Mikkelin kaupungin henkilöstölehti by Mainostoimisto Groteski

un n

stö

hen

lö

ka u p

e lin kk

/ l e ht i 1

ESSOTE etenee konseptina sekä työmaalla

Kävelystä ja pyöräilystä potkua Mikkelin kulmille

Työpäivä KONSERNITARKASTAJAN MATKASSA

Sisältö

4 12 11 Mikkelin kaupungin henkilöstölehti Numero: 1/2016

Pääkirjoitus

10 + 1 kysymystä

ESSOTE etenee

Mitä Tierassa oikein tapahtuu?

Kaavoituksen salat Kirkonvarkaudessa

Tiimejä ja tehokasta tilankäyttöä

Muutoksen tuulia Mikkelin kaupunkikuvassa

Suomea juhlitaan yhdessä kotia unohtamatta

Liikettä ja hyvinvointia Mikkelissä

Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille

Kaupungin virkistyspaikat

Kaupungin kesätyöt 2016

Konsernintarkastajan matkassa

Solmu-projektin välitilinpäätös

Johtamisen haasteet esillä EJK-seminaarissa

Henkilöstöfaktaa

Paljastuksia

Sutkautuksia

PÄÄTOIMITTAJA Merja Airas

TOIMITUSSIHTEERI Satu-Mari Tolonen

TAITTO Mainos- ja digitoimisto Groteski

TOIMITUSKUNTA Merja Airas Sari Häkkinen Susanna Latvala Piia Mäkilä Minna Oksa Tarja Pöyhönen Kalle Räinä Satu-Mari Tolonen Mikko Tuovinen Jannika Vahvaselkä Arja Väänänen

TOIMITTAJA Mikko Tuovinen

PAINO Grano Mikkeli

VALOKUVAAJA Jannika Vahvaselkä KANSIKUVA Jannika Vahvaselkä

PÄÄKIRJOITUS

Muutosta ilmassa MIKKELIN KAUPUNKI elää suurten muutosten aikaa. Osa muutoksista tulee kaupungin sisäisestä muutostarpeesta, kuten hallintopalvelukeskus, tilatehokkuuden parantaminen ja hallintorakenteen uudistus. Myös valtakunnallisesti Suomessa tapahtuu suuria asioita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden muutos aiheuttaa haasteita koko Mikkelin kaupungin organisaatiolle. Kyse ei ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta, vaan koko kaupungin toimintaan vaikuttavasta uudelleenjärjestelystä. Kaikissa tällä hetkellä tapahtuvissa muutoksissa yhteistä on niiden päämäärä – organisaatioiden toiminnan virittäminen. Oli kyse sitten hallintopalvelukeskuksesta, hallintorakenneuudistuksesta tai tilatehokkuuden parantamisesta, on kaikissa näissä muutoksissa perustehtävät tunnistettu eikä niitä kyseenalaisteta. Näin olen ainakin ymmärtänyt ja tähän haluan vahvasti uskoa. Työn tekemisellä on aina omat reunaehtonsa, joista ei voi poiketa. Samat toiminnot siis tulee suorittaa jatkossakin mutta eri tavalla. Muutoksen läpiviennissä on tarkoituksenmukaista, että me kaikki osallistumme mahdollisimman paljon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Meillä jokaisella on itsellämme paras näkemys työtehtäviemme suorittamisesta, kehittämisestä ja reunaehdoista. Suuret muutokset harvoin onnistuvat niin, että kaikki yksityiskohdat osuvat kerralla kohdalleen. Toimintatapoja muokataan jatkuvasti, hyviä käytäntöjä monistetaan ja huonoista luovutaan vaivihkaa. Avoin mieli ja kokeilunhalu ovat kuitenkin tärkeitä prosessien kehittämiseksi. Muutosprosessin tulisi toimiakseen aiheuttaa mahdollisimman vähän tuskaa. Kun muutoksia tapahtuu useita samanaikaisesti, on niistä tiedottaminen ensisijaisen tärkeää. Epätietoisuus on muutosten läpiviennin pahin uhka. Erityisesti esimiestehtävissä työskentelevien tulee tiedottaa aktiivisesti; kuka tekee muutoksia, kenelle ja millä aikataululla. Muutoksella täytyy myös olla tavoite. Useimmiten tavoite on taloudellinen, jolloin organisaation tulee joko sopeutua muuttuneeseen markkinatilanteeseen tai varautua jo etukäteen tulevaan. Asioiden uudelleenjärjestely ilman päämäärää rasittaa organisaatiota ja aiheuttaa turhautumista sekä innovatiivisuuden laskua.

Jarkko Hyttinen kiinteistöjohtaja

Onnistuessaan muutos on mahdollisuus kehittyä niin henkilökohtaisella taholla kuin koko organisaation näkökulmasta. Asioiden uudelleenjärjestelyn yhteydessä on mahdollista vaikuttaa omaan työtoimenkuvaan. Usein muutoksen seurauksena huomataan, että asioita voi tehdä monella eri tavalla.

”

Avoin mieli ja kokeilunhalu ovat kuitenkin tärkeitä prosessien kehittämiseksi.

Talouden näkökulmasta Mikkelin kaupungin suurin omaisuus ovat kiinteistömme. Mitä kuitenkaan tekisimme koko kiinteistömassalla, jos sille ei olisi käyttäjiä. Tärkein yhteinen omaisuutemme ovatkin kiinteistöjen käyttäjät eli osaava henkilöstö. Huolehditaan yhteisestä omaisuudestamme, omasta hyvinvoinnistamme. Suurimmalla osalla meistä alkaa kesäloma olla lähellä. Loma on hyvää aikaa rentoutua perheen ja ystävien seurassa. Sopivasti liikkuen ja lempiharrastusten parissa puuhastellen akut latautuvat taas syksyä varten. (Toivottavasti) aurinkoista kesää kaikille!

HENKILÖKUVA

10+1 kysymystä henkilöstöjohtaja

Heli Huopaiselle KYSYMYKSET: JANNIKA VAHVASELKÄ / VASTAUKSET: HELI HUOPAINEN / KUVA: JANNIKA VAHVASELKÄ

JOTTA PÄÄSTÄÄN YLI ALKUJÄNNITYKSESTÄ, KERRO SUURIMMAT SALAISUUTESI HETI KÄTTELYSSÄ!

Rakastan lauantai-iltoja ja piknikejä. Perhe on jo varmaan ihan kyllästynyt syömään kesäisin eväitä viltillä ulkona. Sytyn hyvistä ja syvistä keskusteluista, uusista ideoista ja vilkkaasta ajatustenvaihdosta. Viikonloppuisin myyrään pihalla ja puutarhassa, sekä mökillä että kotona. Ulkoilen ja urheilen, pidän etenkin lenkkeilystä. Olen eläin- ja lapsirakas, meillä on kaksi kissaa ja koira, italialainen Lagotto Romagnolo. Olemme toimineet vuosia myös tuki- ja sijaisperheenä. Matkustamme jonkun verran perheen kanssa, vaikka koti on minulle äärimmäisen rakas paikka. Juoksulenkki, sauna ja hyvä ruoka: nautinnollista. Olen ikuinen opiskelija ja kannustan muitakin opiskelemaan. Olen mukana Itä-Suomen yliopiston luottamustutkimusryhmässä, tohtorikoulutusohjelmassa Joensuussa. Aika vaan ei ole nyt opiskeluun riittänyt, mutta se ei sitä estä, etteikö iltaisin tulisi uusinta tutkimustietoa alalta luettua, muun muassa johtamisesta, työhyvinvoinnista ja tulevaisuustutkimuksesta. Haluan kehittyä ja kehittää.

MISTÄ MAHDAT OLLA KOTOISIN JA MITEN PÄÄDYIT MIKKELIIN?

MITEN OLET KOTIUTUNUT MIKKELIIN?

Olen syntynyt Oulussa ja asunut kymmenisen vuotta Helsingissä. Mikkeliin tulin Kuopiosta, jossa perhe vielä asuu, lähtökuopissa tänne etelään päin kuitenkin. Miehelläni on mahdollisuus siirtää työnsä Mikkeliin, kunhan 18-vuotiaan Cecilia-tyttären opiskelu- ja asumisasiat järjestyvät

Olen kotiutunut Mikkeliin aivan loistavasti. Mikkeli on sopivan kokoinen kaupunki, täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja kaunis luonto. Palvelu on erinomaista ja ihmiset ovat mukavia. Viihdyn äärimmäisen hyvin, Mikkeli on mutkaton.

4 4

MITÄ JÄBÄ DUUNAA VAPAA-AJALLA?

Meitsi kuuntelee, mitä nuorilla on kerrottavaa. Istutaan usein keittiön pöydän ääressä tyttären ja tyttären kavereiden kanssa ja ihmetellään mitä maailmalla tapahtuu. Nuorilla on mahtavia mielipiteitä ja ajatukset pysyy näin itselläkin fressinä. Niin ainakin luulen.

MINKÄLAISIA KESKUSTELUJA KEITTIÖN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ ON VIIMEKSI VIRINNYT?

MITÄ TEHTÄVIÄ HENKILÖSTÖJOHTAJAN TYÖHÖN KUULUU?

MINKÄLAINEN OLISI UNELMIESI HENKILÖSTÖ?

Nuorten kanssa olemme viime aikoina puhuneet politiikasta, koska lukiossa on ollut juuri yhteiskuntaopin kursseja. Myös kestävästä kehityksestä, vihreistä arvoista ja eettisyydestä olemme puhuneet paljon. Erilaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on myös mieliaihe, tuntuu, että suvaitsevaisuus on nuorilla erinomaisella tasolla. Nuorten kanssa toimimiseen ja vuorovaikutukseen saa samalla hyviä neuvoja: aiheellisesti on pöllytetty meidän vanhempien luutuneita käsityksiä ja ennakkoluuloja.

Henkilöstöjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on henkilöstöstrategian toteuttaminen ja henkilöstöpalveluiden johtaminen. Henkilöstöpalveluihin kuuluvat rekrytointi, osaamisen kehittäminen mukaanlukien perehdytyksen koordinointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, muistamiset ja palkitsemiset, työhyvinvointi, työsuojelu ja työturvallisuus, työterveyshuolto, henkilöstötietojärjestelmät ja -raportointi sekä henkilöstösuunnittelu. Kiteytettynä johdon, esimiesten ja henkilöstön tuki henkilöstöasioissa.

Meillä on mahtava, osaava henkilöstö. Mikkelin kaupunki on erinomainen työyhteisö, en olisi enempää voinut toivoa. Kaikki ovat auttavaisia, ystävällisiä ja yhteistyökykyisiä. Meistä on vaikka mihin. Pidän myös siitä, että Mikkelin kaupunki näyttäytyy modernina ja aikaansa seuraavana työpaikkana, meillä saa kehittää asioita, emme ole jämähtäneet paikallemme. Meillä on myös huumoria.

MISTÄ NAUTIT TYÖSSÄSI ENITEN? VAI NAUTITKO?

TYÖSI HAASTAVIMMAT PUOLET? HENKILÖSTÖ TIETENKIN, MUTTA…

No nautin! Parasta työssä on yhdessä tekeminen ja kehittämismahdollisuudet; meillä on henkilöstöpalveluissa erinomainen tiimi. Henkilöstöasioiden hoitaminen on niin minun juttuni. HR-tehtäväkenttä on laaja ja täytyy olla tuntosarvet pystyssä ja haistella, mitä uusia tuulia alalla on meneillään. Ihan kaikkeen muutokseen ja uuteen meidän ei tarvitse lähteä mukaan, vaan teemme asiat ”omannäköisesti”, Mikkelin kaupungille sopivalla tavalla. Loistavaa on Mikkelissä se, että henkilöstöjohtaja on mukana johtoryhmässä. Mikkelissä on kehittämismyönteinen ilmapiiri ja viestintäporukka tekee hyvää työtä kaupunkikuvan eteen.

Haasteet ovat mahdollisuuksia. Meidän pitää saavuttaa tänäkin vuonna useita tavoitteita, mutta hyvällä suunnittelulla saamme paljon aikaan. Haluan usein korostaa ajankäytön suunnittelun tärkeyttä.

”

TERVEISESI MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLLE

MIHIN KYSYMYKSEEN OLISIT HALUNNUT VASTATA? KERRO SE JA VASTAA SIIHEN MYÖS.

