämiseen.

käytännössä ja hyödyntää sitä sekä opetuksessa että markkinoinnissa. Mamk antaa mahdollisuuden ja tarvittavat resurssit projektioppimiseen; oikeanlainen tavoite

INTEGRAATIO OPETUKSEEN

motivoi opiskelijoita ja henkilökuntaa. Muotoilun koulutusohjelmamme tapauksessa tämän ilmenemismuoto on

Käytännössä Nollasarja-kokonaisuus on Mamkissa sisällytetty muotoilun opetukseen vaihtoehtoisten ammattiopintojen (15+5 op) sekä kesäharjoittelun kautta.

saanut nimen Nollasarja.

Lisätietoa Nollasarjasta: www.nollasarja.fi http://www.nollasarja.blogspot.fi/ Löydät meidät myös Facebookista

Hohka -valaisin, suunnittelija Roni Kosunen

NOLLASARJA-ALUMNIN NÄKÖKULMA

valaisinnäyttelyyn ja päätin ottaa Hohka-valaisimeni uudelleen suunnittelun alle. Ammattitaitoni muotoilija-

”Nollasarja-projektimme tavoitteena oli suunnitella uusia

na oli jo kasvanut, ja halusin edelleen kehittää tuotteen

ja innovatiivisia valaisimia Habitare 2011 - messuille.

muotokieltä sekä valmistettavuutta.

Kokemuksena Nollasarja oli erittäin hyödyllinen, pääsin kokeilemaan muotoilijan taitojani hyvin laajalti. Suunnittelin messuille Koskinen Oy:n Koski-

Tällä hetkellä työskentelen Suomen Kulttuurirahaston myöntämän kokovuotisen työskentelyapurahan turvin omien valaisin- ja kalusteprojektieni parissa. Apu-

Flex-ohutviiluvanerista valmistetun Hohka-valaisimen.

raha mahdollistaa taiteellisen vapauden oman tunnis-

Sain hyvää palautetta messuilla ja muutamia kappaleita

tettavan tyylini kehittämiseen, minkä koen tärkeäksi

meni myös kaupaksi, mikä tietenkin rohkaisi minua aloit-

muotoilijan urani kannalta.”

televana muotoilijana jatkamaan ahkerasti opintojeni parissa. Tammikuussa 2013 puoli vuotta muotoilijaksi

Roni Kosunen, muotoilija, Mikkeli rkosunen@hotmail.com

valmistumiseni jälkeen sain kutsun Mikkelin Kenkäveron

osallis

TEKSTI: Anne Ulmanen, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu | Kati Vapalahti, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVAT: Jesse Haaja

Osallistavat menetelmät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämisessä

hittämisessä KINOS-hankkeen sosiaali- ja terveysalan piloteissa to-

OSALLISTAVAT MENETELMÄTYÖPAJAT

teutettiin kaksi koulutusprojektia: Osallistavat menetel-

PÄIHDETYÖSSÄ

mätyöpajat päihdetyössä ja Yhteiskunnallinen teatteri. Osallistavat menetelmät päihdetyössä -koulutus toteu-

Osallistavat menetelmät päihdetyössä toteutettiin ter-

tettiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja opetta-

veys- ja sosiaalialan opintojaksoja yhdistämällä. Terveys-

jien yhteistyönä. Yhteiskunnallinen teatteri -koulutuk-

alan koulutusohjelmassa 1op:n kokonaisuus sisällytettiin

seen osallistui Mikkelin Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja

mielenterveys- ja päihdehoitotyön perusopintoihin. So-

terveysalan lisäksi kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

sionomiopiskelijat suorittivat hankkeessa 1 op vapaas-

koulutusohjelman, Etelä-Savon Ammattiopiston, Päi-

ti valittavia opintoja. Näin saatiin koottua monialainen

jät-Hämeen Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden Diako-

ryhmä, johon kuului sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja

niainstituutin ja Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston

sosionomiopiskelijoita. Tavoitteena oli kehittää monia-

Lahti School of Innovationin henkilökuntaa ja opiskeli-

laisen työskentelyn lisäksi opiskelijoiden ammatillista ja

joita.

kunnioittavaa työotetta päihderiippuvaisen asiakkaan Piloteissa etsittiin vastausta kysymyksiin am-

matti-identiteetin ja vaikuttamistyön merkityksestä ja

kohtaamisessa. Yhteisessä aloituksessa opiskelijoille kerrottiin

osallistavien menetelmien hyödynnettävyydestä oppi-

päihdetyön opetuksen integroitumisesta KINOS-hank-

misessa. Seuraavissa luvuissa kuvaamme koulutukset

keeseen. Tämän jälkeen opiskelijat ohjattiin itsenäiseen

tavoitteineen ja tuloksineen. Pohdimme kummankin kou-

ryhmätyöskentelyyn, jolloin heidän tehtävänään oli etsiä

lutuksen osalta niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita

alkoholiriippuvuuteen liittyviä tarinoita. Jokainen ryhmä-

toiminnan juurruttaminen sisältää.

läinen etsi yhden tarinan ja pienryhmissä valittiin tari-

stavat

noista se, jonka työstämistä haluttiin jatkaa työpajoissa.

roivat motivoivan haastattelun menetelmää asettuen

Tämän jälkeen pienryhmät lähettivät tarinansa verk-

tarinan rooleihin. Haastattelussa tehtiin tarkoitukselli-

ko-oppimisalustalle, Moodleen. Ohjaavat opettajat luki-

sesti virhetoimintoja, jotka tuottivat asiakkaassa vastus-

vat tarinat ennen työpajoja ja valitsivat tarinaan sopivan

tusta, puolustautumista ja närkästymistä. Työntekijän

työtavan tukemaan päihde- ja mielenterveystyön me-

roolissa ollut opettaja otti ns. asiantuntijan, tietäjän ja

netelmällistä oppimista. Ryhmien valitsemissa tarinoissa

neuvojan roolin, jotka tässä työtavassa eivät ole tavoi-

esiintyivät melko kattavasti tyypillisimmät riippuvuuteen

teltavia rooleja. Opiskelijoiden tehtävänä oli havainnoida

liittyvät ilmiöt ja toipumista tukevat tekijät.

opettajien demonstraatiota. Opiskelijoiden havainnois-

Ryhmiä pyydettiin kuvaamaan valitsemansa tarina luovia menetelmiä hyödyntäen muille opiskelijoille. Suo-

roolissa ollut opettaja korjasi toimintaansa uusitussa

situinta oli etsiä valmis tarina lehdestä tai internetistä,

demonstraatiossa. Seuraavaksi roolityöskentelyn tekivät

lukea se ryhmässä ja tuoda taustalle aihetta syventäviä

opiskelijat.

kuvia sekä musiikkia. Ensimmäisessä tarinassa päähenkilöön tutustut-

Opiskelijat kokivat oppineensa demonstraation ja sen havainnoimisen kautta haastattelukysymysten

tiin roolilomakkeen avulla. Työstämistä jatkettiin pien-

syy-seuraussuhteita. He korostivat erityisesti havain-

ryhmissä rooleihin samastumalla. Opiskelijoiden käyttöön

neensa sen, kuinka asiakassuhde muuttui haastatteli-

annettiin päihde- ja mielenterveystyössä käytettäviä

jan asenteen ja hänen esittämiensä kysymystyyppien

lomakkeita (Audit, Sadd, Siwa-ar, Bdi, itsemurhariskin

myötä. Lopuksi oppimiskokemukset koottiin yhteen ja

arviointi, MDQ ja nelikenttä alkoholin käytöstä), ja heidät

liitettiin ammatillisen identiteetin reflektointiin.

ohjeistettiin asiakashaastattelua varten. Haastattelu-

Kolmas tarina liittyi lapsiin päihdeperheessä. Opis-

harjoituksessa opiskelijoiden tuli käyttää yhtä tilantee-

kelijat tuottivat kuvia ja kuvauksia lasten rooleista. Työs-

seen sopivaa lomaketta apunaan. Opiskelijoiden työs-

kentelyssä perehdyttiin päihdeperheen lasten rooleihin

kentelyä vaikeutti ennakkotiedon puute lomakkeiden

(vastuunkantaja, syntipukki eli musta lammas, näkymä-

sisällöistä ja mittareiden käytöstä. Kaikki harjoituksessa

tön lapsi ja lemmikki eli pelle) sekä siihen, millaista apua

käytetty materiaali löytyy internetistä. Harjoitteen ke-

kukin lapsi tarvitsee. Työskentelyssä käytettiin ns. pape-

hittämiskohtana voisikin olla se, että opiskelijoiden tulisi

rihenkilöitä, jotka piirrettiin isoille arkeille lattialle. Opis-

perehtyä lomakkeisiin etukäteen soveltamalla niiden

kelijat miettivät roolinsa omassa ydinperheessään ja va-

käyttöä omaan tai läheisten elämäntilanteisiin ennen

litsivat siten paikkansa nimetyn roolin mukaisesti. Kukin

varsinaista haastatteluharjoitusta.

ryhmä kirjoitti oman paperihenkilönsä ääriviivojen sisään

Toisen tarinan käsittelyä kehitettiin huomioimalla

ta keskusteltiin, ja palautteen mukaisesti työntekijän

kyseisen lapsen ominaisuudet ja ulkopuolelle asiat, jotka

ryhmältä saatua palautetta, jossa he toivoivat vahvem-

ovat kyseisen lapsen roolissa lasta auttavia. Opiskelijoi-

paa orientaatiota aiheeseen ja käytettävään menetel-

den tuotoksia verrattiin olemassa olevaan teoriatietoon.

mään. Opiskelijoiden esiteltyä valitsemansa tarinan koko

Lopuksi kokemukset purettiin keskustellen.

luokalle seurasi nyt lyhyt johdatus harjoiteltaviin mene-

Viimeisessä tarinassa käsiteltiin lapsen päih-

telmiin (motivoiva haastattelu ja muutoksenvaihemalli).

deriippuvuutta ja koko perheen tilannetta. Opiskelijoiden

Opiskelijoiden toivomuksesta opettajat myös demonst-

osuuden jälkeen seurasi tiivis teoriaosuus lastensuoje-

Toiminnallisessa ja kokemuksellisessa oppimis-

lusta ja lastensuojelutyössä käytettävistä menetelmistä (mm. huolen vyöhykkeistä, arvioinnista ja puheeksi

ympäristössä huomattiin erityisellä tavalla, kuinka

ottamisen suunnittelusta). Lisäksi esiteltiin lyhyesti

haasteellista dialogisen asiakassuhteen rakentaminen

dialogimenetelmä nimeltä tulevaisuuden muistelu, jon-

on. Opiskelijat kirjoittivat harjoituksissa esiin nousseis-

ka jälkeen sitä harjoiteltiin. Ryhmät valitsivat tarinas-

ta huomioistaan auttamissuhteen haavoittuvuudesta

ta kohdan, jota työstivät samastumalla työntekijän ja

ja auttamistyön vaativuudesta. Roolityöskentelyssä

perheenjäsenten rooleihin. Aluksi menetelmää harjoi-

koettiin autettavan rooliin asettuminen helpoksi, mutta

teltiin pienryhmissä, ja lopuksi yksi ryhmä esitti oman

auttajana toimimisen taas vaativaksi, kuten seuraavasta

tilanteensa. Opetustapahtuman päätteeksi kokemukset

tekstiotteesta voidaan todeta:

purettiin keskustellen.

