Kunnan kumppanina kokkikurssilla

Tällä kurssikerralla tehtiin uunijuureksia fetajuustolla ja tomaattikeittoa.

– Tavoitteena on näyttää kurssilaisille, miten edullisesti pystyy tekemään riittoisaa, terveellistä ja maukasta kotiruokaa, sanoo kotitalousneuvoja Elisabeth Eriksson.

– Nuorten kohtaaminen arkisen puuhailun parissa on hyvin voimaannuttavaa kaikille, sanoo palvelupäällikkö Katarina Alhovuori. Nora (oik.) osallistui kurssille saadakseen uusia ideoita kotikeittiöönsä. Noran kanssa kokkaamassa Sipoon Marttojen puheenjohtaja Päivi Tamminen.

Sipoossa kunta ja paikalliset martat järjestivät yhdessä kokkikurssin työttömille nuorille aikuisille.

TEKSTI JA KUVAT MICAELA RÖMAN

Kun Nora (20) sai tietoa kokkikurssista, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, ettei hän halua osallistua. – Onneksi tulin toisiin ajatuksiin. Olen oppinut täällä todella paljon.

Nora kertoo, että ennen kurssia hän hallitsi muutaman ruokalajin, joita sitten pyöritti viikosta toiseen. – Yritin syödä myös kasviksia, mutta ne olivat pakastevihanneksia, joita lämmitin mikrossa.

Työttömille tarkoitetun kokkikurssin ensiaskeleet otettiin viime kesänä, kun Sipoon aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Katarina Alhovuori otti yhteyttä suomen- ja ruotsinkielisiin marttoihin. – Yksi syy siihen, että etsin yhteistyökumppaneita kolmannelta sektorilta on se, että meillä resurssit eivät riitä kaikkiin haasteisiin. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudumme karsimaan ennaltaehkäisevästä toiminnasta, jotta voimme hoitaa akuutteja ja vakavia tapauksia, hän sanoo.

Koronapandemia rasittaa Sipoon taloutta. Katarina Alhovuori etsi vakaata järjestökumppania tositarkoituksella, haaveena pitkäaikainen yhteistyö. – Marttojen työ toimivan arjen eteen tukee nuoria jokapäiväisessä elämässä. Tämä voi lisätä turvallisuuden ja pärjäämisen tunnetta, sanoo Alhovuori.

MARTAT JA MARTHAT YHDESSÄ Kurssin veti kotitalousneuvoja Elisabeth Eriksson Finlands Svenska Marthaförbundetista. Hän iloitsee siitä, että on päässyt toimimaan vapaaehtoisten kanssa. – Yleensä pidän kursseja yksin, mutta nyt minulla on muita marttoja tukenani. On ollut hienoa huomata, että minäkin opin kurssin aikana uutta. Jokainen meistä tekee asiat vähän eri tavalla, ja olen saanut uusia vinkkejä.

Kurssiin osallistui marttoja Sipoon Martoista ja Sibbo Marthaföreningenistä. Sipoon Marttojen puheenjohtaja Päivi Tamminen ilahtui, kun Katarina Alhovuori otti yhdistykseen yhteyttä.

– On hienoa, että kunta haluaa auttaa heitä, jotka tarvitsevat arjessa tukea. Hyvä arki ja sen tukeminen on marttailun ydintehtävä, ja meille vapaaehtoisille tämä on oiva tapa toimia yhteisen hyvän eteen, hän sanoo.

Etukäteen Päivi Tammista mietityttivät ajatukset ja tunteet, joita kurssi-illat mahdollisesti toisivat mukanaan. – Minulle kurssi on ollut silmiä avaava. Ei minulla ennakkoluuloja ollut, mutta ennakkoajatuksia kylläkin. Kurssin aikana olen tutustunut ihmisiin, joihin minulla muuten ei ole mitään yhteyttä. Olen nauttinut suuresti siitä, että tekeminen on ollut mutkatonta ja hauskaa. Kurssilaiset ovat hyvin avoimia ja vastaanottavia.