Tarkoitukseni on kiertää ajan kanssa jokaisessa työyksikössä ja tavata koko henkilöstöä. Alku on vain ollut kovin vauhdikas. Toivon, että tuotte kehitysideoita esiin ja että ideoita työn kehittämiseksi otetaan työyksiköissä käyttöön. Toivon myös paljon keskustelua ja vuorovaikutusta sekä aktiivista osallistumista. Kannustan verkostoitumaan yli toimialarajojen. Korostan myös arvostuksen ja luottamuksen tärkeyttä, niiden varaan rakentuu paljon. Mikkelin kaupungilla on menossa paljon muutosprosesseja, jotka ovat edellyttäneet henkilöstöltä muutosvalmiutta. Muutoksen keskelläkin meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena on tarjota kuntalaiselle laadukkaita palveluja. Tartu rohkeasti hihasta kiinni kun pyyhällän ohi, palautetta saa antaa!

Mikkelissä on kehittämismyönteinen ilmapiiri. – Heli Huopainen

– MIKÄ PITÄÄ JÄBÄN TIELLÄ? Hyvä uni, liikunta ja terveellinen ruoka! Vaikka notkun työpaikalla ajoittain pitkään, tiedän myös palautumisen merkityksen. Korostan aina hyvinvoinnin merkitystä, on tärkeää pitää itsestään huolta, syödä terveellisesti, nukkua ja liikkua riittävästi. Toisen arvostavaa kohtelua ja kuuntelemista normaalissa arjessa ei saa unohtaa, vaikka nykymaailman meno onkin vauhdikasta. Positiivinen suhtautuminen ylipäätään asioihin on olennaista! 5

SOTE Henkilöstöjohtaja Merja Vihanto • psykiatrinen sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri • siirtyi Essoteen Mikkelin kaupungin henkilöstöpäällikön virasta • työskennellyt aiemmin muun muassa Kuopion kaupungilla henkilöstö- ja työsuojelupäällikkönä ja työhyvinvointipäällikkönä, Rantasalmen kunnassa henkilöstöpäällikkönä ja Juvan kunnassa hoivapalvelupäällikkönä • syntynyt ja asuu nyt Varkaudessa, asunut koko elämänsä Savossa • perheeseen kuuluvat mies, kissa ja kaksi aikuista tytärtä, jotka asuvat jo omillaan • 53-vuotias • harrastukset vapaa-ajalla ulkoilu, kuntosalilla käynti, villasukkien neulominen, sukututkimus Merja odottaa jo uusia kollegoita. >

• harrastus työmatkaa ajaessa äänidekkarien kuuntelu • Motto: ”Et aina voi valita, mitä sinulle tapahtuu, mutta voit aina valita miten siihen asennoidut.”

Sosiaali- ja terveyspalveluissa valmistaudutaan vuodenvaihteeseen

ESSOTE etenee! TEKSTI: SATU-MARI TOLONEN / KUVA: JANNIKA VAHVASELKÄ

VIIME KESÄN HELMI-LEHDEN SOTEAIHEISEN AUKEAMAN OTSIKOSSA TODETTIIN, ETTÄ ETELÄ-SAVON SOTEN RAKENNUSPUUT OVAT KASASSA. NYT VOISI JATKAA SAMAA TEEMAA MUKAILLEN, ETTÄ SEINÄELEMENTTEJÄ SOVITELLAAN JO.

TUTUSTU TARKEMMIN ESSOTEEN www.etelasavonsote.fi www.laastarilehti.fi www.essote.fi

> koko valmisteluprosessi ja valmistelun aikana syntyneet dokumentit > Essoten sähköinen henkilöstölehti – jatkuvasti päivittyvää ajantasaista tietoa > kuntayhtymän verkkosivut, uudistuvat syksyn aikana ja korvaavat vuoden vaihteessa myös sivut www.mikkelinseutusote.ﬁ

Vaikka valtakunnan tason sote-ratkaisun etsiminen on ollut välillä vatulointia ja vatkaamista, Etelä-Savossa päästiin etumatkalta liikkeelle. Reilun vuoden mittaisen valmistelun aikana laadittiin uudelle yhteiselle organisaatiolle perusta ja malli, jolla mennään eteenpäin kohti vuotta 2019 ja seuraavaa suurta myllerrystä, maakuntiin pohjautuvan aluehallintomallin käyttöönottoa. Eteläsavolainen malli toteutetaan niin, että Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttui sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymäksi tämän vuoden maaliskuun alussa ja seitsemän kunnan koko sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy sen vastuulle vuoden 2017 alusta. Henkilöstön kannalta menossa ovat siis mittavat järjestelyt, koska työnantaja vaihtuu kaikilla Mikkelin seutusotenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla. Kuntalaisille ja palvelujen käyttäjille uudistuksen tulisi näkyä ennen kaikkea parempana palveluketjuna ja jouhevana asiointina. Konkreettisin muutos tulee kuitenkin siitä, että Pankalammen terveysaseman vastaanottotilat siirtyvät lähemmäksi toria, keskussairaalan tontille. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että kansan tietoisuuteen on istutettava myös organisaation uusi nimi: kuntayhtymä kastettiin Essoteksi – voisipa vaikka arvella, että nimelle antoi mallia serkku kaakon suunnasta, sillä Etelä-Karjalassa vastaava organisaatio on Eksote.

Henkilöstöjohtaja kokoaa henkilöstöpalapeliä Essoten henkilöstön rekrytointi etenee vaiheittain. Uusi organisaatio rakennetaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, ja ensi vaiheessa etsittiin avainhenkilöt johtotehtäviin. Ensimmäisten joukossa valittiin muun muassa henkilöstöjohtaja. Virkaan siirtyi Mikkelin kaupungilla vasta helmikuussa 2016 aloittanut Merja Vihanto. Merjan tehtävänä on varmistaa, että jokaiselle asiantuntijalle löytyy oma paikka organisaatiossa. - Henkilöstöhallinto on tukipalvelua, jonka tärkein tehtävä on auttaa asiakas- ja potilastyötä tekeviä onnistumaan omassa tehtävässään. Henkilöstöjohtaja luo osaltaan näitä onnistumisen mahdollisuuksia muille toimijoille. Tekemistä on paljon, joten tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

henkilöstömäärä nousee 1400:sta noin 3100:aan. Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilöstö eli sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Työtä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin. - Tärkeimmät sisäiset yhteistyökumppanini ovat muiden päävastuualueiden johtajat ja muutosjohtaja, joiden kanssa teemme tiivistä tiimityötä, ja jatkossa tietenkin kuntayhtymän johtaja. Lisäksi lähipiiriini kuuluvat mukaan tulevien organisaatioiden edustajista muodostuva, koko valmistelun ajan koossa ollut henkilöstöryhmä ja väliaikainen yhteistyötoimikunta. Ulkoisista sidosryhmistä mainittakoon kuntayhtymän jäsenkunnat, työterveyshuolto, Kuntien eläkevakuutus ja Kuntatyönantaja. Henkilöstöjohtajalla on paljon johdettavaa, mutta ei vielä toistaiseksi johdettavia. - Esimieheni on kuntayhtymän johtaja. Sen sijaan itse en tällä hetkellä ole vielä yhdenkään henkilön esimies, koska vasta rakennamme uutta organisaatiota. Muun muassa henkilöstöpalvelujen kokonaisuus muotoutuu tämän kesän ja tulevan syksyn aikana ja sen jälkeen selviää myös henkilöstöpalvelujen vaatimat henkilöstöresurssit. Valmiita malleja ja entisiä toimintaohjeita ei ole, joten asioita joutuu ratkaisemaan joskus hyvinkin nopeasti sitä mukaa kuin ratkottavaa ilmenee. - Se on toisaalta haaste, mutta toisaalta se mahdollistaa uusia, luovia ratkaisuja ja on osaltaan tämän työn ”suola”.

Työyhteisön ilmapiiri syntyy kaikkien yhteistyönä Kun rakennetaan uutta organisaatiota, luodaan samalla myös organisaatiokulttuuria. Siihen sisältyvät myös työhyvinvointia tukevat asiat. Ensimmäisten työntäyteisten viikkojen kokemusten perusteella Merja suhtautuu positiivisin mielin ja innostuneesti tulevaan. Koossa on hyvä porukka, jolla on yhteinen maali. - Olen erityisen ilahtunut siitä, miten yhteistyö uusien työkavereiden kanssa on lähtenyt niin hyvin liikkeelle. Kaikilla on sama päämäärä ja luja motivaatio yhteiseen tekemiseen. Hyvän työyhteisön tunnistaa monesta asiasta. - Jos useimpina aamuina tuntuu siltä, että on mukava lähteä töihin, niin todennäköisesti silloin työskentelee hyvässä työyhteisössä. Hyvässä työyhteisössä on avoin ilmapiiri, siellä saa apua ja tukea työkavereilta ja voi ilmaista omia mielipiteitään. Hyvässä työyhteisössä on tilaa myös huumorille.

- Henkilöstön sijoitussuunnitelman koordinointi on yksi tärkeimmistä tehtävistäni, jotta jokainen tietää hyvissä ajoin työyksikkönsä ja esimiehensä nimen. Päällikkö- ja esimiestehtävien rekrytointi on kahdessa vaiheessa alku- ja loppukesän aikana. Niihin liittyy nyt paljon valmisteluja.

Työyhteisössä kaikilla on omat asiantuntijatehtävänsä, mutta jokaisella on myös vastuu ilmapiiristä ja jokainen vaikuttaa siihen omalta osaltaan.

Pelipaikkojen lisäksi tarvitaan myös sääntöjä ja ohjeita.

- Oma asenne ratkaisee hyvin paljon, millaisen ilmapiirin luo ympärilleen - tämä pätee myös työpaikalla. Mutta ilman muuta myös esimiestyöllä ja johtamisella on merkitystä työyhteisöön.

- Tämän vuoden aikana on päätettävä, millaisilla pelisäännöillä ja toimintaohjeilla vuoden vaihteen jälkeen toimitaan. Merja Vihannon näpeissä on entisen sairaanhoitopiirin ja siirtyvien kuntien työntekijän sijoittelu organisaatioon. Organisaation

- Meitä on täällä jo joukko toimijoita varmistamassa sitä, että vuoden vaihteen siirtymiset sujuvat hyvin, jokainen tietää mihin työpisteeseen menee, kuka on esimies ja palkka on maksussa oikeassa aikataulussa. Tervetuloa! 7

TIERA

Jukka Hokkanen >

Mitä Tierassa oikein tapahtuu?

TEKSTI: MIKKO TUOVINEN KUVAT: JANNIKA VAHVASELKÄ

TIERA ON SE PAIKKA, JONNE OTAT YHTEYTTÄ, JOS RAUTASI EI TOIMI JA YHTEYDET TEMPPUILEVAT. KUNTIEN TIERA OY:N MIKKELIN TOIMIPISTEESSÄ MIKKELIN KIRJALASSA OTETAAN PALVELUPYYNTÖSI VASTAAN. EHKÄ OLETKIN NÄHNYT TIERALAISIA JOSKUS KAUPUNGIN KIINTEISTÖISSÄ KANTAMASSA TIETOKONEITA. NYT VUOROSTAAN HELMI-LEHDEN TOIMITUS KÄVI TUTUSTUMASSA TIERAN HENKILÖSTÖÖN JA TILOIHIN.