”Huomasin, että pystyn samastumaan todella

työn toteutuksesta KINOS-hankkeessa. Opiskelijoiden

hyvin autettavan rooliin, mutta auttajana

palaute oli pääasiassa positiivista. Palautteesta nousi

toimiminen tuntui HIRMU vaikealta.”

Opiskelijoilta pyydettiin kirjallinen palaute päihde-

esiin kolme pääteemaa, jotka olivat oppiminen, auttamisMonialaisuutta arvostettiin. Opiskelijat toivat pa-

suhde ja monialainen työskentely. Osallistavien menetelmien käyttämisessä päihdetyön opiskelussa suurimpina

lautteissaan esille selkeästi sen, että opinnoissa tulisi

haasteina koettiin se, että työskentelyaikaa oli niukasti

monialaista yhteistyötä olla enemmän, koska myös työ-

ja että kaikki opiskelijat eivät kokeneet toiminnallista

elämässä työskennellään moniammatillisissa tiimeissä.

työskentelyä mielekkääksi, mikä vaikutti yleiseen työs-

Tässä koululutusprojektissa osallistujista suurin osa

kentelyilmapiiriin. Seuraavaksi käsittelemme opiskeli-

edusti terveysalaa. Palautteessa tuli esille toive vahvem-

joiden antamaa koulutuspalautetta näiden teemojen

masta sosiaalialan edustuksesta (mukana oli vain kolme

mukaisesti.

sosionomi-opiskelijaa). Opiskelijat pitivät hyvänä monia-

Opiskelijat kokivat osallistavien menetelmien

laisen ymmärryksen lisääntymistä, kun osaamista ja nä-

syventäneen oppimista. Palautteen mukaan toiminnal-

kökulmia jaettiin pienryhmissä monialaisesti ja tasa-ar-

lisuus konkretisoi ilmiöitä (kuten riippuvuus), ja opiskel-

voisesti. Seuraavat tekstiotteet palautteista kuvaavat

tavat asiat jäivät konkreettisten käsittelytapojen vuoksi

näitä asioita:

myös paremmin mieleen. Opiskelijat kokivat hyödyllisenä erilaisten menetelmien opiskelua ja pohdintaa siitä,

”Kun aluksi keskustelimme riippuvuudesta, siinä

miten itse niitä käyttäisivät ammatillisesti ja asiakasläh-

pääsi sosionomiopiskelijat, hoitoalan opiskelijat

töisesti. Opiskelutapaa pidettiin myös jännittävänä ja

ja opettajat jakamaan kokemuksiaan ja näkemyk-

demonstraatioita hyödyllisenä oppimisen kannalta. Tätä

siään. Muillakin tunneilla sosionomiopiskelijat toi-

kuvaa seuraava tekstiote opiskelijoiden palautteista:

vat uusia näkökulmia. Sairaanhoitajaopiskelijat

ovat tottuneet enemmän keskittymään somaatti-

seen puoleen.”

”Työskentely oli jännää. Varsinkin opettajien de-

monstraatio motivoivaan haastatteluun oli mielen-

kiintoista ja havainnollistavaa, josta oppi paljon.”

OPINNOISSA TULISI MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ OLLA ENEMMÄN, KOSKA MYÖS TYÖELÄMÄSSÄ TYÖSKENNELLÄÄN MONIAMMATILLISISSA TIIMEISSÄ.

”Erilaisten näkökulmien jakaminen pienryhmissä

nialaista ymmärrystä voidaan tukea erityisin tehtävä-

oli mielenkiintoista. Meidän pitäisi muistaa tule-

nannoin hyvinkin vahvasti.

vassa työssämme, että asiakkaan näkökulma voi

poiketa omasta näkökulmasta huomattavastikin.”

YHTEISKUNNALLINEN TEATTERI Opiskelijat ilmaisivat palautteessaan, että aikaa olisi pitänyt olla enemmän tällaiseen koulutuskoko-

Yhteiskunnallisen teatterin pilotissa toteutettiin kolme

naisuuteen. Nyt toiminnallisia työpajoja oli kolme, joka

koulutusseminaaria. Osallistujat seminaareissa olivat

koettiin liian vähäiseksi. Ryhmän jäsenet ja eri alojen op-

Mikkelin Ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Ammat-

pimiskulttuurit olivat vieraita toisilleen. Myös osallistavat

tiopiston, Lahden Salpauksen Koulutuskeskuksen ja

menetelmät olivat outoja useille opiskelijoille. Ryhmäy-

Diakonia Instituutin opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä

tyminen ja toimintatapojen tavoitteiden sisäistäminen

Lappeenrannan Teknisen Yliopiston Lahti School of Inno-

vei oman aikansa. Eräs opiskelija ehdottaa lukukauden

vation, organisaatioteatterin henkilökuntaa. Tavoitteena

kestävää työpajatyöskentelyä:

oli sosiaali- ja terveysalan, yhteisöpedagogi-, lähihoitajaja vapaa-ajanohjaajakoulutuksien opiskelijoiden ja opet-

”pidemmästä työskentelystä esim. koko lukukau-

tajien sekä innovaatiotutkijoiden yhteisen ymmärryksen

den kestävästä työpajatyöskentelystä olisi saa-

lisääminen dialogista ja vaikuttamisesta.

nut varmasti vielä enemmän irti alkukankeuden

väistyessä.”

Piloteissa käsiteltiin draamamenetelmin käytännön näkökulmia asiakkaiden tarpeista, julkisten palvelujen ja poliittisen järjestelmän toiminnasta sekä näiden

Toiminnalliset menetelmät eivät sopineet kaikille.

yhteensovittamisesta. Yhteiskunnallisen teatterin kol-

Jotkut opiskelijat eivät kokeneet hyötyneensä opintojak-

messa seminaarissa valmistettiin tilanteita, jotka kuvasi-

sosta. Toisille opiskelijoille taas sopii paremmin opettaja-

vat asiakkaan ja palvelujärjestelmän kohtaamista.

johtoinen luennointiopiskelu, kuten seuraava tekstilainaus osoittaa:

Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin lähinnä tutustumiseen ja monialaisen työskentely-ympäristön luomiseen. Työpajassa tehtiin paljon draamallisia harjoittei-

”opin kyllä asioita, kun opettajat niitä kertoivat

ta, tutustuttiin työtarinamenetelmään ja pohdittiin, mitä

ensin vähän diojen avulla, mutta harjoitukset

moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa. Lisäksi pohdittiin

tuntuivat turhilta.”

dialogisuutta työssä ja kohtaamisessa. Ensimmäisessä työpajassa luotiin tarina-aihiot tilanteista, joissa koettiin

Osallistavia menetelmätyöpajoja tullaan kehittä-

esiintyneen ongelmia asiakaslähtöisyydessä, asiakas-

mään edelleen monialaisena koulutuksena Mikkelin Am-

suhteen dialogisuudessa tai palveluiden toimivuudessa.

mattikorkeakoulussa. Tarinallisuuden kautta päästään

Toisessa työpajassa tarina-aihioista rakennettiin pien-

tarkastelemaan sosiaali- ja terveysalan yhteisiä ammatil-

ryhmissä fiktiivisiä, mutta realistisia tilanteita erilaisia

lisia kysymyksiä eri ammatillisista orientaatioista. Tällöin

osallistavia draamamenetelmiä hyödyntäen. Käytetyt

ammatillisen identiteetin vahvistamista ja toisaalta mo-

draamamenetelmät olivat mm. äänenkäyttö tarinallista-

misessa, patsasteatteri, forum-teatteri ja tarinateatteri.

sessa vahvimmat haasteet koettiin liittyvän organi-

Pienryhmien tehtävänä oli tarkastella tarinaa ja ilmentää

soimiseen. Useamman koulutusohjelman välillä suurin

käännekohta, joissa toisin tekemällä tarinan loppu muut-

haaste on aikatauluttamisessa ja siinä, kuinka ja mihin

tuu paremmaksi.

opintojaksoihin yhteiskunnallisen teatterin kaltainen

Kaikki tilanteet liittyivät jollakin tavalla nuorten tai perheiden palveluohjaukseen. Viimeisessä seminaarissa

että opiskelijat saavat siitä parhaimman oppimishyödyn.

videoidut tilanteet esitettiin nuorten ohjaustyötä teke-

Lisäksi seminaarien työpajat vaativat paljon pedagogista

ville ammattilaisille sekä nuorisovaltuuston ja kaupungin

valmistelua, jolloin opettajilta vaaditaan yhteistä aikaa

valtuuston edustajille. Tilanteiden esittämisen jälkeen

suunnittelutyöhön, jotta kokonaisuudesta saadaan sekä

käytiin keskustelua nuorten ohjauksesta ja etsittiin yh-

sisällöllisesti että menetelmällisesti mielekäs. Aikatau-

dessä ratkaisuja tilanteisiin. Näytetyt tilanteet herättivät

lutuskysymys on erityisen suuri haaste eri oppilaitosten

alan ammattilaisissa paljon keskustelua ja palautteen

välillä etenkin liikuttaessa eri paikkakunnilla. Yhteiskun-

mukaan myös uutta ajattelua. Valmistettujen tilanteiden

nallinen teatteri perustuu dialogisuuteen, jolloin kasvok-

koettiin kuvaavan nuorten ohjausta realistisesti.

kain kohtaaminen korostuu. Verkko-oppimisympäristöt

Yhteiskunnallisen teatterin seminaareissa toteu-

voivat toimia siltatyöskentelynä teoreettista viitekehys-

tettua mallia halutaan kehittää ja juurruttaa eri koulu-

tä tai ammatillista ilmiötä taustoitettaessa. Myös tie-

tusalojen koulutusyhteistyöhön Mikkelin Ammattikor-

donjakamisessa yhteinen verkkoalusta koettiin hyvinkin

keakoulussa. Seminaarien loppuevaluoinnissa todettiin,

mahdolliseksi.

