Kustaa III, valistunut itsevaltias ja kulttuurin ystävä Kustaa III (1746−1792) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771−1792. Perittyään kruunun isältään hän kaappasi vallan takaisin kuninkaalle säädyiltä, jotka olivat käyttäneet ylintä hallintovaltaa Ruotsissa edelliset 50 vuotta. Kustaa III oli valistunut ja suvaitsevainen kuningas, joka edisti monella tapaa etenkin kulttuurielämää. Hänen mukaansa on nimetty kokonainen arkkitehtuurityyli, kustavilaisuus. Kustaa III oli myös harvinaisen kiinnostunut Suomen asioista. Kustaa III solmi avioliiton tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa. Puolisoja lähensi Kustaa III:n mikkeliläissyntyinen hovitallimestari (ks.) Adolf Fredrick Munck, jota joidenkin huhujen mukaan pidettiin jopa kruununprinssi Kustaa Aadolfin isänä. Edistyksellisyyden kääntöpuolena oli Kustaa III:n ailahteleva luonne. Poliitikkona hän oli epäjohdonmukainen ja tuhlaileva. Hän nimitti suosikkejaan korkeisiin virkoihin ja hallitsi vuosien mittaan yhä itsevaltaisemmin, mikä ärsytti aatelistoa. Kuningasta vastaan solmittiin salaliitto, jonka seurauksena häntä ammuttiin kuolettavasti kuninkaallisen oopperan naamiaisissa maaliskuussa 1792.
MKM
Tekstit: Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma Kannen muistomerkkikuva: MKM • Kartta: vanhakartta.fi Suunnittelu: Mainostoimisto Groteski • Paino: Etelä-Savon Kirjapaino 2013
Kustaa III kävi Mikkelin pitäjässä myös huhtikuussa 1790, jolloin hän oli täällä neuvottelemassa mahdollisista hyökkäystoimista Venäjää vastaan K.M. Armfeltin, G.H. Jägerhornin ja Savon Prikaatin komentaja von Stedingkin kanssa. Kustaa III ei saavuttanut sodalla tavoitettaan; sota päättyi elokuussa 1790 ilman rajamuutoksia. KUSTAAN MIKKELILÄISET SUOSIKIT Mikkelin pitäjän kirkkoherra Henrik Forsius (1733−1813) sai virkansa suoraan kuningas Kustaa III:lta. Kirkkoherran vaalissa toiseksi jäänyt helsinkiläinen Forsius anoi ja sai audienssin kuninkaalle Tukholmaan, jossa käytyjen keskustelujen jälkeen Kustaa III nimitti hänet Mikkelin kirkkoherraksi ohi vaalituloksen. 1782 Henrik Forsius muutti perheineen Mikkelin Kenkäveronniemen pappilaan, jonka hän kunnostutti perusteellisesti. Yli 30 vuotta kestäneen kirkkoherran uransa aikana hän teki monia uudistuksia ja oli hyvin pidetty seurakunnan paimen. Forsiuksen aikana koettiin myös kaksi sotaa, ja Kirkkopuiston kirkon palo. Uuden pitäjänkirkon valmistumista hän ei ehtinyt nähdä. Forsius kuoli 1813 ja hänet haudattiin Kirkkopuiston hautausmaalle. Forsius muistetaan myös ensimmäisten Helsingin historioiden kirjoittajana.
Sotamuseo
Myöhään illalla palasi hänen Majesteettinsa kaikkien iloksi hyvissä voimissa. Varhain aamulla seuraavana päivänä matkusti Hänen Majesteettinsa Heinolaan, mutta sitä ennen oli kontrahtirovasti ja kirkkoherra Forsiuksen toimesta asetettu pitäjän väestö kumpaakin sukupuolta, kirkkomaan viereen molemmin puolin, jota kautta Hänen Majesteettinsa oli kulkeva. Kun Hänen Majesteettinsa suvaitsi armollisesti huomata tämän, hän pysäytti vaununsa ja kuunteli sitä K. Majesteetin kallista henkeä ja hänen aseittensa onnellista menestystä koskevaa toivotusta, jonka kontrahtirovasti esitti koko seurakunnan nimessä. Sen loputtua kaikui kansakunnan omalla kielellä ilohuuto: Jumala siunatkoon meidän caickein Armollisimman Cuningamme, johon Hänen Majesteettinsa suvaitsi kaikkein armollisimmasti vastata suomenkielellä: suuri kiitos, pojat, ja kun K. Majesteetti viimein sanoi jäähyväiset seuraavilla yhtä armollisilla sanoilla: "Hyvästi pojat", kuului rahvaan suusta moninkertainen: "Jumala siunatkoon"-huuto.