- Jääkärinkadulla olemme olleet vuodesta 2010 alkaen, kertoo Tieran henkilöstöasiantuntija Jarkko Sanisalo. Mikkelin kaupunki on Tieran perustajaosakas ja Mikkelin toimipiste on Suomen kolmanneksi suurin. Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka kehittää kuntasektorin ICT-palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. - Henkilökuntaa meillä on Mikkelissä kahdeksantoista. Meillä on täällä kahden toiminnon systeemi. Toisaalta on infrapalveluliiketoimintaa ja toisaalta Tieran hallintoa. Käyttö- ja laitetuki on tietenkin näkyvin osa toiminnastamme kaupungin henkilöstölle, Sanisalo summaa ﬁrman toimintoja. - Minun työkuvaani kuuluvat Tieran palkkaprosessit, työturvallisuus ja -terveys, henkilöstöedut ja osaamisen kehittäminen sekä yleinen henkilöstöhallinto, Sanisalo summaa työnkuvaansa. 8

Jarkko Sanisalo >

Atte Silventoinen >

8 TÄRPPIÄ! NÄIN KÄYTÄT KAUPUNGIN IT-TUKIKANAVIA

1. Hallinnon tietokoneet ja tietoliikenneverkko a. Kun tietokone, tietoliikenneyhteys tai Windows-salasana ei toimi -> Tieran tuki b. Kun tarvitset uuden tietokoneen, Windows-tunnuksen tai sähköpostin -> esimiehen kautta Tieran tukeen

2. Opetuksen tietokoneet, tabletit ja tietoliikenneverkko a. Kun tietokone tai tietoliikenneyhteys ei toimi -> Marko ja Tero avtuki@edu.mikkeli.fi

Käyttötuki avainasemassa Tierassa puhutaan talon sisällä elinkaarihallintapalveluista, kun tarkoitetaan laitteiston toimivuutta. Jukka Hokkanen kertoo, että hän huolehtii raudan vaihtoaikataulutuksesta ja että kaikilla on ajanmukaiset työasemat. Konetilaukset myös kulkevat hänen kauttaan. Käyttötukeen voi suoraan soittaa, kun asia on kiireellinen. Kiireettömissä tapauksissa suositellaan sähköpostia. Toimintamalli on paikallinen eli soitot ohjautuvat Mikkelin toimipisteeseen. Vaikka soittaminen on yleensä tuttavallisesti helpointa, on Tieralla käytössään myös itsepalveluportaali, jonka osoite löytyy kaupungin tietokoneiden tukipyyntöohjeistuksesta työpöydältä. Portaalissa voi helposti seurata tukipyynnön etenemistä. - Eniten tukipyyntöjä tulee puhelimitse, sitten sähköpostin kautta ja kolmantena tulee portaali, avaa asiaa ryhmävastaava Firzeta Jakupovic. - Itsepalveluportaalin vahvuus on juuri siinä, että asiakas näkee, mitä on tukipyynnön eteen tehty ja milloin, Jakupovic täsmentää.

b. Kun projektori ei toimi -> Marko ja Tero avtuki@edu.mikkeli.fi c. Kun tarvitset uuden laitteen -> esimiehen kautta Markolle ja Terolle avtuki@edu.mikkeli.fi d. Kun tarvitset uuden Windows-tunnuksen tai salasanan -> koulusihteerit

3. Effica-asiat a. Kun Effica tai Effica-tunnus ei toimi tai tarvitset opastusta -> Medi-IT:n tuki b. Kun tarvitset uuden Efficatunnuksen -> esimiehen kautta Tieran tukeen

4. Talouden ja palkanlaskennan asiat a. Kun KuntaERP tai Populus ei toimi -> Taitoan asiakas-* palvelu, Asta

Populus-tunnukset -> esimiehen kautta Taitoan asiakaspalveluun, Astaan c. Kun tarvitset opastusta -> Talouspalvelut ja Henkilöstöpalvelut

5. Toimialojen sovellukset a. Kun sovellus ei toimi tai tarvitset opastusta -> pääkäyttäjät b. Kun tarvitset käyttäjätunnuksen tai oikeuksia -> esimiehen kautta pääkäyttäjälle

6. Puhelimet ja liittymät a. Kun tarvitset opastusta -> Pirjo Hämäläinen b. Kun tarvitset uuden liittymän tai puhelimen -> esimiehen kautta Pirjo Hämäläiselle

7. Tulostimet a. Kun laite ei toimi tai tarvitset opastusta -> laitteen toimittaja b. Kun tarvitset verkkotulostinajurin tietokoneellesi -> Tieran tuki

8. Muut tekniset asiat a. Nykyisten sovellusten ja laitteiden kehitys ja uusien hankinta -> tietohallinto b. Kun tarvitset opastusta -> tietohallinto

b. KuntaERP-tunnukset -> toimialan talousvastaavan kautta Jari Laitiselle

Käyttötuen puolella puhelumäärät vaihtelevat ajankohtien mukaan. Jonne Lötjönen tietää kertoa, että yleinen puhelun aihe on salasanan unohtuminen. - Se on tyypillistä maanantaisin tai kun henkilö on palannut lomalta töihin, Lötjönen sanoo. Lähi- ja käyttötukeen kuuluvat Lötjösen lisäksi myös Marja Jussi-Pekka, Kati Kujala, Tero Oksala, Atte Silventoinen ja Marko Väisänen. Ohjelmapaketointipuolella kaupungin hallinnon sovelluksia sekä niiden asennuksia ja testauksia hallinnoi Jani Konttinen. Raine Koste taas mainitsee työnkuvakseen asiakkuuksien laitepalvelut ja etähallinnoinnin. - Tuen piirissä Mikkelissä on noin 3300 tietokonetta. Pystymme muodostamaan etäyhteyden työasemaan, jolloin monito-

rointi, koneiden terveystietojen tarkastelu ja vikatilanteiden korjaaminen mahdollistuu, Koste kertoo.

Yhteistyön merkitykset Tieran ja kaupungin tietohallinnon kesken vallitsee luonnollisesti syvä yhteistyö. Tukimalli voi kuitenkin olla riippuvainen toimialasta. Esimerkiksi opetuspuolella sovellustuelle on kaupungin henkilöstöllä omat ohjeensa. Helmi-lehden toimituksen Tiera-kierros loppuu Jääkäri-rakennuksen ulko-ovelle ”vallihaudan” eteen. Nyt tiedämme, mitä Tierassa oikein tapahtuu. 9

ASUNTOMESSUT

Kaavoituksen salat Kirkonvarkaudessa TEKSTI: JANNIKA VAHVASELKÄ KUVAT: ASUNTOMESSUTOIMISTO MIKKELI PIIRROKSET: MAINOSTOIMISTO GROTESKI

– vuosi asuntomessuihin

≤

ELIN MIKKKUSTA KES

Liito-orava ANTTOLA

enk atu

Rantareitti

Venesatama

Paasosenpuisto

on r an

kon var kau d

Mo isi

Moisionrannantie

Kir

ie nt

Nordenstrenginpuisto

12/

Haapa

katu

Heinzenpuisto

15/

1 2

16/

15/

nto Rak Oy Sa ima enn a usli ike n Atelj Avik e aine e I c/o nO y

15/

16/

15/

17/

Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, Keski-Suomessa jopa sammakkoa useammin. Viitasammakko on öisin ja hämärän aikaan aktiivisempi kuin päiväsaikaan, mutta nuoremmat yksilöt saattavat olla usein myös päiväaktiivisia. Ulkonäöltään viitasammakko on erittäin lähellä ruskosammakkoa, mutta viitasammakolla on usein ruskosammakkoa terävämpi kuono, se on kooltaan pienempi ja sen vatsa on väritykseltään tasaisempi. Suuri takavarpaan kyhmy ja pulputtava ääntely ovat varmimpia tuntomerkkejä.

17/

(Lähde: Suomen Lajitietokeskus, laji.fi)

Antellinranta

17/

Antellinpuisto

Viitasammakko

17/

Antellinkatu

11 15/ 10

15/

Asu

7 15/6

15/

13/

Rantareitti

Moi

de n Kir ko nv ark au

15/

13/

sion

ka tu

14/

13/

ran nan t

13/

12/

salon

14/

13/

12/

Liito-orava on oravaa selvästi pienempi ja turkki on väriltään hopeanharmaa. Liitoon se pääsee etu- ja takajalkojen välisen kalvomaisen ihon avulla ja se saattaa liitää lähes 80 metriä. Liito-oravalla on tavallisesti käytössä useampia pesiä esimerkiksi vanhoissa tikankoloissa. Liito-orava on kasvissyöjä, joka syö pääosin haavan- ja lepänlehtiä ja sen elinpaikka paljastuu useimmiten jätösten avulla, jotka ovat kuin kullanruskeita riisinjyviä. Liito-oravaa pidetään haapametsän symbolina ja sen kautta voidaan suojella muita vanhan metsän lajeja, sillä erityisesti vanhat haavat ovat liito-oravalle ja monelle muullekin lajille elintärkeitä.

11/

Huldankuja

12/

(Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto, sll.fi, luontoportti.com)

Huldanranta

SAIMAA

11/

≤

KENKÄVERO MIKKELIPUISTO

KIRKONVARKAUS Kappale kauneinta Saimaansivua. Ankkuriranta

KIRKONVARKAUDEN ASUNTOMESSUALUEELLE ON KAAVOITETTU 36 ASUINTONTTIA JA TALOJEN RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT HUHTIKUUSSA. ENNEN KUIN ALUEELLA OLI TEHTY YHTÄÄN KAIVINKONEEN KAUHAISUA TAI TALON RAKENNUSPUUHIA, ALUEELLE TEHTIIN KAAVA, JONKA MUKAAN RAKENNETAAN. KAAVOITUKSESSA ON OTETTU MONIA ERI ELEMENTTEJÄ HUOMIOON JA KAHTA NIISTÄ SUOJELEE EU:N LUONTODIREKTIIVI. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jossa sovitetaan yhteen kaikki kaavoitettavan alueen ominaisuudet. Kirkonvarkaudessa näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi liito-oravan ja viitasammakon elinalueet, suo, alueelta löydetty suppa ja lisäksi kaupungille erittäin tärkeä pohjavesialue. - Kaavoituksella suunnitellaan ja päätetään myös, minkälaisia rakennuksia alueelle tulee. Erityisesti asuntomessualueella Mikkelissä on linjattu, että tonttien pitää istua olemassa olevaan maisemaan ja alueeseen hyvin. Tämä ei ole mikään sääntö, vaan pikemminkin kehotus, jota monet rakentajat ovat kunnioittaneet. Esimerkiksi monellekaan pihalle ei tule keinonurmikkoa, Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen kertoo. Useita vuosikymmeniä sitten kaavoituksella on pyritty parantamaan paloturvallisuutta, vaikuttamaan kulkutautien leviämiseen ja saniteettitilojen hygieniaan. Kaavoituksella on myös nykypäivänä tämänkaltaisia konkreettisia tavoitteita, eikä vain se, että kaavoitettava alue näyttäisi mahdollisimman hyvältä. Asuntomessualueen läheisyydessä on muutamia aikaisemmin asuttuja tontteja ja vaikka kallion räjäyttämisestä tai muista rakennustöistä aiheutuukin erilaista häiriötä jo alueella asuville, siellä päässä on oltu pääosin ymmärtäväisiä. - Kaavoituksella nostetaan myös maan arvoa ja monesti kun kaava tehdään, maanomistajat ovat tyytyväisiä. Kaupunki rakentaa kaavoitusalueelle kunnallistekniikan, jolloin alueelle voi tulla esimerkiksi erilaisia palveluita, Tarkkanen kertoo. Myös Kirkonvarkaudessa asukkaat ja rakentajat ovat ymmärtäneet asuntomessujen tuoman arvon omalle tontilleen.

Turvallinen paikka asua Kaavoitus vaikuttaa aina kaavoitettavan alueen tulevaisuuteen, mutta myös historialla on osansa kaavoitusta tehtäessä. - Kaavoituksessa alueen historiaa tutkitaan esimerkiksi sen kautta onko alueella joskus kauan sitten ollut jotain toimintaa ja jos on niin minkälaista. Jos kaavoituksessa tulee ilmi tämäntapaisia asioita, niiden vaikutusta alueeseen aletaan tutkia tarkemmin, Tarkkanen sanoo. Esimerkiksi Kirkonvarkaudessa asuntomessualueella on ollut aikaisemmin maanläjitysalue, joka on nyt seulottu perusteellisesti ja varmistettu, ettei tärkeälle pohjavedelle ole riskejä. - Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että alue on hyvin tutkittu ja erittäin turvallinen kaikin puolin, kaavoituspäällikkö lupaa.

Direktiivilajit asuntomessualueella Liito-oravien osalta kaavoitukseen vaikuttaa EU:n luonto-

direktiivi, joka määrää, että liito-oravien lisääntymis- tai lentämisalueita ei saa vaarantaa. Kaavoitus on vaatinut pitkäjänteistä tutkimusta liito-oravien liikkumisesta ja elämisestä alueella ja kaavaa onkin päivitetty monta kertaa sitä myöten, kun on saatu lisää tieto liito-oravan alueista. Tietoa on saatu esimerkiksi jalkautumalla alueelle biologien kanssa. - Verrattuna muihin asuntomessualueisiin esimerkiksi Kokkolassa asuntomessualue rakennettiin tasaiselle maa-alueelle, jolla ei ollut suunnittelua tai rakentamista rajaavia elementtejä kuten direktiivilajeja, Tarkkanen kertoo. - Liito-oravista on näkynyt talven jälkeen merkkejä asuntomessualueen ulkopuolisilla alueilla. Tarkoituksena onkin taata niille hyvä paluumuuttomahdollisuus alueelle, kertoo projektikoordinaattori Piia Aarniosalo. Mikkelissä tehdyssä ekosysteemipalveluselvityksessä on käynyt ilmi, että liito-oravia on oikeastaan tasaisena mattona ympäriinsä, myös kantakaupungin alueella, ei ainoastaan vain asuntomessualueella. Asuntomessualue Kirkonvarkaudessa sijaitsee Saimaan rannalla ja se kattaa noin kilometrin verran rantaviivaa, josta puolet on yleistä aluetta ja puolet asuttua rantaviivaa. Myös viitasammakon kohdalla EU:n luontodirektiivi suojelee sen elinpiiriä ja siksi asumaton puolikas on jätetty rauhaan, vaikka alueelle olikin tavoitteena saada mahdollisimman monta omarantaista tonttia. Viitasammakko saattaa olla haastavampi huomata kuin liito-orava, mutta sen kurnutusta voi kuulla aina vapun tienoilla Kirkonvarkaudessa Antellin rannassa tai esimerkiksi Ylen Elävän arkiston verkkosivuilla. Asuntomessujen aikana eläimille pyritään takaamaan mahdollisimman rauhalliset elinolot, eikä niitä juurikaan tuoda esille tietoisesti. Voihan olla että alueelta löytyy esimerkiksi julkisuushakuinen liito-orava, joka haluaa näyttäytyä messuilla! Alueella on nähty rakentamisvaiheessa myös muita eläimiä kuten kettuja ja aktiivisia tikkoja, jotka nakuttavat paluumuuttajaliito-oraville uusia kotikoloja.

