Marttana ehdolla vaaleissa

Marttahenkeen kuuluva tasa-arvoinen ja keskusteleva yhteistyökulttuuri sopii mainiosti myös kunnalliseen päätöksentekoon.

SUSANNA VILJANEN // KUVAT SUSANNAN VILJANEN JA HAASTATELTAVAT

TÄRKEÄT PÄIVÄT

MARTTANA EHDOLLA VAALEISSA

7.–13.4.

ennakkoäänestys Suomessa

7.–10.4.

ennakkoäänestys ulkomailla

18.4.

vaalipäivä 1.6.

valtuustot aloittavat työnsä

Kun neljä marttaa kohtaa, vaikkapa nettipalaverissa, tunnelma on oitis lämmin ja keskusteleva. Kuntavaaleissa ehdokkaina olevat, eri puolueita edustavat martat löytävät hetkessä yhteisen sävelen. Jos puolueilla onkin erilaisia näkemyksiä, martat hakevat luontojaan lähtökohdaksi sen, mikä on kaikille samaa. – Tässä me eri puolueiden edustajat eri puolilta Suomea juttelemme hyvässä yhteisymmärryksessä ja löydämme paljon yhteistä ja samaistuttavaa – tämä on sitä marttahenkeä, savonlinnalainen Lea Sairanen tiivisti yhteishaastattelun ytimen.

Kuntavaaliehdokkaat muistuttivat, että Martat on mahtava verkosto, jolla on yhteiskunnallista, puoluerajat ylittävää vaikutusvaltaa. – Jos jokainen marttayhdistys tekisi omalla paikkakunnallaan aloitteen vaikka lähi- ja luomuruoan lisäämisestä ruokapalveluissa, sillä olisi maanlaajuinen vaikutus. Yhdessä tehden meillä on voimaa, Lea Sairanen sanoi.

KORONA RAJOITTAA VAALITYÖTÄ

Ehdokkaiden mielestä Marttaliiton valtakunnalliset kuntavaalitavoitteet ovat hyvin valittuja ja istuvat ihmisten arkeen. Eila Aavakare tosin olisi tuonut Ilmastoviisaat kunnat -kohdassa enemmän esiin harvaan asuttujen alueiden ja pohjoisen Suomen näkökulmaa. – Fossiilisista polttoaineista luopuminen on hyvä asia, mutta sen toteuttamisessa pitää olla maltti mukana, ettei kenellekään tule kohtuuttomia hankaluuksia. Esimerkiksi polttoaineverotus kolahtaa eniten meihin perukoissa asuviin. Ei meillä ole julkista liikennettä, jonka käyttäjiksi voisimme siirtyä, kajaanilaisehdokas huomautti.

Marttaliiton tavoitteissa mainitaan vihapuheeseen puuttuminen. Kuntapolitiikassa vihapuhetta on toistaiseksi tullut vastaan vain vähän. – Itse olen kuullut kritiikkiä työssäni ympäristöneuvojana, mutta en politiikassa. Työssä kritiikin sietokyky on kehittynyt niin, etten ota asioita henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että kun jokin oikein harmittaa toista, hän ei ehkä osaa tuoda sitä kovin hienosti esiin, Lotta Salminen sanoo. – Vihapuhetta en toki suvaitse. Sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan aika herkällä sormella asioita, joita ei sanottaisi kasvokkain.

Huolta koettiin siitä, miten äänestäjät saavat riittävästi tietoa ehdokkaista nyt, kun korona rajoittaa vaalityötä. – Ensikertalainen äänestäjä ja ensikertalainen ehdokas varmasti kärsivät. Mitä isompi paikkakunta, sitä vaikeampi on tietää, millaisia ehdolla olevat ihmiset ovat, turkulainen Eija Esko totesi. – Kerrankin pienellä paikkakunnalla asumisesta on hyötyä. Täällä Kemiönsaaressa kaikki tuntevat toisensa, Marjaana Hoikkala myhäili.

LISÄÄ MARTTOJEN TAVOITTEISTA:

martat.fi/kuntavaalit-2021