Suunnittelu:MKM Mainostoimisto Groteski • Paino: Etelä-Savon Kirjapaino 2013
7. Jamankulma
Mikkelin seudun kulttuuriperintöreitit
8. Otonkulma
6. Laitisenkulma 1973 MMA
Proviisori Akseli Jama osti vuonna 1914 Mikkelin Uuden Apteekin. Hän rakennutti paikalle vuonna 1938 kivirakenteisen liikehuoneiston, jossa sijaitsi jugend-tyyliin sisustetun apteekin lisäksi lääkäreiden vastaanottotiloja ja asuntoja. Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema funktionalistinen rakennus oli aikanaan ensimmäinen keskustan moderni rakennus. Sisätilat on sittemmin muutettu täysin; vuodesta 2007 Jamankulma on ollut osa kauppakeskusta, joka on nimetty apteekkarin mukaan Akseliksi. Jamankulma on osa valtakunnallisesti merkittävää Hallitustorin rakennettua ympäristöä.
Teuvo Karjalainen, MKM
Maaherrankatu 18/Hallituskatu 7
Maaherrankatu 14/Raatihuoneenkatu 12
Otonkulma on saanut nimensä liikkeenjohtaja ja raatimies Otto Kinnusen mukaan. Kunnallisneuvosmies Kinnunen omisti kulmassa puutalon, ja vuonna 1940 hän rakennutti tilalle kivisen liiketalon, jonka suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas. Talossa toimi mm. vuosikymmeniä Mikkelin Alko.
9. Marskin aukio/Suur-Savon aukio/Mykkäkoulun kenttä
MKM
Otavankatu 1–3
Tekstit: Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma
7. Jamankulma 1930-luku Mauri Toiviainen
Puistokadun, Savilahdenkadun ja Poleninkadun rajaamaa aukiota kutsutaan vanhimpien mikkeliläisten puheessa Mykkäkoulun kentäksi sen pohjoisreunalla Puistokatu 1−3:ssa sijainneen Mikkelin Kuuromykkäin koulun mukaan. 1899−1901 rakennetut koulurakennukset suunnitteli T.H. Granstedt, ja ne on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Virallisesti aukio oli nimeltään Suur-Savon aukio, jota nimeä yhä silloin tällöin käytetään. Marsalkka Mannerheimia esittävä Kalervo Kallion veistämä Päämaja-patsas paljastettiin aukion Poleninkadun puoleisella reunalla 4.6.1967. Patsaan sijoittamisesta oli käyty kaupungin päättäjien keskuudessa kovaa kiistaa. Myöhemmin aukio ristittiin patsaan mukaan Marskin aukioksi. Keskustelu patsaan paikasta eli vuosikymmeniä. Vuonna 2003 patsas päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Hallitustorille, mihin Kallio oli sen alun perin suunnitellutkin. Marskin aukio jäi tyhjäksi, ja toimii nykyään parkkipaikkana.
9. Suur-Savon aukio 1950-luku
MIKKELIN KULMILLA
Elka
1. Molanderinmäki
4. Mikrankulma
Molanderinmäki on saanut nimensä Maaherrankatu 36:ssa sijainneesta Molanderin limonadi- ja kivennäisvesitehtaasta. Vuonna 1883 G. Molander vaimoineen ryhtyi valmistamaan limonadi- ja seltterivettä sekä vehnäleivonnaisia, joita he myivät useissa kioskeissa mm. Kirkkopuistossa. Kioskimyynti kannatti niin hyvin, että vuonna 1886 Molanderit rakensivat mainitulle paikalle vaatimattoman tehtaan. Simat ja soodavedet olivat suosittuja myös maaseudulla. Molanderin pariskunnan jälkeen tehtaan johtajaksi tuli Pekka Molander, joka omisti tehtaan vielä ainakin vuonna 1938. Samalla paikalla oli sittemmin Mesikon virvoitusjuomatehdas vuoteen 1960 asti, jolloin se siirtyi Olkkolankatu 1:een. (Olkkolankadun mäki tunnetaankin Mesikonmäkenä. Mesikon tunnetuin tuote oli Omenapore.) Nykyinen kerrostalo on rakennettu vuonna 1963.
Mikkelin Rautakauppa Oy (Mikra) perustettiin 1908. Yhtiö siirtyi vuonna 1919 ostamaansa kiinteistöön Savilahden- ja Maaherrankadun kulmaan. Vuonna 1937 Maaherrankadun puolelle liiketalon viereen nousi uusi liike- ja asuinrakennus, joka edelleen on paikoillaan. Vuodesta 1839 paikalla ollut puinen liiketalo purettiin nykyisen tieltä 1980-luvulla. Mikra ajautui konkurssiin 2000-luvun alussa. Sisäänkäynti Mikrankulmaan on vanhaan tapaan tyypillisesti – kulmassa!