että sosiaali- ja terveysalojen sekä kansalaistoiminnan

Yhteiskunnallisen teatterin viimeiseen seminaa-

ja nuorisotyön koulutusohjelman opiskelijat tulevat tu-

riin kutsutut valtuuston ja työelämän edustajat samoin

levissa ammateissaan työskentelemään yhä enemmän

kuin opiskelijat kokivat yhteisen monialaisen keskustelun

samoilla terveyden edistämisen työkentillä. Esimerkiksi

hedelmälliseksi. Näin ollen tulevaisuudessa tämänkal-

sosiaali- ja terveysalalla puretaan lähivuosina laitoshoi-

tainen työskentely olisi hyvä rakentaa niin, että dialogia

toa ja lisätään avopalveluja. Avopalveluissa tulee toden-

käydään opiskelijoiden, työelämän edustajien, poliitikko-

näköisesti toimimaan eri ammattien edustajia, ja näin

jen ja ns. kokemusasiantuntijoiden kesken. Asiakasläh-

ollen ammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee

töinen kehittäminen on tämän päivän yhteiskunnassa

opiskella jo koulutusvaiheessa.

avainasemassa. Yhteiskunnallisen teatterin arvioinnissa

Tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi yhteiskunnal-

todettiin, että opiskelijoiden ja työelämän edustaessa

lisen teatterin seminaarisisällöissä nousi ensisijaises-

koulutuksessa asiakkuutta, heillä tulisi olla vahvempi

ti teoreettinen viitekehys ja tietoperusta. Tarvitaan

osallisuus myös koulutuksen kehittämisessä.

vahvempi johdatus yhteiskunnallisen teatterin mene-

Vaikuttamistyö on yksi tärkeä ammattikorkea-

telmään. Arvioinnissa todettiin myös se, että yhteiskun-

koulutason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työ-

nallisten ilmiöiden käsitteleminen olisi hyödyllistä siten,

orientaatio. Yhteiskunnallisessa teatterissa vaikuttami-

että eri alojen edustajat toisivat oman ammatillisen tie-

nen toteutui oman asiakastyön orientaation pohtimisen

toperustansa työskentelyyn.

lisäksi myös yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä.

Toiminnan opinnollistamisessa ja juurruttami-

kehittämis- ja vaikuttamistyö parhaimmillaan liittyy niin,

POHDINTAA KINOS-hankkeen ”Osallistavat menetelmät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen yhteistyön kehittämisessä” -innovaatiotoiminta on tuonut opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita pohtimaan yhdessä yhteiskunnallisia haasteita. Osallistujilla oli mahdollisuus demokraattisessa työskentelyilmapiirissä tuoda omaa näkökantaansa ja osaamistaan yhteisen aiheen käsittelyyn. Tämä vastaa

INNOVAATIOTYÖ JATKUU SITEN, ETTÄ PILOTTEJA PYRITÄÄN JUURRUTTAMAAN OSAKSI PERUSOPETUSTA.

työelämän vaatimuksia ja valmentaa monialaiseen työskentelyyn mitä parhaimmalla tavalla jo opintojen aikana. Kummassakin koulutuspilotissa osallistavat ja toiminnalliset menetelmät koettiin hyväksi oman ammatti-identiteetin vahvistamisessa ja osaltaan myös vaikuttamistyössä. Samaan aikaan todettiin myös, että osallistavien ja toiminnallisten menetelmien käyttö vaatii aikaa ja vahvaa teoreettista pohjatyöskentelyä tuekseen. KINOS-hankkeen valmennuksissa pilottia esiteltiin ja saatiin palautetta kehittämistyöstä. Innovaatiotyö jatkuu siten, että pilotteja pyritään juurruttamaan osaksi perusopetusta. Lisäksi KINOS-hankkeessa noussut monialainen yhteistyö pyritään saamaan osaksi koulutusarkea. Koulutuskäytäntöjen kehittämistä tarvitaan. Sillä on pitkäkestoista merkitystä, mikä näyttäytyy koulutuksen laadun parantamisena ja monialaisesti työskentelevinä ammattilaisina.

TEKSTI: Jarkko Ahvenainen, opettaja, Otavan Opisto | Pia Haapea, yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu | Rauli Laakso, opettaja, Otavan Opisto, | Taru Potinkara, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVA: Jesse Haaja

pedagogiik

Kyseenalaistamisen pedagogiikka kyseenalalis MITÄ ON TEHTY?

Nettilukiossa ja Nettiperuskoulussa matematiikkaa ja fysiikkaa sekä Esedun lukion kaksoistutkinnon suorittajille

Aaria-ryhmä perustettiin jo KINOS-hankkeen toisessa ta-

pitkää matematiikkaa, Jarkko Ahvenainen Otavan Opis-

paamisessa. Ryhmään kuului aluksi seitsemän innokasta

ton maahanmuuttajaopetuksesta sekä Mikkelin ammat-

innovaatiopedagogiikasta kiinnostunutta mikkeliläistä

tikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan laitokselta

opettajaa. Kevään mittaan ryhmäkoko kuitenkin pieneni

Pia Haapea (ympäristöteknologian yliopettaja) ja Taru

niin, että lopullisessa kokoonpanossa oli aktiivisia osallis-

Potinkara (talotekniikan koulutuspäällikkö).

tujia enää kolme ja etäjäsenenä Jarkko. Ajatus kyseenalaistavasta pedagogiikasta lähti

kurssin suoritusvaatimuksiin liitettiin kyseenalaistavan

käyntiin, kun ryhmän jäsenet halusivat tehdä ”vastais-

pedagogiikan ottaminen huomioon. Nettilukion opiskeli-

kun” kaikelle nykyisin pinnalla olevalle projekti/työssä/

joilla, joiden ikähaarukka on erityisen leveä, oli mahdol-

elämä/yrittäjyys -oppimiselle. Esitimme kysymyksen,

lisuus valita tentin sijasta referaatti. Referaatin laatijan

onko opiskelijoilta (tai meiltä opettajilta) hävinnyt taito

oli otettava kyseenalaistettavaksi yksi kurssin asia. Mikä

ajatella, ajatella nimenomaan kriittisesti. Menemmekö

looginen ristiriita seuraa siitä, että opetettava asia ei ole

aina vain mukaan senhetkisiin muotivirtauksiin? Osaam-

tosi? Miten se näkyisi ympäröivässä todellisuudessa?

meko enää ollenkaan kyseenalaistaa yleisesti hyväksyt-

Eräs mahdollinen tällä tavalla tutkittava asia on ilmaan

tyjä teorioita, metodeja ja käytänteitä?

lingotun kiven lentorata. Mitä täsmälleen seuraisi siitä,

LBQ-metodiksi (Learning By Questioning) ristittyä

Nettilukion pitkän matematiikan ja yhden fysiikan

että kiven lentorata ei olisikaan paraabeli? Mitä se mer-

menetelmää lähtivät testaamaan omaan opetukseensa

kitsisi arkipäivän ilmiöitten kannalta? Mitä seuraisi siitä,

integroituna Rauli Laakso, joka opettaa Otavan Opiston

että kahden massan, m1 ja m2, välinen vetovoima nou-

kka

Motto: Pistetään kekseliäisyys töihin eli kaikki alkaa, kun käynnistät satunnaisideageneraattorisi.

SATUNNAISIDEA-

GENERAATTORI

stami

VÄIT E V VAST S. AVÄI TE

Learning by thinking Learning by questioning

KEE USKO AJAT

Kyseenalaistaminen

N MINE NÄKE S. V EN OMIN S KAT

Prosessointi

OMA VÄITE VS. VASTAVÄITE

OPETTAJAT

OPISKELIJAT - kulttuurit - tavat - tottumukset

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET VS. VASTAUKSET

CASE vanha yhtälö uudessa käytössä evoluutio

dattaisi jotain muuta yhtälöä kuin F = – G Mitä seuraisi siitä, että ei olisikaan

m1 . m2 r2

(a + b)2 = a2 + 2ab + b2? Esedun kaksoistutkinnon suorittajien kursseilla

opiskelukokemusta. Oppiaineina olivat luonnontieteet eli alkeisopetus fysiikasta ja kemiasta. Pilotointi tapahtui opiskelijaryhmässä, jolla on alkeistason kieli- ja opiskelutaidot. Opiskelijaryhmä koostuu pelkästään muslimeista.

teetettiin oppilailla kyseenalaistamiseen liittyviä har-

Kyseenalaistava pedagogiikka oli alusta asti oppimisen

joituksia. Oppitunnilla saatiin palautetta nopeammin

perusteena. Kurssilla tutkittiin maailmankaikkeuden

kuin Nettilukiosta, mutta käsiteltävät kysymykset olivat

syntyä ilman uskonnon oppien läsnäoloa. Tämä oli siihen

suppeampia kuin ne, mitä voi liittää kirjalliseen työhön.

eritäin herkullinen ryhmä, koska kaikki olivat muslime-

Tavoitteena oli, että kun oppija tutki itse aktiivisesti, voi-

ja. Toisin sanoen alusta asti kyseenalaistettiin oppilaille

siko asia olla toisinkin, hän oppi hankkimaan itsenäisesti

vahva oppi, jonka he olivat saaneet uskonnosta.

tietoa asiaan liittyvästä problematiikasta. Näin hän oppii paitsi itse opetettavan asian, myös itsenäistä tutkimista: ”Miksi väitän mitä väitän”.

MIKSI ON TEHTY?

Pian pilotointikohteena olivat Mamkin ympäristöteknologian kolmannen vuosikurssin opiskelijat.