Mikkeli European Green Leaf -kilpailun finaalissa Mikkeli oli ainut pohjoismainen kaupunki kilpailun finaalissa. Finalistien joukossa olivat Mikkelin lisäksi Saksan Ludwigsburg, Espanjan Mollet del Vallès ja Portugalin Torres Vedras. Arviointikriteereinä olivat muun muassa kaupunkien ekologisuus, energiankulutus, biodiversiteetti, maankäyttö, ilmanlaatu ja jätehuolto. Helmi-lehden toimitus jännitti vielä kilpailun tuloksia tätä kirjoittaessaan, mutta nyt löydät ne ainakin www.mikkeli.fi-sivuilta. 11

< Toimistopalvelupäällikkö Ira Rehn

HALLINTOPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMISEN MYÖTÄ suuri osa Mikkelin kaupungin henkilöstöstä on tiimiytynyt. Tämä ei kaikkien kohdalla ole vaikuttanut tehtävänkuvaan, vaan kyse on ollut hallinnollisesta toimintayksikön muutoksesta. Hallintopalvelukeskuksen valmistelun piiriin ovat kuuluneet tuki- ja toimistotehtäviä hoitavat henkilöt. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö ei ole mukana, koska he siirtyvät uuteen sairaanhoitopiiristä muodostuvaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueeseen vuoden 2017 alusta. Valmistelua tekevässä kehitysryhmässä on kuitenkin ollut myös soten edustaja mukana. Hallintopalvelukeskus muodostuu nykyisten konsernipalvelujen, sivistystoimen, teknisen toimen, liikelaitosten ja ympäristöpalvelujen, toimistosihteereistä, talous-, henkilöstö- ja tietohallintoihmisistä, koulusihteereistä ja vahtimestareista. Hallintopalvelukeskuksessa työskentelee noin 150 henkilöä. Hallintopalvelukeskus on työnimi tukipalveluja tuottavalle yksikölle, joka on keskitetty konsernipalvelujen alaisuuteen. Konkreettisesti hallintopalvelukeskukseen siirtyminen on merkinnyt toimialalta konsernipalvelujen toimintayksikköön siirtymistä. Tiimejä on yhteensä yhdeksän. Vertailukohtana muutokselle on toiminut Lappeenrannan kaupungin organisaatiomuutos. Jokaisella tiimillä on vetäjä, joka suunnittelee tiiminsä kanssa yhdessä tiimin toiminnan, asettaa tavoitteet ja laatii palvelukuvaukset. Pienimpien tiimien osalta tämä on aika pitkälle jo tehty, mutta yleishallintotiimissä työ alkaa pikkuhiljaa syksyn aikana. Tämä siitäkin syystä, että muiden tiimien työskentely ja tavoitteet vaikuttavat yleishallintotiimin toimintaan.

HALLINTOPALVELUKESKUS

Tiimejä ja tehokkaampaa tilankäyttöä TEKSTI: MIKKO TUOVINEN KUVAT: JANNIKA VAHVASELKÄ

Yleishallinto toimistopalvelupäällikön käsissä Toimistopalvelupäällikkönä tammikuussa aloittanut Ira Rehn toimii yleishallinnon tiimin vastuuhenkilönä. Työsarkaa riittää, sillä tiimi on hallintopalvelukeskuksen suurin, ja tehtäväkokonaisuudeltaan laajin. - Tällä hetkellä tiimiin kuuluu 65 henkilöä. Tiimi koostuu toimistosihteereistä, koulusihteereistä, muutamista yhdistelmätehtävistä ja vahtimestareista, ympäristöpalveluista nykyiseen toimeensa siirtynyt Ira Rehn kertoo. - Toimistosihteerit, jotka ovat hoitaneet työssään pääasiallisesti talous- ja henkilöstöasioita, ovat siirtyneet talous- tai henkilöstötiimiin, Rehn jatkaa. Kiihkein vaihe hallintopalvelukeskuksen muodostamisessa koettiin keväällä. Työn vaativuuden arviointi (TVA) siirtyvien henkilöiden osalta otti oman aikansa. Tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmän rakentaminen ja valmistelu ovat olleet samaan aikaan meneillään. - Yleishallintotiimissä TVA:n kirjaaminen ei niinkään ole liittynyt tehtävämuutoksiin, vaan arvioinnissa on kirjattu ylös nykyiset tehtävät. Tulevaisuudessa päästään arvioimaan

”

Verkoston laajuus on tehnyt työstä mielenkiintoista ja haastavaa. – Ira Rehn

tukipalvelujen prosesseja kokonaisuuksina, yhtenäistämään toimintatapoja ja kehittämään käytäntöjä jouhevammiksi kohti tavoitetilaa, Rehn täsmentää. Tehtävänkuvaukset käyvät vielä TVA-ryhmässä arvioitavana. Tavoitteena on harmonisoida palkat, ja tämä tapahtuu TVA-ryhmän määrittelemien periaatteiden mukaisesti.

Kehittämiskeskeistä työskentelyä Hallintopalvelukeskuksen perustamisen jälkeen toimistopalvelupäällikön työnkuva jatkuu kehittämiskeskeisenä ja prosessinomaisena. Alku kaupungintalon kolmannessa kerroksessa on kuitenkin ollut kiireistä ja keskittymistä vaativaa aikaa. - Työhöni liittyy vahvasti eri toimialojen eroavaisuuksien tarkastelu ja siten toimintatapojen yhtenäistäminen. Tässä työssä parasta on se, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Eikä tämä kosketa pelkästään tiimin jäseniä, vaan myös sidosryhmiä; esimerkiksi koulusihteerien ja vahtimestarien kautta olen tekemisissä rehtorien kanssa. Verkoston laajuus nimenomaan on tehnyt työstä mielenkiintoista ja haastavaa. Hallintopalvelukeskuksen muodostamisen aikana Rehn tutustui tiimiläisten tehtävänkuviin ja järjesti tiimitapaamiset, joissa hän kertoi tulevasta ja joissa tehtävälistauksien perusteella kirjattiin yleinen TVA tiimeittäin. Tämän lisäksi iso osa tiimiläisiä on tavannut Iran myös henkilökohtaisissa keskusteluissa. Yleishallintotiimin henkilökunta omaa syvällistä ja toisaalta myös laajaa osaamista kaupungin asioissa. Vaikka muutoksen merkityksestä on käyty keskusteluja, niitä ei ole sävyttänyt yksinomaan muutosvastarinta, vaan huoli ihan oikeista asioista. Yleishallinnon ihmiset tekevät työtä yrittäjämäisellä otteella; välittävät lopputuloksesta, kantavat vastuuta ja ovat aktiivisia. Siitä Rehn on erityisen iloinen. - Moni myös kokee, että tämänkaltainen tiimimalli on hyvä ja toimiva ratkaisu, Rehn sanoo. 13

Tasokasta ikäihmiselämää Huolettaako tuleva vanhuus? Huoli pois ja paperit siilokortteliin! Vieressä voit virkistäytyä taidemuseossa. Tätä kaikkea kaavaillaan viljasiilon ympäristöön keskelle kaupunkia. Mikkelin kaupunkikuvaa ylettömästi rumentaneet betonimöhkäleet saanevat jälleen tarkoituksen olemassaololleen palvelutalon muodossa. (Havainnekuva)

Muutoksen tuulia Mikkelin

kaupunkikuvassa TEKSTI: MIKKO TUOVINEN / KUVAT: JANNIKA VAHVASELKÄ, MIKKELIN KAUPUNKI

JOSKUS KASA PIENEMPIÄ MUUTTUU YHDEKSI SUUREKSI, VANHA PYHÄTTÖ NUORTUU, JOTAIN AIVAN UUTTA NOUSEE JA KEHITYS NOSTATTAA SUURIAKIN SUUNNITELMIA. MIKKELIN KAUPUNKIKUVA ON JÄLLEEN MUUTOKSESSA.

MUUTTUVAA MIKKELIÄ

Ei vain opiskelijoiden sählyhalli Mikkelin areenahanke sai talvella kovan luokan moottorin, kun Vuokatin Urheiluopiston entinen rehtori Timo Welsby palkattiin toimitusjohtajaksi. Viimeistään keväällä 2018 valmistuvan areenan tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Se palvelee monipuolisesti alueen asukkaita, urheiluseuroja, matkailijoita, elinkeinoelämää ja opiskelijoita. Areena nousee Kalevankankaalle jäähallin ja raviradan välittömään läheisyyteen. (Havainnekuva)

Tulevaisuuden koulu Rantakylään rakennettava uusi koulu on todellinen tulevaisuuden koulu. Vanhat ja kankeatkin toimintamallit lentävät roskakoppaan ja tulevaisuuden ympäristö suorastaan innostaa oppimaan. Ajatuksena on, että koulu olisi myös kaupunginosan monitoimitalo. Mitä se ikinä käytännössä tarkoittaakaan, jää vielä selvitettäväksi. (Havainnekuva)

Satavuotias vanhus kohenee Kesällä 100-vuotisjuhliaan viettävä Urheilupuisto saa kasvojenkohotusta, tosin ensin enimmäkseen sisätiloistaan. Uudistetut pukuhuonetilat antavat urheilijoille asiallisemman ympäristön. Katsomorakenteiden ja kioskipalveluiden parannukset ovat osa remonttia, kuten myös ylätasanteiden tuleva parantaminen lenkkeilykäyttöön. (Kuva: Jannika Vahvaselkä)

Naisvuoren päiväkoti – pienemmistä yksiköistä yhteen suureen Tammikuussa 2016 toimintansa aloittanut Naisvuoren päiväkoti nousi Likolammen viereen Päämajankadulle. Noin 130-paikkainen päiväkoti korvasi yhtenä suurempana yksikkönä lakkautetut Lilliputin, Naperotuvan, Onnimannin, Varamatin sekä Kaarinan ja Nuijan päiväkodit. (Kuva: Jannika Vahvaselkä) 15

HYVINVOINNIN VIRTAA

Liikettä ja hyvinvointia Mikkelissä TEKSTI JA KUVA: MIKKO TUOVINEN

/ 20

Lasten innokkuuden voimalla! Kalevankankaalla työpajoilla jumppaajia oli parikymmentä, joten kierroksen ﬁnaali ja odotetusti suurin osanottajamäärä nähtiin Lähemäellä päiväkodin pihalla. Lapset lähtivät Mirjamin vetämään jumppatuokioon täysillä mukaan ja lopulta Lähemäellä jumppasi ja venytteli rennosti kuutisenkymmentä ihmistä. Eikä liene sattumaa, että Mirjami Kutvosen mukaan aamun ja aamupäivän jumppaliikkeet ovatkin alun perin paljolti lapsille suunniteltuja.

Hyvinvoinnin virtaa työpäiviin Mikkelin kaupungin Hyvinvoinnin virtaa -toimintaryhmä jatkoi keväällä niiden keinojen mietintää, joilla hyvinvointia työpaikalla voitaisiin lisätä. Vahvaksi teemaksi nousi kokouksissa ja palavereissa aktivoituminen. Joissakin organisaatioissa jopa toteutetaan kävelykokouksia, jotka toimiessaan ovat mitä mainiointa hyvinvoinnin buustaajia.

HYVINVOINNIN VIRTAA MIKKELISSÄ -HANKE jatkuu. Valtakunnallinen Unelmien liikuntapäivä näkyi myös Mikkelin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Mirjami Kutvonen veti helpot ja vaivattomat aamujumpat, jotka miellyttävyydessään yllättivät kaikki osallistuneet positiivisesti. 10. toukokuuta järjestetyt jumppatuokiot alkoivat kaupungintalon ja virastotalon väliseltä ”pikkutorilta”. Hallintokorttelissa jumppaaminen käynnistyi nihkeästi, mutta kiitosta voi jaella niille yhdeksälle, jotka mukaan tulivat. Jumppakiertueen Rantakylän-keikka olikin paljon parempi, koska osallistujia Rantakylätalon edustalla oli seitsemäntoista.

