Yhteiskehittäminen käytännössä Heli Kesämaa
Millainen on sopiva haastetehtävä?
Tässä alaluvussa käsitellään kumppanien odotuksia, haastetehtävän muotoilua ja tulosten omistusoikeuksiin liittyviä asioita. Hyvä toimeksiantaja tai kumppani voi olla esimerkiksi kasvu- tai kehityshakuinen yritys, muu organisaatio tai TKI-hanke. Haasteen muotoilussa voi käyttää mallipohjaa (liite 1).
Odotukset Kumppaneilla on erilaisia odotuksia ja motivaatioita osallistumiseen. Heillä voi olla halua tarjota opiskelijoille uusia mahdollisuuksia tai kehittää oman organisaationsa kilpailukykyä tapahtuman avulla. Heillä voi olla myös halu kokeilla yhteiskehittämistä vähäisten kustannusten investointina, jolla on mahdollisuus saada tuottoa. Kumppanin odotuksissa voi olla myös näkyvyyden saaminen omalle organisaatiolle, potentiaalisten rekrytoitavien tapaaminen tai innovatiivisten ideoiden saaminen opiskelijoilta. Hyvä kumppani sitoutuu ja osallistuu yhteiskehittämiseen aktiivisesti. Ihannetilanteessa mukaan osallistuu useita henkilöitä organisaatiosta. Kumppaneiden odotukset on hyvä tunnistaa ja yhdessä sopia realistinen ja saavutettavissa oleva taso yhteiskehittämisen tuloksille. Joskus odotukset ovat epärealistisia tai sumeita, kun ei oikein tiedetä, mihin pyritään.
24
Kumppaneita ei kuitenkaan kannata houkutella mukaan ylioptimistisilla lupauksilla. Jos kumppanilla ei ole aiempaa kokemusta yhteiskehittämisestä tai siihen liittyvistä tapahtumista, yhteiskehittämisen periaatteet pitää ensin omaksua. Myös perusasiat, kuten informaatioteknologian käyttötaidot tai hyödyntäminen, voivat olla eri tasolla kuin oletetaan. Pedagogiselta kannalta haastetehtävän pitää sopia opiskelijoiden valmiuksiin ja opintojakson teemaan. Haaste ei saa olla liian monimutkainen tai spesifi, vaan opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus onnistua. Myös epäonnistuminen pitää olla sallittua.
Jos aihe kiinnostaa opiskelijoita, he yleensä työskentelevät innokkaammin.