Ristiriitaan perustuva todistus eli reductio ad absurdum

Pilotoinnissa palautteen saamisen työkaluna käytettiin

on matematiikassa ”kauan ja hartaasti” käytetty mene-

portfolioon integroitua kriittistä reflektiota. Pilotointi

telmä. Se ei siis ole mikään uusi ajatus. Näyttää kuitenkin

toteutettiin osana ”ammatillinen kasvu” -opintojaksoa

siltä, että se on myös ajatus, jota kouluopetuksessa

sekä samalle ryhmälle opiskelijavastaavan (OVA) roolissa

lyödään laimin. Ryhmä Aaria haluaa yleistää tämän peri-

tehtäviä HOPS-keskusteluja. Portfolioiden kautta saatua

aatteen matematiikan – ja arkielämänkin! – ulkopuolelle ja

palautetta käsiteltiin ympäristöteknologian kehittämis-

motivoida oppijoita pohtimaan rakentavalla tavalla kriit-

päivillä 4.6.2013. Tuloksia peilattiin myös maaliskuus-

tisesti kaikkea opetettua aineistoa. Ei siis esittämään

sa tehtyyn opetuksen kehittämiskyselyssä saatuihin

vastaväitteitä vain vastaväitteen itsensä vuoksi, vaan

vastauksiin.

etsimään keinoja tutkia, kannattaako ja miksi kannattaa

Taru testasi LBQ-menetelmää talotekniikan ai-

väite on väärin tai epätarkka? Me – Aarian jäsenet – toi-

kysymys on työelämässä toimivien aikuisten oppimises-

vomme, että tällä tavoin oppija oppii tutkimaan asioitten

ta, tuntui luontevalta haastaa heitä kyseenalaistamaan

taustoja tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia oppitunneilla.

aiheeseen liittyvää teoriaa sekä vakiintuneita käytän-

Toivomme myös, että oppijalle tulee tavaksi liittää kaikki

töjä. Keskusteluja käytiin sekä lähiopetuksessa että

tietonsa oikeaan kontekstiin ja taustaan.

verkkotyöskentelyssä. Opiskelijat palauttivat tehtävänä

Ristiriitaan perustuvalla todistuksella tarkoitetaan

olevat oppimispäiväkirjat toukokuun lopussa. Näihin op-

päättelyä, jolla osoitetaan, että jos päättelyn lähtökohta

pimispäiväkirjoihin ohjeistettiin kirjoittamaan kyseen-

eli todistettava väite on väärä, niin joudutaan mahdot-

alaistavaa pohdintaa

tomaan tilanteeseen. Jos on siis osoitettava, että oliolla

Jarkon pilotointikohteena olivat aikuiset maahanmuuttajat, joilla ei ole juuri minkäänlaista aiempaa

kulloinkin opetettu asia uskoa. Mitä seuraa, jos opetettu

kuisryhmän Projektiosaaminen -opintojaksolla. Koska

a on ominaisuus A, niin osoitetaan, että jos a:lla ei ole tuota ominaisuutta A, niin päädytään johonkin mahdot-

tomaan tulokseen kuten 2 > 3. Tällöin päätellään, että

• opiskelijan tiedonhankintataidot kehittyvät

koska vastaoletus on väärä, niin oletus tai väite on oikea.

• oppitunnin ja minkä tahansa tilanteen

Tässä yksinkertaisessa muodossaan ristiriitaan perustuva todistus pätee vain kaksiarvoisessa logiikassa eli joko tai -tilanteissa. Myös ihan tavallisessa, jokapäiväisessä elämässä sanotaan joskus jotain sen tapaista kuten ”jos sinä olet Elvis Presley, niin minä olen joulupukki”. Viimeaikaisessa koulua koskevassa julkisessa kes-

seuraaminen on intensiivisempää • opiskelijan neuvottelu-, keskusteluja kuuntelutaidot lisääntyvät • opiskelijan ajattelutapaan saadaan uusia ulottuvuuksia • empaattisuus lisääntyy: muiden mielipitei-

kustelussa on usein huomautettu siitä, että kouluopetus

den, tapojen ja ajattelun kunnioittaminen

keskittyy pelkän faktatiedon ”syöttämiseen” koululaisille.

• ihmistuntemus ja erilaisten ihmisten kanssa

Me haluamme tästä eroon hylkäämättä mitään siitä paljosta hyvästä, mitä kouluopetuksessa on. Teemallamme Kyseenalaistava pedagogiikka me pyrimme opettamaan

toimiminen paranevat • itseluottamus kehittyy: uskaltaa puolustaa omaa näkökantaansa

itsenäistä, kriittistä ajattelua. Pyrimme opettamaan koululaisia katsomaan opetettavan teeman ympärille ja täten sijoittamaan opetettava asia yhteyteensä. Toivom-

TULOKSET

me myös, että kun oppija huomaa, että tiede on järkevää, niin hän alkaa itse harrastaa sitä! Pilotoinnissa haluttiin testata erilaisten opiskelijoi-

Nettilukion opiskelijoiden suorituksia palautui kovin niukasti. Vähäisen materiaalin perusteella näyttää siltä, että

den kykyä kyseenalaistaa annettuja faktoja ja olemassa

itse ajatus on ymmärretty hyvin. Opiskelijat aloittavat

olevia käytänteitä. Pilotoinnit toteutettiin neljällä erilai-

”jos … niin” -tyylisen tarkastelun aivan luontevasti. Laa-

sella opiskeluryhmällä: talotekniikan aikuisopiskelijat,

jempien johtopäätösten tekeminen ei onnistukaan yhtä

ympäristöteknologian nuorisoasteen opiskelijat ja Ota-

sujuvasti.

van Opiston Nettilukion opiskelijat sekä maahanmuut-

Nettilukion oppilaan näkökulmasta koko kyseen-

tajaryhmä. Eri ikäluokkia ja opiskelumuotoja edustaville

alaistavan pedagogiikan idea tuntui jälkeenpäin vaati-

ryhmille tehdyt pilotoinnit antoivat menetelmän kehittä-

muksiin lisätyltä, ylimääräiseltä työltä – niin kuin se itse

miseksi arvokkaita näkökulmia.

asiassa olikin. Tästä tuntemuksesta on päästävä eroon.

Opiskelijan oman oppimisen ja oppimistapojen reflektoinnin sekä opettajien käyttämien opetusmenetelmien arvioimisella voidaan kehittää opiskelijan

Kyseenalaistavan pedagogiikan periaate on saatava opetukseen mukaan alusta lähtien. Kyseenalaistavan pedagogiikan on saatava pysy-

kriittisen tarkastelun ja ajattelun lisäksi pedagogiikkaa,

vä, luonteva rooli opetuksen kiinteänä osana. Se ei saa

opintojaksojen sisällöllistä laatua ja opetussuunnitelmia

olla ikään kuin jälkikäteen lisätty päähänpisto, ylimääräi-

eri tasoilla.

nen kiusa oppilaille. Rauli tulkitsi saamansa vastaukset niin, että kyseenalaistava pedagogiikka on sisällytettävä

Learning by Questioning -menetelmällä

opetukseen mukaan mahdollisimman aikaisessa vai-

odotetaan saavutettavan seuraavia hyötyjä:

heessa saumattomana osana oppimisprosessia – mutta

ei kuitenkaan sitä varhaisemmin. Se ei saa olla pelkkä yli-

sa keskustelun muodossa tapahtuva kyseenalaistami-

määräinen lisuke, joka näyttää ja tuntuu päähänpistolta.

nen tuntui olevan vaikeaa. Ainakaan lyhyessä ajassa

Ympäristöteknologian opiskelijoiden portfoliot

ei aikuisopiskelijoiden ollut helppoa epäillä ja asettaa

olivat tasoltaan vaihtelevia. Niistä huomasi, että ne oli

kyseenalaiseksi projektitoiminnan määritelmiä tai ohjeis-

tehty ”kiireellä”, eikä niistä tämän vuoksi saatu aivan

tuksia.

niin paljon uutta tietoa ja kehittämisehdotuksia kuin

Ohjeistuksiin tai teorioihin liittyvää kyseenalais-

Pia odotti. Portfoliossa esille nostetut asiat olivat hyvin

tamista ei noussut esille. Omasta työelämän kokemuk-

pitkälle samoja kuin opetuksen kehittämiskyselyn kautta

sesta nousi esille havainto, että aikataulutus on vaikeaa.

saatu palaute. Opiskelijat eivät olleet täysin sisäistäneet

Aikataulujen tekeminen, noudattaminen ja seuranta ovat

reflektiota oman oppimisensa välineenä, eikä niissä an-

kaikki vaikeita. Asian tarpeellisuutta ei oikeastaan ky-

nettu niin suoraa palautetta ja hyviä kehittämisehdotuk-

seenalaistettu, mutta omia toimintatapoja tämän asian

sia kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa. Portfolioiden

varmistamiseksi kyllä. Esille nousi myös projektityöhön

kautta saatu ”kriittinen” palaute koski lähinnä palaut-

liittyvä toimintatapa, jossa projektin lopuksi porukalla

teen antoa (tai pikemminkin sen puutetta), ensimmäi-

mietitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Syntyy ehkä

sen vuoden runsasta matemaattis-luonnontieteellisten

näkemyksiä siitä, että projekti ei ollut ollenkaan tarpeelli-

aineiden määrää, koulutusohjelman fokusoimattomuutta

nen tai että siinä tehtiin virheitä: oli valittu väärät tekijät

ja opetus/oppimismetodeja. Kokonaisuudessaan opiskeli-

ja niin edelleen.

jat ovat suhteellisen tyytyväisiä. Suurin osa opiskelijoista

Oppimispäiväkirjojen anti itse käsitellyn aiheen

kokee, että koulutus on laadukasta ja opiskeltavat asiat

(projektiosaaminen) tiimoilta ei myöskään ollut kovin

oleellisia ammatillisen kehittymisen kannalta. Tietty

runsas, mutta sen sijaan opintojakson toteuttamiseen

kypsyminen näkyi myös opiskelijoiden reflektoinnissa.

liittymistä kyseenalaistamista kyllä kertyi. Projektitoi-

Esimerkiksi ensimmäisen vuoden luonnontieteellinen

minnan peruskäsitteitä, projektiaikataulua sekä pro-

painotus nähtiin loppupelissä tärkeäksi pohjaksi insinöö-

jektipäällikköä uskaltauduttiin jonkin verran kriittisesti

riksi kasvamisessa. Työtä on kuitenkin vielä tehtävä;

arvioimaan. Jo se, että osasi esittää kyseenalaistavan

oikeiden asioiden opettaminen nimenomaan työelämän

kysymyksen, edisti ajattelua, vaikka sitten lopputulema-

vaatimukset huomioiden kiteytyy hyvin seuraavassa

na olikin se alkuperäinen tosiasiana esitetty lähtökohta.

palautteessa: Joillain kursseilla olisi tarpeen keskittyä

Oppimispäiväkirjassa opiskelija esitti itselleen kysymyk-

asioihin, joita tulemme tulevaisuudessa työelämässä

sen, ”onko ammattitaitoisten projektipäälliköt nyt sit-

tarvitsemaan. ”Kyllähän insinöörin pitää nämä osata”, ei

tenkään niin tärkeässä asemassa?” Jonkin matkaa asiaa

mielestäni ole hyvä peruste.

pohdittuaan hän sitten kuitenkin päätyy toteamukseen

Ympäristöteknologian henkilökunnan kehittämispäivässä esitetyt ”tulokset” herättivät runsasta keskustelua. Kehittämistoimenpiteitä tullaan tekemään

”Eli kyllä. Projektipäällikkö on todella tärkeässä asemassa projektissa.” Opintojakson toteuttamiseen liittyviä palaut-

käytettyjen pedagogisten menetelmien, yhteistyön ja

teita ja kehittämisehdotuksia nousikin sitten esille jo

koulutusohjelman rakenteen suhteen.

jonkin verran. Niissä käsiteltiin lähinnä kurssin ajankäyt-

Talotekniikan aikuisopiskelijoiden lähiopetukses-

töä, sisältöpainotuksia sekä opetusmenetelmiä. Vaikka

aikuisopiskelijoille käsitelty aihe oli osin todella tuttu, oli

sopiskelijat alkoivat ilmaista omia mielipiteitään enem-

heillä selvästi tarvetta käyttää varattua enemmän aikaa

män.

toistensa kanssa keskusteluun.