2. Natulininkulma
1 2 4 56 7 9 8
3
Vuorikatu 11/Mikonkatu 21
Natulininkulma on saanut nimensä paikalla sijanneen Mikkelin vanhimpiin kuuluneen vuonna 1798 rakennetun talon mukaan, jossa asui 1800-luvun puolivälin jälkeen kaupunginpalvelija Antti Natulin. Taloa ei yrityksistä huolimatta suojeltu, ja kotiseutuneuvos Olli Kervinen siirrätti talon purkutöiden alta vuonna 1990 Ristiinaan, missä se tunnetaan Gränna-talona.
3. Kirkkopuisto
Kirkkopuisto on saanut nimensä paikalla 1754−1806 sijainneesta Mikkelin pitäjän kirkosta. August Sorsan suunnittelema kahtamoiskirkko ja kellotapuli rakennettiin silloiselle Mikkelin ydinalueelle, Hämeen ja Loviisan teiden risteyksen eteläpuolelle. Punamullalla maalatun kirkon ympärillä oli kiviaidan reunustama hautausmaa. Kirkko ja kellotapuli paloivat 1806 salaman sytyttämänä. Kirkon paikalla on muistopatsas. Uusi kirkko rakennettiin kauemmas Hämeen ja Kangasniementien risteykseen vuosina 1816−1817. Vanhasta kirkkomaasta tuli puisto, ja siksi se jäikin, kun kaupunginkirkko päätettiin rakentaa Ristimäelle vuonna 1897. Samana vuonna rakennettiin puistoon arkkitehti John L. Lybeckin suunnittelema soittopaviljonki Mikkelissä pidettyjä laulujuhlia varten. Kirkkopuisto on osa valtakunnallisesti arvokasta Mikkelin hallitustorin kulttuuriympäristöä. Vanha hautausmaaalue on suojeltu muinaismuistolain nojalla.
Maaherrankatu 24/Savilahdenkatu 5
5. Pulkkisenkulma
Savilahdenkatu 12/Mikonkatu 13
Pulkkisenkulma on kulmista ainoa, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja on edelleen pitkäaikaisen omistajasuvun, Pulkkisten, hallussa. Rakennukset muodostavat Mikkelissä jo harvinaisen, lajissaan hyvin edustavan ja aikanaan myös tyypillisen kokonaisuuden. Kulman ensimmäisen osan rakennutti kaupungin ensimmäinen räätäli F. Engstöm vuonna 1843. Toinen, vuonna 1875 valmistunut talo Savilahdenkadun varrella, on ainoa säilynyt lääninarkkitehti C. Kiseleffin rakennus Mikkelissä. Talossa sijaitsi 1890-luvulla raastuvanoikeus ja maistraatti. Pulkkisenkulma on merkittävä 1840-luvulta 1900-luvun alkuun ulottuvan rakennus- ja käyttöhistorian sekä asemakaava- ja kaupunkihistorian ilmentäjänä.
1. Natulininkulma 1970 MMA
Maaherrankatu 30–38
6. Laitisenkulma
Maaherrankatu 22/Savilahdenkatu 10
Oskar Laitinen perusti veljensä kanssa kelloliikkeen silloisten Aleksanterinkadun (nyk. Maaherrankatu) ja Kirkkokadun (nyk. Savilahdenkatu) kulmaan vuonna 1894. Kellosepänliikkeessä oli 1900-luvun alussa monipuolinen valikoima ulkomaisia kelloja ja kellonperiä, sekä mm. sormuksia, optiikkaa, ilmapuntareita ja soittimia. Puinen liikerakennus oli vuodelta 1843, ja se purettiin 1973. Laitisen liike jatkoi toimintaansa uudessa kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon piirtämässä rakennuksessa pitkään. Viereinen 1950-luvulla rakennettu osa, jossa toimii Laitisen Optikkoliike, on suojeltu asemakaavalla.
3. Kirkkopuiston kirkko 1754-1806 Elka
Mikkelissä, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa, taloilla on selkeät osoitteet. Kuitenkin monet paikat kulkevat paikallisten suussa jollain täysin muulla kuin virallisella nimellä. Monet nimet herättävät ihmetystä: Kirkkopuistossa ei ole kirkkoa, Marskin aukiolla ei ole Marskia. Mitä ovat Jamankulma, Laitisenkulma ja Molanderinmäki ja miksi? Tervetuloa tutustumaan!
5. Pulkkisenkulma 1970