Usein niin sanotuksi ongelmaksi kävelykokouksissa muodostuu muistiinpanojen tekeminen, mutta tuolloin kannattaakin kävelyn lomassa pitää taukoja tai sopia jokin tietty kohde, jonne pysähdytään hetkeksi. Kesäisellä säällä mikä tahansa virikkeellinen ympäristö voittaa toimiston seinät, joita joutaa marraskuisina iltapäivinä katsella enemmän kuin tarpeeksi. Mikäli kuitenkin pakon sanelemana tapaamiset hoidetaan sisätiloissa, toimintaryhmä painottaa muun muassa taukoliikkeiden merkitystä. Kesäajan teemaksi toimintaryhmä on nimennyt työmatkaliikunnan, etenkin pyöräilyn. Yhteiset pyöräretket ovat myös hyvä idea työhyvinvointipäiville. Näin teki esimerkiksi konsernipalvelut, kun toukokuisessa lempeässä säässä polkaistiin keskustasta Otavaan. 17

SUOMI 100

Suomea juhlitaan yhdessä kotia unohtamatta

TEKSTI: MIKKO TUOVINEN KUVA: JANNIKA VAHVASELKÄ

MITÄ KOTI TUO SINULLE MIELEEN SANANA, TUNTEENA, VÄRINÄ, ÄÄNENÄ? MILLAISIA TAPAHTUMIA, MILLAISTA TOIMINTAA SINÄ HALUAISIT JUHLAVUONNA MIKKELISSÄ KOKEA JA TOTEUTTAA? Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään ensi vuonna. Mikkelissä vuosi 2017 on myös asuntomessuvuosi, joten suotta ei ensi vuotta kutsuta ”viestinnän ja markkinoinnin supervuodeksi”. Valtakunnallisesti Suomi 100 -projektin teemana on Yhdessä. Juhlavuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Juhlavuoden kokonaisuuden rakentamisesta valtakunnallisesti vastaa valtioneuvoston kanslia ja maakunnallisesta koordinoinnista vastaavat maakuntaliitot. Aluekoordinaattoriksi kaupungin ja Etelä-Savon maakuntaliiton yhteistyöllä valittiin entinen läänintaiteilija, sisustusarkkitehti ja muotoilija Anu-Anette Varho. Kuka tahansa voi osallistua Suomi 100 -tapahtumien tekemiseen ideallaan, kunhan tietyt kriteerit teemoineen täyttyvät. Hankkeessa täytyy korostua muun muassa suomalainen yhteiskunta, identiteetti, historia, nykyhetki tai tulevaisuus. - Minuun voi ottaa rohkeasti yhteyttä, Anu-Anette Varho muistuttaa. - Kuka tahansa voi tulla mukaan! Aluekoordinaattori työskentelee puoliksi Etelä-Savon maakuntaliitolle ja puoliksi Mikkelin kaupungille. Juhlavuoden hankkeiden tapahtumien ideointi rullaa eteenpäin verkostotapaamisten, henkilökohtaisten sparrausten ja työpajojen kautta. - Mikkelin kulttuuriperintöohjelma on ollut pohjana täkäläiselle teemalle. Mikkelissä teemana on Koti yhdessä, koko Etelä-Savon teemana on Tämä on koti.

Ei ole sattumaa, että juuri koti-teema limittyy suuresti myös kesän 2017 Mikkelin asuntomessuihin. Suomi 100 tulee näkymään Kirkonvarkaudessakin - On toivottavaa, että Etelä-Savon alueen toimijat innostuisivat, Varho sanoo ja täsmentää, ettei kyseessä ole vain taiteen ja kulttuurin juhlavuosi. Teemaan voi siis helposti ujuttaa esimerkiksi liikuntaa, luontoa ja vaikkapa ruokaa.

Nuoria kaivataan mukaan Suomi 100 -juhlallisuudet hankkeineen ja tapahtumineen teemoittavat sekä historiaa, nykyisyyttä että tulevaisuutta. Jokaisen aikakauden korostamiselle löytyy paikkansa. Anu-Anette Varho haluaa myös korostaa, että nuoria kaivataan ideointiin mukaan. Vuoden aikana eri puolella maata on myös tavoitteena, että Suomi 100 näkyy ja kuuluu esimerkiksi päätöksenteossa. - Meillä Mikkelissä yksi tämänkaltainen päätös liittyy sotahistoriakeskuksen toteuttamisesta päättämiseen, Varho sanoo. Paikallisen tason työ nivoutuu valtakunnalliseksi aluekoordinaattorien aktiivisella keskinäisellä yhteydenpidolla. Toimintaperiaatteet ovat kutakuinkin samat kaikkialla Suomessa, muun muassa osallistava työpajatoiminta ja maakuntakierrokset ovat osoitus tästä. Yhdessä tekemisen ja ideoiden jakamisen kautta Mikkeliin syntyykin todellinen supervuosi. Satavuotiaan itsenäisen Suomen juhliminen on meitä kaikkia varten.

Mikkelin kaupungin Suomi 100 -työryhmä - Mikkelin kaupungin oma Suomi 100 -työryhmä aloitti työnsä vuoden 2015 alkupuolella. - Työryhmän jäsenet edustavat toimialoja ja keskushallintoa. - Työryhmän kokoonpano 2015: kulttuurijohtaja Marita Kajander (pj.), palvelumuotoilija Heidi Huovinen, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen ja hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen. - Vuonna 2016 ryhmään on kutsuttu vielä markkinointisuunnittelija Emmi Eronen ja Asuntomessut Mikkelissä 2017 -projektipäällikkö Heikki Manninen. - Ryhmä on muuttunut kaupungin ja maakuntaliiton yhteisen hankkeen ohjausryhmäksi, ja sen puheenjohtajana toimii edelleen Marita Kajander.

SUOMI 100 VERKOSSA www.suomifinland100.fi www.esavosuomi100.wordpress.com facebook.com/Suomi100EtelaSavo instagram.com/suomifinland100 19

HYVINVOINNIN VIRTAA

Kävelystä ja pyöräilystä potkua Mikkelin kulmille TEKSTI: EVELIINA KÖNTTÄ / YLEISKAAVOITTAJA KUVA: JANNIKA VAHVASELKÄ

Kypärä alkaa puristaa heti ruutukaupungin laidalla, kämmenet hikoavat ohjaustangolla ja korviani höristellen lähestyn ensimmäistä risteystä – olenkohan vastaantulijoiden mielestä tänä aamuna oikealla vai väärällä paikalla? Omaatuntoa kolkuttaa pyöräillä jalkakäytävällä ja toisaalta itsesuojeluvaisto ei meinaa antaa periksi autoliikenteen sekaan solahtamiselle. Mikkeliläisiltä on tullut paljon palautetta koskien pyöräilyolosuhteiden parantamista keskustaalueella. Palautteen pohjalta kehitettiin keväällä 2015 hanke, jonka tavoitteena on edistää kävelyä ja pyöräilyä erityisesti keskustassa. EteläSavon ELY-keskus myönsi hankkeelle vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta. Hankkeeseen haettiin liikenteellisten ratkaisujen ohella laajempaa näkökulmaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä aiheutuviin vaikutuksiin. Keskeiseksi teemaksi muodostui kävelyn ja pyöräilyn merkittävyys elinvoimaisen keskustan kannalta. Kun suunnitellaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistä, useimmiten keskustellaan yhteystarpeista, väylien leveydestä tai pintamateriaalista. 20

Keskusta-alueella on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota katujen liikenteellisen funktion ohella myös katutilan muihin merkityksiin. Katujen liikenteellinen merkitys korostui tosiasiassa vasta autoistumisen myötä 50- ja 60-luvulla. Perinteisesti katu on ollut julkisen elämän näyttämö, siellä ovat esiintyneet ihmiset, kauppa, kulttuuri ja politiikkakin. Kadut ovat olleet paikka, jossa halutaan olla – ei ainoastaan väyliä, joiden kautta kuljetaan. Kadun kenties tärkein tehtävä on olla kohtaamispaikka. Kohtaamisista syntyy tarve pysähtyä, vaihtaa ajatuksia ja istahtaa penkille tai kahvilaan. Kohtaamiset lisäävät yhteenkuuluvuutta, hyvinvointia ja ovat hyvää maaperää ideoille. Nimettiinpä kevään kuntalaistyöpajassakin yhdeksi tärkeäksi asiaksi kohtaamispaikat keinona lisätä yhteisöllisyyttä. Kun alamme suunnitella kaduista myös kohtaamispaikkoja, edesautamme entistä parempaa kaupunkielämää.

Ympäristön vetovoiman lisäämistä Taas sieltä suhahti yksi! Nuoret eivät kyllä yhtään katso onko autoja tulossa. Koko ajan saan ajaa jalka jarrupolkimella ja pelätä, että jotain sattuu. Mihinkähän tämän auton saisi pysäköityä? Uskaltaisikohan sitä vihdoin kokeilla Toriparkkia? Hankkeessa haluttiin löytää juuri Mikkeliin sopivat ratkaisut, tämän vuoksi kaupunkilaiset otettiin mukaan hankkeeseen jo alkumetreillä. Syksyllä järjestettiin sekä pyöräilyaiheinen teemapäivä torilla että kaikille avoin verkkokysely. Molempiin saatiin kiitettävä määrä osallistujia. Keskustelujen myötä kertyi arvokasta lähtötietoa hankkeen eteenpäin viemiseksi. Lisäksi järjestettiin tilaisuus kaupallisille toimijoille, jossa esiteltiin kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä esimerkkejä Suomesta ja maailmalta. Keskeisimpinä seikkoina saadussa palautteessa nousivat esiin sujuvuus, reittien jatkuvuus ja turvallisuus. Huomionarvoista on, että yli 90 prosenttia kyselyyn vastaajista piti sekä kävelyn että pyöräilyn edistämistä tärkeänä keskustan vetovoiman kannalta. Kaupunkilaisten kertomat liikkumiskokemukset ja kehittämisehdotukset toivat selkeästi esiin, kuinka monenlaisia liikkujia Mikkelissä on. Yhteinen tekijä kaikille oli tarve tulla huomioiduksi siten, että he voivat kokea olevansa tervetulleita keskustaan. Hankkeessa oli mukana laaja-alainen työryhmä, jossa oli edustus muun muassa kaupunkisuunnittelusta, kaupunkiympäristöstä, keskushallinnosta, liikunta- ja nuorisopalveluista, sivistystoimesta, Kyytineuvosta, nuorisovaltuustosta, Mikke ry:stä, Liikenneturvasta sekä kaupungin valtuustoryhmistä. Työryhmä osallistui aktiivisesti hankkeen eteenpäin viemiseen työpajoissa ja tapaamisissa. Työryhmän myötävaikutuksella syntyi kävelyn ja pyöräilyn visio vuodelle 2030, jossa keskeisinä päämäärinä ovat kävely- ja pyöräilymyönteiset imago ja asenteet, sujuva ja turvallinen liikkuminen sekä kävelystä ja pyöräilystä aiheutuvien terveyshyötyjen tunnistaminen.

Paljon positiivisia vaikutuksia Huomaakohan tuo autoilija nyt minua ollenkaan? Nyt menee hermot! Marssin suojatielle kuin mielenosoitukseen ja tuijotan tuimasti lähestyvää autoa – minä menen nyt, ettäs tiedät! Autoilija hidastaa, antaa tietä ja hymyilee takaisin. Hankkeen tuloksena valmistui kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 8.3.2016. Työ julkaistiin kaupunkilaisille toukokuussa. Edistämisohjelmassa luotiin suuntaviivat sekä konkreettisille toimenpiteille että liikkumisenedistämistyölle, jotka molemmat nähtiin tärkeinä keinoina vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen. Laadukkaat ja viihtyisät väylät ovat tärkeitä, mutta tärkeää on myös rohkaista ja kannustaa sekä nykyisiä että uusia kävellen ja pyörällä liikkujia. Tiedottamisella ja markkinoinnilla vaikutetaan siihen, että kävely ja pyöräily tiedostetaan harkinnanarvoisina vaihtoehtoina päivittäisessä liikkumisessa. Osana hanketta pohdittiin, mihin kaikkeen kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaikuttaa. Positiivisia vaikutuksia arvioitiin olevan liikkumisen tasa-arvoisuuteen, liikenneturvallisuuteen ja keskustan elinvoimaisuuteen sekä viihtyisyyteen. Hyvän kaupungin tunnusmerkkinä on, että sen kaupunkitilat kuuluvat ihmisille. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin panostamisen todettiin olevan keino edistää kaupunkikulttuuria. Vetovoimainen ympäristö kutsuu viettämään aikaa ja kohtaamaan, siellä asiointi on miellyttävää ja turvallista. Kävely ja pyöräily ovat myös päästöttömiä ja ekologisia liikkumismuotoja. Niistä ei aiheudu melua. Hankkeessa selvitettiin kävelystä ja pyöräilystä aiheutuvat terveyshyödyt WHO:n kehittämällä HEAT-menetelmällä (Health Economic Assessment Tool for cycling and walking). Jos kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus nousisi vuoteen 2025 mennessä neljäänkymmeneen prosenttiin, lisääntyisivät kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt keskimäärin noin 2,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Aktiivinen liikunta ennustaa vähäisempää työstressiä. Hyväkuntoinen työntekijä toimii tehokkaasti ja on tärkeä osa organisaatiotaan. WHO:n malli ei ota huomioon sairauspoissaolojen vähenemisestä aiheutuvia säästöjä. Yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle satoja euroja. Työnantajien kannattaakin kannustaa ja tukea kävellen ja pyöräillen tapahtuvaa työmatkaliikennettä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Hankkeen aikana käynnistynyt työ tulee jatkumaan Mikkelin kävelyn ja pyöräilyn edistämisryhmän muodossa. Kokeile työmatkan kulkemista kävellen tai pyöräillen! 21