Pilotoinnin tavoitteena oli saada käytännön koke-

Maahanmuuttajaopiskelijoiden pilotin kokemus-

muksia nyt teoriassa hahmotellulle toimintamallille. Eräs

ten perusteella kyseenalaistavan pedagogiikan hyödyt

kohderyhmä voisi hyvinkin olla maahanmuuttajat. Erityi-

toteutuivat monesta eri näkökulmasta. Oppitunnin ja eri

sesti heidän kotouttamisopinnoissaan kyseenalaistaval-

tilanteiden seuraaminen on intensiivisempää. Yhteen-

la pedagogiikalla voitaisiin mielestäni päästä nopeammin

kuuluvuuden tunne on lisääntynyt. Innostus asiaa koh-

parempiin tuloksiin.

taan kasvaa, kun ei enää olla opettajan tiedon armoilla. Ero aiempiin oppimiskokemuksiin oli suuri. Opiskelijan neuvottelu-, keskusteluja kuuntelutaidot lisääntyvät. Opiskelijoiden itsevarmuus omien

ANALYSOINTIA, HAASTEET, MAHDOLLISUUDET

ajatusten esittämiseen lisääntyi erityisesti naisopiskelijoiden kohdalla, jotka esittivät kurssin loppua kohden

Aikuisilla, työkokemusta omaavilla opiskelijoilla on sel-

enenevissä määrin omia ajatuksiaan. Tällä luonnontie-

västi sekä kykyä että halua pohtia ja keskustella omaan

teiden kurssilla opittiin yhtä lailla suomen kieltä kuin

työhönsä ja opiskeluun liittyvistä asioista. Siihen pitää

luonnontieteitä.

vain osata varata riittävästi aikaa.

Opiskelijan ajattelutapaan saatiin uusia ulottu-

Jotta systemaattinen kyseenalaistaminen, inno-

vuuksia. Luonnontieteessä tulee ristiriitoja erityisesti

vointi ja kehittäminen lähtisivät liikkeelle, tarvitaan oh-

muslimien vahvan uskonopin kanssa. Eräänä tavoittee-

jausta, tukea ja aikaa. Ryhmästä riippuen voidaan tarvita

na kurssilla oli laajentaa oppilaiden näkökulmaa hieman

joko keskustelun aktivointia tai sen suuntaamista tavoit-

tieteellisemmälle pohjalle. Aiheesta syntyi väkeviä kes-

teen mukaiseen teemaan tai selkeitä puheenvuorojen

kusteluja. Jarkko uskoo, että joillain opiskelijoista heräsi

jakamisia ja niin edelleen.

jonkinlainen halu tutkia ja ajatella ympäröivää maailmaamme uusien lasien lävitse.

kuin perinteisellä opettajalla. On tärkeää, että ryhmään

Empaattisuuden lisääntyminen: muiden mielipitei-

saadaan luotua luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri, jossa

den, tapojen ja ajattelun kunnioittaminen Toiset mielipi-

kaikilla on hyvä olla ja turvallista esittää mielipiteitä. Täl-

teet tulivat esille ja kaikki saivat esitellä omansa muiden

laisen ilmapiirin luomisessa tarvitaan ohjausta, eli opet-

kuunnellessa. Ihmistuntemus ja erilaisten ihmisten

tajaa. Lisäksi ohjausta ja johdattelua kaivataan myös

kanssa toimiminen lisääntyivät. Kaikki opiskelijat olivat

keskustelun kuluessa, jotta kaikkien ääni tulee tasapuo-

kansallisuudeltaan somaleita, joten he tulivat keskenään

lisesti kuuluville. Pelkässä vapaassa jutustelussa on se

toimeen kurssin alussa samalla tavalla kuin kurssin lo-

vaara, että samat aktiivisimmat ovat äänessä ja vähän

pussakin. Ehkä suomalaisen opettajan ajatusmaailman ja

hiljaisemmat vetäytyvät.

arvojen tuntemus lisääntyi hieman. Itseluottamus kehittyi ja uskallus puolustaa omaa näkökantaansa parani. Erityisesti nousi esiin, että nai-

Opettajalla on näissä keskusteluissa erilainen rooli

Vaikka talotekniikan aikuisryhmän osalta tavoite saada ryhmää kyseenalaistamaan projektitoiminnan käytäntöjä ei suuresti toteutunutkaan, pilotin muut tavoit-

teet esimerkiksi ajattelun aktivoinnista kyllä ainakin osin toteutuivat. Oppimispäiväkirjan käyttäminen pohdinnan

ohjaajilta ja opiskelijoilta syvempää perehdyttämistä. Kriittisen reflektoinnin konkreettisena välineenä

välineenä tuntuu toimivan myös aikuisilla tekniikan mie-

hyväksi koettiin oppimispäiväkirjatyylisen palautteen ke-

hillä, joille tällainen kirjallinen päiväkirjapohdinta on uutta

rääminen. Jopa kriittiset aikuisinsinööriopiskelijat kokivat,

ja outoa.

että tällainen menetelmä on hyvä: ”Oppimispäiväkirjan

Portfolio oman oppimisen ja opetusmenetelmien

pitäminen oli minulle uusi kokemus. Aluksi suhtauduin

reflektoinnin työkaluna voidaan nähdä oppimispäiväkir-

siihen hieman skeptisesti, mutta loppujen lopuksi se oli

jaa laajempana kokonaisuutena. Kyseisessä pilotoinnissa

hyvä tapa seurata projektin ja opintojakson etenemistä.

opiskelijoiden tehtävä oli haasteellinen; yhdistää oma

Opintopäiväkirjan avulla pystyi myös seuraamaan omia

oppiminen ja osaaminen, menetelmät, sisällöt sekä työ-

”tuntemuksia” ja oppimista opintojakson aikana.”

elämän vaatimukset. Menetelmä oli ensimmäistä kertaa

Nyt pilotoinnissa mukana olleet ryhmät olivat

käytössä kyseisellä ryhmällä ja sen laatiminen ”oikein”

pääosin opiskelijoita, jotka olivat jo tottuneet niin sanot-

saattoi olla syvällisempää kyseenalaistavaa reflektoin-

tuihin perinteisiin oppimistyyleihin. Jotta LBQ-menetel-

tia rajoittava tekijä. Kuten edelläkin jo todettiin, uusien

mä saataisiin osaksi koko oppimisprosessia, tulisi siihen

menetelmien sisäistämiseen tulee varata aikaa ja oh-

liittyviä elementtejä ottaa käyttöön heti opiskelujen

jausta. Tässä toteutettujen erilaisten ja eri kohderyhmi-

alkuvaiheessa, jotta menetelmä itsessään ei aiheuttaisi

lle suunnattujen pilotointien kautta havaittiin selkeästi,

turhaa hämminkiä ja vastustusta. Jotta systemaattista

että oppiminen on konstruktiivinen prosessi: kerralla ei

kyseenalaistamista, innovointia ja kehittämistä lähtisi

voi oppia useaa asiaa käyttämällä liian montaa erilaista

liikkeelle, tarvitaan siihen ohjausta, tukea ja aikaa.

ja opiskelijoille uutta menetelmää.

Kriittisen ajattelun taitojen osaaminen korostuu nyky-yhteiskunnassa, erityisesti internetin hyödyntämisen ollessa lähes ainoa tietolähde. Taito käyttää ja suh-

MITEN TOIMINTA JATKUU

tautua kriittisesti tietoon, mediaan ja sosiaalisen median

HANKKEEN JÄLKEEN?

verkostoihin korostuvat entisestään. Kokemukset olivat pääosin positiivisia, ja Aa-

Pilotoinnit osoittivat, että LBQ-metodi soveltuu hyvin

ria-työryhmän jäsenet ovat yksimielisiä menetelmän

monelle tasolle ja erilaisille oppijoille ja kohderyhmille.

käyttökelpoisuudesta ja tulevat käyttämään, sovelta-

Erityisesti aikuisilla, työkokemusta omaavilla opiskelijoil-

maan ja kehittämään LBQ-oppimismenetelmää jatkossa.

la on selvästi sekä kykyä että halua pohtia ja keskus-

Menetelmää ehdotetaan ja siihen liittyviä mahdollisuuk-

tella omaan työhönsä ja opiskeluun liittyvistä asioista,

sia pidetään esillä erilaisissa yhteyksissä. Sen oletetaan

varsinkin, kun kyseenalaistetaan opiskelijoille tuttuja ja

olevan soveltuva menetelmä myös muille kuin näissä

omakohtaisia asioita. Teoreettisten asioiden kriittinen

pilotoinneissa käytetyille aloille, esimerkiksi kieliopin-

tarkastelu ja kyseenalaistaminen vaatinevat puolestaan

noissa.

erittäin paljon ohjausta, tukea ja motivointia. Työryhmä

Mikään ei estä käyttämästä yllä mainittua reduc-

näkee kyseisen metodin ”sisäänajon” erittäin varteeno-

tio ad absurdum -menetelmää lähes minkä tieteenalan

tettavana ja tehokkaana. Se vaatii kuitenkin opettajilta,

kanssa tahansa. Esimerkiksi kielten opettaja voi asettaa

koululaisille tehtäväksi selvittää, tarkoittaako blind eye

tioprosessia. LBQ-metodi voi parhaimmillaan toimia myös

todella sokeaa silmää ja vain sitä. Tai jos sana mean

innovaatioprosessin eri vaiheissa.

