Pohjoismainen kirje

Tartuntojen jäljittäminen, tiedonvälitys ja kansalaisten solidaarisuus olivat ratkaisevia koronan vastaisessa taistelussa Islannissa. ALMA D. MÖLLER

MITÄ OPIMME PANDEMIASTA?

Korona on värittänyt elämäämme vuoden ajan. Eri maissa on toimittu pandemiatilanteessa eri tavoin; sen mukaan, millaiset ovat kunkin maan lait, säännöt, kulttuuri ja arvot. Kun aikaa kuluu, on kiinnostavaa arvioida eri maiden menettelyä. Näin voimme oppia toisiltamme pandemian ja toimenpiteiden vaikutuksista kansanterveyteen, talouteen ja koko yhteiskuntaan.

ISLANNISSA ALOITETTIIN järjestelmällinen valmistautuminen koronan varalta tammikuussa 2020, sen mukaisesti, mitä oli linjattu tartuntatautilaissa, laissa siviilien suojelemisesta ja pandemiasuunnitelmassa. Oli tärkeää, että meillä oli voimassa selkeät lait ja prosessit, sekä riittävästi suojavarusteita.

Jo varhaisessa vaiheessa oli selvää, että pandemia voi kehittyä vakavaksi. Tavoitteena oli suojata yhteiskunnan infrastruktuuria, erityisesti terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmää. Piti ”tasoittaa käyrää”, eli hidastaa tartuntojen määrää, varmistaa suojavarusteiden saanti, valmistaa sairaaloita ja terveydenhuoltoa tulevan varalle sekä perustaa hoitohenkilökunnan reservi. Vanhusten ja heikossa asemassa olevien suojelemisesta oli vahva yhteisymmärrys.

TARTUNTAKÄYRÄ TASOITTAMINEN onnistui, mikä perustui yhteistyöhön etulinjan toimijoiden välillä ja koko kansan solidaarisuuteen. Täsmällinen

Kirjoittaja Alma Dagbjört Möller (synt. v. 1961) on anestesiologian ja tehohoitolääketieteen tohtori sekä terveyden- ja sairaanhoidon johtamisen maisteri. Islannin terveysviranomaisen lääketieteellisenä päällikkönä hän on ensimmäinen nainen kyseisessä virassa. Möller on ollut keskeinen henkilö Islannin taistelussa covid-19-virusta vastaan.

ja oikea tiedonvälitys oli ensiarvoista. Kansa pidettiin ajan tasalla. Avattiin covid.is-verkkosivu. Päivittäiset tiedotustilaisuudet välitettiin reaaliaikaisesti mediassa. Toimittajat esittivät kysymykset suoraan ryhmälle, johon kuuluivat valtionepidemiologi, siviilipuolustuksen poliisipäällikkö ja terveyshallinto, eli niin sanotulle Triolle. Trion ja Islannin hallituksen välinen yhteistyö on ollut erittäin hyvää, ja hallitus on tukenut terveydenhoidon työntekijöitä.

VIRUSTARTUNNAT TODETTIIN ja analysointiin aikaisessa vaiheessa, ja eristystä käytettiin. Tartuntojen jäljittämisessä terveydenhoito ja poliisi tekivät yhteistyötä, ja jäljittämistä varten luotiin sovellus. Jäljittämisen ansiosta noin 60 prosenttia tartunnoista todettiin henkilöillä, jotka olivat jo karanteenissa eivätkä siis tartuttaneet muita.

Yliopistollisessa sairaalassa oli polikliininen covid-19-osasto, joka epäilemättä vähensi tartunnan saaneiden sairaalahoidon ja tehohoidon tarvetta. Kaikkia tartunnan saaneita valvottiin osastolta puhelimitse ja etälaitteilla, tehtiin riskiarvioita ja ryhdyttiin toimenpiteisiin, jos potilaan tila huononi.

Kolmatta aaltoa varjosti tartunta vanhusten kuntoutussairaalassa, jossa 18 ihmistä kuoli. Virus on hyvin monimutkainen, ja siksi ote ei saa herpaantua.

ISLANNISSA MAAN kokonaiskuolleisuus ei ole noussut vuoden aikana, ja vaikuttaa siltä, että terveyden- ja sairaanhoito on selvinnyt tästä stressitestistä, vaikka tilanne on ollut hankala. Sillä on merkitystä, että maa on harvaanasuttu ja että yhteiskunta on pieni. Viestintä on tehokasta ja tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. On mahdollista muodostaa yleiskuva tilanteesta, mikä helpottaa toimenpiteiden ajoittamista ja toteutusta. Toisaalta yhteiskunta on tarpeeksi iso voidakseen tarjota erinomaista terveyden- ja sairaanhoitoa. Tärkeä tekijä on epäilemättä se kestävyys ja solidaarisuus, joka islantilaisille on kehittynyt elettäessä vaikeissa luonnonolosuhteissa ja luonnonkatastrofien kanssa. Kansan yhteisvastuu ja halu noudattaa sovit-

tuja toimenpiteitä olivat avain hyviin tuloksiin.

TÄTÄ KIRJOITTAESSA, joulukuussa 2020, kolmas aalto on lopuillaan. Haasteena on ylläpitää kansan kestävyyttä, kunnes, toivottavasti, laumasuoja on saavutettu rokotuksilla. Pandemiaväsymystä on alkanut ilmetä.

On tärkeää saada kansantalous oikeille raiteilleen. Islanti on riippuvainen turismista, joka muodostaa noin 40 prosenttia vientituloista ja 9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kattavien rajatarkastusten avulla maa on pyritty pitämään avoinna, mutta on selvää, että talous kärsii suuria vahinkoja, kuten monissa muissakin maissa.

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISÖÄ ajatellen on selvää, että virustautien tutkimusta on tehostettava. Tieteen merkitys ja laaja yhteistyö heijastuvat uusien rokotteiden nopeassa kehittämisessä, ja tällaista yhteistyötä on tärkeä jatkaa. Voimme oppia pandemian hoidosta sen, kuinka tartutaan kahteen terveyttämme uhkaavaan haasteeseen, ilmastonmuutokseen ja antibioottiresistenssiin. Islannissa antibioottien käyttäminen väheni pandemian aikana neljänneksellä ja eräät vakavat infektiot vähenivät. Tämä osoittaa yksilöllisten hygieniarutiinien merkityksen tartuntojen ehkäisyssä.

Maailman on tasoitettava hiilidioksidipäästökäyrää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pandemiavuosi on opettanut, ettei meidän tarvitse matkustaa niin paljon kuin ennen. Toivottavasti koko maailma punnitsee arvojaan uudelleen ja terveys asetetaan materiaalisen vaurauden edelle, niin että YK:n maailmanlaajuiset tavoitteet kaikille kuuluvasta terveydestä ja hyvinvoinnista saavutetaan. Maailman kansojen on pidettävä yhtä ja toimittava yhdessä.

POHJOISMAINEN KIRJE

Marttaliitto on Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n jäsen. Vuosittain jäsenjärjestöt julkaisevat lehdissään ajankohtaisen tekstin joltakin pohjoismaiselta naisvaikuttajalta. Tänä vuonna kirjoittajan valitsi Islannin naisyhdistys (Kvenfélagasamband Íslands).