Pieniä asioita isosti

Nuoret naiset herättivät pitkään uinuneen marttayhdistyksen eloon Kangasniemellä. Nyt yhdistyksessä on liki sata jäsentä – ja mahtava meininki.

MINNA HOTOKKA //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Kolmekymmentä uutta jäsentä ja noin viisikymmentä järjestettyä tapahtumaa. Toissa vuoden tilastot osoittavat varsin konkreettisesti, millaiseen nousukiitoon eteläsavolainen Kangasniemen Marttayhdistys on saanut siivitettyä itsensä.

– Meillä on ollut ihan tautisen paljon kaikkea, päivittelee hallituksen jäsen Suvi Vehmala.

– Miten me on keritty? Se on hyvä kysymys, joka kiinnostaa varmasti muitakin. Ehkä kangasniemeläiset voisivat samalla paljastaa, miten ihmeessä he saivat jäsenmääräänsä nostettua melkein 60 prosentilla yhden ainokaisen vuoden aikana.

LAKKAUTUSLISTALTA UUTEEN NOUSUUN Puulan seutuopiston tiloihin katettu kahvipöytä notkuu. Marttailtaan on kokoontunut yksitoista naista, jotka innostuksissaan puhuvat toistensa päälle ja remahtelevat nauruun milloin mistäkin. – Martat ovat hiljaa vain silloin, kun ne syövät, veistelee hallituksen varajäsen Titta Pajunen.

Tämänkertaisen kokoontumisen tarkoitus on poistaa kangaspuilta kaksi yhdessä kudottua marttamattoa, jotka tulevat somisteeksi yhdistyksen tapahtumakojulle. Ensin naiset ovat kuitenkin lupautuneet raottamaan yhdistyksensä menestyksen salaisuutta.

Kangasniemen Marttayhdistyksellä ei aina ole mennyt yhtä hyvin kuin nyt. Vuonna 1965 perustettu yhdistys jaksoi alun perin toimia kolme vuosikymmentä, kunnes toiminta hiipui kokonaan. Syksyllä 2016 uusia kavereita etsinyt Anna Hokkanen kyseli Facebookin paikallisessa kirppisryhmässä, kiinnostaisiko ketään muita perustaa Kangasniemelle marttayhdistystä. Idea sai paljon kannatusta.

Pian puuhanaisten silmiin sattui uutinen, jonka mukaan Patentti- ja rekisterihallitus aikoo siivota rekistereistään pöytälaatikkoyhdistykset. Listalla oli Kangasniemen Marttayhdistys.

– Me ajateltiin, että ei hitsit, siitähän me saadaan valmis yhdistys, Suvi Vehmala kertoo.

Montako marttaa tarvitaan laittamaan sukkulaan kudetta, kysyy Suvi Vehmala (keskellä) Meri-Hilkka Mäkelältä (vas. ) ja Katri Keräseltä.

TEKIJÖITÄ JA TUKIJOITA Naiset päättivät jakaa hallitusvastuun seitsemälle varsinaiselle jäsenelle ja kahdelle varajäsenelle, jotta kenenkään harteille ei kasaantuisi liikaa tekemistä. Strategia näyttää toimivan, sillä henkiin herätettyä yhdistystä luotsaa yhä alkuperäinen hallitus. – Kukaan ei ole halunnut jättäytyä pois. Nyt Kangasniemen Marttayhdistyksen jäsenmäärä huitelee jo sadassa. Yhdistys voitti taannoin Savon Marttojen jäsenhankintakilpailun ylivoimaisesti. Aktiivit ovat huomanneet, että tehokkain tapa rekrytoida uusia marttoja on käydä esittelemässä toimintaa erilaisissa tapahtumissa. Tiedottaja Meri-Hilkka Mäkelä kertoo, että kerran jäseneksi ryhtyneet pysyvät mukana uskollisesti. Kaartiin kuuluu esimerkiksi alkuperäisiä jäseniä, jotka haluavat tukea nuoren marttapolven toimintaa. – Heiltä saimme perintönä myös vuokrattavan astiaston ja yhdistyksen arkiston.