Georg Magnus Sprengtporten (1740−1819) oli sotilas ja hallintomies, jota on nimitetty niin patriootiksi kuin petturiksi. Kustaa III nimitti hänet uuden Savon prikaatin ensimmäiseksi komentajaksi. Sprengtportenin everstinvirkatalo, Ristiinan Brahelinna, muodostui keskukseksi, jossa hän loi uudenlaisen sodankäyntimuodon ja piti epävirallista kadettikoulua omalla kustannuksellaan. Riitaannuttuaan kunkinkaan kanssa Sprengtporten siirtyi Venäjän keisarinna Katarina II:n palvelukseen. Kustaan sodan aikana Venäjän armeija toimi hänen laatimansa sotasuunnitelman mukaan. Haavoituttuaan Savon jääkärien tussarista Porrassalmen taistelussa hän lausui kuuluisat sanansa ”Omat koirat purivat”.
Mikkelin seudun kulttuuriperintöreitit
KUNINGAS KUSTAA III MIKKELISSÄ
Adolf Fredrik Munck (1749−1831) syntyi Mikkelin Rantakylässä, todennäköisesti Rantakylän kartanoon kuuluneessa Tarkian sotilasvirkatalossa. Hän aloitti palveluksensa isänsä tavoin Mikkelissä Savon jalkaväkirykmentissä, mutta siirtyi kuninkaan hovin palvelukseen 1765. Kuninkaan suosikkina hän eteni nopeasti kamarirevision puheenjohtajaksi ja hovitallimestariksi. Loistelias ura hovissa kariutui skandaaleihin. Munckin kerrottiin auttaneen kuningasparia makuuhuoneessa kruununperillisen alkuun saattamiseksi, ja häntä väitettiin prinssi Kustaa Adolfin todelliseksi isäksi. Väite todistettiin myöhemmin vääräksi, mutta Kustaan sotaan liittyneen seteliväärennösjutun takia Munck joutui epäsuosioon. Kuninkaan kuoltua hänet erotettiin viroistaan ja hän pakeni Pohjois-Italiaan. Museovirasto
Museovirasto
Käytyään tarkastamassa rajaseutuja Kustaa III palasi viikon kuluttua uudestaan Mikkelin kirkonkylään. Rovasti Forsius kirjoitti 26.10.1789 päiväkirjaansa kuninkaan matkasta:
”Hyvästi pojat!”
2. Mikkelin pitäjän kirkko
4 3
2
1
sijaitsi Maunukselan plaanin pohjoispuolella Suuren Savontien ja Loviisantien risteyksessä nykyisen Kirkkopuiston koilliskulmassa. 1754 rakennettua puista punaiseksi maalattua ristikirkkoa ympäröi aidattu hautausmaa, johon on haudattu mm. Porrassalmen taistelussa kuolleet upseerit. Jokaiseen kirkkomaan aidan porttiin oli kirkkoherra Forsius maalauttanut sopivaksi katsomansa sananparren, esimerkiksi: ”Te makaatte, me walwomme wartijoina”.