VIRKISTYSPAIKKA

Ruva-ahon retkeilykeskus houkuttelee lomailijoita luonnon keskelle

TEKSTI: MIKKO TUOVINEN KUVA: MIKKELIN KAUPUNGIN KUVA-ARKISTO

MIKKELIN KAUPUNKI omistaa Pohjois-Kuusamossa rauhallisissa luontomaisemissa retkeilykeskuksen. Ruva-ahon sijainti Oulangan kansallispuiston sekä hyvien liikenneyhteyksien äärellä antaa hyvät mahdollisuudet harrastaa erilaisia aktiviteettejä niin kesällä kuin talvellakin. Kesällä retkeilykeskuksessa voi harrastaa muun muassa vaellusta, kalastusta, melontaa, koskenlaskua, pyöräilyä ja veneilyä. Talvisin voi esimerkiksi hiihtää, lasketella, moottorikelkkailla tai lähteä poro- ja koiravaljakkoajelulle. Ruva-aho tarjoaa viihtyisät tilat ja puitteet majoittumiselle. Retkeilykeskuksen henkilökunta tarjoaa ruokapalveluita sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa valmiiksi suunniteltuja ohjelmapaketteja. Huonemajoitusta kahdeksassa 5–10 hengen huoneessa, joissa on vuodepaikkoja yhteensä 50.

Tiedustelut ja varaukset hoitaa Mikkelin matkailuneuvonta, p. 044 794 5669, tai Ruva-ahon retkeilykeskus, p. 040 838 8217. Lähempänä kaupungin henkilökunnan virkistyskäyttöön on Malan huvila Anttolassa. Lisätietoja ja varauksia voi tiedustella Asiointipisteestä.

KESÄTYÖKATSAUS

Kaupungin kesätyöt 2016

TEKSTI: MERJA AIRAS, PÄÄTOIMITTAJA, ”KESÄTYÖPROSESSIN OMISTAJA”

Moni hyvä kesätyön hakija jäi ilman kesätyöpaikkaa kaupungilta Kaupungin kesätyöpaikkoja haki 1409 nuorta. Paikkoja oli jaossa 350, joista Suur-Savon Osuuspankin tuki kohdistui 15-17-vuotiaisiin ja paikkoja oli 35. Kaupunki arpoi 80 paikkaa eli 25 % kaupungin kiintiöstä. Teemme kyselyn elokuussa arvonnan toimivuudesta työyksiköissä. Kaupungin eri toimialueet ja työyksiköt sekä yhteistyökumppanit rekrytoivat kesätyöntekijänsä toukokuun puoleen väliin mennessä, jonka jälkeen kaupunki ilmoitti kaikille hakijoille hakemuksessa olevaan sähköpostiin kesätyön tilanteesta. Ilmoituksessa todettiin, että vielä toukokuun aikana tehdään joitakin valintoja peruutusten vuoksi. Tilanneilmoituksessa pyydettiin myös palautetta. Palautteet otetaan huomioon kesätyön kehittämisessä. Kaupungin toimialueet ja työyksiköt valitsivat kesätyöntekijöitä huhtikuusta alkaen toimintojensa mukaisesti. Asuntomessutoimiston palkkalistoille tulee kaksi kesäläistä. Heidät tavoittaa messutoimiston ja Mikkelin Teatterin yhteisestä teltasta torilta. Toivotaan kaikkien mutta erityisesti torilla päivystävien puolesta aurinkoista ja lämmintä kesää.

Viime vuoden tapaan kirjoitellaan blogeja Anttolasta, Haukivuorelta, Ristiinasta ja Suomenniemeltä blogeja tulee vähintään kaksi kertaa. Piristyspartiot kiertävät vanhusten laitoksissa kesä-heinäkuun hoitohenkilökunnan tukena virkistystoiminnassa. Varsinaiseen hoitotyöhön he eivät osallistu. Blogit tulevat molempina kuukausina kerran viikossa.

”

Nämä blogit kertovat paljon siitä, miten nuoret näkevät kesätyönsä. – Merja Airas

Uudeksi blogikohteeksi on otettu mukaan ruoka- ja puhtauspalvelut, eli näkyvyyttä heidän tehtäviinsä. Blogit tulevat kesä-heinäkuun aikana kaksi kertaa kuussa. Toinen uusi kohde on raivaustehtävät. Koko raivaustehtävästä tehdään elokuun alussa kuvakollaasi, joten blogeja ei tule viikoittain eikä kuukausittain. Blogit ovat luettavissa kaupungin nettisivulla viikoittain yleensä perjantaina (hakusana: kesätyöntekijät, blogit), samaan paikkaan lisätään elokuussa kuvakollaasi raivaustehtävistä. Kannattaa katsoa. Nämä blogit kertovat paljon siitä miten nuoret näkevät kesätyönsä. Ne kertovat myös erilaisista kaupungin tehtävistä. Ja kaikki siis nuorten silmin ja sanoin. Blogeja ei ole tarvinnut ”retusoida”. Asiattomuuksiin en ole törmännyt viimeisen kuuden vuoden aikana, kun näitä on kirjoiteltu. Ensi vuonna uusin kujein ja kohtein! 23

BLOGI

Työpäivä alkaa >>> 8.05 – TÖIHIN Aleksi saapuu poikkeuksellisesti kaupungintalon etuovesta, sillä takaovi on hieman nopeampi kotoa Nuijamiehestä päin tultaessa. Työhuone on kaupungintalon toisessa kerroksessa.

Konsernitarkastajan matkassa 15.25 – KOTIA KOHTI Päivä oli sopivasti aikataulutettu ja aurinkoinen sää houkutteli poistumaan työpaikalta hyvissä ajoin.

TEKSTI: ALEKSI PAANANEN KUVAT: JANNIKA VAHVASELKÄ

”Hallintotieteen maisterin tutkinto Tampereen yliopiston tilintarkastuksen- ja arvioinnin maisteriohjelmasta on antanut hyvän pohjan julkishallinnon tarkastustehtäviin. Kolmen vuoden tarkastuskokemus on kuljettanut Tampereen, Helsingin ja Espoon kautta Mikkeliin.”

14.00 – KAHVITAUON PAIKKA

Kahvitauolla puhututtaa tulevan helatorstain ohjelmat. Perjantaina on kuitenkin työpäivä, joten pitkä viikonloppu jää tällä kertaa haaveeksi.

11.45 – TAKAISIN TYÖHUONEELLE 14.20 – TAKAISIN TYÖHUONEELLE

M I 1 / 20

Talousjohtaja käy vaihtamassa pari sanaa uusien ohjeiden julkaisemisesta. Tarkastussuunnitelman valmistelutyö on saatu hyvin käyntiin. Kirjoitettavana on myös yhteenveto päivän ohjelmasta henkilöstölehteä varten.

Ohjelmassa on yhtiökokouskutsujen listatekstien viimeistelyä. Myös aikaisemmin pyydettyjä omistajapoliittisia linjauksia koskeva asiantuntijalausunto saapuu sähköpostiin. Tästä innostuneena konsernitarkastaja kaivaa raporttiluonnoksen ja muokkaa teoriaa muutaman kappaleen verran. Myös tarkastussuunnitelmaa koskevaa alkukartoitusta tulee tehtyä tietojärjestelmiä hyödyntäen.

8.55 – VIERAILU JOHTORYHMÄSSÄ Kutsu käy sisälle aikataulun mukaisesti klo 9. Johtoryhmä kuuntelee esitystä kiinnostuneena. ”Hienointa työssä on monipuolisuus. Tehtävä antaa näköalapaikan koko kaupunkikonsernin toimintaan. Yhteistyö johtavien viranhaltijoiden, tytäryhteisöjen johdon sekä erilaisten asiantuntijoiden kanssa on työn suola. Tehtävässä menestyminen vaatii monipuolista kiinnostusta, kykyä käsitellä laajojakin kokonaisuuksia ja jatkuvaa halua kehittyä.”

> 8.08 – TYÖPISTEELLE Tietokone auki ja pikainen silmäys sähköposteihin. Valmistautuminen kaupungin johtoryhmään, jossa esittely uusista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeista sekä tarkastusohjelma 2016–2017.

ALEKSI PAANANEN TYÖSKENTELEE MIKKELIN KAUPUNGIN KONSERNITARKASTAJANA. HÄNEN TEHTÄVÄNSÄ ON KOORDI-

9.15 – AAMUKAHVILLE Esitys meni hyvin, joten on aika suunnata kohti aamukahvia. Aamukahvilla keskustelua herättävät muun muassa lehtikuvat, julkisuus ja työkaverista aikoinaan tehty juttu Kotivinkki-lehteen.

”Vastaanotto työyhteisössä on ollut lämmin ja yhteistyö on sujunut hyvin. Ratkaisuja mietitään tarvittaessa yhdessä ja työilmapiiri on rento.”

NOIDA KAUPUNGIN SISÄISTÄ VALVONTAA, ARVIOIDA KAUPUNKIKONSERNIN YHTEISÖJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA JA SEURATA NIIDEN HALLINNON JA TALOUDEN KEHITYSTÄ SEKÄ TARKASTAA TOIMINTAA KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄN TARKASTUSOHJELMAN MUKAISESTI. TYÖHÖN SISÄLTYY MYÖS KONSULTAATIOTA, NEUVONTAA JA

OMISTAJAOHJAUKSEN KOORDINAATIOTEHTÄVIÄ, YHTEYDENPITOA ULKOISIIN TARKASTAJIIN JA YHTEISTYÖTÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANSSA.

9.30 – TAKAISIN TYÖHUONEELLE Aamupäivä jatkuu sähköpostikirjeenvaihdolla. Johtoryhmän esitysaineisto lähtee sähköpostilla kokouksen sihteerille. Aamupäivä sisältää yhtiökokousasioiden valmistelua kaupunginhallituksen jaostoon. MPY:n yhtiökokouskutsu kaivetaan kaupunginlakimiehen kanssa kahvihuoneen lehdestä, koska virallinen kutsu ei ollut vielä kirjaamoon saapunut. Joskus jaoston listojen lähetysaikataulut ohjaavat luoviin ratkaisuihin.

”Työ on melko itsenäistä asiantuntijatyötä. Alaisia ei ole ja tehtäväkenttään pystyy vaikuttamaan hyvinkin vapaasti. Vapaus tuo vastuuta ja sovituissa aikatauluissa on pysyttävä. Alusta asti olen saanut toteuttaa kaupungilla omaa näkemystäni konsernitarkastajan tehtävänkuvasta. Uusitut ohjeet ja toimintatavat sekä viimeisimmät rekrytoinnit ovat niin sanottu puhdas pöytä, jolta on ollut hyvä lähteä rakentamaan uutta tarkastus- ja valvontakulttuuria.”

”Työssä vastaan voi tulla haastaviakin tilanteita. Sosiaaliset taidot ja ihmisten kohtaamiskyky ovat tarkastajan tärkeitä ominaisuuksia. Asiat on otettava niiden vaatimalla vakavuudella, mutta myös pilke silmäkulmassa auttaa asioiden käsittelyä. Luovuutta tarvitaan loogisen ajattelun rinnalle ja oma mielipide on osattava tuoda uskottavasti ja perustellusti esille.”

11.15 – LOUNAS

Pekoni-tuorejuusto-jauhelihapuikot kermaperunoilla maistuivat varsin hyvältä. Ruoan lomassa kuunnellaan tarinaa muun muassa työkaverin linnunpönttö25 paritalon uusista asukkaista.