Tamminen kehuu yhteistyötä ruotsinkielisten marttojen kanssa. Yhteiset illat ovat tuoneet uutta sisältöä elämään. – Ajattelin ennen kurssia, että illoista voi tulla raskaita, ja mietin, miten paljon kantaisin kuulemiani kohtaloita kotiin. Olen iloisesti yllättynyt siitä, että mietin kurssilaisia todella paljon, mutta ainoastaan ilon kautta. »

TUTUIKSI RUOAN ÄÄRESSÄ Ensimmäiselle kurssille osallistui kolme nuorta. Tämä on Elisabeth Erikssonin mukaan sopiva määrä ajatellen koronatilannetta. Osallistujilla on ollut oma martta tukena ja turvana kokkauksen ajan.

Ruoanlaiton lomassa kurssilaiset ovat tutustuneet toisiinsa. Jo ensimmäisen yhteisen illallisen aikana he alkoivat jutella, missä kukin asuu ja voisivatko he kävellä yhtä matkaa kotiin päin. – On arvokasta, että voimme tukea nuoria myös sosiaalisessa kanssakäymisessä, sanoo Elisabeth Eriksson.

Tänään Noran tehtävänä on valmistaa tomaattikeittoa. Yhdessä Päivi Tammisen kanssa hän seuraa, kuinka tomaatit kypsyvät uunissa.

– Olen kotona jo kokeillut kurssin ohjeita, Nora kertoo. – Olen oppinut käsittelemään raakaaineita ihan eri tavalla. Tuoreiden kasvisten lisääminen ruokavalioon on johtanut siihen, että voin paremmin enkä tunne samanlaista makeanhimoa kuin ennen.

Katarina Alhovuori toteaa, että ennaltaehkäisevä yhteistyö Marttojen kanssa voi säästää kunnan kuluja. – On mahdotonta sanoa, miten paljon tällainen kurssi euromääräisesti vaikuttaa. Ajatus siitä, että edes yksi nuori aikuinen pääsee jaloilleen, opiskelee itselleen ammatin, saa työpaikan ja perustaa perheen – se kantaa.

INFO

»Kurssin pitkäaikaistyöttömille nuorille aikuisille järjestivät Sipoon kunnan aikuissosiaalipalvelut, Sipoon Martat ja Sibbo Marthaförening syksyllä 2020. »Kurssiin kuului 4 kokoontumiskertaa, joista viimeinen siirrettiin vuoden 2021 puolelle koronarajoitusten vuoksi.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 5/2020 suosituin juttu oli Tarjolla vain tänään. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Pula-ajan ruokaohjeita -vihkosta. Sen saivat Raili Ala-Outinen Lemiltä, Sirpa Rönkkö Iisalmesta, Annemari Siitonen Veikkolasta, Liisa Sillanpää Raisiosta ja Raili Vuorinen Hämeenlinnasta.

KODIN TALOUS

TARJOLLA VAIN TÄNÄÄN

Ostojuhlan tuoksinassa kuluttajaan yritetään vaikuttaa monin tavoin. Tunnista kauppiaan kikat ja pidä järki päässä hintahulinoissakin.

ERKKI UKKOLA // KUVAT SHUTTERSTOCK

40 | MARTAT 5 | 2020 Syksyn ostoskampanjat ovat taas ovella. Black Friday, Cyber Monday ja Singles’ Day ovat kasvaneet vuosi vuodelta näyttävämmiksi, ja kotimaiset kampanjat seuraavat perässä. Kulutusjuhlat täyttävät tajuntamme lehtien, television ja sosiaalisen median kautta. Ale-laarien äärellä myllääminen ihmisjoukon keskellä ei koronaviruksen myötä ehkä kuulosta houkuttelevalta, mutta viimeistään nyt tarjonta on siirtynyt tavarataloista ja ostoskeskuksista verkkoon.

Liikevaihto on loppuvuodesta suurta ja kaupat takovat tulosta. Vaan mikä saa meidät, lähtökohtaisesti järkevät kuluttajat, sekoamaan ostojuhlan hetkellä?

