Nyt asenne kohdalleen

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVITUS ÅSA ÅHL

Ruokahävikkiä syntyy kodeissa, ravintoloissa, teollisuudessa ja ruoantuotannossa. Kotitalouden hävikkiin voi jokainen meistä vaikuttaa.

Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa yli 20 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Hukkaan heitetään kiloittain kasviksia, perunaa ja banaania, ja viemäreihin lorotetaan kahvia litratolkulla. Lihaa ja valmista ruokaa päätyy hävikiksi kilomääräisesti vähemmän, mutta niiden ilmastovaikutukset ovat sitäkin painavampia.

Miksi hävikkiä sitten syntyy kotona?

Asiaa on tutkittu, ja yleisimmät syyt ovat kotitaloustaitojen, viitseliäisyyden ja ennakkosuunnittelun puute sekä arjen muuttuvat tilanteet ja haasteet. Syötävää päätyy roskiin muun muassa siksi, että ruoka on ehtinyt pilaantua tai päiväys on vanhentunut. Ruokaa valmistettiin ehkä liikaa tai sitä otettiin liikaa lautaselle. Joskus ruokaa ei vain haluta enää syödä, tai sen syömäkelpoisuus mietityttää.

SEURAA PÄIVÄYSMERKINTÖJÄ Kasvis- ja perunahävikin vähentäminen on usein asenteesta kiinni. Vaikka raakaaineet olisivat hieman nahistuneita, ne ovat täysin käyttökelpoisia. Martoillakin on paljon ruokaohjeita, joissa neuvotaan käyttämään nahistuneet kasvikset tai kypsennetyt perunat hyödyksi.

Maitotuotteiden käyttäminen parasta ennen -päiväyksen jälkeen on yleensä turvallista, kun luottaa omiin aisteihin. Jos tuotteessa on yhtään hometta, sitä ei saa enää käyttää.

Herkästi pilaantuvien tuotteiden kanssa tarvitaan suunnitelmallisuutta, ja jos suunnitelmat muuttuvat, pitää reagoida nopeasti. Tuotteet on kypsennettävä viimeistään viimeinen käyttöpäivä -merkinnän osoittamana päivänä tai pakastettava. Pakastetut tuotteet on käytettävä kohtuullisen ajan kuluessa.

Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita on noin 10 prosenttia. Kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus on kuitenkin 35–46 prosenttia, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös valmis- ja kotiruoan lihalla on merkittävä ilmastovaikutus. – Hävikki on vain osa koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta. Suurimmat valinnat tehdään ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa. Merkittävin ruoan ilmastovaikutuksia vähentävä toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

KOKEILE TÄTÄ

Lautasjätteen vähentämiseksi otetaan ruokapöydän säännöt ja käytännöt tarkasteluun: »Ota tai anna vähemmän kuin silmä söisi. Anna lupa ottaa lisää, jos jää vielä nälkä. »Siirrä padan pohjat ja kattilan keitokset jäähtyneinä jääkaappiin. Seuraavana päivänä nautit valmiista annoksista tai niistä jatketuista aterioista. »Keitä kahvia vain tarpeeseen, ei varmuuden vuoksi. Kannuun jäänyttä kahvia voi toki pakastaa, ja siitä saa mainion kiisselin, jos vain intoa riittää käyttää kahvia muuten kuin lämpimänä juomana.

KUULES!

»Vähentämällä hävikkiä voit pienentää ruokalaskua. Kestävästi arjessa -podcastin 15. jaksossa Vuoden 2022 sijoittaja Päivi Rantanen pohtii marttojen kanssa hävikin ja rahan yhteyttä. »Podcastit osoitteessa www.martat. fi/podcast ja Spotifyssä.