KALENTERI PULLOLLAAN Kolmessa vuodessa kangasniemeläiset ovat ehtineet kokeilla kuntonyrkkeilyä, uppomunien valmistusta, kahvituksia ja kehräämistä. Jäsenkyselyjen ansiosta hallitus tietää, mitä jäsenet tahtovat touhuta. – Me tehdään pieniä asioita isosti, puheenjohtaja Anna Hokkanen linjaa. Kesätaukoa nämä martat eivät kykene

"Opetellaan yhdessä" on yhdistyksen hyväksi havaitsema toimintavinkki. Yläkuvassa Tuovi Tommola (vas.), Mari Meriläinen ja Anna Hokkanen.

Pirkko Hytönen ja maton raikkaat raidat. Mattoja piti alun perin tehdä vain yksi, mutta naiset eivät malttaneet lopettaa kutomista.

pitämään, vaikka ovat yrittäneet. – Jotenkin kaikkea aina kertyy! Rientoja on mahdollista järjestää jopa viikoittain, koska ruuhkavuosiaan elävät aktiivit ovat keksineet keinon marttailun ja muun elämän yhteensovittamiseen. He esimerkiksi pitävät marttaillan joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai kello 17, ja lapset saa aina ottaa mukaan. – Jos joku on ollut viikonlopun reissussa, silloin hän on jo yleensä kotona, Hokkanen summaa. Suvi Vehmala nauttii siitä, että toimintakalenteri vilisee ohjelmaa. – Voi mennä just niihin tapahtumiin, mihin itse haluaa ja jaksaa – eli jokaiseen!

AIKAA ITSELLE Marttailussa naisia viehättää mahdollisuus tehdä kiinnostavia asioita samanhenkisessä seurassa. Moni on muuttanut Kangasniemelle muualta ja kiinnittynyt paikkakuntaan nimenomaan marttojen ansiosta. – En muista, että olisin muulloin aikuisiällä saanut näin monta ystävää kerralla, Meri-Hilkka Mäkelä sanoo. Tarja Lahtinen ryhtyi martaksi jo asuessaan Tuusulassa. Hän ilahtui suuresti, kun pystyi jatkamaan harrastustaan Kangasniemellä.

Tuovi Tommola tekee viimeiset varmistusmittaukset.

– Ohjelmaa on "vain" kerran viikossa, veistelee Suvi Vehmala.

– Olen aina ollut järjestöihminen. Minulle sosiaalinen kanssakäyminen on henkireikä. Naiset pohtivat, että Marttojen käytännönläheiset opit auttavat kiireistä nykyihmistä hallitsemaan arkeaan ja nauttimaan elämästään. Titta Pajunen tunnustaa, että on Martoissa oppinut ottamaan aikaa itselleen. – On jännä, miten marttaillessa voimaantuu. Kun raahautuu ompelukoneensa kanssa ompeluiltaan perjantaina, on kohta virtaa vaikka mihin. Naisten keskinäistä hupailua seuratessa tämä on helppo uskoa.

Kangasniemeläisten menestysresepti:

TÄMÄ TOIMII MEILLÄ

1. Uudet jäsenet saavat henkilökohtaisen tervetuloviestin. Tiedottaminen on säännöllistä. 2. Julkiset Facebook-sivut madaltavat kynnystä lähteä mukaan. 3. Netin ilmaisohjelmalla tehtävä vuosittainen jäsenkysely auttaa suunnittelemaan toimintaa. 4. Sanomme herkästi kyllä, koska hölmössäkin ideassa voi piillä loistavan tapahtuman siemen. 5. Jos ei jaksa järjestää, aina saa sanoa ei.

PARHAAT VINKIT

» Kotiseutukierros: Käykää kuukausittain paikkakuntanne luonto- ja kulttuurikohteissa. »Sporttispurtti: Kokeilkaa kerran kuussa liikuntalajeja paikallisten urheiluseurojen opastamana. »Opetelkaa yhdessä: Jos marttailtaan ei löydy opettajaa, kokeilkaa itse netin ohjeiden avulla. Saatte vähintään hyvät naurut!