KUN NE KAIKKI MUUTKIN

Black Fridayn kaltaisten kampanjoiden suosio perustuu mielikuvaan halvoista hinnoista, mutta taustalla on myös ajatus kuluttamisen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Mainonta ja markkinointi vahvistavat käsitystä, että osallistumalla kulutusjuhlaan olet osa suurempaa joukkoa ja ilmiötä. Myös media, erityisesti somepersoonat ja muut julkisuuden henkilöt, tukee tätä ajatusta.

Teemme usein huomaamattamme valintoja ryhmän paineen mukaisesti. Trendin mukaan toimivat ovat osa joukkoa, ja vain vankimmalla itsetunnolla varustetut pysyttelevät erillään. Kun julkisuus rummuttaa, haluamme olla kuten muutkin, ja saatamme tehdä ostopäätöksiä ilman todellista tai järkevää syytä.

KALLIS KIINNOSTAA, HALPA HOUKUTTAA

Verkkokaupoilla on käytössään laaja valikoima keinoja, joilla kova hinta saadaan näyttämään edulliselta.

Suuret sisäänostomäärät laskevat tuotteen sisäänostohintaa. Kauppa tekee voittonsa myös alekampanjan aikana, vaikka tuotteen hinta olisi näennäisesti matala.

Kun alkuperäistä hintaa ei kerrota, vaan tuote vain listataan osaksi alennuskampanjaa, voidaan se myydä käytännössä normaaliin hintaan.

Jos tuotteen hintaa nostetaan verkkokaupassa juuri ennen alennusmyyntiä, näyttää pienikin tiputus takaisin normaalihintaan prosentuaalisesti isolta.

Koska verkkokaupassa hintojen vertailu on helppoa, korostuu hinnan ja etenkin alennuksen merkitys. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat ostaessa kahdenlaista hyötyä: Ostostilanteessa iloa alennuksella hankitusta tuotteesta ja hyödyn itse tavarasta. Ison alennuksen saamista ihminen pitää eräänlaisena saavutuksena.

Tähän liittyy myös ajatteluumme sisäänkirjoitettu vinouma. Meillä on tapana ajatella, että kallis tuote on automaattisesti parempi kuin halpa, vaikka tuotteen paremmuudesta ei olisi mitään taetta. Sokkotestissä kymmenen euron viinipullo saa paremmat arviot kuin viidenkympin arvoinen, vaikka kaupassa ajattelisimme asian päinvastoin. Sama toimii verkkokaupassa: kun keskitasoisen tuotteen hinta on hilattu ennen alennuskampanjaa korkeaksi, ajattelemme tekevämme hyvät kaupat, kun saamme tavaran näennäisesti halvalla.

Toisaalta halpa houkuttaa. Jos heikkolaatuinen, alun perin kahden euron arvoinen, tuote maksaa tarjouksessa vain euron, hamstraamme sitä. Unohdamme sen tosiasian, että laatu ei muutu yhtään paremmaksi hinnan puolittuessa.

ETTEI VAIN LOPPUISI KESKEN

Myös erilaiset rajoitukset voivat houkutella kuluttamaan yli tarpeen. Kauppojen kampanjoista tuttu ”Max. 3 pakettia kahvia/asiakas” toimii myös verkossa. Todennäköisesti tuotteet eivät lopu kaupan varastosta. Rajoituksella luodaan mielikuva normista, jonka verran tuotetta olisi syytä ostaa, riippumatta siitä, tarvitsetko sitä niin paljoa.

Myös rajallisen ajan myyntikampanjat herättävät ostohimon. Kun tuote on tietyn aikaa alennuksessa, korostetaan tavaran rajallista saatavuutta ja pyritään siihen, että ihmiset tekevät ostopäätöksensä nopeasti.

Tavarataloista tuttu jonotus on tulossa myös osaksi verkkokauppojen alekampanjoita. Taustalla vaikuttaa ajatus, et-

MARTAT 5 | 2020 | 41