Näin se työ solmiutuu! Vasemmalta oikealle: Kaija Väisänen/Työllisyyspalvelut, Mira Myyryläinen/ Työllisyyspalvelut ja Solmu -hanke, Helena Skopa/ Solmu –hanke ja Emmi Eronen/entinen solmulainen ja nykyinen Mikkelin kaupungin markkinointisuunnittelija. >

Solmu-projektin TEKSTI: HELENA SKOPA KUVAT: JANNIKA VAHVASELKÄ

SOLMU-PROJEKTI aloitti toimintansa vuonna 2013 strategiaja kehityspäällikkö Aki Kaurasen ideoimana ja on siitä lähtien palvellut aktiivisesti seudulle muuttajia. - Aloitin projektipäällikkönä elokuussa 2013 ja Emmi Eronen tuli työparikseni alkuvuodesta 2014. Kahden naisen voimin olemme siis toimintaa pyörittäneet, kertoo projektipäällikkö Helena Skopa. Alun perin ajatus lähti siitä, että Etelä-Savon ja Mikkelin seudun väestö on ikääntyneempää muuhun maahan verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väestön eläköitymisen aiheuttamat vaikutukset näyttäytyvät maakunnassa muuta maata aiemmin ja voimakkaammin. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää Mikkelin seudun kunnille.

Projektin tavoitteet ja keskeiset tuotokset Projektin tavoitteena on turvata Mikkelin seudun kuntien osaava työvoima sekä kääntää nykyinen lievä muuttotappio selväksi muuttovoitoksi. Tavoitteena on ollut kehittää niin sanottu ”avaimet käteen” -palvelukonsepti, jossa asiakasta ei ohjata eteenpäin eri alueen toimijoille, vaan asiakkaalle suunnitellaan valmis paketti alueelle muuttamista varten. Lisäksi keskeisenä seikkana on Mikkelin seudun merkittävien koulutusorganisaatioiden, työnantajien, yrityspalveluiden ja sekä kuntien sitoutuminen Solmu-palvelukonseptin aktiivisiksi toimijoiksi. Koko hankekauden määrällisenä tavoitteena on ollut saada seudulle yhteensä kolmesataa uutta vakituisesti työllistyvää työikäistä henkilöä perheineen. Lisäksi on pyritty aktiivisesti generoimaan seudulle uutta yritystoimintaa ja uusia työ-

välitilinpäätös paikkoja. Tavoitteena on ollut myös kolme uutta yritystä ja kolmekymmentä työpaikkaa per toimintavuosi. - Kun toimintakautta on noin puoli vuotta jäljellä, olemme saaneet seudulle yli sata perhettä ja noin kymmenen yritystä. Lisäksi meillä on tällä hetkellä yli sata asiakasta, joiden asiat toivottavasti loksahtavat kohdilleen suotuisalla tavalla, Skopa summaa. - Konsepti on valmis ja se toimii. Palvelemme asiakkaita henkilökohtaisesti. Jokaisen perheen tarpeet ovat erilaiset ja näihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi avaintekijöistä projektin onnistumiseen on ollut yritysyhteistyö, jota on tehty vahvasti yhdessä työllisyyspalveluiden kanssa. Olemme ahkerasti verkostoituneet niin työnantajien kuin alueen muiden toimijoiden kanssa ja se on ollut merkityksellistä. Olemme saaneet kiitosta siitä, että kaupungin organisaatio on jalkautunut yrityksiin ja muutoinkin näkyville. Fakta on se, että useimmille työhön liittyvät asiat ovat avainasemassa, kun asumispaikkakuntaa mietitään, eikä muuttoauto liikahda ennen kuin työasiat ovat järjestyksessä, Helena Skopa tietää. - Solmu on näkynyt ja kuulunut useiden eri kanavien ja tapahtumien kautta. Näkyvyyttä projekti sai myös hyvin, kun se palkittiin viime vuonna kuntamarkkinoinnin Suomen mestaruudella yhdessä Misetin kasvusopimuksen kanssa, kertoo markkinointisuunnittelija Emmi Eronen. - Palvelukonsepti on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen ja samaa konseptia ollaan ottamassa käyttöön myös muissa kaupungeissa. Se on asiakkaan positiivisen palautteen lisäksi paras kiitos, jota tästä työstä voi saada, lisää Skopa.

PROJEKTITULOKSIA

Solmun tulevaisuus Emmin siirryttyä uusiin haasteisiin viestintä- ja markkinointitiimiin Solmun ”remmiin” hyppää loppuvuodeksi Mira Myyryläinen. Mira työskentelee työllisyyspalveluissa ja on roolissaan toiminut yhteistyössä Solmun kanssa. Näin ollen hänen uusi roolinsa sekä työllisyyspalveluiden että Solmun tekijänä on luontevaa. Miran työaika tulee jakautumaan puoliksi Solmun ja työllisyyspalveluiden kesken. - Työllisyyspalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään entisestään, kuten myös monen muun tahon kanssa. Yhteistyössä on voimaa ja sitä kautta niin Mikkelin seutu kuin koko Etelä-Savo tulee menestymään, Helena Skopa visioi.

Kaupunginjohtaja väittelee tohtoriksi maineesta Kaupunginjohtaja Timo Halonen on maineen ja maineenhallinnan asiantuntija. Halosen väitöskirja tarkastelee maineen merkitystä alueen elinvoimalle ja menestykselle. Halosen väitöstilaisuus on 2. syyskuuta Lapin yliopistossa.

Markkinointisuunnittelija antaa potkua Mikkeli-kuvalle Emmi Eronen siirtyi huhtikuun alussa Solmu-projektista kaupungin markkinointisuunnittelijaksi. - Aikaisemmasta tehtävästäni Solmun projektiasiantuntijana on ehdottomasti hyötyä myös tässä uudessa tehtävässäni, sillä Solmun puitteissa tehtiin myös seudullista markkinointia ja Solmun kautta moni yhteistyökumppani on entuudestaan tuttu, Emmi Eronen kertoo. Markkinointisuunnittelijan tehtävänä on käynnistää kaupungin imagotyö sekä suunnitella ja toteuttaa kaupungin markkinointia kokonaisuutena. Markkinointisuunnittelija osallistuu kaupungissa järjestettävien suurten tapahtumien markkinointityöhön yhteistyössä tapahtumanjärjestäjien kanssa ja valmistelee heidän kanssaan valtuustokausittain voimassa olevat kumppanuussopimukset. Markkinointisuunnittelija on myös keskeinen tekijä Mikke-

lin valmistautuessa supervuoteen 2017, jolloin kaupungissa on muun muassa asuntomessut ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. - Mikkeliä koskevat mielikuvat syntyvät kaikesta siitä infosta mitä silmiin, korviin ja neniin osuu. Tämä voi perustua omakohtaisiin kokemuksiin, toisten kertomuksiin tai se voi perustua myös mediassa olleisiin juttuihin ja mainoksiin, Eronen muistuttaa. - Kaupungin on jatkuvasti kehitettävä kilpailukykyään ja imagoaan. Jotta ihmiset olisivat tietoisia kaupungin tarjoamista asioista, sen on markkinoitava itseään. - Jokainen mikkeliläinen voi markkinoida Mikkeliä. Se, miten me puhumme omasta kotikaupungistamme vaikuttaa myös muiden mielipiteisiin kaupungistamme, Eronen tsemppaa.

Jokainen mikkeliläinen voi markkinoida Mikkeliä. – Emmi Eronen

SOLMUSTA SANOTTUA ”Muuttoon liittyy niin monta eri asiaa erityisesti jos lähdetään siitä, että ensin talo myyntiin toisella paikkakunnalla samaan aikaan etsit toisaalla uutta kotia. Työasiat, lasten päivähoito- ja kouluasiat ja monta muuta asiaa joiden selvittelemiseen menee aikaa varsinkin jos ei tiedä kaikkea. Ihanaa kun saa apua, kiitos tuhannesti avusta”

”Tällaiset solmuprojektit pitäisi kyllä palkita ruusuilla ja shampanjalla, on mahtava fiilis saada tukea työnhakuun” ”Kun sain sanottua ensi kerran ääneen muuttoaikeista niin asiat etenivätkin yllättävän nopeasti”

”Mahtavaa että on tällaisia palveluja mikä teillä on!” ”Kiitos, hieno palvelu ja ihana ystävällinen henkilöstö :)” ”Hyödyllinen konsepti. Kiitos sujuvasta ja hyvästä yhteistyöstä, oli mukava asioida kanssanne” 27

SEMINAARIMUISTIO

Johtamisen haasteet esillä EKJ-seminaarissa

TEKSTI: MATTI LAITSAARI, REHTORI, MIKKELIN KANSALAISOPISTO

HENKILÖSTÖLLE KAIVATTIIN VAHVEMPAA ROOLIA KEHITTÄMISTYÖSSÄ Henkilöstölle kaivataan vahvempaa roolia kaupungin kehittämisessä. Tämä tuli selvästi ilmi, kun kaupungin EKJ-koulutuksessa mukana olleet esimiehet pitivät loppuseminaariaan toukokuussa ja kävivät läpi koulutuksen antia ja merkitystä oman työnsä näkökulmasta. EKJ (esimiesten ja keskijohdon koulutus) oli Kuntaliiton, Kuntatyönantajien, Kevan ja Tekesin yhdessä järjestämä kokonaisuus, johon osallistui Mikkelin kaupungista alun toistakymmentä esimiestä, joista yksitoista suoritti EKJ-sertiﬁkaatin. Jokainen koulutuksessa mukana ollut teki myös omaan työhönsä liittyvän kehittämistehtävän. Tehtäviä käytiin läpi Etelä-Savon työhyvinvointiakatemian kanssa järjestetyssä loppuseminaarissa. Samalla nostettiin esiin johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä kaupunkiorganisaation kehittämishaasteita. Haasteita työstettiin menetelmällä, jossa jokainen sai kirjoittaa vihreille lapuille asioita, jotka ovat johtamisen ja työhyvinvoinnin osalta Mikkelin kaupungilla tällä hetkellä hyvin. Keltaiselle lapulle kirjattiin asioita, jotka vaativat operointia ja kehittämistä jollakin aikataululla ja punaisille lapuille vastaavasti asioita, jotka vaativat pikaisia kehittämistoimia. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus antaa tukensa muiden kirjoittamille lapuille. Henkilöstön osaaminen ja sen merkitys nousivat vahvasti esille kaikenvärisissä lapuissa. Vihreillä lapuilla annettiin arvoa sille, että kaupungilla on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Vihreää valoa sai myös toteamus, että työntekijöillä on paljon annettavaa koko organisaatiolle. Vastaavasti keltaisissa lapuissa todettiin, että työsuojelun ja edunvalvonnan toimijoita pitäisi vahvemmin ottaa mukaan muutosprosesseihin. Kannatusta sai myös lappu, jossa todettiin, että käyttäjiä kannattaa kuulla ja heidän havaintojaan hyödyntää, kun toimintoja uudistetaan. Myös punaisilla

lapuilla korostettiin tarvetta ottaa henkilökunta nykyistä vahvemmin mukaan toiminnan kehittämiseen ja uudistusten valmisteluun. Vihreissä lapuissa sai lisäksi erityisen paljon kannatusta toteamus laajasta työterveyshuollosta. Samoin iloittiin siitä, että henkilöstöjohtoon on saatu uusia toimijoita. Myönteistä palautetta tuli myös Sporttipassista.

Yhteisiä ohjeita kaivattiin Vahvimmaksi välittömän kehittämisen kohteeksi nimettiin se, että henkilöstöhallintoon saataisiin yhteiset toimintaohjeet. Käsite ”Mikkelin tapa toimia” herätti osallistujissa ristiriitaisia ajatuksia, koska käsitettä ei ole tarkkaan määritelty ja siksi ei ole selkeää tietoa siitä, tarkoitetaanko sillä nykyistä toimintatapaa vai jotakin sisällöllisesti määrittelemätöntä tulevaisuuden visiota. Punaisilla lapuilla kannatusta saivat myös maininnat talouskeskeisyydestä ja epärealistisesta budjetoinnista, huoli työntekijöiden työssä jaksamisesta, huoli luottamuksen tarpeesta (vaatimukset kasvavat, mutta työntekijöiden kokema tuki vähenee). Punaisilla lapuilla toivottiin myös siirtymistä keskinäisestä kilpailusta yhdessä tekemiseen, aidon yhteistoimintamenettelyn käytäntöjä ja arjessa tapahtuvan yhteistoiminnan lisäämistä. Lisäksi henkilöstöviestintään toivottiin lisää selkeyttä.

- Henkilöstölle tarkoitetun tiedon tulisi löytyä helposti, todettiin yhdessä lapussa. - Uudistuvasta organisaatiosta olisi hyvä saada oikeaa tietoa, todettiin toisessa.

TIETOA JA VINKKEJÄ

Henkilöstöfaktaa

Mikkelin kaupungin työhyvinvoinnin malli Henkilöstöpalvelut on valmistellut Mikkelin kaupungin työhyvinvoinnin mallia. Malli on kuvattu yhdellä sivulla kuvana, jossa on työnantajan, esimiehen ja työntekijän näkökulmat.