äännetään niin kuin se äännetään, niin miten äännetään sana steak; various, variable, vary … Onko väite ”englan-

antaminen ja sen vastaanottaminen voidaankin nähdä

nin kielen sana ääntyy aina samalla tavalla” tosi?

erittäin merkittävänä ajattelun, kehittymisen ja kehittä-

Tai esimerkiksi väite, että sana ponder on suomeksi aina

misen työvälineenä.

harkita ja toisinpäin. Mitä sana translate tarkoittaa sen

Lopuksi Raulin kiteyttämä yhteenveto: ”Koska pi-

yleensä tunnetun merkityksen lisäksi? Väite: sana buckle

dän Aarian teemaa hyvin tärkeänä oppijan kehittymisen

on suomeksi solki. Onko väite tosi? Tästä voisi lähteä

kannalta ja myös koska havaintomateriaali kertyy kovin

opettava keskustelu siitä, kuinka monta täysin eri mer-

niukasti, alan tuoda kyseenalaistavan oppimisen teemaa

kitystä yhdellä englannin sanalla voi olla – ja tämä ei ole

esille aluksi ainakin Otavan Opiston opettajien keskuu-

joko tai -tilanne! Englannin ja muitten kielten opettajat

dessa. Jatkan tätä myöhemmin muuallakin, mikäli koke-

löytävät luonnollisesti lisää esimerkkejä, samoin biolo-

mukseni Otavan Opistosta ovat rohkaisevat. Toivotta-

gian, historian psykologian ynnä muitten alojen opetta-

vasti minusta ei tule kollegoiden kannalta kiusankappale,

jat.

jolla on vain yksi ajatus! Toivon, että heiltä saan lisää Kriittinen ja kyseenalaistava ajattelutapa käynnis-

tää yleensä myös ehdotuksia vakiintuneiden toimintatapojen kehittämiseksi ja on näin selkeä osa innovaa-

Erityisesti rakentavan, perustellun palautteen

vihjeitä siitä, miten kyseenalaistavan pedagogiikan periaatetta voisi käyttää Suomen koululaitoksen hyväksi.”

KINOS-INNOVAATIOTOIMINNAN MALLI

tulok

TEKSTI: Pekka Hytinkoski, verkko-opetuskoordinaattori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti | Eeva Kuoppala, projektipäällikkö/lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu KUVA: Jesse Haaja

kkeen

KINOS-hankkeen tulokset KINOS-koulutuksen innovaatio-osaamisen kehittämis-

Kolme ensimmäistä toimenpidekokonaisuutta

hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaitosten innovaa-

painottuivat toiminnallisesti vuodelle 2012 ja kaksi vii-

tio-osaamista sekä mallintaa oppilaitoksille innovaa-

meistä vuodelle 2013. Keväällä ja syksyllä 2012 saatiin

tiotoiminnan malli. Varsinainen toiminta-aika sijoittui

hahmotettua sekä hankkeeseen osallistuneiden organi-

vuosille 2012 ja 2013. Kyseinen hanke on Euroopan

saatioiden henkilökunnan innovaatiotoiminnan nykytilaa

sosiaalirahaston rahoittama ja tuen myöntämisestä vas-

että näkemyksiä tulevaisuudesta. Kerätyt tutkimustu-

tasi Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

lokset linkittyivät myös KINOS-valmennusten, ben-

Hankkeen hallinnoija (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja

chmarking-matkojen ja muiden hankkeeseen kuuluvien

sen neljä osatoteuttajaa (Aalto-yliopiston kauppakor-

tapahtumien sisältöihin ja toimintaan. Nämä kokemuk-

keakoulu Pienyrityskeskus, Mikkelin kaupunki / Otavan

set ja tapahtumat ohjasivat myös kehityssuunnitelmien

opisto, Etelä-Savon Koulutus Oy ja Helsingin yliopiston

tekemistä ja erilaisten opetuskokeilujen pilotointia eri-

Ruralia-instituutti, Mikkelin yksikkö) paneutuivat hank-

tyisesti kevään 2013 aikana. Loppukevät ja syksy 2013

keen aikana viiteen keskeiseen toimenpidekokonaisuu-

painottuivat hankkeen aikana saatujen tulosten kokoa-

teen.

miseen, esim. tämän käsissäsi tai ruudullasi olevan hank1) Järjestelmämallin tarvemäärittely

keen loppujulkaisun kirjoittamiseen ja toimittamiseen.

2) Valmennus ja benchmarking

Lisäksi kesän ja syksyn 2013 aikana kehitettiin Esedun

3) Kehittämissuunnitelmien laatiminen

ja Mamkin ravitsemisalojen yhteistyönä virtuaalinen hy-

4) Pilotointi

gieniapeli sekä Mamkin hyvinvointikeskus Elixiirin toimin-

5) Tulosten kokoaminen ja yhteisen mallin

nan kehittämismalli. Hygieniapeli palvelee hygieniapas-

suunnittelu

siin liittyvää opetusta esim. vieraskielisten opiskelijoiden

kanssa. Pelin teknisestä toteutuksesta vastasi Mamkin

toistaan. Kun järjestelmänäkökulma korostaa suunni-

CampusIT:n opiskelija. Elixiirin toimintamallissa taas hah-

telmia, organisaatioita ja tavoitteellisesti rakennettuja

moteltiin keskuksen toimintakonseptia entistä parem-

toimintamalleja, niin innovaatioympäristöajattelussa

min sekä opiskelijoita että alueen toimijoita palvelevaksi

huomioidaan laajemmin myös toiminnan konteksti (esim.

kokonaisuudeksi. Näiden pilotointien tulokset jaetaan

alueen toimintakulttuuri). Näin lähestytään tiede- ja

niiden valmistuttua nettisivujen kautta.

teknologiavetoisen innovaatiokeskustelun sijaan myös

KINOS-hankkeen tavoitteena on ollut yhdessä

ihmislähtöisiä innovaatiomalleja, joissa innovaatiot syn-

ideoida, kokeilla ja ottaa käyttöön erilaisia tutkimus-,

tyvät sosiaalisina prosesseina ja tuottavat paikallista

kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (myöhemmin TKI)

lisäarvoa ja merkityksellisyyttä. (Suutari & al. 2011, 18

liittyviä palveluita tai menetelmiä. Toiminta toteutettiin

- 36.)

yhdessä hankkeen paikallisten organisaatioiden henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Tämä on tärkeää, sillä KINOS-hankkeen vuoden 2012 innovaatiotoiminnan kar-

KINOS-INNOVAATIOTOIMINNAN MALLI

toituksen avoimissa kysymyksissä nousi esiin näkemyksiä, joiden mukaan opettajien ja opiskelijoiden osaamis-

”Aluksi oltiin aika ymmällämme siitä, mitä yhteis-

potentiaalia ei aina koettu hyödynnettävän riittävästi

tä voivat kampaaja, insinööri ja muotoilija tehdä

ja ”viisautta” haettiin useasti oman alueen ulkopuolelta.

yhdessä? Kunnes tajuttiin että siitähän tässä on

Lisäksi hankkeen aikana on tehty tutustumismatkoja

just kyse, että sitä ei voi etukäteen tietää.

kiinnostaviin kohteisiin eri puolille Suomea, ja Mikkeliin on

Mutta me haluttiin kokeilla.” (KINOS-valmennuk-

pyydetty mielenkiintoisia alustajia ja kouluttajia.

siin osallistunut opettaja)

Innovaatiojärjestelmäajattelussa on korostettu 90-luvulta eteenpäin alueellisia innovaatio- ja tukipalveluverkostoja, jotka ovat tuottaneet yritysten innovaa-

monipuolisesti erilaisia toimintamalleja oppilaitosten

tiotoimintaa tukevia palveluita (Suutari, Kolehmainen,

innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Tämän opettajien,

Rantanen, Hyyryläinen, Siippainen & Ryhänen 2011, 18).

opiskelijoiden ja asiantuntijoiden työn pohjalta ehdotam-

KINOS-hankkeen tavoitteet näyttävät limittyvän osaksi

me myös varsinaisen KINOS-hankkeen jälkeen toteutet-

keskustelua siitä, kuinka innovaatioympäristöjen kehit-

tavaksi seuraavia alla mainittuja toimintoja. Nämä toi-

tämisessä ollaan siirtymässä innovaatiojärjestelmistä

minnot ovat valikoituneet useiden pilotointien joukosta

innovaatioympäristöjä korostavaan ajatteluun. Vaikka

jatkamisen arvoisiksi toimintamalleiksi ja oppimisympä-

innovaatiojärjestelmäajattelu ja innovaatioympäristö-

ristöiksi. Yhdessä ne muodostaisivat KINOS-hanketoi-

ajattelu eivät ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä

minnan pohjalta ehdottamamme innovaatiomallin (Kuva

näkemyksiä, niin jälkimmäisessä korostuvat paikallisten

1.) toiminnallisen ytimen:

alueiden – myös maaseutualueiden - mahdollisuudet olla mukana innovaatiovetoisessa yhteiskuntakehityksessä. Maaseudulla innovaatioresurssit näyttävät nousevan erityisesti paikallisista henkilöistä ja heidän verkos-

KINOS-hankkeessa on suunniteltu ja pilotoitu

a) INNO24h-leiri: Leirin konsepti perustuu Nuori Yrittäjyys 24h -leirin ideaan. KINOS-hankkeessa konseptia muokattiin niin, että osallistujina olivat henkilökunnan edustajat. Toiminnan suunnittelusta ja vetämisestä

YHDEN KOULUTUSORGANISAATION TAI YRITYKSEN ONNISTUMINEN ON KAIKKIEN ETU JA YHTEISTOIMINNASTA SAADAAN IRTI ENEMMÄN. MEILLÄ EI YKSINKERTAISESTI OLE VARAA KESKINÄISEEN PAIKALLISEEN KILPAILUUN.

vastasivat opiskelijat ulkopuolisen innovointiyrityksen

e) Yhteiset opiskelijaprojektit: Säännöllisesti 1 -

avustuksella. Vuorokauden aikana 37 eri oppilaitosten

2 kertaa vuodessa toteutettavat eri alojen opiskelijoiden

edustajaa ratkoi aitoja alueen yrittäjien caseja. Sekä

osaamista hyödyntävät, aitoihin toimeksiantoihin perus-

henkilökunta, opiskelijat että mukana olleet yrittäjät ko-

tuvat projektit. Ensimmäisen kerran projekti toteutetaan

kivat toimintamallin jatkamisen arvoisena.

syksyllä 2013 Global Entrepreneurship -teemaviikkoon linkittyvänä tapahtumana. Opiskelijoiden palautteiden

b) Yhteiset suunnittelufoorumit: Yhteisillä suun-

pohjalta tarve opintoihin linkittyville moniammatillisille

nittelufoorumeilla tarkoitetaan koulutuksen ja opetuk-

projekteille on selkeästi olemassa. Kaikissa KINOS-or-

sen suunnittelusta vastaavien henkilöiden säännöllisiä

ganisaatioissa toteutetaan jo nyt tämäntyyppisiä oppi-

tapaamisia lukukausittain. Kohtaamisten tarkoituksena

misprojekteja, erona niihin on eri koulutusasteiden ja eri

on löytää nykyistä enemmän yhteisiä, opetukseen kyt-

oppilaitosten opiskelijoiden työskentelyn yhdistäminen.