3. Paukkulan kartano
6. Porrassalmi
12.–13.6.1789 käytiin Kustaan sodan kuuluisa Porrassalmen taistelu, joka on maineikkaimpia Suomessa ennen itsenäisyyttä käytyjä maataisteluita. 720 Savon ja Porin prikaatin miestä onnistui lyömään kuusinkertaisen vihollisjoukon. Venäläisiä komensi puolta vaihtanut G.M. Sprengtporten. Viikon kuluttua uudessa hyökkäyksessä venäläiset onnistuivat murtautumaan Mikkeliin, jolloin kirkonkylä koki suurta tuhoa. Porrassalmen taistelun muistomerkki paljastettiin 1923. Lokakuisen vierailunsa yhteydessä 1789 Kustaa III kävi ratsain tutustumassa Porrassalmeen, missä hänelle selostettiin yksityiskohtaisesti taistelun kulkua.
7. Brahelinnan puustelli
Ristiinassa sijaitsee Savon jalkaväkirykmentti everstinpuustelli Brahelinna. Ristiinan Kyyrössä taisteltiin päivää ennen Porrassalmea 11.6.1789.
Jukka Kumpusalo
Kustaa III saapui seurueineen ensimmäisen kerran Mikkeliin 18.10.1789. Suunnilleen nykyisen Mikkelin Hallitustorin paikalla sijaitsi Maunukselan plaani, Savon joukkojen harjoituskenttä, jossa kirkkoherra Henrik Forsius toivotti kuninkaan tervetulleeksi. Suuri joukko mikkeliläisiä oli kokoontunut vastaanottamaan vieraita. Seuraavana päivänä Kustaa III tarkasti tällä paikalla Savon prikaatin joukot, ja jakoi sotilaille hopeisia muistorahoja.
1. Maunukselan plaani 2012 Seija Lipsanen
1. Maunukselan plaani
MKM
Kuningas Kustaa III kunnioitti Mikkeliä vierailemalla täällä kaksi kertaa Kustaan sodan aikana (1788−1790). Sodan tavoitteena oli Ruotsin suurvalta-aseman palauttaminen, ja Mikkelin pitäjä itäisen Suomen sotilasasutuksen keskuksena ja Savon prikaatin kotipaikkana oli varsin merkittävässä asemassa sodankäynnin kannalta. Tärkeä Porrassalmen taistelu käytiin 8 km Mikkelin kirkolta etelään. Mitä Kustaa III Mikkelissä näki ja koki? Tervetuloa tutustumaan!
isännöi Kustaa III:n seuruetta lokakuussa 1789. Kuninkaan kerrotaan ihastuneen kartanon munamaitoon. Kartanon omisti tuolloin kruununvouti Petter Johan Masalin. Mikkelin seudulla oli sotilaselämän keskuksena paljon kartanoita, rustholleja ja sotilasvirkataloja. Paukkulan tuonaikaista päärakennusta ei enää ole. Entisen kartanon alueella toimii Suomen Nuoriso-opisto.
4. Kustaan kivi
3. Kustaan kivi 2011
Iso kivi sijaitsee Paukkulantien päässä, levikkeen reunassa. Tarinan mukaan Kustaa III nautti päiväkahvit suuren kiven kupeessa. Toinen perimätieto nimestä puolestaan kertoo, että Kustaa III olisi käynyt kiven luona tarpeillaan. Siksi rinnakkaisnimenä tunnetaan myös ”Kustaan kusikivi”.
5 7 20 km
6
7 km
Mikkelin pitäjän papin asumus on sijainnut Kenkäveronniemessä 1400-luvun puolivälistä saakka. Kenkävero oli vielä Kustaa III:n aikana saari, jonne pääsi siltaa pitkin. Kirkkoherra Henrik Forsius oli juuri saanut pappilan mittavat kunnostustyöt valmiiksi, kun venäläiset joukot hävittivät sen heinäkuussa 1789. Kirkkoherra itse oli paennut perheineen Hirvensalmelle. Nykyinen pappilan päärakennus vuodelta 1869 on maamme ensimmäinen uusrenessanssipappila. Se toimi kirkkoherranvirastona vuoteen 1968 saakka.
2. Kirkkopuiston kirkon muistomerkki 1953
Reijo Tiusasen kokoelma
5. Kenkäveronniemi
6. Porrassalmi, postikortti 1913