Toimintamallikuva tulostetaan strategiakortin tapaan jaettavaksi henkilöstölle esimerkiksi kahvihuoneisiin ja työhuoneisiin.

PERUSTARPEET

TERVEYS

TURVALLISUUS

ARVOSTUS

OSAAMINEN

MIKKELIN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA

Tekijänsä mittainen työ joka mahdollistaa virkkeellisen vapaa-ajan ja hyvinvoinnin ja terveyden tasapainon

Työturvallisuus, työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, työympäristö

Yhteishenkeä tukevat toimet, vuorovaikutuskulttuuri

Strategia, arvot, oikeudenmukaisuus

Jatkuva osaamisen kehittäminen ja hallinta

• Hyvät kokous- ja palaverikäytännöt

• TVA

• Työpaikkaruokailu

• Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työolot • Työvälineiden toimivuus

• Esimiestyö ja johtaminen

• Palkitseminen

• Varhaisen välittämisen ohje • Savuton työpaikka

• Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen

• Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet

• Perehdyttäminen ja ohjeet

• Verkostomainen toiminta

• Työntekijöiden osallistaminen

ESIMIEHEN ROOLI TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

• Toimiva työterveyshuolto

• Sporttipassi (vapaa-ajan liikunta) • Virkistysraha • Työn tauotus (taukoliikunta, työjärjestelyt)

MINÄ ITSE

• Palkkaus • Kehityskeskustelut • Palaute • Toiminnan arviointi ja kehittäminen

• Työssäoppiminen: tehtävä- ja urakierto • Työntekijän tehtävän ja osaamisen tasapainosta huolehtiminen • Kehityskeskustelut

• Työsuhde, työolot, sopimusten noudattaminen

• Riittävä uni ja lepo

• Toimintaohjeiden noudattaminen

• Kehitysmyönteisyys

• Työmoraali

• Terveelliset elämäntavat

• Uskallus tarttua epäkohtiin

• Joustavuus • Suvaitsevaisuus

• Oman ja toisen työn arvostaminen

• Liiku aina kun voit

• ”Kuuluu minulle”

• Positiivisuus

• Koulutusmahdollisuudet

• Tietoisuus sopimuksista ja ohjeista

• Yhteisten käytäntöjen noudattaminen

• Aktiivisuus toiminnan kehittämisessä

• Itsensä kehittäminen • Ammatillinen lisäkoulutus • Oman työn hallinta ja kehittäminen

Työhyvinvoinnin malli – Mikkelin kaupunki LUONNOS 25.5.2016 (mukaillen Rauramo: Työhyvinvoinnin portaat)

lo-ohjetta Sairauspoissao täsmennettiin

irauspoisitus täsmensi sa kaupunginhall n eli ikk M ta ilmoia os ss st arvioidusta ke Toukokuun lopu aolosta ja sen iss po iesti tai us tiv ira ks Sa . Te saolo-ohjetta e esimiehelle. ti tai puhelimits es anteissa. ais til ht us ko ira ilö sa tetaan henk ottaa yhteyttä pa ta vä tä yt e hyväks sähköposti ei ol elle ilmoitus esimieh ivän, tehdään pä en sk us ke ira uu sairast ää kestävissä sa Jos työntekijä 5 kalenteripäiv än tä ä, in ist en tö ä, hyiss n olla poissa välittömästi. Ly öntekijälle luva ies myöntää ty im es a iss lo ao poiss rvita. todistusta ei ta jolloin lääkärin Työnivän jaksoissa. rkeintaan 1–2 pä ko n ää et ikseen. nn er yö eesta joka päivä Sairausloma m irausloman tarp sa ysen ve ks er tu öt oi ty toimitettava tekijä tekee ilm aolotodistus on ollut iss on po lo us ao ira iss sa i po Ensisijaisest uksissa, joissa ira sa io kt fe in ittyneissä kuin lääkäri. huollosta. Pitk ja voi olla muu distuksen anta to ei , lla va lu esimiehen vissa udessaan luetta e on kokonaisu hj -o lo ao iss po Sairaus ytäkirjasta. ituksen 30.5. pö kaupunginhall

Uutta puhtia perehdyttämiseen Kaupungin perehdytystyöryhmä on aloittanut toimintansa. Ryhmä suunnittelee ja kehittää kaupungin perehdytystä, ja tarkoitus on, että se laajentuu jatkossa perehdytysverkostoksi.

PEREHDYTYSTYÖRYHMÄN TAVOITE • päivittää kaupungin yhteiset perehdytysohjeet ja suunnitella laadukkaan perehdytyksen toimintatavat • varmistaa osaltaan, että jokainen työntekijä perehdytetään, myös toimintatapojen muuttuessa tai siirryttäessä kaupungin sisällä uuteen tehtävään • laajentaa perehdytyksen ja työnopastuksen verkostoa: esimies vastaa perehdytyksestä, mutta ajantasaisista käytännöistä voi huolehtia osaltaan verkosto 29

PALJASTUKSIA

1 Et varmaan tiennyt että... 2

SAIMME VINKIN SALAISESTA HARRASTUKSESTASI – ONKO TOTTA, ETTÄ HARRASTAT...? MIKÄ HARRASTUKSESSA ON MIELESTÄSI PARASTA?

TEKSTI: MIKKO TUOVINEN

1. Kyllä, pitää paikkansa. Eli teen musiikkia. Olen säveltänyt omia kappaleita 12-vuotiaasta saakka.

Päivi Rantanen Museovirkailija

Luova muusikko!

2. Harrastuksessani on parasta se, kun se vie mukanaan aivan omaan maailmaansa. Jokin pieni idea lähteekin rakentumaan kokonaiseksi kappaleeksi ja ”joutuu” käymään läpi monenlaisia tunneskaaloja, ennen kuin sävellys on valmis. Eikä aina lopputulos ole suinkaan sitä, mitä ensin ajatteli, vaan voi paljonkin muuttua matkalla. Parasta on myös se, kun uskaltaa esittää oman kappaleen jollekulle tutulle ja reaktio on ”WAU”. Koen, että kappale on onnistunut, jos se herättää kuulijassa tunteita ja samaistumista.

1. Partioon menin 7-vuotiaana. Nuorena se oli iso seikkailu

Jouni Riihelä Tekninen johtaja

Reipas partiolainen!

meripartioon ja ystävyyksien luomiseen. Sitten oli jakso johtamisen kasvuun ja projektimaailmaan, jolloin tuli hankittua kaksi purjevenettä ja yksi kauppalaiva toimintaan. Tänä päivänä olen mahdollistajan ja aikuisen tuen roolissa luomassa nuorisotyölle ja tämän päivän aktiivipartiolaisille mahdollisuuksia toimia.

2. Partiotoiminta itse ja myös roolini partiossa ovat muuttuneet neljän vuosikymmenen aikana. Kuva partiolaisista väkertämässä solmuja on hyvin kaukana tämän päivän lastemme partiotoiminnasta. Partio luo valmiuksia lapsillemme pärjätä kiivaasti kehittyvässä kansainvälisessä maailmassa ja se luo mahdollisuuden elämän mittaisiin ystävyyssuhteisiin. Näistä omista sudenpentuina luoduista ystävyyssuhteista saan nauttia vielä tänäkin päivänä.

1. Tottahan se on. Pelasin aikoinani TJV:n junnuissa 13-vuo-

Jyrki Lasonpalo Konserttimestari

Aktiivinen jääkiekkoilija!

tiaaksi asti, jolloin piti valita viulunsoitto tai pelihommat. Nykyisin pelaan parissakin ikämiesporukassa.

2. Parasta on täydellinen relaaminen. Pelatessa kaikki muu jää hetkeksi taka-alalle. Pelaamalla pidän kunnostani huolta, mistä on hyötyä työssä.

Paljasta tai tule paljastetuksi! Kerro omasta tai työkaverisi salaisesta harrastuksesta. Paljastukset julkaistaan Helmissä 2/2016. > Lähetä paljastus lokakuuhun mennessä osoitteeseen viestinta@mikkeli.fi EL

M I 1 / 20

SUTKAUTUKSIA

Kaupungintalolla kuultua TEKSTI: JANNIKA VAHVASELKÄ

”JOO, MEIDÄN PITÄÄ VIELÄ JUMPATA SITÄ..” OLLAANKO KAUPUNGINTALOLLA TOSIAAN SITÄ MIELTÄ ETTÄ KESKEN PALAVERIN PIDETÄÄN JUMPPAHETKI?

”Ei mulle oo kukaa sanonu.”

Ei se kyllä varmaan tarkoita keppijumppaa eikä Zumbaa, kun puhutaan toiminta-avustushakemuksen jumppaamisesta. Aloitin Mikkelin kaupungin viestinnässä harjoittelun huhtikuussa ja aloin kerätä usein kaupungintalolla kuultuja lausahduksia vihkooni otsikolla ”yleiset sutkautukset” ja tässä ne ovat: parhaimmat vinkit kaupungintalon päivittäiseen viestintään suoraan kulissien takaa!

”Nyt lähtee kyllä jutut ihan laukalle!” (perjantai) ”Nettisivut on kaatunu.” (mikkeli.ﬁ)

”Se eteni kyllä nopeesti – ei menny vuottakaan.” (Valtuustoaloite)

”Millon tää pitäis olla valmis?” ”– Eilen.”

”Hei miten tää, ku tää ei nyt toimi... eiku oliks tähän jotku ohjeet?”

”Joo mä laitan sen kohta tulemaan.” (Sähköposti, joka saapuu aikaisintaan neljän tunnin päästä)

SANASELITYKSIÄ

[ täräyttää ]

= Nopea asian toteuttaminen

[ jumppaaminen ]

= Jonkin (työ)asian kehittäminen, viimeistely

Haluatko Helmi–lehden jatkossa sähköisenä vai printtinä? Printtilehtenä

Sähköisessä muodossa

Palauta vastauskuponki Mikkeli kaupungin viestinnän toimipisteelle. Voit vastata kyselyyn myös osoitteessa www.mikkeli.fi/helmikysely 31

Kesänäyttelyt 2016 WANHA MUUNTAMO, Pursialankatu 5, Mikkeli 28.6.–15.7. Onnelliset hetket - sadun, leikin ja harrastusten maailma Taideyhdistys Mikkelangeloiden taidetta ja käsitöitä monin eri tekniikoin. 16.–31.7. Kaupungissa Pirjo Vartiaisen öljyvärimaalauksia pleksille ja kankaalle.

Mikkeliss ä tapahtuu

ANTTOLAN VANHA VILJAMAKASIINI, Mikkelintie 39, Anttola 1.–15.7. Akvarellin lumo Lähialueiden akvarellistit esittäytyvät (Say:n jäseniä) 18.–31.7. Hetkiä luonnossa Assi Liikasen akvarellimaalauksia, Eero ja Riitta-Liisa Linnakon öljymaalauksia ja Elsa Linnakon keramiikkatöitä

Hulivilikarnevaali 2. – 9.7. La 2.7. Leikkipuistokiertue, ympäri Mikkeliä Su 3.7. Luontopäivä Urpolan alueella Ma 4.7. Hulivilikonsertti Naisvuorella Ti 5.7. Eevertin elokuvapäivä Ke 6.7. Kädentaitojen keskiviikko torin tapahtumateltassa To 7.7. Musiikinmaailma torin tapahtumateltassa Pe 8.7. Luovaa liikettä torin tapahtumateltassa La 9.7. Perhepiknik Mikkelipuistossa

Loppukesän puistokonsertit Kesäkuu Ti 28.6. klo 18 Kirkkopuisto Niina Korhonen & Simos Sisters, koko perheen konsertti, lastenmusiikkia To 30.6. klo 18 Anttolan satamapuisto, Anttola Anttolan viihdekuoro

Elokuu To 4.8. klo 18 Kirkkopuisto ANKA Ti 9.8. klo 18 Kirkkopuisto Mikkelin kansalaisopiston harmonikkaorkesteri To 11.8. klo 18 Kirkkopuisto Heinäkuu Saimaan Harpistit Ti 5.7. klo 18 Haukivuoren satama, Haukivuori Ti 16.8. klo 18 Naisvuoren ylätasanne Niina Korhonen & Simos Sisters, koko perheen Arto Kivekäs Harmonikkakoulu konsertti, lastenmusiikkia Ti 23.8. klo 18 Naisvuoren ylätasanne Ke 6.7. klo 18 Mikkelipuisto, Pursiala Sekakuoro Crescendo Mikkelin kaupunginorkesteri To 25.8. klo 18 Anttolan satamapuisto To 7.7. klo 18 Nopolan tilan piha, Nopolantie 37, Anttola Mikkelin Marjukat Anttolan viihdekuoro ja pelimannivierailijat Ti 30.8. klo 18 Kirkkopuisto To 21.7. klo 18 Mikkelipuisto, Pursiala Caminante MAIA 32