keytyviä projekteja. Foorumeissa syntyneitä ja esille tul-

Yhteisissä projekteissa opiskelijat pääsevät työskentele-

leita ideoita viedään myös INNOPANKKIin, jossa ne ovat

mään eri ammattialojen kanssa aivan kuten työelämäs-

jatkojalostettavissa ja avoimesti hyödynnettävissä.

säkin.

c) INNOPANKKI: INNOPANKKI on hankkeessa ke-

f) Blogi: Blogissa (blogit.mikkeliamk.fi/KINOS/) in-

hitetty virtuaalinen ideoiden keruu- ja jatkojalostusalus-

novaatiotoiminnassa mukana olevat jakavat kokemuksi-

ta. INNOPANKKI on kaikille avoin ja sijaitsee osoittees-

aan ja näkemyksiään sekä hankkeeseen että ylipäätään

sa www.innopankki.fi. Oppilaitosten lisäksi se palvelee

innovaatiotoimintaan liittyen. Blogin tarkoituksena on

alueen elinkeinoelämää. INNOPANKKIin voi kuka tahansa

toimia yhtenä oppimisympäristönä.

käydä syöttämässä ideansa tai kiinnostavan havaintonsa. Ideoita voi kommentoida ja ”peukuttaa”. Ideoiden

g) Oppimiskeitaat: KINOS – organisaatioiden kam-

käsittely on kuvattu prosessimallilla, jossa on nimetty

puksia yhdistetään virtuaalisesti oppimiskeitaiksi (www.

myös vastuuhenkilöt. INNOPANKIN avulla opettajat

oppimiskeidas.fi), joissa hyödynnetään eri talojen toimin-

voivat löytää helpommin aitoja caseja opetukseen ja tii-

taa oppimisen edistämiseksi. Oleellista ei ole niinkään

vistää yhteistyötään alueen muiden toimijoiden kanssa.

tekniikka kuin se miten sitä käytetään opetuksessa.

Lisäksi INNOPANKKI tarjoaa myös näkökulmia strategiatyöhön, nostaen esille ajassa ilmeneviä trendejä.

h) Osuuskunta: KINOS –organisaatioiden yhteinen sekä opettajia että opiskelijoita palveleva osuuskunta.

d) KINOS-jory: KINOS-joryssä Mamkin, Esedun, Mikkelin yliopistokeskuksen ja Otavan Opiston johtajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin päivittämään organi-

Eri yhteyksissä on noussut esille tarve tiivistää yhteis-

saatioiden kuulumiset ja etsimään yhteisiä projekteja.

työtä myös seminaarien osalta. Organisaatioita yhdis-

Tapaamisten tarkoituksena on tiivistää organisaatioiden

täviä teemoja käsiteltäväksi seminaareissa on noussut

välistä yhteistyötä, löytää synergiaetuja sekä välttää

luontevasti esille hankkeen aikana.

toimintojen päällekkäisyyksiä.

i) Yhteisiä seminaareja yhteisistä teemoista:

Kaikki edellä mainitut toiminnot tukevat ja edistä-

tai rakennettaessa yhteistyötä paikallisten yritysten

vät oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä alueellista in-

kanssa. Myöhemmin osuuskunta muokkautuisi enem-

novaatiotoimintaa. Olemme hankkeen aikana kokeilleet

män paikallisten opiskelijoiden ja valmistuneiden opiske-

– osuuskuntaa lukuun ottamatta – kaikkia näitä KINOS

lijoiden asiantuntija/työosuuskunnan suuntaan. Mallin

-innovaatiotoiminnan mallin keskiössä olevia toiminta-

iso nuoli kuvastaa kaikille KINOS –organisaatioille yhtei-

malleja. Otimme ehdotukseemme mukaan myös osuus-

siä ajovoimia ja odotettuja tuloksia. Ajovoimina toimivat

kuntaidean jossa lähialueen koulutusorganisaatioiden

aluestrategiat ja meiltä odotetaan osaavaa työvoimaa,

halukkaat henkilöt perustaisivat asiantuntijaosuuskun-

yrityksiä ja innovaatioita. Jokaisella organisaatiolla on

nan. Näin paikalliset opettajat pääsisivät tutustumaan

oma toimintajärjestelmänsä, oppimisympäristönsä sekä

konkreettisesti yhteisyrittäjyyteen pienimuotoisesti ja

TKI –toimintansa, joita jatkossa toteutetaan toivottavas-

omalla ajallaan. Osuuskunnan perustamisen kautta he

ti yhä enemmän myös yhteistyössä eri organisaatioiden

saisivat tärkeää ja todellista kokemusta osuuskuntayrit-

kesken.

täjyydestä, joka auttaisi heitä myöhemmin omassa virka-

KINOS –innovaatiotoiminnan malli on ehdotus, joka

työssään esim. opiskelijaosuuskuntatoimintaa ohjatessa

perustuu seuraaville linjauksille: Kinos-hankkeessa toimi-

KUVA 1. KINOS-innovaatiotoiminnan malli

TKI-toiminta TKI-toiminta Omat oppimisympäristöt/ -projektit

Otavan opisto

INNO 24h-leiri

INNO YhteisPANKKI suunnittelu foorumit

ALUESTRATEGIAT

Yhteiset opiskelijaprojektit

MUC

TKI-toiminta

Omat oppimisympäristöt/ -projektit

Aalto: BScBa Aalto: PYK HY: Ruralia

KINOS Jory

Mamk

Yhteiset seminaarit

Oppimiskeitaat

Omat oppimisympäristöt/ -projektit

Blogi

OSAAVAA TYÖVOIMAA YRITYKSIÄ INNOVAATIOITA

Osuuskunta

Esedu TKI-toiminta Omat oppimisympäristöt/ -projektit

vat organisaatiot toteuttavat jo nyt menestyksekkäästi

kijoita blogilla on ollut puolessa vuodessa yli 1400, mikä

Etelä-Savon alueellisia strategioita. Jokainen hankeor-

osaltaan kertoo kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Hank-

ganisaatio kehittää varsinaisen opetustyönsä lisäksi

keen yhtenä tuloksena kehitettiin myös INNOPANKKI

TKI-toimintaansa myös omissa oppimisympäristöissään.

virtuaalinen ideoiden keruualusta, joka on kaikille avoin.

Pääajatuksena on, koulutusorganisaatioiden omien

Ideoiden keräämisen ja jatkojalostamisen kautta voimme

toiminta- ja oppimisympäristöjen kehittämisen lisäksi,

jatkossa tarjota entistä paremmin aitoja yhteistyöcaseja

jatkaa eteenpäin hankkeessa hyviksi havaittuja yhteisiä

opetukseen linkittyen sekä palvella alueen yrityksiä.

toimintamalleja ja rakentaa uusia.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiassa kirjoitetaan seuraavasti: ”Osaamisen, tiedon ja inno-

ERILAISUUS INNOVAATIOTOIMINNAN

vaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen

VOIMAVARANA

on Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimin-

Organisaatioiden välisessä hanketoiminnassa on aina

taympäristössä. Etelä-Savon tavoitteena onkin panos-

haasteita. Niitä on sisältynyt myös KINOS -hankkeeseen

taa osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tätä

erityisesti hankkeen toiminnan todellisen käynnistymi-

tavoitetta tukevat maakunnan kattava koulutusjärjestel-

sen osalta, joka siirtyi syksystä 2011 vuoden 2012 al-

mä peruskoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta

kuun. Aikaa on käytetty paljon yhteiseen tutustumiseen

korkeakoulutukseen, vahva aikuiskoulutusosaaminen ja

ja toimintaan, mutta pidemmällä aikavälillä tämä saattaa

tehokkaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt.

olla yksi hankkeen tärkeimmistä tuloksista. KINOS -han-

Kehittäminen pohjautuu alueen vahvuuksien ja erikois-

ke on yhdistänyt paikallisia asiantuntijoita eri koulutu-

osaamisen hyödyntämiseen, elinikäiseen oppimiseen

sorganisaatioissa - aina opiskelijoista organisaatioiden

ja alueiden väliseen yhteistyöhön koulutuksessa, tutki-

johtoon saakka. Vaikka Mikkelin alueen toimijoilla on ollut

muksessa ja innovaatiotoiminnassa.” (Etelä-Savon maa-

jo aikaisemmin hyviä työ- tai henkilökohtaisia verkostoja,

kuntaliitto 2012, 12.)

niin KINOS -hanke on omalta osaltaan nostanut niitä näkyviin, korostanut niiden merkitystä ja yhdistänyt myös

olleet hyvin linjassa Etelä-Savon maakunnan tavoittei-

aikaisemmin toisilleen tuntemattomia ihmisiä. KINOS

den kanssa. Hanke on nyt päättymässä, mutta kehit-

-hanke on edistänyt mutkattomia ja luottamuksellisia

tämistoiminta jatkuu eri muodoissaan. Parhaimmillaan

keskusteluyhteyksiä paikallisten koulutusorganisaatioi-

paikalliset kehittäjät, yhteisöt tai yritykset pystyvät

den johdon, työntekijöiden ja myös opiskelijoiden kesken.

yhdistämään paikallisia ja kansainvälisiä resursseja ja

Tämän julkaisun toimittamiseen mennessä hank-

tarpeita. Tällainen innovointi voi toteutua eri toimialoilla,

keessa on toteutettu kaikkiaan 33 erilaista toimenpidet-

palkkatöissä, yrityksissä tai harrastus/yhdistystoimin-

tä, joissa on ollut yhteensä n. 1300 osallistujaa. Vaikka

nan – siis myös opiskelun ja koulutuksen parissa. (Suutari,

hankkeen pääasiallinen kohderyhmä oli henkilökunta, silti

Hyyryläinen, Kolehmainen, Ryhänen & Rantanen 2011,

hankkeessa suoritettuja opintopisteitä kertyi pilotointien

166; Riikonen 2013.)

kautta noin 800. Blogin ajatuksena on jatkossakin levittää aitoja kokemuksia innovaatiotoiminataan liittyen. Lu-

100

KINOS-hankkeen tavoitteet ovat alusta lähtien

Innovaatiotoiminnan perusta muodostuu halusta tehdä asioita uudella tavalla. Sen keskeinen voimavara

on erilaisuus. KINOS -hankkeeseen osallistuneet organi-

”Valmennuksen aikana olen oppinut katsomaan

saatiot ovat kehittämishaluisia toimijoita, jotka tiedosta-

asioita eri näkökulmasta ja löytämään uusia

vat paikalliset ja kansalliset haasteet ja haluavat toimia

vastauksia. Olen saanut tutustua ihmisiin, joita

maakunnan hyväksi – rakentaa Mikkeliä innovaatioym-

yhdistää halu löytää ainutlaatuisia ratkaisuja

päristönä myös tulevaisuudessa. Yhden koulutusorga-

tuttuihin toimintatapoihin. Valmennuksen avulla

nisaation tai yrityksen onnistuminen on kaikkien etu ja

me järjestelemme tietoa, osaamista, kokemuksia

yhteistoiminnasta saadaan irti enemmän. Meillä ei yksin-

ja tuttuja ratkaisuja uudella tavalla luodaksemme

kertaisesti ole varaa keskinäiseen paikalliseen kilpailuun.

jotain, mitä ei ennen ole ollut.”

