Pohjoismainen kirje: Riskit ja

RISKIT JA KRIISIT – YKSILÖ JA YHTEISKUNTA

”ELÄMME SIINÄ KÄSITYKSESSÄ, että yhteiskunta kohtaa nyt suurempia haasteita ja enemmän riskejä kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Suuri osa yhteiskunnan resursseista kohdistetaankin erilaisten riskien ehkäisyyn tai niiden seurausten vähentämiseen. Saattaa vaikuttaa siltä, että riskien tunnistaminen ja niiden käsittely perustuvat tilastotietoihin, ja että suurimpiin uhkiin kohdistetaan eniten resursseja. Näin ei kuitenkaan ole. Arvomaailmamme vaikuttaa siihen, mitkä riskit nostamme tärkeimmiksi. Esimerkiksi lasten suojelemista pidetään erityisen tärkeänä muihin ryhmiin verrattuna. Vain harvat joutuvat tekemisiin terrori-iskun tai järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Niiden ehkäisemistä pidetään kuitenkin tärkeämpänä kuin uhkien, jotka koskettavat laajaa ihmisjoukkoa. Tärkeysjärjestykseen vaikuttavat käsityksemme riskeistä ja kestettävissä olevista seurauksista, ei siis pelkästään riskin yleisyys tai todennäköisyys.

RISKIEN KOKEMINEN ja asettaminen tärkeysjärjestykseen vaikuttavat myös yksilöiden käyttäytymiseen. Jos riskin koetaan uhkaavan terveyttä tai hyvinvointia, pyrimme todennäköisesti pienentämään riskiä käyttäytymisellämme. Yksilötasolla voi kuitenkin olla vaikeaa pienentää yksittäisten tapahtumien todennäköisyyttä. Voi vaikuttaa kohtuuttomalta, että yksi ihminen pystyisi vaikuttamaan merenpinnan nousuun tai metsäpaloihin. Luultavasti kansalaiset joutuvat kuitenkin kohtaamaan yhteiskunnan häiriöiden vaikutuksia kriisitilanteissa yhä useammin.

RUOTSISSA VÄESTÖNSUOJELU- ja valmiusviranomainen jakoi vuonna 2018 kaikille kotitalouksille esitteen Kriisin tai sodan sattuessa. Siinä kerrottiin, miten kotitaloudet voivat varautua poikkeus

Misse Wester

tilanteisiin, mitkä yhteiskunnan palvelut ja toiminnot lakkaavat kriisitilanteessa, kuinka tietoa voi arvioida ja jakaa, sekä mitä voi hankkia kotivaraksi. Aiemmin ohjeistettiin, että kotitalouksien pitäisi selviytyä kotivaralla 72 tuntia. Nyt aika on nostettu 7 päivään.

TOKI JOKAISEN on kannettava vastuunsa riskien pienentämisestä ja ehkäisystä, ja hädän hetkellä on autettava muita. Valtaosa aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta osoittaa, että kriisiin joutuneiden ihmisten välillä vallitsee voimakas epäitsekkyys. Esimerkiksi paniikki ja ryöstely ovat silloin harvinaisia. Kuitenkin mielestäni vallitsee epätasapaino sen välillä, mitä voimme yksilöinä tehdä kriisien ehkäisemiseksi, ja kuinka suuren vastuun yhteiskunta odottaa kansalaisten kantavan.

NYKY-YHTEISKUNNALLE on tunnusomaista tavaroiden ja lääkkeiden ”Justin-time”-toimitus. Tavaravarastot käyvät harvinaisiksi. Digitaalinen kehitys tekee yhteiskunnista haavoittuvia pitkäaikaisen sähkökatkon sattuessa. Näille riskeille yksittäinen ihminen ei voi juuri mitään, sillä ei ole mielekästä muuttaa kylpyhuoneen kaappeja apteekeiksi tai säilyttää rahaa patjan alla. KAIKESTA HUOLIMATTA olen vakuuttunut siitä, että useimmat ruotsalaiset selviäisivät kriisitilanteessa hyvin. Luotamme sosiaalisiin suhteisiin sekä avun antamisessa että saamisessa. Jaamme resurssejamme, sillä eri ryhmien sisäinen ja keskinäinen yhteistyö tekee meistä vahvempia. Kriisejä on ehkäistävä ja ne on ratkaistava mahdollisimman pian, mutta paradoksaalista kyllä, ihmisyyden parhaat puolet tulevat esiin juuri vaikeissa tilanteissa. Aatteellisilla järjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on tässä tärkeä asema. Niillä on voimavaroinaan verkostoja, vakiintunutta yhteistyötä, tietoa, inhimillisyyttä ja yhteiskunnallista kiinnostusta. Tämä kaikki on erittäin tärkeää kriisitilanteessa.

VAIKKA YHTEISKUNNAN kehityksestä, riskien tärkeysjärjestyksestä ja uhkakuvien todennäköisyydestä on syytä keskustella, en ole huolissani siitä, etteikö yhteiskuntamme selviäisi kriisitilanteesta. Kriisien syyt ovat uusia, mutta niitä käsitellään samalla tavalla kuin aina ennenkin. Sanonta ”Keep calm and carry on” pitää paikkansa yhtä hyvin tänään kuin 80 vuotta sitten.”

Misse Wester professori Lundin yliopisto

POHJOISMAINEN KIRJE Marttaliitto on Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n jäsen. Vuosittain jäsenjärjestöt julkaisevat lehdissään ajankohtaisen tekstin joltakin pohjoismaiselta naisvaikuttajalta. Tänä vuonna kirjoittajan valitsi ruotsalainen järjestö Riksförbundet Hem och Samhälle.