Ikiaikaisen linnan taikaa

Maailman pohjoisimman keskiaikaisen linnan värikäs historia on sekoitus idän ja lännen valtataistelua, miekan kalsketta, tykin jylinää ja arkisia askareita linnan jykevien muurien suojissa. Linna rakennettiin aikanaan Ruotsin valtakunnan itärajan suojaksi ja vuosisatojen aikana niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin isännät ovat lyöneet leimansa linnan muureihin. Tarinoita on kerrottavaksi niin ikiaikaisen linnan taiasta, ritareista, linnanneidoista, mustasta pässistä kuin salakäytävistä koloineen ja kolkkineen. ”Huomattava linnoitus, Herra Jumala! Hyvä: haudat syvät, vallit korkeat, sammakko ei hyppää yli eikä se ole joukkueen hyökkäyksellä otettavissa!” -Kenraali Suvorov-

KANSAINVÄLISESTI IDÄN JA LÄNNEN RAJAMAILLA

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat olleet osa Savonlinnan monipolvista menneisyyttä idän ja lännen rajamailla: tanskalainen ritari Erik Akselinpoika Tott rakennutti linnan (1475) ja nimesi sen norjalaisen viikinkikuninkaan Olavin mukaan, ruotsalainen kreivi Pietari Brahe myönsi Savonlinnalle kaupunkioikeudet (1639) ja venäläinen kenraali Aleksander Suvorov löi oman leimansa Olavinlinnaan rakentaessaan linnoitusketjua Venäjän turvaksi (1791-).

Maailmankartalle linnan vei saksalaissukuinen oopperalaulaja Aino Ackté synnyttämällä kansainväliset Savonlinnan oopperajuhlat (1912) ”romanttiseen linnaan yliluonnollisen ihanan järvimaiseman keskellä”. Linnan henkeäsalpaava ympäristö onkin houkutellut matkailijoita Saimaalle jo vuosisatojen ajan ja vetovoima on vain kasvanut vuosi vuodelta.

Kuva: Visit Saimaa

AVOINNA YMPÄRI VUODEN

Linnaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ympäri vuoden. Myös tapahtumatarjonta on runsasta kaikkina vuodenaikoina. Talvella Pimeät K18 -kierrokset vievät kävijät paikkoihin, joihin ei normaalisti pääsekään. Hiihtolomaviikoilla järjestetään myös lapsiperheille suunnattuja tarinakierroksia ja museobingoa. Itsenäisyyspäivän tienoilla linna saa ylleen loistavan valoverhon. Juhlavalaisu huipentuu tunnelmallisiin Tuomaan markkinoihin. Ravintola Linnantupa on avoinna kesäaikaan, isompien tapahtumien aikana ja tilausravintolana ympäri vuoden.

Lisätiedot 0295 33 6942 www.kansallismuseo.fi

AINOA PYHÄN OLAVIN MUKAAN NIMETTY LINNA

Olavinlinna on ainoa Pyhän Olavin mukaan nimetty linna. Olavi on Pohjolan suosikkipyhimys, vaikka eläessään hän olikin ei niin pidetty rosvokuningas.

Kuolema oli Olaville viimeisin voitto, se teki hänestä legendan. Vain vuosi kuolemansa jälkeen Olavi julistettiin pyhimykseksi. Viikinkikuningas Olavin kuolinpäivä on pyhimys Olavin syntymäpäivä katolisen tavan mukaan. Näin ollen heinäkuun 29. päivä on Pyhän Olavin päivä ja samalla Savonlinnan kaupungin syntymäpäivä.

Myös monet patsaat ja tapahtumat sekä heinäkuussa juostava Pyhän Olavin Maraton ja kesäkuinen St. Olaf Summerfest kantavat yhä Pohjolan suosikkipyhimyksen nimeä. Historiallinen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti kulkee Olavin jalanjäljillä aina Trondheimista Savonlinnaan. Ja löytyypä paikalliselta panimolta St. Olaf -olutkin.