Mitä kompostissa tapahtuu?

Luonnossa eloperäinen aines hajoaa maan pinnalla. Sama hajoamisprosessi tapahtuu kompostissa. Kompostissa hajoamiselle luodaan mahdollisimman hyvät olosuhteet ja jätteet hajoavat nopeammin kuin luonnossa.

Kompostoituminen perustuu hajottajien eli pieneliöstön toimintaan. Hajottajia on jätteessä ja maaperässä luonnostaan. Mikrobit (esim. bakteerit, mikrosienet) ja silmin havaittavat maaperän eliöt (esim. lierot, siirat) hajottavat kaiken eloperäisen takaisin lähtöaineiksi. Hajotustyön onnistumiseksi pieneliöt tarvitsevat jätteen lisäksi sopivasti happea, ravinteita ja kosteutta. Jäte hajoaa hiilidioksidiksi, vedeksi, ravinnesuoloiksi ja humukseksi. Samalla jätteestä vapautuu lämpöenergiaa, mikä näkyy kompostin lämpötilan nousuna. Lämpötilaa tarkkailemalla voi seurata kompostoitumisen eri vaiheita (sivu 21).

TOIMIVA KOMPOSTI:

● on lämmin, ● jätteet painuvat kasaan, ● ei pahaa hajua, ● ei kärpäsiä.

VARMISTA HYVÄT OLOSUHTEET HAJOAMISELLE

Kompostissa pitää olla riittävästi

happea, jotta aerobiset eli happea käyttävät pieneliöt voivat työskennellä. Mikäli happea on niukasti, kompostin valtaavat hapettomissa olosuhteissa toimivat anaerobiset bakteerit, ja jäte mätänee. Mätäneminen aiheuttaa hajuhaittoja, kärpäsongelmia ja metaanipäästöjä ilmakehään. ● Tarkista, että kompostorissa on toimiva ilmanvaihto. ● Laita kompostorin pohjalle 10–15 cm kerros seosainetta. ● Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi seosainetta. ● Tee kompostista korkeintaan reilun kuutiometrin kokoinen.

Komposti on sopivan kosteaa, kun se tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kuivassa kompostissa jäte ei kompostoidu, koska hajottajaeliöt tarvitsevat kosteutta. Märkä komposti on puolestaan tiivis ja hapeton, jolloin jäte mätänee ja haisee pahalle. Yleensä elintarvikejäte on märkää ja puutarhajäte kuivaa. ● Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi seosainetta. ● Kastele kuivaa puutarhajätettä kompostin kokoamis ja kääntövaiheessa. ● Tee kompostin puristustesti: Ota kompostista noin 20 cm:n syvyydestä osittain lahonnutta kompostia käteen ja purista sitä. Mikäli kompostista irtoaa vain muutama pisara vettä, se on sopivan kosteaa.

Pieneliöille pitää olla sopivasti jättei-

tä. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Hiiltä ne tarvitsevat elintoimintojensa ylläpitämiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Myös hiilen ja typen keskinäisellä suhteella on vaikutusta kompostoitumisen onnistumiseen. Kuiva puutarhajäte sisältää runsaasti hiiltä ja vähän typpeä, joten kompostoituminen on hidasta. Elintarvikejätteissä ja tuoreissa kasvijätteissä on paljon typpeä, josta osa voi jopa haihtua ilmaan ammoniakkina. Säätele kompostin ravinnetasapainoa erityyppisillä jätteillä ja kokoa komposti kerroksittain. ● Lisää vähätyppisen puutarhajätteen sekaan vihreää, tuoretta kasvijätettä tai kompostiherätteitä. ● Lisää runsaasti typpeä sisältävän jätteen sekaan hiilipitoista seosainetta.