(KINOS –valmennuksiin osallistunut opettaja)

Vahvistetaan siis nykyisiä ja luodaan uusia yhteistoiminnallisia suhdeverkostoja, jotka palvelevat paikallisten yritysten kehittämistä ja niiden uudistumiskykyä (Suutari &

al. 2011, 163-165).

LÄHTEET Etelä-Savon maakuntaliitto. 2012. Uusiutuva Etelä-Savo 2012 -maakuntastrategia. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012. http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/Maakuntasuunnitelma/Maakuntastrategia_netti.pdf Suutari, T., Kolehmainen, J., Rantanen, M., Hyyryläinen, T., Siippainen, A. & Ryhänen, H. 2011. Maaseutu innovaatioympäristönä. Teoksessa T. Suutari & M. Rantanen (toim.) Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla. Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 38/2011, 18-39. http://www.tem.fi/files/31323/TEMjul_38_2011_web.pdf Suutari, T., Hyyryläinen, T., Kolehmainen, J., Ryhänen, H. & Rantanen, M. 2011. Tapaustutkimusten yhteenveto. Teoksessa T. Suutari & M. Rantanen (toim.) Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla. Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 38/2011, 163-172. http://www.tem.fi/files/31323/TEMjul_38_2011_web.pdf Riikonen, E. 2013. Työ ja elinvoima. Osuuskunta Toivo.

101

Liite 1 TAULUKKO 1: MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN INNOVAATIOILMAPIIRI

Innovaatioilmapiiri

Täysin eri Jokseenkin mieltä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Yhteensä

Keskiarvo

2. MAMKissa vallitsee avoin, innovaatioiden syntyä tukeva ilmapiiri

6,8 %

33,8 %

56,8 %

2,7 %

2,55

1. MAMKissa suhtaudutaan myönteisesti innovaatiotoimintaan sekä siihen panostamiseen

2,7 %

27,0 %

54,1 %

16,2 %

2,84

3. MAMKissa henkilöstöä kannustetaan innovaatiotoimintaan

8,0 %

38,7 %

44,0 %

9,3 %

2,55

4. MAMKissa henkilöstöä kannustetaan kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä ja kehittämään toimivimpia

28,4 %

44,6 %

24,3 %

2,7 %

2,01

5. Uskallan ilmaista myös hulluimmat ideani ääneen lähimmille työkavereilleni

5,3 %

14,7 %

30,7 %

49,3 %

3,24

6. Kun minulla on ongelmia, voin keskustella niistä avoimesti esimieheni kanssa

0,0 %

16,0 %

40,0 %

44,0 %

3,28

7. Työympäristössäni vallitsee hyvä yhteishenki

2,7 %

14,7 %

57,3 %

25,3 %

3,05

8. Työyhteisössä vallitsee tasa-arvoisuus ja luottamus

4,0 %

21,3 %

53,3 %

21,3 %

2,92

9. MAMKin johto on sitoutunut innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen

12,3 %

28,8 %

43,8 %

15,1 %

2,62

10. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tulisi pitää erillään opetustoiminnasta

42,7 %

12,0 %

2,7 %

1,75

1,3 %

8,0 %

40,0 %

50,7 %

3,4

12. Innovaatiotoiminta kuuluu vain eri tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuville

56,0 %

33,3 %

9,3 %

1,3 %

1,56

13. MAMKissa suhtaudutaan avoimesti ja myönteisesti opiskelijoiden mukaan ottamiseen innovaatiotoimintaan

2,8 %

23,6 %

61,1 %

12,5 %

2,83

11. Innovaatiotoiminta kuuluu koko henkilöstölle

102

TAULUKKO 2: HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTIN INNOVAATIOILMAPIIRI

Innovaatioilmapiiri

Täysin eri Jokseenkin mieltä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Yhteensä

Keskiarvo

Yksikössäni vallitsee avoin, innovaatioiden syntyä tukeva ilmapiiri

0,0 %

33,3 %

66,7 %

3,67

Yksikössäni suhtaudutaan myönteisesti innovaatiotoimintaan sekä siihen panostamiseen

0,0 %

11,1 %

88,9 %

3,89

Yksikössäni henkilöstöä kannustetaan innovaatiotoimintaan

0,0 %

33,3 %

66,7 %

3,67

Yksikössäni henkilöstöä kannustetaan kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä ja kehittämään toimivimpia

0,0 %

25,0 %

75,0 %

0,0 %

2,75

Uskallan ilmaista myös hulluimmat ideani ääneen lähimmille työkavereilleni

0,0 %

100,0 %

Kun minulla on ongelmia, voin keskustella niistä avoimesti esimieheni kanssa

0,0 %

11,1 %

77,8 %

3,67

Työympäristössäni vallitsee hyvä yhteishenki

0,0 %

33,3 %

66,7 %

3,67

Työyhteisössä vallitsee tasa-arvoisuus ja luottamus

0,0 %

66,7 %

33,3 %

3,33

Yksikköni johto on sitoutunut innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen

0,0 %

11,1 %

22,2 %

66,7 %

3,56

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tulisi pitää erillään opetustoiminnasta

71,4 %

14,3 %

0,0 %

14,3 %

1,57

Innovaatiotoiminta kuuluu koko henkilöstölle

11,1 %

0,0 %

44,4 %

3,22

Innovaatiotoiminta kuuluu vain eri tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuville

62,5 %

37,5 %

0,0 %

1,38

Yksikössäni suhtaudutaan avoimesti ja myönteisesti opiskelijoiden mukaan ottamiseen innovaatiotoimintaan

12,5 %

0,0 %

62,5 %

25,0 %

103

TAULUKKO 3: AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUKSEN INNOVAATIOILMAPIIRI

Innovaatioilmapiiri

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Yhteensä

Keskiarvo

Yksikössäni vallitsee avoin, innovaatioiden syntyä tukeva ilmapiiri

25 %

42 %

33 %

3,08

Yksikössäni suhtaudutaan myönteisesti innovaatiotoimintaan sekä siihen panostamiseen

25 %

42 %

33 %

3,08

Yksikössäni henkilöstöä kannustetaan innovaatiotoimintaan

33 %

50 %

17 %

2,83

Yksikössäni henkilöstöä kannustetaan kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä ja kehittämään toimivimpia

58 %

25 %

17 %

2,58

Uskallan ilmaista myös hulluimmat ideani ääneen lähimmille työkavereilleni

25 %

67 %

3,58

Kun minulla on ongelmia, voin keskustella niistä avoimesti esimieheni kanssa

25 %

33 %

42 %

3,17

Työympäristössäni vallitsee hyvä yhteishenki

58 %

42 %

3,42

Työyhteisössä vallitsee tasa-arvoisuus ja luottamus

33 %

42 %

25 %

2,92

Yksikköni johto on sitoutunut innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen

25 %

50 %

25 %

42 %

50 %

1,75

17 %

83 %

3,83

75 %

25 %

1,25

27 %

55 %

18 %

2,91

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tulisi pitää erillään opetustoiminnasta Innovaatiotoiminta kuuluu koko henkilöstölle Innovaatiotoiminta kuuluu vain eri tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuville Yksikössäni suhtaudutaan avoimesti ja myönteisesti opiskelijoiden mukaan ottamiseen innovaatiotoimintaan

104

Täysin eri Jokseenkin mieltä eri mieltä

TAULUKKO 4: ESEDUN INNOVAATIOILMAPIIRI

Innovaatioilmapiiri

Täysin eri Jokseenkin mieltä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Yhteensä

Keskiarvo

1. ESEDUssa vallitsee avoin, innovaatioiden syntyä tukeva ilmapiiri

7,0 %

42,0 %

48,0 %

3,0 %

2,48

2. ESEDUssa suhtaudutaan myönteisesti innovaatiotoimintaan sekä siihen panostamiseen

3,0 %

36,0 %

55,0 %

6,0 %

2,65

3. ESEDUssa henkilöstöä kannustetaan innovaatiotoimintaan

3,0 %

52,0 %

36,0 %

9,0 %

2,52

4. ESEDUssa henkilöstöä kannustetaan kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä ja kehittämään toimivimpia

13,0 %

39,0 %

45,0 %

3,0 %

2,39

5. Uskallan ilmaista myös hulluimmat ideani ääneen lähimmille työkavereilleni

3,0 %

36,0 %

58,0 %

3,48

6. Kun minulla on ongelmia, voin keskustella niistä avoimesti esimieheni kanssa

7,0 %

10,0 %

23,0 %

60,0 %

3,39

7. Työympäristössäni vallitsee hyvä yhteishenki

0,0 %

23,0 %

45,0 %

32,0 %

3,10

13,0 %

29,0 %

42,0 %

16,0 %

2,61

7,0 %

39,0 %

47,0 %

7,0 %

2,55

78,0 %

7,0 %

12,0 %

3,0 %

1,42

4,0 %

0,0 %

25,0 %

71,0 %

3,65

12. Innovaatiotoiminta kuuluu vain eri tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuville

90,0 %

10,0 %

0,0 %

1,10

13. ESEDUssa suhtaudutaan avoimesti ja myönteisesti opiskelijoiden mukaan ottamiseen innovaatiotoimintaan

7,0 %

29,0 %

60,0 %

4,0 %

2,61

8. Työyhteisössä vallitsee tasa-arvoisuus ja luottamus 9. ESEDUn johto on sitoutunut innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen 10. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tulisi pitää erillään opetustoiminnasta 11. Innovaatiotoiminta kuuluu koko henkilöstölle

105

Muistiinpanoja:

INNOVAATIOTOIMINNAN PERUSTA MUODOSTUU HALUSTA TEHDÄ ASIOITA UUDELLA TAVALLA. SEN KESKEINEN VOIMAVARA ON ERILAISUUS.

Tutustu hankkeeseen: kinos-hanke.fi